Järjestöjen talo -hanke
|
|
- Ville-Veikko Lahtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Järjestöjen talo -hanke Loppuraportti Piia Hannila Hankekoordinaattori Oriveden Kaupunki 1
2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Hankkeen toteuttaja s.3 2. Hankkeen nimi s.3 3. Yhteenveto hankkeesta s.3 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet s Toteutus Toimenpiteet s Aikataulu s Resurssit ja työllistäminen s Toteutuksen organisaatio s Tiedotus s Kustannukset ja rahoitus s Raportointi ja seuranta s Toteutusoletukset ja riskit s Yhteistyökumppanit s Tulokset ja vaikutukset s Esitykset jatkotoimenpiteiksi s.27 2
3 1. Hankkeen toteuttaja Oriveden kaupunki 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Järjestöjen talo -hanke Yhteenveto hankkeesta Järjestöjen talo -hanke oli Oriveden kaupungin hallinnoima yksivuotinen hanke, jonka tavoitteena oli perustaa Järjestöjen talo Orivedelle. Järjestöjen talon toiminnan tavoitteena oli lisätä kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallisten yhdistysten yhteistyötä. Hanke rahoitettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, kuntarahan sekä vastikkeettoman työn avulla. Hanke toteutui hieman alle rahoitussuunnitelmassa arvioidun budjetin. Hankkeeseen palkattiin kokoaikainen hankekoordinaattori, joka toteutti hankkeen yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja Oriveden kaupungin eri toimialojen kanssa. Hankkeen aikana toteutettiin kuusi kuntouttavan työtoiminnan jaksoa ja yksi työkokeilujakso, joka poiki palkkatukijakson Oriveden kaupungille. Hankkeen tuloksena Orivedelle saatiin Järjestöjen talo, jonka tilat ovat yhdistysten aktiivisessa käytössä. Hankkeen aikana järjestetty toiminta sekä erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet lisäsivät yhdistysten yhteistyötä ja kuntalaisten osallisuutta ja olivat edesauttamassa Orivedelle positiivista virettä. Sekä yhdistykset että kaupungin päättäjät olivat tyytyväisiä hankkeen toteutukseen ja Järjestöjen talon tilat päätettiin antaa yhdistysten käyttöön maksutta myös hankkeen jälkeen. 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet Järjestöjen talo -hankkeen päätavoitteena oli kuntalaisten osallisuuden edistäminen. Tämä on myös sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman että Kantri ry:n painotuksena. Hanke sijoittui osa-alueeseen Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso. 3
4 Tavoitteena oli perustaa Orivedelle Järjestöjen talo, jossa kehitetään kuntalaisia osallistavaa ja yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa sekä paikallisten yhdistysten välistä yhteistyötä toisiinsa sekä Oriveden kaupungin suuntaan. Tavoitteena oli myös edistää työttömien henkilöiden työllistymistä järjestämällä Järjestöjen taloon työllistämisjaksoja. 4.2 Toteutus Toimenpiteet Järjestöjen talo -hankkeeseen palkattiin kokopäiväinen hankekoordinaattori Piia Hannila, jonka tehtävinä oli käynnistää Järjestöjen talon toiminta ja luoda verkostoja kolmannen sektorin, julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin toimijoihin. Tiloiksi saatiin kaupungilta tyhjilleen jäänyt kaupungintalon pihatalo, johon tehtiin hankkeen aikana pintaremonttia talkoovoimin. Hankekoordinaattori teki paikallisille yhdistyksille kyselyn joulukuussa 2016, jossa kysyttiin yhdistysten toiveita ja tarpeita hankkeelle sekä sitä, onko yhdistyksillä avun tarvetta sähköisessä viestinnässä, tiedotusmateriaalin työstämisessä tai atk-ohjauksessa. Lisäksi kysyttiin yhdistysten päivitettyjä tietoja yhdistysten koontia varten sekä tietoa yhdistysten tukihenkilötoiminnasta ja yhteistyöstä muiden yhdistysten kanssa. Kysely lähetettiin 62 yhdistykselle, joista 17 vastasi kyselyyn. Vastausten perusteella hankekoordinaattori organisoi yhdistyksille atk-ohjausta sähköiseen viestintään sekä tiedotusmateriaalin työstämiseen sekä kaikille avoimen viestintäkoulutuksen. Hankkeen aikana hankittiin Järjestöjen talolle avoin WiFi-yhteys sekä videoprojektori yhdistysten toiveesta. Hankekoordinaattorin ja yhdistysten yhteistyössä Järjestöjen talossa aloitettiin hankesuunnitelman mukainen toimina: Eri järjestöjen toiminta saman katon alle o Hankekoordinaattori organisoi yhdistysten toiminnan keskittämistä Järjestöjen talon tiloihin Tavoite toteutui: hankkeen aikana Järjestöjen talolla säännöllistä toimintaa järjesti 13 yhdistystä ja lisäksi tiloja hyödynsi kokouskäyttöön 24 yhdistystä ja yhteisöä. Talossa toimi myös kaupungin toimintana työttömien sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa, mielenterveysasioihin painottuvaa ryhmätoimintaa, kulttuuripalveluiden avoimia keskusteluryhmiä sekä kansalaisopiston kurssitoimintaa. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka o Tavoitteena avata 1 2 kertaa viikossa noin 2 tuntia kerralla toimiva avoin kohtaamispaikka kaikille kuntalaisille, johon voi poiketa kahvikupposta juomaan, 4
5 tapaamaan uusia ihmisiä, saamaan tietoa eri järjestöjen toiminnasta ja Oriveden palveluista. Hankekoordinaattori toimii kohtaamispaikan työntekijänä. Tavoite toteutui: tammikuussa 2017 avattiin torstaisin klo toimiva Järjestöjen talon infokahvila. Kävijöitä kahvilassa oli vaihdellen n. 1-5 hlöä / kerta. Infokahvilan yhteyteen käynnistettiin kaikille avoin ja maksuton atkopastus. Atk-opastusta laajennettiin hankkeen aikana muillekin päiville ja keväällä 2017 järjestettiin hankkeen toimesta atk-opastuskurssi (6 krt) Eräjärvellä. o Järjestöjen taloon perustetaan infopiste, josta löytyy keskitetysti tietoa Oriveden yhdistysten ja muiden toimijoiden palveluista. Tavoite toteutui: Järjestöjen talolle perustettiin infopiste, johon koottiin yhdistysten, kaupungin ja seurakunnan esitteitä sekä paikallislehden lehtileikkeitä yhdistysten toiminnasta. Infopisteessä järjestettiin koko hankkeen ajan myös yksilöllistä atk-opastusta sekä yhdistyksille että yksittäisille henkilöille. Vertaisryhmä- ja vapaaehtoistoiminta o Järjestöjen talossa eri yhdistysten ryhmät saavat toimitilan, jossa kokoontua. Hankekoordinaattori organisoi toiminnan liikkeelle, yhdistykset käyttävät vapaaehtoisiaan ryhmien ohjaajana. Tavoite toteutui laajempana kuin suunnitelmassa, sillä hankkeessa toteutui myös uusien vapaaehtoistoimintamuotojen kehittäminen yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa: 5
6 Ikäihmisten ulkoiluavustajien koulutuskokonaisuus yhteistyössä Aurum -hankkeen, SPR:n ja seurakunnan kanssa (16 kouluttautujaa): SPR: Ystäväkoulutus , lisänä ensiapuosio ulkoiluavustamiseen liittyen Ulkoiluavustajien koulutus Hyvinvointia luonnosta -luento Nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja osallistamisen käynnistyi yhteistyössä MLL Oriveden yhdistyksen, SPR Oriveden osaston ja Oriveden 4H-yhdistyksen kanssa: Tuunaa oma tapahtuma -ideointi-iltapäivä (paikalla 30 nuorta) Tapahtumasuunnittelua nuorten kanssa useita kertoja puolen vuoden aikana tavoitteena koko päivän nuorten tapahtuman järjestäminen Rönnin huvikeskuksessa (työryhmässä 8 nuorta) Tapahtuman budjetti lähes , joka kerättiin nuorten kanssa eri kanavia hyödyntämällä: Pomoottori yhteisörahoitus, Kantri ry:n Nuoriso-Leader, Mesenaatin joukkorahoituskampanja, Helen Oy:n stipendi, paikallisten yritysten ja yhdistysten lahjoitukset, arpojen ja kahvin myynti, tapahtuman lipputulot ORWfest -nuorten tapahtuma toteutui , osallistujia n. 170 nuorta, talkoolaisia 40 hlöä Oriveden Apurinki-toiminnan käynnistäminen (internet-sivut: osana vapaaehtoistoiminnan kehittämistä yhteistyössä SPR Oriveden osaston ja Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Oriveden ja Juupajoen alueosaston sekä ns. neljännen sektorin toimijoiden kanssa: Infotilaisuus , paikalla oli 12 toiminnasta kiinnostunutta. Apurinkiin haluavat 7 henkilöä haastateltiin ja perehdytettiin kesäkuussa 2017, jonka jälkeen toiminta käynnistyi. 6
7 Aseman Lapset ry:n Walkers-nuorisotoiminnan tuominen Orivedelle ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen yhteistyössä kaupungin nuorisopalveluiden ja MLL Oriveden yhdistyksen kanssa: Walkers-vapaaehtoistyöntekijöiden eli Wapareiden rekrytointi hankekoordinaattorin toimesta, perehdytys Aseman Lapset ry:n toimesta (9 kouluttautujaa) Walkers-auto eli liikkuva nuorisotila kiersi syys-lokakuussa 2017 Orivedellä, Waparit mukana Walkers-auton jälkeen pohdinnassa toiminnan jatkuminen Walkers-kahvilatoimintana tms. Yhteisökameleontti-työryhmään osallistuminen (kaupungin eri toimijoiden erityislasten ja -nuorten toimintaan keskittyvä työryhmä): Toiminnan tavoitteena on erityislasten ja -nuorten harrastustoimintaan liittyvän osallisuuden lisääminen Orivedellä. Toiveiden ja tarpeiden perusteella käynnistettiin hankekoordinaattorin organisoimana järjestötoimijoiden yhteistyössä toteuttamat Erityisnuorten Klubi-illat Järjestöjen talolla (osallistujia ensimmäisellä kerralla neljä vuotiasta nuorta): 7
8 Tukihenkilötoiminta o Hankkeen aikana organisoidaan hankekoordinaattorin ja järjestöjen yhteistyönä eri yhdistysten tukihenkilötoiminta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi tukihenkilöiden rekrytoinnin ja kouluttamisen osalta. Järjestöjen talossa toimii tukihenkilöiden välitystoiminta, josta voi saada tukihenkilön erilaisiin tarpeisiin, esim. avustamaan arjen askareissa, opastamaan tietokoneen käytössä, ulkoiluttamaan, avustamaan lääkärikäynnille jne. Tavoite ei toteutunut suunnitelman mukaisesti: Yhdistysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella todettiin, että yhdistysten tukihenkilötoiminta on nivottu tiiviisti yhdistysten kattojärjestöjen organisoimaksi toiminnaksi eikä niitä ole tarkoituksenmukaista lähteä irrottamaan toimivista järjestelmistä. Hankkeen aikana tiedotettiin kuntalaisille yhdistysten tukihenkilötoiminnasta Järjestöjen talon Facebooksivuilla, infokahvilassa ja tilaisuuksissa sekä käynnistettiin Apurinki-toiminta, jolle oli selkeä tarve. Kokoontumistilat o Yhdistysten on mahdollista varata ja käyttää Järjestöjen talon tiloja toimintaansa. Tavoite toteutui: Hankekoordinaattori vastasi koko hankkeen ajan tilavarauksista ja avainhallinnasta. Järjestöjen talolle tehtiin oma sähköinen tilakalenteri: 0gmail.com&ctz=Europe%2FHelsinki Kalenterista yhdistystoimijat näkivät tilavaraustilanteen. Järjestöjen talon tilojen käyttö saatiin hankkeen alussa hyvään nousuun ja varsinkin arkipäivisin tilat olivat hankkeen aikana aktiivisessa käytössä aamusta iltaan. Hankekoordinaattori esitteli Oriveden kaupunginhallitukselle keväällä 2017 Järjestöjen talon toimintaa ja perusteli tilojen tarpeellisuutta myös hankkeen jälkeen. Kaupunginhallitus päätti myöhemmin keväällä, että paikalliset yhdistykset saavat käyttää Järjestöjen talon tiloja ilmaiseksi myös hankkeen jälkeen. Koulutukset ja tapahtumat o Hankkeen aikana pyritään lisäämään yhdistysten yhteistyötä erilaisten koulutusten ja tilaisuuksien järjestämisen osalta. Tavoite toteutui ja hankkeen aikana järjestettiin seuraavat tapahtumat: 8
9 Järjestöjen talon viralliset avajaiset järjestettiin Paikalla oli n. 80 henkilöä kuulemassa hankkeen tavoitteista ja paikallisten yhdistysten toiminnasta. Viestintäkoulutus järjestettiin Kantri ry:n toteuttamana. Koulutuksessa oli läsnä 28 henkilöä 20:sta eri yhdistyksestä. Koulutus sai hyvää palautetta: se lisäsi yhdistysten tietämystä viestintäasioista ja viestinnän merkityksestä sekä antoi käytännön työkaluja viestinnän toteuttamiseen. 9
10 Järjestöjen talon kevätmarkkinat järjestettiin Kevätmarkkinoilla oli kävijöitä järjestäjien lisäksi noin 30 henkilöä. Markkinoilla kävijät kiittelivät markkinoiden hyväntuulista tunnelmaa ja monipuolista ohjelmaa. Nuorten kanssa järjestettiin ORWfesttapahtuma nuorille Tapahtumaan osallistui noin 170 nuorta ja 40 talkoolaista. Tapahtuman suunnittelu ja toteuttaminen oli suuri kokonaisuus, joka mahdollistui tapahtumaa järjestäneiden kahdeksan yläkouluikäisen nuoren, Järjestöjen talo -hankkeen koordinaattorin, paikallisten nuorisojärjestöjen, kaupungin, yrittäjien ja vapaaehtoisten talkoolaisten yhteistyöllä. Tapahtuma sai erittäin hyvää palautetta ja siitä toivotaan jokavuotista perinnettä. 10
11 o Tavoitteena, että hankkeen lopussa järjestetään loppuseminaari yhdistysten toiveiden pohjalta. Tavoite toteutui: järjestettiin Yhdistykset yhdessä - messut, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia ja yhdistysten toimintaa. Tapahtumaan osallistui noin 100 henkilöä ja kävijät olivat hyvin mielissään tapahtuman toiminnallisuudesta. Myös yhdistykset antoivat positiivista palautetta ja kokivat saaneensa toiminnalleen lisää näkyvyyttä. Yhdistysten yhteiset internet-sivut o Luodaan internet-sivut Oriveden kaupungin sivuston yhteyteen Tavoite toteutui: Toteutettiin yhdistysten toiveesta niin, että kerättiin Oriveden kaupungin internet-sivuille Järjestöjen talo -hankkeen esittelyn yhteyteen koonti paikallisista yhdistyksistä ja linkit niiden omille kotisivuille: Yhdistyksiä tuettiin hankkeen tarjoaman atk-opastuksen avulla omien kotisivujensa päivittämiseen ja sivujen parantamiseen. Perustetaan yhdistysten yhdistys o Perustetaan Järjestöjen taloa hankkeen jälkeen hallinnoiva yhdistysten yhdistys. 11
12 Tavoite ei toteutunut: Yhden vuoden pituisen hankkeen aikana tehtiin verkostoitumista ja lisättiin yhteistyötä yhdistysten välillä ja se vei niin paljon aikaa, että yhdistysten yhdistyksen perustamista ei ehditty käynnistää. Keskustelua kyseisen yhdistyksen perustamista käytiin eri yhdistystoimijoiden kanssa sekä hankkeen kehittämistyöryhmässä ja yhdistyksen perustaminen on tarkoitus käynnistää uuden Osallistuva Orivesi -hankkeen aikana. Lisäksi hankkeessa toteutettiin kokonaisuuksia yhteistyön, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi: Suurena kokonaisuutena hankkeen aikana käynnistyi Kolmas sektori koulutuskumppanina -yhteistyö Tredun eli Tampereen ammattiopiston sekä Oriveden Aurum -hankkeen kanssa: Orivedellä käynnistyi Tredun lähihoitajaopintolinja elokuussa 2017, jolloin käynnistettiin järjestökentän ja oppilaitoksen yhteistyö. Lähihoitajaopiskelijat (18 hlöä) kävivät tutustumassa Järjestöjen talon toimintaan, jonka jälkeen osa opiskelijoista jalkautui tutustumaan yhdistysten kerhoihin. Osa opiskelijoista lähti mukaan Walkers-vapaaehtoiskoulutukseen ja osa oli apuna Yhdistykset yhdessä -messujen järjestämisessä. 12
13 Suomi 100 -juhlavuoden käynnistyessä Oriveden Martat käynnistivät Järjestöjen talon hankekoordinaattorin avulla vauvanpeittokampanjan, jonka tavoitteena oli saada kuntalaisten virkkaamana 100 vauvanpeittoa eli oma peitto jokaiselle Orivedellä juhlavuoden aikana syntyneelle vauvalle. Oriveden kaupunki lahjoitti langat. Hankekoordinaattori jakoi lankoja Järjestöjen talolla ja sitä kautta talo tuli tutuksi uusille ihmisille. Moni yhdistys innostui myös lähtemään vauvanpeittokampanjaan mukaan. Yhteinen kampanja lisäsi yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta ja kampanjaan osallistui n. 60 henkilöä. Lokakuun 2017 loppuun mennessä oli saatu valmiiksi yli 80 vauvanpeittoa. Atk-opastusta järjestettiin yhdistysten toiveesta koko hankkeen ajan. Opastusta oli mahdollista varata yhdistysten lisäksi kuka tahansa atk-asioissa apua tarvitseva kuntalainen. 13
14 Hankekoordinaattori organisoi atk-opastusvaraukset ja kolme hankkeessa kuntouttavassa työtoiminnassa työskennellyttä henkilö toimi vuorollaan opastajina. Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 110 atk-opastuskertaa 38:lle eri henkilölle ja lisäksi atk-opastusta järjestettiin ryhmämuotoisena muutaman kerran SPR:n Lähimmäisen kamarilla sekä säännöllisesti Oriveden Eläkkeensaajien tietotekniikkapajassa. Kyläyhdistysten toiminnasta ja tarpeista hankekoordinaattori keräsi tietoa jalkautumalla hankkeen aikana kyliin: o Eräjärven kehittämisyhdistys o Längelmäen kirkonseudun kyläyhdistys o Siitaman Nuorisoseura ja Jukolan talo o Pitkäjärven Nuorisoseura ja Lehtolan talo o Hirsilän seudun kylät ry o Leväslahden Pienviljelijäyhdistys ja PVY:n talo o Västilän Voima ja Voiman talo o Onnistaipaleen kyläyhdistys ja Onnistaipaleen kota o Talviaisten seudun kyläyhdistys ja Talviaisten kylätalo o Aseman seutu ja Juhla- ja liikuntatalo Taisto Useilla kyläyhdistyksillä oli haasteita uusien jäsenien ja aktiivisten toimijoiden saannissa sekä kylätalojen ylläpidossa. Hankekoordinaattori vei kyläyhdistysten tarpeita kaupungin viranhaltijoiden tiedoksi ja sisällytti tarpeita uuteen Osallistuva Orivesi -hankkeen suunnitelmaan. Oriveden alueista Aseman seudulla ei toimi omaa kyläyhdistystä, mutta tarve alueen kehittämiseksi ja alueella sijaitsevan Oriveden Sosialidemokraatit ry:n omistaman Juhla- ja liikuntatalo Taiston hyödyntämiseksi oli suuri. Taiston talolla järjestettiin talon omistavan Oriveden Sosialidemokraatit ry:n toimesta ideointi-ilta, jonka seurauksena hankekoordinaattori oli mukana kokoamassa Asemanseudun kehittämisryhmää. Ryhmä aloitti hankkeen aikana asemanseudun oman tapahtuman suunnittelua sekä Aseman valot -lehden työstöä. 14
15 4.2.2 Aikataulu Järjestöjen talo -hanke alkoi yhden vuoden suunniteltua myöhemmin ELY-keskuksen rahoituspäätöksen viivästymisen vuoksi. Hanke toteutettiin hankesuunnitelman aikataulua mukailevan aikataulun mukaisesti: : hankekoordinaattori aloitti työskentelyn Järjestöjen talon käyttöönotto ja pintaremontti Viestintä: Järjestöjen talo -esittely Oriveden kaupungin internet-sivuille sekä Oriveden Järjestöjen Talon Facebook-sivut luotiin Eri järjestöjen toimintaa saman katon alle: tilavaraukset ja avainhallinta hankekoordinaattorin tehtävinä, sähköisen tilavarauskalenterin luominen joulukuussa 2016 Verkostoituminen: Yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden tapaamisia hankkeen alkuvaiheessa noin 30: verkostojen rakentamista ja toimintojen suunnittelua ja aloittamista Aloitettiin vertaisryhmätoimintaa eri kohderyhmille, mukana myös uutta toimintaa (mm. Imetystukikahvila / Imetyksen tuki ry ja Mielenterveysyhdistys Lumo ry:n avoin ryhmä) Järjestöjen talon viralliset avajaiset, jossa hankkeen esittelyä ja talossa toimivat yhdistykset esittelemässä toimintaansa, paikalla n. 80 hlöä hankkeen kehittämistyöryhmän käynnistyspalaveri avattiin matalan kynnyksen kohtaamispaikka eli infokahvila, joka oli avoinna torstaisin klo koko hankkeen ajan (kävijöitä keskimäärin 1-5/kerta) käynnistettiin yhdistyksille ja yksittäisille henkilöille suunnattu atkopastus, jota antoi kuntouttavassa työtoiminnassa hankkeessa työskennellyt henkilö ja ajanvaraukset tehtiin hankekoordinaattorille hankekoordinaattori kävi tutustumassa Hämeenlinnan Kumppanuustaloon ja Vantaan Järjestörinkiin : Nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen käynnistyi yhteistyössä MLL:n, SPR:n ja 4H:n kanssa: o Tuunaa oma tapahtuma -ideointi-iltapäivä o Tapahtumasuunnittelua nuorten kanssa 22.2., ja tavoitteena nuorten tapahtuman järjestäminen hankerahoitusmahdollisuuksien selvittelyä, hankekoordinaattori osallistui STEA:n Haku päällä -tapahtumaan Yhdistysten vapaaehtoistoimijoiden yhteinen tapaaminen yhteistyössä Oriveden Aurum -hankkeen kanssa aiheena vapaaehtoistyön kehittämissuunnitelmat ja ulkoiluavustajien rekrytointi Ikäihmisten ulkoiluavustajien koulutuskokonaisuus yhteistyössä Oriveden Aurum - hankkeen, SPR:n ja seurakunnan kanssa: SPR:n Ystäväkoulutus, lisänä 15
16 ensiapuosio ulkoiluavustamiseen liittyen; Ulkoiluavustajien koulutus ja Hyvinvointia luonnosta -luento Yhdistysten ja seurojen viestintäkoulutus, kouluttajina Kantri ry:n tiedottaja ja kyläaktivaattori sekä Oriveden Sanomien päätoimittaja Kyläyhdistyksiin ja kylätaloihin tutustumista Yhdistysten tukiyhdistyksen perustamisen valmistelua: keskustelua ja ideointia yhdistystoimijoiden kanssa Kehittämistyöryhmän toinen palaveri : Yhdistystietoa julkaistiin kootusti kaupungin nettisivuilla: Nuorten tapahtuman suunnittelu jatkui tavoitteena ORWfest : o tapahtumasuunnittelua nuorten kanssa touko, kesä- ja heinäkuussa noin kahden viikon välein o hankehakemuksen teko nuorten kanssa Pomoottori ry:lle, Nuoriso Leader - hakemus Kantri ry:lle, joukkorahoituskampanja Mesenaatissa ajalla o infotilaisuus tapahtumasta nuorten kanssa o joukkorahoituskampanjan esittelyä nuoren kanssa Paikallistalouden kehittämispajassa ja tapahtuman esittelyä nuorten kanssa Yhteiskoululla Kyläyhdistyksiin ja kylätaloihin tutustuminen jatkui Järjestöjen talon kevätmarkkinat: o toiminnallista ohjelmaa: maton maalaaminen sata mattoa -teemalla, kukkien istutusta Suomen juhlavuoden väreissä, aitaan lankapunostekniikalla taidetta, napin ompelua Pirkanmaan Marttojen takkiin, askartelua, kahvittelua. Oriveden Apurinki-toiminnan käynnistäminen osana vapaaehtoistoiminnan kehittämistä: o Infotilaisuus, 6.6. ja Apurinkiin haluavien haastattelut ja Apurinkiläisten perehdytys, jonka jälkeen toiminta käynnistyi Yhteispiknik-tapahtuma liikuntahallin ympäristössä osana Mämmilän Meininkit -viikonloppua: o ORWfest-nuorten arpajaiset o Järjestöjen talo -hankeen esittelyä, yhdistysten esittelyä Kehittämistyöryhmän kolmas palaveri, jossa keskustelua yhdistysten yhdistyksen perustamisesta ja yhdistyksen säännöistä Järjestöjen talon toiminta jatkui: o Järjestöjen talo oli käytössä myös hankekoordinaattorin loman aikana, tilavaraukset ja avainhallinta työpaja Mainingin kierrätystavaratalossa o useat yhdistykset pitivät kesätaukoa säännöllisestä toiminnasta o Atk-opastus oli tauolla kesäkauden 16
17 Nuorten ORWfest-tapahtuma toteutui suunnitelmien mukaisesti: o Palautteen perusteella sateisesta säästä huolimatta onnistunut tapahtuma, jolle toivotaan jatkoa ensi vuonna. o ORWfest-tapahtuman valokuvanäyttely ja palautekysely Oriveden kirjastossa ja Oriveden Yhteiskoululla Järjestöjen talon toiminta jatkui: o Atk-opastukset käynnistyivät elokuun alusta ja infokahvila Apurinki-toiminta jatkui: o Apurinkiläisten kokoontuminen Järjestöjen talolla joka kuukauden viimeinen maanantai Kolmas sektori koulutuskumppanina -yhteistyö Aurum-hankkeen ja Treduammattiopiston kanssa: o Orivedellä käynnistyi elokuussa 2017 lähihoitajaopiskelu -> yhteistyön tavoitteena lisätä järjestökentän ja oppilaitoksen yhteistyötä, josta sekä järjestötoimijat että opiskelijat hyötyvät. o yhteistyöpalaveri Tredun opettajien ja koulutuspäällikön sekä Aurum -hankkeen henkilöstön kanssa o Lähihoitajaopiskelijat tutustumassa Järjestöjen taloon -> sovittuihin yhdistysten toimintoihin jalkautuminen alkoi o Vapaaehtoistoiminnan sähköisen osaamispassin suunnittelu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen liittyen alkoi, palaverit ja Walkers-toiminnan rantautuminen Orivedelle: o Walkers-Wapareiden perehdytys. Aseman Lapset ry:n toimesta, osallistujina 9 hlöä. o Walkers-auto eli liikkuva nuorisotila syys-lokakuussa 10 iltaa Orivedellä, Waparit mukana. Yhteisökameleontti-työryhmä: o Tavoitteena erityisryhmien huomioiminen kaupungin harrastustarjonnassa o Kehitettiin järjestötoimijoiden yhteistyössä järjestämää kerhotoimintaa erityisnuorille Järjestöjen talolle: Erityisnuorten klubi-illat / MLL, / Lumo ry. ja / Martat Aseman seudun kehittäminen alkoi: o Taiston talon ideointi-ilta o Asemanseudun kehittämisporukan kokoaminen, palaveri : Suunnitteilla on Aseman seudun tapahtuma ja Aseman seudun oma lehti sekä asukastoimikunnan perustaminen Maaseutuparlamenttiin osallistuminen Leppävirralla o kaupungin hyvinvointityöryhmässä parlamentin antia esittelemässä toteutettiin yhdistyskysely hankkeen annista kehittämistyöryhmän päätöspalaveri Yhdistykset yhdessä -tapahtuma: o Hankkeen loppuseminaari tapahtuman yhteydessä Loppuraportin laadinta Hankerahoitus päättyi 17
18 4.2.3 Resurssit ja työllistäminen Hankkeessa työskenteli yksi kokoaikainen hankekoordinaattori. Oriveden kaupungin työllisyys- ja kehittämispalveluiden kautta järjestettiin hankkeessa kuusi kuntouttavan työtoiminnan jaksoa sekä yksi työkokeilujakso: kuntouttavassa työtoiminnassa hankkeessa aloitti ensimmäinen henkilö tehtävinään Järjestöjen talon ylläpitosiivous ja MLL:n perhekahvilan lounaan valmistaminen, kesto 4 kk kuntouttavassa työtoiminnassa hankkeessa aloitti toinen henkilö, joka antoi atk-opastusta yhdistyksille, seuroille ja yksityishenkilöille, kesto 3 kk aloitti kolmas henkilö kuntouttavassa työtoiminnassa hankkeessa tehtävänään koota yhdistysyhteystiedot Oriveden kaupungin internet-sivuille ja antaa atk-opastusta, kesto 3 kk atk-opastuksen laajennettiin kyläalueille käynnistämällä atk-opastus Eräjärvellä, jolloin aloitti neljäs henkilö kuntouttavassa työtoiminnassa, kesto 4 kk Palkkatukea oli tarkoitus hakea yhdelle kuntouttavassa työtoiminnassa olevalle henkilölle, mutta hänen sairauslomansa vuoksi asia peruuntui Työkokeilujakso työtehtävinä tiedottaminen, esitteet, mainokset, lehtijutut alkaen 6 kk:n palkkatukijakso Oriveden kaupungin tiedottajana alkaen yksi nuori kuntouttavan työtoiminnan jaksolla tehtävänään ORWfest-tapahtuman järjestelyissä avustaminen, kesto 3 kk alkaen kuudes henkilö aloitti kuntouttavassa työtoiminnassa tehtävänään Järjestöjen talon ylläpitosiivous, kesto 2,5 kk. Hankkeeseen osallistui yhdistysten edustajia ja kuntalaisia tekemällä satoja tunteja talkootöitä tehtävinään mm. Järjestöjen talon pintaremontti, Kevätmarkkinoiden ja Yhdistykset yhdessä -minimessujen järjestäminen, Apurinki-toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen sekä ORWfest -nuorten tapahtuman suunnittelu ja toteuttaminen Toteutuksen organisaatio Järjestöjen talo -hanke toteutettiin Oriveden kaupungin työllisyys- ja kehittämispalveluiden alaisena hankkeena ja hankekoordinaattori Piia Hannilan esimiehenä toimi työllisyyspalveluiden päällikkö Kirsi Onnela. Hankkeelle ei nimetty virallista ohjausryhmää vaan hankekoordinaattori kokosi hankkeen etenemistä ja arviointia varten hankkeelle kehittämistyöryhmän, johon kutsuttiin eri 18
19 toimintasektoreiden (kaupunki, päättäjät, kolmas sektori) edustajia. Hankkeen kehittämistyöryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Kari Kylkilahti, Kantri ry:n toiminnanjohtaja Pentti Vaalamo, Oriveden 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo-Riitta Meskanen, Oriveden Seudun Diabetesyhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja sekä Eläkeliiton Oriveden yhdistyksen rahastonhoitaja ja jäsenrekisterin hoitaja Anna Kymäläinen, SPR Oriveden osaston hallituksen jäsen sekä Oriveden kaupunginvaltuutettu ( lähtien kaupunginhallituksen jäsen) Marika Mäkinen, MLL Oriveden yhdistyksen puheenjohtaja sekä Oriveden kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Kirsi Onnela, Oriveden kaupungin työllisyyspalveluiden päällikkö Pia-Maria Ahonen, Oriveden Seudun Kansalaisopiston rehtori, Kulttuuripalveluiden johto Piia Hannila, Järjestöjen talo -hankkeen koordinaattori Kehittämistyöryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa: aiheena hankkeen esittely sekä tavoitteet ja suunnitelmat aiheena hankkeen etenemisen seuranta (indikaattorit) ja tavoitteiden toteutuminen sekä jatkohankehakemus aiheena tilannekatsaus, syksyn suunnitelmat ja yhdistysten tukiyhdistyksen perustaminen aiheena hankeraportti, tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitelmat Kehittämistyöryhmä antoi hankkeen aikana tärkeää tukea hankekoordinaattorille ja auttoi hankeaikataulun ja tavoitteiden suuntaamisessa sekä toteutumisen seurannassa Tiedotus Järjestöjen talo -hankkeen esittely koottiin Oriveden kaupungin internet-sivuille, johon työstettiin oma osionsa Paikallinen yhdistystoiminta: Järjestöjen talo -hanke tiedotti omasta toiminnastaan sekä paikallisten yhdistysten toiminnasta Oriveden Järjestöjen talon Facebook-sivuilla: Lisäksi toiminnasta tiedotettiin paikallislehti Oriveden Sanomissa ja Oriveden alueen ilmoitustauluilla. Hankkeesta tehtiin oma esite, jota jaettiin Järjestöjen talolla ja kaupungintalon aulassa sekä tapahtumissa. Hankekoordinaattori kokosi hankkeen aikana sähköpostilistaa yhdistystoimijoista ja lähetti noin kerran kuukaudessa heille sähköisen tiedotteen Järjestöjen talon ajankohtaisista asioista. Sähköpostin vastaanotti hankkeen ajan kuukausittain 95 yhdistystoimijaa 70:stä eri yhdistyksestä. 19
20 Lehtijuttu Järjestöjen talon avajaisista (Oriveden Sanomat ) Lehtijuttu Yhdistykset yhdessä -minimessuista (Oriveden Sanomat ) 20
21 4.2.6 Kustannukset ja rahoitus Pirkanmaan ELY-keskus hyväksyi ennen hankkeen alkamista rahoitussuunnitelman, jonka kokonaisbudjetti oli ,21. Rahoitus koostui suunnitelmassa Leaderhankerahoituksesta (44 265,06 eli 80 % kokonaiskustannuksista), vastikkeettomasta työstä (6 600 )sekä yksityisestä eli kaupungin omasta rahoituksesta (4 466,26 ). Hankkeen rahoitussuunnitelma tehtiin laskennalliset yleiskulut eli flat rate 24 % - kustannusmallin mukaan, jossa osa hankkeen kustannuksista lasketaan prosentteina hankkeen palkkakuluista. Hankkeen budjetti toteutui hieman suunniteltua pienempänä johtuen mm. siitä, että hankekoordinaattori aloitti työnsä eli kaksi viikkoa hankkeen käynnistymisen jälkeen. Vastikkeettoman työn osuus koostui seuraavasti: Järjestöjen talon pintaremontti Kevätmarkkinat Apurinki-toiminnan käynnistäminen ORWfest -nuorten tapahtuma Yhdistykset yhdessä -minimessut 58 h 74 h 30 h 164 h 146 h yht. 472 h 21
22 4.2.7 Raportointi ja seuranta Hankkeen tuloksia seurattiin perustamalla hankkeen kehittämistyöryhmä, joka yhdessä hankekoordinaattorin kanssa arvioi hankkeen tavoitteiden toteutumista kolmen kuukauden välein. Lisäksi hankekoordinaattori raportoi hankkeen etenemisestä Oriveden kaupungin johtoryhmälle sekä kaupunginhallitukselle. Hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta seurattiin tavoitteiden ja toimintojen toteutumisen osalta hankkeen vaikuttavuutta mittaavien indikaattoreiden avulla, joita olivat Järjestöjen talon käyttötilastot, yhdistysten palaute hankkeen ajalta sekä hankkeen loppupuolella toteutettu yhdistyskysely, jonka tuloksia esitellään tämän raportin kohdassa 4.4 Tulokset ja vaikutukset. Järjestöjen talon käyttötilastot: Järjestöjen talon toiminaan osallistumismäärä oli keskimäärin 650 kävijää / kuukausi mukaan lukien työllisyyspalveluiden sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän tilojen käyttö. Tämän lisäksi Järjestöjen talolla on ollut kymmenittäin taloon tutustujia kuukausittain. Yhteensä 34 eri yhdistystä on käyttänyt tiloja. Seuraavassa diagrammissa kuvataan järjestötoimijoiden tilojen käyttöä hankkeen aikana: Järjestöjen talon käyttö Osallistujamäärä Järjestömäärä 22
23 Esimerkki Järjestöjen talon tilavarauksista hankkeen alkaessa marraskuussa 2016: MA TI KE TO PE LA SU A P Työpaja Mainingin ryhmä klo 9-13* MLL Perhekahvila klo Työpaja Mainingin ryhmä klo * Työpaja Mainingin ryhmä klo 9-13 Työpaja Mainingin ryhmä klo 9-13 SPR Lähimmäisen kamari klo SPR Lähimmäisen kamari klo SPR Lähimmäisen kamari klo SPR Lähimmäisen kamari klo I P I L T A AA-ryhmä klo Esimerkki Järjestöjen talon tilavarauksista hankkeen loppuvaiheessa lokakuussa 2017: A P MA TI KE TO PE LA SU Työpaja Mainingin ryhmä klo 9-13* MLL Perhekahvila klo Työpaja Mainingin ryhmä klo * Imetystukikahvila kk:n 1. ke klo Työpaja Mainingin ryhmä klo 9-13 Rytmiä arkeen - ryhmä klo SPR Lähimmäisen kamari klo SPR Lähimmäisen kamari klo SPR Lähimmäisen kamari klo SPR Lähimmäisen kamari klo Terhokerho klo I P Diabetesyhdistys käsityökerho klo parittomina viikkoina Suomi tapaaminen klo Oriveden Eläkkeensaajat ry. kerhotoimintaa klo SPR:n Lähimmäisen kamarin toimintaa koko talossa klo parittomina viikkoina Oriveden Seudun Hengitysyhdistys kokous klo Mielenterveysyhdistys Lumo klo parillisina viikkoina Järjestöjen talon infokahvila klo Suomen Kipu ry vertaistukiryhmä klo parittomina viikkoina Imetyksen Tuki ry:n Tunne rintasi - tapahtuma klo 14 Oriveden Eläkkeensaajat ry. karaokekerho klo Ylä-Hämeen Taiteilijaseuran hallituksen kokous klo I L T A Apurinkiläisten kokoontuminen kk:n viim. ma klo OT-26 kokoontuminen klo Kulttuurikuppila kk:n 2. ti klo Imetystukiryhmä kk:n 3. ti klo Oriveden Reumayhdistys jäsenilta kk:n viim. ti klo Hyvinvointikahvila ILO kk:n 1. ke klo Erityisnuorten Klubi-ilta ja klo TILKKUTUuNARIT kk:n 2 ke klo Oriveden Seudun Sydänyhdistys kokous ja klo AA-ryhmä klo LC-78 Orivesi kokous klo *Työpaja Mainingin ryhmät siirtyvät muihin tiloihin, jos yhdistyksillä on tarvetta Järjestön talon tiloille arkiaamuisin Lisätietoja toiminnasta ja tilavaraukset: Järjestöjen talon hankekoordinaattori Piia Hannila p (ark. klo 8-16) piia.hannila@ orivesi.fi 23
24 4.2.8 Toteutusoletukset ja riskit Yhden työntekijän työpanokseen nojaavassa hankkeessa on riskejä hankkeen toteutumisessa tavoitteiden mukaisesti, jos työntekijä esim. sairastumisen vuoksi joutuu olemaan pitkään pois työstä. Järjestöjen talo -hankkeessa hankekoordinaattori työskenteli keskeytyksettä ja hänen työpanoksensa, vapaaehtoisten toimijoiden tekemät talkootunnit sekä kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olleiden henkilöiden toteuttamat työtehtävät mahdollistivat Järjestöjen talo -hankkeen toteutumisen suunnitelman mukaisesti. Kolmannen sektorin toimijat, Oriveden kaupungin henkilöstö ja päättäjät lähtivät innostuneesti mukaan uuden toiminnan kehittämiseen, mikä osaltaan edesauttoi Järjestöjen talon näkyvyyttä ja toimintaa. Hanketta suunniteltaessa on haastavaa tietää, minkälaista toimintaa ja tapahtumia hankkeen aikana tullaan järjestämään. Tästä syystä Järjestöjen talo -hankkeessakin hankesuunnitelman aikatauluun kirjatut tapahtumat ja tempaukset muuttuivat sen mukaan, mitä Oriveden kolmannen sektorin ja kaupungin toimijoiden toiveet ja tarpeet olivat. Hankkeen tavoitteet toimivat kuitenkin koko ajan punaisena lankana (yhteisöllisyys, osallistaminen, Järjestöjen talon käynnistäminen, järjestöjen ja kaupungin yhteistyön lisääminen). 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat paikalliset yhdistykset, joista tiiviimmin yhteistyötä tehtiin seuraavien Järjestöjen talolla säännöllisesti toimintaa järjestävien yhdistysten kanssa: MLL Oriveden yhdistys ry SPR Oriveden Osasto ry Oriveden Eläkkeensaajat ry Mielenterveysyhdistys Lumo ry Imetyksen Tuki ry Suomen Kipu ry Oriveden Seudun Diabetesyhdistys ry Oriveden Reumayhdistys ry Oriveden Seudun Sydänyhdistys ry Oriveden kaupungin hallintopalvelut, työllisyyspalvelut, kulttuuripalvelut sekä nuorisopalvelut olivat tärkeimpiä kaupunkiorganisaation yhteistyökumppaneita. STEArahoitteisen Oriveden Aurum -hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä Oriveden vanhusväestöön liittyvissä kehittämisasioissa. Kantri ry oli tärkeä yhteistyökumppani ja sen henkilökunnalta saatiin hankkeeseen tärkeätä informaatiota hankeasioista ja koulutuksista, joista viestintäkoulutuksen Kantri ry järjesti yhdistysten ja hankkeen toiveesta myös Orivedelle. 24
25 4.4 Tulokset ja vaikutukset Järjestöjen talo -hanke toteutui suunnitellun mukaisesti ja onnistui lisäämään orivesiläisten yhdistysten yhteistyötä, kuntalaisten osallisuutta ja nuorten huomioimista. Toiminnan vaikuttavuus käy ilmi sekä Järjestöjen talon tilojen monipuolisesta ja runsaasta käytöstä sekä hankekoordinaattorin syys-lokakuussa 2017 toteuttamasta sähköisestä yhdistyskyselystä, jonka tavoitteena oli saada yhdistysten näkökulmasta tietoa hankkeen tavoitteiden toteutumisesta sekä onnistumisista ja kehittämistä vaativista asioista. Kyselylinkki lähetettiin 96 henkilölle, jotka edustivat 70:ä eri paikallista yhdistystä, seuraa tai yhteisöä. Kyselyyn vastasi 35 henkilöä 34:sta eri yhdistyksestä. Hieman yli puolet vastaajista oli käyttänyt Järjestöjen talon tiloja yhdistyksensä toiminnassa kokoustamiseen, kerhoihin, jäseniltoihin ja vertaistukiryhmien tapaamisiin. Ne vastaajista, jotka eivät olleet tiloja käyttäneet, kertoivat syyksi mm. tilojen olevan liian kaukana, niiden olleen varattuina jo muille tai että yhdistyksellä ei ollut olemassa tiloihin sopivaa toimintaa. Muutamilla oli omat tilat käytössä ja kaksi vastaajaa kertoi yhdistyksensä tarvitsevansa täysin esteettömän tilan. Reilut 90 % vastaajista koki, että Järjestöjen talo -hanke on parantanut yhdistysten toimintaedellytyksiä. Perusteluiksi kerrottiin mm. seuraavia asioita: Maksuttomat ja viihtyisät Järjestöjen talon kokoontumistilat Yhdistysten välinen yhteistyö ja tietoisuus erilaisista rahoitusmuodoista ovat lisääntyneet. Hanke on aktivoinut Oriveden keskustaajaman yhteisöjä ja ihmisiä ja tuonut uutta toimintaa Orivedelle. Yhdistysten näkyvyys on lisääntynyt ja verkostoituminen parantunut. Yhdistysten toimintaa on saatu monipuolistettua, löytyy jokaiselle jotakin kiinnostavaa ja sitä kautta uusia jäseniä. Kaksi vastaajista koki, etteivät yhdistysten toimintaedellytykset ole parantuneet. Toiselle vastaajista hanke oli jäänyt etäiseksi ja toisen vastaajan mukaan hänen edustamansa yhdistys ei ollut tarttunut hankkeen tuomiin mahdollisuuksiin. Osa kyselyyn vastanneista oli hyödyntänyt hankkeen tarjoamaa maksutonta atk-opastusta. Atk-opastajia kiitettiin rauhallisesta työotteesta. Muutama yhdistyksistä oli saanut suuren avun internet-sivujen uudistamiseen ja Eräjärvelle järjestetty atk-opastus sai myös kiitosta. Hankkeen järjestämistä tapahtumista ja tilaisuuksista eniten yhdistysten välistä yhteistyötä ja näkyvyyttä lisäsivät vastaajien mukaan Järjestöjen talon avajaiset sekä hankkeen loppuvaiheessa järjestetty Yhdistykset yhdessä -minimessut. Kuntalaisten osallisuutta lisäsivät vastaajien mielestä eniten ORWfest -nuorten tapahtuma, Apurinki-toiminnan käynnistäminen ja Marttojen vauvanpeittokampanja. Lähes 90 % vastaajista olivat tyytyväisiä hankkeen toimesta Oriveden kaupungin internetsivuille kootusta Paikallinen yhdistystoiminta -osiosta, josta löytyvät linkit yhdistysten omille kotisivuille. Muutaman vastaajan mielestä sivusto on liian monen klikkauksen alla. Sivustosta tulisi osan mielestä myös tiedottaa enemmän. 25
26 Hankkeen tiedotukseen oltiin erittäin tyytyväisiä. 97 % vastaajista koki Järjestöjen talon tiedottamisen eri kanavissa olleen hyvää. 40 % vastaajista seurasi hankkeen tiedotusta Oriveden Järjestöjen talo -Facebook-sivun kautta. Yhdistyskyselyn lopuksi pyydettiin vastaajia antamaan vapaata palautetta, risuja ja ruusuja. Tässä ovat kaikki avoimet vastaukset suoraan kyselystä poimittuina: Tärkeä kohtaamispaikka kuntalaisille yhdistyksestä tai järjestöstä riippumatta. Helposti tavoitettavat työntekijät, siisti sisätila keskellä kylää, sopii liikuntarajoitteisillekin. Tilat mahdollistavat monenlaista toimintaa ympäri vuoden. EI SAA TOIMINTA LOPPUA! Järjestöjen talo ja Piia Hannila on parasta mitä yhdistystoiminnalle on tapahtunut vuosiin! Kiitos siitä! Toivottavasti toiminta jatkuu ja pääsemme vielä "ylemmälle tasolle"! Hyvä hanke ollut. Lisää ihmisten osallistamista ja antaa yhdistyksille ideoita ja koulutusta. Tällainen toiminta lisää myös kaupungin imagoa positiiviseen suuntaan! Järjestöjen talo on aivan ihana. Sen toiminnan jatkuvuus on tosi tärkeää. Muuten ollaan taas "kadulla". Ja kiitos Piia aktiivisuudestasi, olet tärkeässä roolissa. Erittäin hieno hanke. Siistit valoisat tilat, ryhmille rauhallinen tila kokoontua. Piia tehnyt valtavan hienon työn hankkeen eteen. Toivottavasti tämä saa jatkoa. Tärkeä paikka yhdistysten kokoontumisille sekä tukitoiminta. Tilat ovat pienet ajatellen ryhmää joka on yli 30 henkilöä. Tilat tulee saada esteettömiksi, koska kyseessä julkinen kokoontumistila. Kylät pitäisi saada nivotuksi toimintaan mukaan, koska sieltä ei ole mahdollisuuksia tulla keskustaan Toistaiseksi vähäisen tuntemukseni perusteella palautteeni on ruusuja. Järjestöjen talo -hankkeelle on ollut suuri tarve ja se on paikkansa Orivedellä ansainnut, pysyvänä toimintana. Oikein hyvä projekti, ollut paljon näkyvillä sekä lisännyt osallisuutta ja yhteistyötä. Toivottavasti Järjestöjen talo saa jatkaa toimintaansa Järjestöjen talo -hanke on hyvä. Kestää vähän aikaa tutustua toimintaan ja miettiä, miten kyläyhdistys voisi tehdä tässä yhteistyötä ja/tai kehittää omaa toimintaansa sen avulla. 26
27 Toivotaan toiminnalle jatkuvuutta. Tilojen saanti ollut joustavaa ja yhteistyö Piian kanssa kaikin puolin sujuvaa, kiitos! Erinomaisen hyvä idea on ollut tämä järjestöjen talo. Järjestöjen talo -hankkeen aikana hankekoordinaattori tiedotti säännöllisesti Oriveden kaupungin viranhaltijoita hankkeen etenemisestä ja osallistui erilaisiin kaupungin työryhmiin ja tilaisuuksiin (hyvinvointityöryhmä, Yhteisökameleontti-työryhmä, vanhus- ja vammaisneuvosto, kaupunginhallituksen kokous, kuntalaisillat), joissa hän toi tietoa hankkeen asioista sekä yhdistysten tarpeista ja toiveista. Hankekoordinaattori kutsui kaupunginhallituksen kahdesti vierailulle Järjestöjen talolle. Järjestöjen talon toimintaa pidettiin koko hankkeen ajan tärkeänä kehittämistoimintana. Kaupungin johdolta ja päättäjiltä tuli positiivista palautetta: hankkeen nähtiin lisänneen kuntalaisten osallisuutta ja piristäneen yhdistysten toimintaa. Järjestöjen talon tilojen käyttötilastoiden avulla osoitettiin tilojen tarve myös hankkeen jälkeen. Oriveden kaupungin työllisyyspalveluiden kautta hankkeeseen järjestyi yhteensä kuudelle henkilölle kuntouttavan työtoiminnan jaksot sekä yhdelle henkilölle työkokeilujakso, joka poiki puolen vuoden palkkatukijakson Oriveden kaupungille. Järjestöjen talo -hanke antoi hyvän alkusysäyksen paikallisen järjestötoiminnan kehittymiselle ja yhdistystoimijoiden yhteistyölle sekä tiivisti yhteistyötä julkisen sektorin suuntaan. Orivedellä on kehittynyt positiivinen vire ja tekemisen meininki, jota Järjestöjen talo -hanke on osaltaan ollut luomassa. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Ehdottoman tärkeää on turvata Järjestöjen talon toiminta myös hankkeen päättymisen jälkeen ja siihen tarvitaan Oriveden kaupungin panostusta. Kaupunki onkin myöntänyt Järjestöjen talon tilat maksutta yhdistysten käyttöön toistaiseksi. Kyläyhdistykset tarvitsevat myös panostusta. Niitä ei hyödytä toimitilat kaupungin keskustassa, koska toiminta on omiin kyliin sijoittuvaa ja monilla yhdistyksillä on omia kylätaloja. Kyläalueiden kehittämistarpeisiin, hankkeessa huomatun eri tahojen sirpaleisen viestinnän tarpeisiin sekä Järjestöjen talo -hankkeessa käynnistyneen kuntalaisten osallisuuskehittämisen tarpeisiin haettiin Kantri ry:n kautta Leader-rahoitus Osallistuva Orivesi -hankkeeseen. Järjestöjen talon toiminnan kehittyminen jatkossa vaatii yhdistysten yhteistyön tiivistämistä entisestään. Paikallisyhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin eikä yhdistyksillä ole resursseja lähteä huolehtimaan Järjestöjen talon tilavarauksista ja talon ylläpidosta. Lisäksi ei ole tietoa ja resursseja lähteä hakemaan erilaisia rahoituksia yhdistysten toiminnan kehittämiseen ja uusien toimintamuotojen käynnistämiseen. Orivedelle onkin tarkoitus perustaa yhdistysten yhdistys, joka kokoaa paikallisia yhdistyksiä yhteen ja mahdollistaa näin leveämmät hartiat mm. hankerahoitusten hakemiselle, Järjestöjen talon toiminnan organisoinnille ja työttömien työnhakijoiden työllistämiselle. Näiden lisäksi 27
28 kaupunkiorganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä on mahdollista tiivistää, kun erilaisiin työryhmiin voidaan nimetä yhdistysten yhdistyksen edustaja. Järjestöjen talosta on tullut meille kuin olohuone! Oriveden Eläkkeensaajat ry. 28
Osallistuva Orivesi ja Järjestöjen talo
Osallistuva Orivesi ja Järjestöjen talo - maaseutukaupungin aluekehittämistä yhdessä Piia Hannila, hankekoordinaattori Oriveden kaupunki 4.9.2018 Marraskuussa 2016 käynnistyi Oriveden kaupungin yksivuotinen
Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi
Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä 18.2.2019 kello 13 13.45 Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi Osallistujat Ismo Rautiainen Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija Päijät-Hämeen liitto/phhyky Anu
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE
ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE Arjen pelastajat - Klubitalo Tönäri Tönäri valitsi kehittämisen kohteeksi ikäihmisten atk-kurssin Valmistelu: Pilotti 8.10. 3.12.2015 Idean esittely mahdolliselle
2016 TOIMINTASUUNNITELMA
2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on
Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen
Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi
ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
Oriveden kumppanuuspöydät
Oriveden kumppanuuspöydät - Kulttuurihyvinvoinnin sekä kylien kehittämistä Piia Hannila Hankekoordinaattori Oriveden kaupunki Osallistuva Orivesi hanke 7.10.2019 Pirkanmaan Järjestöyhteistyön aamupäivä
OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti
OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro
Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry
KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen
Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011
Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä
ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan on helppo
NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI
NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen
Aloituskoulutus Leena Karjalainen
Aloituskoulutus 13.3.2018 Leena Karjalainen Missä olemme nyt: Nuoret tekijät - Hallitus puoltanut rahoitusta 5 hankkeelle 25.1.2018 - Tuensiirtosopimukset allekirjoitettu - Alahankkeisiin liittyvät dokumentit
Kantrin kyläaktivaattori
Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely
Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely Kysely yhdistyksille 33 vastausta 28 eri yhdistyksestä Yhdistysrekisterin mukaan Liedossa toimii 200 yhdistystä, aktiivisesti toiminnassa? Kunnan
NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ
NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ OSALLISUUS OSAAMISKESKUKSET Kaksi osallisuuden osaamiskeskusta Allianssin osaamiskeskus: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorten Akatemian hallinnoima yhteenliittymä,
TOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Lomake 3306B
HANKESUUNNITELMA Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Lomake 3306B 1.1 Hakijan nimi Oriveden kaupunki 1.2 Y-tunnus/ yhdistyksen rekisteröintinumero 0151789-6
Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki
Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?
NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.
Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä
Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä Sähköinen hyvinvointikertomus työryhmä 5.6.2018 Sara Löyttyjärvi, Hämeen Setlementti ry Yleistä Kokemustietoa keräämällä tavoitetaan
Valmistelut avajaisia varten
POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua
Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa
Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning
YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta
YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta Keskiviikko 21.2 2018 Klo 12-15.30 Wanha Herra, Metelinmäen kabinetti Lahti Osallistujat Asikkala: Matti Kettunen Hartola: Johanna Huttunen Hollola: Antti Anttonen
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi
Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus
Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN
MÄNTSÄLÄN JÄRJESTÖTREFFIT
MÄNTSÄLÄN JÄRJESTÖTREFFIT Yhdistysten viestintä 07.09.2017 @yverkosto #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöjärjestö Edistää yhdistysten välistä
Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä
Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä
AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA
AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA Kylärekisteri ja kylätalorekisteri Muistakaa ilmoittaa kylärekisteriin yhteystietojen muutokset. Kylärekisterin kautta teemme kaiken tiedotuksen teidän kylien
YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA
YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA Hankkeen hakijana on Siikajoen kunta. Hankkeeseen on sitoutunut xx yhdistystä, joista löytyy käytännön hankekokemusta. Tekstiä hakijasta. Siikajoen kunta
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa Hanna Harju-Virtanen, projektipäällikkö, Pirkanmaan Lape-hanke hanna.harju-virtanen@tampere.fi 040 8064730 1 Osallisuus on osallistumisen
TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto
Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto 21.9.2017 Kanta-Hämeessä Yhdistyksiä 3202, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
Kohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Sisältö 1. Mikä on Sakke -hanke? 2. Pohjois-Savon Järjestötietopalvelu 3. Työpaja: alustus ja työstäminen 4. Loppukeskustelu Pohjois-Savon järjestöyhteistyön
YHDISTYSOHJELMA Harjavalta 2025 Vahva ja rohkea
YHDISTYSOHJELMA Harjavalta 2025 Vahva ja rohkea Johdanto Yhdistysohjelma on yksi kolmesta kaupunkistrategiaan liittyvistä ohjelmista. Yhdistysohjelma laadittiin SataKylien Omalta kylältä -hankkeen toimesta.
Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,
Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta
Mukana ihmisten arjessa
Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.
Innostu yhteistyöstä!
Innostu yhteistyöstä! 19.2.2019 Pihtipudas Anu Hätinen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Tuemme järjestöjä maakunta- ja sote-uudistuksen mukaan tuomassa toimintaympäristö muutoksessa Tarjoamme Järjestöille
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
sääntömääräisesti 5 x vuodessa ja lisäksi tarvittaessa Käsittely vanhusneuvoston kokouksessa
KIURUVEDEN KAUPUNKI VANHUSNEUVOSTO TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUOSI 2018 Tavoite Asia Toimenpide Toteutus Miten arvioidaan toteutuminen Arvioijat VAIKUTTAMINEN lle Kokoukset kokoontuu Asiakaspalaute
MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY
MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita
Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry
Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen
Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta
Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Nettikysely päijäthämäläisille SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 28. joulukuuta 2011 Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta
TYÖLLISYYSFOORUMI
TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
YHDISTYS JA JÄRJESTÖFOORUMIT 2011
YHDISTYS JA JÄRJESTÖFOORUMIT 2011 SEUTUKUNNAT 1. Pohjois-Lappi / Ivalo ( Inari, Sodankylä, Utsjoki) 2. Itä Lappi / Kemijärvi (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Posio) 3. Rovaseutu / Rovaniemi
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
Järjestöt ja Satasote
Järjestöt ja Satasote Milja Karjalainen Satakunnan yhteisökeskus Mitä järjestötoiminta on? Kolmas sektori erotuksena julkiseen, yritystoimintaan ja perheisiin Järjestö, yhdistys, liitto, ry, vapaaehtoistyö?
Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri
Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma
Järjestöedustamo ja Kumppanuus 2020- ohjelma Tampereen kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Eläkeläisvaltuuston kokous 27.3.2018 1 Kumppanuus 2020-ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet
MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen
MLL:n Kainuun piiri 2017 Vierailu MLL:n Lapin piiriin 20.5.2017 Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry Perustettu 1950 Vuosikokoukset, piirihallitus, puheenjohtaja Toivo Sistonen
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset Vastaajan taustaorganisaatio 35% 12% 53% Muu kylä- tai asukasyhdistys Kyläavustajan työllistänyt yhdistys Muu yhdistys Kyläavustajatoiminnan tunnettavuus 9%
Järjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.
Järjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Anu Hätinen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry & Helena Haaja, Päijät-Hämeen
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue
Koillisen aluerahahakemukset 2019
Koillisen alueverkosto Aluerahahakemukset ja esitys jakamisesta Koilliskeskus 19.2.2019 Ulla Jantunen, aluekoordinaattori Koillisen aluerahahakemukset 2019 Hakemuksia yhteensä 29 kpl Yhteissummaltaan 16
Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry
Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla
Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä
Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.
Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti 2 Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 Kantri on perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)
Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan
YHDISTYSKYSELYN TULOKSET
YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin
Osallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
Marttojen vertaismarttatoiminta. Ritva Ikonen, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
Marttojen vertaismarttatoiminta Ritva Ikonen, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Vertaismarttatoiminta Marttojen vertaismarttatoiminta Vertaismartta on yhdistysmartta Hän toimii viestinviejänä ja yhteyshenkilönä
PoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista
PoPSTer-hankkeen arviointikysely Kooste tuloksista 13.2.2018 PoPSTer-hankkeen arviointikysely Vastausprosentti Kysely toteutettiin 10. 15.1.2018 Se lähetettiin 370 hankkeessa mukana olleelle henkilölle,
Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä
Oriveden kylien kumppanuuspöytä ENSIMMÄINEN KOKOONTUMINEN KARPINLAHDEN KOULU
Oriveden kylien kmppanspöytä ENSIMMÄINEN KOKOONTUMINEN 8.11.2018 KARPINLAHDEN KOULU Illan ohjelma 1. Kahvit 2. Tilaisden avas; mikä on kmppanspöytä (elinvoimajohtaja Pirkko Lindström) 3. Esittäytymiskierros
Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä
1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon
EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina
EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,
Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi
Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö Ylä-Savossa Vastaanottava Pohjois-Savo-hanke 2008-2011 (ESR), 10 kuntaa:
Monialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely Kotka. Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti
Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely 9.2.2018 Kotka Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti Al Yhdessä kotikulmilla -hanke (2017-2019) Tuo toimintaa ja iloa taloyhtiön arkeen, lisää
Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013
Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 YHDISTYKSEN ARVOT VISIO Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Visio on näkymä yhdistyksen
Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.
TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys
Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula
Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-
Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.
VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 31.1.2019 Kanto-hankkeen tavoitteet Luodaan alueellinen malli ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi Kehitetään
Vertaisohjaajatoiminta Vantaan kaupunginkirjastossa. Marjo Hänninen Varkaus
Vertaisohjaajatoiminta Vantaan kaupunginkirjastossa Marjo Hänninen Varkaus 26.9.2013 Velvoitteita o Nuorisolaki o 7 Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten
Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen
Selvitys järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
Kumppanuudella kohti hyvinvointia
Kumppanuudella kohti hyvinvointia JAKE Järjestö ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Hankkeen toteutusaika: 2013-2018 (ad.28.2.2018) Kohdealue: Pohjois-Karjala ja Itä-Suomi Rahoitus: STEA TOIMINNAN SUUNNITTELU
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Riistaveden pitäjäraati
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2017 1 (7) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-21:15 Paikka OP:n kerhohuone Saapuvilla olleet jäsenet Anna Maija Kämäläinen, puheenjohtaja Asko Tapaninen, 1. varapuheenjohtaja
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja