FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2011

Transkriptio

1 FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI

2 FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA ) Finnpartnership-ohjelma ) Liikekumppanuustuki Liikekumppanuustuen hallinnointi Liikekumppanuustuen käsittely Valtionavustuspäätökset Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Myönnetty liikekumppanuustuki Alueellinen kohdentuminen Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Hakijayrityksen koon mukainen kohdentuminen Hakijayrityksen sijainnin mukainen kohdentuminen Toimialoittainen kohdentuminen Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Vuoden 2010 liikekumppanuustuen loppuraportointi Vuoden 2009 liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Vuoden 2008 liikekumppanuustuen toinen ja viimeinen seurantaraportti ) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) Matchmaking-tilaisuudet markkinnoinnin pääpainomaissa Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi LKO:n markkinointi Suomessa Matchmaking-toiminnan tulokset Yhteistyö sidosryhmien kanssa ) Neuvontapalvelu ) Henkilöstö ) Näkymät vuodelle 2012 ja tulevaisuuden kehitystarpeet... 38

3 1 (40) FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2011 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman kautta tuettavia hankkeita. Hankkeiden tulee mahdollisuuksien mukaan edistää taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristön kestävyyteen liittyviä kehitystavoitteita. Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. Liikekumppanuustuen kysyntä on kohdistunut 98 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin. Toimintavuonna rekisteröitiin 128 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 127 hanketta ja näistä 114:lle ministeriö myönsi tukea yhteensä euroa. Sekä hyväksyttyjen hankkeiden että myönnetyn tuen yhteismäärä ovat yli vuoden 2011 budjetin, mutta kuitenkin linjassa aiempien vuosien kanssa. Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2011 oli euroa. Vastaava luku oli euroa vuonna 2010, eli keskikoko on pienentynyt edelleen. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli eurosta euroon. Vuoden 2011 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2009, 2010 ja 2011 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli ,19 euroa. Noin puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus laski huomattavasti edellisvuosien tasosta. Tämän jälkeen eniten hankkeita suuntautuu yhä Afrikkaan, jonka osuus on selvästi noussut viime vuoden tasosta. Myös Euroopan osuus on kasvanut hieman. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on puolestaan pysynyt suunnilleen ennallaan ja melko alhaisella tasolla.

4 2 (40) 36 % vuonna 2011 myönnetystä tuesta kohdistui vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) ja muihin matalan tulotason maihin (LIC). Näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden osuus on suurempi kuin viime vuonna sekä kappale- että euromääräisesti. Vuonna 2011 poikkeuksellisen suuri osa hakijayrityksistä oli suuryrityksiä. Hakijoista suuryrityksiä oli 25 %, eli 11 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ylivoimaisesti suurin osa, 74 %, liikekumppanuustuesta myönnettiin kuitenkin edelleen PK-yrityksille. Vuosina on myönnetty 470 liikekumppanuustukea 361 eri hakijalle. 25 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 336:n Suomessa. Vuonna 2011 liikekumppanuustukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 21 eri toimialaa. Palvelualan (18 %:n osuus vuoden 2011 LK-tuesta), tieto- ja viestintäteknologian (15 %), metalliteollisuuden (11 %), ympäristöalan (8 %) sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden (6 %) hankkeita on ollut eniten. Myös tuotantotekniikan ja laitteiston (5 %) ja energiateollisuuden (5 %) hankkeita on ollut useita. Vuonna 2011 loppuraporttinsa jättäneiden ja vuosina liikekumppanuustukea saaneiden 23 yrityksen LKT-hankkeet ovat toteutuneet alustavasti seuraavasti: Kymmenen hanketta on toteutettu suunnitelmien mukaan eli ovat onnistuneet (43,5 %), kahdeksan hanketta on toteutettu, mutta ne ovat vielä kesken ja tarkoitus on viedä niitä eteenpäin. Viisi yritystä ilmoittaa, että hanke ei tule toteutumaan tai toteutuminen näyttää tässä vaiheessa epätodennäköiseltä. Ensimmäisen seurantaraportoinnin perusteella enää 30 hanketta 50:stä liikekumppanuuteen johtaneesta vuoden 2009 hankkeesta on toisena vuotena ennallaan onnistuneena. Ensimmäisenä vuonna onnistuneiksi arvioitujen määrä oli 33 (66 %), ja nyt osuus on 60 %. Tähän mennessä 15 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 27,02 miljoonaa euroa, mikä on yli kahdeksantoista kertaa maksetun tuen verran. Hankkeiden positiivisia työllistämisvaikutuksia raportoi 27 yritystä. Suoraan on työllistetty ja epäsuorasti noin 547 henkilöä, ja 661 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 22,5 % suorista työpaikoista 17 yrityksessä. Muista yritysten toimintojen kehitysvaikutuksista on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti.

5 3 (40) Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset - v LKT:n ensimmäinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 72 % koulutus 70 % sosiaaliset vaikutukset 56 % yleinen infrastruktuuri 30 % markkinat ja rakenne 68 % ympäristövaikutukset 48 % Viimeisen eli toisen vuoden seurantaraportoinnin perusteella 24 hanketta 48:sta liikekumppanuuteen johtaneesta vuoden 2008 hankkeesta on kolmen vuoden jälkeen hyvissä voimissa. Ensimmäisenä seurantavuonna onnistuneiksi arvioitujen määrä oli 27 (56 %), toisena 25 (52 %) ja nyt kolmantena enää 24 (50 %). 13 yritystä ovat investoineet kohdemaihin yhteensä 7,86 miljoonaa euroa, mikä on noin kuusi kertaa käytetyn tuen verran. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi 30 yritystä. Suoraan on työllistetty 1192 ja epäsuorasti noin 568 henkilöä, ja 547 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 22,6 % suorista työpaikoista 17 yrityksessä. Muiden yritysten toimintojen kehitysvaikutusten on raportoitu olevan seuraavilla osaalueilla alla olevan taulukon mukaisesti. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset - v LKT:n viimeinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 75 % koulutus 69 % sosiaaliset vaikutukset 56 % yleinen infrastruktuuri 33 % markkinat ja rakenne 75 % ympäristövaikutukset 60 % Vuoden 2011 aikana vastaanotettiin 182 Matchmaking-hakemusta kehitysmaista. Lisäksi on vastaanotettu 9 hakemusta suomalaisilta yrityksiltä. Tämä on 39 % enemmän kuin edellisenä vuotena, ja syynä tähän on toimintavuoden aikana käynnistetty yhteistyö Swedish Chambersin kanssa. Egyptistä, Etelä-Afrikasta, Malista, Perusta, Sambiasta, Tansaniasta ja Vietnamista vastaanotettujen Matchmaking-hakemusten kohdalla hyödynnettiin ulkopuolisten toimijoiden asiantuntemusta hakemusten edelleen työstössä tarkoituksena näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden sopivuutta suomalaisille yrityksille.

6 4 (40) Vuoden 2011 aikana tehdyn Matchmaking-työn ansiosta jatkoselvityksiin on johtanut 103 aloitteesta 26 aloitetta eli yhteensä 25 % työstetyistä aloitteista. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2010 toiminta- ja talousraportti sekä käytiin läpi ohjelman työsuunnitelma ja tavoitteet vuosille sekä esiteltiin hankkeiden kehitysvaikutuksia ja keskusteltiin mahdollisuuksista parantaa vaikuttavuutta lisäämällä neuvontaa asiakkaille esim. ympäristö- ja yhteiskunta-asioista.

7 5 (40) TOIMINTARAPORTTI 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden identifioimista ja kehitystä. Ohjelman yksi päätoiminto on liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Ohjelman hallinnosta solmittiin joulukuussa 2009 uusi sopimus UM:n ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä ajalle sisältäen option vuosille Sopimus perustui kilpailutukseen aikaisemmin vuonna Sopimus sisälsi aikaisempaan tapaan Liikekumppanuustuen (LKT) hallinnoinnin ja Matchmaking (MM) -palvelun tarjonnan sekä uusia ehdotuksia, joita oli tarkoitus alkaa toteuttaa. Vuoden 2011 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi mm., että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi noin hakemusta, käsiteltävien hankkeiden määrä hanketta sekä LK-tuelle varattiin noin 2-3 miljoonaa euroa. Vuosi 2011 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jolloin käsiteltiin ainoastaan de minimis - asetuksen alaisia ja uusien ehtojen mukaisia hakemuksia. Vuonna 2011 vastaanotettiin 128 hakemusta, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisen vuoden 115 vastaanotettua LKT-hakemusta. Yhteensä 114 hankkeelle 1 myönnettiin tukea euroa, eli jäätiin hieman edellisen vuoden eurosta. Myönnetty tuki oli kuitenkin yli arvion, joka perustui de minimis -asetuksen asettamiin rajoituksiin ja vaikutuksiin, joita ehtojen muutoksella uskottiin olevan tuen määrään. Määrälliset tavoitteet siis ylitettiin reilusti vastaanotettujen ja käsiteltyjen hankkeiden osalta sekä euromääräisen myönnetyn tuen osalta. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2. Uuden LKT-käsittelyn aiheuttaman lisätyömäärän takia MM-palvelun yksityiskohtaisemman käsittelyn käyttöönotto viivästyi alkuperäisestä aikataulusta. Vuoden lopulla saatiin kuitenkin jo aloitettua tämän pilotointi. MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3. Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymiä. 1 Käsitellyt hakemukset 127 kappaletta (114 hyväksyttyä + 13 hylättyä = 127 hakemusta). Vuonna 2010 käsiteltyjä hakemuksia oli 137 kappaletta (110 hyväksyttyä + 27 hylättyä = 137 hakemusta).

8 6 (40) 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Ministeriön hyväksymä Liikekumppanuustuen (LKT) haku-, myöntö- ja sopimusprosessi, joka ohjaa ohjelman toimintaa, muuttui vuonna 2010 uuden sopimuskauden myötä. Nykyinen prosessikaavio löytyy kokonaisuudessaan liitteestä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. Liikekumppanuustuen puolella vuosi on jaettu kahden kuukauden hakujaksoihin. Hakujakson aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana, mikä on rytmittänyt hankkeiden käsittelyä. Muutos näkyy myös siinä, että suurin osa hakemuksista saapuu kahden kuukauden välein hakuaikojen lopulla, kun aiemmin hakemuksia tuli tasaisemmin. Hakemusten määrä per hakujakso on vakiintunut noin hakemukseen. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2010 toiminta- ja talousraportti sekä käytiin läpi ohjelman työsuunnitelma ja tavoitteet vuosille Ohjausryhmälle esiteltiin myös v hankkeiden alustavia kehitysvaikutuksia. Lisäksi tehtiin esitys ympäristöja yhteiskunta-asioiden (E&S) voucherista, jonka vaihtoehtoisia toteutustapoja alettiin pilotoida esityksen mukaisesti vuoden kolmannen tertiaalin aikana Liikekumppanuustuen käsittely Vuoden alussa oli käsittelyssä marras-joulukuussa 2010 vastaanotetut 24 hakemusta, joiden käsittely uuden syklin mukaan tapahtui vuoden 2011 tammi-helmikuussa. Samanaikaisesti normaalin hankekäsittelyn kanssa, syys-lokakuussa käsiteltiin vuonna 2010 hyväksyttyjen, vanhojen ehtojen mukaisten hankkeiden maksatuspyynnöt. Nämä hankkeet erääntyivät syyskuun lopussa, ja tämä oli viimeinen kerta kun tällainen työruuhka syntyy. Uusien ehtojen myötä hankkeet erääntyvät pienemmissä erissä, kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä, aina kahden kuukauden välein alkaen. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 128 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 127 hanketta ja näistä 114:lle ministeriö myönsi tukea yhteensä euroa. 13 hakemusta hylättiin. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana 11 kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 25, jotka tulee käsitellä mennessä. Taulukossa 1 on hakemusten käsittelytilanne vuosina

9 7 (40) Taulukko 1. Hakemukset ja niiden käsittelytilanne vuosina euroa 2008 euroa 2009 euroa 2010 euroa 2011 euroa Käsittelyssä (1.1.) Vastaanotettu Yhteensä Tukikomitea hyväksytty , hylätty Peruttu Käsittelyssä (31.12.) Yhteensä , Syyt 13 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat: Hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja tai riittävästi kokemusta hankkeen toteuttamiseen (3 kpl), hankesuunnitelma ei ollut realistinen eikä esitettyihin kysymyksiin ollut vastattu riittävän kattavasti (1 kpl), hankkeen tavoitteen katsottiin olevan asiakasprojektien eikä pitkäaikaisen etabloitumisen selvittämistä (1 kpl), hakija veti hakemuksensa pois (2 kpl), hanke ei tähdännyt liikekumppanuustukiehtojen mukaiseen toimintaan (2 kpl), hakija on ilmoittanut yritykselle/konsernille myönnettävän de minimis -tuen enimmäismäärän täyttyneen (1 kpl), hanke ei ole hakijayrityksen omaa liiketoimintaa (1 kpl), hankkeen katsottiin olevan vientihanke (1 kpl) sekä hakija katsottiin vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, jolle ei de minimis -sääntöjen mukaisesti voida myöntää liikekumppanuustukea (1 kpl). Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2011 oli euroa. Vastaava luku vuonna 2010 oli ja vuonna euroa. Keskikoko on siis pienentynyt edelleen. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli eurosta euroon. Tuen keskikoon pienentymiseen voi olla monia syitä; de minimis yhtenä tekijänä, mutta mahdollisesti hakijat myös katsovat kustannuksia hakuvaiheessa realistisemmin. Lisäksi käsittelyvaiheessa leikataan kustannuksia vastaamaan liikekumppanuustuen ehtoja Valtionavustuspäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä euroa ja ministeriössä hankkeille myönnettiin euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin yhdeksän esitystä Liikekumppanuustukea koskevasta valtionavusta, joista kahdeksaan saatiin valtionavustuspäätös toimintavuoden aikana. Taulukossa 2 on listattu esitykset ja niiden päätökset.

10 8 (40) Taulukko 2. Valtionapuesitykset ja päätökset vuonna 2011 esitys pvm euroa päätös pvm päätös vastaanotettu euroa 1/ , ,00 2/ , ,00 3/ , ,00 4/ , ,00 5/ , , ,00(* (* ,00 6/ , ,00 7/ , ,00 8/ , / (** ,00 9/ ,00 Yhteensä , ,00 *) Protech AD Services Oy:n päätös oikaisuvaatimuksen johdosta; Asiakas teki hylkäävästä päätöksestä valituksen ministeriöön, jossa hanke hyväksyttiin lisäselvitysten jälkeen. **) Esitykset saapuivat eri aikaan, koska ministeriö pyysi kahdesta hankkeesta lisätietoa Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Asiakas allekirjoittaa valtionapupäätöksen saatuaan sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2011 puolella 70 hanketta palautti allekirjoitetun sitoumuksen. Viimeiset vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet erääntyivät syyskuun lopussa, ja vanhanmuotoisia sopimuksia palautui yksi kappale. Uuden hallintosyklin mukaan kahden kuukauden aikana vastaanotetut hakemukset käsitellään seuraavan kahden kuukauden aikana. Tavoitteena on siis, että asiakas saa päätöksen viimeistään neljän kuukauden päästä hakemuksen rekisteröinnistä. Jos asiakas ei ole määräajassa toimittanut käsittelyyn tarvittavia tietoja, joudutaan hanke käsittelemään vajavaisilla tiedoilla.

11 9 (40) Taulukko 3. Käsitellyt hankkeet ja allekirjoitetut sopimukset / palautetut sitoumukset vuosina Yhteensä Tukikomiteassa hyväksytyt hankkeet Sopimus allekirjoitettu Sitoumus palautettu Perutut hankkeet Sopimuksen/sitoumuksen allekirjoitus siirtyy seuraavalle vuodelle Vanhojen ehtojen mukaan myönnetty tuki oli käytettävissä myöntövuotta 2 seuraavan vuoden syyskuun loppuun asti. Vuoden 2011 syyskuun lopussa erääntyivät viimeiset vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet, joita oli 38 kpl, sekä lisäksi yhdeksän vuoden 2009 hanketta, joille oli myönnetty jatkoaikaa. Kuten edellisinäkin vuosina, suurin osa erääntyvien hankkeiden maksatuspyynnöistä vastaanotettiin vasta syyskuussa. Ainoastaan kymmenelle hankkeelle oli suoritettu maksatuksia aiemmin. Kuusi hanketta haki maksatusta kahdessa erässä. Toimintavuoden 2011 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2009, 2010 ja 2011 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli ,19 euroa. Kahta maksatusta pyytäneitä oli vuoden aikana vain 4 kpl. Alla olevassa taulukossa maksatukset on kohdistettu eri vuosien tukiin. Taulukko 4. Toteutuneet maksatukset kohdistettuna eri vuosien liikekumppanuustukiin Vuonna Yhteensä LKT kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa kpl lkt euroa , , , , , , , , , , , , , , , (v , , , (u , , , , , , , , , ,49 Vuonna 2010 myönnettyihin vanhoihin tukiin kohdistuneet maksatukset olivat keskimäärin ,74 euroa, kun näille hankkeille myönnettyjen tukien keskikoko oli ,21 euroa. Maksatusten osuus tuista oli siis 41 %. Edellisenä vuonna vuoden 2009 tukien maksatusten osuus oli noin 52 %. Vuoden 2010 uudet tuet erääntyvät vasta eteenpäin. Kuviossa 1 on kuvattu keskimääräinen vuosittain myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus. Tästä on tarkemmin kerrottu kappaleessa 2.4 (LKT-sopimukset ja maksatukset). 2 Myöntövuosi tarkoittaa tässä Finnfundin tukikomitean päätöksen ajankohtaa.

12 10 (40) Tuen ja maksatusten keskikoko Tuki Maksatus Kuvio 1. Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset *) vuonna 2010 myönnetyt, vanhojen ehtojen mukaiset tuet ja niiden maksatukset **) vuonna 2010 myönnetyt, uusien ehtojen mukaiset tuet Maksatusten keskikoko on laskenut edellisestä vuodesta 37 %, kun taas myönnöt ovat laskeneet 15 %. Yksittäiset maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 3 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta. Vuonna 2010 myönnetystä 38:sta vanhojen ehtojen mukaisesta tuesta 9 (24 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan ( euroa) 3. Näiden lisäksi erääntyivät myös 9 vuonna 2009 myönnettyä tukea, joille myönnettiin jatkoaikaa syyskuun 2011 loppuun asti. Näistä yhdeksästä tuesta viisi jäi käyttämättä kokonaisuudessaan ( euroa). Muille neljälle hankkeelle maksettiin liikekumppanuustukea yhteensä ,27 euroa vuonna Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä: Tukea on haettu niin myöhään, että tukikelpoiset kustannukset olivat ehtineet syntyä ennen hankkeen rekisteröimistä; tuettavia kustannuksia ei syntynyt tai ne olivat niin pieniä, ettei maksatuksen hakemista nähty kannattavaksi; tuen määrä suhteessa maksatuspyynnön ja raportoinnin vaatimiin resursseihin oli liian pieni; yrityksen huono taloudellinen tilanne tai konkurssi; hanke kariutunut potentiaalisen partnerin vetäydyttyä hankkeesta; hanke jäissä yhteistyökumppanin taloudellisten vaikeuksien takia; syntyneet kustannukset eivät ole 3 Viime vuonna vastaava osuus vuonna 2009 myönnetystä 77 tuesta oli 21 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus on ollut välillä %. Nämä 38 tukea erääntyivät syyskuun 2011 lopussa.

13 11 (40) liikekumppanuustuen ehtojen mukaisia; yrityksen fokus siirtynyt toisaalle tai koko teollisuuteen iski laskusuhdanne, ja hanke laitettiin jäihin toistaiseksi. Alla olevassa taulukossa on vuonna 2010 myönnettyjen vanhojen ehtojen mukaisten hankkeiden maksatukset jaoteltu maanosittain. Lisäksi taulukosta käy ilmi käyttämättä jäänyt tukimäärä. Nämä hankkeet erääntyivät syyskuun lopussa Taulukko 5a. Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten hankkeiden tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2010 Maksatus Käyttämättä Afrikka , , ,11 Aasia , , ,09 Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) , , ,82 Eurooppa 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , ,02 Alla olevassa taulukossa on vuonna 2010 myönnettyjen uusien ehtojen mukaisten hankkeiden maksatukset jaoteltu maanosittain. Lisäksi taulukosta ilmenee toistaiseksi käyttämättä olevan tuen määrä. Tuen raukeamisaika näiden hankkeiden kohdalla vaihtelee, koska nykyisten ehtojen mukaan tuet erääntyvät noin 20 hankkeen erissä noin kahden kuukauden väliajoin, 24 kuukauden kuluttua tiedoksiantopäivästä. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaiset tuet erääntyvät välisenä aikana. Taulukko 5b. Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaisten hankkeiden tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2010 Maksatus Käyttämättä Afrikka , , ,21 Aasia , , ,47 Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) , , ,85 Eurooppa ,00 0, ,00 Yhteensä , , ,53 Yksityiskohtaisemmat tiedot kaikkien vuoden 2010 tukien maksatuksista, toistaiseksi käyttämättömästä tuesta sekä hankkeiden tuloksista on listattu liitteessä 2. Lisäksi operaattori suoritti maksatuksia kahdeksalle vuoden 2011 aikana hyväksytylle hankkeelle yhteensä ,47 euroa. Alla olevasta taulukosta käy lisäksi ilmi toistaiseksi käyttämätön tukimäärä. Tuet erääntyvät välisenä aikana.

14 12 (40) Liitteessä 3 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä. Taulukko 6. Vuoden 2011 tukimäärät sekä maksatukset maanosittain Maanosa Myönnetty tuki 2011 Maksatus Käyttämättä Afrikka , , ,24 Aasia , , ,97 Latinalainen Amerikka ja Karibia (LAC) ,00 0, ,00 Eurooppa ,00 0, ,00 Yhteensä , , , Myönnetty liikekumppanuustuki Alueellinen kohdentuminen Noin puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on huomattavasti laskenut edellisvuosien tasosta. Tämän jälkeen eniten hankkeita suuntautuu yhä Afrikkaan, jonka osuus on selvästi noussut viime vuoden tasosta. Myös Euroopan 4 osuus on kasvanut hieman. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on puolestaan pysynyt suunnilleen ennallaan. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu jakauma maanosittain (kuviossa 2 kappalemääräinen ja kuviossa 3 euromääräinen). Vuonna 2011 LK-tukea myönnettiin ensimmäisen kerran Angolaan, Burundiin, Gaboniin, Haitiin, Irakiin, Kambodzhaan, Kameruniin, Kirgisiaan, Kongoon, Madagaskariin, Malediiveille, Paraguayhyn, Senegaliin, Sudaniin, Swazimaahan, Venezuelaan, Jemeniin ja Zimbabween kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuonna 2011 tukea on myönnetty 62 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 82 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien aikana käsiteltyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 4. 4 LK-tukea voi myöntää seuraaville Eurooppaan maantieteellisesti kuuluville maille ja/tai alueille: Albania, Bosnia & Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä. Lisäksi vuonna 2011 LK-tukea voitiin viimeistä vuotta myöntää Kroatiaan, joka poistui DAC-listalta

15 13 (40) Kuvio 2. Vuonna 2011 myönnetty LKT (kpl) maanosittain (suluissa vuoden 2010 luvut) Kuvio 3. Vuonna 2011 myönnetty euromääräinen LKT maanosittain (suluissa vuoden 2010 luvut) Vuotuisten muutosten ollessa pieniä myös vuosien kumulatiiviset suhteet pysyivät suhteellisen samansuuruisina, joskin Aasian kumulatiivinen osuus on hitusen pienentynyt ja Afrikan kumulatiivinen osuus vastaavasti kasvanut (kuvio 4). 80% 70% 60% 50% 40% Myönnetty, kumulatiivinen liikekumppanuustuki ( ) maanosittain % 67% 70% 69% 69% 65% 30% 20% 10% 0% 20% 18% 14% 15% 16% 16% 13% 10% 6% 7% 8% 9% 6% 8% 8% 9% 8% 2% Afrikka Aasia LAC Eurooppa Kuvio 4. Kumulatiivinen vuosina myönnetty liikekumppanuustuki maanosittain Tukien keskikoon pienentyessä myös tukien maanosittaiset keskikoot ovat pienentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Poikkeuksena tähän ovat Latinalaisen Amerikan ja Karibian sekä Euroopan keskikoot, jotka ovat hieman kasvaneet verrattuna viime vuo-

16 14 (40) teen. Aasiaan myönnettyjen tukien keskikoko on pienentynyt eniten. Tällä hetkellä tukien keskikoot ovat suhteellisen samanlaisia joka maanosaan. Keskikoot ovat Afrikka (2010: ), Latinalainen Amerikka ja Karibia (2010: ), Aasia (2010: ), Eurooppa (2010: ). Vuosina eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan ( kpl) 5, Intiaan ( kpl) ja Vietnamiin ( kpl). Samaiset maat johtavat myös vuoden 2011 tilastoa (Kiina ( kpl), Intia ( kpl), Vietnam ( kpl)). Kumulatiivisessa kokonaistilastossa 6 näitä maita seuraavat Thaimaa ( kpl), Ukraina ( kpl), Bangladesh ( kpl), Kenia ( kpl) ja Peru (19 + 3kpl). Näihin maihin kohdistuneita hakemuksia oli vuonna 2011 Thaimaahan (8 + 1 kpl), Ukrainaan (2 + 1 kpl), Bangladeshiin (2 + 1 kpl), Keniaan (2 + 2 kpl) ja Peruun (1 + 1 kpl). Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2011 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 44 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 67 maahan. Koko toiminnan aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 75 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 98 maahan. Tukea on vuonna 2011 myönnetty eri maahan 7, joista Kiinaan ( kpl) 8, Intiaan ( kpl), Vietnamiin (7 + 3 kpl) ja Brasiliaan (7 + 2 kpl) kohdistui eniten myöntöjä. Liitteessä 3 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina myönnetty 82 eri maahan. Tuki on kohdistunut 64 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 18 toissijaiseen maahan, joista Kiinaan ( kpl), Intiaan ( kpl), Vietnamiin ( kpl), Thaimaahan ( kpl), Ukrainaan (20 kpl), Bangladeshiin (17 kpl) Keniaan ( kpl), Peruun ( kpl), Brasiliaan ( kpl), Etelä-Afrikkaan ( kpl) ja Etiopiaan ( kpl) on kohdistunut eniten myöntöjä. Taulukossa alla on kumulatiivinen vuotuinen käsittelytilanne maanosittain. Taulukko 7. Käsitellyt liikekumppanuustukihakemukset vuosina maanosittain hylätty/ hylätty/ hylätty/ hylätty/ hylätty/ hylätty/ Maanosa peruttu hyväksytty peruttu hyväksytty peruttu hyväksytty peruttu hyväksytty peruttu hyväksytty peruttu hyväksytty Yhteensä Afrikka Aasia Eurooppa LAC Yhteensä Luku tarkoittaa sitä, että Kiina on ollut 102 hakemuksessa ensisijaisena ja 5 hakemuksessa toissijaisena maana. 6 Järjestystä määriteltäessä on katsottu sitä, monessako hankkeessa maa on ensisijaisena kohdemaana. 7 Tukea on myönnetty 41 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 21 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana. 8 Luku tarkoittaa sitä, että Kiina on ollut 18 hankkeessa ensisijaisena maana ja 3 hankkeessa toissijaisena maana.

17 15 (40) Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n 9 kehitysapukomitea DACin 10 listaamat kehitysmaat ja alueet (hakemuksen rekisteröintipäivänä voimassa olevan luokituksen mukaan). Kuvioissa 5 ja 6 on vuonna 2011 käsitellyille liikekumppanuustukihankkeille myönnetty tuki OECD:n DAC-luokitteluun perustuvan kehitysmaaluokituksen mukaan. 36 % vuonna 2011 myönnetystä tuesta on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin 11 ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden kahden alempien tulotasojen kehitysmaiden yhteinen vuotuinen osuus on suurempi kuin viime vuonna sekä kappale- että euromääräisesti. Kuvio 5. Vuonna 2011 myönnetty LKT (kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2010 luvut) Kuvio 6. Vuonna 2011 myönnetty euromääräinen LKT DAC-luokittain (suluissa vuoden 2010 luvut) Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on noussut sekä kappale- että euromääräisesti 9 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan kappalemääräisesti laskenut 3 prosenttiyksikköä ja euromääräisesti pysynyt samana kuin edellisvuonna. Myös ylemmän keskitulotason maiden osuus on kasvanut (11 13 %) tarkoittaen, että alemman keskitulotason maiden osuus on pienentynyt voimakkaasti (19 20 %). Tämä johtuu lähinnä siitä, että Kiinaan ja Intiaan ei ole ollut yhtä paljon hankkeita kuin aikaisemmin, vaikka niihin on kohdistunut eniten myöntöjä myös vuonna Moni alemman keskitulotason maa (esim. Kiina ja Thaimaa) lasketaan vuonna 2012 ylemmän keskitulotason maaksi, joka osaltaan jatkossa kasvattanee ylemmän keskitulotason maiden osuutta. Samaten muiden matalan tulotason maiden, kuten Ghanan, Nigerian ja Vietnamin muuttuminen alemman keskitulotason maiksi tulee todennäköisesti pienentämään muiden matalan tulotason maiden 9 OECD = Organization for Economic Co-operation and Development 10 DAC = Development Assistance Committee 11 LDC-maat = Least Developed Countries

18 16 (40) osuutta. Tämä vaikuttanee niin, että alemman tulotason maiden osuus kasvaa, joskaan ei välttämättä yhtä paljon kuin aikaisemmin mainittu muutos tulee aiheuttamaan pienenemistä. Huolimatta siitä, että vuotuinen osuus on kasvanut, vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden vuosilta laskettu euromääräinen osuus on laskenut hieman viime vuoden 44 %:sta 43 %:iin. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että kuusi muun matalan tulotason maata muuttui alemman keskitulotason maiksi vuoden 2008 lopulla julkaistun listan mukaan. Kuvioissa 7 ja 8 on kuvattu kumulatiivisesti vuosina myönnetyn tuen osuudet. Kuvio 7. Vuosina myönnetty Kuvio 8. Vuosina myönnetty LKT (kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden euromääräinen LKT DAC-luokittain (suluissa vuo luvut) den 2010 luvut) Ylemmän keskitulon maihin kohdistuneiden hankkeiden osuus myönnetystä tuesta on kasvanut jonkin verran ja oli nyt 13 % myönnetystä tuesta. Alemman keskitulotason maihin myönnetty kumulatiivinen tuki on puolestaan pysynyt ennallaan. Vähiten kehittyneisiin maihin kohdistuneiden hankkeiden osuus on noussut sekä euromääräisesti että kappalemääräisesti mitattuna yhdellä prosenttiyksiköllä ollen nyt 15 %. Liitteessä 4 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen, maittainen sekä DACluokituksen mukainen LKT:n kohdentuminen vuosina

19 17 (40) Hyväksytyt liikekumppanuustukihakemukset (kpl) % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Vähiten kehittyneet maat Muut matalan tulotason maat Alemman keskitulotason maat Ylemmän keskitulotason maat Kuvio 9. Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan Hakijayrityksen koon mukainen kohdentuminen Vuonna 2011 poikkeuksellisen suuri osa hakijayrityksistä oli suuryrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista suuryritysten hankkeita on 25 %, mikä on 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Ylivoimaisesti suurin osa, 74 %, liikekumppanuustuesta myönnettiin kuitenkin edelleen PK-yrityksille. Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset (sekä PK- että suuryritykset) sekä kaksi koulutuslaitosta. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Alla olevissa kuvioissa on esitelty myönnettyjen tukien kappalemääräinen (kuvio 10) sekä euromääräinen 12 (kuvio 11) jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. 12 Tuen kokonaismäärä 2011: ,- (114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: ,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: ,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008: ,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: ,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: ,- (22 kpl).

20 18 (40) Kuvio 10. Vuonna 2011 hyväksytyt hankkeet Kuvio 11. Tuen jakautuminen hakijan koon hakijan koon ja juridisen muodon mukaan ja juridisen muodon mukaan (suluissa v (suluissa v tiedot). tiedot). Tuen keskikoko on suuryritysten kohdalla pienentynyt edellisistä vuosista. Pienyrityksille myönnetty tuki on puolestaan pysynyt melko samankokoisena verrattuna viime vuoteen, ja on keskikooltaan hyvin samaa tasoa kuin suuryrityksille myönnetty tuki (kuvio 12). Tuen keskikoko vaikuttaakin tätä nykyä olevan melko riippumaton hakijayrityksen koosta. Tutkimus- ja koulutuslaitoksille myönnetty tuki on puolestaan 2011 ollut hieman yrityksille myönnettyä tukea pienempi Myönnettyjen liikekumppanuustukien keskikoko vuosittain Yhdistys Suuryritys Tutkimus- ja koulutuslaitos Kuvio 12. Myönnettyjen liikekumppanuustukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina Yksittäisten myönnettyjen tukien määrä vaihteli vuonna 2011 noin eurosta yli euroon. Vuosina tuki on vaihdellut välillä euroa. Kumulatiivinen tuen osuus yrityskokoluokittain on kuvattu alla kuvioissa 13 (kappalemääräinen) ja 14 (euromääräinen). Kumulatiivisessa tilastoinnissa ten osuus

21 19 (40) tuesta on pysynyt korkeana huolimatta suuryritysten merkittävästä osuudesta toimintavuonna. 80% 70% 60% Hyväksytyt hankkeet (kpl) yrityksen koon mukaan 77% 76% 73% 69% 64% 65% 50% 40% 30% 20% 32% 32% 28% 24% 21% 22% 10% 0% 5% 0% 2% 1% 2% 1% 2% 1% 1% 1% 1% 1% Yhdistys Suuryritys Tutkimus- ja koulutuslaitos Kuvio 13. Vuosina hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Tuen jakautuminen ( ) yrityksen koon mukaan 80% 70% 60% 50% 40% 30% 46% 53% 62% 37% 69% 31% 72% 73% 73% 27% 25% 25% 20% 10% 0% 0% 2% 0% 1% 0% 0% 0% 1% 0% 1% 0% 1% Yhdistys Suuryritys Tutkimus- ja koulutuslaitos Kuvio 14. Tuen jakautuminen hakijan koon ja juridisen muodon mukaan vuosina Vuonna 2011 myönnetyt 114 LK-tukea kohdistuivat 103 yritykselle. 9 yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea ja yhdelle kolme LK-tukea. Näistä viidessä tapauksessa kyseessä oli eri kohdemaaluokitus ja siten tukiprosentti, ja kahden hakijan kohdalla oli kyseessä jatkohakemus aiemmalle hakemukselle samana vuonna. Lisäksi kolmessa tapauksessa yritys haki tukea usealle eri hankkeelle vuoden aikana. 82 yritystä (80 %) haki ensimmäistä kertaa LK-tukea, ja jo aikaisemmin LK-tukea saaneita yrityksiä oli raportointivuonna 19 (18 %). Näistä 12 tukea kohdistui uuteen maahan, 3 tukea uuteen hankkeeseen samassa kohdemaassa, ja 4 tukea oli aikaisempien tukien nk. jatkoha-

22 20 (40) kemuksia. Lisäksi tukea haki tänä vuonna uudelleen kaksi sellaista yritystä, jotka olivat aiemmin hakeneet tukea, mutta tukea ei ollut myönnetty Hakijayrityksen sijainnin mukainen kohdentuminen Vuosina on myönnetty 470 LK-tukea 361 eri hakijalle. 25 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 336:n Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on myönnetty lähes puolet tuesta. (kts. kuvio 15 alla, jossa jaottelu ELY-keskusten toimintaalueitten mukaan 13 ). Kuvio 15. Myönnetyt tuet alueittain Toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2011 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 21 eri toimialaa. Palvelualan (18 %:n osuus vuoden 2011 LK-tuesta), tieto- ja viestintäteknologian (15 %), metalliteollisuuden (11 %), ympäristöalan (8 %) sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden (6 %) hankkeita on ollut eniten. Myös tuotantotekniikan ja - laitteiston (5 %) ja energiateollisuuden (5 %) hankkeita on ollut useita. Vuosien aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (24 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 5. Kaiken 13 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Liikekumppanuustukihakemuksia ei ole tullut Ahvenanmaalta. Ahvenanmaa ei myöskään kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen.

23 21 (40) kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (15 %), tuotantotekniikan ja -laitteiston (11 %), energiateollisuuden (9 %) ja palvelualojen (9 %) hankkeita on ollut eniten. Kuvioissa 16 ja 17 on karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappalemääräinen ja euromääräinen jakauma. Kuvio 16. Hankkeiden sektorikohtainen jakautuminen (suluissa vuoden 2010 luvut) Kuvio 17. Tuen sektorikohtainen jakautuminen (suluissa vuoden 2010 luvut) 2.6. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön hyväksymän politiikan periaatteiden mukaisesti. Finnpartnershipin tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.7.). Hankkeiden kehitysvaikutusten politiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasaarvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvalli-

24 22 (40) suus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa) Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Vanhan hallintosyklin mukaisesti LK-tuen saajat raportoivat operaattorille seuraavanlaisesti: Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä (viimeistään syyskuussa seuraavana vuotena siitä, kun hakemus on käsitelty operaattorin tukikomiteassa) 14, Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena) 15, sekä Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena) 16. Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle tuen saajan ja operaattorin välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti (vanhat LK-tuet välillä). Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on operaattorilla oikeus vaatia LK-tuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, on vaikea vaatia raportointia. Uuden hallintosyklin mukaiset raportointivaateet ovat muutoin samoja kuin yllä, mutta oikeus vaatia takaisinmaksua on ministeriöllä. Raportointiajankohdat jakautuvat kahden kuukauden väliajoin riippuen tuen myöntämisajankohdasta. Maksatuspyynnöt ja niiden yhteydessä jätettävät loppuraportit sekä molemmat seurantaraportit vastaanotetaan siis noin kahden kuukauden väliajoin alkaen Vuoden 2010 liikekumppanuustuen loppuraportointi 47:stä vuoden 2010 hankkeesta maksatusta haki Näistä hankkeista 10 (43,5 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen, mikä on ohjelman tavoite. Viimeistään toisen maksatuspyynnön yhteydessä hakijat raportoivat (loppuraportti) hankkeen edistymisestä. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty ja josta maksatusta pyydetään. Asiakas raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai koska etabloituminen 14 Vuonna 2011 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet hankkeet. 15 Vuonna 2011 raportoivat vuonna 2009 LK-tukea saaneet; vuonna 2012 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet. 16 Vuonna 2011 raportoivat vuonna 2008 LK-tukea saaneet; vuonna 2012 raportoivat vuonna 2009 LK-tukea saaneet ja vuonna 2013 raportoivat vuonna 2010 vanhaa LK-tukea saaneet. 17 Uuden de minimis-tuen ensimmäiset maksatuspyynnöt loppuraportteineen tulee jättää viimeistään Näiden hankkeiden ensimmäiset seurantaraportit tulee jättää ja toiset ja viimeiset seurantaraportit mennessä eteenpäin raportteja vastaanotetaan erissä kahden kuukauden väliajoin. 18 Vuonna 2011 erääntyi yhteensä 47 hanketta (9:lle näistä oli myönnetty jatkoaikaa ja 11 oli nk. jatkohanketta, eli jatkohakemus hankkeeseen, johon myönnetty tukea jo aiemmin). Vuonna 2011 erääntyneistä 47 hankkeesta 33 on pyytänyt maksatusta. Näistä 33:sta maksatusta pyytäneestä hankkeesta kymmenen hanketta oli nk. jatkohankkeita eli tässä käytetään 23 kpl.

25 23 (40) on odotettavissa. Vuoden 2010 hankkeista on maksatushetkellä raportoitu mm. seuraavan kuvion mukaisesti (katso myös liite 2): Taulukko 8. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä vuoden 2010 LKT (sisältäen neljä jatkoaikaa saanutta hanketta, joista kaksi toteutettu ja kaksi kesken) Tilanne maksatushetkellä Kpl Hanketta Tulos Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti 10 + Kesken 8 ~ Ei toteudu 5 - Maksatusta pyytäneet yhteensä 23 Edellisvuoteen verrattuna toteutettujen hankkeiden osuus (43,2 %) on laskenut (vuoden 2009 LKT 66 %), ja kesken olevien hankkeiden osuus (34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 %) sekä ei toteutuneiden hankkeiden osuus (21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 %) on noussut. Edellisvuotena toteutettujen hankkeiden osuus maksatusta pyytäneistä hankkeista oli poikkeuksellisen suuri ja nyt loppuraportin jättäneistä toistaiseksi alhaisin. Vuoden 2010 hankkeista kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. kohdemaan hitaasta byrokratiasta (esim. lupaprosessit) johtuvista aikataulupoikkeamista alkuperäisiin suunnitelmiin nähden. Monesti kohdemaatoimintojen käynnistämisessä on myös haluttu edetä varovaisesti, ja maksatushetkellä aikomuksena on vielä ollut toteuttaa syvällisempiä lisäselvityksiä (esim. tarkempia taloudellisia laskelmia) päätöksenteon tueksi. Tärkeimmät syyt siihen, että hankkeita ei toteuteta, ovat epävarmat markkinanäkymät tai vaikea toimintaympäristö (liian suuret liiketoimintariskit suhteessa liiketoimintahyötyyn), rahoituksen puute sekä vaikeus löytää sopivaa paikallista partneria Vuoden 2009 liikekumppanuustuen ensimmäinen seurantaraportointi Toimintavuonna 2009 tukea myönnettiin 77 hakijalle, ja näistä 52:lle maksettiin tukea. Näin ollen raportointivaade seurantaraportoinnin osalta koskee vain näitä 52 liikekumppanuustuen saajaa. Näistä 2 ovat jatkohakemuksia/hankkeita 19 ja näin ollen tässä raportoidaan 50 hankkeesta. Raportoinnin kohteena oleville 50 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä ,19 euroa. Tähän mennessä 15 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 27,02 miljoonaa euroa. 19 Toinen hankkeista on vuoden 2007 LKT-hanke, ja siitä raportoitiin vuoden 2010 toimintaraportissa muitten vuoden 2007 hankkeitten kanssa kohdassa Toinen hankkeista on vuoden 2008 LKT-hanke ja siitä raportoidaan tässä raportissa kohdassa yhdessä muiden vuoden 2008 LK-tukien kanssa.

26 24 (40) Seurantaraportoinnin perusteella 30 hanketta (60 %) 50:stä liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta on edelleen ennallaan onnistuneena. Osa hankkeista oli vielä raportointivaiheessa keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi sitten loppuraportoinnin yhteydessä 33 hanketta (66 %) oli viety läpi onnistuneesti. Osassa hankkeista onnistuminen ei ole vielä varmaa; neljä hankkeista on kesken, ja yhtä hanketta on lykätty, mutta hanke saattaa toteutua tulevaisuudessa. Mikäli kaikki näistä hankkeista onnistuisivat, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 72 prosenttiin. Osassa hankkeita taantuma oli joko hidastanut hankkeen onnistumista tai johtanut sen keskeyttämiseen. Toisaalta taas yksi hanke, jota aiemmin oli lykätty toistaiseksi muiden syiden kuin talouden taantuman vuoksi, on jo muuttunut onnistuneeksi. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa eriasteisesti tuottavaksi 17 yritystä. Lisäksi kohtalaisen tuottavaksi arvioitiin yksi hanke, jossa perustettu yritys on sittemmin myyty yhdelle osakkaista ja suomalaisyritys on vetäytynyt hankkeesta. Suurimmalla osalla yrityksistä on kuitenkin vakaa usko siihen, että yritykset tulevat olemaan tuottavia tulevaisuudessa. 22 yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan henkilöä, ja työpaikoista 661 oli uusia. Lisäksi 19 tällä hetkellä suoraan työllistävistä yrityksistä arvioi työllistävänsä kahden vuoden sisällä enemmän, ja 10 yritystä, jotka eivät tällä hetkellä työllistä kohdemaassa, arvioivat työllistävänsä ihmisiä kahden vuoden kuluessa. Tämä parantaisi työllistämisvaikutuksia entisestään. Suoran työllistämisen lisäksi 14 yritystä (joista 9 on työllistänyt ihmisiä myös suoraan) oli työllistänyt ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 547. Naistyöntekijöiden määrä on 22,5 % kaikista suorista työpaikoista, ja naisia työllisti 17 yritystä. Useampi yritys on kuitenkin raportoinut joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoinut hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Alla olevassa taulukossa on kooste yritysten ilmoittamista kehitysvaikutuksista Jatkohankkeet eivät ole mukana taulukon luvuissa.

27 25 (40) Taulukko 9. Yritysten ilmoittamat kehitysvaikutukset vuoden 2009 LKT:n ensimmäinen seurantaraportointi Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 72 % koulutus 70 % sosiaaliset vaikutukset 56 % yleinen infrastruktuuri 30 % markkinat ja rakenne 68 % ympäristövaikutukset 48 % Teknologian ja tietotaidon siirron osuus on pienentynyt hieman verrattuna vuoden 2008 hankkeisiin, jolloin 75 % yrityksistä raportoi teknologian ja tietotaidon siirrosta. On kuitenkin huomattava, että osa hankkeista, jotka eivät raportoineet teknologian ja tietotaidon siirrosta, olivat vielä käynnistysvaiheessa. 70 % hankkeista on sisältänyt koulutusta. Työssä oppimista on esiintynyt eniten. Myös projektijohdon koulutusta oli tuotettu useassa hankkeessa. 23 yrityksessä, eli 96 prosentissa suoraan työllistävistä yrityksistä, maksetaan keskimääräistä parempia palkkoja. Tämä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Suunnitteilla olevan LKT:n E&S-voucherin tarkoitus on tarjota LKT-hakijoille asiantuntija-apua, jotta ympäristö- ja yhteiskunta-asiat otetaan paremmin huomioon ja näin saavutettaisiin mm. positiivisia yhteiskunnallisia kehitysvaikutuksia. 15 yritystä raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Eniten oli parannettu ICT-systeemejä sekä lastentarhoja, kouluja tai terveyskeskuksia. 68 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia ovat mm. parantunut tuotteiden laatu ja kilpailun lisääntyminen. Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 24 yritystä eli 48 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia olivat suomalaisessa emoyhtiössä lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista- ja ympäristöstandardeista, sekä niiden parempi noudattaminen. 12 hankkeessa oli perustettu uusi yritys kohdemaahan. Näistä yrityksistä yksi on vielä tässä vaiheessa pöytälaatikkoyritys, eikä yritystoimintaa ole, ja lisäksi yksi yhteisyrityksen perustaneista suomalaisyrityksistä on myynyt osuutensa partnerilleen ja