Talous- ja velkaneuvonta

Transkriptio

1 Talous- ja velkaneuvonta

2 Talous- ja velkaneuvonnan toiminta-ajatus Neuvomme ja avustamme ylivelkaantuneita kuntalaisia saamaan taloutensa tasapainoon velkojen järjestelyjen keinoin Neuvomme kuntalaisia taloudenpidon suunnittelussa tarkoituksena ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja korjata ylivelkaantumisesta yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja

3 Velkaloukku on todellisuutta -se on tässä ja nyt- -joka 10. suomalainen on ulosotossa velallista, joista yksityishenkilöitä ja oikeushenkilöitä vähän alle > kasvua vuoteen 2016 n. 1,4 %:a Velallisista noin 38 prosentilla on velkaa ulosotossa korkeintaan tuhat euroa. Yli 70 prosentilla ulosotossa on korkeintaan euroa. Suuria, yli euron velkoja, on ulosotossa noin seitsemällä prosentilla velallisista. Erilaisia ulosmittauksia tehtiin kappaletta. Suurin osa ulosmittauksista, noin kappaletta, kohdistui palkkaan, eläkkeeseen tai elinkeinotuloon. 3

4 Julkiset maksut ulosotossa Viime vuonna julkiselta palveluntarjoajalta tuli ulosottoon vireille yhteensä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiaa. Luku sisältää kappaletta lasten päivähoitomaksuja. Vuonna 2016 asioita oli vireillä ulosotossa , joista lasten päivähoitomaksuja oli kappaletta. Muut ovat sosiaali- ja terveyskeskusten asiakas ym. maksuja. Miksi kaupungit ja kunnat käyttävät jatkuvasti yksityisiä perintätoimistoja? Asiakkaan perintäkulut tulevat lisäksi viimekädessä yhteiskunnan maksettavaksi ja perintätoimistot tienaavat. -Voisiko miettiä, että taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella voisi saada maksun anteeksi, asiakasmaksujen poisto? Mitä muita keinoja voisi tulla kyseeseen? Asiakasmaksut eivät saisi aiheuttaa velkaantumista ja ulosottoja. Pienituloisten maksukykyä pitäisi arvioida ja jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä, koska maksuvaikeudet voivat johtaa sosiaalisiin ongelmiin ja estää tosiasiallisen mahdollisuuden päästä palveluihin. 4

5 Suomen perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. 21 Oikeusturva Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. 22 Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 5

6 Rohkeasti rahasta häpeä syyllisyys epätoivo yksinpärjäämisen kulttuuri rahasta ja veloista puhuminen on edelleen tabu korkea maksumoraali -> otetaan uusi vippi ettei aikaisempi vaan menisi ulosottoon, pelko luottotietojen menetyksestä sähköinen asiointi madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä (ei käytössä vielä, tulossa 2020 keväällä) chat-palvelu parhaillaan testauksessa puhelinneuvonta; voi soittaa itse tai kysyä yleisiä neuvoja myös toisen puolesta asiakastapaamisessa rehellisyys, puheeksi ottaminen, hyvien asioiden esille tuominen 6

7 Asiakkaista vuosittain käsittelyyn noin uutta asiakasta (v Vantaalla 2000) lisäksi vanhoille asiakkaille runsaasti toimenpiteitä (maksuohjelman muutokset, lisäsuorituslaskelmat jne.) osalle soittajista riittää puhelinneuvonta ja ohjaus yhteydenottokynnys madaltunut asiakkaita kaikista yhteiskuntaluokista asiakkaat usein moniongelmaisia, elämänhallinnan menetys yleistä, henkisiä ja terveydellisiä ongelmia, perheongelmia, itsemurhariski on kasvanut pääosa keski-ikäisiä, nuorten osuus lisääntynyt työssä 61 %, työttömiä 18 %, eläkeläisiä 15 %, muut 6 % yksin asuvia 50 %, parisuhteessa 37 %, yksinhuoltajia 13 % 44 %:lla lapsia, lapsettomia 56 % talouksista asumismuoto: vuokralla 78 %, omistusasunto 9 % aso 6 %, työsuhdeasunto 1 %, alivuokralainen 1 %, muu 5 % 7

8 Velkaantumisesta, asiakastyöstä velkojen keskiarvo noin , asiakkaan arvio usein liian pieni maksukykyä ei osata/haluta arvioida luottoja otettaessa kulutusluottovelkaantuminen, luottojen helppo saatavuus, mainonta velkojien lukumäärät lisääntyneet, monia korttiluottoja oikeuden vahvistamat velkomustuomiot lisääntyneet voimakkaasti uusien maksuhäiriömerkinnän saaneiden määrä kasvussa piilo- ja elämäntapavelkaantuminen, nettiostoksia luotolla ns. tilausansat: ostamalla 1 tuotteen voi joutua sitoutumaan johonkin kk-eriin, esim. musiikin toistopalveluun pelivelat => ylivelkakierre nopeasti, velalla aiempien velkojen hoitamista (luottohäiriöitä pyritään viimeiseen asti välttämään) pikavipit (lainmuutos, korkokatto rajoitti pienten pikavippien tarjontaa, mutta nyt entistä suurempia) epävarmuus ahdistaa, ei uskalleta aina avata perintäkirjeitä asuntoluottovelkaantuminen lisääntymässä; ylisuuret asuntolainat ja pitkät laina-ajat ongelmana, lisänä kulutusluottoja 8

9 Talous- ja velkaneuvonnan vaikuttavuus, talouden tasapainottamisen hyötyjä: syrjäytymisen ehkäisy: lamaantuneisuuden ja passiivisuuden väheneminen, ihmisten toimintakyvyn koheneminen työllistymisen tukeminen; ylivelkaantuminen on suuri työllistymisen este terveydentilan, erityisesti mielenterveyden koheneminen terveystoimen menojen pieneneminen sosiaalitoimen menojen pieneneminen, erityisesti toimeentulotukimenojen säästö, jos toimeentulotuen tarve johtunut ulosotosta tehottoman perinnän (erityisesti perimistoimistot ja ulosotto) väheneminen, ulosoton pakoilun tarpeen väheneminen omaisuuden alihintaan myymisen ja pakkomyynnin väheneminen harmaan talouden väheneminen ja verotulojen lisääntyminen asunnottomuuden väheneminen ja häätöjen estäminen, kun maksukykyä jää vuokranmaksuun ja jos vuokrarästejä voidaan järjestellä oman talouden hallinnan opettelu helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista

10 Yhteistyötahoja sosiaalityö, sosiaalinen luototus työllisyyspalvelut (TYP, kuntouttava työtoiminta ym.) psykososiaaliset palvelut sosiaali- ja kriisipäivystys sosiaali- ja potilasasiamies päihdepalvelut lastenvalvojat sovittelutoiminta nuorisopalvelut, nuorten työpajatoiminta vanhus- ja vammaispalvelut yrityspalvelut, yritysneuvonta Yhteinen pöytä hävikkiruokapalvelu Kriispalvelu 10

11 Muita yhteistyötahoja Tiivistä yhteistyötä mm. seuraavien kanssa: käräjäoikeus asianajotoimistot (velkajärjestelyn selvittäjät) ulosottovirasto velkojat (pankit, perimistoimistot, verovirastot jne.) Takuu-Säätiö työvoimapalvelut, työllistymiseen valmentavat kurssit oikeusaputoimistot, edunvalvojat järjestöt, mm. kuluttajajärjestöt, työttömien yhdistykset, Omille jaloille - toiminta Kelan toimistot ja perintäyksiköt Kelan opintotukikeskus Talousapu (elinkeinonharjoittajat) seurakunnat ja kirkon diakoniatyö kriminaalihuolto päihdehuolto ym. 11

12 Velkojen järjestelykeinoja 1. Vapaaehtoiset velkajärjestelyt, velkasovinnot (maksukyvyn mukainen maksuohjelma- tai kertasopimus velkojien kanssa) 2. Takuu-Säätiön takaus järjestelyluottoon (velkojen yhdistäminen ja poismaksu uudella järjestelyluotolla, jota hoidetaan maksukyvyn mukaisin kuukausierin) 3. Velkajärjestely tuomioistuimen päätöksellä (yleensä 3 5 v. maksukyvyn mukainen maksuohjelma, jonka jälkeen lopuista veloista vapautuu. Omistusasunnon säilyttäminen mahdollista pidemmällä maksuohjelmalla) 4. Sosiaalinen luototus Ei kaikissa kunnissa tarjolla. Velat alle ja tulee olla maksukykyä maksaa luotto enintään 5 vuodessa 1. Passiivinen keino: velkojen vanhentuminen, löysässä hirressä ulosottoperusteisten velkojen vanhentuminen 15 tai 20 v. tuomiosta tai muusta ulosottoperusteesta laskuvelat, joista ei ulosottoperustetta, 20 tai 25 v. erääntymisestä julkisoikeudelliset velat yleensä 5 v. erääntymis- tai maksuunpanovuoden 12 päättymisestä

13 Viisas mies sanoi kerran, että jos rahtilaiva osaisi ajatella ja tuntea, se ei koskaan irtautuisi laiturista. Se pelkäisi niitä tuhansia ja taas tuhansia aaltoja, jotka sen on kohdattava. Se pelkäisi laineiden suurta määrää, eikä edes huomaisi, että nehän on kohdattava vain yksi kerrallaan. 13