ASUMISEN OPAS. Minna Riekki sosionomi (AMK) Tanja Tourunen sosionomi (AMK)

Transkriptio

1 ASUMISEN OPAS Minna Riekki sosionomi (AMK) Tanja Tourunen sosionomi (AMK)

2 Hei! Rovaniemellä Olemme kaksi sosionomi-opiskelijaa Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Teimme tämän oppaan opinnäytetyönämme. Keräsimme oppaaseen tietoa asumiseen liittyvistä asioista. Asuminen on erilaista ympäri maailmaa ja meidän oppaamme kertoo suomalaisen asumisen erityispiirteistä, yleisistä säännöistä ja laeista. Toivottavasti oppaastamme on apua Sinulle! Terveisin Minna ja Tanja Asumisopas on päivitetty joulukuussa

3 SISÄLTÖ ASUMISMUODOT... 4 Omistusasunto... 4 Vuokra-asunto... 4 Asumisoikeusasunto... 4 MUUTTO UUTEEN KOTIIN... 5 Muuttoilmoitus... 5 Huonekalut ja kodinkoneet... 5 Sähkösopimus... 6 Kotivakuutus... 6 Asumistuki... 6 Muita vuokra-asuntojen välittäjiä... 7 ASUMINEN... 8 Vuokra-asuminen... 8 Vuokrasopimus... 8 Vuokravakuus... 8 Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet... 9 Asunnon huolto- ja korjaustyöt... 9 Vuokranantajan oikeudet ja velvollisuudet... 9 Jos vuokra jää maksamatta: Järjestyssäännöt Yhteiset tilat Asunnot Jätehuolto Pysäköinti Lemmikkieläimet Pyykki- ja saunavuorot Kellarit ja varastot Sähkön kulutus Veden kulutus Siivousvinkit ASUNNOSTA POIS MUUTTO Vuokrasuhteen irtisanominen Muuttoilmoitus Muutto HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ... 19

4 ASUMISMUODOT Omistusasunto Omistusasunto voi olla omakotitalo, rivi- tai kerrostaloasunto. Omistaja on ostanut sen omaksi säästetyillä rahoilla ja pankkilainalla. Asunto ei ole kunnan asunto, vaan sen omistaa sen ostanut henkilö. Henkilö voi ottaa vuokralaisen asumaan omaan asuntoonsa. Vuokra-asunto Asunnon voi vuokrata itselleen käyttöön toiselta henkilöltä, kunnalta tai muulta yhteisöltä. Asumisesta täytyy tehdä vuokrasopimus. Asumisesta maksetaan vuokraa sovittu summa kerran kuukaudessa. Asumisoikeusasunto Asumisoikeusasunto on asunto, jossa asukas maksaa asunnosta ensin osan, yleensä 15 %. Sen lisäksi hän maksaa joka kuukausi käyttövastikkeen. Asumisoikeudesta tehdään sopimus. 4

5 MUUTTO UUTEEN KOTIIN Kun vuokrasopimus on tehty, tarvittavat vuokrat / takuumaksut maksettu ja avaimet asuntoon luovutettu, voi asuntoon muuttaa. Suomalaisissa asunnoissa on yleensä valmiina keittiön kalusteet, kuten liesi ja jääkaappi sekä muita kaappeja. Vuokralainen hankkii itse muut tarvittavat huonekalut ja kodinkoneet. Muuttoilmoitus Muuttoilmoitus on tehtävä viikon kuluessa muutosta. Sen voi tehdä myös etukäteen kuukautta ennen muuttopäivää. Ilmoitus voidaan tehdä kirjallisesti muuttoilmoituslomakkeella. Lomake ohjeineen löytyy muuttoilmoitus-esitteestä, jonka saa maistraateista, postista, Kelan toimistosta tai internetistä Ilmoituksen voi tehdä myös soittamalla puhelinnumeroon Jos sinulla on verkkopankkitunnukset, muuttoilmoituksen voi lähettää Internetin kautta. Uusi muuttoilmoitus on tehtävä aina kun vaihtaa asuntoa. Yhdellä muuttoilmoituksella maistraattiin uudet tiedot päivittyvät valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään ja postiin. Muutosta pitää ilmoittaa vanhan asunnon isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle ja uuden asunnon isännöitsijälle. Posti ilmoittaa uuden osoitteen vain joillekin yrityksille, muista ilmoittaa uusi osoite esim. kirjastoon, puhelinyhtiölle jne. Huonekalut ja kodinkoneet Huonekaluja ja kodinkoneita myydään suurissa tavarataloissa ja huonekaluja kodinkoneliikkeissä. Edullisemmin huonekaluja ja kodinkoneita voi ostaa käytettynä kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta ja osto- ja myyntiliikkeistä 5

6 joiden yhteystiedot löytää puhelinluettelosta tai Internetistä Sähkösopimus Suomessa sähkö maksaa ja sen ostamisesta täytyy tehdä sopimus sähköyhtiön kanssa. Sähkösopimuksen voi tehdä paikallisen sähköyhtiön kanssa yleensä puhelimitse tai internetissä. Joskus entisen asunnon sähkösopimuksen voi siirtää uuteen asuntoon. Internetistä löytyy lista sähköyhtiöistä: Kotivakuutus Kotivakuutuksella voi vakuuttaa kaikki kotitalouden päivittäiseen käyttöön tarkoitetut esineet, kuten huonekalut, astiat, vaatteet, kodinkoneet ja harrastusvälineet. Jos jotain menee rikki, asiakas maksaa omavastuun ja vakuutusyhtiö maksaa loppuosan. Kotivakuutuksissa on eroja ja korvausehtoihin on hyvä tutustua huolellisesti. Asunnossa täytyy olla toimiva palovaroitin. Asumistuki Jos perheellä on pienet tulot, valtio voi maksaa osan vuokrasta asumistukena. Tukea haetaan Kelalta. Tuen määrään vaikuttavat o asumismenot o asunnon pinta-ala, ikä, lämmitysjärjestelmä ja kunta o montako henkilöä asunnossa asuu o bruttokuukausitulojen yhteismäärä ja o omaisuus Hakemuksia ja tarkempia tietoja saa Kelalta tai Internetistä osoitteesta 6

7 Kunnan asunnot Kunta-asunnot Oy / Rovanapa oy:n kautta voi hakea kunnan vuokra-asuntoja. Asuntohakemuksen saa Rovanapa Oy:n toimistosta tai sen voi lähettää internetin kautta, osoitteessa o Rovanapa Oy: Jaakonkatu Rovaniemi Puh Muita vuokra-asuntojen välittäjiä Muita asunnon välittäjiä o seurakunta o vakuutusyhtiöt o erilaiset säätiöt o yleishyödylliset yhteisöt o yksityiset ihmiset, jotka omistavat asunnon o yritykset, jotka välittävät asuntoja asunnon omistajan puolesta 7

8 ASUMINEN Vuokra-asuminen Vuokrasopimus Vuokranantaja tekee vuokrasopimuksen. Siinä on mainittuna: o vuokran suuruus o vuokran maksupäivä o vuokravakuuden suuruus o sopimuksen kesto; onko sopimus voimassa tietyn ajan vai toistaiseksi o asukkaan oikeudet ja velvollisuudet o vuokranantajan oikeudet ja velvollisuudet o miten sähkö ja vesi maksetaan o irtisanomisaika Vuokralainen allekirjoittaa sopimuksen, jos hän hyväksyy sen. Silloin vuokralaisen on noudatettava vuokrasopimusta. Vuokrasopimus täytyy lukea tarkasti. Joskus vuokrasopimuksessa sovitaan, että asut asunnossa vähintään tietyn ajan, esimerkiksi kaksi vuotta. Jos muutat aikaisemmin asunnosta pois, voit joutua maksamaan vuokraa sopimuksen loppuun saakka vaikka et asu enää asunnossa. Vuokravakuus Asunnon omistaja voi pyytää vuokralaista maksamaan vuokravakuuden. Se on takuuna siitä, että vuokrat maksetaan ajallaan ja vuokralainen pitää asunnosta hyvää huolta. Vuokravakuus voi olla 1-3 kuukauden vuokraa vastaava rahamäärä. Vuokravakuuden saa 8

9 takaisin kun muuttaa pois asunnosta, jos vuokrat on maksettu ajoissa ja asunto on kunnossa. Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet Vuokralainen saa käyttää asuntoa asumiseen, yhdessä puolisonsa, perheenjäsenten ja lasten kanssa. Vuokralaisen täytyy maksaa vuokra ajoissa. Lisäksi tulee noudattaa talon järjestyssääntöjä ja huolehtia asunnon hoidosta ja kunnossapidosta. o Jos vuokralainen rikkoo jotain tahallaan, hän joutuu maksamaan korjauksen itse. o Jos jotain asuntoon kuuluvaa menee rikki, on asiasta heti ilmoitettava vuokranantajalle. o Asuntoa ei saa remontoida ilman vuokranantajan lupaa! Asunnon huolto- ja korjaustyöt Vuokra-asuntojen huoltotöistä vastaa yleensä huoltoyhtiö tai isännöitsijä. Näiden yhteystiedot löytyvät yleensä taloyhtiön ilmoitustaululta. Jos asuntosi ovi menee lukkoon ja jäät ulos ilman avainta. Voit soittaa asuntosi ulko-ovessa olevaan huoltoyhtiön puhelinnumeroon. Huoltoyhtiön työntekijä käy avaamassa oven. Oven avaaminen on yleensä maksullista. Vuokranantajan oikeudet ja velvollisuudet Vuokranantaja vastaa asunnon korjaamisesta ja kunnossapidosta. Jos vuokraa ei makseta ajallaan tai vuokralainen viettää häiritsevää elämää, vuokranantaja voi irtisanoa vuokrasuhteen. Tällöin vuokralaisen on muutettava pois asunnosta. 9

10 Jos vuokra jää maksamatta: Jos vuokraa ei makseta, niin vuokranantaja antaa siitä kirjallisen maksumuistutuksen. Maksumuistutus voi tulla myös perintätoimiston kautta. Vuokran lisäksi pitää silloin yleensä maksaa laskutuslisä ja korkoa myöhästymisajalta. Jos vuokra jää edelleen maksamatta, niin vuokranantaja voi irtisanoa vuokrasuhteen. Asukkaalla on vähintään 3 kuukautta aikaa muuttaa asunnosta pois. Jos asukas ei muuta sovittuna aikana pois, hänet voidaan häätää. Ulosottomies voi tyhjentää asunnon. Asukas jää velkaa vuokranantajalle. Asukas menettää luottotiedot. Suomessa luottotiedot ovat tärkeät ja ne voidaan tarkastaa tarvittaessa. Luottotiedot voi menettää siten, että jättää laskut maksamatta. Tämän jälkeen voi olla vaikeaa saada esimerkiksi o vuokra-asuntoa o lainaa pankista o luottokorttia o osamaksu-ostoksia 10

11 Järjestyssäännöt Kaikissa taloissa on omat järjestyssääntönsä, jotka ovat kaikille asukkaille samat. Järjestyssäännöissä kerrotaan talon yhteisistä säännöistä: mitä saa tehdä talossa oman asuntonsa ulkopuolella ja miten muut asukkaat huomioidaan. Esimerkin järjestyssäännöistä löydät Kunta-asuntojen www-sivuilta. Kielinä ovat suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro ja turkki. Muistathan kuitenkin tarkistaa oman talosi järjestyssäännöt. Yhteiset tilat o Ulko-ovet ovat avoinna yleensä klo Muina aikoina täytyy huolehtia, että ovet menevät lukkoon. o Yhteisissä tiloissa ei saa meluta, tupakoida tai tarpeettomasti oleskella. o Tavaroita saa säilyttää vain niille varatuissa tiloissa paloturvallisuussyistä. o Palovaarallisten aineiden säilytyksessä on noudatettava paloturvallisuusmääräyksiä. o Pyykkitupaa, kuivaushuonetta tai saunaa käytettäessä on siivottava jälkensä. o Asuntoja ei saa tuulettaa rappukäytävään. o Siivousparvekkeen ovet pidetään suljettuna käytön aikana. Asunnot o Naapureille on annettava yörauha klo välisenä aikana. Silloin asunnosta ei saa kuulua naapuria häiritsevää ääntä. Myöskään vieraat eivät saa metelöidä. Jos naapurista kuuluva melu häiritsee, voi siitä valittaa isännöitsijälle. Poliisin paikalle kutsuminen voi rauhoittaa tilanteen ja se on turvallisuuden kannaltakin järkevää. 11

12 o Isännöitsijän kanssa on neuvoteltava aina ennen kuin asuntoon tehdään vesi-, viemäröinti-, sähkö-, maalaus-. ja tapetointitöitä. o Vesivuodoista, kosteusvaurioista ja muista huoneistossa huomatuista vioista on viipymättä ilmoitettava kiinteistöyhtiölle. o Ilmanvaihtoventtiilien säätöjä ei saa muuttaa. o Pesukonetta ja astianpesukonetta ei saa kytkeä asunnon vesijohtoon ilman liitintä, joka estää likaisen veden menemistä vesijohtoverkkoon (hyväksytty imusuojaus) o WC- ja muihin viemäreihin ei saa päästää jätettä joka voi tukkia viemärin. (esimerkiksi terveyssiteet, kissanhiekat, öljy) o Parvekkeet ja siellä olevat vedenpoistoaukot on pidettävä puhtaina. o Parvekkeella ei saa grillata. o Asunnossa tupakointia kannattaa välttää. Jos asuntoa on korjattava tupakoinnin takia, asukas maksaa korjauksen. o Mattojen ja muiden tekstiilien tomuttaminen on sallittua siihen varatuilla parvekkeilla klo o Oman parvekkeen sisäpuolella saa kuivattaa pyykkiä. o Asunnossa on oltava toimiva palovaroitin. Jätehuolto Pysäköinti o Talousjätteet ja muut roskat on vietävä pihalla oleviin roska-astioihin. Roskat pitää lajitella roska-astioiden mukaan. (Katso liite 2) o Autojen pysäköinti on sallittu vain niille varatuille paikoille. Väärinpysäköinnistä voi saada sakot. Tyhjäkäynti on kielletty. Lämpötolppa on pidettävä lukittuna ja johto pitää irrottaa heti käytön jälkeen. 12

13 Lemmikkieläimet o Lemmikkieläimet eivät saa häiritä naapureita. Rappukäytävässä ja pihalla eläimet on pidettävä kiinni. Piha-alueella ja lasten leikkipaikoilla lemmikkieläinten ulkoiluttaminen on kiellettyä. Pyykki- ja saunavuorot Kerrostalon kellarissa on yleensä sauna ja pyykkitupa. Viikoittainen saunavuoro varataan isännöitsijältä. Saunassa käydään omalla vuorolla. Pyykkituvassa on yleensä kalenteri tai vihko, josta voi varata ajan. Pyykkituvan käytöstä voi olla erilaisia sääntöjä talosta riippuen. Pyykkituvan käytöstä on jokaisessa talossa omat säännöt ja niitä pitää noudattaa. Säännöt löytyvät pyykkituvasta tai isännöitsijältä. Kellarit ja varastot Taloissa on yleensä yhteinen varasto pyörille ja lastenvaunuille. Lisäksi on jokaiselle asunnolle voi olla oma viileä ja / tai lämmin varasto. Asukkaan pitää yleensä hankkia varastoihin oma lukko. Sähkön kulutus Suomessa sähkö on kallista. Sähköä ei siis kannata tuhlata. Sähkön säästövinkkejä: o Tarkista huonelämpötila ja säädä termostaatit. Riittävä lämpötila asunnossa on noin 21 astetta. o Tarkista kerran vuodessa ikkunan tiivisteiden kunto. o Tuuleta nopeasti. Ikkunaa ei kannata jättää päiväksi auki. o Pese täysiä koneellisia pyykkejä ja astioita. 13

14 o Saunan lämmitys kuluttaa paljon sähköä. Perheen kanssa kannattaa sopia päivä jolloin sauna lämmitetään. Saunaa ei kannata turhaan pitää päällä. Sopiva saunomislämpötila on astetta. Älä lämmitä saunaa pyykin kuivatusta varten. o Säädä pesuhuoneen lattialämmitys sopivan alhaiseksi. Lattialämmityksen liikakäyttö kuluttaa valtavasti sähköä. o Valitse loistelamput hehkulamppujen tilalle. Loistelamput kestävät käytössä pidempään ja kuluttavat sähköä hehkulamppuja vähemmän. o Pakastin kannattaa sulattaa kerran vuodessa. Pakastin kuluttaa tavallista enemmän sähköä jos sen seinämillä on paljon jäätä. o Huolehdi, että ilma pääsee kiertämään vapaasti jääkaapin taakse. Jääkaapin tausta pitää imuroida muutaman kerran vuodessa. o Jos ostat uuden kodinkoneen, kiinnitä huomiota energialuokkaan. o Sammuta liesituuletin ruoanlaiton jälkeen o Sammuta valot poistuessasi huoneesta. Sähkökatkos: o Suomessa on harvoin sähkökatkoksia ja yleensä ne johtuvat ukkosesta tai sähköverkon ylikuormittumisesta. o Jos sähköt katkeavat vain omasta asunnosta, niin syynä voi olla palanut sulake. Sulake suojaa sähkökaappia ja sähkölaitteita. Sulakkeet ovat asunnossa sähkötaulussa, johon on hyvä tutustua. Sulakkeita on eri kokoisia ja vahvuisia. Vahvuus on ilmoitettu ampeereissa. Kotona olisi hyvä olla varasulakkeita, että sulakkeen palaessa voi vaihtaa uuden tilalle. Palaneen sulakkeen tunnistaa siitä, että sulakkeen kanta on irronnut. o Sähkötaulussa voi olla myös automaattisulakkeita, jotka ovat on/off-kytkimiä. Kun sulake on palanut, vipu on off-asennossa. Silloin palanut sulake vain napsautetaan takaisin on-asentoon. 14

15 Veden kulutus Veden säästövinkkejä: o Ilmoita vesivuodoista mahdollisimman pian isännöitsijälle. o Vältä turhaa veden kulutusta peseytymisessä ja astianpesussa o Suosi suihkua. Kylpy ja huuhtelu kuluttavat viisi kertaa enemmän vettä. o Sulje hana hampaiden pesun ajaksi. o Käytä tiskatessa tulppaa. Älä (edes) huuhtele astioita juoksevan veden alla. o Kastele ulkokasvit sadevedellä. o Pese täysiä koneellisia pyykkejä ja astioita. Siivousvinkit Siivotessa olisi hyvä muistaa, että suomalaiset rakennusmateriaalit eivät yleensä kestä runsasta veden käyttöä. Pesuaine pitää valita pesupinnan mukaan. Liian voimakas pesuaine voi pilata pinnat. Esimerkiksi tapettiseinät ja parkettilattiat eivät kestä kovaa vesipesua ja hankausta. o Jos asunnossa on ruiskutasoitteella pinnoitettu katto, sitä ei voi pestä. Katto puhdistetaan imuroimalla tai kevyesti harjaamalla. Tavallisesti maalatun katon voi pyyhkiä kostealla. o Keittiön ja kylpyhuoneen katot kannattaa puhdistaa neutraalilla pesuaineella. (yleispuhdistusaine) o Asuntojen tapettiseinät eivät kestä pesua runsaalla vedellä. Seinät voi imuroida tai harjata. Tahrat voi poistaa yleispuhdistusaineella. Tämän jälkeen pesuaine pyyhitään pois kostealla puhtaalla pyyhkeellä. Maalatut seinät voi pyyhkiä kostealla. o Keittiön ja WC:n kaakelit voi pestä heikosti emäksisellä pesuaineliuoksella. 15

16 o Muovilattiat voi imuroida ja pyyhkiä kostealla pesimellä. Pesuvettä ei saa kaataa lattialle. o Parkettilattia pestään vain vähän kostutetulla pyyhkeellä. Parkettilattioihin on oma pesuaine. o Ikkunat pestään miedolla pesuaineella ja pyyhitään kuivaksi lastalla tai pyyhkeellä. Ikkunan pesuun löytyy kaupasta aineita ja välineitä. Asukastoiminta Kerros- ja rivitaloissa voi olla on asukastoimintaa. Asukkaat voivat itse vaikuttaa talonsa asioihin ja yleiseen viihtyvyyteen. Asukastoimintana järjestetään esimerkiksi pihatalkoot, joissa kunnostetaan pihaa ja yhteisiä tiloja. Asukastoimikunta voi järjestää erilaisia tapahtumia ja kerhoja. 16

17 ASUNNOSTA POIS MUUTTO Vuokrasuhteen irtisanominen o Vuokrasopimus täytyy purkaa kun muuttaa pois asunnosta. o Yleensä irtisanomisaika asukkaalla on yksi täysi kalenterikuukausi. Esimerkki: Jos asunnon irtisanoo 15. syyskuuta, sopimus purkautuu lokakuun lopussa. Lokakuun vuokra on vielä maksettava ja asunnosta on muutettava pois viimeistään Muuttoilmoitus o Muuttoilmoitus on tehtävä viikon kuluessa muutosta. Ilmoitus tehdään kirjallisesti muuttoilmoituslomakkeella. Lomake ohjeineen löytyy muuttoilmoitusesitteestä, jonka saa maistraateista, postista tai Kelan toimistosta. Uusi muuttoilmoitus on tehtävä aina kun vaihtaa asuntoa. Ilmoituksen voi tehdä myös soittamalla puhelinnumeroon Jos on verkkopankkitunnukset, muuttoilmoituksen voi tehdä Internetissä. Osoite on o Yhdellä muuttoilmoituksella maistraattiin uudet tiedot päivittyvät valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään ja postiin. Muutosta pitää ilmoittaa vanhan asunnon isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle. o Muuttoilmoituksella uusi osoite menee joihinkin yrityksiin ja järjestöihin, mutta joihinkin paikkoihin tulee tehdä osoitteenmuutos erikseen. Postin kanssa voi tehdä sopimuksen, että se lähettää vanhaan osoitteeseen tulleen postin 17

18 uuteen osoitteeseen. Postista saa osoitteenmuutoskortteja joilla voi ilmoittaa uudesta osoitteesta ilmaiseksi. o Muutosta pitää ilmoittaa entisen asunnon isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle. o Uuden asunnon asumistuki kannattaa tarkistaa Kelasta. Uuden asunnon vuokra ja koko vaikuttavat asumistuen määrään. (katso s. 9) Muutto o Rovaniemellä on yrityksiä, jotka maksua vastaan auttavat muutossa. o Kaupoista voi kysellä tyhjiä pahvilaatikoita muuttoa varten. o Asunto on jätettävä siistiin kuntoon. Vanha asunto on siivottava hyvin. Jos asuntoa ei ole kunnolla siivottu, vuokranantaja voi pitää takuuvuokran itsellään tai käyttää rahan asunnon siivoamiseen. 18

19 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ o o teemat: asuminen o o asumiseen tukea o o o 19

20 Vuokra-asuntojen välittäjiä Kunta-asunnot Jaakonkatu Rovaniemi p Sato Valtakatu 4 C Rovaniemi Rovaniemen vuokra-asuntovälitys Korkalonkatu Rovaniemi p , Takuuvälitys Rovakatu Rovaniemi p Domus Arctica Säätiö Ylikorvantie 28 A Rovaniemi p SKV Rovakatu Rovaniemi p

21 Avara Hallituskatu 26, 4. kerros Rovaniemi p Kiinteistövälitys Jaakola / Napapiirin Ruokasenkatu Rovaniemi p Huoneistokeskus Rovakatu Rovaniemi p VVO Kotikeskus Koskikatu Rovaniemi P Kotigalleria Rovakatu Rovaniemi p Kiinteistömaailma Kotikulma Rovakatu Rovaniemi p Kiinteistömaailma Kotipesä Oy Rovakatu Rovaniemi rovaniemi@kiinteistomaailma.fi 21

22 Kiinteistöpulkamo Valtakatu Rovaniemi p Pohjolan OP-Kiinteistökeskus Koskikatu ROVANIEMI p Kotigalleria Rovakatu Rovaniemi p

23 Roskien lajittelu Biojätteet: Vihannesten, juuresten, hedelmien ja kananmunien kuoret Marjojen, hedelmien ja kalojen perkuujätteet Ruoantähteet Kahvin ja teen porot suodatinpapereineen Käytetyt talouspaperit ja servetit Kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet Kukkamulta, kasvinosat ja kuihtuneet kukat Puutarhajätteet Munakennot Ei nesteitä Paperinkeräysastia Sanomalehdet ja mainospaperit Paperinkeräyslaatikkoon ei saa laittaa pahvia. Sekajäteastia Loput roskat voi viedä sekajäteastiaan. Sekajäteastiaan ei saa laittaa ongelmajätteitä. Muu kierrätys Lasipulloille ja purkeille on erillisiä kierrätysastioita. Kartonkitölkit, kuten esimerkiksi maitopurkit voi kierrättää. Kierrätysastia löytyy joko omalta pihalta tai lähimmästä kierrätyspisteestä. Maalit, liimat, öljy on vietävä ongelmajätekeräykseen. Ladattavat paristot ja nappiparistot pitää viedä erillisiin keräysastioihin. Vanhentuneet lääkkeet ja elohopeakuumemittarit pitää viedä apteekkiin. 23