Vanbronniitty, Espoo. Meluselvitys

Transkriptio

1 Lausunto 69-1d 1(10) TILAAJA: TEKIJÄT: YIT Rakennus Oy Petri Raunio Panuntie , Helsinki p Työnumero Petteri Laine DI, Fise V+ akustiikka Anttoni Kananen DI, Fise T akustiikka anttoni.kananen@helimaki.fi Meluselvitys Vanbronniitty, Espoo Lausunnon muutokset Numero Päiväys Muutokset 69-1a Ensimmäinen versio 69-1b Rakennusmassat päivitetty laskentaan. Liitteet, kpl 5.3 ja 6.2 muokattu 69-1c Päiväkodin piha lisätty laskentaan. Liitteet, kpl 5.2 ja tiivistelmä muokattu 69-1d Liite 2 sivu 2 korjattu, pikaraitiotien vaikutusten arvio lisätty, meluaitojen korkotietoa tarkennettu

2 Lausunto 69-1d 2(10) Tiivistelmä Tässä lausunnossa on tutkittu, millaisin meluntorjuntatoimenpiteiden tontille suunniteltavat rakennukset voidaan toteuttaa. Kohteen meluntorjunnan tarpeen määrää tieliikenne. Leikki- ja oleskelupihalla vallitsee päivällä maksimissaan db keskiäänitaso. Päiväkodin leikkialueella äänitasot ovat 53- db. Ylismäentien puoleisten julkisivujen äänitasoerovaatimus on mallinnuksen mukaan 31 db. Kaikki rakennusten parvekkeet tulee lasittaa. Lasitukset tulee suunnitella tarkemmin rakennusluvan yhteydessä.

3 Lausunto 69-1d 3(10) Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ TAUSTATIEDOT Rakennuskohde Selvityksen tarkoitus VAATIMUKSET JA OHJEARVOT Valtioneuvoston päätös 993/ Asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/ Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa LÄHTÖTIEDOT Tieliikenne Raitioliikenne LASKENTAMENETELMÄ Melumallinnus Epävarmuudet LASKENNAN TULOKSET Yleistä Äänitasot pihan oleskelualueilla Äänitasot rakennuksen julkisivuilla Äänitasot asuntojen parvekkeilla ALUEEN MELUNTORJUNTATOIMENPITEET Pihan oleskelualueen suojaus melulta Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Parvekkeiden ja terassien suojaus melulta... 9 JAKELU... 9 LIITTEET... 9 LÄHTEET... 10

4 Lausunto 69-1d 4(10) 1 Taustatiedot 1.1 Rakennuskohde Vanbronniitty Ylismäentie Espoo 1.2 Selvityksen tarkoitus Projektipäällikkö Petri Raunio (YIT Rakennus Oy) on tilannut meluselvityksen kohteeseen Vanbronniitty. Kohde on uudisrakennustontti Espoon Kokinkylässä. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia, millaisin melutorjuntatoimenpitein kortteliin suunniteltavat rakennukset voidaan toteuttaa. Lausunto perustuu Arkkitehdit Tommila Oy:n asemapiirroksiin, Espoon kaupungin kaupunkimittausyksikön toimittamaan pohjakarttaan sekä Espoon kaupungin liikennesuunnitteluosaston toimittamiin liikennetietoihin. 2 Vaatimukset ja ohjearvot 2.1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 Rakennuksen ja oleskelualueiden melusuojaus on toteutettava niin, että valtioneuvoston päätöksessä nro 993/1992 [1] esitetyt melutason ohjearvot täyttyvät. Päätöksen mukaan rakennuksen ulkopuolisen melulähteen aiheuttama melun keskiäänitaso LA,eq saa olla - sisällä asuin-, majoitus- ja potilashuoneissa päivällä klo 7-22 enintään 35 db ja yöllä klo 22-7 enintään 30 db. - piha-alueilla ja muilla oleskelualueilla, kuten parvekkeilla, päivällä klo 7-22 enintään db ja yöllä klo 22-7 enintään 50 db. Uusilla alueilla oleskelualueiden yöohjearvo on 45 db. Alue on määritelty uudeksi alueeksi. 2.2 Asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017 Vuonna 2018 annetussa Ympäristöministeriön asetuksessa on annettu vaatimukset uuden rakennuksen melun- ja tärinäntorjunnalle. Rakennuksen, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, ulkovaipan ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä. 2.3 Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2013 julkaisemassa oppaassa Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa [2] annetaan lisäohjeistuksia liittyen uuden alueen käsitteeseen, parvekkeiden melutasoihin ja viherhuoneisiin seuraavasti. Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden.

5 Lausunto 69-1d 5(10) Oleskeluparvekkeet rinnastetaan asuntojen pihoihin ja niihin sovelletaan samoja ohjearvoja. Kaikki oleskeluparvekkeet ovat samanarvoisia melun ohjearvojen kannalta. Mikäli parveke halutaan sijoittaa talon julkisivulle, missä meluohjearvo ylittyy, se tulee määrätä lasitettavaksi (tai muilla keinoin taata melun tarvittava vaimentaminen). Jos päiväajan keskiäänitaso julkisivulla on kuitenkin yli db, ei parvekkeita tulisi rakentaa, koska lasitus ei välttämättä takaa riittävän alhaista melutasoa. Tällaisessa tapauksessa parveke voidaan korvata viherhuoneella ja antaa siitä oma kaavamääräys. Parvekelasituksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti rakennetta, jossa lasit aukeavat ja niiden väliin jää rako (tuulettuminen). Viherhuoneen lasitus on parvekkeesta poiketen ulkoseinän kaltainen, joko kiinteä tai avattava. Viherhuone on puolilämmin tai lämmin huoneiston osa, mutta ei asuinhuone. Siellä sovelletaan oleskelu- ja leikkipihan meluohjearvoja. Sen takana ei voi olla huonetiloja, joihin raitis ilma otettaisiin vain viherhuoneen kautta. Viherhuone luetaan yleensä kerrosalaan. Ensisijainen oleskelualue on löydyttävä kiinteistön piha-alueelta, ja sen on oltava riittävä. 3 Lähtötiedot 3.1 Tieliikenne Merkittävinä tieliikenteen äänilähteinä alueella ovat Kehä II, Ylismäentie, Suurpellontie ja Olarinniityntie. Teiden liikennemäärätiedot on saatu Espoon kaupungin liikennesuunnitteluosastolta (liikenneinsinööri Aulis Palola) tammikuussa 2014 (Ennuste 2035, Ramboll 2012). Koska ennustetut liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, ennustetilanne on mitoittava. Laskennassa käytetyt liikennemäärät on esitetty taulukossa. Taulukko 1. Tieliikennemäärätiedot Suurpellossa. Melulaskennassa käytettiin ennusteen tietoja. Väylä KAVL 2013 [ajon./vrk] KAVL 2035 [ajon./vrk] Raskaan liikenteen osuus [%] Yöliikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Kehä II Ylismäentie Suurpellontie Olarinniityntie (liikennetiedot vuodelta 2005) Raitioliikenne Pikaraitiotievarausta on tarkasteltu Espoon kaupungin kommenttien perusteella Raide-Jokeri-hankeen Promethorin meluselvityksessä [7] määritellyn ääneneristävyyden etäisyyteen ja raitiovaunun nopeuteen perustuvan vaatimustaulukon perusteella.

6 Lausunto 69-1d 6(10) 4 Laskentamenetelmä 4.1 Melumallinnus Liikenteen aiheuttamat äänitasot korttelialueella on mallinnettu melulaskentaohjelmistolla CadnaA 2018, johon sisältyvät tie- ja raideliikennemelun sekä teollisuusmelun pohjoismaiset laskentamallit. CadnaA ohjelmisto laskee melukartat sille syötetyn kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Laskennassa otetaan huomioon mm. liikenneväylien liikennemäärät, ajonopeudet, maastonmuodot, rakennusten sijainnit ja korkeudet sekä heijastukset rakenteista ja maasta niille määriteltyjen absorptio-ominaisuuksien perusteella. Laskennassa rakennusten julkisivut on oletettu täysin heijastaviksi. Maasto on oletettu täysin absorboivaksi erikseen määrättyjä alueita lukuun ottamatta. Laskentaparametrit on esitetty taulukossa 2. Äänitasojen laskemiseksi laskenta-alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 2 x 2 m 2. Lisäksi melukartoissa on esitetty rakennuksien eri julkisivuille kohdistuvat melutasot kriittisimmillä korkeustasoilla. Valkoisella alueella keskiäänitaso on melukartoissa alle 45 db. Meluvyöhykkeet on viivoitettu 1 db välein melun leviämisen havainnollistamiseksi. Taulukko 2. Melumallissa käytetyt tärkeimmät laskentaparametrit Laskentaparametrit Laskentasäde 1500 m Heijastusten kertaluku 2 Laskentasäde heijastuksissa (lähde vastaanotto) Heijastuspinnan laskentasäde (lähde/vastaanotto pinta) 1000 m 100 m Maaston absorptio 1 Rakennusten absorptio 0 Teiden absorptio 0 Meluesteiden absorptio 0 Laskentahilan koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus maanpinnasta/lattiasta 2 m 4.2 Epävarmuudet Tieliikennemelun pohjoismaisen laskentamallin epätarkkuutta on käsitelty julkaisussa Tieliikennemelun laskentamalli [4]. Julkaisussa sanotaan seuraavaa: Yleisesti tämän laskentamallin antamat tulokset vastaavat mittausten keskimääräisiä vapaan kentän äänitason arvoja, so. tulokset sijoittuvat vaihtelualueen puoliväliin (vuosikeskiarvot). Tarkkuus kuitenkin heikkenee, kun etäisyys melulähteestä kasvaa ja tuuliolosuhteet eroavat mallin oletusarvoista. Malli olettaa tuulen suunnan olevan aina lähteeltä vastaanottajalle, joten malli mallintaa aina melunleviämiselle otollisinta tilannetta. Tämän lisäksi mallinnuksen tarkkuuteen vaikuttaa merkittävästi lähtötietojen, kuten liikennetietojen ja maastomallin tarkkuus. Esimerkiksi liikennemäärän kaksinkertaistuminen kasvattaa väylän melua 3 db.

7 Lausunto 69-1d 7(10) 5 Laskennan tulokset 5.1 Yleistä Koska tulevaisuuden liikennemäärät ovat suuremmat kuin nykyiset, tulevaisuuden melutilanne ratkaisee alueen melunsuojaustarpeen. Tästä syystä tässä lausunnossa esitetään vain ennustetilanteen melukartat. Melumallinnuksen tulokset on esitetty liitteissä 1-2. Liitteet sisältävät: - Liitteessä 1 on esitetty päivä- ja yöajan melukartat laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta ennustetilanteessa Liitteessä 2 on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat päiväajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa Äänitasot pihan oleskelualueilla Tontin piha-alueiden keskiäänitasot on esitetty liitteen 1 melukartoissa ennustetilanteessa päivä- ja yöaikaan 2 m korkeudella maanpinnasta. Liikenteestä johtuva keskiäänitaso on päiväaikaan 8 db korkeampi kuin yöllä. Oleskelualueiden yöajan äänitasovaatimus on 10 db päiväajan vaatimusta pienempi, joten yöajan melutasot tulevat tässä tapauksessa mitoittaviksi. Suunnitelmien mukaisella pihan leikki- ja oleskelualueella melutasot ovat yöllä alle 45 db. Päiväkodin leikkialueella tarkastellaan ainoastaan päiväaikaisia tasoja, jotka ovat laskentojen mukaan 53- db. 5.3 Äänitasot rakennuksen julkisivuilla Tieliikenne Asemakaavassa rakennuksen ulkovaippaa koskeva ääneneristysvaatimus LA,vaad annetaan rakennuksen julkisivuun kohdistuvan ja sisällä sallittavan äänitason erotuksena [5]. Julkisivuun kohdistuvassa äänessä ei oteta huomioon julkisivusta poispäin heijastuvaa ääntä. Suurimmat asuinrakennuksien julkisivuille kohdistuvat keskiäänitasot ovat päivällä 66 db (liite 2 s. 1) ja yöllä 58 db (liite 2 s. 2). Kun otetaan huomioon sisätiloissa päiväaikaan sallittavan melutason ohjearvo 35 db, saadaan ulkovaipan äänitasoerovaatimukseksi LA,vaad = 31 db. Päiväaikaiset melutasot ovat sisätilojen meluntorjunnan mitoituksen kannalta määräävät Raitioliikenteen vaikutus julkisivun ääneneristävyysvaatimuksiin Raitiotievarauksen osalta on kaupunki ohjeistanut arvioimaan ulkovaipan ääneneristävyysvaatimuksia Raide-jokerin meluselvityksen [7] vaatimustaulukon pohjalta. Lähimmillään asuinrakennukset ovat raitiotietä tontin itälaidassa noin 15 metrin päässä. Kohta on loivassa kaarteessa risteämättömällä radalla lähellä pysäkkiä, joten raitiovaunun nopeudeksi on kyseisellä kohdalla arvioitu enimmillään 30 km/h, mikä edellyttäisi itäreunan asuinrakennuksilta LA,vaad = 26 db ääneneristävyyttä. Raitiotien suoremmalla osalla asuinrakennukset ovat noin metrin päässä rakennuksista ja nopeudeksi on arvioitu n. 50 km/h, mikä tarkoittaisi taulukon mukaan LA,vaad = 29 db vaatimusta. Raitiotien edellyttämät ääneneristävyyden vaatimustasot ovat pienempiä kuin vuoden

8 Lausunto 69-1d 8(10) 2018 alusta voimaan tulleen Ympäristöministeriön asetuksen (kohta 2.2), joten raitiotie ei edellytä muita lisävaatimuksia. 5.4 Äänitasot asuntojen parvekkeilla Parvekkeet ovat rakennuksissa sijoitettuna Ylismäentiehen nähden kohtisuorille julkisivuille, kuva 1 siniset alueet. Liitteessä 2 on esitetty rakennusten parvekkeisiin kohdistuva päivä- ja yöaikainen keskiäänitaso ilman heijastusta. Melutasot vaihtelevat rakennuksista riippuen parvekkeilla päivällä 54- db (liite 2 s. 1) ja yöllä 46- db (liite 2 s. 2). Parvekkeiden melunsuojaus määräytyy yöajan melukarttojen mukaan (yöohjearvo 45 db). 6 Alueen meluntorjuntatoimenpiteet 6.1 Pihan oleskelualueen suojaus melulta Ylismäentien reunalla piha-aluetta suojaa melulta pihatason (+11) korosta 3 m korkeat varastorakennukset tai saman korkuiset meluseinät (lakikorko +14). Luvussa 2.1 esitetyt melun ohjearvot täyttyvät suunnitelluilla pihan oleskelualueilla. Jos pihojen paikat muuttuvat, oleskelualueet voidaan vapaasti sijoittaa alueelle, joka näkyy liitteen 1 sivulla 2 valkoisena. Jos pihojen oleskelualueet sijoitetaan alueelle, jonka melu ylittää yöllä 45 db, ne on suojattava meluestein. Jos rakennusmassoittelu, meluesteiden sijoittelu tms. muuttuu, tilanne täytyy tarkastaa. Päiväkodin leikkialueella melutasot 53- db. Vain pieni osa leikkialueesta ylittää mallinnusepävarmuuden rajoissa ohjearvon db, joten meluaidan rakentamisen ei arvioida olevan välttämätöntä. Melueste voi olla rakenteeltaan betonielementti, tiilimuuraus tai tiivis säänkestävä rakennuslevy, joka on päällystetty molemmin puolin puuverhouksella. Pelkkä puusäleikkö ei toimi meluesteenä. Esteen tulee olla rakenteeltaan tiivis ja sen tulee ulottua maahan saakka. Esteessä voi olla lasi- tai pleksiosia, mutta niiden tulee liittyä tiiviisti esteen muuhun rakenteeseen. 6.2 Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys Rakennusten julkisivun ääneneristysvaatimus Ylismäentien puoleisilla julkisivuilla on tämän selvityksen mukaan 31 db, kuva 1. Siten rakennusten ulkokuoren ääneneristystä koskeva asemakaavamääräyksen teksti on esimerkiksi: Rakennusten kartassa merkityt julkisivut on suunniteltava siten, että rakennuksen julkisivuun kohdistuvan A-painotetun äänitason, ilman julkisivusta tulevia heijastuksia, ja sisällä vallitsevan A-painotetun äänitason ero LA,vaad on vähintään 31 db. Rakennuksen ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja mahdollisten korvausilmaventtiilien ääneneristys on mitoitettava menetelmällä, joka ottaa huomioon rakennusosien muodostaman kokonaisuuden, niiden pinta-alat sekä huonetilan pinta-alan. Tällaisia menetelmiä on esitetty ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 108 [5] sekä ohjeen RIL luvussa 8.4 [6].

9 Lausunto 69-1d 9(10) Kuva 1: Parvekkeiden sijainti (siniset alueet) ja ääneneristävyyden kaavamääräystä edellyttävät julkisivut (aaltoviiva). 6.3 Parvekkeiden ja terassien suojaus melulta Parvekkeiden melunsuojaus määräytyy yöajan melutasojen mukaan (yöohjearvo 45 db), jotka on esitetty liitteessä 2 sivulla 2. Parvekkeiden meluntorjunnassa tulee huomioida seuraavat seikat: - Kaikki kuvassa 1 esitetylle siniselle alueelle suunnitellut parvekkeet tulee lasittaa - Parvekkeiden meluntorjunta suunnitellaan tarkemmin kohteen rakennuslupaa haettaessa. - Ylismäentien suuntaan tulee parvekkeissa olla umpinaiset pielet Jakelu Petri Raunio, petri.raunio@yit.fi Katariina Vuorio, katariina.vuorio@arktom.fi Liitteet 1. Päivä- ja yöajan melukartat laskettuna +2 m korkeudessa maanpinnasta ennustetilanteessa 2035.

10 Lausunto 69-1d 10(10) 2. Julkisivuille kohdistuvat suurimmat päiväajan/yöajan melutasot +2 m korkeudessa lattiapinnasta kriittisimmässä kerroksessa ennustetilanteessa Lähteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 993/ Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, opas 02/ Rakentamisohje, Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset Vantaan rakennusvalvonta Tieliikennemelun laskentamalli, Ympäristöministeriön ohje 6, Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas Rakennusten akustinen suunnittelu: akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, RIL Mikko Kylliäinen, Valtteri Hongisto. 7. Liikennemeluselvitys, Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo. Turku, Promethor Oy, PR39- Y01. Jani Kankare.

11 Suurpellontie 40 km/h KAVL 2035: 40 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus: 10 % LIITE 1 s.1(2) XIII Ylismäentie 50 km/h KAVL 2035:120 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus 4 % VIII XII Oleskelu, leikki XI Oleskelu, leikki VI Oleskelu, leikki VII Päiväajan keskiäänitaso L A. eq > 45.0 db > 50.0 db >.0 db > 60.0 db >.0 db > 70.0 db > 75.0 db Mittakaava: 1:1500 (A4) Cadna Vanbronniitty.cna Työ: Liitteen sisältö: Liikenne: 69-1d Vanbronniitty kaavamuutos Melukartta ennusteliikenteellä Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta Vuoden 2035 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: HELIMÄKI AKUSTIKOT

12 Suurpellontie 40 km/h KAVL 2035: 40 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus: 10 % LIITE 1 s.2(2) XIII Ylismäentie 50 km/h KAVL 2035:120 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus 4 % VIII XII Oleskelu, leikki XI Oleskelu, leikki VI Oleskelu, leikki VII Yöajan keskiäänitaso L A. eq > 45.0 db > 50.0 db >.0 db > 60.0 db >.0 db > 70.0 db > 75.0 db Mittakaava: 1:1500 (A4) Cadna Vanbronniitty.cna Työ: Liitteen sisältö: Liikenne: 69-1d Vanbronniitty kaavamuutos Melukartta ennusteliikenteellä Melukäyrät +2 m korkeudella maanpinnasta Vuoden 2035 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: HELIMÄKI AKUSTIKOT

13 Suurpellontie 40 km/h KAVL 2035: 40 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus: 10 % LIITE 2 s.1(2) 66 Ylismäentie 50 km/h KAVL 2035:120 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus 4 % Päiväajan keskiäänitaso L A. eq > 40.0 db Mittakaava: 1:1500 (A4) > 45.0 db > 50.0 db >.0 db > 60.0 db >.0 db > 70.0 db > 75.0 db Cadna Vanbronniitty.cna Työ: Liikenne: Julkisivuihin kohdistuvat melutasot: 69-1d Vanbronniitty kaavamuutos Vuoden 2035 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) päivällä klo Pieniin ympyröihin on laskettu julkisivun pystylinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso päivällä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: HELIMÄKI AKUSTIKOT

14 Suurpellontie 40 km/h KAVL 2035: 40 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus: 10 % LIITE 2 s.2(2) 53 Ylismäentie 50 km/h KAVL 2035:120 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus 4 % Yöajan keskiäänitaso L A. eq > 40.0 db Mittakaava: 1:1500 (A4) > 45.0 db > 50.0 db >.0 db > 60.0 db >.0 db > 70.0 db > 75.0 db Cadna Vanbronniitty.cna Työ: Liikenne: Julkisivuihin kohdistuvat melutasot: 69-1d Vanbronniitty kaavamuutos Vuoden 2035 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) yöllä klo Pieniin ympyröihin on laskettu julkisivun pystylinjaan kohdistuva suurin keskiäänitaso yöllä. Ison ympyrän sisään on merkitty suurin koko rakennuksen julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso päivällä ja yöllä. Laatinut: Petteri Laine, DI Pvm: HELIMÄKI AKUSTIKOT