ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA. Agnico Eagle Finland, Kittilän kaivos

Transkriptio

1 ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA Agnico Eagle Finland, Kittilän kaivos

2 Sisällys Agnico Eagle Finland, Kittilän kaivos... 1 OSA A - KOHTEEN YLEISET TIEDOT Suunnittelun säädöstausta sekä suunnitelman päivitys ja jakelu Suunnitelmatiedot ja säädöstausta Suunnitelman nähtävillä pitäminen ja kuuleminen Hyväksyminen Turvallisuustiedotteen jakelu Tarkistukset, päivitykset ja muutokset Harjoitukset Yleistiedot kohteesta Toiminnan ja ympäristön kuvaus Osoite ja yhteystiedot Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Onnettomuusvaaran kuvaus Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Vaaraa aiheuttavat suuronnettomuusskenaariot Pelastustoiminta... 9 OSA B Alueen yleistiedot Toiminnan ja ympäristön kuvaus Kaivosalueella käytettävät kemikaalit Osoite ja yhteystiedot Alueen yritysten toiminnan kuvaus Ajo-ohjeet Kokoontumispaikat vaaratilanteessa Onnettomuusskenaarioiden kuvaus Sortuma maanalaisessa kaivoksessa Paineastiaonnettomuus Happipalo Tulipalot Maanalaiset tulipalot Maanpäälliset tulipalot Liikenneonnettomuus Nestekaasuonnettomuus Kemikaalionnettomuus Kaivannaisjätteen jätealueen padon sortuminen Pelastuslaitoksen hälytysohjeet Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet

3 8 Toiminnanharjoittajan valmius ja ensitoimenpiteet Toiminnanharjoittajan pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Toiminnanharjoittajan pelastusorganisaation hälyttäminen Toiminnanharjoittajan pelastustoimintaa helpottavat laitteet ja rakenteet Toiminnanharjoittajan pelastus- ja torjuntavälineistö Pelastustoimintaan osallistuvat yhteistyötahot Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteissa Alueen eristäminen Evakuointi Tiedottaminen Onnettomuusilmoitukset Pelastustoiminnasta tiedottaminen Tiedotustilaisuudet Vaaratiedote Suuronnettomuusuhkiin perustuvat pelastustoimen toimintamallit Sortuma Tulipalo Liikenneonnettomuus maan alla Vaarallistenaineiden onnettomuus Toimintaohje nestekaasuvuodossa / -palossa Räjähdys Patomurtuma OSA C - SUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Kaivosalueen sijaintikartta...43 Kaivosalueen kokoontumispaikat...44 Happitehdas, happiputkilinja, rikastamon sijainti Tulvan eteneminen Pelastusorganisaatiokaavio Joukkokuljetusvälineiden yhteystiedot. 48 Tiedotepohja, Mediatiedote Vaaratiedotelomake, Suomi Ruotsi..50 Välittömän vaaran suoja- ja evakuointietäisyydet

4 OSA A - KOHTEEN YLEISET TIEDOT 1 Suunnittelun säädöstausta sekä suunnitelman päivitys ja jakelu Suunnitelmatiedot ja säädöstausta Suunnitelman säädöstausta perustuu pelastuslain (379/2011) 48 :ään sekä Ulkoisista pelastussuunnitelmista annettuun SM:n asetukseen (612/2015). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. Suunnitelman nähtävillä pitäminen ja kuuleminen Suunnitelmaversio (päivämäärä) Suunnitelma pidetty nähtävillä (aika ja paikka) Kittilän kunnanvirasto, Kittilän paloasema, K-ekstra Toivola Kittilän paloasema Kittilän kaivos Kuulemistilaisuus (aika ja paikka) Kittilä Kittilä Hyväksyminen Päiväys Hyväksyjän nimi ja virka-asema 2009 Martti Soudunsaari, pelastusjohtaja Harri Paldanius, pelastuspäällikkö Harri Paldanius, pelastuspäällikkö 4

5 Turvallisuustiedotteen jakelu Jakeluajankohta Jakelualue 2009 Henkilöille ja julkisille laitoksille joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa 2017 Henkilöille ja julkisille laitoksille joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa Tarkistukset, päivitykset ja muutokset Päiväys Tehdyt muutokset Muutosten tekijän nimi ja virka-asema Suunnitelman päivitys Jorma Ojala, palopäällikkö Rikastushiekka-altaiden lisääminen suunnitelmaan Jorma Ojala, palopäällikkö Suunnitelman päivitys (uudelle pohjalle) Päivystävät palomestarit alue Suunnitelman päivitys Jorma Ojala palopäällikkö Teemu Pitkänen työsuojelupäällikkö AEF Suunnitelman päivitys Jorma Ojala palopäällikkö Kari Kuosmanen palotarkastaja 5

6 Harjoitukset Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö 2009 kemikaalionnettomuus Jorma Ojala, Aslak Länsman, Lapin pelastuslaitos 2010 kaivos evakuointi, tulipalo AEF 2011 kaivos evakuointi, tulipalo AEF 2012 Pohjois-Suomen rakennuspoolin harjoitus, kolari ja tulipalo maan alla taso 150, kaivos evakuointi, tulipalo, syanidionnettomuus rikastamolla 2013 Syanidionnettomuus rikastamolla (SEVESO), kaivos evakuointi, tulipalo AEF / Jorma Ojala, Lapin pelastuslaitos AEF / Jorma Ojala, Lapin pelastuslaitos 2014 kaivos evakuointi, tulipalo AEF / Jorma Ojala, Lapin pelastuslaitos 2015 Suuronnettomuusharjoitus (SEVESO) Kaivosonnettomuus (Barents 2015) AEF / Jorma Ojala, Lapin pelastuslaitos kaivos evakuointi, tulipalo 2016 kaivos evakuointi, tulipalo AEF / Jorma Ojala, Lapin pelastuslaitos 6

7 2 Yleistiedot kohteesta Toiminnan ja ympäristön kuvaus AEF:n Kittilän kaivos sijaitsee Kittilän kunnassa, Kiistalan kylän pohjoispuolella Suurikuusikossa noin 40 kilometriä Kittilän kirkonkylältä koilliseen. Kaivospiirin pinta-ala on 812,13 ha ja apualueiden 34,81 ha. Kaivospiirin alueella sijaitsevat kaikki tuotantoon liittyvät toiminnot urakoitsijoineen. Alueella toimii kaivostoimintaa harjoittavan Agnico Eagle Finland Oy:n lisäksi useita muita toimijoita sekä urakoitsijoita. Alueella työskentelee arkipäivisin noin 600 henkilö sekä ilta-, yö- ja viikonloppuaikoina noin 200 henkilöä. Kuva 1. Kartta kaivosalueesta Osoite ja yhteystiedot Yritys Yhteyshenkilö Puhelin Agnico Eagle Finland Oy, Kittilän kaivos Vaihde (016) Pokantie 541, KIISTALA 7

8 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Läheisyydessä sijaitsee Seurujoen vesistö, joka laskee vedet Loukisjoen vesistöön ja sitä kautta Ounas- ja Kemijokeen. Lähellä on myös asutusta sekä lypsykarjatila. Asutus ei kuulu vesijohtoverkoston piiriin vaan vesi saadaan omista kaivoista. 3 Onnettomuusvaaran kuvaus Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali YK-numero Vaaraluokitus Natriumsyanidi YK 1689 T+, N, R26/27/ /53 Typpihappo 67% YK 2031 O, C, R8-35 Happi YK 1072 O, R8 Nestekaasu YK 1978 F+, R12 Nestemäinen happi YK 1073 O, R8 Nestemäinen Typpi YK 1977 Matriisi 13 t O; R8, R9, R22; R31 Vetyperoksidi 50% UK 2015 O,C, R5, 8, 20/22, 35 8

9 3.2 Vaaraa aiheuttavat suuronnettomuusskenaariot Kohteen turvallisuusselvityksen mukaiset suuronnettomuusvaarat Skenaario Vaarat Vaikutusalueet Eristys/suo javäistö/ev akuointi Sortuma maanalaisessa kaivoksessa Painehapetusprosessin paineastiaonnet tomuus. Happipalo Tulipalot kaivosalueella Liikenneonnettomuus maan alla Nestekaasuonnettomuus Maan alla pahin seuraus voi olla ihmisten jääminen loukkoon. Avolouhoksessa koneita ja ihmisiä voi jäädä sortuman alle, ajoneuvo voi ajaa sortumaan. Henkilövahingot (paineaalto, kuumuus, arseeni). rakennuksen vaurioituminen/sortuminen paineaallon vuoksi. Prosessin häiriintyminen. Happipalosta voi syntyä suuria vahinkoja, maasto, rakennukset ja henkilövahingot sekä prosessin häiriintyminen Tulipalo voi aiheuttaa henkilövahinkoja tai rakennuksien ja koneiden tuhoutumista. Henkilövahingot tai kemikaalionnettomuus, mikäli ajoneuvo kuljettaa kemikaaleja. Vuoto leviää tuulen mukana. Kaivostunneli Rikastamo rakennus Vaara-alue 20 m happilaitoksen ja putken lähellä. Kaivosalue Kaivosalue ja sen ympäristö Kaivosalue ja sen ympäristö Suojakontit maan alla, kokoontumi spaikat Kemikaalionnettomuus Kaivannaisjätteen jätealueen padon sortuminen Typpihapon ylivuodossa leviämisalue laajin. Vuoto leviää tuulen mukana Kaivannaisjätteen jätealueen padon sortuminen Kaivosalue ja ympäristö Kaivosalue 4 Pelastustoiminta Lapin pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa. 9

10 OSA B 5 Alueen yleistiedot Toiminnan ja ympäristön kuvaus Agnico Eagle Finland louhii Kittilän kaivoksella malmia rikastaen siitä kultaa. Kultamalmin rikastusprosessin päävaiheet ovat murskaus, jauhatus, vaahdotus, sulfidin hapetus, syanidiliuotus, kullan erotus ja talteenotto. Kultasakka sulatetaan harkoiksi, joiden kultapitoisuus on noin 95 %. Malmin rikastusprosessissa syntyvät rikastushiekat läjitetään kaivosalueen pohjoisosassa sijaitsevalle 110 hehtaarin rikastushiekka-allasalueelle. Rikastushiekkaallasalue on jaettu kolmeksi erilliseksi altaaksi: kahdeksi NP-altaaksi ja CIL-altaaksi. Altailla toimii itäpuolella myös vesienkäsittelylaitos. Kaivospiiriä lähinnä oleva asutus sijaitsee yhdystie 9552:n varrella noin kilometrin päässä avolouhoksilta ja murskaamolta. Kyseisellä maatilalla on myös lypsylehmiä. Alueella toimii kaivostoimintaa harjoittavan Agnico Eagle Finland Oy:n lisäksi useita muita toimijoita sekä urakoitsijoita. Alueella työskentelee arkipäivisin noin 800 henkilöä sekä ilta-, yö- ja viikonloppuaikoina noin 200 henkilöä. Toiminto / yritys Henkilömäärät Kaivosalueella Arkityöpäivä klo 8:00 16:00 noin 600 henkilöä Muina ainoina seisokit noin 800 henkilöä Kaivosalueella on enimmillään noin 800 henkilöä. Taulukkoon kirjatut henkilömäärät ovat vain suuntaa antavia arvioita. Alueella oleskelevien lukumäärät voivat vaihdella hyvinkin suuresti johtuen esimerkiksi huoltoseisokeista. Tämän vuoksi onnettomuustilanteissa kaivoksen todellinen henkilömäärä selvitetään aina tilannekohtaisesti. Securitas valvoo kaivospiirin alueen henkilöliikennettä. Securitaksella ei ole reaaliaikaista tietoa maan alaisista henkilöistä erikseen. Maan alaisen henkilöliikenteen valvoo kaivoksen tuotannonohjauskeskus. 10

11 Kuva 1. Ilmakuva kaivosalueesta 11

12 Kuva 2. Ilmakuva rikastamoalueesta Toimistorakennus 2. Happitehdas 3. Rikastamo 4. Pastalaitos 5. Kemikaalivarasto 12

13 Kuva 3. Rikastushiekka-altaat NP3 NP1 NP2 CIL Kuva 4. Ilmakuva kaasuvarastosta Nestekaasuvarasto 3. Kaivoskonttori 2. Raitisilma nousu 4. Rikastamo 13

14 Kaivosalueella käytettävät kemikaalit Rikastamolla käytettävät kemikaalit Kemikaali YK-numero Vaaraluokitus Natriumsyanidi YK 1689 T+, N, R26/27/ /53 Typpihappo 60% YK 2031 O, C, R8-35 Happi YK 1072 O, R8 Natriumhydroksidi 50% YK 1824 C, R53 Metyyli-isobutyylikarbinoli YK 2053 Xi, R10-37 Kalsiumoksidi YK 1910 Xi, R36/37/38 Kuparisulfaatti YK 3077 Xn, N, R22-36/38-50/53 Kevyt polttoöljy YK 1202 Xn, N, R /53 Natriummetabisulfiitti YK 2693 Xn, R Anti- Scalant - Xi, R 36/38, (pääkomponentti Lämpökeskuksessa, jakeluasemalla ja varastointialueella olevat kemikaalit Kemikaali YK-numero Vaaraluokitus Raskas polttoöljy YK 1202 T, R45 Kevyt polttoöljy Moottoripolttoöljy Dieselöljy Nestekaasu YK 1978 F+, R12 Happi YK 1072 O, R8 Argon YK 1006 Asetyleeni YK 1001 F+, R5,R6,R12 Laserhappi YK 1072 O, R8 Happilaitoksessa varastoitavat vaaralliset kemikaalit Kemikaali YK-numero Vaaraluokitus Nestemäinen happi YK 1073 O, R8 Nestemäinen Typpi YK

15 Räjähdevarastossa olevat vaaralliset kemikaalit Kemikaali YK-numero Vaaraluokitus Riogur E, 1.1D Riogel E, 1.1D Aloitepanokset Multiplikaattori ilman sytytintä Räjähtävä tulilanka Riocord Primadet Primadet EZ DET Sprängkapslar-EI.VA Riodet E, R1, R2, 1.1D E, R2, R D E, 1.1B Panostusajoneuvossa olevat vaaralliset kemikaalit Kemikaali YK-numero Vaaraluokitus Matriisi 13 t O; R8, R9, R22; R31 Crosslinker-liuos 150l Xn; R 22 Sensitizer-liuos 150l Xi; R41 Osoite ja yhteystiedot Yritys Yhteyshenkilö Puhelin Toiminnan harjoittaja Agnico Eagle Finland Mine Oy Pokantie KIISTALA Maanalaisen kaivoksen tuotannonohjauskeskus 24/7 kaivoskonttorissa Rikastamon valvomo (maan päällä) Rikastamon vuoromestari / 24h

16 Alueen yritysten toiminnan kuvaus Yritys Toiminnan kuvaus Yhteystieto Air Liquide Finland Oy Happilaitoksen toiminnanharjoittaja puh Tapojärvi Oy Louhintatyöt ja maansiirto puh Oy Shell Ab / ST 1 Polttoaineen jakeluasema puh Forcit Oy Räjähdeaineen toimittaja puh Adven Oy Lämpölaitos puh Rudus Oy Betoniasema puh AJH Infra Oy Tukitoimet puh Securitas Aluevartiointi puh Skanska Louhintatyöt ja maansiirto Puh puh Ajo-ohjeet AEF:n Kittilän kaivos sijaitsee Kittilän kunnassa, Kiistalan kylän pohjoispuolella Suurikuusikossa noin 40 kilometriä Kittilän kirkonkylältä koilliseen. Kulku kaivokselle tapahtuu Kittilän kirkonkylästä Sodankyläntietä 7km ja Kiistalantietä 37 km sekä Pokantietä 5 km. Maanteitse matkaa Kittilästä kaivokselle on noin 50 kilometriä. Kaivokselle voi kulkea myös Sirkasta reittiä Ounasjoentietä 7 km, Inarintietä 14 km, Lintulantietä 12 km ja Pokantietä 5 km. Maanteitse matkaa Sirkasta kaivokselle on noin 38 km. Pelastustoimintaan osallistuvien resurssien tulokynnyksenä toimii kaivosalueen portti tai muu pelastustoiminnan johtajan ilmoittama tulokynnys. Kaivosalueen sijaintikartta on liitteenä 1. 16

17 Kokoontumispaikat vaaratilanteessa Kaivosalueella on useita kokoontumispaikkoja eri puolilla aluetta. Kokoontumispaikat ovat merkitty karttaan (Liite 2) 17

18 6 Onnettomuusskenaarioiden kuvaus Sortuma maanalaisessa kaivoksessa Sortuma maanalaisessa kaivoksessa voi aiheuttaa; ihmisiä jää loukkuun sortuman taakse ajoneuvokalustoa jää sortuman alle ihmisiä jää sortuman alle. Toimintaohjeet sortumatapahtumissa. Sortumatilanteessa voidaan joutua käyttämään hätäpoistumisreittejä, ensisijaisesti sortunut kiviaines pyritään poistamaan lastauskoneella, jonka jälkeen tarvittaessa tukemistyöt, jotta liikkuminen voidaan suorittaa turvallisesti. Kaivoksen pääraitisilmanousun yhteyteen, muusta kaivoksesta seinillä eriytettyyn tilaan, on louhittu erilliset hätäpoistumistiet. Hätäpoistumisteihin on asennettu lepotasoilla varustetut tikaselementit. Tällä hetkellä hätäpoistumistie on käytössä maan pinnasta 635-tasolle. Yhteys hätäpoistumistiehen on tällä hetkellä tasoilta 125, 200, 275, 350, 450, 540. Kaivokselle on hankittu siirrettävä polttomoottorilla toimiva pelastushissi (kori ja vaijeria 600m), joka on sijoitettuna maanpinnalla ja täten siirrettävissä tarvittavan nousun yläosaan. Suurikuusikon vinotunnelin yläosan sortuman estäessä kaivoksesta poistuminen, pelastushissillä nostetaan heidät RimpiVT1RIP125:n kautta RIMPIVT675 tasolta. RimpiVT1:n yläosan sortuman estäessä kaivoksesta poistuminen, pelastushissillä nostetaan maanpinnalta (ilmanvaihtoputki täytyy irrottaa puhaltimelta). Yleisesti vinotunneleiden alaosista nostetaan aina alinta tuuletusnousua käyttäen Paineastiaonnettomuus Paineastiaonnettomuus tarkoittaa suljettuun astiaan syntyvän ylipaineen aiheuttamaa säiliön mekaanista repeämistä paineen vaikutuksesta. Astia ei enää kestä sen sisälle muodostuvaa painetta. Ylipaine voi johtua esim. astian sisällä kehittyvästä paineesta (esim. kemiallisen reaktion johdosta) tai ulkoisesta tulipalosta, joka lämmittää suljettua asiaa. Paineastiaonnettomuuden vaikutukset riippuvat useasta tekijästä. Itse 18

19 räjähdyksessä saattaa syntyä heitteitä, irrallisia osia, jotka voivat osua ihmisiin ja rakenteisiin sekä räjähdyksen seurauksena pääsee paineastian sisältö ulkoilmaan. Myös räjähdyksessä tapahtuva paineen purkautuminen saattaa aiheuttaa vaurioita. Autoklaavin vuotaessa vapautuu happohöyryjä, jotka täyttävät tehdashallin muutamassa minuutissa. Vuodon sattuessa suurimmassa vaarassa ovat samassa tehdashallissa työskentelevät henkilöt. Mikäli happohöyryt leviävät ilmastoinnin kautta ympäristöön, leviävät ne Suuri-kuusikon tuuliruusun mukaisesti todennäköisesti pohjoiseen rikastushiekka-altaita kohti. Näin ollen esimerkiksi hallintorakennus jäisi tuulen yläpuolelle. Myös natrium-syanidin varasto sekä syanidiliuokset sijaitsevat kaikki tuulen yläpuolella ja näin ollen vetysyanidin muodostuminen on erittäin epätodennäköistä. Höyryjen ja lietteen kuumuudesta johtuen myös eriasteiset palovammat ovat mahdollisia. Happipalo Happitehdas on ilman tislauslaitos ja siellä varastoidaan nestemäistä happea. Happitehtaalta rikastamolle johtaa happiputki, jossa virtaa puhdasta happea. Mikäli happitehtaalla, hapen varastossa tai happilinjassa tehtaalle tapahtuu häiriö ja/tai vikaantuminen, niin seurauksena voi olla hapen vuoto ulkoilmaan. Kohonnut happipitoisuus aiheuttaa tulipaloriskin. Myös pienempi vuoto saattaa aiheuttaa sen, että pienemmän tulipalon luonne tai kytevä kohde muuttuu räjähdysmäiseksi, koska happea on ylimäärin läsnä. Räjähtävä happipalo voi syntyä, mikäli puhtaan hapen virtaan asetetaan venttiileitä, instrumentteja tai toimilaitteita, jotka sisältävät öljyä tai rasvaa. Puhdas happi sytyttää öljyt ja rasvat palamaan ilman kipinää tai muuta syttymislähdettä. Happipalon vaara-alueeksi on arvioitu noin 20 m happilaitoksen sekä happiputken molemmin puolin. Liitteenä 3 olevassa kuvassa on esitetty happitehtaan, sieltä johtavan happiputken sekä rikastamorakennukseen sijainnit. 19

20 Tulipalot Maanalaiset tulipalot Maanalaisessa kaivoksessa syttyvä palo on erittäin vaarallinen. Suurin riski koskee työkoneita, joissa on iso palokuorma renkaissa ja poltto- ja voiteluaineissa tai räjähteissä. Ajoneuvopalo voi syttyä moottorista, pakosarjasta tai jarruista. Maan alla sattuva ajoneuvopalo voi kestää useita tunteja ja palon taakse voi jäädä useita henkilöitä. Maan alla tulipalon voi aiheuttaa myös sähkökeskukset, korjaamossa tapahtuva toiminta, muuntamotilat, polttoaineenjakelupiste sekä sähkökaapelit. Tulipalon vaikutusalue riippuu raittiinilman ohjauksesta maanalaisiin tiloihin Maanpäälliset tulipalot Tulipalo natriumsyanidin varastoinnissa, jonka seurauksena voi kehittyä vetysyanidia. Vetysyanidi on palavaa ja voi aiheuttaa ilman kanssa räjähtäviä seoksia. Natriumsyanidi ei ole palavaa, mutta lämpötilan noustessa yli 300 o C voi vapautua vetysyanidia, joka on palavaa ja voi aiheuttaa ilman kanssa räjähtäviä seoksia. Natriumsyanidia varastoidaan kerralla n. 60 tonnia. Liikenneonnettomuus Alueella on paljon raskasta liikennettä. Suurin osa liikenteestä on maan tai materiaalin siirtoa. Onnettomuuden sattuessa johtovastuun ottaa kaivosyhtiön maanpäällinen tai maanalainen pelastusorganisaatio. Nestekaasuonnettomuus Nestekaasusäiliö täyttöletkun rikkoontuminen niin, ettei liikavirtausventtiili sulkeudu ja kuljettaja on toimintakyvytön. Vuoto leviää tuulen mukana. Alempi syttymisraja on noin 70 metrin etäisyydellä säiliöstä ja vaara-alue noin 210 metrin etäisyydellä säiliöstä. Kemikaalionnettomuus Kemikaalionnettomuus voi tapahtua kaivosalueella joko rikastamossa sisällä tai ulkopuolella, sekä varastoalueella. Tärkeintä on selvittää onnettomuuden laatu ja kemikaalin tiedot. Toiminnan suunnitelman tukena voidaan käyttää kemikaalin käyttöturvallisuustiedotetta sekä pelastustoiminta ohjetta. 20

21 Kaivannaisjätteen jätealueen padon sortuminen NP3-altaan tulva-aalto leviää aluksi Rimminvuoma nimiselle suoalueelle rikastushiekka-altaan länsipuolelle. Vesi leviää koko Rimminvuoman yli muutamia korkeimpia paikkoja lukuun ottamatta ja Seurujoen toiselle puolelle kohti Joki- Kolvalehtoa. Seurujoessa vesi lähtee kahteen suuntaan, vastavirtaan pohjoiseen ja myötävirtaan etelään. Pohjoiseen virtaava tulvavesi leviää laajalle Seurujokea vastavirtaan koilliseen ja Suasjärvenojaa pohjoiseen kohti Latovuomaa sekä näiden välimaastoon. Hakokodanmaa ja sen lounaispuolella oleva mäki jäävät kuitenkin veden yläpuolelle. Tulvaveden syvyys on joessa jopa yli 3 metriä. Rimpiportaalin, eli maanalaisen kaivoksen uuden vinotunnelin suuaukko jää tulvaaallon yläpuolelle. Suuaukko on suojattu tulvavallilla. Osa tulvavedestä purkautuu, suunnitelmallisesti Rouravaaran käytöstä poistettuun avolouhokseen. Etelään suuntautuva tulvavesi kulkee Talvitienmukan kautta Seurujokea etelään. Vesi leviää noin metrin päähän joen molemmille puolille. Seurujokea pitkin virtaavasta tulvavedestä osa kulkee Kuoksusojaa luoteeseen. Vesi ylittää Lintulan kylään vievän tien ja leviää Kuoksusvuomalle. Vesi leviää laajalle Rouravuomalle alle metrin syvyisenä. Pieni osa tulvavedestä ylittää Pokantien Ketolan talon eteläpuolella ja jatkaa kohti Loukisen vesistöä. Tulva-aallon huippu saavutetaan Rimminvuomassa noin 1,5 h kuluttua murtumasta. Tulvahuippu on ohittanut kaivospiirin eteläreunan 3,5 4,0 h kuluttua murtumasta. Seurujokea pitkin virtaava tulvavesi jatkaa Punikkikuusikon ja Konikoskenkuusikon välistä länteen. Tulvaveden korkeus saavuttaa siellä maksiminsa noin 4,4 tunnin kuluttua murtumasta, jolloin tulvaveden virtaama on 125 m3/s. Tulva-aallon leviämisalueella olevat tärkeimmät vaarantuvat kohteet ovat: Rouravaara-avolouhos - Avolouhos ei enää ole käytössä. Maanalaisen kaivoksen tuuletusnousu Rouravaaran avolouhoksen eteläpuolella 21

22 - Tuuletusnousun yläreuna on tasossa +212,4. NP3-altaan murtumassa vedenpinta nousee laskennallisesti tasoon +212,8, joten osa vedestä voi syöksyä kuilusta maanalaiseen kaivokseen. Pintavalutuskentät - Tulva-aalto peittää kaikki kaivoksen pintavalutuskentät 1, 2, 3 ja 4. Veden mukana liikkuvaa rikastushiekan kiintoainetta päätyy pintavalutuskentille haitaten täten niiden toimintaa. Tiestö - Jokivedenottamolle menevä tie jää suurelta osin veden alle. Myös Rimpiportaalille menevä tie jää alimmalla kohdallaan veden alle. Nämä yhteydet katkeavat suunnilleen kahden tunnin päästä murtumasta ja saattavat olla veden alla useita tunteja, koska niiden pohjoispuolisille soille varastoituva vesimäärä on hyvin suuri. Virtaus vaurioittaa todennäköisesti tierakenteita. Pokantie Ketolan tilan eteläpuolella - Tulva-aalto ylittää Pokantien Ketolan ja Könkään tilojen välillä. Rikastushiekan leviäminen NP3-altaasta ulos tulevan rikastushiekkamassan määräksi arvioidaan suurimmillaan m3 ja sen arvioidaan leviävän enimmillään m päähän padosta. Jos pato sortuu laaja-alaisesti, ulos voi valua oleellisesti enemmän hiekkaa. Myös leviämisetäisyys on olennaisesti suurempi. Vaarallisin tilanne saavutetaan, jos kaikki ylävirtaan menetelmällä rikastushiekan päälle korotetut penkereet sortuvat. Tällöin rikastushiekkarintamuksen vapaa korkeus voi olla 18 metriä. Rikastushiekka peittää leviämisalueensa 4 7 m paksuudelta. Tulvan eteneminen on kuvattu liitteessä 4 22

23 7 Pelastuslaitoksen hälytysohjeet Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintavalmiusaika (min) Sortuma LA 37, LA 731 LA P37 60 Tulipalo, keskisuuri LA 37, LA 731, LA 7312, LA 733, LA 743 LA P37 90 Tulipalo, suuri LA 37, LA 731, LA 7312, LA 733 LA P Liikenneonnettomuus, keskisuuri Liikenneonnettomuus, suuri P37 tekemät lisähälytykset; P20, P36, P38, P34, LA 741, LA 701, LA 621, LA 601, LA 611,LA 741, LA 743 LA 37, LA 731, LA 741, LA 760 ASLAK LA 37, LA 731, LA 741, LA 760 ASLAK P37 tekemät lisähälytykset; P20, P36, P38, P34, LA 741, LA 701, LA7032 (SUROkontti) LA 621, LA 601, LA 611,LA 741, LA 743 LA P37 90 LA P Vaarallisten aineiden onnettomuus, keskisuuri LA 37, LA 731, LA 7312, LA 733 LA P37 90 Vaarallisten aineiden onnettomuus, suuri LA 37, LA 731, LA 7312, LA 733 P37 tekemät lisähälytykset; P20, P36, P38, P34, LA 741, LA 701,LA 7032 (SUROkontti) LA 621, LA 601, LA 611,LA 741, LA 743 Lisähälytyksenä LA 401 ja Rovaniemen vapaavuoro LA 40 LA P Räjähdys, keskisuuri LA 37, LA 731, LA 733 LA P

24 Räjähdys, suuri LA 37, LA 731, LA 733 LA P P37 tekemät lisähälytykset; P20, P36, P38, P34, LA 7312, LA 701, LA 7032 (SUROkontti) LA 621, LA 601, LA 611 Patomurtumavaara LA 37 LA P37 60 Patomurtuma, keskisuuri LA 37, LA 731, LA 741 LA P37 90 Patomurtuma, suuri LA 37, LA 731, LA 741, LA P P37 tekemät lisähälytykset; P20, P36, P38, LA 7312, LA 701, LA 621, LA 601, LA 611 Kemikaalisukeltajia saadaan tarvittaessa lisää Rovaniemeltä noin 3 tunnissa. Tornion kemikaalitorjunta kontti saadaan Torniosta noin 4 tunnissa. Kontti sisältää myös potilaiden puhdistuslinjaston. Raskaan tieliikennepelastamisen kalusto löytyy Muoniosta ja Sodankylästä. Kalusto pitää sisällään nosto- ja tuentavälineistöä. Kylmäsuojausvälineistöä on sijoitettuna mm. Kittilään, Muonioon, Sodankylään, Rovaniemelle sekä Ivaloon. Näiden hälyttäminen tapahtuu päivystävän palomestarin toimesta. Huomioitavaa on, että Lapin pelastuslaitoksen tekemässä hälytysohjeessa ei ole erikseen määritelty vastetta SUURI. Suureen vasteeseen nousevat samat yksiköt kuin keskisuureen tehtävään. Lisähälytykset tulevat aina pelastustoiminnan johtajan kautta. 24

25 8 Toiminnanharjoittajan valmius ja ensitoimenpiteet Toiminnanharjoittajan pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Kaivoksen alueella toimii palo- ja pelastusryhmä sekä ensiapuryhmä. Pelastusryhmäläisiä työskentelee vuorossa sekä maan alla ja maan päällä 3-6 vuorosta riippuen. Lisäksi päivävuorossa työskentelee 7 pelastusryhmäläistä. Pelastushenkilöstöllä on käytettävissä maan päällä ambulanssi sekä sammutusauto ja maan alla pelastusajoneuvo. Pelastusorganisaatiokaavio liitteessä 5. Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Kaivoksen johtaja Puhelin Ympäristö ja Puhelin turvallisuuspäällikkö Ympäristö ja turvallisuuspäällikkö varahenkilö Puhelin Rikastamon päällikkö Puhelin Kaivoksen pelastustoiminnan johtaja Kaivososaston päällikkö Puhelin Puhelin Kemikaaliasiantuntijat Työhygienisti Puhelin Kemiallisten aineiden osaamiskeskus Natriumhydroksidin toimittaja Kalkin toimittaja Rautaruukki Oyj Puhelin Puhelin Puhelin

26 Myrkytystietokeskus Puhelin Patoasiantuntijat Mikko Huru Markus Piekkari Joonas Karvo Puhelin Puhelin Toiminnanharjoittajan pelastusorganisaation hälyttäminen Pelastusorganisaation hälyttäminen tapahtuu gsm-puhelimilla ja omalla viesti-verkolla (VHF). Lisäksi kaivosalueelle on käytössä VIRVE-puhelimia. VIRVE- puhelimissa on käytössä LA PE Kiistala, LA PE JOHTO7 sekä KIISTALA VHF puheryhmät. Näiden puhelimien kutsutunnus on kaivos P3 / rikastamo P3. Kaivoksen pelastusorganisaatiolle suunnitellut tehtävät Tarkastavat ja eristävät onnettomuusalueen Vaarassa olevien pelastaminen Ohjaavat henkilöstön suojapaikkoihin Aloittavat tarvittaessa ensiavun Evakuointitoimenpiteiden käynnistäminen Sammutustoimenpiteiden aloittaminen Pelastuslaitoksen avustaminen sammutus- ja pelastustoiminnassa Opastustehtävät 26

27 Toiminnanharjoittajan pelastustoimintaa helpottavat laitteet ja rakenteet Kaivoksen pelastusryhmän tehtävänä onnettomuusskenaarioissa on torjua välitön vaara sekä pelastaa välittömän vaaran alueella olevat henkilöt. Varsinaisen pelastustoiminnan suorittaa Lapin pelastuslaitos. Automaattinen paloilmoitin Automaattinen sammutuslaitteisto Savunpoisto Palopostiverkosto Kohdesuojaukset Sammutusvesien talteenotto Palo-osastointi AEF:n hallinto-, kaivososaston- ja huoltorakennus, rikastamo, murskaamo, pastalaitos ja pumppaamo sekä Air Liquide Finlandin happilaitos on varustettu automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. Pumppaamorakennuksen palovesipumppaamo sekä rikastamon höyryhuone ja sähköhyllyt. Rikastamossa on automaatiotasoa 2 oleva painovoimainen savunpoistojärjestelmä ja sähkötiloissa automaatiotasoa 2 oleva koneellinen savunpoistojärjestelmä. Rikastamon savunpoistoluukut (6 kpl) avataan rikastamon paloilmoitinkeskuksen vierestä hallinto- ja huoltorakennuksen päädyssä porrashuoneessa olevasta laukaisukeskuksesta. Sähkötilojen koneellinen savunpoisto käynnistetään tästä samaisesta laukaisukeskuksesta. Happilaitoksen poistoilmapuhallinta voidaan käyttää onnettomuustilanteissa savunpoistoon. Pikapalopostit ovat samassa vesilinjassa automaattisen sammutuslaitteiston kanssa, ja tästä syystä pikapalopostin käyttäminen aiheuttaa palohälytyksen. Sulfaatinpoistolaitoksella on oma sammutusvesijärjestelmä. Sähkötiloissa on kohdesuojaukset. Sammutus vedet siirretään tarvittaessa rikastushiekka-altaille. Rikastamorakennus on jaettu palo-osastoihin seuraavanlaisesti: prosessitila, kaikki sähkötilat joka kerroksessa, muuntamotila, valvomo, kultahuone ja toimistotilat muodostavat omat paloosastonsa. Pumppaamorakennuksessa omat palo-osastonsa muodostavat palovesipumppuhuone, prosessivesipumppuhuone, sähkötilat ja muuntamotilat 27

28 Toiminnanharjoittajan pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Sammutusauto IR541 pelastusasemalla Pelastusauto IR545 pelastusasemalla Ensiapuauto ensivastevarustuksella maan alla, 350 tasolla. Ensiapuauto, ensivastevarustuksella Maan alla, 350 tasolla Rescue Hoist, pelastushissi Pelastusasemalla 28

29 9 Pelastustoimintaan osallistuvat yhteistyötahot Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Poliisi LSHP ensihoito Onnettomuustutkintakeskus Poliisi, kenttäjohtaja TUNTURI1 puh. (02) Kenttäjohtaja LAPPI L4 puh Onnettomuustutkintake skus puh. (09) om.fi - Onnettomuustutkinta - Alueen eristäminen Lääkinnällisen pelastustoiminnan johtaminen Onnettomuustutkinta - Suuronnettomuudet - Ilmailu-, vesi- ja raideliikenne onnettomuudet sekä niiden vaaratilanteet Myrkytystietokeskus puh. (09) vaihde.(09) 4711 / Lisätietoa ja neuvontaa äkillisissä myrkytystilanteissa 24h SM päivystäjä puh / 24h Tiedottaa valtion ylintä johtoa onnettomuuksista Elinkeino- ja ympäristökeskus ELY vaihde Asiantuntija-apu Öljyvahingot Määttä Vesa-Matti puh Kämäräinen Tiina puh

30 Kemikaalivahingot Pasanen Jari puh Örn Markku puh Regina Timo Patoturvallisuusviranomai nen Suomen ympäristökeskus SYKE Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskus Kittilän kunta Ympäristönsuojelu Puolustusvoimat Maavoimien operaatiokeskus puh SYKE päivystäjä / 24h puh virka-aika: vaihde oilduty@ymparisto.fi C-osaamiskeskuksen päivystys 24 h puh vaihde ympäristösihteeri Pekka Nyman puh Maavoimien operaatiokeskus puh Asiantuntija-apu Ympäristövahinkojen torjunnan aloittamisessa ensisijainen vastuu on aina paikallisella pelastusviranomaisella. Tarvittaessa alueellinen ympäristökeskus osallistuu öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan ja Suomen ympäristökeskus tukee torjuntatoimia. Aavalla merellä ja tarvittaessa myös muulloin torjuntatoimista vastaa Suomen ympäristökeskus Asiantuntija-apu Asiantuntija-apu Koneet ja kalusto Virka-apu - Kalusto- ja henkilöstöresurssit 30

31 10 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteissa Pelastustoiminnan johtamisessa noudatetaan Lapin pelastuslaitoksen yleistä pelastustoiminnan johtamista koskevaa ohjeistusta (Pelastusjoukkue ja komppaniajohtamisen yleisohje) 11 Alueen eristäminen Kaivosalue on aidattu, joten varsinaista eristämistä alueella ei tarvita. 12 Evakuointi Kaivosalueen lähiympäristössä ei evakuointeja tarvitse suorittaa. Kaivosalueella evakuoitavien määrä on pahimmassa tapauksessa noin 500 henkilöä kaivoksella työskentelevää. Henkilöiden siirtoon käytetään heidän omia ajoneuvoja ja tarvittaessa tilataan joukkokuljetusvälineitä, joiden yhteystiedot ovat liitteessä 6. Alueelta poistuminen tapahtuu pääteitä pitkin. Pelastuslaitoksella on Kittilässä käytössä myös Kittilän VPK:n linja-auto jota voidaan evakuointitilanteessa hyödyntää. Noin suurelle ihmismäärälle ei ole etukäteen määritelty evakuointi tiloja. Evakuointitilanteessa kaivoksen henkilökunta lähtee kokoontumispaikoilta hallitusti pois omilla ajoneuvoilla ja paikalle tilatuilla linja-autoilla. 31

32 13 Tiedottaminen Yleisvastuu tiedottamisesta on pelastustoimintaa johtavalla viranomaisella. Pelastustoiminnan johtajan on tunnistettava nopeasti onnettomuuskohtaisen tiedottamisen tarve. Tähän liittyy mm. väestön varoittaminen, median kiinnostus sekä tiivis yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Tiedottamisessa noudatetaan Lapin pelastuslaitoksen onnettomuustiedottaminen ja onnettomuuksista tehtävät ilmoitukset ohjetta. Onnettomuusilmoitukset Pelastustoiminnan johtaja vastaa siitä, että tapahtuneista onnettomuustilanteista ilmoitetaan tarvittaessa mm. seuraaville tahoille: Lapin ja Kainuun AVI ja ELY, ei ympärivuorokautista päivystystä Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) päivystäjä ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnan terveysviranomainen Säteilyturvakeskus (STUK) Sisäasianministeriö pelastusosasto, esim. seuraavissa tapauksissa suuria ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuneita menetyksiä on aiheutunut tai on odotettavissa erityistä julkista kiinnostusta ja huomiota pelastustoimintaan osallistunut henkilö saa surmansa tai loukkaantuu vakavasti tilanne edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä tai on muuten aiheutunut seuraamuksia, jotka on tarpeen saattaa pelastusosaston tietoon pelastuskomppania tai enemmän on hälytetty toimintaan suuronnettomuuden vaara- tai uhkatilanne 32

33 Sisäasiainministeriölle tehtävästä ilmoituksesta tulee käydä ilmi: - ilmoituksen antajan nimi, virka-asema ja yhteystiedot - onnettomuuden tai tapahtuman ajankohta, laatu ja laajuus sekä - toimintaa johtavan henkilön nimi ja virka-asema sekä VIRVE -numero. Ilmoituksen tulee mahdollisuuksien mukaan sisältää lisäksi seuraavat tiedot - selvitys suoritetuista toimenpiteistä mukaan luettuna tiedotustoiminta, - pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön ja kaluston määrä, - mahdollinen avun tarve (laatu ja määrä), - pelastustoiminnan arvioitu kestoaika sekä - muut tärkeät pelastustoiminnan suoritukset tai itse tapahtumaan vaikuttavat seikat. Pelastustoiminnasta tiedottaminen Ensitiedote lähtee hätäkeskuksen tietojärjestelmästä automaattisesti kaikista pelastustoimen tehtävistä (pois lukien ilmaliikenne- ja säteilyonnettomuus sekä ensivaste) niille median edustajille, jotka ovat liittyneet pelastustoimen mediapalveluun. Ensitiedote sisältää tapahtumakunnan, tapahtumalajin ja ilmoitusajan sekä hälytetyt yksiköt. Jatkotiedote lähetetään hätäkeskuksen tietojärjestelmästä samalle ryhmälle, kuin ensitiedote. Jatkotiedotteen sisällöstä vastaa pelastustoiminnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Jatkotiedote annetaan keskisuurissa ja suurissa vasteissa riippumatta siitä, onko tehtävä ylimitoitettu tai peruttu. Jatkotiedote voidaan antaa Virve-radiolla Hätäkeskukseen ja kertomalla tiedotteen sisältö. Jatkotiedote pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti ja niitä voidaan antaa useita samasta tilanteesta. Lisäksi jatkotiedotteessa voidaan ilmoittaa esim. lisätietojen antajan yhteystiedot sekä mahdollisen tiedotustilaisuuden pitopaikka ja alkamisajankohta. 33

34 Jatkotiedotteen tulee sisältää: - kuka on tiedotteen antaja (nimi ja virka-asema) - mitä on tapahtunut - missä ja milloin (muista kunta) - mitä pelastuslaitos tekee parhaillaan - milloin seuraava tiedote annetaan (kellonaika) - jos tiedotustilaisuus järjestetään, ilmoita missä ja milloin tilaisuus on (tarkka osoite ja kellonaika) Mediatiedote lähetetään joko hätäkeskuksen tai pelastuslaitoksen toimesta alueen medialle sähköpostilla tai faksilla. Mediatiedote sisältää lisätietoja onnettomuustilanteesta ja se pyritään lähettämään silloin, kun tapahtuman voidaan olettaa olevan erityisen mediakiinnostava. Pelastustoiminnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö vastaa mediatiedotteen sisällöstä. Tiedotepohja liite 7. Tiedotustilaisuudet Tarvittaessa Kittilän kaivosalueella tapahtuneesta onnettomuustilanteesta järjestetään tiedotustilaisuus tarkoitukseen sopivassa paikassa. Tilaisuus tulee pyrkiä järjestämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (noin 2-3 tuntia tapahtuneesta). Tiedotustilaisuuden puheenjohtajana toimii se viranomainen, joka on ollut onnettomuustilanteessa johtovastuussa. Hänen tehtävänään on: - sopia osapuolien kanssa linjasta, mitä tiedotetaan, ennen tiedotustilaisuutta - aloittaa tilaisuus esittelemällä osallistujat - kertoa yleiset ja julkiset tiedot onnettomuudesta (mitä, missä ja milloin) - kertoa oman toimialansa osuuden - jakaa puheenvuorot muille tilaisuuteen osallistuville tahoille - jakaa puheenvuorot median edustajille - lopettaa tiedotustilaisuuden ja ilmoittaa seuraavan tiedotustilaisuuden ajankohdan, mikäli sille on tarvetta 34

35 Vaaratiedote Vaaratiedotetta käytetään tehtävissä ja tilanteissa, joissa on nopeasti varoitettava väestöä ja annettava ihmisille turvallisuutta lisäävät selkeät toimintaohjeet. Vaaratiedote annetaan, kun vaara on välitön. Vaaratiedotteen sisällöstä päättää aina tiedotteen antava viranomainen. Tiedotteen välittävä hätäkeskus tai tiedotteen välittävä yritys (YLE) ei saa muuttaa tiedotteen sisältöä. Tiedote laaditaan suomen ja ruotsin kielellä. Vaaratiedotelomake liite 8. ( Suomi, Ruotsi) 35

36 14 Suuronnettomuusuhkiin perustuvat pelastustoimen toimintamallit Pelastustoiminnan johtajan tulee matkalla kohteeseen tai tilanteen alkuvaiheessa ottaa yhteys kohteen organisaatioon. Selvitettäviä asioita ovat mm. vaaran suuruus, onnettomuuskohteen tarkka sijainti, onko ihmisiä vaarassa, tuulen suunta ja tilanteen mahdollinen leviäminen. Pelastustoiminnan johtaja arvioi hälytettyjen resurssien riittävyyden ja suorittaa tarvittaessa lisähälytykset. Yksiköt määrätään saapumaan tulokynnykselle. Pelastustoiminnan johtaja määrää myös suojaustason ja antaa yksiköille tehtävät. Suurissa onnettomuuksissa eri tehtäväkokonaisuudet jaetaan joukkueiden vastuualueiksi. Vastuualueille jaetaan joukkueita, joiden johtajana toimii pelastustoiminnan johtajan määräämää pelastusviranomainen tai sopimuspalokuntalainen. Seuraavaksi on tarkasteltu lähemmin pelastustoimen muodostelmien todennäköisiä tehtäviä tilannekohtaisesti. Sortuma Tehtävät, joista tulee selviytyä sortumassa: ihmisten pelastaminen, tilannekuvan ylläpito, laajuuden selvittäminen. - ota yhteys puhelimella ( ) tai virvellä tuotannonohjauskeskukseen (TOKE) puheryhmässä KIISTALA VHF - määritä yhteistoimintapuheryhmä muiden viranomaisten kanssa OUL YL KUTSU puheryhmässä (LA MOVI JOHTO) - ota paikalla olevat pelastusyksiköt johtoosi - kun tilannekuva sortumasta varma, ryhmitä saapuvat pelastusyksiköt tulokynnykselle (kaivoksen portti). - määritä tarvittaessa poliisille tilannearviosi perusteella mahdollinen evakuointi ja eristystarve 36

37 Tulipalo Selvitä mikä palaa ja missä - Onko ihmisiä vaarassa, tarvittaessa noudata liitteen 9, välittömän vaaran, suoja- ja evakuointietäisyyksiä (kemikaalivaraston tulipalo). - Selvitä kohteen erityisriskit (kaasupullot, vaaralliset aineet, rakenteet, koneet ja toiminta ) - Määrää tehtävät vastuualueet ja tarvittaessa joukkueen johtajat - Sammutus ja pelastus - Rajoittaminen / varmistaminen - Tiedustelu - Ensihoitovalmius - Vesihuolto - Jännitteellinen tila: Varmista kohteen jännitteettömyys ennen toimintaa Ajoneuvopalo: (raskaat ajoneuvot) - Selvitä kuorma, huomio säiliön jäähdytys tarvittaessa. - Palavien renkaiden räjähdysvaara, ensisammutus etäältä esim. säiliöauton vesitykki - Ei lähestymistä suoraan sivulta, tarkkaile renkaita lämpökameralla Liikenneonnettomuus maan alla - Selvitä ajoneuvojen määrä ja laatu kaivos P3:lta - Varmista liikenteen katkaisu tunneliin - Selvitä evakuoinnin tarve kaivos P3:lta ja tee tarvittaessa päätös evakuoinnista - Onko loukkaantuneita tai kiinni olevia matkustajia - Onko tulipalon vaaraa - Kerro lisätiedot Lappi L4:lle - Tarkista vaste ja hälytä tarvittaessa lisäresursseja 37

38 Vaarallistenaineiden onnettomuus Yleinen toimintataktiikka vaarallisten aineiden vuodossa Alkutiedot ja ensitehtävät - Arvioi vasteen riittävyys, tee tarvittavat lisähälytykset (kohta 7.1) - Selvitä onnettomuuspaikka ja vuotava aine (Rikastamo P4) - Selvitä tuulen suunta, nopeus ja lämpötila (Rikastamo P4) - Lisätiedot aineesta (TOKEVA, OVA- ohjeet, PEKE) - Määritä lähestymissuunta, eristä onnettomuusalue - Määrää Securitakselle kaivosalueelle johtavien teiden sulkeminen, yhteys Rikastamo P4:n kautta - Määritä tulokynnys, ilmoita kaikille myös YT-viranomaisille (tulokynnykset kohta 5.5) - Määrää suojaustaso ja vaara-alue, ilmoita kaikille myös YT-viranomaisille - Määrää alkuvaiheen tehtävät (perusoperaatiomalli) - Varmista tehtaan henkilöstön varoittaminen / suojautuminen (Rikastamo P4) Kohteessa - Tee tilannearvio - Määrää vuoromestari / asiantuntija johtopaikalle - Päätä ensitaktiikka ja toiminnan painopiste - Laadi tarvittaessa vaaratiedote - Kirjaa saapuvat yksiköt toimintajaotukseen - Varaudu esikunnan perustamiseen, hälytä Pohjoinen päällystö + LAP3X + LA P20 - Pidä tilannepäiväkirjaa ja tilannekuvaa - Anna jatkotiedote pelastustoiminnan käynnistymisen jälkeen - Perusta johtopaikka, ilmoita sijainti - Määrää joukkueenjohtajat, anna joukkueenjohtajille tilanneselvitykset, määrää joukkueille vastuualueet - Määrää saapuvat yksiköt joukkueisiin, anna puheryhmät ja ilmoittautumisohjeet 38

39 PERUSOPERAATIOMALLI Pelastusjoukkue (Pelastusryhmien päätehtävät) I. Pelastusryhmä - Tiedustelu, pelastaminen - Välittömän vaara-alueen eristäminen - Huuhtelupaikka - Leviämisen estäminen - Laimennus/ohjaaminen - Kemikaalisukellus II. Pelastusryhmä (Tukitehtävät) - Alueen eristäminen - Vesihuolto - Puhdistuspaikan perustaminen III. Pelastusryhmä (Kemikaalisukellus, torjuntatoimet) - Vuodon tukkiminen - Vuotavan aineen vaarattomaksi tekeminen Pelastuskomppania (Pelastusjoukkueiden vastuualueet) I. Pelastusjoukkue - Tiedustelu ja pelastaminen - Kemikaalisukellus - Välittömän vaara-alueen eristäminen - Leviämisen estäminen, laimennus / ohjaaminen - Vuodon tukkiminen / torjuntatoimet II. Pelastusjoukkue Tukitehtävät: - Eristäminen ja evakuointi - Alueen rakennusten varmistaminen - Vesihuolto - Puhdistuspaikan toiminta III. Pelastusjoukkue - Pelastustoiminta 39

40 - Eristäminen ja evakuointi - Opastus ja prosessituntemus - Rakennusten varmistaminen - Mittaustoiminta Toimintaohje nestekaasuvuodossa / -palossa Yleisten toimintamallien lisäksi huomio seuraavat asiat. VUOTO - Propaanin syttymisrajat 2,2-9,5 % ( ppm), ilmaa raskaampi kaasu - Välittömän vaaran alue 25-50m metriä tuulen alapuolella - Todellinen vaara-alue arvioidaan mittaamalla - Sulje vuoto jos mahdollista - Poista syttymislähteet, käytä Ex-suojattuja välineitä - Laimenna / ohjaa vesisumulla - Rakennusten ilmastointien pysäyttäminen - Huolehdi tarvittaessa väestön varoittamisesta NESTEKAASUPALO - Tulipalon kuumentama (119m³) säiliö, välittömän vaaran alue 400 metriä (OVA- 2016) - Katkaise kaasun tulo. - Kysy asiantuntija-apua kaivokselta hallittuun nestekaasun polttamiseen, jos palo ei kuumenna säiliötä. - Älä sammuta paloa, jos kaasun virtausta ei saada katkaistua - Säiliön jäähdyttäminen: jatkuva jäähdytys miehittämättömiä vesitykkejä käyttäen - Räjähdysvaara (Bleve) >käynnistä evakuointitoimet (kohta 12) - Huolehdi tarvittaessa väestön varoittamisesta 40

41 Räjähdys Painopiste on onnettomuuden vaikutusalueella olevien henkilöiden evakuoinnissa sekä alueen eristämisessä. Muita tehtäviä ovat mahdollisten sortumisen- ja lisävahinkojen estäminen sekä tilanteen vakiinnuttaminen. - Perusta johtopaikka ja ilmoita sen sijainti - Selvitä lisätiedot Kaivos P3 / Rikastamo P4. Pyydä paikalle toiminnanharjoittajan asiantuntija - Selvitä räjähdyksen suuruus ja vaikutusalue - Selvitä loukkaantuneiden määrä - Määritä välittömänvaaran alue ja suoja-alue - Ilmoita lisätiedot Lappi L4 ja poliisin kenttäjohdolle - Selvitä evakuoinnin tarve Kaivos P3 / Rikastamo P3 ja tee tarvittaessa evakuointipäätös - Tarkista vasteen riittävyys ja tee tarvittaessa lisähälytykset - Ilmoita LA P20 - Määrää tarvittaessa tilannepaikanjohtaja - Määrää joukkueenjohtajat, anna joukkueenjohtajille tilanneselvitykset, määrää joukkueille vastuualueet - Määrää saapuvat yksiköt joukkueisiin, anna puheryhmät ja ilmoittautumisohjeet Patomurtuma Kaivannaisjätealueen pato-onnettomuuden alkuvaiheessa tilanteen yleisjohtajana toimii pelastusviranomainen. Akuutin vaiheen jälkeen päätetään yleisjohtovastuun siirtämisestä. Yleisjohtovastuu voidaan siirtää esimerkiksi ELY- keskukselle, Suomen Ympäristökeskukselle tai Kittilän kunnan ympäristösihteerille. Johtovastuun siirtyessä pelastustoiminnan johtajan on tarpeen vastuiden ja toimivaltuuksien selkiyttämiseksi tehdä pelastustoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta nimenomainen päätös, joka tarvittaessa vahvistetaan kirjallisesti. - Selvitä vahingon suuruus ja laajuus - Selvitä murtuman sijaintikohta 41

42 - Selvitä tulva-aallon leviämisalue - Selvitä onko ihmisiä välittömässä vaarassa ja onko kaivosalueen evakuoinnille tarvetta - Varmista, että tieto on välitetty tarpeellisille viranomaisille; o Patoturvallisuusviranomainen (Kainuun ELY) o Ympäristölupaviranomainen (Lapin ELY) o Kunnan ympäristönsuojelu o SYKE o SM o Padon omistaja o Padon suunnittelija 42

43 OSA C - SUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Kaivosalueen sijaintikartta 43

44 Liite 2. Kaivosalueen kokoontumispaikat 44

45 Liite 3. Happitehdas, happiputkilinja, rikastamon sijainti Rikastamo Happilinjasto Happitehdas 45

46 Liite 4. Tulvan eteneminen 46

47 Liite 5. Pelastusorganisaatiokaavio 47

48 Liite 6. Joukkokuljetusvälineiden yhteistiedot Linja-autoja on saatavilla seuraavasti: o Liikenne- Pasma Oy. puh o Tunturilinjat Oy. puh o Eskelisen Lapin Linjat oy. puh o V. Rungren KY puh o Tilausajo- ja taksipalvelu puh Reijo Kultima puh. (016)

49 Liite 7. Tiedotepohja, Mediatiedote TIEDOTTEEN PVM, AIKA : ONNETTOMUUSTYYPPI : HÄLYTYSAIKA : OSOITE : ILMOITUKSEN SISÄLTÖ SEKÄ ILMOITTAJA : TILANNE PALOKUNNAN SAAPUESSA : PALOKUNNAN TOIMENPITEET : HENKILÖVAHINGOT : AINEELLISET VAHINGOT/ : KUVAUS VAHINGOISTA ONNETTOMUUDEN SYY : TOIMINNASSA OLLEET YKSIKÖT / PALOKUNNAT: JÄLKIVARTIOINTI : MUUTA KERROTTAVAA : LISÄTIEDOT : TIEDOTUSTILAISUUDEN : AIKA JA PAIKKA PELASTUSTOIMINNAN: JOHTAJA TIEDOTTEEN LAATIJA: 49

50 Liite 8. Vaaratiedotelomake, Suomi Ruotsi 50

51 Liite 9. Välittömän vaaran suoja- ja evakuointietäisyydet 51