SIDOSRYHMÄTYÖPAJA PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET, VISIO, SKENAARIOT JA KESKEISET KEINOT

Transkriptio

1 KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA SEKÄ HIILITASE- JA PÄÄSTÖVÄHENNYSSELVITYS SIDOSRYHMÄTYÖPAJA PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET, VISIO, SKENAARIOT JA KESKEISET KEINOT KUOPION KANSALAISOPISTO

2 OHJELMA 9.00 Tervetuloa ja alustus (Kuopion kaupunki) Kuopion uuden ilmastopoliittisen ohjelman suunnittelun tausta, Kuopion strategia ja siihen liittyvät muut ohjelmat 9.15 Alustus (Ramboll) Ilmastotavoitteet Suomen muissa kaupungeissa ja kunnissa Kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen kehityksen mallinnuksen tulokset tähän mennessä Työpajatyöskentely Työskennellään pienryhmissä annettujen tehtävien parissa Loppukeskustelu ja yhteenveto

3

4 Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma, tausta ja tavoitteet Ilmastoviisas Kuopio työpaja Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki

5

6

7 Pääministeri Rinteen hallitusohjelma 2019 Hiilipäästöjen leikkaaminen on äärimmäisen kiireellistä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Alkusanat: Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys Strateginen tavoite: Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen HINKU-kunnat, jotka tavoittelevat 80 % päästövähennystä vuoteen 2030 vuoden 2007 tasosta. Fisu (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.

8 Strategia ja resurssiviisaus

9 Strategiat ja ohjelmat Kuopion strategia Uudistuva Kuopio ohjelma (valmisteilla) Ilmastopoliittinen ohjelma Resurssiviisausohjelma Monimuotoisuusohjelma Joukkoliikenne Jätepoliittinen -ohjelma 2025 ohjelma Pyöräilyn edistämisohjelma Sitoumukset Kunta-alan energiatehokkuussopimukset Finnish Sustainable Communities - Fisu CIRCWASTE-verkosto Kestävän kehityksen sitoumus (Agenda2030), infra-ala Keskeisimmät liittyvät hankkeet Seudullinen viisaan liikkumisen hanke Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteut. (KierRe) Pohjois-Savon energianeuvonta hanke Savilahti-projekti ja sen alahankkeet (mm. SaVE ja SmaRa) Asemanseutu, Kuntolaakso-Hatsala, Kuopionlahti, Sairaalakatu, Mölymäki, Tahko, Sorsalo/Finnpulp Kuopio Living Lab, DigiPAVe Liittyvät verkostot Kuntien energiatehokkuussopimukset (KETS) KEHTOfoorumi Pyöräilykuntien verkosto MALverkosto Resurssiviisaat kaupungit, FISU-verkosto ICLEI- Ekotukiverkosto CIRCWASTE -verkosto Ilmastokunnat Local Governments for Sustainability

10 Ympäristönsuojelua koskevat ohjelmat ja sitoumukset Luonnonsuojelun perusselvitys 1975 Ympäristöohjelma vuosille Ympäristöohjelma vuosille Euroopan kaupunkien sopimus kestävyydestä (Aalborgin asiakirja) 1995 Kuopion kaupungin energiansäästösuunnitelma 1995 ICLEI-verkoston jäsenyys 1996 Kuntien ilmastonsuojelukampanjan jäsenyys 1998 Paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma vuosille Kuopion liittyminen kuntien energiansäästösopimukseen 2000 Ilmastostrategia 2003 Healthy Cities -verkoston jäsenyys 2004 Jätestrategia vuosille (kuntien yhteinen) Ympäristöstrategia 2006 Kunta-alan energiatehokkuussopimus Ilmastopoliittinen ohjelma vuosille Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2015 (kuntien yhteinen 2010) Jätehuollon yhteistyöstrategia (kuntien yhteinen) 2014 Liittyminen Ekotukiverkostoon 2014 Luonnon monimuotoisuusohjelma 2015 Liittyminen FISU-kuntien verkostoon 2016 Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2022 (kuntien yhteinen 2016) Kunta-alan energiatehokkuussopimus Kuopion resurssiviisausohjelma 2017 Liittyminen Circwaste (Kiertotalouden edelläkävijät)-verkostoon 2017 Liittyminen Pyöräilykuntien verkostoon 2018 Ilmastopoliittisen ohjelman päivitys 2019

11 Ohjelman laatimistyön sisältö ja tavoitteet Työpaketti 1: Kuopion alueen hiilitase- ja päästövähennysselvityksen tekeminen Perustiedot Kuopion alueesta. Alueen hiilinielujen ja -varastojen nykytila ja kehitysennuste maankäytön ja metsien käytön skenaariotarkastelujen avulla. Arvio merkittävimmistä päästövähennyskeinoista sekä niiden toteuttavuudesta ja kustannuksista. Arvio päästökompensaatiokeinojen toteutettavuudesta ja kustannuksista. Ehdotus Kuopion hiilineutraaliuden ja päästöttömyyden tavoitevuosista sekä toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi ja ideat jatkotutkimus- ja selvitystarpeista. Työpaketti 2: Kuopion alueen ilmastopoliittisen ohjelman laatiminen Perustiedot Kuopion alueesta Kuopion strategian ja ohjelmien tavoitteet sekä ilmastotyöhön liittyvät verkostot ja Kuopion kaupungin sitoumukset Kuvaus alueella toteutetuista merkittävistä ilmastotoimenpiteistä ja - hankkeista Kasvihuonekaasupäästöjen nykytila sekä ennuste kehityksestä Ehdotukset päästövähennystavoitteista ja -toimenpiteistä Ohjelman vaikutusarviointi ja seurantasuunnitelma. YHDESSÄ, KESKUSTELLEN, OSALLISTAEN

12 Sidosryhmien osallistuminen Asukasyhdistykset Asukkaat Pitäjäraadit Nuorisovaltuusto Yhdistykset ja järjestöt Palvelujen tuottajat Teollisuus Yritykset Energiayhtiöt Jätehuoltoyhtiö Hanketoimijat Naapurikunnat Tutkimus- ja oppilaitokset Kaupunki -konserni Matkailualan yritykset Maakuntaliitto ELY-keskus Ekotukihenkilöt

13 Asukaskohtaiset päästöt % Sektorikohtaisten päästöjen kehitys Kuopiossa vuosina 1990, 2006 ja Asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet 47 % vuoden 1990 tasosta vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2018 tiedot perustuvat osittain ennakkotietoihin. Lähde: Kuopion CO2-raportti 2018

14 ILMASTOTAVOITTEET SUOMEN MUISSA KAUPUNGEISSA JA KUNNISSA

15 RAMBOLLIN TYÖRYHMÄ Lari Rajantie Heikki Savikko Anna-Maria Rauhala Heini Koutonen Eliisa Haanpää Pasi Rajala Joonas Hokkanen

16

17 MEGATRENDIT MUUTTAVAT MAAILMAA Ilmastonmuutos Kaupungistuminen Ikääntyvä väestö Digitalisaatio Sosiaaliset haasteet Sään ääri-ilmiöt yhä yleisempiä myös Suomessa Resilienssi Sopeutuminen Kestävyys Suomessa 90 % uusista asunnoista rakennetaan 14 suurimpaan kaupunkiin Alueiden väliset erot kasvavat Vuonna 2040 yli 26 % suomalaisista on yli 65-vuotiaita Talouden kestävyys, huoltosuhde Alueiden väliset erot Digitalisaatio muuttaa toimintaympäristöä: ü Tulevaisuuden työssäkäynti ja asuminen ü Tulevaisuuden liikkuminen ü Kauppa ja palvelut Maahanmuutto Alueiden välinen segregaatio Köyhyys ü Älykkäät ratkaisut

18 ILMASTONMUUTOS LUO SYNKKIÄ TULEVAISUUSKUVIA

19 PERIAATTEESSA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA ON HELPPOA PITÄÄ VAIN LUOPUA FOSSIILISISTA POLTTOAINEISTA HAASTE ON SE, MITEN SAAMME YHTEISKUNNAN TOIMIMAAN SEN JÄLKEEN

20 OSAAMMEKO KUVITELLA TULEVAISUUDEN? Olisipa nopeampi hevonen!?

21 RATKAISUJA ON OLEMASSA

22 KAUPUNGIT RATKAISIJAN ROOLISSA Start Up SMART Elämyksellisyys Ilmaston lämpeneminen Maahanmuutto IoT Urbanisaatio Etätyö Kiertotalous Väestörakenteen muutos Kokeilukulttuuri Jakamistalous Pop Up Saavutettavuus Osallisuus Digitalisaatio Resilienssi Cleantech Resurssiviisaus Vihreä infrastruktuuri Big data Robotisaatio

23 KOKONAISKUVA MUODOSTUU USEASTA NÄKÖKULMASTA Vähänpäästöisten kulkumuotojen käyttö helpompaa kaupungeissa Kaupunkien tiivistäminen: laajemmat viheralueet kaupungin ulkopuolella säilyy Kaupunkilaisten subjektiivinen onnellisuus heikompaa kuin hajaasutusseuduilla asuvilla Milleniaalit onnellisimpia isoissa kaupungeissa Kaupunkien tiivistäminen: lähiluonnon puuttumien lisää vapaa-ajan matkustamista mm. loma-asunnoille Kaupunkilaisten kulutusintensiivisyys kasvattaa epäsuorasti päästöjä

24 SUOMALAISIA EDELLÄKÄVIJÄKUNTIA

25 KAUPUNGIT TAVOITTELEVAT HIILINEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Joensuu Lahti Pori Lappeenranta Jyväskylä Vaasa Kotka Kouvola Turku Espoo Vantaa Helsinki Oulu

26 MIKÄ ON KUOPION TAPA TEHDÄ PAREMPAA KAUPUNKIA?

27 ONNISTUMME VAIN YHTEISTYÖLLÄ!

28 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN JA HIILINIELUJEN MALLINNUKSEN TULOKSET

29 ILMASTOVIISAS KUOPIO Tavoitellaan tilannetta, jossa ihmisen toiminta ei muuta mm. ilmakehän hiilipitoisuutta. Tällöin yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä. Ilmastoviisaassa yhteiskunnassa päästöjä vähennetään mahdollisuuksien mukaan siirtymällä täysin hiilipäästöttömään tekniikkaan tai tasapainottamalla toiminnan hiilipäästöt sitomalla ilmakehästä päästöjä. Täydellinen hiilipäästöttömyys on käytännössä vaikea tai mahdoton saavuttaa, jolloin ilmastovaikutusta voidaan pienentää päästökompensaatioilla.

30 PERUSURAN LASKENTA VUOTEEN 2050 Kulutusperusteinen laskentatapa Sektorikohtaiset perusurat Sähkönkulutus (kuluttajat ja teollisuus) Rakennusten lämmitys (sähkölämmitys, kaukolämmitys, erillislämmitys, maalämpö) Teollisuus ja työkoneet Tieliikenne Maatalous Jätehuolto LULUCF*-sektori maankäyttöluokittain: metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa ja muu maa *Land use, land use change & forestry = Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous

31 PERUSURAN LASKENTA VUOTEEN 2050 Perusura ei ole ennuste Perusura kuvaa päästöjen ja hiilinielujen kehitystä nykyisen politiikan tavoitteiden ja säännösten pohjalta. Näitä ovat mm. Euroopan komission pitkän aikavälin tavoite: % päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet: keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Ilmastolaki

32 KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUOSINA

33 KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN PERUSURA VUOTEEN 2050

34 YHTEENVETO PÄÄSTÖKEHITYKSESTÄ Vuoteen 2050 mennessä kokonaispäästöt laskevat perusuran kehityksen mukaisesti noin 66 % vuodesta Suurimmat päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä saavutetaan sähkön ja lämmön kulutuksessa. Toteutunut päästökehitys Muutos (tonnia CO 2 -ekv.) Muutos Kuluttajien sähkönkulutus % Sähkölämmitys % Maalämpö Kaukolämpö % Erillislämmitys % Tieliikenne % Maatalous % Jätehuolto % Teollisuuden sähkönkulutus % Teollisuus ja työkoneet % Päästöt yhteensä ilman teollisuutta % Päästöt yhteensä, ml. teollisuus %

35 KUOPION HIILITASE VUOSINA

36 KUOPION PÄÄSTÖJEN JA HIILINIELUJEN PERUSURA VUOTEEN Puuston määrän muutos (m3) Huomioita Perustuu todellisiin hakkuisiin ja kasvunopeuteen. Perustuu Luken ennustamiin hakkuumääriin ja puuston kasvunopeuteen.

37 PUUSTON MÄÄRÄN MUUTOS KUOPIOSSA

38 SUOMEN HIILINIELUJEN PERUSURAN MUKAINEN KEHITYS (LÄHDE: MAATALOUS- JA LULUCF-SEKTORIEN PÄÄSTÖ- JA NIELUKEHITYS VUOTEEN VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 20/2019) LULUCF-sektorin historialliset päästöt ja poistumat ja niiden kehittyminen LULUCF-WEMskenaariossa

39 MALLINNUKSEN EPÄVARMUUDET Mallinnuksessa on käytetty julkisesti saatavilla olevia tietoja, jotka ovat samoja kuin Suomen virallisten kasvihuonekaasupäästömallinnusten yhteydessä käytettävät tietolähteet. Suomen virallisen kasvihuonekaasuinventaarion yhteydessä ilmoitetut epävarmuudet sektoreittain on esitetty oheisessa taulukossa. Lähtötietojen perustuessa suurelta osin samoihin tietolähteisiin epävarmuudet ovat vastaavat sektoreittain. Sektorit Epävarmuus % Energia 1 Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö 9 Maatalous 32 Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) Jätteet 32 Kaikki sektorit yhteensä (pl. LULUCF) 4 Kaikki sektorit yhteensä 35 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. ISSN= , Laatuseloste: Kasvihuonekaasut. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. 59

40 TYÖPAJA TYÖSKENTELYÄ ALUSTUSTEN JÄLKEEN TYÖSKENNELTIIN PIENRYHMISSÄ SEURAAVIEN TEHTÄVIEN PARISSA TEHTÄVÄ 1: VISIO TEHTÄVÄ 2: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET TEHTÄVÄ 3: TAVOITTEET SEURAAVASSA TYÖPAJASSA KESKITYTÄÄN KONKREETTISIIN TOIMENPITEISIIN

41 LISÄTIETOA: