Leppävaaran urheilukeskus Asemakaava ja asemakaavan muutos VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

Transkriptio

1 Leppävaaran urheilukeskus Asemakaava ja asemakaavan muutos VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

2 Johdanto Leppävaaran urheilukeskuksen kaavahanke sijoittuu Leppävaaran urheilupuiston ytimeen. Puistolla on kaupunkikuvallista merkitystä kaupunginosalle, mutta ennen kaikkea urheilun mahdollisuuksien tarjoamisella on sosiaalista merkitystä. Hyvin toimiva, turvallinen urheilupuisto on Leppävaaran sydän. Kaavahankkeen aikana tehtiin erityyppistä vuorovaikutusta osallisten kanssa. Osallisia ovat alueen asukkaat ja käyttäjät. Yksi tärkeimmistä käyttäjäryhmistä Leppävaaran urheilupuistossa ovat ympäristön oppilaitosten lapset ja nuoret. Heidän toiveidensa ja tarpeidensa selvittämiseksi kaavahankkeen ehdotusvaihetta varten käytettiin erilaisia vuorovaikutuksen keinoja, joita tässä raportissa kuvataan. Vuorovaikutustyötä on tehty Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen omana työnä. Ryhmään ovat osallistuneet vuorovaikutussuunnittelijat Mervi Romppanen ja Anna Suihko sekä arkkitehti Kati Kivelä. Kouluissa yhteyshenkilöinä ovat toimineet Sari Rinta-Säntti ja Sanna Pernu (Leppävaaran lukio), Essi Lautala (Ruusutorpan koulu) sekä Tuula Mattila (Veräjäpellon koulu). 2

3 Sisällysluettelo Johdanto 2 Sisällysluettelo 3 Ruusutorpan koulu 4 Veräjäpellon koulu 6 Leppävaaran lukio 8 OAS-asukastilaisuus 11 OAS-nähtävilläolo 13 3

4 Ruusutorpan koulu 8. -luokat Ruusutorpan yläkoulun 8.-luokkalaiset käyttivät yhden liikunnan kaksoistunnin osallistuakseen urheilukeskuksen vuorovaikutukseen. Ryhmässä oli yhteensä 33 oppilasta. Oppilaat täyttivät kyselylomakkeen, jonka pohjalta kartoitettiin, kuinka usein, minä aikoina ja miten he menevät urheilupuistoon. Monivalintalomakkeen täyttämisen jälkeen oppilaat ohjattiin ryhmissä miettimään urheilupuistoon liittyviä kysymyksiä. Lopuksi he merkitsivät ilmakuvakarttaan tarroilla niin suosikkipaikkojaan kuin kehittämisen paikkoja sekä paikkoja, joista he eivät pidä. Kyselyiden tulokset Kysyimme oppilailta, kuinka paljon he kokevat puistossa viettävänsä aikaa. Suurin osa kokee viettävänsä urheilupuistossa vain vähän aikaa kerrallaan, joko usein tai satunnaisesti. Urheilupuisto ei tunnu olevan erityinen ajanviettopaikka, vaan ennen kaikkea koululiikunta- tai läpikulkupaikka. Kuitenkin oppilailla oli valtavasti ideoita puiston kehittämiseen, ja erilaiset vapaa-ajan toiminnat, kuten piknik-paikka, kioski tai vaikkapa penkit, olivat haluttuja lisiä puistolle. Valtaosa asuu alle puolen tunnin matkan päässä puistosta, kolmasosa alle 15 minuutin matkan päässä. Puistoon tullaankin yleisimmin kävellen tai pyörällä. Puistoa käyttää todella moni vastanneista: vain kolme henkilöä ilmoitti, ettei käy puistossa lainkaan. Yläkoulun oppilaat ovat leppävaaralaisia, joten paikallisille lapsille ja nuorille puisto on tuttu paikka. 4

5 Puistossa käymisen tottumuksia kysyttiin monivalintakysymyksellä, johon sai ruksia useamman vaihtoehdon. Suurin osa vastanneista käy urheilupuistossa sekä liikuntatunneilla että vapaa-ajalla. Seuraavaksi suurin vastausryhmä oli vain liikuntatunneilla puistoa käyttävät. Urheilupuistoon liittyy lähikoulujen oppilailla mielikuva koululiikunnasta ja joissain määrin pakollisuudesta. Tässä kouluryhmässä kuusi oppilasta (18%) kertoi harrastavansa urheilua, mikä on satunnaisotoksena yllättävän vähän. Puiston käyttäminen vapaa-ajan oleiluun vaikuttaa olevan suositumpaa kuin sen käyttäminen liikuntasuorituksiin. Kuva: Kooste kartalle merkityistä toiveista sekä negatiivisia tai positiivisia mielleyhtymiä herättävistä paikoista. Keltaisilla nuolilla on lisäksi merkitty puistoon saapumisen reitit. Pääosa saapuu liikuntatunneille Turuntien vartta tai Vanhaa maantietä pitkin. 5

6 Veräjäpellon koulu 2. ja 6. -luokat Veräjäpellon koulu valikoitui koulujen kanssa tehtävään vuorovaikutukseen melko itsestäänselvästi urheilupuistoon rajoittuvan sijaintinsa vuoksi. Puiston liikennejärjestelyillä on vaikutusta koulun oppilaiden liikkumisen turvallisuuteen ja kokemukseen arkiympäristöstään. Vuorovaikutusta tehtiin luokkalaisen ja luokkalaisen kanssa. Kuudesluokkalaiset saivat täyttääkseen samanlaisen lyhyen monivalintakyselyn kuin Ruusutorpan koululaiset. Kyselyn perusteella selvitettiin lasten urheilupuiston käyttötapoja sekä heidän kulkutottumuksiaan. 2.-luokkalaiset saivat kyselyn sijaan tehdä pienen piirustustehtävän, jossa heitä pyydettiin kuvittelemaan unelmien urheilupuistoa, tai piirtämään oma kiva kokemus Leppävaaran urheilupuistossa. Molempien luokkien kanssa tehtiin näiden lisäksi pienryhmähaastattelut, joissa pyydettiin kertomaan kokemuksista puistossa ja mitä puisto merkitsee. Kyselyiden tulokset Monivalintakyselyn perusteella myös Veräjäpellon koulun kuudesluokkalaiset ovat urheilupuiston suurkuluttajia: vain kolme 22 vastanneesta ilmoitti ettei käy puistossa mielellään lainkaan. Muut arvioivat subjektiivisesti viettävänsä puistossa aikaa vähän tai melko usein, viidesosa arvioi käyvänsä puistossa paljon ja usein. Tätä selittää osaltaan epäilemättä se, että puisto on useimpien kodin lähellä, ja varmaankin osa koulumatkaa. Lisäksi puistoon mennään tapaamaan koulun jälkeen kavereita: Nähdään esim koulun edessä ja mennään siitä. Ajanviettopaikkana urheilupuisto kilpailee Sellon kanssa. Yksi vastaaja ilmoitti liikkuvansa puistoon autolla. Muut kertoivat kulkutavakseen kävelyn ja/tai pyöräilyn. Kuvat: Veräjäpellon koulun 2.-luokkalaisten piirustuksia urheilupuistosta 6

7 Haastattelut Sekä 6.- että 2.-luokkalaisten suhdetta urheilupuistoon selvitettiin pienryhmissä haastatteluilla. Kuudesluokkalaisia pyydettiin miettimään, mitä urheilupuisto heille merkitsee. Tokaluokkalaisten kanssa puhuttiin enemmän puistoon liittyvistä asioista ja kokemuksista. Kakkosluokkalaiset lapset kuvasivat urheilupuistoa paikkojen (uimahalli, leikkipuisto) kautta, mutta heille keskiöön nousivat tapahtumat: Talviliikuntapäivänä oli iso pingviini jota sai halata ja syödä makkaraa. Keväällä järjestetty koululaisfestari oli jäänyt monen mieleen valtavana tapahtumana, jossa oltiin oltu kavereiden kanssa katsomassa esiintyjiä. Orientoituminen on seitsemänvuotiaille vielä hankalaa puiston kaltaisessa suuressa ja epäselvästi rajautuneessa paikassa: En löytänyt parkkipaikkaa, kun se oli siellä kaukana sen koulun (ilmeisesti kelloseppäkoulu) luona. Kuudesluokkalaiset hahmottavat puiston jo selvästi enemmän paikkoina ja niiden välisinä tiloina: kentät ja uimahalli, kaduilla rullaluistellaan, Seikkailupuisto, Angry Birds -puisto. Kesällä puistossa on kivaa kun voi vain hengailla. Puistoon mennään jo tietoisena siitä, mikä urheilupuisto ylipäätään on ja miksi sellainen on. Lasten kertomuksissa on mukana perheenjäseniä, koulukavereita ja joukkue- tai pelikavereita. Lapsille puisto on yhteisen toiminnan paikka. Kohtaamispaikkaa ei urheilupuistossa tunnu olevan, vaan kaverit tavataan ensin jossain muualla ja siitä liikutaan puiston alueelle yhdessä. Yksin puistoon tullaan vain ennalta sovittuihin harjoituksiin. Haastatteluista nähdään, että tokaluokkalaiset ottavat urheilupuiston vastaan sellaisena kuin se on, eivätkä välttämättä hahmota puistoa kovin selvärajaisena paikkana. Niinpä he eivät osaa puistoon vaatia muutoksia tai parannuksiakaan. Kuudesluokkalaisille urheilupuisto tarkoittaa jo aivan eri asiaa. Se ei ole enää sarja yksittäisiä kokemuksia ja liikunnan paikkoja, vaan nähdään yleisemmin urheilupuiston kokoisena paikkana. Tästä kertovat toiveet, jotka koskevat laajempaa kokonaisuutta: puiston alueelle toivotaan penkkejä, vessoja tai kioskia. Kokemus paikasta ja tilan hahmottaminen tuntuu kehittyvän valtavasti seitsemän ja kahdentoista ikävuoden välillä. Ruusutorpan koulun kokemusten perusteella neljätoistavuotiaille kioskit ja picnic-paikat ja niiden puute olivat jo selviö. Leikin paikka Urheilun paikka Kuuluminen yhteisöön (mun koulu, meidän luokka, mun joukkue) Kohtaamisen paikka Suurten tapahtumien paikka Lapset muistavat elämyksiä ja yksittäisiä tapahtumia 7

8 Leppävaaran lukio Wilma-kysely Leppävaaran urheilupuiston vieressä sijaitsee Leppävaaran urheilupainotteinen lukio. Lukiossa on mahdollista opiskella yleislinjalla tai urheilulinjalla. Lukion kolmesta ja puolesta sadasta opiskelijasta noin yhdeksänkymmentä suorittaa opintojaan urheilupainotteisesti. Lukion opiskelijoille ja henkilökunnalle järjestettiin joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 aikana anonyymi Wilma-kysely, jossa esitettiin neljä laadullista kysymystä urheilupuistoon liittyen. Kysymykset liittyivät siihen, miten ihmiset puistoa käyttävät sekä siihen, millaisia toiveita ja kehittämistä urheilupuistolle toivotaan. Kyselyn neljään kysymykseen vastasi yhteensä 78 henkilöä. Vastausten määrä vaihtelee kysymysten välillä, sillä jokaiseen kysymykseen ei ollut pakko vastata. Kyselyn tulokset Ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin arvioimaan eri näkökulmista Leppävaaran urheilupuiston merkitystä Leppävaaralle. Suurin osa kysymykseen vastanneista arvioi urheilupuiston merkityksen Leppävaaralle suureksi. Puisto nähtiin urheilun paikkana, mutta moni vastaaja painotti puiston sosiaalista merkitystä. Neutraali En tiedä Ei mitään merkitystä Erittäin tärkeä paikka viettää aikaa. Sosiaalisena se on kaikenikäisille hyvä paikka tavata ja liikkua. Tärkeä koska itse olen urheiluvalmennuksessa. Merkitys on suuri sillä se on osa Leppävaaran kaupunkikuvaa, ja se on monipuolinen paikka jonne ihmiset saattavat tulla kauempaakin. Positiivinen Kysymys 1: Mikä on Leppävaaran urheilupuiston merkitys osana Leppävaaraa? Tarkastelu esimerkiksi sosiaalisesta, kulttuurisesta ja ekologisesta vinkkelistä. 8

9 Toinen kysymys koski vastaajien omaa suhdetta urheilupuistoon. Samalla kysyttiin myös, onko puistossa joku paikka ylitse muiden. Vastauksista noin kolmanneksessa oli puiston suhteen positiivinen konnotaatio, eli puisto koettiin itselle mieluisana paikkana. Loput vastaajista kokivat urheilupuiston itselleen neutraalina, joskin heistäkin noin puolet nimesi silti puistosta jonkun paikan suosikikseen. Negatiivisia kokemuksia oli kahdella vastaajalla. Kaiken kaikkiaan 36 vastaajaa 73:sta nimesi jonkun suosikkipaikan. Yleisin suosikki olivat kentät. Ei mitään merkitystä (49 vastaajaa) Ei ole kiva paikka (2 vastaajaa) Puisto on minulle tärkeä (22 vastaajaa) Kysymys 2: Mitä Leppävaaran urheilupuisto merkitsee sinulle? Mikä on suosikkipaikkasi? (Yhteensä 73 vastaajaa) Hiihtolatu on tärkeä, kun talvella tulee siellä hiihdeltyä. Sillä ei ole mitään erityistä merkitystä minulle. Olen ollut siellä liikuntatunneilla. Minulla ei ole suosikkipaikkaa. Ennen merkitsi treenipaikkaa ja ei ole suosikkipaikkaa. Paikka, johon voi aina mennä treenaamaan. Ei juuri mitään. Suosikkipaikka yleisurheilukenttä tai uimahalli. Käyn siellä vain koululiikunnassa. Eipä oikein mitään ja suosikkipaikka on kenttä. Kolmannella kysymyksellä haluttiin tarkempaa tietoa siitä, miten urheilupuistoa käytetään: miten ja mihin aikaan sinne saavutaan ja kauanko siellä viivytään. Vastauksissa oli paljon vaihtelua siinä, miten puistoon saavutaan. Vastaukset kertovat osaltaan lukion palvelevan laajaa aluetta, ja urheilupuistokin on monelle vastaajalle kaukana kotoa. Kysymyksessä ei pyydetty täsmentämään kodin ja puiston etäisyyttä, joten vastauksia ei voi analysoida saapumisvälineen perusteella. Sen sijaan vastaukset on lajiteltu sen mukaan, käytetäänkö puistoa osana koululiikuntaa vai tullaanko sinne myös omalla ajalla. Ei käy lainkaan (15 vastaajaa) Käy, aikaa ei määritelty (10 vastaajaa) Käy kouluajalla (12 vastaajaa) Käy vapaa-ajalla (30 vastaajaa) Kysymys 3: Mihin aikaan käyt urheilupuistossa ja kauanko vietät siellä aikaa? Miten tulet urheilupuistoon? (Yhteensä 69 vastaajaa) 9

10 Käyn urheilupuistossa yleensä vain läpikulkumatkalla kävellessäni. Talvella saatan käydä ulkojäällä, jonne saavun kävellen. Käyn siellä vain liikuntatunneilla ja tulen bussilla. Käyn siellä yleensä koulun jälkeen kavereiden kanssa. En koskaan. Aamuisin aamujäillä. Usein kesällä vapaa-ajalla. Bussilla tai autolla. En käy. Neljäs kysymys koski urheilupuiston kehittämistä ja toimintoja, joita sinne toivottaisiin nykyisten lisäksi. Puolella vastaajista oli kehitysidea puistoa koskien. Viidesosan mielestä puisto on hyvä nykyisellään, eivätkä toivo mitään muutoksia. Kolmisenkymmentä prosenttia vastanneista ei ottanut kantaa. Kehitysideat koskivat puiston toimintoja ja nykyistä toiminnallisuutta. Uusia toivottuja toimintoja olivat esimerkiksi telinevoimistelusali, isompi skeittiramppi, uudet kentät, kuntosali, trampoliinit, ampumarata, ratsastus, sisälaskettelukeskus ja hyppytorni. Toiminnallisuus ja nykyisten järjestelyjen kehittäminen olivat esillä monessa vastauksessa. Vastauksissa toivottiin muun muassa parempia pukutiloja,pidempiä aukioloaikoja, parempia liikenneyhteyksiä, parempaa kunnossapitoa, parempia varusteita kentille ja mahdollisuuksia järjestää suurtapahtumia kuten festivaaleja. Toivottiin myös puiston siirtämistä Espoon keskukseen tai yleensä Länsi-Espooseen. 10

11 OAS-asukastilaisuus Sellon kirjasto Urheilupuiston asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Asemakaavamuutoksesta pidettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon yhteydessä Sellon kirjaston aulassa keskustelutilaisuus. Tilaisuuteen saapui noin 90 henkilöä. Leppävaaran projektijohtaja Mika Rantala avasi tilaisuuden. Hän kannusti tilaisuuden aluksi osallistumaan Aalto yliopiston palvelumuotoilun opiskelijoiden haastatteluun Urheiluraitin ja yleensä urheilupuiston kehittämisestä. Arkkitehti Kati Kivelä esitteli urheilupuiston päivitettyä yleissuunnitelmavisiota ja kaavoitusprosessia sekä kuinka kaavahankkeeseen voi vaikuttaa. Hän kertoi myös muista urheilupuiston hankkeista. Hän korosti erityisesti urheilupuiston käyttäjäryhminä lapsia ja nuoria. Maisema-arkkitehti Aino Aspiala avasi kulttuurillisia, maisemallisia ja kaupunkikuvllisia näkökohtia. Liikenneinsinööri Marno Hanttu kertoi liikennejärjestelyiden tavoitteista, urheilupuiston sisäisistä liikennejärjestelyistä ja esitteli kolme eri vaihtoehtoa suunnittelun pohjaksi. Hän korosti lähtökohtana olevan, ettei ajoneuvolla pääsisi jatkossakaan ajamaan urheilupuiston läpi. Jarmo Ikävalko liikuntatoimesta kertoi, millaisia uusia toimintoja urheilupuistoon on tullut tai on tulossa. Urheilupuistossa on uudistamisen myöstä mahdollista järjestää kansallisia tai kansainvälisiä kisoja. Nuorisoseura Logenista Patrik Gustafsson kertoi uudesta Kameleontti-urheiluhallista. Uusi urheiluhalli tulee olemaan yleisurheilupainotteinen, mutta mahdollistaen myös monien lajien harrastamisen. Lisäksi se soveltuu muuhun käyttöön, esimerkiksi näyttelyihin ja eri tyyppisiin yleisötilaisuuksiin. Paikalla olivat Espoon kaupungilta myös projektikoordinaattori Mervi Romppanen ja vuorovaikutussuunnittelija Anna-Maria Suihko. Tapaamiseen osallistujat toivoivat, että urheilupuistoon tulee riittävän laaja ja rauhallinen alue vapaaseen oleskeluun ja vapaa-ajan viettämiseen. Kysymyksiä herätti, kaadetaanko urheilupuiston keskiössä oleva koivikko? Samoin tiedusteltiin, onko alueen suunnittelussa huomioitu tulvariski? Osallistujat olivat 11

12 myös kiinnostuneita pysäköintipaikkojen riittävyydestä Vanhan maantien liikennemärien lisääntymisestä urheilupuiston suunnitelmien toteuduttua. Kysyttiin myös urheilupuiston Lintuvaaraan johtavien kävelyteiden talvikunnossapidosta. Tilaisuudessa keskusteltiin myös bussipysäkkien sijainnista ja niiden saavuttamisesta jalan. Haluttiin tietää, kuinka paljon käyttäjiä on arvioitu uudessa urheiluhallissa olevan ja miten käyttäjämäärä on arvioitu? Samoin kiinnosti, kuinka paljon katsojia mahtuu suunniteltuun halliin? Tiedusteltiin myös, mitkä rakennukset tai kentät poistuvat uuden hallin rakentamisen myötä? Samoin haluttiin tietää, voisiko maauimalan kattaa? Osallistujia kiinnosti, mikä on Logenin rooli ja resurssit urheiluhallihankkeessa? Toivottiin, että urheiluhalli olisi kaupungin rahoittama. Ehdotettiin myös joukkorahoitusta. Osallistujia kiinnosti, kuinka varttuneempi väki on huomioitu urheiluhallin suunnitelmissa, voisiko saada tilat esimerkiksi petankin ja mölkyn harrastamiseen. Keskustelua herätti myös suunnitellun juoksuradan pituus (200 metriä) ja sen pintamateriaali. Haluttiin tietää, kuinka luistelijat on huomoitu urheilupuiston suunnittelussa? Toivottiin, että halli valmistuisi nopeasti ja korostettiin yleisurheilun tärkeyttä urheilumuotona. Kooste: Mervi Romppanen Kuvat: Asukastilaisuudessa esitellyt kolme vaihtoehtoa liikennesuunnittelun pohjaksi. 12

13 OAS-nähtävilläolo (MRA 30 ) Mielipiteet Urheilupuiston asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana kaupungin kirjaamoon saapui 12 mielipidettä. Näistä seitsemän yksityishenkilöiltä, mutta mukana oli myös neljä yhdistystä sekä yksi elinkeinotoiminnan harjoittaja. Yhdellä mielipiteellä oli allekirjoittajia 26. Mielipiteiden koosteet ja vastineet ovat erillisessä dokumentissa, joka on saatavilla kaavahankkeen sähköisen asiakortin kautta: 13