Hyvinvointiohjelman arviointiraportti 2018

Transkriptio

1 Hyvinvointiohjelman arviointiraportti 2018 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt ROUHEVASTI ROHKEAMPI RAUMA

2 Hyvinvointiohjelman ( ) arviointiraportti 2018 Rauman kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman hyvinvointiohjelman vuosille Hyvinvoinnin johtaminen on osa kunnan kokonaisjohtamista. Hyvinvointiohjelma on koottu Rauman kaupungin päästrategian, Rauman Tarinan suuntaviivojen ja tavoitteiden mukaisesti edistämään raumalaisten hyvinvointia. Hyvinvointiohjelma jakaantuu hyvinvointikertomukseen ja hyvinvointisuunnitelmaan. Raumalla hyvinvointiohjelmaa arvioidaan vuosittain osana kunnan tilinpäätösprosessia. Tämä arviointiraportti kunnan hyvinvoinnista on laadittu Kuntaliiton sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Raportin sanalliset kuvaukset analysoivat indikaattoreita ja sen osoittamaa raumalaisten hyvinvoinnin nykytilaa. Raporttiin on koostettu toimialojen toimenpiteiden arviointia sekä kirjattu johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Tavoitteena on poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja osallistamisen kulttuuri, joka perustuu toimiviin, pysyviin rakenteisiin ja laajaan hyvinvoinnin kokonaiskuvaan ja vastuuseen. Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa (1 ). Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (37 ). Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Terveydenhuoltolain mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12 ). Indikaattorien tulkintaohje Indikaattorien arvoina ovat viimeisimmät valtakunnallisissa tietokannoissa (mm. Sotkanet) julkaistut tiedot. Vertailussa on käytetty Satakunnan, Varsinais-Suomen ja koko maan arvoja. Muutos (%) on laskettu kahden viimeisimmän indikaattoriarvon suhteellisena muutoksena. Ympyrän liikennevaloväri määräytyy tapahtuneen muutoksen ja indikaattorin arvotuksen perusteella. Ympyrän harmaa väri on merkki siitä, että indikaattoria ei ole arvotettu. Alle viiden prosentin muutosta esitetään harmaalla vaakanuolella. Suunta ilmaisee indikaattoriarvon kehitystä viime vuosina. Suuntakuvaajan liikennevaloväri määräytyy tapahtuneen muutoksen ja indikaattorin arvotuksen perusteella. Alle viiden prosentin muutoksessa suuntakuvaaja esitetään harmaana. Vertailu ilmaisee viimeisimmän indikaattoriarvon omassa kunnassa ja vertailualueilla arvojen mukaisessa järjestyksessä. Vertailualueiden palkkien liikennevalovärit kertovat vertailukunnan tilanteesta suhteessa omaan kuntaan, esim. punainen väri muiden alueiden palkeissa osoittaa Raumalla tilanteen olevan parempi suhteessa vertailualueisiin ja vastaavasti palkkien vihreä väri osoittaa Raumalla tilanteen olevan huonompi suhteessa vertailualueisiin.

3 Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset OSA II VALTUUSTOKÄSITTELY...1 Suunnitelman laatijat...2 Suunnitelman hyväksyminen 1/24

4 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi TALOUS JA ELINVOIMA Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Rauma Koko maa Varsinais-Suomi Satakunta Rauma (2018): 1081 e/asukas Valtionosuudet, % nettokustannuksista Rauma 27.7 Koko maa 28.1 Varsinais-Suomi 31.4 Satakunta Verotulot, euroa / asukas Satakunta Varsinais-Suomi Koko maa Rauma Rauma (2018): 4412 e/asukas Vuosikate, euroa / asukas Varsinais-Suomi Satakunta Koko maa Rauma Rauma (2018): 157 e/asukas Vuosikate, % poistoista Varsinais-Suomi Koko maa Satakunta Rauma Rauma (2018): 28,4 % Lainakanta, euroa / asukas Rauma Satakunta Varsinais-Suomi Koko maa Rauma (2018): 540 e/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % Rauma 44.3 Satakunta 56.2 Koko maa 58.1 Varsinais-Suomi /24

5 Lasten pienituloisuusaste Rauma 11.8 Koko maa 12.0 Varsinais-Suomi 12.4 Satakunta Kunnan yleinen pienituloisuusaste Rauma 12.8 Koko maa 13.4 Satakunta 13.4 Varsinais-Suomi Väestö Rauma Satakunta Varsinais-Suomi Koko maa Huoltosuhde, demografinen Koko maa 61.0 Varsinais-Suomi 66.5 Rauma 70.5 Satakunta Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Satakunta -2.9 Rauma 0.0 Koko maa 3.8 Varsinais-Suomi Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Satakunta 50.8 Rauma 67.7 Koko maa 67.9 Varsinais-Suomi Lapsiperheet, % perheistä Satakunta 35.2 Rauma 37.5 Varsinais-Suomi 38.5 Koko maa /24

6 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Rauma 21.8 Satakunta 22.0 Varsinais-Suomi 22.0 Koko maa Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Koko maa 43.9 Satakunta 43.9 Rauma 44.5 Varsinais-Suomi Koulutustasomittain Satakunta Rauma Varsinais-Suomi Koko maa vuotiaat, % väestöstä Rauma 6.4 Satakunta 6.6 Varsinais-Suomi 7.0 Koko maa /24

7 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä Koko maa 22.9 Varsinais-Suomi 25.3 Rauma 26.6 Satakunta vuotiaat, % väestöstä Rauma 14.8 Satakunta 15.0 Varsinais-Suomi 16.0 Koko maa vuotta täyttäneet, % väestöstä Koko maa 9.8 Varsinais-Suomi 11.1 Rauma 11.7 Satakunta Teollisuus, % työllisistä Koko maa 14.5 Varsinais-Suomi 19.0 Satakunta 20.4 Rauma Syntyvyys (Yleinen hedelmällisyysluku) Varsinais-Suomi 42.1 Satakunta 43.2 Rauma 44.5 Koko maa TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto Verotulot asukasta kohden olivat vuonna 2017 Raumalla korkeammat kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Sitä vastoin valtionosuutta asukasta kohden Rauma sai Satakunnan, Varsinais- Suomen ja koko maan keskiarvoa vähemmän. Vuosikate oli vuonna 2017 asukasta kohden hyvällä tasolla ja vuosikate kattoi poistot. Lainakanta pysyi Raumalla vuonna 2017 edelleen matalana. Vuonna 2018 sekä verotulot että valtionosuudet asukasta kohden laskivat Raumalla. Lainakanta kasvoi vuonna 2018 ollen 540 euroa/asukas. Lapsiperheiden pienituloisuusaste ja yleinen pienituloisuusaste olivat Raumalla matalammat kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Väkiluku on Raumalla aleneva kuten koko Satakunnassa. Satakunnan väki väheni vuoden 2018 aikana 1774 hengellä :ään (-0,8 %) ja Raumalla 260 hengellä :een (-0,66 %). Ikärakenne muuttuu siten, että väestö vanhenee. Syntyvyys on laskenut Raumalla kuten koko maassakin, mikä heijastelee väestörakenteeseen. Demografinen huoltosuhde ilmaisee kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta kohti. Se on Raumalla koko maata heikompi, mutta 5/24

8 Satakuntaan nähden parempi. Kuntien välinen nettomuutto on Raumalla ollut vuoden 2002 jälkeen negatiivinen. Muuttotasetta on vastaavana aikana paikannut positiivinen nettomaahanmuutto. Vieraskielisten osuus onkin kasvanut Raumalla viime vuosina nopeammin kuin Satakunnassa. Koulutustaso on Raumalla noussut jääden kuitenkin alhaisemmaksi kuin maassa keskimäärin. Tulonjako on tasaisempi Raumalla ja Satakunnassa kuin maassa keskimäärin (Gini-kerroin). Raumalla teollisuustyöpaikkoijen osuus on edelleen koko maan keskiarvoon nähden korkea. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista 7.6 Varsinais-Suomi 8.5 Koko maa 8.7 Satakunta 9.6 Rauma * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 17.0 Rauma 17.9 Varsinais-Suomi 18.8 Koko maa 19.5 Satakunta * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koko maa 11.1 Varsinais-Suomi 12.3 Satakunta 18.7 Rauma Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Varsinais-Suomi 6.9 Koko maa 10.6 Satakunta 14.1 Rauma Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Varsinais-Suomi 3.7 Satakunta 3.7 Rauma 4.5 Koko maa /24

9 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 18.9 Koko maa 18.9 Rauma 19.2 Varsinais-Suomi 23.8 Satakunta * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 19.2 Rauma 23.5 Varsinais-Suomi 24.4 Satakunta 29.8 Koko maa * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista 21.2 Rauma 23.5 Varsinais-Suomi 23.7 Koko maa 25.3 Satakunta * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista Varsinais-Suomi 7.6 Satakunta 7.9 Koko maa 8.1 Rauma Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista Varsinais-Suomi 6.6 Rauma 7.1 Koko maa 7.8 Satakunta Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Satakunta 4.0 Varsinais-Suomi 4.0 Koko maa 4.3 Rauma Kokenut vahvaa positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-) 24.8 Satakunta 26.5 Varsinais-Suomi 26.9 Koko maa 26.9 Rauma /24

10 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koko maa 6.3 Varsinais-Suomi 6.5 Satakunta 9.9 Rauma Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 0,0 1.4 Koko maa 1.5 Varsinais-Suomi 1.6 Satakunta 1.8 Rauma Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Rauma 27.9 Satakunta 28.7 Varsinais-Suomi 29.8 Koko maa Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 0,0 1.2 Varsinais-Suomi 1.2 Koko maa 1.3 Satakunta 1.3 Rauma Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Satakunta 33.4 Koko maa 34.2 Varsinais-Suomi 35.1 Rauma Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Satakunta 57.8 Varsinais-Suomi 58.5 Koko maa 59.1 Rauma Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Rauma 5.0 Koko maa 5.7 Satakunta 5.8 Varsinais-Suomi /24

11 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Rauma 10.3 Koko maa 10.8 Varsinais-Suomi 13.0 Satakunta Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa 68.0 Satakunta 69.0 Varsinais-Suomi 71.0 Rauma Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Koko maa Varsinais-Suomi Satakunta Rauma LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - Yhteenveto Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan 9,6 % 8. ja 9. luokkalaisista kokee, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää ja tilanne on Raumalla maan keskiarvoa heikompi. Ylipaino on 8. ja 9. luokkalaisilla lisääntynyt, mutta enemmän nuoria harrastaa liikuntaa yli tunnin viikossa. Koululounasta syövien osuus on noussut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden osuus on Raumalla korkeampi kuin Satakunnassa ja koko maassa. Osuus on kuitenkin pysynyt samana vuodesta 2016 vuoteen Raumalla kunnan kustantamassa päivähoidossa on sekä 1-2-vuotiaista että 3-5-vuotiaista isompi osuus kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin, joskin Raumalla osuus on molemmissa ikäryhmissä laskeva. Osapäivähoidossa Rauman %-osuudet ovat Satakuntaa, Varsinais-Suomea ja koko maata pienemmät ja trendi nouseva. NUORET JA NUORET AIKUISET Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Rauma 6.8 Satakunta 7.2 Koko maa 7.3 Varsinais-Suomi /24

12 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 6.6 Varsinais-Suomi 7.4 Koko maa 7.6 Satakunta 8.8 Rauma * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Rauma 1.0 Koko maa 1.1 Varsinais-Suomi 1.2 Satakunta Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varsinais-Suomi 15.6 Koko maa 17.6 Satakunta 19.0 Rauma Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 26.2 Koko maa 26.7 Varsinais-Suomi 31.5 Rauma 31.6 Satakunta * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Satakunta 21.0 Varsinais-Suomi 23.1 Koko maa 47.2 Rauma Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varsinais-Suomi 22.5 Satakunta 22.5 Koko maa 29.7 Rauma Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varsinais-Suomi 18.3 Koko maa 18.9 Satakunta 24.8 Rauma Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varsinais-Suomi 3.4 Koko maa 4.3 Satakunta 11.2 Rauma /24

13 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Satakunta 9.2 Varsinais-Suomi 11.8 Koko maa 11.8 Rauma Nuuskaa päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Satakunta 3.6 Varsinais-Suomi 3.7 Koko maa 3.7 Rauma Nuuskaa päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 7.7 Satakunta 9.4 Varsinais-Suomi 10.3 Koko maa 10.5 Rauma * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Ei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 26.2 Satakunta 26.7 Koko maa 27.2 Varsinais-Suomi 29.3 Rauma * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 35.2 Rauma 37.5 Varsinais-Suomi 38.9 Koko maa 41.6 Satakunta * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 28.1 Koko maa 31.5 Varsinais-Suomi 33.3 Satakunta 37.8 Rauma * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 23.2 Koko maa 25.4 Varsinais-Suomi 26.6 Rauma 28.3 Satakunta * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta 2015 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 18.5 Rauma 19.8 Satakunta 19.9 Varsinais-Suomi 20.9 Koko maa * Indikaattoriarvo puuttuu vuodelta /24

14 Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / vuotiasta naista Rauma 11.3 Koko maa 12.3 Varsinais-Suomi 12.7 Satakunta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Rauma 7.7 Satakunta 8.0 Varsinais-Suomi 8.1 Koko maa Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Rauma 10.6 Varsinais-Suomi 12.3 Koko maa 12.8 Satakunta Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Satakunta 1.5 Varsinais-Suomi 1.5 Koko maa 1.5 Rauma Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Varsinais-Suomi 1.7 Rauma 2.0 Koko maa 2.4 Satakunta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 0,0 4.7 Varsinais-Suomi 5.0 Koko maa 5.0 Rauma 5.6 Satakunta Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Rauma 8.5 Varsinais-Suomi 9.2 Satakunta 9.2 Koko maa /24

15 NUORET JA NUORET AIKUISET - Yhteenveto Raumalla ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 8,8 % kouluterveyskyselyyn vastanneista kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää ja tilanne on heikompi kuin vertailualueilla. Sitä vastoin mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuudessa on ollut positiivistä kehitystä ja tilanne on parempi kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja maassa keskimäärin. Edelleen ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ylipaino on lisääntynyt ja he syövät koululounasta heikommin kuin maassa keskimäärin. Liikkumattomien (= hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h viikossa harrastavat) osuus on sen sijaan Raumalla pienempi ja siinä on ollut suotuisaa kehitystä vuodesta 2013 vuoteen Lisäksi ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista laittomia huumeita on kokeillut kouluterveyskyselyn mukaan vähemmän vuonna 2017 kuin Raumalla huumeita kokeilleiden määrä on pienempi kuin maassa keskimäärin ja muualla Satakunnassa. Alkoholin ja tupakan käytön osalta Raumalla ja Satakunnassa ollaan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden osalta yli maan keskiarvon. Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla ovat Raumalla lisääntyneet, mutta tilanne on parempi kuin koko maassa keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on Raumalla pienempi kuin maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömyys on ollut laskusuunnassa vuodesta 2015 lähtien. TYÖIKÄISET Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Satakunta 22.4 Rauma 23.3 Varsinais-Suomi 23.6 Koko maa Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Rauma 6.9 Varsinais-Suomi 6.9 Koko maa 8.1 Satakunta Työttömät, % työvoimasta Rauma 9.4 Varsinais-Suomi 9.7 Satakunta 9.7 Koko maa Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista Rauma 4.5 Satakunta 4.6 Varsinais-Suomi 4.6 Koko maa /24

16 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Satakunta 1.9 Rauma 2.2 Varsinais-Suomi 2.8 Koko maa Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Satakunta Koko maa Varsinais-Suomi Rauma Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Satakunta Rauma Koko maa Varsinais-Suomi TYÖIKÄISET - Yhteenveto Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneiden osuus on Raumalla noussut ollen kuitenkin pienempi kuin maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on sen sijaan laskenut. Työllisyystilanne on parantunut työllisyyden käännyttyä nousuun ja työttömyyden laskuun. Raumalla kehitys on ollut suotuisampaa kuin maassa keskimäärin. Vaikeasti työllistyvien osalta (rakennetyöttömyys) on ollut hyvää kehitystä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus on noussut tilanteen kuitenkin ollessa parempi kuin maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä on Raumalla väestöön suhteutettuna vuotiailla enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta vastaavasti vuotiailla vähemmän kuin maassa keskimäärin. 14/24

17 IKÄIHMISET Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Rauma 90.1 Satakunta 90.9 Varsinais-Suomi 91.1 Koko maa Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Satakunta 10.2 Rauma 11.3 Koko maa 11.9 Varsinais-Suomi Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Varsinais-Suomi 7.5 Koko maa 8.1 Rauma 8.5 Satakunta Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Satakunta 1.3 Koko maa 1.8 Rauma 2.3 Varsinais-Suomi Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Varsinais-Suomi Koko maa Satakunta Rauma IKÄIHMISET - Yhteenveto Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana, noin 90 %:ssa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 -vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Raumalla 10,2 % ollen korkeampi kuin Satakunnassa, mutta matalampi kuin maassa keskimäärin. Tehostetun palveluasumisen 75 -vuotta täyttäneiden osuus on noussut. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus on vähentynyt. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65-vuotta täyttäneillä vastaavanikäisistä olivat pienoisessa laskusuunnassa vuonna 2017 joskin korkeammat kuin vertailualueilla. 15/24

18 KAIKKI IKÄRYHMÄT Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 57.2 Rauma 58.9 Koko maa 59.9 Satakunta 60.1 Varsinais-Suomi Mielenterveysindeksi, ikävakioitu Rauma 80.9 Satakunta 87.6 Varsinais-Suomi Koko maa Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioitu Varsinais-Suomi 98.2 Rauma Koko maa Satakunta THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu Rauma 94.3 Varsinais-Suomi 97.3 Satakunta Koko maa Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioitu Rauma 87.6 Satakunta 89.4 Varsinais-Suomi Koko maa Syöpäindeksi, ikävakioitu Satakunta Koko maa Rauma Varsinais-Suomi Tapaturmaindeksi, ikävakioitu Varsinais-Suomi Koko maa Rauma Satakunta /24

19 Aivoverisuonitauti-indeksi, ikävakioitu Varsinais-Suomi Koko maa Rauma Satakunta Liikuntapaikkojen käyttökustannukset( /asukas) Rauma Kirjastolainaajia / Asukasluku % Rauma Kirjaston fyysiset käynnit / Asukasluku Rauma Kirjaston kokonaislainaus / Asukasluku Rauma Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Varsinais-Suomi 5.7 Satakunta 6.5 Koko maa 6.5 Rauma Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / asukasta Varsinais-Suomi 3.2 Koko maa 3.4 Satakunta 4.6 Rauma /24

20 Päihtyneiden säilöönotot / asukasta Varsinais-Suomi 7.9 Satakunta 9.8 Koko maa 9.8 Rauma Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / asukasta Varsinais-Suomi 4.3 Satakunta 5.0 Koko maa 5.7 Rauma Asunnottomat yksinäiset / asukasta 0.4 Rauma 0.5 Satakunta 1.2 Varsinais-Suomi 1.2 Koko maa * Indikaattoriarvo puuttuu vuosilta KAIKKI IKÄRYHMÄT - Yhteenveto Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa oli Raumalla vuonna 2017 pienempi kuin edellisissä kuntavaaleissa ja koko maan äänestysaktiivisuutta hieman alhaisempi. Sairastavuusindeksi on Raumalla yleisellä tasolla hyvä. Aivoverisuonitauti-indeksi on suurin. Kirjastolainaajien määrä suhteutettuna asukaslukuun on Raumalla kasvulinjassa. Toisaalta kirjastokäyntien ja lainausten määrä on samaan aikaan vähentynyt. Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat kasvusuunnassa Raumalla ja tilanne on huonompi suhteessa koko maahan. Asunnottomien suhteellinen määrä on Raumalla pienempi kuin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja maassa keskimäärin. 18/24

21 2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi HYVINVOIVA KUNTALAINEN 1. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Sosiaali- ja terveystoimialalla on edistetty asiakkaiden ja potilaiden liikunnallista elämäntapaa osana kuntoutusta ja hyvinvoinnin edistämistä mm. Vesote -hankkeessa koulutettujen elintapaohjaajien avulla (=Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti). Sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimialoilla on kehitetty poikkihallinnollisesti liikunnan palveluketjua Satalipake -hankkeessa (=Liikunta ja ravitsemus osana ylipainon hallintaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä Satakunnassa). Liikuntapalvelut tuottaa kohdennettuja matalan kynnyksen liikuntaryhmiä sekä aikuisväestöllä että lapsille. Myös luonto- ja arkiliikuntamahdollisuuksia on parannettu. Ensimmäisinä kohderyhminä ovat 2-tyypin diabetesuhan alla olevat aikuiset sekä lihavat lapset. Liikkuva koulu - hankkeessa on lisätty toiminnallisuutta ja vähennetty istumista koulujen arjessa sekä kehitetty välituntiliikuntaa ja oppimisympäristöjä. Uutena asiana hankkeessa lähdetään kehittämään liikuntapolkua Rauman kouluille (rahoitus välineiden, kalusteiden, kuljetusten ja henkilöstökulujen kattamiseen). Lisäksi perustettiin ilmaisia liikuntakerhoja kaikkiin alakouluihin. Oppilas- ja opiskeuluhuollon toimintamalli luotiin ja opiskeluhuollon palveluyksikön toiminta sivistystoimialalla aloitettiin. Koulupsykologit sekä kuraattorit keskitettiin saman katon alle. Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -hankkeessa Palvelutori ja liikuntapalvelut tekevät poikkihallinnollista yhteistyötä. Myös kylähankkeen tekemää toimintakykyä ylläpitävää toimintaa on viety kyliin. Färmi - harrastepassi lanseerattiin mobiilisovelluksena 6-9 -luokkalaisten käyttöön. Päihdehuollon ympärivuorokautisen vastaanottoyksikön rakentamisesta käytiin keskustelua. Lastensuojelussa palvelutarpeen arviointeja ei pystytty suorittamaan palvelutakuun määräajan (3kk) puitteissa, johtuen vireilletulleiden asioiden suuresta määrästä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) säädettiin taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi tavoitteenaan edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Raumalla noudatettiin prosenttiperiaatetta melko hyvin, mm. Vesilaitoksen peruskorjauksen yhteydessä, liikenneympyrän kaktukset tehtiin prosenttiperiaatteella ja Pohjoiskehän kouluun on määrärahavaraus olemassa prosenttitaiteeseen. Ehkäisevän päihdetyön toimielimen suunnittelu ja nimittäminen käynnistettiin. Kasvisruokatarjontaa on lisätty kaikilla koulu- ja varhaiskasvatus asteilla. Savuton Rauma -ohjelmaa noudatetaan sekä savuttoman työpaikan että kunnan näkökulmasta. 19/24

22 2. Syrjäytymisen ehkäisy Sivistystoimialalla kirjattiin merkittäväksi haasteeksi erityislasten / oppilaiden määrän kasvu sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen piirissä. Etsivä nuorisotyö auttaa palvelujen ulkopuolelle jäämässä olevia tai jo ulkopuolelle jääneitä nuoria tunnistamaann omat muutoksen tarpeensa ja vie heidät tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetusta on järjestetty Kansalaisopistolla. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumishankkeen toiminta käynnistyi. Maahanmuuttajia on kotoutettu myös liikunnan avulla. Kuntouttava työtoiminta on ollut aktiivista ja heistä iso osa on töissä myös yhdistyssektorilla. Yhdistyksillä on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvointia tukevien toimintojen tuottamisessa. Työtoimintayksiköillä (Toimintakeskus Toimela ja Työtoimintakeskus Pooki) on myös tiivis yritysyhteistyö. Uusilla asemakaavoituksilla huolehdittu omakoti- ja yritystonttitarjonnasta. 3. Turvallisuuden lisääminen Ympäristöterveydenhuollossa on panostettu rakenneterveysosaamisen lisäämiseen ja kehitetty sisäilmaongelmien käsittelyprosessia. Tekninen toimiala on aloittanut kiinteistöjen ja katujen systemaattiset kuntokartoitukset ja niitä jatketaan Uudis- ja korjausrakentamisessa keskeisessä roolissa on koko rakennuksen koko elinkaaren aikainen ylläpito. Laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelmat, priorisoidaan tulevat korjaukset ja tehdään tarpeelliset kuntotutkumukset. Energiatehokkuuden parantamiseksi on sitouduttu "energiasäästötalkoot" -kampanjaan ja tekninen toimiala on lisännyt aurinkoenergian ja LED valaistuksen käyttöä. Kaupunkikeskusta-alueen, viheralueiden ja leikkikenttien kehittämisestä on huolehdittu. On myös puututtu tonttien roskaisuuteen ja kannustettu yhteisöjä oman asuinalueen siivoukseen. AKTIIVINEN KUNTALAINEN Työllisyystilanne on parantunut Raumalla ja Rauman seudulla selkeästi. Yleinen työttömyysaste, nuorten alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet laskussa. Kaupungilla on ollut aktiivinen rooli uusien työpaikkojen luomisessa (mm. investoinnit yritysalueiden infraan, hankkeet, yritysneuvonta), työllistämistoimenpiteiden toteuttamisessa (mm. työllistymispalvelut, maahanmuuttajien palvelut, kesätyöpaikka- ja kesäyrittäjätuki) ja osaavan työvoiman houkuttelemisessa. Palvelutori yhdistää yrittäjiä, vapaehtoisia sekä asiakkaita toimien heidän kanssaan yhteistyössä ja etsien asiakkaille tarvittavia palveluja. Myös kylähankkeen tekemää toimintaa ylläpitävää toimintaa on viety kyliin. Vapaaehtoistyössä toimii ulkoiluystäviä, lukuvapaaehtoistoimintaa ja kulttuurikaveritoimintaa. Eri toimialoilla on tehty saumatonta yhteistyötä oppilaitosten, yrityselämän ja Nuorten työpajan välillä. Yrittäjyyskursseja on toteutettu Hj. Nortamon peruskoulussa ja Raumanmeren peruskoulussa. Raumlaine ja meri -hankkeessa on kehitetty yhteistyötä paikallisten koulutustoimijoiden, yritysten sekä mm. partiolaisten, Rauman Purjehdusseuran, Rauman Merimuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 20/24

23 OSALLISTUVA, KESKUSTELEVA JA LIIKKUVA KUNTALAINEN Raumalaisilla on ollut mahdollisuus käyttää sähköistä terveystarkastusta nettisivujen kautta, joskin käyttö on ollut vähäistä. Suomi.fi -palvelua on käyttöönotettu. Sivistystoimialalla on lisätty lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia heitä koskevaan päätöksentekoon järjestämällä lasten ja nuorten kuulemispäivä sekä nuorisovaltuuston valinnalla. Satula -hankkeessa (=Satakunnassa tulevaisuus lapsissa) kehitettiin maakunnallisesti lasten-, nuortenja perheiden palveluja. Hankkeessa toteutettiin LAPE -muutosohjelmaa (=Lasten ja nuorten palvelut) ja julkaistiin Ota koppi, Kohti maakunnallisia lapsi- ja perhepalveluita -julkaisu. Teknisellä toimialalla on käynnistetty kestävän liikkumisen edistämiseen tähtäävä hanke, jossa parannetaan kevyenliikenteen yhteyksiä. VIIHTYVÄ, INNOSTUNUT JA ROHKEA KUNTALAINEN Toimintatavoissa on huomioitu kestävän kehityksen - periaatetta. Sosiaalipalveluissa kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana erilisissa suunnittelu- ja seurantatyössä sekä työn toteutuksessa. Asiakasraateja toteutetaan erityisesti palveluja kehitettäessä. Kulttuurikasvatussuunnitelma otettiin käyttöön ja se kattaa koko perusopetuksen luokkiin. Maailmanperintökohteiden tunnettavuutta on lisätty mm. opastuksella, eskari- ja alakouluikäisille suunnatulla tehtäväpolulla sekä sosiaalisen median kanavissa. Alueiden siisteydestä ja ylläpidosta on huolehdittu. Liikuntapalveluissa on panostettu Lähdepellon ulkoilureittien kehittämiseen ottamalla käyttöön kaksi uutta polkureittiä sekä kuntoportaat. Lisäksi on lisätty viestintää luonto- ja arkiliikunnan mahdollisuuksista. Teknisellä toimialalla käynnistyneessä Port Mate -hankkeessa on parannettu venesatamien toiminnallisuutta. 21/24

24 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset HYVINVOIVA KUNTALAINEN Terveyden ja hyvinvointilaitoksen arviointiraportin (THL/2018) ja omien indikaattoriemme mukaan edelleen keskeisiä elintapa- ja terveysongelmia ovat liikkumattomuus, ylipaino, keskimääräistä runsaampi päihteiden käyttö sekä alhaisempi koulutustaso. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilun laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Raumalla lähes 42 miljoonan euron hintalapun veronmaksajille vuodessa. Panostus vähän liikkuviin lapsiin on ollut hyvä, mutta lisäksi työikäisten liikunnan palveluketjua tulisi kehittää edelleen. Raumalla noin 12 miljoonaa euroa kertyy terveydenhuollon suorista ja välillisistä kustannuksista ja suurimmaksi tekijäksi on arvioitu kuitenkin tuloverojen menetys. Myös Voimaa vanhuuteen -hankkeen toimenpiteiden lisääminen sekä matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien lisääminen ovat tärkeitä. Ehkäisevän päihdetyön toimielimen poikkihallinnollinen toimintaa ollaan käynnistämässä. Sen tehtävänä on lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista poikkihallinnollisesti kaikissa kunnan tehtävissä ja edistää päihteetöntä kulttuuria. Taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden huomioiminen on tärkeää edelleen. Sen tavoitteena on edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Ehdotetaan paikallisen turvallisuussuunnitelman laatimista erillisenä tai osana muita suunnitelmia. AKTIIVINEN KUNTALAINEN Jatketaan aktiivista työtä, kehitetään ja vakiinnutetaan uusia toimintamalleja elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseen, työllisyydenhoitoon ja kuntouttavaan työtoimintaan. Jatketaan yhteistyötä verkostojen ja kolmannen sektorin kanssa tavoitteena syrjäytymisuhan alla olevien henkilöiden työllistäminen ja osallisuus. Järjestöyhteistyön lisääminen ja toiminnan vaikutusten arvioinnin toteuttaminen. OSALLISTUVA, KESKUSTELEVA JA LIIKKUVA KUNTALAINEN Aktiivisen yhteistyön jatkaminen eri toimialojen, oppilaitosten ja yritysten välillä. Erityisesti kehittämällä koordinoitua yhteistyötä verkostojen ja järjestöjen kanssa. Toimijoiden välinen järjestetty tapaaminen esim. järjestökumppanuusfoorumi saattaisi lisätä yhteistyötä. Järjestöyhteistyön lisääminen ja toiminnan / palvelujen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen jatkossa. Valmistellaan osallisuusohjelma huomioiden eri ikäisten osallistumismahdollisuudet kehittämiseen sekä omaehtoisen toiminnan edistämiseen. Kuntalaisten mahdollisuutta parannetaan avaamalla mahdollisuus osallistua kunnan palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun tietoverkon kautta kehittämillä digitaalisia palveluja. Kannustetaan ja mahdollistetaan edelleen yrityksiä ja asukkaita mukaan maankäytön ja kaavoituksen suunnitteluun. 22/24

25 Otetaan käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi - EVA työväline, jolloin päätösesitysten vaikutuksen mm. kuntalaisten elämään, henkilöstöön, ympäristöön ja talouteen saadaan paremmin esille ja arvioitavaksi. VIIHTYVÄ, INNOSTUNUT JA ROHKEA KUNTALAINEN Kestävän kehityksen periaatteiden vahvistaminen; jatkuva ja ohjattu muutos, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen kulttuurin laajentaminen esim. nuorisotyöhön antamalla nuorille mahdollisuus ideoida ympäristön siisteyden puolesta. Ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa ennakkovaikutusten arvioinnin kautta. Kestävän liikkumisen kehittämisen jatkaminen. Huolehditaan, että elinympäristö kannustaa terveelliseen elämään lähiliikuntapaikkojen, kevyen liikenteen verkon sekä liikenneturvallisuuden avulla Maailmanperintökohteiden statuksen hyödyntäminen ja tunnettavuuden parantaminen sekä alueiden siisteydestä huolehtiminen. Kuntalaisille viestitään terveellisen ravitsemuksen, liikunnallisen elämäntavan ja normaalipainon yhteyksistä hyvinvointiin ja terveyteen vastuullisesti, myönteisesti ja motivoivasti. Yhteistyö kuntalaisten kanssa! 23/24

26 OSA II VALTUUSTOKÄSITTELY Hyvinvointi-indikaattoritiedon käsittely: Valtuuston arviointipäivä (taustamateriaalina) Kaupunkikehityksen poikkihallinnollinen tiimi Arviointiraportin käsittely: Kaupungin johtoryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Suunnitelman laatijat Kristiina Kuusio, strateginen asiantuntija Johanna Suokanto, kehittämisasiantuntija 2 Suunnitelman hyväksyminen Kaupunginvaltuusto /24