Huomioita Vanhan Suomen virastojen asiakirjahallinnosta
|
|
- Minna Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eljas Orrman Huomioita Vanhan Suomen virastojen asiakirjahallinnosta Johdanto Kuten tunnettua Vanhassa Suomessa eli 1721 ja 1743 Venäjään liitetyillä Kaakkois Suomen alueilla hallinto organisaatio säilyi, lukuun ottamatta ajanjaksoa , keskeisiltä osiltaan isoa vihaa edeltäneen ruotsalaisen hallinto organisaation mukaisena aina vuoteen 1811 saakka, jolloin Vanha Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan. Venäläisiä vaikutteita Vanhan Suomen hallintokäytäntöihin tuli kuitenkin jossain määrin ennen vuotta 1784, jolloin koko valtakuntaa koskeva käskynhaltijahallinto organisaatio astui voimaan Vanhassa Suomessa. Myös Vanhan Suomen viranomaisten asiakirjahallinnon käytännöissä näkyvät sekä ruotsalaiset että venäläiset vaikutteet. Vanhan Suomen viranomaisten asiakirjahallinnon käytäntöjä ei ole tähän mennessä tutkittu käytännöllisesti katsoen juuri lainkaan. Poikkeuksena on kuitenkin Mikkelin maakunta arkiston entinen johtaja Raimo Viikki, joka 1977 käsitteli eräitä puolia Vanhan Suomen virastojen asiakirjahallinnosta tanskalaiselle arkistomiehelle Harald Jørgensenille omistetussa juhlakirjassa sekä muissakin yhteyksissä. 1 Seuraavassa tarkastellaan eräitä puolia Vanhan Suomen asiakirjahallinnosta ja sen käytännöistä. Asiakirjahallinnon taso menneinä aikoina ilmenee ehkä parhaiten siitä, miten asioiden ja asiakirjojen rekisteröinti eli diariointi oli organisoitu. Siksi pääpaino seuraavassa esityksessä kohdistuu ensisijaisesti Vanhan Suomen viranomaisten asiakirjahallinnossa noudatettuihin diariointikäytäntöihin. Pietarissa toimineet Vanhan Suomen asioita käsitelleet keskushallintoviranomaiset on sen sijaan jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Myöskään tuomioistuinten käytäntöjä ei ole otettu mukaan tarkasteluun. Esitys perustuu suuressa määrin Kansallisarkiston julkaisemaan teokseen Vanhan Suomen arkistot 2 sekä arkistolaitoksen VAKKAarkistotietokannan sisältämiin luettelotietoihin. Vanhan Suomen aluehallintoviranomaisten asiakirja aineistojen fragmentaarisuus muodostaa kuitenkin ongelman käsittelylle samoin kuin se, että suuri osa Mikkelin maakunta arkistossa säilytetyistä Vanhan Suomen aineistoista on huonokuntoisuuden vuoksi käyttökiellossa. Venäläisen asiakirjahallinnon organisoinnista 1700 luvulla Pietari Suuren Venäjällä 1700 luvun alussa toimeenpanemat hallintouudistukset toteutettiin lähes kauttaaltaan ruotsalaisia esikuvia noudattaen, kuten mm. Claes Peterson on vakuuttavasti osoittanut. 3 Venäjän kollegioiden virkarakenne, asioiden käsittelyprosessit sekä asiakirjojen rekisteröinti ja arkistointikäytännöt määriteltiin verraten yksityiskohtaisesti vuonna 1720 annetussa yleisessä ohjesäännössä, genral nyj reglament. 4 Tämä ohjeisto ei kuitenkaan perustunut suoranaisesti ruotsalaiseen vastineeseensa, vuoden 1661 kansliajärjestykseen, joskin Pietarin ohjesääntö oli laadittu Ruotsin kollegioissa käytännössä noudatettujen hallintorutiinien pohjalta. 5
2 2 Yleinen ohjesääntö ei säädellyt hallintotoimintaa pelkästään kollegioissa ja muussa keskushallinnossa, vaan se toimi pitkälti ohjenuorana myös aluehallinnolle. Ruotsin ylimmässä hallinnossa näyttää virkanimike aktuaari, aktuarius, olleen 1600 luvulla yleisin virkanimike niille virkamiehille, joiden tehtävänä virastoissa oli vastaanottaa ja rekisteröidä asiakirjat sekä huolehtia lähtevien asiakirjojen lähettämisestä sekä virastoon jäävien asiakirjojen säilyttämisestä. 6 Mm. Turun hovioikeudessa oli aktuaari vuodesta 1627 lähtien. Virkanimike kirjaaja eli reistraattori, registrator, tuli ruotsalaisissa kollegioissa kuitenkin käyttöön jo 1600 luvulla, mutta yleistyi vasta myöhemmin. 7 Nimike arkistonhoitaja, arkivarie, näyttää Ruotsissa 1600 luvulla rajoittuneen Kansliakollegion historiallisen arkiston, Ruotsin valtionarkiston edeltäjän, johtotasolle. Pietari Suuren yleisen ohjesäännön, geneal nyj reglament, mukaan venäläisissä kollegioissa tuli olla sekä aktuaareja, aktuarius, että kirjaajia, registrator, joiden tehtävät olivat suurelta osin samanlaisia. 8 Vuonna 1811 Venäjällä tuli registratorin rinnalle kirjaajan virkanimikkeeksi žurnalist. 9 Samassa ohjesäännössä esiintyy myös termi registratura, jolla tarkoitettiin eräiden asiakirjasarjojen muodostamaa kokonaisuutta. 10 Tässä näkyy saksalaista vaikutusta, sillä Ruotsin hallinnossa registratuuraksi, registratur, kutsuttiin pelkästään lähetettyjen kirjeiden puhtaaksikirjoitettujen kopioiden sarjoja 11 myöhemmin registratuura tuli Venäjällä merkitsemään myös kansliaan kuuluvaa kirjaamoa, samalla tavoin kuin saksalaisissa valtioissa. 12 Pietari Suuren ohjesäännössä kirjaajalla oli nimikkeenä myös aktuaari, mutta tämä virkanimike hävisi 1700 luvun kuluessa Venäjältä. Kaikkia kollegiota varten perustettiin erityinen hallinnollisten asiakirjojen yhteisarkisto sekä siitä erillinen kameraalisten asiakirjojen yhteisarkisto. Niihin kollegioiden tuli siirtää loppuun käsiteltyjen asioiden asiakirjat kolmen vuoden kuluttua. Näissä arkistoissa toimi arkistonhoitajia, arhivarius. 13 Myöhemmin arkistonhoitajan virkanimike yleistyi myös muissa keskushallinnon ja aluehallinnon virastoissa. Asiakirjahallintoa koskevat määräykset Pietari Suuren yleisessä ohjesäännössä eivät kaikilta osin olleet riittävät, eikä niitä myöskään hänen kuolemansa jälkeen kaikilta osin noudatettu edes keskushallinnossa. Siten jouduttiin vuonna 1737 antamaan esittelyasiakirjojen numerointia ja päiväystä koskevia tarkempia määräyksiä. 14 Vuonna 1767 senaatin kenraaliprokuraattori totesi kollegioissa laiminlyöntejä esittelyihin liittyvien asiakirjojen laadinnassa, minkä vuoksi senaatti antoi tarkempia määräyksiä istunto eli päätöspäiväkirjojen (žurnal) ja pöytäkirjojen (protokol) pitämisestä. 15 Henkilökunnaltaan verraten pienissä ruotsalaisissa lääninhallituksissa ei 1600 luvulla eikä myöskään 1700 luvulla ollut asiakirjahallinnon tehtäviin erikoistuneita virkamiehiä. Venäjällä sen sijaan lääninhallituksia vastaavien kuvernementinkanslioiden sekä niiden alaisten provinssikanslioiden virkamiehistöön kuului kirjaajia, aktuaareja ja arkistonhoitajia. Kirjaajia ja aktuaareja oli aluehallinnossa viimeistään 1730 luvulla, sillä vuonna 1737 synnintunnustuksella käyneiden luetteloiden pidosta annetussa ukaasissa aluehallinnon virkamiesten, prikaznye, luokassa esiintyivät kirjaajat ja aktuaarit omina alaryhminään. Myös provinssikansioissa oli kirjaaja mutta ei arkistonhoitajaa. 16 Asiakirjahallinnon organisointi Vanhan Suomen virastoissa
3 3 Eivät ainoastaan hallinnon rakenteet vaan myös asioiden käsittelyprosessit ja niissä laaditut asiakirjatyypit säilyivät Vanhassa Suomessa Uudenkaupungin rauhan jälkeen valtaosaltaan ruotsalaisella kannalla. Tämä oli seurausta siitä, että Vanhassa Suomessa, lukuun ottamatta ajanjaksoa , useimmilla hallinnon aloilla noudatettiin ruotsalaisia ohjesääntöjä joko sellaisenaan tai hieman muunneltuina. Koska ruotsalaisperäiset hallintorakenteet säilyivät Vanhassa Suomessa vuoteen 1783 saakka, ei Viipurin provinssikansliassa vuosina eikä myöskään Viipurin kuvernementinkansliassa ja sen alaisissa provinssikanslioissa ajanjaksolla ollut kirjaajia eikä myöskään arkistonhoitajia. Tilanne muuttui, kun Vanhassa Suomessa vuoden 1784 alussa siirryttiin Katarina II:n 1775 koko valtakunnassa toteutettavaksi määräämään käskynhaltijahallintoon, jota kesti vuoteen 1797 saakka. Käskynhaltijakauden kuvernementinhallinnon kansliahenkilökuntaan kuului Venäjällä sekä kirjaajia että arkistonhoitajia, ja tilanne oli Viipurissa epäilemättä samanlainen. Käskynhaltijakauden kuvernementinhallinnon virkakuntaluetteloissa ei kuitenkaan yksilöidä, missä kuvernementtihallinnon virastoissa tällaisia, alempia kansliavirkamiehiä toimi. Nämä virat säilyivät Vanhan Suomen kuvernementinhallinnossa myös vuoden 1797 jälkeen, jolloin palattiin vuotta 1784 edeltäneeseen virastorakenteeseen. 17 Siten Viipurin ja Käkisalmen provinssikansliassa oli 1800 luvun alkuvuosina arkistonhoitaja. 18 Vuosina 1805 ja 1806 Viipurin kuvernementinhallituksen virkamiehistöön kuului kollegireistraattorin nimikkeellä ollut virkamies, mutta tämä ei välttämättä hoitanut kirjaajan tehtäviä, koska kollegireistraattori oli venäläisen rankitaulukon 14. arvoluokan nimike. 19 Asioiden hoidosta ja niistä vastaavista virkamiehistä kameraalihoveissa annettiin 1781 yksityiskohtaiset määräykset ja myös muita yksityiskohtaisia määräyksiä tämän viraston asiakirjahallinnon hoidosta annettiin. Niiden mukaan kirjaajan tehtäviä kameraalihovissa hoiti pöytäkirjanpitäjä, protokolist, ja viraston arkistosta vastasi arkistonhoitaja, arhivarius, tarpeellisen kansliahenkilökunnan avustamana. Viraston sihteeri, kirjanpitäjä ja arkistonhoitaja olivat välittömästi viraston päällikön, varakuvernöörin valvonnan alaisia. 20 Diaarinpidon yleisyys käskynhaltijakauden viranomaisissa Ruotsissa edellytettiin 1600 luvulta lähtien, että keskusvirastoissa ja lääninhallituksissa asiat ja asiakirjat tuli diarioida ja että lääninhallituksissa lisäksi tuli laatia aakkoselliset hakemistot anomusasioihin. Ohjesääntöjen edellyttämiä kirjaamiskäytäntöjä pystyttiin lääninhallituksissa kuitenkin toteuttamaan vain puutteellisesti, vaikka diaareja pidettiinkin, kuten Björn Asker on todennut. 21 Tukholman kollegioissa pidettiin 1600 luvun jälkipuoliskolta lähtien diaareja, usein erillisiä saapuneiden ja lähetettyjen asiakirjojen diaareja. Viipurin provinssikanslian sekä Viipurin kuvernementinkanslian ja sen alaisten provinssikanslioiden arkistoista ajanjaksolta on säilynyt vain vähäisiä rippeitä. Säilynyt aineisto osoittaa kuitenkin, että Vanhan Suomen aluehallinnossa kirjeenvaihtoa on rekisteröity diaareihin ennen käskynhaltijakautta. Käskynhaltijakaudelta ja sitä seuranneelta ajanjaksolta aluehallinnon asiakirjoja on Vanhasta Suomesta huomattavasti runsaammin tallella kuin edeltävältä ajalta, vaikka virastojen asiakirjasarjoissa myös tältä kaudelta on runsaasti aukkoja. Käskynhaltijakauden ylimmässä elimessä, käskynhaltijakunnanhallituksessa sekä sen seuraajassa kuvernementinhallituksessa toimi järjestetty diaarinpito. 22 Organisatorisesti eriytynein ja ilmeisesti myös henkilöstöltään suurin yksittäinen hallintovirasto ajanjaksolla oli kameraalihallintoa eli valtion verohallintoa ja muuta taloushallintoa
4 4 hoitanut kameraalihovi. Se jakaantui toimistoihin, ėkspedicija, joiden määrä vaihteli hieman eri aikoina. Alkuaan niitä oli kaikkiaan seitsemän. Viipurin kameraalihoviin muodostettiin viraston yhteisen pääarkiston rinnalle ainakin eräisiin toimistoihin erilliset toimistoarkistot, joskin vain rippeitä näistä arkistoista on säilynyt. Tällaisia toimistoarkistoja oli ainakin prosessitoimistolla, taloustoimistolla ja tullitoimistolla. Kameraalihovissa on pidetty koko virastoa koskevia yleisiä diaareja, 23 minkä lisäksi kaikissa edellä mainituissa toimistoissa on ollut oma järjestetty diaarinpitonsa, joskin säilyneiden diaarien määrä on vähäinen. Ajanjaksolla diaarinpito oli Vanhassa Suomessa ylimpien hallintovirastojen lisäksi yleistä lukuisissa kuvernementtitason hallintovirastoissa. Tällaisia olivat kuvernementinmaistraatti, Suomen ylimetsänhoitaja, 24 Viipurin yleinen huoltokollegio, Viipurin kuvernementin aateliston holhousviranomainen, Viipurin/Suomen arkkitehdinvirasto ja Viipurin ritarihuone. Myös Suomen revisiokomissiossa pidettiin diaaria viimeistään vuodesta 1775 lähtien. Paikallistason viranomaisista ainakin Viipurin metsänhoitajalla oli diaari. 25 Kaupunginhallinnossa asiakirjoja rekisteröitiin diaariin maistraateissa, joskin sellaisia on säilynyt vain neljästä kaupungista, Lappeenrannasta, Savonlinnasta, Sortavalasta ja Viipurista. 26 Niin ikään Viipurin kaupunginraadissa ja holhousoikeudessa samoin kuin Sortavalan kaupunginraadissa pidettiin diaaria. 27 Ruotsin ja Suomen alioikeuksissa diaareja ei pidetty 1600 ja 1700 luvulla, hovioikeuksissa kylläkin. Kuitenkin ruotsalaisten säännösten mukaisesti toimineissa Viipurin tuomiokunnassa ( ) sekä Käkisalmen eteläisestä tuomiokunnassa (1799) on pidetty diaareja, 28 ensin mainitussa tuomiokunnassa sekä saapuneiden että lähetettyjen asiakirjojen diaareja. Käskynhaltijakaudella Viipurissa toimineista ylimmistä oikeuksista, rikos ja siviilitribunaalista, ei ole säilynyt diaareja, eikä sellaisia ole tallella useimmista muistakaan käskynhaltijakauden ylemmistä tuomioistuimista. Sen sijaan kahdesta kihlakunnanoikeuksia vastanneesta käskynhaltijakauden alilainkäyttöoikeudesta (Hamina ja Viipuri) on säilynyt diaareja. Tuomioistuimissa pidettiin sen sijaan aktiluetteloita sekä juttuluetteloita. Viipurin ja Haminan luterilaisen kirkollishallinnon konsistoreissa ei ilmeisestikään pidetty diaareja, niitä ei ole ainakaan säilynyt. Huomioita diaarijärjestelmistä Vaikka vain jokunen diaarinide näyttää olevan tallella ajanjaksolta , osoittavat ne kuitenkin, että Vanhan Suomen aluehallinnossa kirjeenvaihtoa on rekisteröity diaareihin ennen käskynhaltijakautta. Viipurin provinssikanslian vuodelta 1740 olevaan diaariin on merkitty tiedot käsitellyistä asioista ja niihin annetuista päätöksistä sekä lähetettyjen asiakirjojen toisteista (kirjekonsepteista), 29 ja Raimo Viikin mukaan kuvernementinkanslian diaareihin rekisteröitiin sekä ukaasit että anomukset. 30 Keskeinen asema venäläisten virastojen asiakirjahallinnossa oli ennen vallankumousta kolmella rekisterillä eli diaarilla, joiden avulla virastojen kirjeenvaihtoa hallittiin asioiden käsittelyvaiheiden aikana. Näitä olivat saapuneiden kirjeiden (asiakirjojen) diaari, reestr vhodjaščih bumag; lähteneiden kirjeiden (asiakirjojen) diaari, reestr ishodjaščih bumag 31 sekä pöytärekisteri, nastol nyj reestr, saksaksi Tischregister luvulla on myös termiä žurnal käytetty termin
5 5 reestr rinnalla. 33 Kaikki kolme diaarityyppiä esiintyi myös Vanhassa Suomessa käskynhaltijakaudelta lähtien. Nimitykset eivät kuitenkaan olleet täysin vakiintuneita, sillä diaarien nimityksissä esiintyi tiettyä horjuvuutta. 34 Vanhan Suomen virastoissa pidettiin käskynhaltijakaudella sekä saapuneiden että lähetettyjen kirjeiden yleisiä diaareja. Eräissä virastoissa oli lisäksi erityisdiaareja. Ylimmissä hallintoviranomaisissa, kuvernementinhallituksessa, käskynhaltijakunnanhallituksessa ja kameraalihovissa oli diaarit senaatin lähettämiä ukaaseja varten, sillä keisarillisten ja senaatin ukaasien käsittelystä oli jo Pietari Suuren yleisessä ohjesäännössä annettu yksityiskohtaisia määräyksiä. 35 Saapuneiden kirjeiden diaarien sarakkeissa esiintyi jossain määrin vaihtelua. Yleisesti niissä näyttää olleen seuraavat sarakkeet: 36 Juokseva numero, joka annettiin saapuvalle asiakirjalle Saapumispäivä virastoon Saapuneen asiakirjan sisältö Saapuneen asiakirjan johdosta suoritetut toimenpiteet Vastauskirjeen lähettämisen tai asian päättävän muun toimenpiteen päiväys. Lähetettyjen kirjeiden diaarit muistuttivat rakenteeltaan saapuneiden kirjeiden diaareja ja niissä oli ainakin seuraavat sarakkeet: Numero Päiväys Lähetetyn asiakirjan sisältö Tällaiset kronologiset diaarit (saksalaisen nomenklatuuran mukaan Geschäftstagebuch) olivat yleisiä saksalaisissa valtioissa samoin kuin myös Ruotsin valtionhallinnossa. Rakenteeltaan Vanhan Suomen kronologiset diaarit olivat verraten yksinkertaisia asiakirjojen rekisteröintikirjoja. Siten saapuneiden kirjeiden diaareissa ei ollut sarakkeita saapuneen kirjeen lähettäjää ja tämän päiväystä tai mahdollista numeroa varten. Kirjeen lähettäjä ilmene sisältösarakkeesta, mutta kirjeen päiväystä ei ole merkitty diaariin. Poikkeuksen muodostavat saapuneiden ukaasien diaarit. Niihin on käskynhaltijakunnan hallituksessa merkitty senaatin ukaasin numero ja toisinaan myös päivämäärä. 37 Kehittynein asiakirjahallinto Viipurin käskynhaltijakunnassa oli kameraalihovissa. Sen organisaatioista ja sen toimistojen toiminnasta annettiin 1781 ohjeisto 38, joka oli huomattavasti yksityiskohtaisempi kuin käskynhaltijahallinnosta 1775 annettu ukaasi. Tässä säädöksessä ohjeistettiin myös asiakirjahallintoa ja arkistotointa. Mm. kaikkien hovin jäsenten tuli allekirjoittaa päätökset, opredelenie (17 ), vuoden 1720 yleisen ohjesäännön mukaisesti. Diariointia tapahtui kameraalihovissa sekä virastotasolla että toimistotasolla. On syytä tarkastella kameraalihovin diariointijärjestelmää hieman tarkemmin. 39 Virastossa pidettiin sekä saapuneiden että lähetettyjen kirjeiden diaaria. Saapuneiden kirjeiden diaari poikkesi muiden virastojen vastaavista diaareista, sillä siinä oli seuraavat sarakkeet: numero; saapumispäivämäärä; sisältö; kuulemispäivä, mikä tarkoittaa käsittelyä istunnossa; pöytäkirjan allekirjoituspäivä; toimeenpanopäivä, mikä
6 6 normaalisti tarkoitti lähtevän kirjeen päiväystä. 40 Taloustoimiston eli 1. toimiston lähetettyjen kirjeiden diaarissa oli tavanomaisten sarakkeiden lisäksi sarake lähetetyn asiakirjan allekirjoittajaa varten sekä sarake päivämäärälle, jolloin lähtevä asiakirja on toimitettu kirjaamoon. 41 Prosessitoimiston lähetettyjen kirjeiden diaarissa puolestaan oli ainoastaan seuraavat sarakkeet: numero; päivämäärä; sisältö. Kameraalihovi näyttäisi olevan ainoa virasto Vanhassa Suomessa, josta on säilynyt pöytärekisteriä, nastol nyj reestr. 42 Sellaisia pidettiin ainakin taloustoimistossa, tullitoimistossa ja prosessitoimistossa. Eräitä pöytärekistereitä on nimitetty saapuneiden asiakirjojen rekisteriksi, siis diaariksi. Pöytärekistereihin merkittiin aikajärjestyksessä kameraalihovin ao. toimistoon käsiteltäväksi saapuneet asiat (asiakirjat) ja niiden käsittelyvaiheet. Tullitoimiston pöytärekisteri vuodelta 1789 kuvastaa hyvin käsittelyjärjestystä. Tässä rekisterissä on seuraavat sarakkeet: 43 Saapumisemerkinnät o Saapuminen kameraaliahoviin (juokseva numero ja päivämäärä) o Saapuminen tullitoimistoon (juokseva numero ja päivämäärä) Saapuneen asian sisältö Toimistossa asialle suoritetut toimenpiteet (kaikki merkinnät tässä sarakkeessa on allekirjoituksellaan varmentanut toimiston päällikkö kollegineuvos von Rechenberg) Milloin asia on esitelty kameraalihoville Milloin lähtevä asiakirja on lähetetty tai mitä muita toimenpiteitä asialle on tehty toimistossa Kameraalihovin pöytärekisterit näyttävät olleen yhdenmukaisia kaikissa toimistoissa, sillä ainakin taloustoimistossa ja prosessitoimistossa pidetyissä pöytärekisterissä noudatettiin samanlaista sarakejakoa kuin tullitoimistossa. 44 Saapuneiden ja lähetettyjen kirjeiden diaarit olivat olennaisia elementtejä viimeistään 1600 luvulta lähtien useiden saksalaisten valtioiden hallintovirastojen asiakirjahallinnossa. Ne kehittyivät 1700 luvun lopulla ja 1800 luvun alkupuolella useita sarakkeita sisältäviksi kirjeenvaihdon hallintavälineiksi. Viipurin kameraalihovin toimistojen pöytärekisterit, jotka edustavat kehittyneintä diaarityyppiä Vanhassa Suomessa, muistuttavat sarakejaoltaan aika pitkälti 1700 luvun jälkipuoliskolla ja 1800 luvun alkupuolella saksalaisissa valtioissa ja Itävällassa kehittyneitä kronologisia saapuneiden asiakirjojen diaareja (Geschäftstagebuch), joihin ne voidaan rinnastaa. Saksalaisen hallintokäytännön ydinalueiden kansliakäytännöissä pöytärekisterin, Tischregister, nimellä kulkevaa diaaria ei kuitenkaan näytä esiintyvän. 45 Käskynhaltijakauden diaareissa tietyn asian käsittelyprosessissa virastoon tulleiden ja siellä laadittuja asiakirjojen välinen viitejärjestelmä oli verraten kehittymätöntä. Ainoana asiakirjoja toisiinsa linkittävänä metatietotyyppinä oli asioiden/asiakirjojen käsittelypäivien merkitseminen diaariin. Asiakirjoille annettujen numeroiden käyttö metatietona käskynhaltijakaudella näyttää olleen vierasta, 46 joskin saapuneisiin ja lähetettyihin asiakirjoihin merkittiin niiden diaarinumerot. Siten kameraalihovin diaareissa ei viitata hovin istuntojen päätöspäiväkirjoihin ja pöytäkirjoihin niiden numeroilla, ainoastaan päivämäärillä. Kameraalihovin toimistojen pöytärekistereissä on kuitenkin ilmoitettu sekä koko viraston saapuneiden kirjeiden diaarin että toimiston saapuneiden kirjeiden numerot.
7 7 Vanhan Suomen virastojen diaareissa ei myöskään ole mitään merkintöjä, jotka kytkisivät niihin rekisteröidyt asiakirjat asiakirjojen säilytykseen viraston arkistossa. Asioiden käsittelyssä muodostetut aktit on ilmeisestikin tiettyjä rutiineja noudattaen luovutettu viraston arkistoon, jossa on laadittu erillisiä aktiluetteloita aktiaineiston hallintaa varten. Käskynhaltijakauden virastojen diaarinpidolle Vanhassa Suomessa oli leimallista sekä saapuneiden että lähetettyjen asiakirjojen diaarien pito. Saksalaisen Johannes Papritzin luokituksen mukaan kyseessä oli järjestelmä, jossa pidettiin kahta unilateriaalia diaaria (zwei unilaterale Geschäftstagebücher), joihin rekisteröitiin sekä viranomaisten että yksityisten kanssa käyty kirjeenvaihto. 47 Tämä diaarijärjestelmä poikkesi useissa suhteissa selvästi Ruotsiin kuuluvissa lääneissä pidetystä diaarijärjestelmästä, jossa viranomaisilta saapuneet kirjeet rekisteröitiin erillisiin kirjeasian diaareihin, kun taas yksityisten lähettämät asiakirjat, anomukset eli supliikit, vietiin erillisiin anomusasiain diaareihin. Tässä ruotsalaisessa järjestelmässä ei pidetty erillisiä lähetettyjen kirjeiden ja anomusten diaareja, vaan viranomaisen lähettämistä vastauksista ja muista toimenpideasiakirjoista tehtiin merkinnät saapuneiden asiakirjojen diaareihin. Sekä kirjeettä anomusdiaareihin liittyi kaksi unilateraalista asiakirjasarjaa, kirjediaareihin saapuneiden kirjeasiakirjojen sarja ja kirjekonseptien sarja, sekä anomusdiaariin anomusasiakirjojen sarja ja päätöskonseptien sarja. 48 Tämä järjestelmä vastaa Papritzin luokituksessa diaarien osalta pelkästään unilateraalia diaaria (unilaterales Geschäftstagebuch), joka tosin oli eriytetty kahdeksi rinnakkaiseksi asia(kirja)tyypin mukaiseksi diaariksi. 49 Aktinmuodostuksesta Myös aktinmuodostuksen osalta Vanhan Suomen asiakirjahallinto poikkesi suomalaisista lääninhallituksista. Saapuneista asiakirjoista muodostettiin näissä lääninhallituksissa sarja aktiperiaatteen (Serienaktensystem) mukaisesti asiakirjavihkoja siten, että kustakin saapuneesta asiakirjasta ja sen käsittelyn yhteydessä mahdollisesti kertyneistä sisäisistä asiakirjoista muodostettiin erillinen akti, joka tavallisesti arkistoitiin diaarinumeron mukaan, anomusasioiden aktit kuitenkin useasti päätöspäivämäärän mukaisesti. Lähteneistä kirjeistä ja päätöksistä muodostettiin sen sijaan kronologiset sarjat, kirjekonseptien ja päätöskonseptien sarjat. Kyseessä on siten diaareja vastaava unilateraalinen aktinmuodostus, kaksi unilateraalista sarjaa kutakin diaaria kohden. 50 Venäjällä ja siten myös Vanhassa Suomessa aktinmuodostuksessa noudatettiin toisenlaisia periaatteita kuin ruotsinpuoleisessa asiakirjahallinnossa. Aktinmuodostus oli Vanhassa Suomessa ainakin käskynhaltijakaudelta lähtien luonteeltaan bilateraalista eli samaa asiaa koskevat saapuneet ja lähetetyt asiakirjat on yleisesti yhdistetty samaan asiakirjavihkoon. Tätä arkistonmuodostusjärjestelmää voidaan luonnehtia asia aktijärjestelmän (Serienaktensystem) mukaiseksi arkistoinniksi. Aktinmuodostus on kuitenkin tapahtunut vaihtelevia periaatteita noudattaen. Usein näyttää yhteen aktiin yhdistetyn yhtä rajattua asiaa koskevat asiakirjat (Einzelfallakte), 51 esim. Viipurin hengellisen hallituksen raportti käskynhaltijakunnanhallitukselle koskien rangaistusmaksujen perimistä niiltä, jotka olivat laiminlyöneet käydä synnintunnustuksella, 52 mutta myös laajempialaisia asia akteja on muodostettu (Betreffakten), 53 ilmeisesti käytännön tarpeista johtuen. Tällaisia akteja ovat esim. käskynhaltijakunnanhallituksen akti, joka koski kylvöjä ja satoja Viipurin kuvernementissa vuonna ja kameraalihovin taloustoimiston poikkeuksellisen laajat aktit, joista toinen koski Kymenkartanoa vuonna 1791 ja
8 8 toinen ortodoksiselle arkkipiispalle ja luostareille kuuluvia maaomistuksia, myllyjä ja kalastamoja vuosina Vanhan Suomen viranomaisissa asiakirjavihkoihin liitetyt asiakirjat nidottiin yleisesti langalla tukevasti yhteen, ja laajemmissa akteissa suppeita osa akteja liitettiin yhteen yhdeksi aktiksi. 56 Asiakirjavihkot varustettiin yleisesti kansilehdellä, johon aktin otsikko merkittiin (esim. Delo po. tai Delo o., saksaksi esim. Acta auf der Bitte ). Kansilehdelle merkittiin säännöllisesti aktinumero, joka ei kuitenkaan liity diaarinumeroon, sekä päivämäärämerkintä tai vain vuosiluku. Kameraalihovin taloustoimiston eräiden aktien kansilehdelle merkittiin myös asiakirjojen rajaajankohdat, aloitettu (načato) sekä ratkaistu (rešeno). Päinvastoin kuin eräiden tuomioistuinten akteissa, 57 ei hallinnollisten virastojen akteihin ole laadittu sisällysluetteloita (rotel, rotulus). Käskynhaltijakauden ylimpien viranomaisten akteja on säilynyt hyvin vähän, ja nykyiset sarjat on mitä ilmeisimmin koottu hajalle ja epäjärjestykseen joutuneista akteista. Siten käskynhaltijakunnanhallituksen akteihin on yleisesti lyijykynällä tehty merkintöjä siitä, että kyseiset aktit ovat kuuluneet Dahlin kokoelmaan. Lisäksi hyvin suuri osa tästä aktiaineistoista ei ole käytettävissä huonokuntoisuuden vuoksi. Seurauksena on, että mitään alkuperäisiä aktisarjoja ei voida analysoida. Eräitä havaintoja voidaan kuitenkin tehdä kansilehtimerkintöjen perusteella. Aktit on numeroitu vuosittain juoksevasti kuten jo Raimo Viikki on todennut. 58 Vuosi, jolta aktin ensimmäinen asiakirja on, näyttää määränneen, minkä vuoden akteihin asiakirjavihko arkistoitiin. 59 Käskynhaltijakunnanhallituksen aktien numerointi ei ainakaan 1790 luvulla näytä vuoden puitteissa noudattaneen kronologiaa. Pääaktisarjan aktit on lisäksi järjestetty ja luetteloitu kahteen kertaan. Aktien alkuperäinen numerointi on kansilehden vasemmassa yläkulmassa. Se on useimmiten ylivedetty ja toinen numero on sijoitettu kansilehden oikeaan yläkulmaan ilman numerolyhennettä (esim. No 5 113). Käskynhaltijakaudella ja sen jälkeen aktinmuodostus Vanhan Suomen ylemmissä virastoissa oli selvästi kehittyneempää kuin suomalaisissa lääninhallituksissa. Aktinmuodostuksessa, samoin kuin käytetyssä diaarijärjestelmässä, on selvästi nähtävissä vaikutteita saksalaisissa valtioissa 1700 luvun jälkipuoliskolla kehitetyistä järjestelmistä. On kuitenkin ilmeistä, että näiden järjestelmien toimivuus on vaatinut huomattavasti suuremman henkilökunnan kuin mikä on ollut käytettävissä suomalaisissa lääninhallituksissa. Virastojen arkistoissa on tarvittu henkilökuntaa aktien nitomiseen sekä aktien löytämisen kannalta välttämättömien aktiluetteloiden laatimiseen ja ilmeisesti myös aktien kansilehtien kirjoittamiseen. Sen arvioiminen, missä määrin diariointi ja arkistointi Vanhan Suomen virastoissa kaikilta osin toteutuivat suunnitellulla ja määrätyllä tavalla vaatisi kuitenkin perusteellisempia tutkimuksia. Siten olisi tarpeen selvittää kuinka suuri osa virastoissa käsitellyistä asiakirjoista ja asiakirjoista tuli todella diarioinnin piiriin ja kuinka suuri osaa jäi sen ulkopuolelle. Yhteenveto Pietari Suuri uudisti Venäjän hallintorakenteita pääasiassa ruotsalaisia esikuvia noudattaen, mutta jo hänen ajaltaan on viitteitä siitä, että venäläiseen asiakirjahallintoon saatiin vaikutteita saksalaisista valtioista. Käskynhaltijakaudella Vanhan Suomen viranomaisten
9 9 diariointijärjestelmissä ja arkistointikäytännöissä heijastuu hyvin selvänä saksalainen vaikutus, mikä puolestaan on seurausta Venäjällä omaksutuista saksalaisista vaikutteista. Nämä saksalaisperäiset järjestelmät olivat selvästi kehittyneempiä kuin suomalaisessa lääninhallinnossa käytössä olleet järjestelmät, kun silmällä pidetään laajempia asiakokonaisuuksia koskevien asiakirjojen nopeaa saamista arkistosta käsittelijöiden käyttöön. Tällaisen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ylläpito ja toimivuus vaativat kuitenkin huomattavasti enemmän henkilökuntaa kuin valtakunnanrajan länsipuolella käytössä olleet järjestelmät ja käytännöt, joiden hoitamiseen oli käytettävissä suhteellisen vähän henkilökuntaa. Yleistäen voidaankin todeta, että mikäli hallinnon asiakirjahallinnon ja arkistotoimen halutaan toimivan tehokkaasti ja luotettavasti, on näiden toimintojen ylläpitoon ja hoitoon osoitettava riittävät henkilöresurssit. Tämä on pätenyt menneisyydessä mutta pätee edelleenkin myös nykyisessä sähköisessä asiakirjahallinnossa, kuten käytännön kokemukset aivan viime ajoiltakin osoittavat. 1 Raimo Viikki, Arkiven från gamla Finland, Nordiske arkivstudier tilegnet landsarkivar dr. phil. Harald Jørgensen den 3. januar 1977, København 1977, s ; ks. myös Raimo Viikki, Vanhan Suomen henkilöverotus ja väestöluettelot, Historiallinen Arkisto 60 (1966). 2 Vanhan Suomen arkistot Arkiven från Gamla Finland, toim. Eljas Orrman & Jyrki Paaskoski, Arkistolaitoksen yleisluettelo VI, Helsinki Claes Peterson, Peter the Great s Administrative and Judicial Reform. Swedish Antecedents and the Process of Reception, Rättshistoriskt bibliotek 29, Stockholm Polnoe sobranie zakonov Rossijskoj Imperii (PSZ) (Sobranie pervoe ), (VI) 3534 ( ). 5 Peterson, s Esim. Joh. Ax. Almquist, Kommerskollegium och Riksens ständers manufakturkontor samt konsulsstaten, Meddelanden från Svenska Riksarkivet, Ny följd 4, Stockholm , s. 26, 312; Nils Edén, Från Gustav Vasa till Karl XII:s död, Kammarkollegiets historia, Stockholm 1941, s Edén, s. 104; Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet II, Turku 1923, s PSZ (VI) 3534 ( ), luvut VIII, XXVIII, XXXII ja XXXIII; Gosudarstvennost Rossii. Slovarj Spravočnik ( ) (GR) 5:1, s. 23, 5:2, s. 286; Enciklopedičeskij slovar ( ) (ES) 3, S. 312; N. P. Eroškin, Istorija gosudarstvennyh yčreždenij dorevolucionnoj Rossii, 3. painos, Moskva 1983, s ; Peterson, s GR 5:1, s PSZ (VI) 3534 ( ), luku XXXIII. 11 Tunnetuin tällainen sarja Ruotsissa on valtakunnanrekistratuura, riksregistraturet, joka sisältää puhtaaksikirjoitetut kopiot kuninkaallisista kirjeistä Kustaa van ajoista lähtein, mutta joka 1600 luvun lopussa ja 1700 luvun alussa hajosi useiksi rinnakkaisiksi sarjoiksi. 12 Brockhaus Efron 26, s PSZ (VI) 3534 ( ), luku XLIV; GR 5:1, PSZ (X) 7256 ( ). Ukaasissa todettiin mm., että esiintyi tapauksia, että pöytäkirjat laadittiin päätösten jälkeen, ja kun myöhästyneet pöytäkirjat tulevat allekirjoitettaviksi, eivät virkamiehet työn paljouden vuoksi enää muistaneet mistä päätöksistä oli kyse. 15 PSZ (XVIII) ( ). Ukaasissa määrättiin mm., että päätökseen osallistuneiden kollegion jäsenten tuli allekirjoittaa asiaa koskeva päiväkirja, kun sen sijaan kaikkien kollegion jäsenten tuli allekirjoittaa pöytäkirja. Lisäksi ukaasiin liittyi päiväkirjan malli.
10 10 16 PSZ (X) 7226 ( ); GR 1, s. 294, 3, s PSZ XL:2:3, ( ) (s ), 17838, ( ) (s ). 18 Viikki 1977, s Viipurin ortodoksisen seurakunnan arkisto, I Aa 1 Rippikirjat : 56, MMA. 20 PSZ XXI ( ) ( ), 18 ja 25 ; GR 2, s ; Viikki 1977, s Sihteeri toimi venäläisessä hallinnossa yleisesti kanslian päällikkönä sekä esittelijänä sen istunnossa, kollegiossa. 21 Björn Asker, I konungens stad och ställe. Länsstyrelser i arbete , Arkivvetenskapliga studier 7, Uppsala 2004, s , , Käskynhaltijahallituksen saapuneiden kirjeiden diaariin vuodelta 1788 oli kesäkuussa rekisteröityä 269 saapunutta asiakirjaa, mikä merkitsee n asiakirjaa vuositasolla. 23 Kameraalihovin saapuneiden kirjeiden diaariin vuodelta 1784 on rekisteröity yhteensä 1520 asiaa (asiakirjaa), ja vuonna 1799 n. 1370, mikä ilmenee saman vuoden taloustoimiston pöytärekisteristä. 24 Ylimetsänhoitajan lähteneiden kirjeiden diaariin oli 1807 rekisteröity 1362 kirjettä, ja 1810 kirjeitä oli Jyrki Paaskoski, Vanhan Suomen hallintohistoria Gamla Finlands förvaltningshistoria, Vanha Suomen arkistot Arkiven i Gamla Finland, Arkistolaitoksen yleisluettelo Översiktskatalog för Arkivverket VI, Helsinki 2012, s Ks. Vanhan Suomen arkistot, kyseisten virastojen asiakirjasarjat. 26 Lappeenrannan maistraatin diaarit ovat Viipurin oblastinarkistossa (LOGAV) ja Sortavalan maistraatin diaarit osaksi Petroskoissa Karjalan tasavallan kansallisarkistossa. Vrt. Vanhan Suomen asiakirjat, s. 373, Sortavalan kaupunginraadin diaarit ovat nykyisin Petroskoissa Karjalan tasavallan kansallisarkistossa. 28 Viipurin ja Käkisalmen kihlakunnanoikeuden (tuomiokunnan) diaarit ja luettelot , 1, Rannan tuomiokunnan arkisto, KA; Käkisalmen eteläisen tuomiokunnan diaaria säilytetään Leningradin oblastinarkistossa Viipurin (LOGAV). 29 Vrt. VAKKA arkistotietokannassa olevia tietoja Viipurin provinssikanslian diaarista. < >. 30 Viikki 1977, s Myös datiivipäätteisiä muotoja, esim. reestr vhodjaščim/ishodjaščim bumagam, käytettiin rinnan genetiivipäätteisten muotojen kanssa. 32 Brockhaus Efron 26, s Termiä žurnal ei kuitenkaan näytä yleisesti käytetyn diaarin merkityksessä ainakaan 1800 luvun alkupuolella, mutta näyttäisi yleistyneen Venäjällä tässä merkityksessä 1800 luvun kuluessa. Žurnalist tuli 1811 Venäjän ministeriöissä kirjaajan virkanimikkeeksi ja levisi myös muuhun hallintoon luvun lopulla žurnalist tarkoitti Brockhausin ja Efronin tietosanakirjan mukaan muiden merkitysten ohella kirjaajaa. Vanhan Suomen asiakirjoissa ei termiä žurnal näytetä käytetyn diaareista, mutta Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörin kansliassa on joitakin osastojen saapuneiden kirjeiden diaareja kutsuttu termillä žurnal, esim. žurnal vhodjaščih del i nastol nyj reestr, žurnal i nastol nyj reestr Aa 3 (1809), Aa 5 (1810), Kenraalikuvernöörinkanslian (KKK) arkiston luettelo 305, Kansallisarkisto. Brockhaus Efron 22, s. 55; Vladimir Dal, Tolkovyj slovar živogo velikorusskogo jazyka 1, reprint izdanija gg., Moskva 1994: 1368; Slovar russkogo jazyka XVIII veka, Vypusk 7, Sankt Peterburg 1992, s. 148; GR 5:1, s. 328.
11 11 34 Siten Viipurin kameraalihovin prosessitoimiston lähetettyjen kirjeiden diaaria vuodelta 1807 kutsuttiin sekä tällä nimellä mutta myös pöytärekisteriksi. 35 Diaareja on säilytyt käskynhaltijakaudelta suhteellisen vähän. Lisäksi suuri osa niistä on lisäksi huonokuntoisuuden vuoksi käyttökiellossa, minkä vuoksi ei ole ollut mahdollista kattavasti analysoida koko säilynyttä diaarimateriaalia. Keisarillisten sekä senaatin ukaasien käsittelystä oli olemassa erityismääräyksiä, joilla pyrittiin takaamaan niiden säilyminen. Tällaisten ukaasien saapumisesta vastaanottajalle piti lähettää ilmoitus senaattiin kuten käskynhaltijahallituksen saapuneiden ukaasien sarjasta ilmenee. Vrt. Viikki 1977, s Esim. Viipurin käskynhaltijakunnanhallituksen saapuneiden kirjeiden diaari 1788 (myöhempi merkintä Nastol nyj reestr ), KA; Viipurin kameraalihovin prosessitoimiston saapuneiden kirjeiden diaari 1806; KA; Viipurin maistraatin arkisto, A III 6 Maistraatin kirjediaari 1789, MMA; 37 Viipurin käskynhaltijakunnanhallituksen arkisto, Ab 1 Saapuneiden ukaasien diaari 1795, MMA, ks. sarjan tietosisältökuvaus VAKKA arkistotietokannassa,< > 38 PSZ XXI ( ) ( ). 39 Raimo Viikin kuvaus kameralihovin žurnaleista ei koske viraston diaareja, vaan kameraalihovissa pidettyjä istunto eli päätöspäiväkirjoja, joiden nimityksenä myös oli žurnal. Viikki 1977, s Viipurin kameraalihovin saapuneiden kirjeiden diaari 1784, KA. 41 Viipurin kameraalihovin 1. toimiston lähetettyjen kirjeiden diaari 1788, KA. 42 Pöytärekisitereillä, nastol nyj reestr, oli 1900 luvun alussa toisenlainen funktio osasto /toimistodiaareina kuin 1700 luvulla ja 1800 luvun alussa. Järvinen, s. 87; vrt. myös pöytäreksiterisarjoja KKK:n arkistossa, KA. 43 Vanhan Suomen arkistot, kuva 30 s Viipurin kameraalihovin prosessitoimiston arkisto, Aa1 (IV:1), Viipurin kameraalihovin prosessitoimiston saapuneiden kirjeiden diaari 1806, MMA, tietosisällönkuvaus VAKKAarkistotietokannassa, < >; Viipurin kameraalihovin 1. toimiston pöytärekisteri 1799, KA 45 Heinrich Otto Meisner, Urkunden und Aktenlehre der Neuzeit, Leipzig 1952, s. 51, 83 84; Gerhard Enders, Archivverwaltungslehre, Nachdruck der 3. durchgesehenen Auflage, 2004, s ; Michel Hochedlinger, Urkunden und Aktenlehre der Neuzeit, Wien, München 2009, s. 36, Ennen käskynhaltijakautta on Viipurin tuomiokunnan lähetettyjen kirjeiden diaarissa vuodelta 1760 poikkeuksellisesti viittauksia saman vuoden saapuneiden kirjeiden diaarin numeroihin. Rannan tuomiokunnan arkisto 1, Saapuneiden ja lähetettyjen kirjeiden diaarit , KA. 47 Johannes Papritz, Archivwissenschaft II, Marburg 1976, s Alpo Salmela, Diarieföringen hos statens ämbetsverk i Finland. Några glimtar ur utvecklingen, Arkivvetenskapliga studier 4, tillägnad Robert Svedlund, Lund 1968, s ; Markku Järvinen, Om arkivläggningsmetoder och arkivens struktur i Finland. Primär arkivbildning och sekundära ordningsarbeten, Nordiske arkivstudier tilegnet landsarkivar dr. phil. Harald Jørgensen den 3. januar 1977, København 1977, s Papritz 1976b, s Vrt. Papritz 1976a, s. 39, , 1976b, s Papritz 1976a, s ; Hochedlinger, s Viipurin käskynhaltijakunnanhallituksen arkisto, Ea Aktit (38), akti 119/1790, MMA. 53 Papritz 1976a, s ; Hochedlinger, s Viipurin käskynhaltijakunnanhallituksen arkisto, Ea, Aktit (38), akti 120/1791, MMA.
12 12 55 Viipurin kameraalihovin taloustoimiston arkisto, Ea Aktit 1791 (VII:5) ja (VII:6), akti 4/1798, MMA. 56 Vrt. Enders, s Paaskoski, s Viikki 1977, s Koska kultakin vuodelta on tallella vain muutamia akteja, mitään aukotonta numerosarjaa ei voi todeta. Tästä seuraa, että periaatteessa on mahdollista, että usealta vuodelta asiakirjoja sisältävät verraten harvalukuiset aktit on kaavamaisesti järjestettäessä sijoitettu aktin alkamisvuodelle, vaikka tällaiset aktit alun perin arkistoitu sille vuodelle, jolloin asian käsittely on päättynyt. Kun myöskään käskynhaltijakunnanhallituksen arkistossa laadittuja aktiluetteloita ei näytä säilyneen, jää päätelmä aktien kronologisesta arkistoinnista vuositasolla hieman epävarmaksi. Kameraalihovin taloustoimiston arkistosta on olemassa tallella aktiluettelot ajanjaksolta , mutta niitä ei voida huonon kunnon vuoksi käyttää.
HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,
HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin
Lisätiedotsaman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa
1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotYLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto
YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,
LisätiedotVALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS
1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto
LisätiedotMiksi arkistointi on tärkeää?
Miksi arkistointi on tärkeää? Siksikö, kun lait ja asetukset määräävät? Vaiko onko se oman edun mukaista ja järkevää? Arkistopäivät 2003 Leena Kononen @tulli.fi Sisäinen ja ulkoinen tieto - perusero on
LisätiedotViipurin Suomalaisen Kirj allisu usseuran toimitteita
Viipurin Suomalaisen Kirj allisu usseuran toimitteita 10 HELSINKI 1992 ,a 1 1 Vuonna 1993 700 vuotta täyttävä Viipurin linna v. 1797. ISBN 951-96575-0-9 - Etelä-5aimaan Kustamus Oy - UIPl,100nr1nta 1992
LisätiedotMiksi arkisto järjestetään?
Yksityisarkistot Yksityinen arkisto On arkistonmuodostaja On sen tehtävien hoidosta kertyvien asiakirjojen kokonaisuus On ainutkertainen On historiallinen todistusarvo Asiakirjahallinto/RB 2 Miksi arkisto
LisätiedotKORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT
KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Carelia-rakennus, Auditorio C2 12.10.2010 OKM:n SALAMA-hanke Asianhallintajärjestelmällä tehoa sähköisiin prosesseihin Tietohallintojohtaja
LisätiedotSUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA
SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA PETROSKOISSA Toimittanut Pertti Kolari 1 Etelä-Karjala-instituutti Lappeenrannan teknillinen yliopisto ISSN 2243 3384 ISBN 978-952-265-397-0 ISBN
LisätiedotArkistoala historioitsijan työllist
Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen
LisätiedotAsiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet
Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja
LisätiedotPOSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2
1 POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 3. ASIAKIRJAHALLINNON ORGANISOINTI JA VASTUUT...2 3.1. Asiakirjahallintoa johtavan viran-/toimenhaltijan
LisätiedotAjankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen
Ajankohtaista seulonnasta 18.2.2010 Markku Leppänen Arkistolaitoksen seulontapolitiikka ja seulontastrategia vahvistettu vuonna 2008 - Seulontatoiminnan perusta ja tavoitteellinen linjaus - Keskeiset menetelmät
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGINARKISTO
Diaarit hakemistoina Diaarit ovat virastojen ja laitosten käyttämiä asiakirjarekistereitä, joissa luetteloidaan kirjatut asiakirjat. Jokaiselle käsiteltävälle asialle annetaan oma diaarinumero, joka seuraa
LisätiedotMUISTIO Eljas Orrman 3.7.2009 KUNNALLISESTA ARKISTONMUODOSTAJA-KÄSITTEESTÄ
MUISTIO Eljas Orrman 3.7.2009 KUNNALLISESTA ARKISTONMUODOSTAJA-KÄSITTEESTÄ Normitilanne Tarkasteltaessa kysymystä siitä, voidaanko yhden kunnan kaikkien toimielinten ja muiden organisaatiorakenteiden katsoa
LisätiedotAsetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta
Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 5 päivänä
LisätiedotVIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE
VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa
LisätiedotOulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö
Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt
LisätiedotAsiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä
Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).
LisätiedotArkistotoimen organisointi Suomen senaatissa kaksi vuosisataa sitten
ARTIKKELI Arkistotoimen organisointi Suomen senaatissa kaksi vuosisataa sitten Eljas Orrman Professori, ent. arkistoneuvos eljas.orrman@pp1.inet.fi The paper deals with the organization of records and
LisätiedotAsiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje
Hyväksytty maakuntahallituksessa 23.3.2015. Kumoaa 18.4.1990 hyväksytyn arkistosäännön. Voimaantulo 1.1.2015. 1 Yleistä Arkistolain 8 :n mukaan arkistonmuodostajan on määrättävä miten sen arkistotoimen
LisätiedotARKISTOLUETTELO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KUNNANSAIRAALA MERKINTÄKIRJAT
MERKINTÄKIRJAT Sivu 1(13) Ae Sairaalapäiväkirjat 1962 1970 Toimivat potilaskertomusten hakemistoina (numero). 1 Sairaalapäiväkirjat 1961-1961 Sisätautien ja kirurgian osastot 2 Sairaalapäiväkirjat 1962-1962
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
LisätiedotKIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005
KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja
LisätiedotEtelä-Karjalan Hankintapalvelut, Tullitie 7 D, LAPPEENRANTA. Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä
Lemin kunta 1 Aika klo 9-9.10 Paikka Etelä-Karjalan Hankintapalvelut, Tullitie 7 D, 53500 LAPPEENRANTA Saapuvilla olleet jäsenet Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen
LisätiedotTampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö
18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus
LisätiedotKorkein hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus Korkeimman hallinto-oikeuden toimiala on erittäin laaja. Korkeimman hallinto-oikeuden ja yleisesti hallintotuomioistuinten yhteiskunnallinen tehtävä ulottuu kaikille yhteiskuntaelämän
Lisätiedot24.1.2005 1291/539/2004 VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA
24.1.2005 1291/539/2004 Song Networks Oy PL 100 00094 SONG VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA 1. ASIAN VIREILLE TULO 2. SONGIN VASTAUS Song Networks
LisätiedotOikeuskanslerinviraston työjärjestys
Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 :n 2 momentin ja oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston
LisätiedotPuheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 15.10.2008 klo 18.00-19.10 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: 45 Kokouksen avaus Pöytäkirja Esityslista 5/2008
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 848. Asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1999 N:o 848 855 SISÄLLYS N:o Sivu 848 Asetus entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen
LisätiedotSUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT
SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT ALATORNIO Rippikirjat 1750-1799 IK 203 " 1780-1828 IK 204 " 1819-183 IK 205 " 1826-1851 IK 206 " 1845-1868 IK 207 " 1859-1868 IK 208 Lastenkirjat 1860-1880 Syntyneet
LisätiedotKUNTALAISTEN JA VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ALOITTEIDEN KÄSITTELY
TEKEMIEN ALOITTEIDEN KÄSITTELY KERAVAN KAUPUNKI Keskushallinto 7.12.2010 2 Sisällys 1. ALOITE JA ALOITEOIKEUS... 3 1.1. Aloite... 3 1.2. Kunnan asukkaan aloiteoikeus... 3 1.3. Valtuustoryhmän ja valtuutetun
LisätiedotOikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta
Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja
LisätiedotASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI
ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali
LisätiedotTyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 22.4.2015 klo 18
Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 22.4.2015 klo 18 Tyrnävän kirkossa, käynti sakastin ovesta. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45.
LisätiedotSOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNNAN TYÖJÄRJESTYS
1 SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNNAN TYÖJÄRJESTYS Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain (1299/2006 ja 463/2008) 4 :n, 7 :n 13 :n ja 19 :n nojalla Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION VIRKAEHTOSOPI- MUSASETUKSEN 10 :N MUUTTAMISESTA
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan
LisätiedotVALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa
1 (5) 9.12.2011 VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 9-10.12.2011) 1 Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa
LisätiedotPohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162
Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta
LisätiedotKIRKKONEUVOSTO 3/2018 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS
KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA KIRKKONEUVOSTO 3/2018 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 22.2.2018 sivu 23. Kemin kirkon korjauksen ohjausryhmä... 2 24. Nuorisotyönohjaajan virka... 3 25. Kirkonkirjojen pidon
LisätiedotVieremän seurakunta Kokouspöytäkirja 2/2015 Kirkkovaltuusto 18.5.2015. maanantaina 18. päivänä toukokuuta 2015 klo 19.00 alkaen tarjoilua 18.30 19.
18.5.2015 20 KOKOUSKUTSU KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA maanantaina 18. päivänä toukokuuta 2015 klo 19.00 alkaen tarjoilua 18.30 19.00 KYRÖNNIEMI, PAPPILA JÄSENET Aho-Repo Päivi Haataja Markku Honkanen Viljo
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Keskussairaalantie 7 15850 LAHTI puh. 03 819 111
19.2.2009 Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE Effica Yksilö- ja Perhehuolto 1 REKISTERIN NIMI Perhehuoltojärjestelmä (Effica Yksilö- ja Perhehuolto) Perhehuoltojärjestelmä on osa
LisätiedotSähköisessä muodossa olevista pysyvään säilytykseen määrätyistä asiakirjoista otetaan paperitulosteet.
ROVASTIKUNTA-ARKISTON ARKISTOSÄÄNTÖ 1. Rovastikunnan asiakirjahallinto ja arkistotoimi Rovastikunta on itsenäinen arkistonmuodostaja. Rovastikuntakokous lakkautettiin hiippakuntahallinnon uudistamisen
LisätiedotHENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT
HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.
LisätiedotPöytäkirja 3/2016 1 (11)
Pöytäkirja 3/2016 1 (11) 16.02.2016 Aika 16.02.2016 klo 09:00-09:55 Paikka Mikkeli, H-rakennuksen neuvotteluhuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen ja järjestäytyminen 3 2 Kokouksen laillisuus
LisätiedotYHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto) 26 päivänä huhtikuuta 2007 *
KOMISSIO v. SUOMI YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto) 26 päivänä huhtikuuta 2007 * Asiassa 0195/04, jossa on kyse EY 226 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä
LisätiedotTuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotHallintosääntö. Ylöjärven kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 (8) Ylöjärven kaupunki Hallintosääntö Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt Hallintosäännössä
LisätiedotKuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo
Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo KIRKONARKISTOT ENO Rippikirjat 1780 1843 TK 1304 Rippikirjat 1844 1900 28-159 Lastenkirjat 1808 1900 1-98 Syntyneet 1797 1906 1-30 Vihityt
LisätiedotÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS
RILin hallituksen hyväksymä 13.3.2014 Sivu 1 (6) ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS I Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi mitä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n (jäljempänä Liitto) säännöissä hallituksen
LisätiedotILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKRIJA 3/2014 SEURAKUNNAN NEUVOSTO
1 ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKRIJA 3/2014 SEURAKUNNAN NEUVOSTO Seurakunnan neuvoston kokous Aika 11. maaliskuuta 2014 klo 16.00 17.47 Paikka Läsnä Seurakuntatalo, Mantsintie 7 Ilomantsi isä
LisätiedotMUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.
PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT
LisätiedotKaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015
Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,
LisätiedotOsmo Pylkkö puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä
Lemin kunta 1 Aika klo 16.00-16.30 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnanvirasto Pylkkö Osmo Huttunen Matti Pesari Markku puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsen Muut saapuvilla olleet - Laillisuus
LisätiedotKAINUUN LIITON ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE
KAINUUN LIITON ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE Hyväksytty: Maakuntahallitus 17.6.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI 3 3 ORGANISOINTI, TOIMIVALTA, VASTUUHENKILÖT
LisätiedotTässä johtosäännössä säädetään hallintokeskuksen organisaatiosta ja tehtävistä.
Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 2.12.1993 Muutos hyväksytty kvsto:n kokouksessa 9.9.2004 Muutos hyväksytty kvsto:n kokouksessa 25.1.2007 Muutos hyväksytty kvsto:n kokouksessa 10.12.2012 HALLINTOKESKUKSEN
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotA DIAARIT JA PÄIVÄKIRJAT. Aa Saapuneiden kirjeiden diaarit. Saapuneiden kirjeiden diaarit. Ab Lähetettyjen kirjeiden diaarit
ARKISTOLUETTELO Kunta/Kuntainliitto Pääsarjan nimike Valkeakosken kaupunki A-G Arkistonmuodostaja/viranomainen Taksoituslautakunta Hyllyn numero 726-732 Lukumäärä ja laatu Arkistotunnus Asiakirjakokonaisuuden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotFI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)
1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan
LisätiedotArkistojen ryhmittely pääpiirteissään
Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 172. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2004 N:o 172 176 SISÄLLYS N:o Sivu 172 Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden
LisätiedotPIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT
1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko
LisätiedotArkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen
Nurmes 22.3.2013 Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen -Paperiset asiakirjat -Kartat piirustukset -Valokuvat -Diat, äänitteet -Sähköinen asiakirjat ja tiedostot 1 Miksi? - toiminnan sujuminen
LisätiedotMUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkoneuvosto 1/2010 15.1.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa
MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) KOKOUSTIEDOT Aika 15.1.2010 klo 16-17.35 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Vähäsarja Vilho vs. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj.
LisätiedotMaakuntahallitus 27.5.2013
Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa
LisätiedotILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 KIINTEISTÖLAUTAKUNTA
1 ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 KIINTEISTÖLAUTAKUNTA Kiinteistölautakunnan kokous Aika tiistai 1.4.2014 klo 16.00 Paikka Läsnä Seurakuntatalo, Mantsintie 7 Ilomantsi Hoskonen Oiva,
LisätiedotA DIAARIT, PÄIVÄKIRJAT JA MERKINTÄKIRJAT. Ab Saapuneiden kirjeiden diaarit. Saapuneiden kirjeiden diaarit. Saapuneiden kirjeiden diaarit
ARKISTOLUETTELO Kunta/Kuntainliitto Pääsarjan nimike Sääksmäen kunta A-G, J Arkistonmuodostaja/viranomainen Sosiaalilautakunta Hyllyn numero 1076-1077, 1079-1091 Lukumäärä ja laatu Arkistotunnus Asiakirjakokonaisuuden
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.
1 Äänestys- ja vaalijärjestys 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 2 Hallitus määrää joka kolmas
LisätiedotLäänintilit 1635-1808
Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja
LisätiedotTOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ
TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
LisätiedotKVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen
Maakuntahallitus 75 16.03.2015 KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen 90/01.00.03/2015 MHS 16.03.2015 75 Hallintosäännön 41
LisätiedotAa Saapuneiden kirjeiden diaarit. saapuneiden kirjeiden. Aa-Ab Saapuneiden ja lähetettyjen kirjeiden. Saapuneiden ja lähetettyjen kirjeiden diaari
ARKISTOLUETTELO Kunta/Kuntainliitto Pääsarjan nimike Valkeakosken kaupunki A-E, G-H, U Arkistonmuodostaja/viranomainen Terveyslautakunta Hyllyn numero 886, 891-897,900, 905-909, 916-920, 934 Lukumäärä
LisätiedotLuettelo tunnusnumeroista 1801 (1) Huom. (2)
3300 N:o 899 OSA III Lisäykset Lisäys VIII MÄÄRÄYKSET TUNNUSMERKINNÖISTÄ SEKÄ VAARALLISTEN AINEIDEN LUETTELO Säiliövaunujen, monisäiliövaunujen, irrotettavilla säiliöillä varustettujen vaunujen ja säiliökonttien,
LisätiedotMuut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17
Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä
LisätiedotHuhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous
Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Aika: klo 13.00 Paikka: Läsnä: Finlandia-talon kongressisiipi, Mannerheimintie 13 e, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta
LisätiedotARKISTOLUETTELO. Kopio SIVISTYSTOIMI KESKITETYT PALVELUT ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY LAKKAUTETUT TOIMIELIMET URHEILULAUTAKUNTA
Sivu 1(23) Aa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1960 1976 1 Saapuneiden kirjeiden diaarit 1960-1971 2 Saapuneiden kirjeiden diaarit 1972-1976 Sivu 2(23) Ab Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1960 1976 1 Lähetettyjen
LisätiedotKAINUUN LIITTO. Kirjaamis- ja rekisteröintiohje
KAINUUN LIITTO Kirjaamis- ja rekisteröintiohje SISÄLLYS 1 OHJEEN TARKOITUS... 1 2 KIRJAAMINEN 1 2.1 Kirjaamisen tarkoitus ja säädöspohja. 1 2.2 Asianhallintajärjestelmä ja asianhallinta-aineistot 1 2.3
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2017 1 (5) 441 Asiakirjahallinnon periaatteet ja johtavan viranhaltijan nimeäminen HEL 2017-004408 T 00 01 00 Päätös päätti hyväksyä Helsingin kaupungin asiakirjahallinnon
LisätiedotLiperin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Keskustie 10, 83100 Liperi
LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Tarkastuslautakunta 02.02.2015 Aika 02.02.2015 klo 12:30-13:45 Paikka Liperin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone, Keskustie 10, 83100 Liperi Käsitellyt asiat
LisätiedotPUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Kirkkoneuvosto 13.05.2015
PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 20.00 Paikka: Lamminniemen kappeli Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Henkilökoh. varajäsen Läsnä Karjalainen Esa
LisätiedotVAASAN YLIOPISTON ARKISTOSÄÄNTÖ. Yliopiston asiakirjahallinto ja arkistoimi ja niiden organisointi
1 VAASAN YLIOPISTON ARKISTOSÄÄNTÖ Yliopiston hallituksen 21.2.2017 hyväksymä, Kansallisarkiston 18.9.2017 asiakirjojen säilytysaikojen osalta vahvistama Yliopiston asiakirjahallinto ja arkistoimi ja niiden
LisätiedotILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2011 SEURAKUNNAN NEUVOSTO
1 ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2011 SEURAKUNNAN NEUVOSTO Seurakunnan neuvoston kokous Aika 13. syyskuuta 2011 klo 16.00-16.45 Paikka Läsnä Sonkaja tsasounassa isä Ioannis Lampropoulos,
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Turun kaupunki Lausunto 01.10.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotTIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Rekisterin nimi Henkilötietojen käsittelytarkoitus Rekisterin tietosisältö
TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisterinpitäjä Valtiokonttori Sörnäisten rantatie 13 000054 VALTIOKONTTORI Rekisterin nimi Valtiolle.fi - Valtion rekrytointijärjestelmä Henkilötietojen
LisätiedotLäsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen
ANJALANKOSKEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ Nro 4/2015 Sivu 1 (9) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina 9.4.2015 klo 17.00-19.12 Paikka Inkeroisten seurakuntatalo Läsnä et Heinonen Heikki kirkkoherra, pj.
LisätiedotAKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 2/2011 PÖYTÄKIRJA
1 KOKOUSAIKA 13.6.2011 kello 18.30 20.15 Kahvitarjoilu kello 18.00-18.30 KOKOUSPAIKKA Seurakuntasali, Sontulantie 1, Toijala OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Ahlfors Sirpa Aronen Hannele Haavisto Tuija Holkeri-Rokkanen
LisätiedotTyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18
Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 17.2.2016 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalossa. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!
LisätiedotHauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30.
HAUHON SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO KOKOUSKUTSU/ASIALISTA Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30. Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Seurakunnan
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24
LisätiedotPoliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 Hallintoyksikkö. 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto
Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto POLIISIN HALLINTOASIOIDEN TIEDONOHJAUSSUUNNITELMA; SEULONTAESITYS Poliisihallitus lähettää poliisin hallintoasioiden
Lisätiedot