MUURAMEN KUNTA. Eerolan asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy P38707

Transkriptio

1 MUURAMEN KUNTA Eerolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy P38707

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 1 (16) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS sisältää perustiedot kaavahankkeesta ja sen valmisteluprosessista niin, että osalliset voivat arvioida kaavan merkitystä ja tarvetta osallistua sen valmisteluun. OAS kertoo mitä on suunnitteilla ja missä, lähtökohdat ja tavoitteet, mitä selvityksiä tehdään ja mitä vaikutuksia arvioidaan, keitä ovat osalliset sekä milloin ja miten suunnitteluun voi vaikuttaa. OAS:ia päivitetään tarvittaessa. Merkittävistä muutoksista tiedotetaan. 1.1 Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perustiedot kaavahankkeesta Asemakaavan tarve ja tavoitteet Lähtökohtia Vuorovaikutusmenettelyt Selvitykset Vaikutusten arviointi Kaavaprosessin eteneminen Lisätiedot... 16

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 2 (16) 2 PERUSTIEDOT KAAVAHANKKEESTA 2.1 Nimi Eerolan asemakaava 2.2 Sijainti Alue sijoittuu Kinkomaantien varrelle Päijänteen rantaan tien ja rannan väliselle alueelle. Suunnittelualueen koko on 4,9 hehtaaria. Rajaus saattaa tarkentua kaavaprosessin aikana. Asemakaava koskee tiloja: EEROLA ALLILA METSÄ-AHVENLAMPI Kinkomaantien tiealuetta (tie nro 6110 Keljonkangas Säynätsalo, Lunastusyksikkö )

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 3 (16) 3 ASEMAKAAVAN TARVE JA TAVOITTEET Alueen maanomistajat ovat tehneet kunnalle aloitteen asemakaavan laatimiseksi. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, eikä asemakaavaa. ELY-keskus ja hallinto-oikeus ovat aikaisemmissa päätöksissään ilmaisseet, että rakentaminen alueella tulee ratkaista kaavoituksella. Kaavoituksen kohteena olevat tilat muodostavat yhtenäisen alueen ja kaavoitettavien tilojen molemmin puolin sijaitsee pysyvää asutusta. Kunnan vesi- ja viemäriverkosto ulottuu jo nyt osittain kaavoituksen kohteena olevalle alueelle. Tavoitteena on kaavoittaa alueelle tontteja pientaloille. Kaavahankkeeseen liittyen on tarkoitus laatia kunnan ja maanomistajien kesken maankäyttösopimus. Maankäyttösopimusten keskeisenä sisältönä on maanomistajien osallistuminen yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 91 b mukaisesti maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunta päätti , että kaavahanke voidaan käynnistää seuraavin ehdoin: 1) Hakijat vastaavat kaavoitustyön kaikista kustannuksista (ulkopuolisen kaavoittajan kustannukset, selvitykset, kartat, asiakirjat tms. kustannukset kuluineen). 2) Asemakaavan toteutusta määrittelevä tarkempi maankäyttösopimus tulee olla laadittu viimeistään kaavaehdotusvaiheessa, muutoin kaavaa ei viedä hyväksymiskäsittelyyn. 3) Kunta ei vastaa mistään kustannuksista, mikäli kaavoitusprosessi keskeytyy jossakin vaiheessa tai jos kaava ei toteudu hakijoiden tavoitteiden mukaisesti. Kaavaehdotuksesta voi antaa muistutuksen tai tehdä valituksen kuka tahansa osallinen tai kuntalainen.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 4 (16) 4 LÄHTÖKOHTIA Alue on pääosin peltoa. Yhden pihapiirin lisäksi on kapealti lehtipuuvaltaista rantapuustoa sekä ruovikkorantaa. Kasvupaikkatyyppi on pääosin kulttuurivaikutteista lehtoa ja lehtomaista kangasta. Puustoa on niukasti ja puut ovat valtaosin pihapiirissä. Pellon ja järven välillä on kapealti koivuvaltaista varttunutta puustoa. Kuusia on vähän ja ne ovat nuoria. Alue viettää Kinkomaantieltä Päijänteeseen. Kinkomaantie on pari metriä aluetta ylempänä. Rannassa on vastaava töyry, ja rantaviiva on hyvin alava. Kuva 1: Vasemmalla alueen topografiaa, oikealle peruskartta. Kannessa ortoilmakuva. Kuva 2: Peltoa

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 5 (16) Kuva 3: Kinkomaantie on pari metriä peltoa ylempänä. Tien reunalle on säästetty puurivi. Kuva 4: Eteläosan ylittää 110 kv:n sähkölinja. Kuva 5: Rannalla on ruovikkoa.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 6 (16) Kuva 6: Ranta on pitkälle matalaa. Kuva 7: Pohjoisin liittymä. Kuva 8: Keskimmäisen liittymän kohdalla tien toisella puolella on bussipysäkki.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 7 (16) Kuva 9: Eteläisimmän liittymän kautta ajetaan suunnittelualueen eteläpuoleiselle kiinteistölle. Kuva 10: Alueella sijaitsevassa talossa on loiva harjakatto ja punatiiliverhoilu. Kuva 11: Alueen etelänaapurissa on vanha iso puurakennus.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 8 (16) Kunnan vesi- ja viemärijohtoverkosto yltää alueen pohjoisosaan. Alueen rakennuksille on sähkövedot ja alueen eteläosan ylittää 110 kv:n voimalinja. Kuva 12: Vesihuoltoverkosto 4.1 Yleispiirteisten kaavojen antamat lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uudet valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 9 (16) Uusiutumiskykyinen energiahuolto Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta: Maakuntakaavoitus Keski-Suomen strategia 2040 Maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen strategian Vision mukaan Keski-Suomi on vuonna 2040 osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä sen tulemaan voimaan. Kuva 13: Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella nuolella ja rajauksella. Suunnittelualue on kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta ja sen eteläosan ylittää sähkölinja. Kulttuuriympäristön vetovoima -alue Merkinnällä osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Suunnittelumääräys: Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Alueilla metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset Uusiutuva energia

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 10 (16) Uusia asuin-, kauppa-, teollisuus-, työpaikka- tai vapaa-ajan alueita suunniteltaessa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä geoenergian hyödyntämismahdollisuudet. Kulttuuriympäristö Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava museoviranomaiselta ajantasainen tietotunnetuista muinaisjäännöksistä sekä maakunnallisesti arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista Yleis- ja asemakaavoitus Kuva 14: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1996) ja asemakaavasta Alueella on vahvistamaton, oikeusvaikutukseton ja vanhentunut osayleiskaava vuodelta Asemakaavan laadintaa ohjaa juridisesti maakuntakaava. Koska alueella ei ole voimassa olevaa, oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa siksi soveltuvin osin huomioitava yleiskaavan sisältövaatimukset 1. Selostuksessa tulee esittää myös selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan 2. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaavoitettua aluetta on Kinkomaantien vastakkaisella puolella ja alueen pohjoispuolella. 4.2 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja - asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja ja oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. 1 MRL MRA 25.11

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 11 (16) Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle. Muuramen kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa valtuusto ja se on ollut voimassa lähtien. 4.3 Pohjakartta ja raja-aineisto Lähtötilanteessa alueesta on käytössä rasterimuotoinen pohjakartta. Kuntaan ollaan laatimassa uutta numeerista pohjakarttaa. Ehdotusvaihe laaditaan uudelle pohjakartalle / täydennetään vanhaa karttaa tarvittaessa mittauksin. Pohjakartan hyväksymisestä vastaa kunnan mittauspäällikkö Martti Halonen. Raja-aineistona käytetään viimeisintä kiinteistöjakoa (KTJ). 4.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat 4.5 Maanomistus Suunnittelualueella on tehty maaperätutkimuksia Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 5 VUOROVAIKUTUSMENETTELYT 5.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueeseen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Kaava-alueen vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset, elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät Viranomaiset Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen Liitto Muuramen kunnan hallintokunnat Palo- ja pelastustoimi Yritykset, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Muuramen Yrittäjät ry Muuramen Lämpö Oy asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat laajakaistayhtiöt sähköyhtiö (Elenia) muut paikallisella tasolla toimivat yhteisöt maakunnan tasolla toimivat yhteisöt

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 12 (16) 5.2 Tiedotustavat Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten kesken järjestetään tarvittaessa neuvotteluja. Asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista (luonnosja ehdotusvaihe) tiedotetaan Muuramelaisessa / Keskisuomalaisessa ja internetissä Mahdollisia vieraspaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan henkilökohtaisesti kirjeitse viimeistään ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa. Kirjeet lähetetään viikkoa ennen nähtävillä olon alkua. 5.3 Osallistumismenettelyt, palautteen antaminen Palaute OAS:sta Osallinen voi olla yhteydessä kaavan laatijaan ja kunnan virkamiehiin kaavaan liittyvissä asioissa koko kaavaprosessin ajan. Tarvittavat yhteystiedot on esitetty lopussa. Asemakaavaselostukseen kirjataan yhteenvedot kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä. Varsinaiset osallisten kuulemisvaiheet ovat seuraavat: Osallinen voi antaa vapaamuotoisesti palautetta OAS:sta kaavaprosessin aikana Mielipide kaavan valmisteluvaiheessa Kaavaluonnoksesta osallinen voi esittää mielipiteen. Mielipiteen esittämistapa ja osoite ilmoitetaan valmisteluvaiheen kuulemisen kuulutuksen yhteydessä Muistutus kaavaehdotuksesta Kaavaehdotuksesta osallinen voi jättää kirjallisen muistutuksen. Ohjeet ilmoitetaan kuulutuksessa. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat samalla ilmoittaneet osoitteensa, laaditaan kirjallinen perusteltu vastine. Mikäli haluaa henkilökohtaisen tiedotteen kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä, se tulee kirjallisesti pyytää muistutuksen yhteydessä. Pyynnön yhteydessä tulee ilmoittaa osoitteensa Valitus kaavan hyväksymisestä Kaavan hyväksymistä koskevasta kunnanvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. 3 MRL 67

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 13 (16) 5.4 Viranomaisyhteistyö Osalliset viranomaiset on lueteltu edellä kohdassa 5.1 Osalliset, sivu 11. Viranomaiset ottavat kantaa suunnitelmiin toimialansa ja tehtäviensä puitteissa. Keski Suomen ELY keskuksen tehtävät: Neuvottelut yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys teiden kunnossapito tiehankkeet liikenteen lupa-asiat joukkoliikenne liikenneturvallisuus ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus kulttuuriympäristön hoito luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö vesivarojen käyttö ja hoito ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen osaaminen ja kulttuuri maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen yhteistyössä Pirkanmaan ELY keskuksen kanssa MRL 66.1 mukaan valmisteltaessa kaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, kunnan on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi. Viranomaisneuvottelun tarvetta puoltavia tekijöitä: Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa Kaava-alue rajautuu Kinkomaantiehen (tie nro 6110 Keljonkangas Säynätsalo, Lunastusyksikkö ), jonka liittymäluvista päättää ELYkeskus. Alueelta tielle on tällä hetkellä kolme olevaa liittymää. Suunnittelualue on rantavyöhykettä, jossa luontoselvityksen mukaan on viitasammakkoesiintymä. Alueen eteläosan ylittää 110 kv:n sähkölinja. Viranomaisneuvottelun tarvetta vähentäviä tekijöitä: Suunnittelukohde on suhteellisen pienialainen. Luontoselvitys on tehty. Lähtökohtaisesti liikenneturvallisuutta pyritään kaavalla parantamaan, liittymien lukumäärää ei esitetä lisättäväksi. Viranomaiset voivat ottaa kantaa liittymä- ja luontoasioihin luonnosvaiheen aineiston pohjalta.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 14 (16) Lausunnot 6 SELVITYKSET ELY arvioi alustavan OAS:n pohjalta, että viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen. Kinkomaantien tiealue edellytettiin liitettäväksi mukaan kaava-alueeseen ja siinä asemakaavakaduksi muutettavaksi. Prosessin aikana pidetään tarvittaessa viranomaisten kanssa erillistyöneuvotteluja. Viranomaisneuvottelun tarvetta harkitaan ja tarvittaessa järjestetään vielä sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten. Kaavaehdotuksesta pyydetään kirjalliset lausunnot. Asemakaavaselostukseen / erilliseen vastineraporttiin kirjataan lausuntojen sisältö sekä miten ne on kaavan laadinnassa huomioitu. Kaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 9 ). Kaavaselostuksessa esitetään: Selvitys alueen oloista Muut ympäristöominaisuudet ja niissä tapahtuneet muutokset Muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot alueesta ja sen lähiympäristöstä 6.1 Mitä selvityksiä on tehty Alueelle on tehty luontoselvitys (Latvasilmu osk ). Tilan Eerola eteläosaan on 2016 teetetty pohjatutkimus sen hetkisten suunnitelmien (haettu poikkeamispäätöksellä lupaa rakentamiseen) mukaan. Kaavan laadinnassa ja sen vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevia, alueeseen liittyviä tai sitä sivuavia selvityksiä ja suunnitelmia, kuten: Maakuntakaavoitusta varten tehdyt selvitykset Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä JYSELI 2025 Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030, Liikennevirasto PALKKI - palveluverkkoselvitys, 2014 Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen palveluverkko Mitä uusia selvityksiä tarvitaan Koska alue sijoittuu näkyvälle paikalle järven rannalle, arvioidaan kaavan vaikutuksia maisemassa. Vaikutusarviointia varten tehdään aluetta toteutuneena havainnollistavia 3d-havainnekuvia.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 15 (16) 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ). Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan. 7.1 Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan selostuksessa arvioidaan MRA 1 :n mukaisesti kaavan vaikutuksia: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen 7.2 Vaikutusten arviointimenetelmät Vaikutusten selvittäminen perustuu alueesta käytettävissä oleviin tietoihin, alueella suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. 7.3 Osallistuminen vaikutusten arviointiin Osalliset voivat myös arvioida kaavan vaikutuksia kohdan 5.3 Osallistumismenettelyt, palautteen antaminen (sivu 12) mukaisesti.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OAS 16 (16) 8 KAAVAPROSESSIN ETENEMINEN 8.1 Työn käynnistäminen elokuu 2019 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Vireille tulon kuulutus ja OAS nähtäville (kunta) 8.2 Valmisteluvaihe elo - lokakuu 2019 Mahdolliset vaihtoehdot hahmottelu Kaavaluonnoksen laatiminen Kunta laittaa nähtäville ja pyytää lausunnot Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin 8.3 Kaavaehdotusvaihe ja hyväksyminen joulukuu helmikuu 2020 Kaavaehdotuksen laadinta nähtävillä oloa varten; kaavakartta ja kaavaselostus Kunta laittaa nähtäville ja hoitaa lausuntopyynnöt Vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Mahdolliset viimeistelyt kaavakartalle ja kaavaselostukseen 8.4 Voimaantulo helmikuu LISÄTIEDOT Valitusaika kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on päivää siitä, kun pöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asemakaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei ole valitettu Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Kun päätös on saanut lainvoiman, kaavan voimaantulosta kuulutetaan. Muuramen kunta Julia Virtanen, kehitysjohtaja Marja Jukkala, kaavoitusarkkitehti p p julia.virtanen@muurame.fi marja.jukkala@muurame.fi PL 1 / Virastotie 8, MUURAME Kaavan laatija FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Puistokatu 2 A Jyväskylä Tuomo Järvinen, arkkitehti tuomo.jarvinen@fcg.fi