3.2. SISÄLLYSLUETTELO. sivu JOHDANTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3.2. SISÄLLYSLUETTELO. sivu JOHDANTO"

Transkriptio

1

2 SSÄLLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO SPLNE-FUNKTODEN MÄÄRTTELY JA ESTMOMNEN Lineaarinen sp1ine Kuutiospline Vaihtoehtoinen sp1ine-funktioidenesittärnistapa SPLNE-FUNKTODEN SOVELLUTUSMAHDOLLSUUKSSTA Sp1ine-fu.nktiot funktionaalisten riippuvuuksien kuvaajina Sp1ine-funktiot rakennemuutosten kuvaajina Sp1ine-viiveet KRJALLSUUTTA 23 LTE 1 24 LTE 2 46

3 1 1. JOHDANTO Tässä tutkielmassa esitellään spline-funktioiden sovellutusmahdollisuuksia taloustieteessä. Esitys perustuu suurelta osin D.J. Poirier'n teokseen "The Edönometrics of Structural Change", jossa Poirier tuo voimakkaasti esille spline-funktiöiden käytön talouden rakennemuutoksen analysöinnissa. LisäJssi tarkastellaan spline-funjstioiden käyttöä - sekä tässä tutkielmassa että Poirier'n teöksessa - optimointtmallien ja sopeut1.uuismeka.nismien esittämisessä sekä viivefunktioiden parametrisöinnissa. Spline-funktiot ovat lineaarisia tai polynomisia (tässä työssä yleensä kolmannen asteen) funktioita. Niitä on käytetty lähinnä, insinööri- ja luonnontieteissä riippuvuuksien approksimointiin ja estimointiin joustavan funktiomuodon takia funktion astelukua ei tarvitse etukäteen määritellä ja sen kertoimet ja asteluku voivat olla erilaiset muuttujien eri tasoilla. Funktiomuodon joustavuus on saavutettu spline-funktioissa esittämällä ne palasittaisina. Toinen s.pline-funktioiden' tärkeä omi.naisuus on jatjsu YUliS, joka tarköit.taa sitä, ettätunj,ttiot ja niiden derivaatat asteluvun määrittelemää "viimeistä" derivaättaa lukuun ottamatta övat jatjsuvia. Koska useimmat taloudelliset ilmiöt ovat luönteeltaan jatkuvia, löytynee spline-funktioille sovellutusmahdollisuuksia myös taloustieteessä. Spline-funktioidenestimoimiseen liittyviä kysymyksiä lähestytään tässä työssä "klassisesta" näkemyksestä käsin. Vaihtoehtoisena lähestymistapana olisi bayesiläinen analyysi, joka soveltuisi hyvin esim. solmukoh-

4 2 tien hakemiseen (solmut voivat kuvata mm. ajankohtaa, jona talouden rakenteessa tapahtuu muutos). Käytännölliset näkökohdat puoltavat kuitenkin vielä splinefunkti.oiden estimoimista traditionaalisen estimointiteorian hengessä.

5 3 2. SPLNE-FUNKTOT, MÄÄRTTELY JA ESTMOMNEN Spline-funktiot ovat paloittain jatkuvia funktioita, joiden asteluku on n. Palaset ovat yhdistyneet siten, että funktio ja se,n derivaatat n-lnteen derivaattaan saakka ovat jatkuvia. Kuvio 1. S& (x;), y S&(X 2 ) = S&(x ) l = s&(x ) o = ('oy) , ,.. ---'- r------! 1 x o t _.L--._ -'. x,x S&(x) Kuviossa 1 on esitetty spline-funktio yleisessä muodossa. Kuviossa muuttuja y on selitettävä rnuuttuja ja x selittävä rnuuttuja. Pisteitä X < o xl < x sanotaan sisäisiksi 2 solmukohdiksi eli somuiksi (knots). Pisteet Yo' Yl'Y2 ovat spline-funktion S&(x) oordinaatta-arvoja vastaavilla abskissa-arvoilla. Funktio koostuu neljästä segmenti.stä, joita määrittvät intervallit (-00,x o ], rx o ' xl ], [x l,x 2 ], rx 2,co). Solmukohdat ovat pisteitä, joissa funktiomuoto muuttuu toiseksi. Muuttuja y on siis spline-funktio S&(x) yli joukon A =; {-x < Xl < o X Z }, jos funktio ja sen der-ivaatat n-1 nt.een derivaat taart saakka ovat jatl<uvi.a. Funl<tion

6 4 ja derivaattojen jatkuvuus saavutetaan määrittelemällä funktiota itseään tai sen derivaattoja koskevat jatkuvuusehdot. Seuraavissa kappaleissa esitetään lyhyesti lineaarinen spline-funktio ja kolmannen asteen spline-funktio eli kuutiospline. Lineaarisen spline-funktion yhteydessä osoitetaan mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa ne periaatteet, joita noudattaen funktioiden palasit- 1 taisuus ja jatkuvuus saadaan aikaan. Kuutio-spline on esimerkkinä korkeamman asteen funktiosta. Koska sen ensimmäinen ja toinen derivaatta ovat myös jatkuvia, sen asteluku on riittävän korkea useimpiin sovellutuksiin. Lisäksi esit.etään, miten spline... ful1j<tioita voi"" daan estimoida esimerkiksi PNS-menetelmällä Lineaarinen spline Lineaarinen spline"'funktio- on ensimmäisen asteen funkt1o, joten edellä e.sitetyn määritelmän mukaan se on pålasittainen jatkuva lineaarinen funktio, jonka ensimmäiset derivaatat voivat olla epäjatkuvia.- Kuvio 2. SL',(X)iY Y2 S (x ) L', 0 }{ -x '-----' l x o Xl Xi x

7 5 Kuviossa 2 on esimerkki lineaarisesta spline-funktiosta. Funktio saadaan jatkuvaksi määrittelemällä segmenttien yhtälöiden vakiot ja kulmakertoimet esimerkiksi seuraavalla tavalla SLl(x) Yl - Yo Y + (x - ) o 0 kun x o -< x < Xl. (k = 3 (solmujen lkm -1» Eli yleisesti jnnen (j l,...,k) segmentin suoran yhtälö on muotoa (1). x kun x '. 1 < x < x' JJ Funktion estimoiminen tästä muodosta on kuitenkin han kalaa. Estimoinnin helpottamiseksi muuttuja x voidaan transfortnoida seuraavasti ( 2) w, J = x x j _ l ' kun x > j-l kun x x j _ l (j 2,.,k) (k + 1 = solmujen lkm. ) Estimoitava funktio saa muodon

8 6 Kerroin B on spine-funktion kulmakerroin ensimmäi.,. sellä intervallila [Xo'X ] ja kertoimet B 2,, B k esittävät funktion kaltevuuden muutoksia siirryttäessä intervalilta toiselle. (Tosin sanoen funktion kulmakerroin intervallilla [X l 'X 2 ] on B l + B 2, intervalll-.,.., la [x 2,x 3 ] B l + B 2 + B 3, jne.) Kertoimien B. merkitsevyys voidaan tavallisen käytän J nön mukaan nyt todeta esimerkiksi t.,.testisuureen avul.,. la. Mikäli B. J on merkitsevästi _ nollasta poikkeava, se osoittaa solmukohdassa x _ tapahtuneen funktiomuutok'" j l sen, mikä taloudellisissa sovellutuksissa merkitsee usein rakennernuutosta. 2 Estimoitavaan yhtälöön voidaan helposti li$ätämyc>s mitaselittäviärn.uuttujia. 1. 1"1yös muunlaiset line.a arisen spline-funktion parametrisaatiotovatmahdollisia. Suits & Mason & Chan (1978) ovat esittäneet esi.rrterkin parametrisaatiosta durrunymuuttujia käyttäen. Yhtälö (1) on kirjoit.ettu muotoon (1" ) A l+ bl(x - X l )]D 2 A _ + b'2 + b 2 (x.,. x 2 ) ]D 3, (vrt. kuvio 2) jossa b'.,-l on jnnen (j == 1,...,k) segmentin kulmakerroin jajd. on dummy-rnuuttuja S.e. J D j == 1, kuni j _ l x < x j Funktio saad<aan jatkuvaksi rajoittamalla vakioita ja kulrnakertoirnia seurååvasti Yl - Y + b (x - x ) A,,0 0 l 0 Y2 == Y + b l (x 2 xl) ja sijoittamalla rajoitukset yhtälöön (1"). Estimoitava yhtälö s.aadaan nyt muotoon " (2") S{l.(x) == Yo + h o [(x - x o ) 0l + (Xl - x o ) D 2 lossa kertoimet b, b ja kolmannen segm2nti 2. Ks. sivu (Xl - x o ) D 3 ] + blf(x - xl) D 2 + (x 2 - X )D 3 ] + b 2 [(x - X 2 )D 3 ] ja. b 2 ovat.. ensi.rmuäisen, toisen kulmakertoimia.

9 Kuutiospline Kuutiospline on jatkuva kolmannen asteen palasittainen funktio. Seuraavassa esitettävän funktion matemaattisen mä2irittelyn intuitiivisen ymmärtämi$ n helpottamiseksi on syytä muistuttaa, että menettelytapa on analoginen lineaarisen spline.,.;.funktion määrittelyn kanssa. Kudtiospline voida<;l.n määritellä seuraavasti Olkoon t,. == {x o «x l..;...< x k } abskiss<;l.-arvojen joukko, (k + 1) > 3 yksityistä pistettä X. (j "" 0,1,2,...,k)., A. A.. A J solmuj.a ja y = {Yo'Yl'... 'Yk} edellisiin liittyvät oördinaatta-arvot, niin kuutiosplinet SA (x) on funktio, joka tot.euttaa kaikilla. x n St,. (x) arvoilla ehdot ja sen 1. ja 2. derivaatta ovat jatkuvia välillä Qo'x k ], St,.(x) on enintään kolmannen asteen polynomi välillä [x. 1';<'.] (j = 1,2,...,k) ja l _ A]- J St,.{x j ) = yj. Esimerkki kuutiosplin staon esitetty kuviossa 3. Kuvio 3. St,. (x) y Y3 y o x o x X;X 1. Funktio voi siis olla jollakin välillä myös alempaa astetta.

10 8 Kuviossa jokainen kaari pisteitten (x.; y.) ja J J (x. 1; y. 1) välillä on enintään kolmannen asteen funk- J- J- tio ja peräkkäiset kaaret ovat liittyneet toisiinsa jatkuvasti ehdon (1) edellyttämällä tavalla. Lisäksi jokaista solmukohtaa vastaa oordinaatta-arvo y. = SA (x.) J '-" J Kuutiosplinen matemaattinen muoto voidaan esittää usealla eri tavalla. l Tässä yhteydessä funktio esitetään selittävän muuttujan, solmujen, funktion solmukohtien 2. derivaattojen arvojen (eli momenttien) solmuja vastaavien parametriarvojen avula. sekä Koska kolmannen asteen funktion 2. derivaatta on lineaarinen, voidaan kuutiosplinen 2. derivaatan yleinen muoto esittää seuraavasti ( 4) S" (x) =[ x j - xl M. 1 b. h. J J- J - < < x. 1- x_ x. J- J (j = 1,2,...,k) jossa M. S(xJ') on funktion 2. derivaatan arvo solmu J _ kohdassa x j ja h j = x j - x _. j l 1. nnen steen spline, jonka sisäiset solmut ovat x l,x 2 '...,x k _ l ' voidaan esittää seuraavassa yleisessä muodossa k-l - n ( 6 ' ) S (x) = L 8 (x - x.) + 8 k + 8 k+ 1x +... j=l J J kun n + 8 k x +n - n x. ) J kun x > x. J, kun x.; x. J j=1,2,...,k-l Estimoitavia parametreja 8 on yhtälössä (k + n) kappaletta eikä alku- ja loppuehtoja ole määritelty. Mikäli funktiota määrittävät useat solmut ja sen asteluku on korkea, yhtälöstä (6) johdettu estimoitava muoto on (6')a miellyttävämpi käyttää. Ks. Poirier (1976), s

11 9 ntegroimalla funktion kahdesti ja käyttämällä hyväksi ehtoa (3) vakion määrittelyssä päädytään kolmannen asteen funktioon (6) (5) SA (x) -.2 (x j - x) 1 2h. J ] r_(_x---"",,-x"""]l'--=.1_)_ 2h. ] 1. + ] v. ] - - v ]l h. J ( 6) 5 A (x) + x Xjl r (x - X]'_l) 2 h 2 ]. lj M]. 6h. ] xj -1 x x j (j = 1, 2,..., k) f x - xj_ll y. ] h.. J y]' ] Havai"t.aan, että yhtälöryhmän oikea puoli sisältää selittävät muuttujat x, solmut x., ja niitä vastaavat. A ] oorciinaatta-arvot y. sekä momentitm., joiden voidaan J J katsoa olevan ainoita tuntemattomia muuttujia. 1.omentii. vqidaa.n kuitenkin määritellä jatkuvuusehdon perusteella asettamalla yhtälöä (5) sovelti3.en funktion oikeanpuoleiset ja vasernrnanpuoleiset derivaatat yhtä suuriksi solmukohdissa. x.. J ( 7 ) S (xj) = h.m. 1/6 + h.m./3 + (Y]' - Y] _l)/h]. ] ]- ] ]

12 10 Manipuloimalla yhtälöä (7) päädytään jatkuvuusehtoihin ( 8) (1 - A,)M, 1 + J J- A 6Y'l. = J- h j (h j + h j + l ) 2M, J + AjH j + l '" 6y, J. + hjhj +l h '1 (h. + J+ J A. = J h j + l ( j = 1, 2,..., k-l) Jatkuvuusehdot muodostuvat (k - 1) stä yhtälöstä ja sisältävät (k + 1) tuntematonta muuttujaa H j (j = O,l,...,k). '!jämä alispesifikaatio Voidaan välttää määrittelemällä alku- ja loppueh-dot, jotka rajoittavat spline-funktion muotoa sen alku- ja loppupäässä. l (9) M O = n OM l n 01 < 2 Mk nkm k _ l nkl < 2 Yhdistämällä jatkuvuusehdot sekä alku- ja loppuehdot ja. yksinkertaistamalla yhtälöryh-mäesityksen matri,isimuotoon saadaan 1. Kuutiospline ' ien estimointiin, tehdyssä, tietokoneohjelmassa no ja n k määrätään etukäteen (ks. liite 1). Jos n 0== 1 jank = 1, niin M O = M. l ja Mk = Mk-1' mikä merkitsee sitä, että funktio onensirnmäisellä ja viimeisellä intervallilla kvadraattinen. Jos no == 0 ja D k = 0, niin M O ja Mk ovat nollia riippu,matta muiden momenttien a]"voista. Kyseessä on tällöin ns. luonnollinen kuutiospline(ks. sivu 15). Alku- ja loppuehtojen vaikutus,ta tietyn estimoidun funktion ominaisuuksiin (nauulloin kuin emo tapauksissa) voidaan tutkia yhtälön M=A-l@y (ks. seuraava sivu)jayhtälöiden (16) ja (17) avulla (ks. sivu 13). Tietokoneohjelma tulostaa matriisin A-le sekä y-vektorin, joten M-vektorin numeeyiset arvot voidaan laskea (ks. Listamalli, liite 1). Wän jälkeen yhtälöiden (16) ja (17) avulla voidaan esittää kurkin segmentinyhälöt. Koska A-matriisi si$iättääalku- ja loppuehdot, niin niiden valinnaj,.la vo,k,'daa,n vaikuttaa kertaimien b." c', J', ad,' arvoihin.,,..'.. J. J.' J Alku- ja loppuehtojenominaisuuks;i,.taonperu$iteelli. sempi esitys esimerkiksi Poirier(1976), s la s

13 11 (10) AM =8 y, jossa A ja,2; ovat (k + 1) x (k + 1) matriiseja, jotka sisältävät no,n k, h. ja A.-muuttujia (ks. liite 2). A J J M ja y 6vatvektoreia (M = O,... Mk]' ja y = ry 0,yl'..., Yk], ). Esitetään myös yhtälö (6) matriisimuodossa määrittelemällä n x (k +" 1) matriisin P = [Pim] ja Q = [qim] elementit seuraavasti (11) Pim == 1-- (x j - xi) [(x j - ; kun m = j - 1 ) Lx. x. 1) [ (x.... x '1) ]. J- ]. J- kun m = j 2 h.]/6h. J J 2 h.l/6h. J J \ \0, muulloin x. ) /h., ]. J kun m = j - 1 (12) gim X. 1) /h., ]-. J kun m = j o, muulloin j O,l,,k i = 1,2,,n,n = havaintojen lkm. Yhdistämällä yhtälöt (lö) - (12) yhtälön (6) osoittamalla tavalla saadaan

14 12 Kun M -l = Ab-Y, saadaan (14) St.(x) = (p/\-l<tt + Q)y jossa W = (PA Q) on n (k+ 1) transformoitu datamatriisi. Yhtälöstä (14) nähdään, että St. (x) on lineaarinen yn suhteen. Tästä syystä kuutiosplinen estimoiminen pienimmän neliösumman menetelmällä selitettävän muuttujan y. ja selittävän muuttujan x.. (i "'i 1,2,...,n) 1 1 havaintoarvoista voidaan helposti toteuttaa. Selittävän muuttujan xi havaintoarvot eivät kuitenkaan tässä' tapauksessa esiinny sellaisenaan, vaan ne sisältyvät transformoitl,lun datamatriisiin W. Havaintojen transformointi on toteutettu käyttäen ennalta määriteltyjä alku- ja loppuehtoja n ja n k sekä solmuja x.. Heneto. J telytapa On pääperiaatteissaan siis sama kuin lineaarisen spline-funktion parametrisoinnissa, jossa määriteltiin transformoidut muuttujat w. (ks. yhtälö (2)). J Solmuja vastaavat oordinaatta-arvot y. voidaan siis J estimoida tavalliseen tapaan A (15) Y = (W'W)-lw'y A Yhtälössä y A on yn PNSn estirnaattori. Samalla tavoin kuin lineaarisen spline-funktion tapauksessa myös nyt Voidaan lisätä estimoitavaan yhtälöön mu±ta selittäviä muuttujia. Suomen Pankissa on tutkijoiden käyttöön valmistet.tu Basie-kielinen ohjelmisto, joka laskee mm. W-matriisin ja estimoi kuutio$pline-funktion. Tarkempi kuvaus ohjelrn±stosta on liitteessä 1.

15 Vaihtoehtoinen spline-fuktioidenesittämistapa Toisinaan voi olla hyödyllistä esittää esimerkiksi estimoitu spline-funktio sen segmenttien yhtälöiden avulla. Lineaarisen splinen tapauksessa voidaan segmenttien yhtälöt helposti laskea suoran yhtälön avulla, A koska joko y.t tai kulmakertoimien muutokset on esti J moitu. Kuutiosplinen tapauksessa menettely on hieman monimutkaisempi, joten seuraavassa on annettu segmenttien yhtälöiden kertoimien laskentakaavat suoraan. Kuutiosplinen kunkin segmentin yhtälö on (x... x.l)n J- ollessa muuttujana seuraavaa muotqa (16) S t. (x) - 2 x. 1) J d. (x - x. 1) J J- j = 1,2,..., k Yhtälöstä (4) voidaan osoittaa, että (17) a j A = Y j - l b. J A = Yj - A Yj-l h. J h. (M. + 2M. 1 ) J J J- 6 c j = M j _ l /2

16 14 3. SPLNE-FUNKTODEN SOVELLUTUSMAHDOLLSUUKSSTA Tämä luku sisältää muutamia vihjeitä siitä, miten spline-funktioita voitaisiin soveltaa lähinnä taloustieteen empiirisissä sovellutuksissa. Perinteellisesti spline...funktioita on käytetty luonnontieteissä ja insinööritieteissä, joissa spline-funktiot ovat muodoltaan joustavina soveltuneet hyvin muuttujien välisiä riippuvuuksia kuvaavien funktioiden hakemiseen (curve fitting). Kirjallisuutta, joka käsittelee spline-funktioiden taloustieteellisiä sovellutuksia, on vähän. l Mahdollislsta sovellutusalueist.a tarkastellaan tässä luvussa ftanktionaa.listen riippuvuuksien kuvaamista, rakenteen muutoksen kuvaamista ja testaamista sekä jakautuneiden viiveiden estimoimista. Spline-funktioiden sovellutuksissa voidaan käyttää hyväksi etenkin funktioiden seuraavia ominaisuuksia Ensinnäkin spline-funktioiden matemaattinen muoto on ' j,oust;.ava, koska sillä voidaan Elsittää muuttuj ien väli.stä riippuvuutta erilaisena eri tasoilla. Lisäksi funktio - ja sen ensimmäinen ja toinen derivaatta kuutiosplinen tapauksessa - ovat jatkuvia. Empiiristen funktioiden jatkuvuutta voidaan pitää suotuisana ominaisuutena, koska usein taloustieteen teoreettisissa tarkasteluissa oletetaan funktion (esimerkiksi tuotanto funktion) ja sen derivaattojen jatkuvuus. Toiseksi on oso;ftettu, että ns. "luonnollinen kuutiospline" on loivfn. mahdollinenfun.ktio, joka kulkee 1. Poil;"ier'n (1976) teoksessa on kattava kirjallisuusluettelo teoksen ilmestymishetkeen mennessä julkaistusta. kirja.llisuudesta. /

17 15 annettujen solmukohtien kautta. l Kuutiospline on ns. "luonnollinen kuutiospline", mikäli sen äärinunäiset momentit M O = S(xO) ja Mk = S(xk) ovat nollia. 2 Tämä ominaisuus on teoreettisesti hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun halutaan esittää jonkin muuttujan optimaalista kasvu-uraa tai kun haetaan mahdollisimman loivaa viivästysfunktion muotoa Spline-funktiot funktionaalisten riippuvuuksien kuvaajina Spline-funktioilla voidaan todentaa taloudellisten muuttujien välisiä funktionaalisia riippuvuuksia "curve fitting" -menetelmällä samalla tavoin kuin luonnontieteissäkin. Esimerkkinä voidaan mainita Phillips-käyrän estimoiminen nimellispalkan muutoksen ja työttämyysasteen relaationa.;3 Spline-funktiot soveltuvat hyvin myös kuvaamaan epäsymmetristä muuttujien tasoista riippuvaa käyttäytymistä. Valitsemalla esimerkiksi jokin muuttujan taso solmukohdaksi voidaan kuvata muuttujien välistä rllppuvuutta muodoltaan erilaisilla fl1nktioilla valitun tason ylä- ja alapuolella. Esim.erkkinä spline-funktioiden käytöstä. tässä yhteydessävoidaan mainita nun. optimaalisen kontrollin teorian sovellutukset. Lähtökohdaksi. voidaan ottaa epäsymmetrist2 tappifunktiota esittävä spline-funktio, j6nka solmukohta määrittää tavoitetason. 4 Mikäli yhtälön sopeutumiskertoimet ovat eri- 1. Eng1. "smoothest" tai "minimum curvature property". 2. Ks. Poirier (l976), s ja Kraft - Kraft (1974) ovat estimoineet Phillips-käyrän Englannin aineistolla vuosilta sekä eripituisilta osaperiodeilta. 4 Ks. yhtälö (1!).

18 16 suuruisia, sillä kuvataan tapausta, jossa kustannusten suuruus on riippuvainen siitä, ollaanko tavoitetason ylä- vai alapuolella. Samalla tavoin voidaan tarkastella epäsyrnmetristä osittaista sopeutumista mallillå, jossa sopeutumisen kokonaiskustannukset (C) on määritelty esimerkiksi seuraavasti (18) Mallissa Y t on havaittu arvo, Y tavoitetaso, funktio Li kuvaa tavoitetasosta poikkeamisesta aiheutuheita kustannuksia ja L 2,iirtymiskustcmnuksia. L l ja L 2 voidaah määritellä kvadraattisina spline-tappiofuhk- -. tioina. kun < x' - Yt) Yt Yt L (yt; yy) i x 2 x, 2 (yt - Yt) kun > Yt Yt (19) Jo (yt x 2 x 1 (20) =. 6 1 (yt - 6 (y " 2 t kun Yt 5 Y t - l kun Y t > Y t - l (Xl > 0, 02 > 0, 1 > 0, 2 > ovat sopeutumiskertoimia. Mallilla operointia voidaan nyt jatkaa normaaliin tapaan minimoimalla kustannusfunktio (18) ja johtamalla siitä sopeutumisyhtälöt, jotka voidaan estimoida lineaarisina spline-funktioina. l Edellä esitetty malli olkoon esimerkkinä siitä, miten pieni modifikaatio voi laajentaa huomattavasti tulkintamahdollisuuksia. 1. Ks. Poirier (1976), s

19 Spline-funktiot rakennemuutoksen kuvaajina Poirier on kuvannut rakennemuutosta malleilla, joissa sellttävänä muuttujana on aika, ja malleilla, joissa parametrit ovat ajan funktioita ('esimerkiksi splinefunktioita).1 Koska 'lähe.gtymistapa kummassakin rttalliluokassa on periaatteessa sama, mutta jälkimmäisissä malleissa monimutkaisempi, tyydytään tässä luvussa tarkastelemaan vain ensin mainittua tapausta. Rakennem\l\ltosta kuvattaessa lähtökohtana.on solltlujen valinta siten, että ne edustavat ajankohtia, joina talquden rakenteessa Oletetaan tapaht\lneen muu.toksia. MUutos ilmenee spline... f\lnktiossa sen funktiomuodon l'rtuuttw'tlisena, Jltikä puolestaan on nähtävissä siinä, ettäfunktion ns derivaatta onepäjatkuva solmukohdassa (ks. kuvio 4).2 Lineaarisen spline-funktion kohdalla ensimmäisen deri vaatan epäjatkuvu\ls voidaan todeta segmenttien suorien kulmakertoim.ien avulla. Funktion kerroinestimaatit ovat joko kulmakertoimien muutoksia tai kulmakertoimia parametrisoinni.sta riippuen. 3 Ensin mainitussa tapauksessa testataan, onko pa.rametrt.., joka kuvaa kulmak.ertolmen muutosta siirryttäessä ] (j- 1) nneltä tnterva.llilta j nnelle int.erva1lille, merkitsevä. Jäl}dmmätsessä ta.pauksessa testataan sitä, poikkea.vatko parametrit b' ja b. merkitsevästi toi- ]-l J sistaan. 1. Ks. Poirier (1976), s n on s.pline-fl.l)'lktion asteluk\l.. 3. Ks.sivu 6 ja alaviittå 1.

20 18 Kuvio 4. SJ.(x) SJ. (X 3 ) SJ. (;(2) Sö (Xl) SJ.(X ) O! i t S' " (x) J. S "' (x )= J. 2 S'" (x ) J. 3 S "' (x ) J. 1 x Xl x 2 X x X xl x 2 x 3 x Kuviossa 4 on esitetty kuutiospline ja sen kolmas derivaatta SA"h)- <uviossa on oletettu, että rakenne... muutos tapahtuu sisäisissä solmukohdissa x. J (j == 1, 2,. "., k...l) " Solmukohdassa x, tetpahtuu rakennemuutos, mikäli se." (x) J on epäjatkuva tällä kohtaa - toisin sanoen SAn (X j + l ) #- S j. (X j ) " Kuviossa rakennemuutos on tapahtunut solmussa xl' muttei solmussa x 2 " Testisuure, joka kuva epäjatkuvuuskohdan merkitsevyyt... tä, voidaan konst.tuoida laskemalla yhtälöstä (4) oikeanja vasemmanpuoleinenderivaatta solmussa x, eli J Rakennemuutoksen kuvus- [(M. - M, 1 ) jh. J J J- - J ja testausmenettelyä voidaan siis lyhyesti luonn,ehtia seuraavasti määritellään solm.uja valittaessa etukäteen ajankohdat, joina r8ikennemuutoksia o.1,ettaantapa.htuneen, ja seuraavaksi testftaan, onkoretkenn,ernuutoksia tapahtunut" Koska rnenet-

21 19 telytapa ei ole loogisessa mielessä aivan korrekti (vaikkakin yleisesti käytetty), on testien tulosten tulkintaan suhtauduttava varovaisesti mm. seuraavissa tapauksissa. En&innäkin, mikäli nollahypoteesi (ts. ei rakennemuutosta") jää voimaan, ei mahdollisesti voida päättää, johtuuko tulos siitä, ettei rakennemuutosta ole tapahtunut, vai siitä, että malli on virheellisesti spesifioitu. Toiseksi, valittujn solmujen ei tarvitse sijaita optimaalisesti siten, että juuri ne antaisivat parhaan estimointituloksen \ (pienimmän virhevarianssin). On - -, mahdollista, että S\olmukohtien sijalntien muuttaminen aiheuttaa samanaikaiisesti virhevarianssin pienenemise.n ja testituloksen muuttumisen esimerkiksi siten, että nollahypoteesi tulee voimaan. Miten mm. näihin ongelmiin on suhtauduttava - eli millaiset säännöt tällaisten tilanteiden varalle on laadittava -jäänee riippuvaiseksi teoreettisesta ja empiirisestä ongelmanasettelusta kussakin tilant.eessa erikseen Spline-viiveet Tässä luvussa esitetään, miten jakautuneita viiveitä voidaan p$rametrisoida ja estimoida spline-funktioita käyttäen. Tarkastellaan jakautuneiden vliiveiden mallia (22 ) E t (t 1,2,..,T)

22 20 Yhtälössä Yt on selitettävä muuttuja, x t selittävä muuttuja ja Et normaalisti käyttäytyvä virhetermi, B. (j = O,l,...,k) on viiveen j painokerroin, k on J maksimiviive ja T on havaintojen lukumäärä. Yhtälö (22) esitettynä matriisimuodossa (23) y = XB + E Vektoreiden ja matriisien dimensiot ovat y (T 1), B [(k + 1) 1], E (T 1) ja X ft (k + 1) J. Viiveiden painot voidaan estimoida mallista joko vapaasti tai siten, että kertoimet saavat joitakin rajoituksia. Mikäli maksimiviive on pitkä etenkin ensin mainittu menettelytapa on epäkäytännöllinen, koska estimoitavien parametrien lukumäärä tulee suureksi. Kuvion 5 avulla esitetään nyt, miten jakautuneet viiveet yhtälössä (23) parametrisoidaan spline-funk,iota käyttäen. Oletetaan konkreettisuuden vuoksi, etä kyseessä on kuukausiaineisto ja viivefunktion mak$imiviiveen k pituus on 12. Kuvio (j ) Go= o -.. L '_ _ j3 j6 j9 \2 j

23 21 SpJ-ine-funktio voida.an muodostaa painokertoimien (3 j ja Viiveiden välille. Ajatellaan viiveen pituus j (j = 0,1,2,...,12) spline-funktion abskissa-arvoiksi, joten solmuiksi kuviossil on valittu [0,3,6,9 ja 12]. Solmuja vastaavat oordinaatta-arvot ovat painokertoimia[0 0' 3'. 6' 9 ja i3 12]' Kaikki muut painokertoimet «(31' B, P4,jne.) ovat solmuja vastaavien oordinaatta-arvojen lineaarikombinaatioita 2 eli (24) B A = w B Yhtälössä W on (13 5) transformoitu datamatriisi ja i3 = [8 0, 3' 6' 9 ja 8 12 ] on solmuj a vastaavien oordinatta-arvojen vektori. 1 Transformoidun datamatriisin W laskem.ista.pa on samanlainen kuin luvussa 2.2. mikäli viiveftlnktioon kuutiospline tai vastaava kuin luvussa 2.1. lineaarisen splinen ollessa kyseessä. Kun yhtälö (24) sijoitetaan yhtälöön (23) saadaan ( 25 ) Y = XWB + E; Yhtälöstä (25) painokertoimet B voidaan estimoida tavalliseen tapaan PNS-menetelmällä, koska (X'W)-matriisi on jälleen transformoitu datamatriisi. Estimoitavaan yhtälöön voidaan samoin kuin aikaisemminkin lisätä myös muita selittäviä muuttujia. Spline-viiVefunktioiden estimoimiseen on suomen Pankissa käytettävissä tietokoneohjelma, jota on esitelty tarkemmin liitteessä Yleisessä muodossa Wn dimensiot olisivat (k + 1). m (m == solmujen lukumäärä).

24 22 Spline-viiveiden empiirisiä sovellutuksia on toistaiseksi vähän. l Spline-viiveiden etuina sovellutusten kannalta voidaan ensinnäkin pitää funktiomuodon joustavuutta viivefunktion mtemaattita muotoa ei - edes astelukua - eikä tarvitse etukäteen määritellä, vaan se ratkeaa hav9lintoaineiston perusteella. Viivefunktion asteluku voi myös vaihdella intervallilta toiselle. Toiseksi viivefunktiön solmukohtia ja maksimiviiveen pituutta voidaan vaihdella. Kolmantena spline","viiveiden etun9l on vähäparametrisuus. Vaikka estimoitavia para.metreja onkin vähän, sisältävät ne informaation kaikkien viiveiden painokertoimist.d. Neljänneksi, mikäli viivefunktio on luonnollinen kuutiospline, se on loivin mahdollinen funktio, joka kul... kee annettujen solmujen kautta. Vaikka empiirisen viivefunktion suotava.lle muodolle ei voitanekaan asettaa ehdottomia kriteerejä, on viivefunktion tasaista kaavtuvuutta.picjetty usein suotavana ominaisuutena. Suomen Pankin spline-ohjelmalla tehdyissä kokeiluissa on tullut esille, että viivefunktion muoto on hyvin herkkä solmukohtien. ja ma.ksimiviiveen valinnalie. Tästä syystä oikearunuotoisen viivefunktion hakeminen saattadolla työlästä. voi olla aiheellista harkita mahdollisuuksia viivefunktion alku-tai loppupään rajoittamiseksi nollaan sen jälkeen kun maksimivliveen pituudesta on saatu käsitys. Rajoitettujen kokemusten perusteella uskon, että splineviiveet soveltuvat parhaiten "pitkien" (j 9) viivefunktioiden parametrisointiin. 1. Tl,.ltkielman kirjoittajan tiedossa on tällä hetkellä vain Poirier'n demonstratiivineh esitys (Poirier (1976) s ) ja muutamat omat alustavat kokeilut Suomen Pankin spline-ohjelmalla.

25 23 KRJALLSUUTTA 1 AHLBERG, J.H. & NLSQN, E.N. & WALSH, J. L. (1967 ) The Theory of Sp1ines and Their Applications. Academic Press, New York. BARTH, J. & KRAFT, A. & KRAFT, J. ( ) Estimation of the Liquidity Trap Using Sp1ine Fl.'Ulctions, Review of Economics and Statistics, 58, p BUSE, A. 8< Lr.1.i, L. (1977) Cubic Splines as a Special Case of Rest.ricted Least Squ.ares. Jaurnal af the Merican Statistica1 Association, 72, p KRAFT, A. & KRAFT, J. (1974) A Re-est.imation of the Phillips' CurVe for the United Kingdom. Applied Economics 3, p McCULLOCH, J.M. (1971) Measuring the Terrn Structure of nterest Rates. The Journa1 of Susihess, 44, p PORER, D.J. (1976) The Econometrics of Structural Chånge. The Nort.h-Ho11and Pub1ishing Co., Ans terdåm. SUTS,P.B. & MASON, A. & CHAN, L. (1978) Spline Funct.ions Fitted by Standard RegressionMethods, Review of Economics and Statistics', 60, p Tämä k,irja1lisuus1u.et.tel.o sisä1tä a,ip.oastaan taloustieteen f'lqve.llutl.lsten..kanl"1a.lta kq$]t.@iskst katsottu kirjallisuut.ta. poirier'n, teoj}sesa on kat;itava 1uetiel.oteoksen ilmestymishetkenmeanes.sä julka.,i.stusta sp1in"'funktioita käsittelevstä kirja)disuuq.esta.

26 LTE 1 HENMMÄN NELÖSUMMAN CUBlC SFLNE -OHJELMA SPLNE Vastuuhenkilöt. Marja Tuovinen (sovellutukset) Seppo Saastamoinen (ohjelma), 1. Ohjelman toiinintakuvaus Basie -ohjelma SPLNE onp pienimmän neliösumman regressio-ohjelma, jossa regressorien matrusi on korvattu transformoidulla data-matrii- -le 1 silla W ( W = PÄ \Ö' + Q ). Käyttäjä voi halutessaan liittää W-matriisiin selittäviä muuttujia ja vakioita tai käyttää jakautuneita viiveitä tai jakautuneita viiveitä ja muita selittäviä muuttujia. Ohjelmaa voipaan kiiyttää pauksessa,' sekä periodittaisessa että ei periodittaisessa t?- Ohjelma laskee virhevarianssin, varianssi-kovarianssimatriisin, kokonaiskorrelaatiokertoimen sekä Durbin-Watson -testi.jureen. Tiedo. stojen laatimista varten on erillinen apuohjelma HAVN EKO-tiedostojen kanssa kommunikointiin ohjelma PUTS. sekä 2. Ohjelman käyttö>hje Ohjelma SPLNE on interaktiivinen Easie-ohjelma, joka on talle tettu.qeczqn magneettilevyue (struktuuri PS) ohjelmatiodostoksi SPLNE.EAS (käyttäjätunnus<" TUOVlNEN '> ). Ohjelman koko on 5 sivua levy yksiköuä. Ohjelman input-tictoina käytetään tiedostoja (ks. liite 1), jotl-'.a voidaan luoda ohjelmilla HAVL" ja PUTS. LPoirier, D.}. The Econometrics of Structural Change, 1976.

27 25 Käyttö 1) LOGN -rutiini 2) 8BASC _r_e_atx. p t..y-p_e _<1.P.. 3) OLD SPLNE 4) RUN ohjelman suoritus (ks. listamaui liite 2)! time n. yy s.ecos kone vastaa 5) BYE 3. Ohjelman to'itnintalogiikka Ohjelman toimintalogiikka on esitetty kaavioissa 1 ja Syöttö- ja tulostllstiedot 4.1. Syöttötietojen rajoitukset ja tarkistukset Käyttöjärjestelmä antaa ilmoituksen, jos tieto ei ole muodoltaan oikea (es im. tarjotan merkkitietoa numeeriseen kenttään). Korjaus annetaan ko. tieto uudestaan. Loogisessa virheessä ohjelman suoritus päättyy yleensä "dimension etror" -ilmoitukseen tai nollalla jakoon. Korjaus onjelma. aloitetaan uudelleen. Syöttötietojen tarkistus ei ole täydellinen Tulostustietojen kuvaus Ks. listamalli 5. Koneaika-arviot ja muistitila Keskusyksikköaika on matriisicn koosta riippuen 1-12 sckunttia. HavaintomatrfiBien maksimikoko on miliiritelty 200 x 10.

28 H1Pe-JÄSENTEtYPUU! Ka";'lt<Jo"no 3. 1 RAKENNEKAAVO KWt.\MOnniml "_.._.,,,._--..._._ _-..-._-"- "---."--"_.'.-..._ ,,"'-'--._--- S.vu no Pa,våya \ u 1,,! P.'lbO..Etlh,..-l,"'./P(O_kti --..., _--_._--- '---' Aliaovolh*.a Yksi kk.o L.attnu'l (; Hyvåkayyl Apuohjelmat HAVN ja PUTS ll 1, 2 Vakio+muita selittä. viä muuttuj ta -r 3 Jakautuneet viiveet 1 1 r --"]'--r,.._, 4 Jalcautuneet vi!veet + muita selittä.viä muuttujia ["V --_._-_._-----_.._--.- " 5 Useamman muuttujan jakautune.et viiveet V 0\ 1-1 Estimointi + tunnusluvut llopetus l Kunkin rakenneosan tehtävät on kaaviossa 2

29 SYÖTEET DSPL.AY 11,,.\W - matrus Ei-periodittainen solmujen tkm -KS-havaintotiedoston nlm( -s'igfhtienabskissa- H, vakio - selittävien muuttujieni! lukumäärä ja tiedostojen nimet - TOMNT..cA-=-- -matriis( A -matriisi P -mat'riisi -loplluehtoparamet- 1 Q -m_a_tr_i_is_i-l Wl -matriisi erlodittainen -solmujen lkm -KSl-havaintotiedoston 1 nimi -solnlukohtien abskissaarvot -loppuehtoparametrit - Xt,}riM&,""" "ltta'i- v -. "." 27 TULOSTEET,... e -matriisi J\ -matriisi P -matriisi Q -matriisi W1 -maniisi W2 -matriisi 3. Jicautuneet viiveet 7X-sarjan viipymä 1.. X -sarjan havaintojen lkm. - X-sarjan tiedoston nimi W3 -matriisi- ; 4. Jakautuneet viiveet + muita - selittäviä muuttujia fi A - Symbolit -- Ks. kohta 2 ja 3 5, Useamman muuttujan jakautuneet viiveet -joku kohdista 2.3 tai 4 ks. Esimerkki 1. JA ] TUNNUSLUVUT --, ,.->t l-kerroinestimaattn lkm. r! -se1itettaviin ETA -muuttu- i _...J_.a_n_ti_e_d_OS_t_o_n_n_.i_m_i e = estimointivirhe '7 = selitettävä muuttuja s2= virhtvarlanss i "s'1<2 = varlanss i-kovarlanssimatriisl R 2 = kokonalskorrelaauokerroin D-W =Durbin -Watson [estisuure _1 = matriisin liittäminen ;;; vakilj ja WS') =jl)ssaktn vaiheista 2-4 tuotettuja matrliseju ' - v 1"" 1jl lj,jif" V. 0 Wj V 'T1'" t.jt 9{(WT)(W-(-VV)7 D-W i - i 0, 1. t, 3, 4, 5'" ) S'l.. = e e- N- -1 S? SL j _ZS( R 1 /O-lT j. W4 -atriisi. >@ W5 -matriisi ====i'@

30 28 ESMER.KK 1. Optio 5. Useamman muuttujan jakautuneet viiveet. Kulkukaavio. 1. Ohjelma laskee W1 -matriisin ioput ETA 1 (t l kpl.). solmut,( k 1 k-pl.). 4. Ohjelma laskee Wl -matriisin iaput ETA 2 (t 2 kpl.) solmut (k 2 kpl.). öutput W 1 output W Ohjelma laskee jakautuneet viiveet (optio 3) input Wl -matriisi 1 aikasarja X Ohjelma laskee jakautuneet viiveet (optio 3 tai 4). input W1 -matriis i 2 aikasarja X (+mahd. muut. 2 muuttujat),",,-3. _0_."... ' J e_.l_m_,a_.s..,är"i1_0_ O_ W... "3_1._-_m_.. a... t_-_... rnsln., 6. Oema Säilöö W3 2 -matrnsm yhteen estimointi > q = mahdollisten muiden muuttujien [km. (

31 29 OhjclJnan käyttämät tiedostot ja niiden muoto A. KS -havaintotiedosto.. N kpl. havaintoja (6 merkkiä huomioidaan, pyöristys expmuodossa) Tekniset tiedot peräkkäistiedosto - kanava 3 -ohjelma käytää nimellä H ( 1,..,N) - Käyttö kohta 1. B. ETA -havaintotiedosto T kpl. havaintoja - Tekniset tiedot peräkkäistiedosto. - kanava 4 - Ohjelmak,äytää nimeltä Z ( 1,.., N) - Käyttö kohta 6. C. Selittäv ien muuttujien havaintotiedostot - Selittävien muuttujien lkm. Dl - Dl kpl. tiedostoja, joissa kussakin T havail,toå Tekniset tiedot peräkkäistiedostoja - kanava S. Kukin tiedosto O]. auki vain lukuhetken. ohjelma käytää nimellä D6t, j) jossa j on selitettävän muuttujan järjestysnumero (järjestys vapaa) - Käyttö kohta 2 ja 4. D. X -aikaf;arjatiedostö (jakautuneita viiveitä muodostettaessa) - T + K + L kpl. havaintoja - Tekniset tiedot peräkkäistiedosto - kanava 6 ohjelma käytää -nimellä A(, 1), jossa 1 (1,...,N8) - Käyttö kohdat 3 ja 4.

32 30 LSTAMALL Seuraavassa listamallissa on esitetty ei-periodittaisen kuutiosplinen estimoiminen. Koska ohjelmassa ja tekstissä olevat symbolit poikkeavat jonkin verran toisistaan, helpottanee oheinen taulukko listamallin lukemista. ohjelma numeeriset arvot testi luku 2.2 so1mujen lukumäärä K1 4 havaintojen lukumäärä N 19 n $e1ittävä muuttuja KS1 ( CUTME ),2, X. (i==1.. n), 1 solmukohta a1kuehto loppuehto selitettävä muuttuja X{l) X(4) PlO PK ETA 1,4,12,19 o o,\cuq! tuotannon, ltrendipoikkeama X j (j==o.. k) no,n k 1 1 y. 1 estimoidut parametrit i YHATTU selitettävän muuttujanjetahattu estimoidut arvot ; i11,99; -0,12; 1-5, 23; 7, 7 3 '111'99; 7,59; 3,46; -0,12 jne. y. J SL\(X') 1 estimointivirhe E==ETA-ETA HATTU!6, 28; - 7, 20 ; ;-4,78; 1,25 jne. y.-sa(x.) 1 1

33 'j L 31 tdw(.l H!. ni 1 Ult\ (JOrn (J 'Hd i W hll Fn 13. H (\h UDA+THE 1 fl 1 == T ULClSTF T (1t,N ' <tlll\!\ 1 71 ANN) 0"[ t -PEF< 1 cm 1 1"T(1 1 i[n Tti 1 1.F'EF\ 1on 1 TTtl 1 len?o ()NJU't K; l-httlj,a.) NTO.Jj=N L U/'!.Jri?ii';J"Ä, N? 19 ANNA fs-hfwrdntfn H.[lUTC)N NHi?CUTME ANNf-l SOLMU>OHD(,N x ( 1. ) ;f(s\s!;(i,"-t,rvo l' 1 ANNf-\ -SO.i1UhU1DtlN x( 2 ) M}i11-;;11St,-AF<\)()?4 ANNA SOLHUl(OlfH,'iN )( ( 3 ) t-ysklssf-j--(ifvo? 12 ANNA SfJLriUl«()Ht{rN x( 4 ) ABSl\ HiA- AF\VO l'19 ANNti LdF'r'UEl-nOP(lFUH'l[ H< 1 T PlO r F' 1 K? 0,0 LAMflDA,-MATR o o THETA-MATRS o B1818E-2 0 o E-2 o 0 0 () LAt1B}), (1 NV) *THETAMriTR 1 1 S 1 o o o o '1 -'2.68A56E H E E t\39je-2-1.,g o () o

34 32 ClJftC lf'lnf TRANSFOF,i't()(tT 1OtiliTT 181 f.ju;s(i PlO;; 0 J(.\ F'll(" () JA SOLMUKOHTEN ABSKSSA-RVOT X( 1) j X( 2) 4 X ( 3 -_.. 1? X( 4 )" 19 f'--/'-1{1 T1< ; 1 () C' 0 0 -O p Yht. (11) 000 (0 o -2.18l o () o -3. 4Y7J ') o o (. o ('...J o o o o o U-+i (it F 1 1 S T

35 (J.- tf(', n 1 i) J () o 1 0 () o o O. 87j o o o 0.5 O.t'.i 0 o Q Yht. (12) o o O O.7t'!'86 O. 28j O. 8)7143 o 0 0 1

36 14-1'1(-1 1 R1 r S () E E E E-3 o E E E ,.20206E j E E-2 W = (PA-1 + Q) li8 0.39) E E O [ (">2[ [-2 t"' [ E H1E E , [ [

37 35 JATKO 1.=E5TMONT ftunnusljvut 2""TAVALLNEN+MUUl SELTTAVJA MUUTTUA 3=.JAKAlJTUNEET V)EET 1"'.JAKAUTUNET Vl)EET+MUTf"SEL!TnVUMUUTTUJA o=useammttn MUUTTUJAN.JAKAUTUNEET V!VEET 9LOF'ETUS '1'1 NORMfAr... TAPt,US, U4SKETAAN YHATTU "P*LASKETAM<! FEGf ESS OKEFTOMETW-'/MnR 15 N KÄ YTTöt;N*** ANNA KEFRO NEST i"1(!ltitt EN LKM' ek1 +ViH, OH'iUllT SEL 1 TT ÄVi) T f1uuttufh? 4 ANNA$L.l.ÄVÄ}l "MUUlTlUAN ETA-ltlA.,.tANTOTEDOSTON Nt1?CUQ W*W N TF1tlfSPOOSTN KAANTE 1 Sf lltr HU f OMEGtj a317E ( E E [ E E YHATTU t.,tcl( ,.', y Yht. (15) ETA-HATTU fJ50t' ric) B15U f) H -O.5A<;>44.'i ;6 3. 4D 79 5.j!, ') "

38 E ; T 1 h (l ] tj T 1 \) Tr.. H! [ =; [ 1 f.l L T (ih(. T T U ;;.-., 1 9iOf.> -4.7B > j/ 6 () Hf.l t 6F _ O.4?752/' S [4; C< H ';'1,.9214n ;5 4. EHS J;H2J 3.29E' [1.f tl,trfh PiNF; J ; \'ti}rr; ". 1 - Sij2 / TS;;; (),', 5 (r0 -; 3 1,OVriF 1 Cit,!E S 1 t1 tltf S t, i fJ(l ) J..1.> ) [ J.,336<;'<;' O<nN{i 1 S<OPFEL.tlhT 1 O<FFHO NO.!.)469l. ftuep t U-l,,'t"'i TGD TES"! t5lju!e lt--(.." ' ,", 1!<0 l =!. T hlj 1 r-lt 1 +TU -rnuf.;l [luut

39 37 OHJEL1A...J? o --<.... ;>- >....."" u p. r E-' <l ;r;... '! c,' t '. <t...-; <-<.-r.. t... c ".J, <-< - '.')r ;.. t.r,.,...).} -. -".. "'-J '-'l > '" f-(- 0--" ;> &..etq7 '-'r-ic O,.....l r.. --J < a..,0 't... '"' C- > 'O , ;> -4.., "<t E-- ;-., ,-, 0 "'4 C " -.".. r r.',,' -x... "-'",-... ""'.-c > "..., """' "- <..., ','1 '-', "" > ;-,-..,...,. - O -l.'.- t 1.r _ J..., r _' '.'..L1 X """"" < C.-f Y- ')J" ", " "--< " < 1 0"'" r'l 0 JO... J c '- C.; C... "....., "J r --.,) -.- '1 "'") "'-. J.) - -l '-"... ->..., '-"''''''''; 0 J \'-' ='...,... -' '-' '-" -'" ""...,.-- ;-") ;"", ""'l _ < '-" -< _'... < > " - _. "'.> -...J ( J '-"' '-",,> t.)... " "... ) ".' ') "-l >! ", ,,; '""' " ".. - _'..... ""',,-... """'"'.-...-,,-"" p--4 ;.,... _ C '-" -...-".) -'l,,> ('J C ) ilo-'" 1 'tt lo >... "../" t < '-"'....!"...J. '-' _ "... J _-# '-'..., - f " ?'... '-"..., ""'-'" 't-;-...;...') "" t < f;.. "..L", _ t....".j.;'...z..f..,)1 t!" tl'.t. C- j" ';1 "'-""..;'\ -i -"').-' ;'\ C',...1.J..--c ;' 1 -, '1.,... o.-. r-wf r.... ;-'-1,-J ("""").T') M o >.;. 0 -'l C' C.).-, r...,.-...,) 0 OOJO->o>>oc>oo o 0 0 -").> 0 r.> 0 C> -> 0 0 J.... ; ;" t.... -, _..J n c.-1..., -,. _ ;.-; >,... - no -. _...,... "1' "tt'" "r <> o c e' r.> c) 08 c.; o OOC'C),\'f,... - 'r O;. OOOc.) '..<... "-1.' e r-< '1. -- «=l 0... e.... "..1 o " _. ;-. _. '-"';'>_,... 1_... l...., --- -',... "./... = c... t 'L; 0.0( 'J') -, -( =l t...j.. -l._ Y _. "l?. C., ,. --1 C' (.1,.. - > E.l..<."'>< -"'J.C =t.. '..t... "" & ,... ->..... Zl '.J 0-<...J... L '"... l' < _ c... '..r c _ -=... "'1 t) '". "'),...-'... --'""'1...,.., '- r t()...} i..t ') l()...8,..) -.. ) et J C. --, "X) 0 0' 0 > '-!.-. r-( r-4 _-4 ;',J ;'01 ;-J o 0.> c "=' r'j C C Q '''> "=' -='.>.') 0 W' ooooocoooo >00

40 38...., > '1 < --.,.... (.' ;.- >- ' c '-"- c... ; _-x '-' """",, -te «,"... -, "') >-.;....,...,...,-...,......, '-" -),., ( ;?'....- '>< '")...,..t > Co,....-J \.;,..-- «"-<. '-" "... -' '-"... '-'" «"'J. "" c. '-" _. """,)..0 -.' " L. N - > 11 ;,.i u.'.. "'"' """ "...,"*'J f, N... 'J--l.-4 -,'l.-4 '1,... -l..... n 1-0 x e- 0'" ",,0 -..= =-... 4' E- <.-.., v.;. U) "(11 tt'),,_ u' -< Z"J -0..J y ;, V) ,., Z,... "'. - c...c><,... -.,,... J-4!-' V -. '_ ;... -, U -) -4 = t-' _..... <-....J Co. f-.;-... -!..... r-' _.. "..... t-- _... i 'G -.-l X.c tjc., '- C'... t!" C "..., "" _'+.;... -! - - -t..., " 'J -)..., -,... J e-. ;... e-<......<..; ; '") ""') '1 J '1 J -< >-,.-4 i-<. -...(..- cf.. "-'..., '-'... '-""..., "'-""... '-..., _ ' ,...,, T.... C"_.. E-.- "...;.;, " J '< c'-"'..;("-' J ;..-J _,' J ) rl." _, -J.4 e. t (. -= -f "?.'l.,' t-' (""'" C "-"-C n - - ;- oe-( >.-. J C. =. -'.. -'... t. u t "_ - 'J \') _...J <-" C' te t< -- xx -- "'-'olo «- f( X -- c(.- -2 "' ">< -<- "-J '-" L' C < -., -. ; ZCL. u f( f( X<...- X" '><... _ ""'-''-0'._, ) U C1. ;.;'. c... ".1... z...'-"',-", "'""',......,-.., """"''-''...,,. (J-t ""' - -"... tr..-. "'; -'" '"'... L; 'Lo, 'J ; 'J E'" ' _---; X _ -<... 4 )-.,.D ;--. "C'.j\.> li1 O,.,.'1.>,., ).j) C.N N --J N.""') (", ';'-...-.i J.c- r- r-t rl... _.i o 0 c) ,> > C C' "l.'" CO ;--. -=) --. > 0 > ';)0..).;))( r, t ""1 r'j C>O>C)>.J>O o,j 0 0 > > n '" Of'l."' "l > '."l > > V."l > C '" C"-4 ' '' > 0 -e 'J. C"'-,.. f'j l "l,"'1... " (" 1.- J.-j.''"."") "1 C -. c-,.., _ ('"') 0 0 -J 0 C.) J 8 Q C -J 0 C '"J. Q o 'J > > 0 > > 0 C' <> > < ") " > '..'"' t..-- ;") -..1.'' , \} ;-} Q _..>OCO..> o.> -> 0 '> "

41 Vj.-f 0..."")...,. O '-,. + -> ';. ;.-'" -f "'J... X ),.; -- "...;"' t., ;J_ --, 7"' r'. ;"...,,"1 '''")...) o OOC,-, -;, 0> '"" >< _... -'"" x... '"" >< c"") '-'1 '_< M '"" '-', -1_... ""')-; _... ac,..., 1, '")..., l... x..- '-'... -J_ O... ".J u f 'c'l y C ;-.. o XL... y. O <,."1. "". e.r,... "')-...t O...,Z.--,...,.....-' u )-ol J , _.1 t- -, UJ =-- ;._ 0 - E-. c."(zo\ =...;'\... J,,->>-<11 ;l"..-( -tr-4 '7'\;-...""\.".jf-...c 'c _ 1 fl...,- i '1... ; C,.;\. ;"."'- <,...,...,., , z"'-g'<>< =-''''-... '-" '-' ""-' '-"...,... t"..-.-, L Cz "J j' N,., < --'... ><! '-J "... -_... -_... X 1-1 """,...,. 1.. \'l....-( ;. - < -< '< -M x...,...,,..-.. N + <., ' r'l '-'" "... -l. '-'. " (".... a<... > + X>- _... >.-xl-'... _ '/. 1'< 1 _.-r_......,...,...'.j..l... >< ""'.., '-" ",,-,'-e"""'" X' - >- Y. >< > ("") _ r""\ "'-''-'...,'-'''-'... M -_1< >< >-... «««'-' '-'.,...""'"' ,...,. '>( < '" '-" """"'"" """,...,'-"''-''-'"'-'''......c,--1..., Y. --<._< > >< X-<_ _ r.....,... 1 _C0f""M...,;,...,.,...,.,... '"... - z,. 'c.... "'J...-" r-....., "-'... "'-'"' '< X -< -... ;..<.' ,X '-"""-""""-"'-'''-''' c... " >-- > '-' '-'" ''1,.r + _r--_ -> rl '-" +- + >< -< "', ,...", 7' ' ->.c.. %..f '-' 'J_... ><...,..... >-.-f,-.., ;X ro-.i'-"'... + '-" <"J.. J -- -; ,..., C'l -< "... '-J '-'...l ',- '"" r -.; -;)... < '>- r--f.>., _).> '. ;.. " "..J..t, '-"' " '''''''","",,",,-.., --J "... f -J r'" -> 1 " " N... - _ --.. "" J ,- t..; -t & ,,- 'y.,, J -) '""'") J X w.l-.. ' , ("... "'''''''''' 1.. e-' / P ; <" ;/ X".-( ;- -..L G >; '"r -) -, -> '"""') J <...-. < «'*'J <'., '-'" "-"... '-"... '-" '-" C -...J '-'" <rt"",...-' """-" '-" -J J... -J <....., fo... -" ;-... -= -l -.J... nocno?\oc...- o ->... -' N ) ;.) ;- "'- "'Z'" '0...;. t...j _ )...".'C ;-. ;-- c -=>.;..; --f.-.-.j r. '""1.....,.-... "'"'' '1 _... '...; '_-" 0_, ;j...,,""'1 ", ' "'"' ',."""..""" u' '... J'1.' "=', - ) ' =' -" o,,> '>.J.;) 0 C- 0 0 C ) J c 0 c.' ('J C> 0 C> J c.,-..) C> C C Q C 0.-.., C) 0 0 C' _J <. C _.; C,OOOOCO?O)_O ;) '8 _-J 0 -- > c c' -';) -> '? -.> --> C' > <J -->.,.-

42 40... (1') ,,,-.,. -.r...g "..0.. ";-.G... d..,-", "...", "'-J <J... --t '?'"' "'1;,!.t. r f-< li'... > > - v 4 c c(.. "... > c-,, > J c 0 -> z «t, LJ <L... -' U"'1 en.. ' "z.; U... tl C -..,..< "'t 5' f......j ;...,C '., >., - ''>.>....J..l /1 '" " ; t -f -; ;", t. "'" ,... -.J.,! '... = x -"-,......, o-i... -.o...,..., -- X-'... li' « P-' '-' o,'3 1< xx... '-' <"'-'. A. '7 t< 1< 4C -- X'<... < '_ ; _... XX -0( <... '"'... L> c..-t < - c_ ='= CL. c... 1< fc ,>< ;..< X"'-'... '-' tj Q t) c z '- '".\.ot te' u """"""'r rll "" =- ',,... '-" '-"... "? - _f '"'...,...> 1<,0 ';... '-'..., X '><... u C. z - u... 1< 1< -... '.. -'-'.J.< _... -t - _. < N _... '-" '-" )1< X,-.. -,...,... t '-"... X..... _... >< '-'..., t..- "-'" 1..., "",,",,"""... '... J-.' r-i...,...,'-' ><..><,...,...,-...,...,. r' '-l '-"'... '-'" """'" X -- _.. '-""'-""'-' '?\ C...'"") >... =- j) c.. 4-" -> '""'") ;-..;,., _. -.,; > r; =>...""') >..n '!' M '<;;' -J' ')..".() C) 0 -< N..."") M <.,-..r.., 0 C - -.,_. _ o. '... ') -- C"- - "'"""' C""' r- ""'- - C""'"'- -- ""- r- 1 ;;' "..1 < _ 0 L... _.C"'_ ' ") -./1 ", """"'.-,. '= 'lc-,--f r-j --.. =-...J [,. J "... l-4 >. f-' t.-....,..j --,.. --J..., ( -. z c,,,, x -...f..4 _...-,.,.. i... [--# """),... o c -,. ;. M. =,... ;. '.-4'.,. "".,.1.._._ --. o n -. ;,, ;,..'""" ).'" --.. rl r rl e-. "'),- ).....c-j""q8,.., ,., c= _.'.' \ - c =' 808O_8COOG0000n80_0cno("')...J -""-' C 0 ) 0 c? _' C, 0 C '-.)... - OOOOOcoa?ooooooo>ocooo o ' -> 0 -> --> 0 ->.-> -> 0 0 j. _ 'J

43 41 r 0 = t.l oj... L. i-' ;. -_.J...,.l > c..' "j') <2 _1 ( - fc !.L c. (,. " ;... ;' 'J t... - ;- ' ;-- _ -.'-. å.;.. -;;, >... q; ;> f-.... u' r.l '1 Vl Z'" -et.... ;) > 0<4. «C-- E- ""--4!-<.,... >.. _... _...c."'-.+""j c....j '1) '.J '.<1 Z \,....a.j t.j «.1. -'"»'"") ;"e-.....,...!; =,..!'-t (..'. =' + + (... > t f--. t-. > "j') rl' t......,,",=..j,. <'tr>e---- = p ; ;.; ==,. ;.... > r "-l... n.-..""."') 0 => ""'l i> c.o -,. -1 OC'-> """"' >co'> O'T.) o. 4 1,, ""'-J - « ( t2. l' -.' C -., 1.(... C'.=> 'C< O. f-c "'-f..., >... '<. (,' Y l '-' 4 = ;""..J 0- t.l ;;.;.J 8H.... 1) " t.') &, -.],; t> t 1 r......, cr. [.< "" c_.-. '1.,..)..) =- t. -. <,.,"'...- c "'.] C V. t- a C' t"_ cr....? «tx V) c ",, "-" -= '",,""" (-1 " ;-.. 4t -t U l.'l- 0.. c- r... ' J '-f t L4 U -.J,-r r,') '-'- r...1 C' -of l.",>... U..., ;"'-f ' ""'""'-l '" 1. -< "'- f--l... c.. -- " j '..' =-- > tl 0 "'... ';-} -- ) 0.-( N..,.,..') e 'i,-j ("")...) C"') V" oj.., -..").') ;. C'.0...> 'J 0... ooocococoor0oc0' --t " r r-4,-i r-f... --' M.-'.,-J... _..., ( On?000>OO?0008?000 ' « OO>OO?-l ""1 - '..,.) C"" 'r ---f.f r --4 r-... _-l r-'" ",.... f H,... '> 0 ', --> " 0 -> - r-(."" r C',...) = e. '.1, --...f" J*!...; 'r "-,. c fc. G... - r f-". 7._ > ;.._ e.r;.,._... '.... < ; _.... f- ".1'... r >. t'- f- r- c" 1-'..- t;') '." 'r>.., 0.. '-4.Y " '-0..., i',' ". E- r = ; ,-.- ;>"J ". A /" " ') f.,.. '0 C' >.? "'1..., o r'-; r.,-....' "1 ('"'..1 ( """J..., r--; 'J...,. C. --fr-!...'"... 4,,-" -.-> > ("""),.') --.> c..., '-> 'J ';' _"l o <- >.',, ")

44 42.,... L.., V"). -..) E-."... -.#....,... 6_. _ " --t _....") => '.{'"1..,-.., "', /... r...,..,;-1('"-...,... L -"') r-< o c. c x.....,] --J '>.....,.-") n... '.,... \--.i,...,... r y C _, C) 0 >..-> "").;), '"'.. CC' c-..,", r-4... >- '")... ") -, +,....,...,.,.et... >-..., = "" <.") -1 - "f- f-... "'.. -!..'... ",' _1 {J..' C; t..". -- rt.. -; '=' '1 > '.r ") "') 0. D >..,"\ C u' ;, "'l.,; ' _-4 "1 -' 1 "'1 (""') ;' ") C""" \ (-" ;-... -i 'f""""f.-f " 0? -> C.> 0 C..- '.t.l =... a f-1 _ \l C-.....,... E" r" ""'.,...J...J p-l tr. > U'\, , +... a -.; + en....-c cc "Y ( ; > '" = +...,,... '-. 'J....;;.!-- -_. a "l..... i ; tr ('- "'" 111+,", -) -1 > '-'" '-' ft'."'-- C-"C... -'1' --;- -'; < (_. _ c," '"_ r", " "'"... (-...J... c c-....,-... r> --- n.'" ;) -1 '_""l =..;) "*)... l ;' r-<l _-4.. _...., _1 _t '"...-4.;) > 0 0> <) 0...>..-.., c..;) --> c,..,?

45 43 =...J l '.'" E ;-. < -;;.- -'. X,...,.,.;..., 1.-.-,; C'' c'( '. l"'"... ''- -).-<, 7, ')....'. -"J") < u.' Ct..-1,,...! "... c..f. j---; 4.. t._ ".- *'._ 'l. H c....., Xl... '-'---"=...."'V.. ""'1..., _.t. 1- ; J... >" --4. t.. '> n.> - - > r -..i..'..>,n >., ) """'1 r; M,--,,' -.n 't" ) ;"'"" 1../' t.'1 i...-, t.i 1..'-" 1;' ;') 1"') '. " r r..--''4... -i r-( o,?oo'='> JC Q ;;)OCO q' , ;-. '-" -> <..Q>..., >...J, c. c.. -.' ;;- ;... t'"'- _-4 >..,- -0 '. -e..... r -< ; '; (... "... C....-"'1 "'-'!1 (.. - u- r..-.- t... _ r. tt....l \.. '.-.)... _'. - t..... '-4... ( _,..., 'C;- -, -." < '- C, ' 'J -e.z 'l - > _J =>..-' =? ;''''.''''''1 \,;""'". D "'"-- - -"'1 c "... 1'\ c C'\ C". ""' '1'. V, ;.."l u-' 'n \..,... r--( e......, -( r-.f.> > C """ >';)000'--)... ;- c"; C... " e-j... -"' J ' J '}... H V... 'Y 0"-' r.i,... -t T.'.. '.., t,;j Z c.) C.s'1 - ("') ' \J'..; j _... 0."'1.>...,,_"l..J.;) -.) 0.;.> '0..')..;) -.).> --<t...-t ---' -...,...-.t > ';) 0 t.f'l C..., "'-1..,''''.....,,.<. c > (-... CJ... " 0.>."'-1 -"J 'f1 0- _, -;--.J...,t-M...,\-j"""1r-... \...,J 0 - r- C... e- "..- r..j r-c ,...-4 Q C) r_; 0 <> ") 0 '-)

46 44... "1 c-.....' r-l -'(.. e- l"'"..-t >; (/'1... U « "), '!..,...., c....,.-4 -t..., C (.""\, f-... _ --. -',... ' " -> C --0') = "'!'" r-.. ",,"-i '-'.J.;' -t Fo" ,..,z,,", 1,-' o o... V) u-' --. ".. U c '*...)..., J"_ ''"l.>;.. '-"" ;- -,- _-4 c..'... e-llll... 7"- lllli ;" 41 c.-.-..") r C <,.,-- -. "' -- «'! -.,-- U U.. _...!.. r i.. rj.j...,=",... ; J +...c. > "J.t <;" CJ...., L y. C... f- <..e( -l r.. 'r.,-... U"'lO N -r =< '.i') - " i '-' < '" ""... t"... 'r; -- 0"'-=1... J.- ;...,.. _. «!"-.. te,...,-...,.. C "'-' <1" f- - J 1\... ("...., < -J " >< 1 e- t.l.' _J J..,-- c.' " -- "J r (..." ;C -"'" -f,... ">...t"') =... o e- 0.>,; , --J ",-;> <;" >... L +."'C _-.J =- '-' =-. """"! =- '-'" ';'.... '-. -. ;.- i.; -= -" «r.., _ ;... * c =.J... o=o-<;"no... o_>>>oooc,... lj"1 tf)...").r"..j..i) _, Ul.0 '.0,) -- '> 0 C r-e r-i ""'.J M \"') f '-r 4""1.) C N '"'oi - r- r- -- C'- C- r' -- - e-- r r- ;-... t-...-"" (''") 0 -n...., --"", Y"" "'''''\ -. - '() '--" f.-j"" -.J "1' r"" }-. C"' r r ' e r-f --e.-.!... -i j --i r-4..-; , r-1 _...,f ---i,... C'H... (C.'l ). -.. <. J 'u >. -," ' -;,.. E ,...,,,,,"..,..; ;)'' f < t-' 'L... c- 'J -,; 'J,. 'i1 "''''1-3'''."'... 'J '«('..-.;... i-t,... 1 f... -,.!'t -> c. E- l.. /) -,. #-_. <.(c..et et 'l t- ; ;.. -""Xltxd-' C. """'" (t; C'.r (J..' """- C'_ "l.o.. ',..._.._ - _... U'..."'-... ""\..... "..'" -., «_1 '- -!cc.-4(... 7."') - (.., _...-.4;-." 'l =-., -.. '--_= "'" >""JOC Q.-;. N.j 0 -,;-. -, r-l _.. r J...'... OOOOoOOOOOOOO00080>O000OOOOOOOO ;>

1 Rajoittamaton optimointi

1 Rajoittamaton optimointi Taloustieteen matemaattiset menetelmät 7 materiaali 5 Rajoittamaton optimointi Yhden muuttujan tapaus f R! R Muistutetaan mieleen maksimin määritelmä. Funktiolla f on maksimi pisteessä x jos kaikille y

Lisätiedot

Tuovi 8: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2010 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit

Tuovi 8: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2010 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit DEPARTMENT OF INFORMATION STUDIES AND INTERACTIVE MEDIA UNIVERSITY OF TAMPERE Tuovi 8: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2010 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit Jarmo Viteli & Anneli Östman

Lisätiedot

% & & ' 3 ""4 % $ G?!?& %% $ K &&7 S&& & &7 #B

% & & ' 3 4 % $ G?!?& %% $ K &&7 S&& & &7 #B !" $! " # % & & ' ())*+, -.))/0,. 12 3 ""4 &!" 5 3 ""4 % $ 6"&!7 8 9:0;0/)

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1

Lisätiedot

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0. Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina

Lisätiedot

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI

Lisätiedot

SU01\1JEL\I MAINJ[ OY

SU01\1JEL\I MAINJ[ OY KAIRAREIÄN NO 44 SIVUSUUNAMIAUS HYVELÄSSÄ MARRASKUUSSA 98 SU0\JEL\I MAINJ[ OY FlNNEXPLORAlON & ESPOO 27..98 HANNU SILVENNOINEN,. Dl 2 KAIRAREIÄN NO 44 SIVUSUUNAMIAUS HYVELÄSSÄ MARRASKUUSSA 98. s I s Ä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKITERIALLITU PATENT- OC REGITERTYRELEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bkslut Kaupparekisteri andelsregistret Verhallinnsta saapuneet tiedt Uppgifter inkmna från skatteförvaltningen

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

Dynaamiset regressiomallit

Dynaamiset regressiomallit MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1 / 18

Lisätiedot

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman

Lisätiedot

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) = BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 6, Syksy 2016 1. (a) Olkoon z = z(x,y) = yx 1/2 + y 1/2. Muodosta z:lle lineaarinen approksimaatio L(x,y) siten että approksimaation ja z:n arvot

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä 1 MAT-1345 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen teknillinen yliopisto Risto Silvennoinen Kevät 9 Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä Yksi tavallisimmista luonnontieteissä ja tekniikassa

Lisätiedot

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka

Lisätiedot

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö. TSON YHTÄLÖT VEKTORIT, M4 Jokainen seuraavista määrää avaruuden tason yksikäsitteisesti: - kolme tason pistettä, jotka eivät ole samalla suoralla, - yksi piste ja pisteen ulkopuolinen suora, - yksi piste

Lisätiedot

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain Matriisilaskenta LH4 24 ratkaisut 1 Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot jotka sisältävät vain a) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit joilla d a + b b) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33 Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 12 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 12 () Numeeriset menetelmät 25.4.2013 1 / 33 Luennon 2 sisältö Tavallisten differentiaaliyhtälöiden numeriikasta Rungen

Lisätiedot

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä. MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 2016

Lisätiedot

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä? BM20A5840 - Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2017 1. Tunnemme vektorit a = [ 1 2 3 ] ja b = [ 2 1 2 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33 Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 6 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 6 () Numeeriset menetelmät 4.4.2013 1 / 33 Luennon 6 sisältö Interpolointi ja approksimointi Polynomi-interpolaatio: Vandermonden

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 25.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Tämän päivän luento Aiemmin ollaan johdettu palkin voimatasapainoyhtälöt differentiaaligeometrisella tavalla

Lisätiedot

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan. Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan

Lisätiedot

805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 4 (2016)

805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 4 (2016) 805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 4 (2016) Tavoitteet (teoria): Hallita autokovarianssifunktion ominaisuuksien tarkastelu. Osata laskea autokovarianssifunktion spektriiheysfunktio. Tavoitteet

Lisätiedot

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Tapahtuman tuloksia, moottoripyörät Kierroksia: 396 Osallistujia: 328 Autot Moottoripyörät Kaikki Ajoneuvo Lähtöaika Aika 400 (s) Nopeus (km/h) Valmistaja Malli Tyyppi Selitys

Lisätiedot

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0 Juuri 8 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8.9.07 Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) K. a) b) c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 6 6 a a a, a > 0 6 6 a

Lisätiedot

Vastepintamenetelmä. Kuusinen/Heliövaara 1

Vastepintamenetelmä. Kuusinen/Heliövaara 1 Vastepintamenetelmä Kuusinen/Heliövaara 1 Vastepintamenetelmä Vastepintamenetelmässä pyritään vasteen riippuvuutta siihen vaikuttavista tekijöistä approksimoimaan tekijöiden polynomimuotoisella funktiolla,

Lisätiedot

l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü

l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü ,. 8\ ( P ;! l, ;.'s ä.ä >. u.a ä q x ö ä : ; ä ;äe * eä* 8P. ee s $e ää ä F äsä ff ääsfä,ääää;äää ä eääe F ;säää le sa r T e q ( r "j (,{,!. r JJ fl *r ( + T r {rl J Y '( S YC T 8Y C0 ( (f J, r, C,9 l

Lisätiedot

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat 1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat Funktion ensimmäiset osittaisderivaatat voidaan yhdistää yhdeksi vektorifunktioksi seuraavasti: Missä tahansa pisteessä (x, y), jossa funktiolla f(x, y) on ensimmäiset

Lisätiedot

Katsauksia 2008/2 Ympäristö ja luonnonvarat Miljö och naturresurser Environment and Natural Resources. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2006

Katsauksia 2008/2 Ympäristö ja luonnonvarat Miljö och naturresurser Environment and Natural Resources. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2006 Katsauksia 2008/2 Ympäristö ja luonnonvarat Miljö och naturresurser Environment and Natural Resources Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2006 Katsauksia 2008/2 Ympäristö ja luonnonvarat Miljö och naturresurser

Lisätiedot

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5. 2. MS-A000 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2..205 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x x 2 =

Lisätiedot

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysi Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun joidenkin

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4 BM0A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 5, Syksy 05. (a) i. Jotta vektori c sijaitsisi a:n ja b:n virittämällä tasolla, c on voitava esittää a:n ja b:n lineaarikombinaationa. c ta + sb

Lisätiedot

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-39 Optimointioppi Kimmo Berg 6 harjoitus - ratkaisut min x + x x + x = () x f = 4x, h = x 4x + v = { { x + v = 4x + v = x = v/ x = v/4 () v/ v/4

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5. 2. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.9.25 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x + x 2

Lisätiedot

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Testit järjestysasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.

Lisätiedot

12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa

12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa 179 12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa Tarkastelemme tässä luvussa useamman muuttujan (eli vektorimuuttujan) n reaaliarvoisia unktioita : R R. Edellisessä luvussa todettiin, että riittävän säännöllisellä

Lisätiedot

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia 2 Osittaisderivaattojen sovelluksia 2.1 Ääriarvot Yhden muuttujan funktiolla f(x) on lokaali maksimiarvo (lokaali minimiarvo) pisteessä a, jos f(x) f(a) (f(x) f(a)) kaikilla x:n arvoilla riittävän lähellä

Lisätiedot

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin

Lisätiedot

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS KASVNVLJELYLATOKSEN TEDOTE N:o 3 TMO MELA, ULLA LALLUKKA, LSA MATTLA JA JOUN KATLA: VRALLSTEN LAJKEKOKEDEN TULO SYHD STELMÄ 978 TKKURLA SSN 0356-7575 SSÄLLYS Sivu. Johdano Seliyksiä

Lisätiedot

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö Yhtälöryhmä Yhtälöryhmässä on useita yhtälöitä ja yleensä myös useita tuntemattomia. Tavoitteena on löytää tuntemattomille sellaiset arvot, että kaikki yhtälöt toteutuvat samanaikaisesti.

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät Numeeriset menetelmät Luento 7 Ti 27.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 1/39 p. 1/39 Interpolointi Ei tunneta funktion f : R R lauseketta, mutta tiedetään funktion

Lisätiedot

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=.fl: ä; E!, \ ins: qgg ;._ EE üg. t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2016 1 Perustuu

Lisätiedot

Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen

Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen Lause 18 Oletetaan, että V ja W ovat vektoriavaruuksia. Oletetaan lisäksi, että ( v 1,..., v n ) on avaruuden V kanta ja w 1,..., w n W. Tällöin

Lisätiedot

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Jouni Pousi Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien identifiointi Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Tämä ohje sisältää vaihtoehtoisen tavan laskuharjoituksen

Lisätiedot

110. 111. 112. 113. 114. 4. Matriisit ja vektorit. 4.1. Matriisin käsite. 4.2. Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, 5 14 9, 1 3 3

110. 111. 112. 113. 114. 4. Matriisit ja vektorit. 4.1. Matriisin käsite. 4.2. Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, 5 14 9, 1 3 3 4 Matriisit ja vektorit 4 Matriisin käsite 42 Matriisialgebra 0 2 2 0, B = 2 2 4 6 2 Laske A + B, 2 A + B, AB ja BA A + B = 2 4 6 5, 2 A + B = 5 9 6 5 4 9, 4 7 6 AB = 0 0 0 6 0 0 0, B 22 2 2 0 0 0 6 5

Lisätiedot

Koontitehtäviä luvuista 1 9

Koontitehtäviä luvuista 1 9 11 Koontitehtäviä luvuista 1 9 1. a) 3 + ( 8) + = 3 8 + = 3 b) x x 10 = 0 a =, b = 1, c = 10 ( 1) ( 1) 4 ( 10) 1 81 1 9 x 4 4 1 9 1 9 x,5 tai x 4 4 c) (5a) (a + 1) = 5a a 1 = 4a 1. a) Pythagoraan lause:

Lisätiedot

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva). 6 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖISTÄ Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva). Newtonin II:n lain (ma missä Yhtälö dh dt m dh dt F) mukaan mg, on kiihtyvyys ja

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35 Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 8 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 8 () Numeeriset menetelmät 11.4.2013 1 / 35 Luennon 8 sisältö Interpolointi ja approksimointi Funktion approksimointi Tasainen

Lisätiedot

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2 BMA581 - Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 4, Syksy 15 1. (a) Olisiko virhe likimain.5, ja arvio antaa siis liian suuren arvon. (b) Esim (1,1.5) tai (,.5). Funktion toinen derivaatta saa

Lisätiedot

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3 Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä

Lisätiedot

L. Maan ia Auringon vetovoiman yhtäsuuruus

L. Maan ia Auringon vetovoiman yhtäsuuruus GRAVTAATOKENTT EN TASAPA NOKOHTA: Tehtävä RATKASU L. Maan a Aurngon vetovoman yhtäsuuruus Kunka kauas Maasta avaruusluotan on vetävä, otta Aurngon jaa Maan vetovomat tasapanottasvat tosensa el avaruusalukseen

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää A E l JUMALAN OLEMASSAOLOA V jl l l j Igl j l l l M j l l j M l l? K ö ljl p j pö l j pl j lpp Ol g l j lppj lp M j l j lblg Rc Dw j l H l pjl l l p l j DNA: j l l l S pl J l p l l l l M ö j lppj lp pl

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä

Lisätiedot

ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg',

ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg', !P9) (?trtrr('l rl 9< l ( r,r^iüfl.l ltrt ;ä r!! (r, t 6 t, rti 'le )( ö O RRZöF;ä x öö 1 74ö 9 jii\rtr lrl l jipäp. ldrrr_.^!. 9r. i P.^vä P. t!! v 7 ' '.ä e.q i >6l( t (p C ] ä il; ', +t n l ( e iei

Lisätiedot

1 Tensoriavaruuksista..

1 Tensoriavaruuksista.. 1 Tensoriavaruuksista.. Käydään läpi kirjan (1) sivut 126-133. 19.02.2007 Palautetaaieleen viime kerran tärkeä määritelmä: (kirja, Määr. 5.12). Määritelmä 1.1 Olkoon T vektoriavaruus ja Φ : V 1 V 2 V m

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TEDOATOJA 75 992 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 99 AATALOUDE TALOUDELLE TUTKUSLATOS AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS 75 992 TEDOATOJA 75 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: Moniulotteinen lineaarinen. regressio

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: Moniulotteinen lineaarinen. regressio Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: lineaarinen lineaarinen Sisältö lineaarinen lineaarinen lineaarinen Lineaarinen Oletetaan, että meillä on n kappaletta (x 1, y 1 ), (x 2, y 2 )..., (x n, y n

Lisätiedot

805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 6 (2016)

805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 6 (2016) 805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 6 (2016) Tavoitteet (teoria): Hahmottaa aikasarjan klassiset komponentit ideaalisessa tilanteessa. Ymmärtää viivekuvauksen vaikutus trendiin. ARCH-prosessin

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Yleiset lineaarimuunnokset

Yleiset lineaarimuunnokset TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Kari Tuominen Yleiset lineaarimuunnokset Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Toukokuu 29 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Estimointi Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin ominaisuudet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 Estimointi:

Lisätiedot

MEI Kontinuumimekaniikka

MEI Kontinuumimekaniikka MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 1 MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 3. harjoitus matemaattiset peruskäsitteet, kinematiikkaa Ratkaisut T 1: Olkoon x 1, x 2, x 3 (tai x, y, z) suorakulmainen karteesinen koordinaatisto

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Lineaarinen erotteluanalyysi (LDA, Linear discriminant analysis) Erotteluanalyysin avulla pyritään muodostamaan selittävistä muuttujista

Lisätiedot

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa Cantorin joukon suoristuvuus tasossa LuK-tutkielma Miika Savolainen 2380207 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Cantorin joukon esittely 2 2 Suoristuvuus ja

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa

Lisätiedot

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen MAALAHTI KOPPARBACKEN Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen _(._l \ '- ; ( MAALAHTIKOPPARBACKEN Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus 1985 Tapio

Lisätiedot

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu 2 Interpolointi Olkoon annettuna n+1 eri pistettä x 0, x 1, x n R ja n+1 lukua y 0, y 1,, y n Interpoloinnissa etsitään funktiota P, joka annetuissa pisteissä x 0,, x n saa annetut arvot y 0,, y n, (21)

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2016

Lisätiedot

Epädeterministisen Turingin koneen N laskentaa syötteellä x on usein hyödyllistä ajatella laskentapuuna

Epädeterministisen Turingin koneen N laskentaa syötteellä x on usein hyödyllistä ajatella laskentapuuna Epädeterministisen Turingin koneen N laskentaa syötteellä x on usein hyödyllistä ajatella laskentapuuna. q 0 x solmuina laskennan mahdolliset tilanteet juurena alkutilanne lehtinä tilanteet joista ei siirtymää,

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitos E-mail: Marko.Vauhkonen@uku.fi. Marko Vauhkonen, Kuopion yliopisto, Sovelletun fysiikan laitos Slide 1

Sovelletun fysiikan laitos E-mail: Marko.Vauhkonen@uku.fi. Marko Vauhkonen, Kuopion yliopisto, Sovelletun fysiikan laitos Slide 1 Marko Vauhkonen Kuopion yliopisto Sovelletun fysiikan laitos E-mail: Marko.Vauhkonen@uku.fi Marko Vauhkonen, Kuopion yliopisto, Sovelletun fysiikan laitos Slide 1 Sisältö Mallintamisesta mallien käyttötarkoituksia

Lisätiedot

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0. Vapaus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,..., v k R n, missä n {1, 2,... }. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee: jos c 1 v 1 + c 2 v 2 +

Lisätiedot

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3 BM20A0900, Matematiikka KoTiB3 Luennot: Matti Alatalo Oppikirja: Kreyszig, E.: Advanced Engineering Mathematics, 8th Edition, John Wiley & Sons, 1999, luvut 1 4. 1 Sisältö Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt

Lisätiedot

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

Matematiikka B1 - avoin yliopisto 28. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Nettitehtävät Kurssin sisältö 1/2 Osittaisderivointi Usean muuttujan funktiot Raja-arvot Osittaisderivaatta Pinnan

Lisätiedot

Kokonaislukuoptimointi

Kokonaislukuoptimointi Kokonaislukuoptimointi Optimointitehtävät, joissa muuttujat tai osa niistä voivat saada vain kokonaislukuarvoja Puhdas kokonaislukuoptimointitehtävä: Kaikki muuttujat kokonaislukuja Sekoitettu kokonaislukuoptimointitehtävä:

Lisätiedot

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m ) Määritelmä 519 Olkoon T i L V i, W i, 1 i m Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m h v 1 v 2 v m T 1 v 1 T 2 v 2 T m v m 514 sanotaan olevan kuvausten T 1,, T m indusoima ja sitä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet 2008

Tieliikenneonnettomuudet 2008 Liikenne ja matkailu 2009 Transport och turism Transport and Tourism LIIKENNETURVA CENTRAL ORGANIZATION FOR TRAFFIC SAFETY IN FINLAND Tieliikenneonnettomuudet 2008 Vägtrafikolyckor Road Traffic Accidents

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 1 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009 Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.

Lisätiedot

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät

Lisätiedot

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset 31 MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 3 Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2292015 Lineaariset yhtälöt ovat vektoreille luonnollisia yhtälöitä, joita

Lisätiedot

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT Kanta ja dimensio Tehtävä Esittele vektoriavaruuden kannan määritelmä vapauden ja virittämisen käsitteiden avulla ja anna vektoriavaruuden dimension määritelmä Esittele Lause

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin

Lisätiedot

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos: 8 Kanta Tässä luvussa tarkastellaan aliavaruuden virittäjävektoreita, jotka muodostavat lineaarisesti riippumattoman jonon. Merkintöjen helpottamiseksi oletetaan luvussa koko ajan, että W on vektoreiden

Lisätiedot

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella. Viikko 5 Tällä viikolla yleistetään R 2 :n ja R 3 :n vektorialgebran peruskäsitteet n-ulotteiseen avaruuteen R n, ja määritellään lineaarikuvaus. Tarkastellaan funktioita, joiden määrittelyjoukko on n-ulotteisen

Lisätiedot

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 51 6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt Määritelmä 6.1. Olkoon I R avoin väli. Olkoot p i : I R, i = 0, 1, 2,..., n, ja q : I R jatkuvia

Lisätiedot

2. Teoriaharjoitukset

2. Teoriaharjoitukset 2. Teoriaharjoitukset Demotehtävät 2.1 Todista Gauss-Markovin lause. Ratkaisu. Oletetaan että luentokalvojen standardioletukset (i)-(v) ovat voimassa. Huomaa että Gauss-Markovin lause ei vaadi virhetermien

Lisätiedot