Suurpelto, Kokinniitty Espoo

Transkriptio

1 Lausunto c 1(13) TILAAJA: TEKIJÄT: Arkkitehdit Tommila Oy Katariina Vuorio p Sami Mäkinen DI, FISE T akustiikka sami.makinen@helimaki.fi Erno Huttunen DI, FISE V+ akustiikka erno.huttunen@helimaki.fi Meluselvitys Suurpelto, Kokinniitty Espoo Lähde: Espoon karttapalvelu ( Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset c Luku 6.1: päiväkodin pihan melutarkastelu vaiheittain rakentamisessa b Rakennusmassat, rakennuksien korkeudet, viherhuoneet, liikennetiedot, rakennusten vaiheittainen tarkastelu, päiväkodin pihan melutasot, laskentaparametrit: rakennusten ja meluesteiden absorptio a Dokumentti luotu.

2 Lausunto c 2(13) Tiivistelmä Tässä lausunnossa on tutkittu, millaisin meluntorjuntatoimenpitein kortteliin suunniteltavat rakennukset voidaan toteuttaa. Kohteen meluntorjunnan tarpeen määrää tie- ja raitioliikenne. Korttelin sisäpihalla vallitsee yöllä suurimmalla osalla pihaa maksimissaan 45 db keskiäänitaso, kun korttelin kaikki rakennukset on rakennettu. Ensimmäisen tontin valmistuttua piha-alue tarvitsee melunsuojausta. Rakennusten julkisivuvaatimukset ovat rakennuksesta ja julkisivusta riippuen suurimmillaan db. Liiketiloissa sovelletaan 10 db pienempää vaatimustasoa. Kaikki rakennusten parvekkeet tulee lasittaa. Parvekkeiden ja viherhuoneiden meluntorjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota vaativan melutilanteen vuoksi.

3 Lausunto c 3(13) Sisällys TVISTELMÄ... 2 SISÄLLYS TAUSTATIEDOT Rakennuskohde Selvityksen tarkoitus VAATIMUKSET JA OHJEARVOT Valtioneuvoston päätös 993/ Asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/ Ely-keskuksen opas: Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa Ympäristöopas 108: Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen LÄHTÖTIEDOT Tieliikenne Raitioliikenne LASKENTAMENETELMÄ Melumallinnus Epävarmuudet LASKENNAN TULOKSET Yleistä Äänitasot piha-alueilla Äänitasot rakennuksen julkisivuilla Äänitasot asuntojen parvekkeilla ja viherhuoneissa Äänitasot piha-alueilla vaiheittain rakentamisessa ALUEEN MELUNTORJUNTATOIMENPITEET Pihan oleskelualueen suojaus melulta Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Parvekkeiden ja viherhuoneiden suojaus melulta JAKELU LTTEET LÄHTEET... 12

4 Lausunto c 4(13) 1 Taustatiedot 1.1 Rakennuskohde Suurpelto, Kokinniitty Kortteli Espoo 1.2 Selvityksen tarkoitus Arkkitehdit Tommila Oy (Katariina Vuorio) on tilannut meluselvityksen päivityksen kohteeseen Suurpelto, Kokinniitty Kohde koostuu kuudesta 6 7 kerroksisesta asuinkerrostalosta. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia, millaisin melutorjuntatoimenpitein kortteliin suunniteltava rakennus voidaan toteuttaa. 2 Vaatimukset ja ohjearvot 2.1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 Rakennuksen ja oleskelualueiden melusuojaus on toteutettava niin, että valtioneuvoston päätöksessä nro 993/1992 [1] esitetyt melutason ohjearvot täyttyvät. Päätöksen mukaan rakennuksen ulkopuolisen melulähteen aiheuttama melun keskiäänitaso LA,eq saa olla - sisällä asuin-, majoitus- ja potilashuoneissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db ja yöllä klo 22-7 enintään 30 db. - liike- ja toimistohuoneissa päivällä klo 7-22 enintään 45 db. Yöohjearvoa ei sovelleta liike- ja toimistohuoneisiin. - piha-alueilla ja muilla oleskelualueilla, kuten parvekkeilla, päivällä klo 7-22 enintään db ja yöllä klo 22-7 enintään 50 db. Uusilla alueilla oleskelualueiden yöohjearvo on 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Alue on tulkittu uudeksi alueeksi. Tässä lausunnossa päiväkodin piha-alueelle on sovellettu päiväaikaisen melutason raja-arvoa. 2.2 Asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017 Vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa Ympäristöministeriön asetuksessa on annettu vaatimukset uuden rakennuksen melun- ja tärinäntorjunnalle. Rakennuksen, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, ulkovaipan ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava melualueilla siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä. Virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä kello 7 22 desibeliä ja viherhuoneet vastaavasti siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 45 desibeliä. 2.3 Ely-keskuksen opas: Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2013 julkaisemassa oppaassa Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa [2] annetaan lisäohjeistuksia liittyen uuden alueen käsitteeseen, parvekkeiden melutasoihin ja viherhuoneisiin seuraavasti.

5 Lausunto c 5(13) Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Oleskeluparvekkeet rinnastetaan asuntojen pihoihin ja niihin sovelletaan samoja ohjearvoja. Kaikki oleskeluparvekkeet ovat samanarvoisia melun ohjearvojen kannalta. Mikäli parveke halutaan sijoittaa talon julkisivulle, missä meluohjearvo ylittyy, se tulee määrätä lasitettavaksi (tai muilla keinoin taata melun tarvittava vaimentaminen). Jos päiväajan keskiäänitaso julkisivulla on kuitenkin yli 65 db, ei parvekkeita tulisi rakentaa, koska lasitus ei välttämättä takaa riittävän alhaista melutasoa. Tällaisessa tapauksessa parveke voidaan korvata viherhuoneella ja antaa siitä oma kaavamääräys. Parvekelasituksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti rakennetta, jossa lasit aukeavat ja niiden väliin jää rako (tuulettuminen). Viherhuoneen lasitus on parvekkeesta poiketen ulkoseinän kaltainen, joko kiinteä tai avattava. Viherhuone on puolilämmin tai lämmin huoneiston osa, mutta ei asuinhuone. Siellä sovelletaan oleskelu- ja leikkipihan meluohjearvoja. Sen takana ei voi olla huonetiloja, joihin raitis ilma otettaisiin vain viherhuoneen kautta. Viherhuone luetaan yleensä kerrosalaan. Ensisijainen oleskelualue on löydyttävä kiinteistön piha-alueelta, ja sen on oltava riittävä. Tässä lausunnossa ei ole tarkasteltu pikaraitiolinjan aiheuttamaa tärinää tai runkomelua kohteen rakennuksiin. Tärinän ja runkomelun vaikutus rakennuksiin tulee selvittää pikaraitiolinjan rakennuttavan tahon tai rakennuksien rakennuttajan toimesta. 2.4 Ympäristöopas 108: Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Ympäristöopas 108: Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen [3], esittää: Joissakin tapauksissa toistuvat tie- ja raideliikenteen meluhuiput saatetaan kokea häiritseväksi. Kaavamerkinnän ja määräyksen perusteena voi käyttää tällöin useamman yöaikaisen äänitasoltaan voimakkaimman toistuvan tyypillisen ohiajon enimmäisäänitason LA,max,u keskiarvoa. Tällöin vaadittava äänitasoero L muodostetaan korvaamalla määrityksessä ulkomelun keskiäänitaso LA,eq,u ohiajon keskimääräisellä enimmäisäänitasolla LA,max,u ja sallittava sisämelun keskiäänitaso LA,eq,s korvataan asumiseen tarkoitettujen tilojen osalta lukuarvolla 45 db. 3 Lähtötiedot Lausunto perustuu seuraaviin lähtötietoihin Asemapiirros saatu , arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Tommila Oy Korttelisuunnitelma saatu , arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Tommila Oy Maastotietokanta , Maanmittauslaitoksen avoin data 2 m korkeusmalli , Maanmittauslaitoksen avoin data tiedot: o Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna ( o Ramboll Finland Oy, Vuoden 2012 ennuste vuoden 2035 KAVLista (Saatu kohteen arkkitehti Katariina Vuoriolta ) o raitioliikenteen ennusteet saatu Espoon liikennesuunnitteluosastola (Snell Ross)

6 Lausunto c 6(13) o ja tieliikenteen ennustetietoja saatu Espoon kaupungin liikennesuunnitteluosastolta (Aulis Palola) o ja tieliikenteen nykytietoja saatu Espoon kaupungin liikennesuunnitteluosastolta (Risto Tetri) o Helimäki Akustikot Oy:n vanhat alueelle tekemät meluselvitykset. Lähtötietojen sisältö on eritelty tarkemmin seuraavissa kappaleissa. 3.1 Tieliikenne Merkittävinä tieliikenteen äänilähteinä alueella ovat Kehä (Kilonväylä), Kehä rampit, Henttaankaari, Ylismäentie, Suurpellontie ja Maakirjantie. Koska ennustetut liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, ennustetilanne on mitoittava. Laskennassa käytetyt liikennemäärät on esitetty taulukossa 1. Liikenteen jakautumisesta päivälle ja yölle sekä kevyeen ja raskaaseen liikenteeseen ei ollut kaikilta väyliltä saatavilla tietoa. Tämän vuoksi käytettiin niiltä osin yleisesti käytettyä 10 % osuutta sekä yöliikenteelle että raskaalle liikenteelle. Taulukko 1. Melumallinnuksessa käytetyt tieliikennemäärätiedot. Mallinnuksessa käytettiin ennusteen tietoja. Väylä KAVL 2018 [ajon./vrk] KAVL 2035 [ajon./vrk] Raskaan liikenteen osuus [%] Yöliikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus/käytetty ajonopeus [km/h] Kehä (Kilonväylä) pohjoiseen Kehä (Kilonväylä) etelään Kehä ramppi, ohi ajava osa Kehä ramppi, Kehä Ylismäentie Kehä ramppi, Ylismäentie Kehä Henttaankaari länteen Henttaankaari itään Ylismäentie (Kokinkylänsilta) länteen Ylismäentie (Kokinkylänsilta) itään Suurpellontie pohjoiseen Suurpellontie etelään Maakirjantie Raitioliikenne Kohteen ohi on suunniteltu rakennettavan pikaraitiotie kahteen suuntaan. Raitioliikennemääräennusteet on saatu Espoon kaupungin liikennesuunnitteluosastolta. Raitioliikenteen kokonaisliikennemäärät katuosuuksittain on esitetty alla taulukossa 2. Taulukko 2. Melumallinnuksessa käytetyt raitioliikennemäärätiedot. Mallinnuksessa käytettiin ennusteen tietoja. Raitiovaunujen lukumäärä Katuosuus Päivä (7-12) Yö (22-7) Suurpellontie pohjoiseen 264 Suurpellontie etelään 264

7 Lausunto c 7(13) 4 Laskentamenetelmä 4.1 Melumallinnus Liikenteen aiheuttamat äänitasot korttelialueella on mallinnettu melulaskentaohjelmistolla CadnaA 2019, johon sisältyvät tie- ja raideliikennemelun sekä teollisuusmelun pohjoismaiset laskentamallit. CadnaA ohjelmisto laskee melukartat sille syötetyn kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Laskennassa otetaan huomioon mm. liikenneväylien liikennemäärät, ajonopeudet, maastonmuodot, rakennusten sijainnit ja korkeudet sekä heijastukset rakenteista ja maasta niille määriteltyjen absorptio-ominaisuuksien perusteella. Laskentaparametrit on esitetty taulukossa 3. Meluvyöhykkeet on viivoitettu 1 db välein melun leviämisen havainnollistamiseksi. Valkoisella meluvyöhykkeellä keskiäänitaso on melukartoissa alle 45 db. Julkisivu- ja parvekemelukartoissa on esitetty rakennuksien eri julkisivujen pystylinjoille kohdistuvat suurimmat keskiäänitasot. Taulukko 3. Melumallissa käytetyt tärkeimmät laskentaparametrit Laskentaparametrit Laskentasäde 1500 m Heijastusten kertaluku 2 Laskentasäde heijastuksissa (lähde vastaanotto) Heijastuspinnan laskentasäde (lähde/vastaanotto pinta) 1000 m 100 m Maaston absorptio 1 Rakennusten absorptio 0,21 Teiden absorptio 0 Meluesteiden absorptio 0,21 Laskentahilan koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus maanpinnasta/lattiasta 2 m 4.2 Epävarmuudet Tieliikennemelun pohjoismaisen laskentamallin epätarkkuutta on käsitelty julkaisussa Tieliikennemelun laskentamalli [4]. Julkaisussa sanotaan seuraavaa: Yleisesti tämän laskentamallin antamat tulokset vastaavat mittausten keskimääräisiä vapaan kentän äänitason arvoja, so. tulokset sijoittuvat vaihtelualueen puoliväliin (vuosikeskiarvot). Tarkkuus kuitenkin heikkenee, kun etäisyys melulähteestä kasvaa ja tuuliolosuhteet eroavat mallin oletusarvoista. Malli olettaa tuulen suunnan olevan aina lähteeltä vastaanottajalle, joten malli mallintaa aina melunleviämiselle otollisinta tilannetta. Raideliikenteen pohjoismaisen laskentamallin epätarkkuutta on käsitelty julkaisussa Raideliikennemelun laskentamalli [5]. Julkaisun mukaan mallin tarkkuus on lähellä raidetta lähes aina ± 3 db, kun molemmat raiteet ovat näkyvissä. Tämän lisäksi mallinnuksen tarkkuuteen vaikuttaa merkittävästi lähtötietojen, kuten liikennetietojen ja maastomallin tarkkuus. Esimerkiksi liikennemäärän kaksinkertaistuminen kasvattaa väylän melua 3 db.

8 Lausunto c 8(13) 5 Laskennan tulokset 5.1 Yleistä Koska tulevaisuuden liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, tulevaisuuden melutilanne ratkaisee alueen melunsuojaustarpeen. Tästä syystä tässä lausunnossa esitetään vain ennustetilanteen 2035 melukartat. Melumallinnuksen tulokset on esitetty liitteissä 1-4. Liitteet sisältävät: - Liitteessä 1 on esitetty päivä- ja yöajan melukartat laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta ilman kohteen rakennuksia ja rakennukset rakennettuna. - Liitteessä 2 on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat päivä- ja yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa. - Liitteessä 3 on esitetty parvekkeille ja viherhuoneisiin kohdistuvat suurimmat päiväja yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa. - Liitteessä 4 on esitetty piha-alueiden meluntorjuntaratkaisut ensimmäisellä tontilla vaiheittain rakentamisessa kahdessa eri tapauksessa. 5.2 Äänitasot piha-alueilla Piha-alueiden keskiäänitasot on esitetty liitteen 1 melukartoissa ennustetilanteessa päiväja yöaikaan 2 m korkeudella maanpinnasta ilman kohteen rakennuksia ja kohteen kaikki rakennukset rakennettuina. Liikenteestä johtuva keskiäänitaso on päiväaikaan 8 db korkeampi kuin yöllä. Oleskelualueiden yöajan äänitasovaatimus on 10 db päiväajan vaatimusta pienempi, joten yöajan melutasot tulevat tässä tapauksessa mitoittaviksi. Suunnitelmien mukaisilla asuinrakennuksien pihan oleskelualueilla melutasot ovat yöllä suurimmillaan 45 db. Päiväkodin pihan osalta ei tarkastella yöaikaisia melutasoja. Päiväaikaiset melutasot sisäpiha-alueilla ovat suurimmillaan db. 5.3 Äänitasot rakennuksen julkisivuilla Suurimmat asuinrakennuksien julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot ovat päivällä 70 db (liite 2 s. 1) ja yöllä db (liite 2 s. 2). Yksittäisestä pikaraitiovaunun ohituksesta aiheutuva kohdistuva enimmäisäänitaso on db (liite 2 s. 3). Asemakaavassa rakennuksen ulkovaippaa koskeva ääneneristysvaatimus ΔLA,vaad annetaan rakennuksen julkisivuun kohdistuvan ja sisällä sallittavan äänitason erotuksena [6]. Julkisivuun kohdistuvassa äänessä ei oteta huomioon julkisivusta poispäin heijastuvaa ääntä. 5.4 Äänitasot asuntojen parvekkeilla ja viherhuoneissa Liitteessä 3 on esitetty rakennusten parvekkeisiin ja viherhuoneisiin kohdistuva päivä- ja yöaikainen keskiäänitaso ilman heijastusta. Kuvassa 1 on esitetty arkkitehtisuunnitelmien alustava viherhuoneiden sijainti. Suurimmat asuinrakennuksien parvekkeisiin kohdistuvat keskiäänitasot ovat päivällä 65 db (liite 3 s. 1) ja yöllä db (liite 3 s. 2). Suurimmat asuinrakennuksien viherhuoneisiin kohdistuvat keskiäänitasot ovat päivällä 70 db (liite 3 s. 1) ja yöllä db (liite 3 s. 2). Parvekkeiden melunsuojaus määräytyy yöajan melukarttojen mukaan (yöohjearvo 45 db) ja viherhuoneiden melunsuojaus määräytyy päiväajan melukarttojen mukaan (päivä- ja yöohjearvo 45 db).

9 Lausunto c 9(13) Kuva 1. Alustava viherhuoneiden sijainti. 5.5 Äänitasot piha-alueilla vaiheittain rakentamisessa Piha-alueiden keskiäänitasot vaiheittain rakentamisessa on esitetty liitteen 4 melukartoissa. Mahdolliset vaiheittaiset toteutukset korttelisuunnitelman mukaan on esitetty kuvassa 2. Liitteessä 4 on lisäksi esitetty tarvittavat piha-alueiden melunsuojausratkaisuehdotukset. Kuva 2. Vaiheittainen rakentaminen, esimerkkejä.

10 Lausunto c 10(13) 6 Alueen meluntorjuntatoimenpiteet 6.1 Pihan oleskelualueen suojaus melulta Kaikki rakennukset rakennettu Luvussa 2.1 esitetyt melun ohjearvot alittuvat suurimmalla osalla korttelin sisäpihaa. Oleskelu- ja leikkipihat voidaan vapaasti sijoittaa alueelle, joka näkyy liitteen 1 sivulla 6 valkoisena. Jos rakennusmassoittelu, meluesteiden tai oleskelualueiden sijoittelu tms. muuttuu, tilanne täytyy tarkastuttaa akustiikkasuunnittelijalla Vaiheittainen rakentaminen Luvussa 2.1 esitetyt melun ohjearvot oleskelualueilla ylittyvät ensimmäisen tontin valmistuttua molemmissa vaihtoehtoisissa vaiheittain rakentamisen tapauksissa. Liitteessä 4 sivuilla 1 4 on esitetty ehdotetut meluntorjuntatoimenpiteet, joiden avulla kortteliin on mahdollista toteuttaa pihan oleskelualue siten, että luvun 2.1 ohjearvot täyttyvät. Liitteen 4 sivulla 5 esitetyllä rakennusten vaiheistuksella suurin osa päiväkodin pihasta täyttää luvun 2.1 ohjearvot eikä korttelisuunnitelmassa esitetty täysimittainen päiväkodin pihaalue tarvitse meluesteitä tai muita meluntorjuntatoimenpiteitä. Liitteen 4 sivulla 1 ja 2 esitetyllä ratkaisulla täyttyy asuinrakennuksen piha-alueen yöaikainen ohjearvo. Meluesteen tulee olla vähintään 3 m korkea maanpinnasta. Liitteen 4 sivuilla 3 ja 4 esitetyllä ratkaisulla täyttyvät asuinrakennuksen piha-alueen yöaikainen ohjearvo sekä päiväkodin piha-alueen päiväaikainen ohjearvo, kun vaiheittainen rakentaminen toteutetaan vaihtoehdolla 2. Meluesteen tulee olla vähintään 2,5 m korkea maanpinnasta. Meluesteen ei tarvitse sijaita täsmälleen liitteessä esitetyllä tavalla. Riittää, että melueste on yhtenäinen ja tiivistyy rakennuksen ulkoseiniin muodostaen suljetun alueen. Meluesteeseen rakennettavan portin tulee myös olla tiivis. Melueste voi olla rakenteeltaan betonielementti, tiilimuuraus tai tiivis säänkestävä rakennuslevy. Meluesteen voi verhoilla halutessaan, mutta pelkkä puusäleikkö ei toimi meluesteenä. Esteen tulee olla rakenteeltaan tiivis ja sen tulee ulottua maahan saakka. Esteessä voi olla lasi- tai pleksiosia, mutta niiden tulee liittyä tiiviisti esteen muuhun rakenteeseen. Yllä esitetyt melusuojausratkaisut ovat alustavia ja viitteellisiä, ja tonttien rakennuslupia haettaessa tulee piha-alueiden melunsuojaus tarkastaa erikseen. 6.2 Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Sisätiloissa sallittava melutaso on 35 db päivällä ja 30 db yöllä. Päiväajan melutasot ovat sisätilojen meluntorjunnan kannalta mitoittavat. Korttelin rakennusten julkisivuihin kohdistuu suurimmillaan 70 db melutaso, joten ulkovaipan äänitasoerovaatimus on ΔLA,vaad = db kohdassa 2.1 esitettyjen ohjearvojen mukaan. Lisäksi yksittäisestä pikaraitiovaunun ohituksesta johtuva julkisivuihin kohdistuva enimmäisäänitaso yöllä on suurimmillaan 77 db, joten ulkovaipan äänitasoerovaatimus on ΔLA,vaad = db kohdassa 2.1 esitettyjen ohjearvojen mukaan. Liiketiloissa vaatimus on 10 db pienempi. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristystä koskeva asemakaavamääräyksen teksti on esimerkiksi: Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkovaipparakenteiden kokonaisuuden on toteutettava äänitasoero ΔLA,vaad = 30/32/35 db tieliikennemelua vastaan. Liiketiloissa vaatimus on 10 db määriteltyä pienempi.

11 Lausunto c 11(13) Kuvassa 3 on esitetty tieliikenteen keskiäänitasoista johtuvat äänitasoerovaatimukset ja kuvassa 4 pikaraitiolinjan enimmäisäänitasoista johtuvat äänitasoerovaatimukset. Kuva 3. Melumallinuksen mukaiset ulkovaipan äänitasoerovaatimukset, kun huomioidaan tieliikenteen keskiäänitasot (kohta 2.1). Kuva 4. Melumallinuksen mukaiset ulkovaipan äänitasoerovaatimukset, kun huomioidaan pikaraitiovaunun enimmäisäänitasot (kohta 2.4).

12 Lausunto c 12(13) Rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja mahdollisten korvausilmaventtiilien ääneneristys on mitoitettava menetelmällä, joka ottaa huomioon rakennusosien muodostaman kokonaisuuden, niiden pinta-alat sekä huonetilan pinta-alan. Tällaisia menetelmiä on esitetty ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 108 [6] sekä ohjeen RIL luvussa 8.4 [7]. 6.3 Parvekkeiden ja viherhuoneiden suojaus melulta Parvekkeet Viherhuoneet Jakelu Parvekkeiden melunsuojaus määräytyy yöajan melukarttojen mukaan (yöohjearvo 45 db), jotka on esitetty liitteessä 3 sivulla 2. Parvekkeiden meluntorjunnassa tulee huomioida seuraavat seikat: - Kaikki parvekkeet suojataan melulta avattavin parvekelasituksin. - Parvekkeiden meluntorjunta suunnitellaan tarkemmin kohteen rakennuslupaa haettaessa. Mikäli parvekkeiden sijainnit muuttuvat suunnittelun edetessä, voidaan parvekkeet sijoittaa liitteen 2 sivulla 1 esitetyille julkisivuille, joihin kohdistuu korkeintaan 65 db keskiäänitaso päivällä (luku 2.3, ELY-keskuksen ohjeistus). Viherhuoneiden melunsuojaus määräytyy päiväajan melukarttojen mukaan (päivä- ja yöohjearvo 45 db), jotka on esitetty liitteessä 3 sivulla 1. Viherhuoneiden meluntorjunta suunnitellaan tarkemmin kohteen rakennuslupaa haettaessa. Katariina Vuorio, katariina.vuorio@arktom.fi Liitteet 1. Päivä- ja yöajan melukartat laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta ennustetilanteessa Julkisivuille kohdistuvat suurimmat sekä päivä- että yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa Parvekkeille ja viherhuoneisiin kohdistuvat suurimmat sekä päivä- että yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa Päivä- ja yöajan melukartat +2 m korkeudessa maanpinnasta ja meluntorjuntaratkaisut vaiheittain rakentamisessa ennustetilanteessa 2035 Lähteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/1992.

13 Lausunto c 13(13) 2. Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, opas 02/ Rakentamisohje, Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset Vantaan rakennusvalvonta Tieliikennemelun laskentamalli, Ympäristöministeriön ohje 6, Raideliikennemelun laskentamalli, Ympäristöministeriön ohje 97, Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, RIL Mikko Kylliäinen, Valtteri Hongisto.

14 Liite 1 s.1(6) Maakirjantie KAVL2018: 3700, KAVL2035: 60 Yö 8 %, raskas 5 %, 30 km/h Suurpellon Puistokatu KAVL2018: 1000, KAVL2035: 200 Yö 11 %, raskas 20 %, 30 km/h Henttaankaari Länteen: KAVL2018: 500, KAVL2035: 1740 Itään: KAVL2018: 500, KAVL Yö 9 %, raskas 2 %, 40 km/h Melukartta ilman kohteen rakennuksia Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) päivällä klo Päiväajan keskiäänitaso L A. eq Suurpellontie Pohjoiseen: KAVL2018: 2000, KAVL2035: 2850 Etelään: KAVL2018: 2000, KAVL Yö 8 %, raskas 10 %, 40 km/h Pikaraitiotie Pohjoiseen: KAVL2035: 264 kpl päivä, kpl yö Etelään: KAVL kpl päivä, kpl yö 40 km/h Kehä (Kilonväylä) Pohjoiseen: KAVL2018: 31400, KAVL2035: Etelään: KAVL2018: 31400, KAVL2035: Yö 10 %, raskas 4 %, 80 km/h Kehä rampit Ohi ajava osa: KAVL 2018: 4, KAVL2035: 7110 Yö 8 %, raskas 9 %, 80 km/h Kehä - Ylismäentie: KAVL 2018: 61, KAVL2035: Yö 9 %, raskas 2 %, 50 km/h Ylismäentie - Kehä : KAVL 2018: 2032, KAVL2035: 1690 Yö 7 %, raskas 4 %, 50 km/h 1:2000 (A3) Ylismäentie (/Kokinkylänsilta) Länteen: KAVL 2018: 7950, KAVL2035: Yö 7 %, raskas 4 %, 50 km/h Itään: KAVL 2018: 7950, KAVL2035: 7230 Yö 7 %, raskas 5 %, 50 km/h

15 Liite 1 s.2(6) Maakirjantie KAVL2018: 3700, KAVL2035: 60 Yö 8 %, raskas 5 %, 30 km/h Suurpellon Puistokatu KAVL2018: 1000, KAVL2035: 200 Yö 11 %, raskas 20 %, 30 km/h Henttaankaari Länteen: KAVL2018: 500, KAVL2035: 1740 Itään: KAVL2018: 500, KAVL Yö 9 %, raskas 2 %, 40 km/h Melukartta ilman kohteen rakennuksia Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) yöllä klo Suurpellontie Pohjoiseen: KAVL2018: 2000, KAVL2035: 2850 Etelään: KAVL2018: 2000, KAVL Yö 8 %, raskas 10 %, 40 km/h Pikaraitiotie Pohjoiseen: KAVL2035: 264 kpl päivä, kpl yö Etelään: KAVL kpl päivä, kpl yö 40 km/h Kehä (Kilonväylä) Pohjoiseen: KAVL2018: 31400, KAVL2035: Etelään: KAVL2018: 31400, KAVL2035: Yö 10 %, raskas 4 %, 80 km/h Kehä rampit Ohi ajava osa: KAVL 2018: 4, KAVL2035: 7110 Yö 8 %, raskas 9 %, 80 km/h Kehä - Ylismäentie: KAVL 2018: 61, KAVL2035: Yö 9 %, raskas 2 %, 50 km/h Ylismäentie - Kehä : KAVL 2018: 2032, KAVL2035: 1690 Yö 7 %, raskas 4 %, 50 km/h Yöajan keskiäänitaso L A. eq :2000 (A3) Ylismäentie (/Kokinkylänsilta) Länteen: KAVL 2018: 7950, KAVL2035: Yö 7 %, raskas 4 %, 50 km/h Itään: KAVL 2018: 7950, KAVL2035: 7230 Yö 7 %, raskas 5 %, 50 km/h

16 Liite 1 s.3(6) Maakirjantie KAVL2018: 3700, KAVL2035: 60 Yö 8 %, raskas 5 %, 30 km/h Suurpellon Puistokatu KAVL2018: 1000, KAVL2035: 200 Yö 11 %, raskas 20 %, 30 km/h Henttaankaari Länteen: KAVL2018: 500, KAVL2035: 1740 Itään: KAVL2018: 500, KAVL Yö 9 %, raskas 2 %, 40 km/h Melukartta kohteen rakennukset rakennettuina Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) päivällä klo Päiväajan keskiäänitaso L A. eq Kehä (Kilonväylä) Pohjoiseen: KAVL2018: 31400, KAVL2035: Etelään: KAVL2018: 31400, KAVL2035: Yö 10 %, raskas 4 %, 80 km/h Suurpellontie Pohjoiseen: KAVL2018: 2000, KAVL2035: 2850 Etelään: KAVL2018: 2000, KAVL Yö 8 %, raskas 10 %, 40 km/h Pikaraitiotie Pohjoiseen: KAVL2035: 264 kpl päivä, kpl yö Etelään: KAVL kpl päivä, kpl yö 40 km/h Kehä rampit Ohi ajava osa: KAVL 2018: 4, KAVL2035: 7110 Yö 8 %, raskas 9 %, 80 km/h Kehä - Ylismäentie: KAVL 2018: 61, KAVL2035: Yö 9 %, raskas 2 %, 50 km/h Ylismäentie - Kehä : KAVL 2018: 2032, KAVL2035: 1690 Yö 7 %, raskas 4 %, 50 km/h 1:2000 (A3) Ylismäentie (/Kokinkylänsilta) Länteen: KAVL 2018: 7950, KAVL2035: Yö 7 %, raskas 4 %, 50 km/h Itään: KAVL 2018: 7950, KAVL2035: 7230 Yö 7 %, raskas 5 %, 50 km/h

17 Liite 1 s.4(6) Maakirjantie KAVL2018: 3700, KAVL2035: 60 Yö 8 %, raskas 5 %, 30 km/h Suurpellon Puistokatu KAVL2018: 1000, KAVL2035: 200 Yö 11 %, raskas 20 %, 30 km/h Henttaankaari Länteen: KAVL2018: 500, KAVL2035: 1740 Itään: KAVL2018: 500, KAVL Yö 9 %, raskas 2 %, 40 km/h Melukartta kohteen rakennukset rakennettuina Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) yöllä klo Kehä (Kilonväylä) Pohjoiseen: KAVL2018: 31400, KAVL2035: Etelään: KAVL2018: 31400, KAVL2035: Yö 10 %, raskas 4 %, 80 km/h Yöajan keskiäänitaso L A. eq Suurpellontie Pohjoiseen: KAVL2018: 2000, KAVL2035: 2850 Etelään: KAVL2018: 2000, KAVL Yö 8 %, raskas 10 %, 40 km/h Pikaraitiotie Pohjoiseen: KAVL2035: 264 kpl päivä, kpl yö Etelään: KAVL kpl päivä, kpl yö 40 km/h Kehä rampit Ohi ajava osa: KAVL 2018: 4, KAVL2035: 7110 Yö 8 %, raskas 9 %, 80 km/h Kehä - Ylismäentie: KAVL 2018: 61, KAVL2035: Yö 9 %, raskas 2 %, 50 km/h Ylismäentie - Kehä : KAVL 2018: 2032, KAVL2035: 1690 Yö 7 %, raskas 4 %, 50 km/h 1:2000 (A3) Ylismäentie (/Kokinkylänsilta) Länteen: KAVL 2018: 7950, KAVL2035: Yö 7 %, raskas 4 %, 50 km/h Itään: KAVL 2018: 7950, KAVL2035: 7230 Yö 7 %, raskas 5 %, 50 km/h

18 Liite 1 s.5(6) Melukartta kohteen rakennukset rakennettuina Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) päivällä klo Päiväajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)

19 Liite 1 s.6(6) Melukartta kohteen rakennukset rakennettuina Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) yöllä klo Yöajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)

20 Liite 2 s.1(3) Julkisivumelut Melukäyrät +2 m korkeudella lattiasta (KAVL) päivällä klo Julkisivuille kohdistuvat melutasot Pieniin ympyröihin on laskettu julkisivun pystylinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso päivällä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. Päiväajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)

21 Liite 2 s.2(3) Julkisivumelut Melukäyrät +2 m korkeudella lattiasta (KAVL) yöllä klo Julkisivuille kohdistuvat melutasot Pieniin ympyröihin on laskettu julkisivun pystylinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso yöllä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. Yöajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)

22 Liite 2 s.3(3) Julkisivumelut Raitioliikenne, yksittäinen yöaikainen ohitus Melukäyrät +2 m korkeudella lattiasta (KAVL) Julkisivuille kohdistuvat melutasot Pieniin ympyröihin on laskettu julkisivun pystylinjaan kohdistuva suurin enimmäisäänitaso yöllä Yöajan enimmäisäänitaso L A. f. max :750 (A3)

23 68 Viherhuoneet Parvekkeiden ja viherhuoneiden melut Liite 3 s.1(2) Viherhuoneet 69 Melukäyrät +2 m korkeudella parvekkeesta (KAVL) päivällä klo Parvekkeille kohdistuvat melutasot Pieniin ympyröihin on laskettu parvekelinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso päivällä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen parvekkeille kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. Päiväajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)

24 Viherhuoneet Parvekkeiden ja viherhuoneiden melut Liite 3 s.2(2) Melukäyrät +2 m korkeudella parvekkeesta Viherhuoneet (KAVL) yöllä klo Parvekkeille kohdistuvat melutasot Pieniin ympyröihin on laskettu parvekelinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso yöllä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen parvekkeille kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. Yöajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3) 50 65

25 Liite 4 s.1(6) Melukartta, 1. tontti rakennettu, vaihtoehto 1 Melueste merkitty sinisellä Meluesteen korkeus maanpinnasta 3 m Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) päivällä klo Päiväajan keskiäänitaso L A. eq h 3,0 m 1:750 (A3)

26 Liite 4 s.2(6) Melukartta, 1. tontti rakennettu, vaihtoehto 1 Melueste merkitty sinisellä Meluesteen korkeus maanpinnasta 3 m Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) yöllä klo h 3,0 m Yöajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)

27 Liite 4 s.3(6) h 2,5 m Melukartta, 1. tontti rakennettu, vaihtoehto 2 Melueste merkitty sinisellä Meluesteen korkeus maanpinnasta 2,5 m Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) päivällä klo Päiväajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)

28 Liite 4 s.4(6) h 2,5 m Melukartta, 1. tontti rakennettu, vaihtoehto 2 Melueste merkitty sinisellä Meluesteen korkeus maanpinnasta 2,5 m Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) yöllä klo Yöajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)

29 Liite 4 s.5(6) Melukartta Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) päivällä klo Päiväajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)

30 Liite 4 s.6(6) Melukartta Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta (KAVL) yöllä klo Yöajan keskiäänitaso L A. eq :750 (A3)