Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset

Transkriptio

1 Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset JAR-FCL 1 Ohjaamomiehistön lupakirjat (Lentokoneet) Muutos 5 1. maaliskuuta 2006 Osa 2 - AMC/IEM Joint Aviation Authorities

2

3 JAR-FCL 1 SISÄLLYSLUETTELO JAR-FCL 1, OSA 2 (AMC/IEM) OHJAAMOMIEHISTÖN LUPAKIRJAT (LENTOKONEET) OSA 2 - HYVÄKSYTTÄVÄT MENETELMÄT VAATIMUSTEN TÄYTTÄMISEKSI (AMC)/ TULKINNAT JA SELITYKSET (IEM) AMC/IEM A - YLEISET VAATIMUKSET IEM FCL Lyhenteet 2-A-1 AMC FCL & Teoriatietovaatimukset JAR-FCL-lupakirjan myöntämiseksi JAA:n jäsenvaltion kansallisen lupakirjan perusteella ja JAA:n ulkopuolisten valtioiden lentolupakirjojen hyväksymiseksi 2-A-3 IEM FCL Varmistusohjaajan käyttö 2-A-12 AMC FCL Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät 2-A-14 AMC FCL 1.055(a) Ositetun teoriakoulutuksen etäopetuskurssien hyväksyminen 2-A-16 JAR-FCL 1.055, Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät 2-A-17 IEM N:o 1 JAR-FCL 1.055, Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden taloudellisen tilan IEM N:o 2 arviointi 2-A-25 JAR-FCL 1.055, Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden koulutus- ja IEM N:o 3 toimintakäsikirjat 2-A-27 IEM FCL Lentopäiväkirjan pitäminen 2-A-32 AMC/IEM C - YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJA AMC FCL Yksityislentäjän teoria- ja lentokoulutusohjelma 2-C-1 IEM FCL Yksityislentäjän (PPL(A)) lentokoelomake 2-C-26 AMC/IEM D - ANSIOLENTÄJÄN LUPAKIRJA AMC FCL & Yhdistetty liikennelentäjäkurssi (ATP(A)) 2-D (a)(1) AMC FCL & Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa ja mittarilento (a)(2) kelpuutusta (CPL(A)/IR) varten 2-D-3 AMC FCL & Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten 2-D (a)(3) AMC FCL & Ositettu kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten 2-D (a)(4) IEM FCL Ansiolentäjän (CPL(A)) lentokoelomake 2-D-10 AMC/IEM E - MITTARILENTOKELPUUTUS IEM FCL Mittarilentokelpuutuksen (IR(A)) lentokoe- ja tarkastuslentolomake 2-E-1 [ ] IEM FCL 1.240(b)(1) AMC/IEM F - LUOKKA- JA TYYPPIKELPUUTUKSET Koulutus-, lentokoe- ja tarkastuslentolomake liikennelentäjän lupakirjaa ja monimoottoristen usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten 2-F AMC-S-1 Muutos 5

4 JAR-FCL 1 Kohta Sivu IEM FCL 1.240(b)(2) Koulutus-, lentokoe- ja tarkastuslentolomake yksi- ja monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten 2-F-2 AMC FCL Lisäteoriakoulutus suorituskykyisen yhden ohjaajan lentokoneen (HPA) luokka- tai tyyppikelpuutusta varten 2-F-3 AMC FCL 1.261(a) Teoriakoulutusohjelma yksi- ja monimoottoristen lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten 2-F-4 AMC FCL 1.261(c)(2) Ohjeita tyyppikurssien hyväksymiseen 2-F-11 AMC FCL 1.261(d) Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) 2-F-16 AMC FCL 1.261(d), Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) - Todistus miehistöyhteisliite 1 työkoulutuksen suorittamisesta 2-F-19 AMC/IEM H - OPETTAJAKELPUUTUKSET IEM FCL Lentokoe- ja tarkastuslentolomake lennonopettajan kelpuutusta (FI(A)) varten 2-H-1 AMC FCL Lennonopettajakurssi 2-H-4 AMC FCL 1.355(a)(2) Lennonopettajien ja mittarilentokouluttajien kertauskoulutus 2-H-30 IEM FCL Lennonopettajan kelpuutus (FI(A)) - Voimassaolon jatkamisja uusimislomake 2-H-31 AMC FCL Tyyppikouluttajakurssi usean ohjaajan lentokoneita varten 2-H-33 AMC FCL Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) 2-H-37 AMC FCL Mittarilentokouluttajan kurssi (IRI(A)) 2-H-63 AMC FCL Miehistöyhteistyökouluttajan kurssi (MCCI(A)) 2-H-78 AMC/IEM I - TARKASTUSLENTÄJÄT AMC FCL Tarkastuslentäjien toiminnan yhdenmukaistaminen 2-I-1 IEM FCL Tyyppitarkastuslentäjien ohjeistus ja koulutus 2-I-6 AMC/IEM J - TEORIAKOULUTUSVAATIMUKSET AMC FCL 1.470(a), (b) Teoriakokeiden oppiaineet, osat ja suoritusajat - ATPL, CPL ja IR 2-J-1 ja (c) AMC FCL 2.470(a), (b) ja (c) IEM FCL 1.475(a) Koekysymysten laadinta 2-J-1 IEM FCL Koekysymysten jakautuminen 2-J-3 IEM FCL Teoriakokeen suoritusmenettelyistä luvussa J käytetty terminologia 2-J AMC-S-2 Muutos 5

5 JAR-FCL 1 OSA 2 - HYVÄKSYTTÄVÄT MENETELMÄT VAATIMUSTEN TÄYTTÄMISEKSI (AMC) / TULKINNAT JA SELITYKSET (IEM) 1 YLEISTÄ 1.1 Tämä osa sisältää hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi sekä tulkinnat ja selitykset, jotka on hyväksytty liitettäviksi JAR-FCL 1:een. 1.2 Jos tiettyyn JAR-kohtaan ei liity kuvausta hyväksyttävistä menetelmistä, joilla vaatimukset voidaan täyttää, tai tulkintaa tai selitystä, kyseiseen kohtaan ei ole katsottu tarvittavan lisäselvitystä. 2 JULKAISUASU 2.1 Hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi sekä tulkinnat ja selitykset julkaistaan koko sivun levyisenä tekstinä irtolehdillä. Jokaiselle sivulle on merkitty julkaisupäivä tai muutosnumero, jolla sivua on muutettu tai se on julkaistu uudelleen. 2.2 Hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi sekä tulkinnat ja selitykset on numeroitu samalla numerolla kuin vastaava JAR-kohta. Numeron edessä ovat kirjaimet AMC tai IEM erotuksena varsinaisesta JAR-vaatimuksesta. 2.3 Lyhenteet AMC ja IEM ilmaisevat myös tekstikohdan luonteen. Nämä kaksi erityyppistä aineistoa erotellaan käyttötarkoituksensa mukaan seuraavasti: Hyväksyttäviä menetelmiä koskevassa tekstissä (Acceptable Means of Compliance, AMC) kuvataan menetelmä tai useita vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla vaatimus voidaan täyttää, mutta tekstissä mainitut eivät välttämättä ole ainoita mahdollisia menetelmiä vaatimuksen täyttämiseksi. Aina kun uusi hyväksyttävä menetelmä laaditaan, siihen liittyvä AMC-teksti lisätään tähän asiakirjaan lausuntokierrosmenettelyn (NPA) jälkeen. Se voidaan ottaa mukaan aiemmin julkaistun AMC:n lisäksi. Tulkinta tai selitys (Interpretative/Explanatory Material, IEM) selventää vaatimuksen merkitystä. 2.4 Uusi AMC tai IEM saadaan nopeasti käyttöön julkaisemalla se ensin tilapäisenä ohjelehtisenä (Temporary Guidance Leaflet, TGL). Lupakirjoja koskevat TGL:t sisältyvät julkaisuun Joint Aviation Authorities Administrative & Guidance Material, Section 5 - Personnel Licensing, Part Three: Temporary Guidance. Tilapäiseen ohjelehtiseen liittyvät menettelyt kuvataan julkaisussa Licensing Joint Implementation Procedures, Section 5 - Personnel Licensing, Part 2, Chapter 7. Huom: Kun halutaan ehdottaa muita hyväksyttäviä menetelmiä, tulkintoja tai selityksiä kuin ne, jotka on julkaistu, asiasta olisi annettava yksityiskohtainen esitys JAA:n lupakirjaosaston johtajalle (Licensing Director) ja jäljennös esityksestä määräysosaston johtajalle (Regulation Director), jotta JAA voi asianmukaisesti harkita vaihtoehtojen hyväksymistä. Ehdotettuja menetelmiä, tulkintoja ja selityksiä ei saa käyttää ennen kuin JAA on julkaissut ne AMC:nä, IEM:nä tai TGL:nä. 2.5 AMC- tai IEM-tekstiin kuulumattomat selventävät huomautukset on painettu pienemmällä kirjasinkoolla. 2.6 Uusi, muutettu tai korjattu teksti on merkitty lihavoiduin hakasulkein Muutos 1

6

7 JAR-FCL 1 Luku A AMC/IEM A - YLEISET VAATIMUKSET IEM FCL Lyhenteet A A/C AMC AMC AME AMS ATC ATP ATPL Lentokone (Aeroplane) Ilma-alus (Aircraft) Hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi (Acceptable Means of Compliance) Ilmailulääketieteellinen keskus (Aeromedical Centre) Valtuutettu ilmailulääkäri (Authorised Medical Examiner) Ilmailulääketieteen jaos (Aeromedical Section) Lennonjohto (Air Traffic Control) Liikennelentäjä (Airline Transport Pilot) Liikennelentäjän lupakirja (Airline Transport Pilot Licence) CFI CGI CP CPL CRE CRI CQB Päälennonopettaja (Chief Flying Instructor) Pääteoriakouluttaja (Chief Ground Instructor) Perämies (Co-pilot) Ansiolentäjän lupakirja (Commercial Pilot Licence) Luokkakelpuutustarkastuslentäjä (Class Rating Examiner) Luokkakelpuutuskouluttaja (Class Rating Instructor) Kysymyspankki (Central Question Bank) FCL FE F/E FI FIE FNPT FS FTD FTO Ohjaamomiehistön lupakirjat (Flight Crew Licensing) Tarkastuslentäjä (Flight Examiner) Lentomekaanikko (Flight Engineer) Lennonopettaja (Flight Instructor) Lennonopettajien tarkastuslentäjä (Flight Instructor Examiner) Lento- ja suunnistusmenetelmien koulutuslaite (Flight and Navigation Procedures Trainer) Lentosimulaattori (Flight Simulator) Lentokoulutuslaite (Flight Training Device) Lentokoulutusorganisaatio (Flying Training Organisation) H HPA HT Helikopteri (Helicopter) Suorituskykyinen lentokone (High Performance Aeroplane) Koulutuspäällikkö (Head of Training) ICAO IEM IFR IMC IR IRE IRI Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (International Civil Aviation Organisation) Tulkinnat ja selitykset (Interpretative and Explanatory Material) Mittarilentosäännöt (Instrument Flight Rules) Mittarisääolosuhteet (Instrument Meteorological Conditions) Mittarilentokelpuutus (Instrument Rating) Mittaritarkastuslentäjä (Instrument Rating Examiner) Mittarilentokouluttaja (Instrument Rating Instructor) JAA JAR Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelin (Joint Aviation Authorities) Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset (Joint Aviation Requirements) A-1 Muutos 4

8 JAR-FCL 1 Luku A LOFT Reittitoiminnan mukainen lentokoulutus (Line Orientated Flight Training) MCC ME MEL MEP MET MPA MPH Miehistöyhteistyö (Multi Crew Co-operation) Monimoottorinen (Multi-engine) Minimivarusteluettelo (Minimum Equipment List) Monimoottorinen mäntämoottorilentokone (Multi-engine Piston) Monimoottorinen potkuriturbiinilentokone (Multi-engine Turbo-prop) Usean ohjaajan lentokone (Multi-pilot Aeroplane) Usean ohjaajan helikopteri (Multi-pilot Helicopter) nm meripeninkulmaa (Nautical Miles) OML OSL OTD Rajoitus toimintaan usean ohjaajan miehistössä (Operational Multicrew Limitation) Rajoitus toimintaan varmistusohjaajan kanssa (Operational Safety Pilot Limitation) Muut koulutuslaitteet (Other Training Devices) PF PIC PICUS PNF PPL Ohjaava ohjaaja (Pilot Flying) Ilma-aluksen päällikkö (Pilot-in-Command) Valvottuna toimiva ilma-aluksen päällikkö (Pilot-in-Command Under Supervision) Avustava ohjaaja (Pilot Not Flying) Yksityislentäjän lupakirja (Private Pilot Licence) R/T Radiopuhelinliikenne (Radiotelephony) SE SEP SET SFE SFI SPA SPH SPIC STD Yksimoottorinen (Single-engine) Yksimoottorinen mäntämoottorilentokone (Single-engine Piston) Yksimoottorinen potkuriturbiinilentokone (Single-engine Turbo-prop) Simulaattoritarkastuslentäjä (Synthetic Flight Examiner) Simulaattorikouluttaja (Synthetic Flight Instructor) Yhden ohjaajan lentokone (Single-pilot Aeroplane) Yhden ohjaajan helikopteri (Single-pilot Helicopter) Päällikköoppilas (Student Pilot-in-Command) Synteettiset koulutuslaitteet (Synthetic Training Devices) TMG TR TRE TRI TRTO TMG-moottoripurjelentokone (Touring Motor Glider) Tyyppikelpuutus (Type Rating) Tyyppitarkastuslentäjä (Type Rating Examiner) Tyyppikouluttaja (Type Rating Instructor) Tyyppikoulutusorganisaatio (Type Rating Training Organisation) VFR VMC Näkölentosäännöt (Visual Flight Rules) Näkösääolosuhteet (Visual Meteorological Conditions) ZFTT Kokonaan simulaattorilla suoritettava lentokoulutus (Zero Flight Time Training) [Muutos 1, ; muutos 2, ] A-2 Muutos 4

9 JAR-FCL 1 Luku A AMC FCL & Teoriatietovaatimukset JAR-FCL-lupakirjan myöntämiseksi JAA:n jäsenvaltion kansallisen lupakirjan perusteella ja JAA:n ulkopuolisten valtioiden lentolupakirjojen hyväksymiseksi JAR-FCL 1 (Lentokoneet) JAR-FCL, LUKU A - YLEISET VAATIMUKSET Oikeus toimia ohjaamomiehistön jäsenenä Lupakirjojen, kelpuutusten, valtuutusten, hyväksyntöjen ja todistusten hyväksyminen JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän lupakirjan haltijalle annettava hyvitys Erityiskelpuutukset ja -valtuutukset Sotilaspalveluksen hyvittäminen Lupakirjojen ja kelpuutusten voimassaolo Viimeaikainen kokemus: muut kuin JAR-OPS 1:n mukaisesti toimivat ohjaajat Lääketieteellinen kelpoisuus Lääketieteellisen kelpoisuuden heikkeneminen Lentoajan hyväksi laskeminen vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen Lentopäiväkirjan pitäminen - JAR-FCL 1.005, liite 1 - Vähimmäisvaatimukset JAA:n lupakirjan tai valtuutuksen myöntämiseksi JAA:n jäsenvaltion myöntämän kansallisen lupakirjan tai valtuutuksen perusteella - JAR-FCL 1.015, liite 1 - Vähimmäisvaatimukset JAA:n ulkopuolisten valtioiden myöntämien lupakirjojen hyväksymiseksi JAR-FCL, LUKU C - YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJA Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus Oikeudet ja ehdot Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen JAR-FCL, LUKU D - ANSIOLENTÄJÄN LUPAKIRJA Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus Oikeudet ja ehdot Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen A-3 Muutos 4

10 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL, LUKU E - MITTARILENTOKELPUUTUS Lääketieteellinen kelpoisuus Milloin mittarilentokelpuutus vaaditaan Oikeudet ja ehdot Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutuksen uusiminen JAR-FCL, LUKU F - TYYPPI- JA LUOKKAKELPUUTUKSET Luokkakelpuutusten jaottelu Tyyppikelpuutusten jaottelu Suorituskykyiset yhden ohjaajan lentokoneet (HPA) Milloin tyyppi- tai luokkakelpuutus vaaditaan Oikeudet, lukumäärä ja lentokoneversiot Vaatimukset Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutusten uusiminen Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus - Ehdot Suorituskykyisten yhden ohjaajan lentokoneiden (HPA) tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Ehdot Yhden ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus - Ehdot Luokkakelpuutus - Ehdot Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Tietopuolinen opetus ja lentokoulutus Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Taidot - JAR-FCL & 1.295, liite 1 - Lentokoe ja tarkastuslento tyyppi- tai luokkakelpuutuksia ja liikennelentäjän lupakirjaa (ATPL) varten - JAR-FCL & 1.295, liite 2 - Liikennelentäjän lupakirjaa tai tyyppikelpuutusta varten vaadittavan koulutuksen, lentokokeen ja tarkastuslennon sisältö usean ohjaajan lentokoneilla - JAR-FCL 1.240, liite 3 - Luokka- tai tyyppikoulutuksen sekä lentokokeen ja tarkastuslennon sisältö yksi- ja monimoottorisilla yhden ohjaajan lentokoneilla - JAR-FCL 1.251, liite 1 - Lisäteoriakurssi suorituskykyisen yhden ohjaajan lentokoneen (HPA) luokka- tai tyyppikelpuutusta varten JAR-FCL, LUKU G - LIIKENNELENTÄJÄN LUPAKIRJA Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus Oikeudet ja ehdot Lentokokemus A-4 Muutos 4

11 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL, LUKU H - OPETTAJAKELPUUTUKSET (LENTOKONEET) Koulutus - Yleistä Opettajakelpuutukset ja valtuutus - Jaottelu Opettajakelpuutukset - Yleistä Opettajakelpuutukset ja valtuutukset - Voimassaoloaika Lennonopettajakelpuutus (FI(A)) - Vähimmäisikä FI(A) - Rajoitetut oikeudet FI(A) - Oikeudet ja vaatimukset FI(A) - Pääsyvaatimukset FI(A) - Kurssi FI(A) - Taidot FI(A) - Kelpuutuksen myöntäminen FI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen Tyyppikouluttajan kelpuutus (usean ohjaajan lentokoneet) (TRI(MPA))- Oikeudet TRI(MPA) - Vaatimukset TRI(MPA) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus (yhden ohjaajan lentokoneet)(cri(spa)) - Oikeudet CRI(SPA) - Vaatimukset CRI(SPA) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen Mittarilentokouluttajan kelpuutus (IRI(A)) - Oikeudet IRI(A) - Vaatimukset IRI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen Simulaattorikouluttajan valtuutus (SFI(A)) - Oikeudet SFI(A) - Vaatimukset SFI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen Miehistöyhteistyökouluttajan valtuutus (MCCI(A)) - Oikeudet MCCI(A) - Vaatimukset MCCI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen - JAR-FCL 1.300, liite 1 - Vaatimukset, joiden mukaan opettajalle, jolla ei ole JAR-FCLlupakirjaa, voidaan antaa erityislupa opettaa JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella toimivassa lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiossa - JAR-FCL & 1.345, liite 1 - Lentokokeen, tarkastuslennon ja suullisen teoriakuulustelun järjestäminen lennonopettajakelpuutusta (FI(A)) varten - JAR-FCL & 1.345, liite 2 - Lennonopettajakelpuutusta (FI(A)) varten vaadittavan lentokokeen, suullisen teoriakuulustelun ja tarkastuslennon sisältö A-5 Muutos 4

12 JAR-FCL 1 Luku A - JAR-FCL 1.340, liite 1 - Lennonopettajakurssi (FI(A)) - JAR-FCL 1.365, liite 1 - Tyyppikouluttajakurssi usean ohjaajan lentokoneita varten (TRI(MPA)) - JAR-FCL 1.380, liite 1 - Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) - JAR-FCL 1.380, liite 2 - Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi yksimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) - JAR-FCL 1.395, liite 1 - Mittarilentokouluttajan kurssi (IRI(A)) JAR-FCL 3 (Lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset) JAR-FCL, LUKU A - YLEISET VAATIMUKSET Ilmailulääkärin tarkastukset [3.095(a) ja (b)] Lääketieteellisten kelpoisuustodistusten voimassaoloaika Lääketieteellisen kelpoisuuden arviointiperusteet Lääkkeet ja muut hoidot Hakijan velvollisuudet JAR-OPS, OSA 1 - VAATIMUKSET JAR-OPS, LUKU A - SOVELTAMISALA Soveltamisala JAR-OPS, LUKU B - YLEISTÄ Yleistä Poikkeusluvat Erityiset toimintamääräykset Yhteinen kieli Minimivarusteluettelot - Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet Miehistön lisäjäsenet Pakkolasku veteen Sota-aseiden ja sotatarvikkeiden kuljettaminen Urheiluaseiden ja ampumatarvikkeiden kuljettaminen Henkilöiden kuljettaminen Miehistön velvollisuudet Ilma-aluksen päällikön määräysvalta Pääsy ohjaamoon Salamatkustus ja luvaton kuljetus A-6 Muutos 4

13 JAR-FCL 1 Luku A Kannettavat elektroniset laitteet Alkoholi ja huumeet Turvallisuuden vaarantaminen Mukana pidettävät käsikirjat Mukana pidettävät lisätiedot ja lomakkeet Maassa säilytettävät tiedot Tarkastusvaltuudet Asiakirjojen ja tietojen toimittaminen Lennonrekisteröintilaitteen tallenteiden säilyttäminen, toimittaminen ja käyttö JAR-OPS, LUKU D - TOIMINTAMENETELMÄT Toimintakäsikirja Menetelmien laatiminen Lentopaikan toimintaminimit Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettaminen Karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen Matkustajien sijoittaminen Matkustajille annettavat turvallisuusohjeet Lennon valmistelu Lentopaikkojen valinta ATS-lentosuunnitelman esittäminen Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä Miehistön jäsenten paikat Hätäevakuoinnin apuvälineet Istuimet sekä istuin- ja olkavyöt Matkustamon ja tarjoomon turvallisuuden varmistaminen Hätävarusteiden saatavuus Tupakointi lentokoneessa Sääolosuhteet Jää ja muut epäpuhtaudet Poltto- ja voiteluainemäärät Lentoonlähtöolosuhteet Lentoonlähtöminimien noudattaminen Minimilentokorkeudet A-7 Muutos 4

14 JAR-FCL 1 Luku A Poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla Polttoainemäärän seuranta lennon aikana Lisähapen käyttö Kosminen säteily Maan läheisyyden havaitseminen Lähestymis- ja laskuolosuhteet Lähestymisen aloittaminen ja jatkaminen Lentomenetelmät - Kynnyksen ylityskorkeus Matkapäiväkirja Poikkeamailmoitukset Onnettomuuksista ilmoittaminen - JAR-OPS 1.305, liite 1 - Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä - JAR-OPS 1.375, liite 1 - Polttoainemäärän seuranta lennon aikana JAR-OPS, LUKU E - LENTOTOIMINTA ERI SÄÄOLOSUHTEISSA Määritelmät Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Yleiset toimintasäännöt Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Lentopaikat Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Toimintamenetelmät Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Vähimmäisvarustus VFR-toimintaminimit - JAR-OPS 1.430, liite 1 - Lentopaikan toimintaminimit - JAR-OPS 1.430(c), liite 2 - Lentokoneiden nopeusluokat - Lentotoiminta eri sääolosuhteissa JAR-OPS, LUKU J - MASSA JA MASSAKESKIÖ Massa- ja massakeskiöasiakirjat - JAR-OPS 1.625, liite 1 - Massa- ja massakeskiöasiakirjat JAR-OPS, LUKU K - MITTARIT JA VARUSTEET Yleistä Lentokoneen valot VFR-lentotoiminta päivällä - Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet A-8 Muutos 4

15 JAR-FCL 1 Luku A IFR- tai yölentotoiminta - Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet Korkeusvaroitusjärjestelmä (Altitude alerting system) Maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (GPWS) Lentokoneen säätutka Jäätävissä olosuhteissa lentämiseen tarvittava varustus Kosmisen säteilyn mittauslaitteet Miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmä Matkustamokuulutusjärjestelmä Ohjaamoäänittimet Ohjaamoäänittimet Ohjaamoäänittimet Lentoarvotallentimet Lentoarvotallentimet Lentoarvotallentimet Lisähappi - Paineistetut lentokoneet Lisähappi - Paineistamattomat lentokoneet Miehistön suojaavat hengityslaitteet (PBE) Hätäpaikannuslähetin (ELT) JAR-OPS, LUKU N - OHJAAMOMIEHISTÖ Ohjaamomiehistön kokoonpano Siirtymäkoulutus, tarkastuslennot ja kokeet Eroavuuskoulutus ja perehdyttämiskoulutus Nimittäminen ilma-aluksen päälliköksi Ilma-aluksen päälliköt, joilla on ansiolentäjän lupakirja Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella Viimeaikainen kokemus Reitti- ja lentopaikkakelpoisuus Tehostettu koulutussuunnitelma (Advanced Qualification Programme) Toiminta useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa Koulutuskirjanpito - JAR-OPS 1.940, liite 1 - Ohjaamomiehistön jäsenten vuorottelu lennon aikana - JAR-OPS 1.940, liite 2 - IFR- tai yölentotoiminta yhden ohjaajan miehistöä käyttäen - JAR-OPS 1.965, liite 1 - Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet - Ohjaajat A-9 Muutos 4

16 JAR-FCL 1 Luku A - JAR-OPS 1.968, liite 1 - Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella JAR-OPS, LUKU O - MATKUSTAMOMIEHISTÖ Matkustamomiehistön lukumäärä ja kokoonpano JAR-OPS, LUKU P - KÄSIKIRJAT, MATKAPÄIVÄKIRJAT JA TIETOJEN TALLENTAMINEN Toimintakäsikirjoja koskevat yleiset säännöt Toimintakäsikirjan rakenne ja sisältö Lentokäsikirja Matkapäiväkirja Operatiivinen lentosuunnitelma - JAR-OPS , liite 1 - Toimintakäsikirjan sisältö JAR-OPS, LUKU Q - LENTO- JA TYÖAIKARAJOITUKSET JA LEPOVAATIMUKSET JULKAISTAAN MYÖHEMMIN JAR-OPS, LUKU R - VAARALLISTEN AINEIDEN ILMAKULJETUS Tietojen antaminen JAR-OPS, LUKU S - TURVAVAATIMUKSET Yleiset vaatimukset Koulutussuunnitelmat Ilmoittaminen laittomasta lentoon puuttumisesta Lentokoneessa käytettävät etsintämenetelmät Ohjaamon turvaaminen [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 3, ] A-10 Muutos 4

17 JAR-FCL 1 Luku A IEM FCL Lääketieteellisten kelpoisuustodistusten voimassaolo [Tämä kappale poistettu] [ ] [Muutos 1, ; muutos 4, ] A-11 Muutos 4

18 JAR-FCL 1 Luku A IEM FCL Varmistusohjaajan käyttö (Katso JAR-FCL 1.035) JOHDANTO 1 Varmistusohjaajalla tarkoitetaan ohjaajaa, jonka tehtävänä on ryhtyä ohjaamaan lentokonetta, jos ilma-aluksen päällikkö, jolla on rajoitettu lääketieteellinen kelpoisuustodistus, menettää toimintakykynsä. Varmistusohjaajalla on oltava pätevyys toimia kyseisen tyypin tai luokan ilma-aluksen päällikkönä. 2 Varmistusohjaajille olisi annettava seuraavat tiedot: a. miksi varmistusohjaajan tehtävä on otettu käyttöön, b. varmistusohjaajana hankitun lentoajan merkitseminen lentopäiväkirjaan, c. lääketieteelliset syyt, joiden vuoksi kyseinen ohjaaja ei voi lentää yksin, d. varmistusohjaajan tehtävät ja vastuu, ja e. ohjeita varmistusohjaajana toimimiseen. 3 Kun ohjaajan lupakirjan haltija saa lentää vain varmistusohjaajan kanssa, viranomaisen olisi annettava hänelle aina lääketieteellistä kelpoisuustodistusta myönnettäessä tai uusittaessa erityinen tiedote, joka sisältää ohjeita varmistusohjaajina käytettäville ohjaajille. Seuraavassa on esimerkki tällaisesta tiedotteesta. OHJEITA VARMISTUSOHJAAJALLE Yleistä 4 Näiden ohjeiden tarkoituksena on auttaa varmistusohjaajaa tehtävässään. Ohjaaja, jonka kanssa tulet lentämään, on ilmailulääketieteen jaoksessa arvioitu kelpaamattomaksi lentämään yksin, mutta hänet on kelpuutettu lentämään varmistusohjaajan kanssa. Vaikka tämä voi kuulostaa arveluttavalta, on muistettava, että tällaisenkin ohjaajan kelpoisuusvaatimukset ovat korkeat ja hänet katsottaisiin ilman muuta terveydeltään riittäväksi toimimaan normaalisti monissa muissa tehtävissä. Sen vuoksi on epätodennäköistä, että lennolla ilmenee mitään ongelmia. Lentoturvallisuudessa on kuitenkin aina arvioitava ja karsittava pienetkin riskit mahdollisimman tarkoin. Tästä syystä ohjaajan lupakirja on rajoitettu olemaan voimassa vain varmistusohjaajan kanssa. 5 Varmistusohjaaja on ylimääräinen miehistön jäsen eikä voi laskea lentoaikaa hyväkseen, ellei hän joudu ohjaamaan lentokonetta. Hänen on suoritettava vaaditut tarkastuslennot ja hänellä on oltava tarvittava viimeaikainen lentokokemus kyseisellä ilma-aluksella. Ilma-aluksessa on oltava kaksoisohjaimet. Varmistusohjaajalla on oltava sellainen lupakirja, joka vaaditaan lentämiseen kyseisessä ilmatilassa ja olosuhteissa. 6 Varmistusohjaajan olisi tiedettävä, mikä sairaus tai vamma ohjaajalla on ja mitä ongelmia lennolla saattaa ilmetä. Jos ohjaaja pystyy muutoin toimimaan täysin normaalisti, riskinä voi olla äkillinen tai vähittäinen toimintakyvyn menetys. Toisaalta sairaus tai vamma voi olla pysyvä, kuten huono näkö toisessa silmässä tai amputoitu jalka, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia tietyissä erityistilanteissa A-12 Muutos 4

19 JAR-FCL 1 Luku A 7 Jos ohjaaja saattaa menettää toimintakykynsä, varmistusohjaajan on erityisen tärkeää tarkkailla häntä lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdössä ja lähestymisessä. Näissä tapauksissa voi olla hyödyllistä käyttää jonkinlaista kysymys- ja vastausmenettelyä samaan tapaan kuin kaupallisilla lennoilla. Jos ohjaaja menettää toimintakykynsä, varmistusohjaajan kaksi tärkeintä tehtävää ovat ohjata lentokonetta ja estää ohjaajaa koskemasta ohjaimiin. Jälkimmäisessä tehtävässä on avuksi, jos käytetään jatkuvasti kiinteää turvavyötä ja olkavöitä (ei rullavyötä). Kun ohjaajalla on pysyvä vamma, on yleensä mahdollista ennakoida, milloin apua tarvitaan (esim. nopea jarrutus) ja toimia tilanteen mukaisesti. Varmistusohjaajan on muistettava myös seuraavat asiat: a. Lääketieteellisestä kelpoisuustodistuksesta on tarkistettava, onko ohjaajan kelpoisuus rajoitettu erikoisohjaimilla varustettuihin lentokoneisiin tai tiettyyn lentokonetyyppiin, ja varmistettava, että ohjaaja noudattaa tätä rajoitusta. b. Ennen lentoa on keskusteltava ohjaajan kanssa siitä, millaisissa tapauksissa varmistusohjaajan on syytä puuttua tilanteeseen ja ryhtyä ohjaamaan lentokonetta. Samalla on selvitettävä, haluaako ohjaaja varmistusohjaajan toimivan avustavana ohjaamomiehistön jäsenenä. Jos näin on, tehtävät on jaettava tarkasti etukäteen, jotta ohjaajan ja varmistusohjaajan tehtävistä ei tule sekaannuksia lennon aikana. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun on toimittava nopeasti ja lentokone on matalalla, esimerkiksi lentoonlähdön ja loppulähestymisen aikana. c. Varmistusohjaaja ei ole pelkkä matkustaja, vaan voi milloin tahansa lennon aikana joutua ohjaamaan lentokonetta. Siksi hänen on oltava aina varautunut tähän tilanteeseen. d. Onnettomuuksia on tapahtunut myös siksi, että lentokoneessa on kaksi pätevää ohjaajaa, joista kumpikin luulee toisen ohjaavan. Varmistusohjaajan ja ohjaajan on sen vuoksi sovittava viestintätapa, jonka avulla kumpikin tietää kuka ohjaa lentokonetta kyseisellä hetkellä. Yksinkertainen ja hyvä tapa on, että toinen ohjaaja sanoo Minä ohjaan ja toinen vastaa Sinä ohjaat. e. Varmistusohjaajan on pidettävä kätensä ja jalkansa pois ohjaimilta, jotta ei häiritsisi ohjaajaa lennon aikana. Varmistusohjaaja koskee ohjaimiin vain silloin, kun hänen on turvallisuussyistä ryhdyttävä ohjaamaan lentokonetta. [Muutos 1, ] A-13 Muutos 4

20 JAR-FCL 1 Luku A AMC FCL Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät (Katso JAR-FCL 1.055, liitteet 1a ja 2) (Katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1) 1 JAR-FCL 1.055:n liitteissä 1a ja 2 määrätään, että lento- ja tyyppikoulutusorganisaation hyväksyminen edellyttää laatujärjestelmän laatimista ja ylläpitoa. Tässä AMC-kohdassa määritellään laatujärjestelmän tavoitteet ja annetaan ohjeita siitä, miten laatujärjestelmävaatimus voidaan hyväksyttävästi täyttää, mitä osia järjestelmässä on oltava ja miten järjestelmän tulisi toimia organisaatiossa. 2 Laatujärjestelmävaatimuksen tarkoituksena on selventää viranomaisen ja koulutusorganisaation välistä työnjakoa. Näin erotetaan selkeästi toisistaan määräys- ja valvontavastuu ja toisaalta vastuu varsinaisesta koulutustoiminnasta. Koulutusorganisaation on laadittava järjestelmä, jonka avulla se pystyy seuraamaan omaa toimintaansa, havaitsemaan poikkeamat säännöistä ja normeista, tarvittaessa korjaamaan puutteet ja siten varmistamaan, että viranomaisen määräyksiä ja organisaation omia vaatimuksia noudatetaan. Kun organisaatiolla on hyvin laadittu ja toimiva laatujärjestelmä, valvova viranomainen voi suorittaa tarkastukset ja muut valvontatoimet tehokkaasti ja kohtuullisin resurssein. 3 Laatujärjestelmän laajuus on tietenkin sovitettava koulutusorganisaation kokoon ja toiminnan laajuuteen. Tavoitteet ja periaatteet ovat kuitenkin samat kaikissa koulutusorganisaatioissa, riippumatta organisaation koosta ja toiminnan laajuudesta. Pienissä koulutusorganisaatioissa laatujärjestelmä voi olla varsin yksinkertainen ja toimia muun organisaation yhteydessä, kun taas suurissa organisaatioissa, joiden koulutustoiminta on laajempaa, on perustettava erillinen ja itsenäinen laatuorganisaatio. 4 Koulutusorganisaation koon ja toiminnan laajuuden määrittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: - koulutusorganisaatiota, jossa työskentelee enintään 5 kouluttajaa, pidetään hyvin pienenä organisaationa; - koulutusorganisaatiota, jossa työskentelee 6-20 kouluttajaa, pidetään pienenä organisaationa. Toiminnan laajuuden määrittämisessä otetaan huomioon koulutuksessa käytettävien ilma-alustyyppien lukumäärä, kurssivalikoima, koulutustoiminnan maantieteellinen laajuus (esim. sivutoimipisteet), koulutusjärjestelyt muiden koulutusorganisaatioiden kanssa jne. 5 Jokaisen lento- ja tyyppikoulutusorganisaation laatujärjestelmästä olisi oltava selvästi tunnistettavissa seuraavat osat: a. organisaation yleiset koulutusperiaatteet sekä koulutus- ja lentoturvallisuusvaatimukset; b. vastuunjako, resurssit, organisaatio ja toimintamenetelmät, jotka mahdollistavat koulutusperiaatteiden sekä koulutus- ja lentoturvallisuusvaatimusten noudattamisen; c. seurantajärjestelmä sen varmistamiseksi, että määriteltyjä periaatteita sekä koulutus- ja lentoturvallisuusvaatimuksia noudatetaan; d. poikkeamien kirjaaminen ja dokumentointi sekä tarvittavat analyysi-, arviointi- ja korjausmenettelyt; e. koulutusperiaatteisiin sekä koulutus- ja lentoturvallisuusvaatimuksiin liittyvien kokemusten ja kehityssuuntien arviointi A-14 Muutos 4

21 JAR-FCL 1 Luku A 6 Laatujärjestelmän tavoitteet ja eri osat määritellään tarkemmin kohdassa JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1. Siinä annetaan myös ohjeet laatujärjestelmän perustamisesta suuria ja/tai toimialaltaan laajoja koulutusorganisaatioita varten. Pienten ja hyvin pienten organisaatioiden laatujärjestelmiä käsitellään JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1:n kohdassa JAR-FCL:ssä vaadittava laatujärjestelmä voidaan yhdistää muihin JAR:n mukaisiin laatujärjestelmiin. [Muutos 1, ] A-15 Muutos 4

22 JAR-FCL 1 Luku A AMC FCL 1.055(a) Ositetun teoriakoulutuksen etäopetuskurssien hyväksyminen [Katso JAR-FCL 1.055(a)] (Katso JAR-FCL 1.055, liite 3) (Katso JAR-FCL & 1.135, liite 1) [Katso JAR-FCL & 1.165(a)(4), liite 1] (Katso JAR-FCL 1.205, liite 1) (Katso JAR-FCL 1.251, liite 1) (Katso JAR-FCL 1.285, liite 1) YLEISTÄ 1 Ositettuja teoriakursseja voidaan järjestää yksityislentäjän lupakirjan, ansiolentäjän lupakirjan, mittarilentokelpuutuksen, liikennelentäjän lupakirjan tai ensimmäisen suorituskykyisen yhden ohjaajan lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen vaatimusten täyttämiseksi. Hyväksyttyjä etäopetuskursseja voidaan käyttää ositetun teoriakoulutuksen osana viranomaisen harkinnan mukaan. KOULUTUSORGANISAATIO 2 Lentokoulutusorganisaatiot voivat käyttää kurssimateriaalin esittämiseen useita eri menetelmiä. Organisaation on kuitenkin pidettävä tarkkaa kirjanpitoa sen varmistamiseksi, että oppilaat etenevät opinnoissaan tyydyttävästi ja noudattavat niitä aikarajoja, jotka JAR-FCL:ssä määrätään ositettujen kurssien suorittamiselle. 3 Seuraavassa annetaan ohjeita lentokoulutusorganisaatioille ositettujen kurssien etäopetusosuuden suunnittelua varten: a. Oppilaan oletetaan opiskelevan vähintään 15 tuntia viikossa. b. Viikoittaisen oppimäärän on käytävä ilmi kurssimateriaalista. c. Suositellun kurssin rakenteen ja opetusjärjestyksen on oltava viranomaista tyydyttäviä. d. Jokaisesta oppiaineesta on tehtävä 15 oppitunnin välein välikoe, joka toimitetaan lentokoulutusorganisaatiolle arvioitavaksi. Tämän lisäksi olisi suoritettava itse arvioitavia välikokeita 5-10 oppitunnin välein. e. Koko kurssin ajaksi on annettava asianmukaiset yhteydenottoajat, jolloin oppilas voi ottaa yhteyttä opettajaan puhelimella, faksilla, sähköpostilla tai Internetin kautta. f. Organisaatiolla on oltava arviointiperusteet sen määrittämiseksi, onko oppilas suorittanut kurssin vaadittavat osat tyydyttävästi siten, että hän voi koulutuspäällikön tai pääteoriakouluttajan arvion mukaan osallistua JAR-FCL-teoriakokeisiin ja menestyä niissä hyvin. g. Jos lentokoulutusorganisaatio järjestää etäopetuksen tietotekniikkaratkaisujen, kuten Internetin avulla, opettajien olisi seurattava oppilaiden edistymistä asianmukaisin keinoin. [Muutos 3, ] A-16 Muutos 4

23 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1 Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät (Katso AMC FCL 1.055) JOHDANTO Jokaisen lento- ja tyyppikoulutusorganisaation olisi laadittava järjestelmä, johon toiminnan laatu perustuu, ja sovellettava ongelmanratkaisumenetelmiä prosessien johtamiseen. Tärkeää on tietoisuus siitä, miten koulutuksen laatua mitataan, määritellään ja miten se lopulta saavutetaan. Tämän IEM-kohdan tarkoituksena on antaa koulutusorganisaatioille tietoa ja ohjeita siitä, miten rakennetaan laatujärjestelmä, joka täyttää JAR-FCL 1.055:n liitteen 1a kohdan 3 ja JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 kohdan 3 vaatimukset. Täyttääkseen JAR-FCL 1.055:n liitteen 1a kohdan 3 ja JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 kohdan 3 vaatimukset lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi laadittava laatujärjestelmänsä seuraavien ohjeiden mukaisesti. LENTO- TAI TYYPPIKOULUTUSORGANISAATION LAATUJÄRJESTELMÄ 1 Määritelmät Vastuullinen johtaja (Accountable Manager) Viranomaista tyydyttävä henkilö, jolla on valtuudet varmistaa, että koulutustoiminta voidaan rahoittaa ja suorittaa viranomaisen vaatimusten sekä lento- tai tyyppikoulutusorganisaation asettamien lisävaatimusten mukaisesti. Laatu (Quality) Tuotteen tai palvelun niiden piirteiden ja ominaisuuksien kokonaisuus, joihin perustuu sen kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Laadunvarmistus (Quality Assurance) Suunnitellut ja järjestelmälliset toimet, jotka tarvitaan riittävän varmuuden saamiseen siitä, että koulutustoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset, mukaan lukien ne vaatimukset, jotka lentotai tyyppikoulutusorganisaatio on määritellyt omissa käsikirjoissaan. Laatujohtaja (Quality Manager) Laatujärjestelmän johtamisesta, valvonnasta ja korjaavien toimien vaatimisesta vastaava johtaja, joka on viranomaista tyydyttävä. Laatukäsikirja (Quality Manual) Asiakirja, joka sisältää tarvittavat tiedot organisaation laatujärjestelmästä ja laadunvarmistusohjelmasta. Laatuauditointi (Quality Audit) Järjestelmällinen ja riippumaton tutkinta sen määrittämiseksi, ovatko laatutoiminnot ja niiden tulokset suunnitelmien mukaiset, toteutetaanko suunnitelmia tehokkaasti ja ovatko ne tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia A-17 Muutos 4

24 JAR-FCL 1 Luku A 2 Laatupolitiikka ja -strategia Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation on tärkeää kuvata, miten organisaatio määrittelee, soveltaa ja tarkistaa laatupolitiikkaansa ja -strategiaansa, ja miten ne muutetaan käytännön suunnitelmiksi ja toimenpiteiksi. Organisaation olisi laadittava laatupolitiikastaan virallinen kirjallinen lausuma, jossa koulutuspäällikkö sitoutuu siihen, mitä laatujärjestelmällä pyritään saavuttamaan. Laatupolitiikasta olisi käytävä ilmi, miten asiaankuuluvien JAR-FCL:n osien vaatimukset sekä organisaation omat lisävaatimukset täytetään ja miten niiden jatkuva noudattaminen varmistetaan. Kokonaisvastuu laatujärjestelmästä, samoin kuin organisaation sisäisten johdon katselmusten suoritustiheydestä, suoritustavasta ja käytettävistä menetelmistä, kuuluu vastuulliselle johtajalle. 3 Laatujärjestelmän tarkoitus Laatujärjestelmän avulla lento- tai tyyppikoulutusorganisaatio voi valvoa JAR-FCL:n, toimintakäsikirjan, koulutuskäsikirjan sekä organisaation itsensä tai viranomaisen asettamien vaatimusten noudattamista. Näin varmistetaan koulutuksen turvallisuus ja tehokkuus. 4 Laatujohtaja 4.1 Laatujohtajan päätehtävä on koulutustoimintaa seuraamalla varmistaa, että viranomaisen vaatimuksia ja organisaation omia lisävaatimuksia noudatetaan asianmukaisesti koulutuspäällikön, päälennonopettajan ja pääteoriakouluttajan valvonnassa. 4.2 Laatujohtajan olisi oltava vastuussa sen varmistamisesta, että laadunvarmistusohjelmaa toteutetaan ja ylläpidetään asianmukaisesti, ja että sitä myös jatkuvasti tarkistetaan ja kehitetään. Laatujohtajalla olisi oltava: - suora yhteys koulutuspäällikköön; - pääsy lento- tai tyyppikoulutusorganisaation kaikkiin osiin. 4.3 Pienissä ja hyvin pienissä lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioissa koulutuspäällikön ja laatujohtajan toimet voidaan yhdistää. Tässä tapauksessa laatuauditoinnin suorittajien olisi kuitenkin oltava riippumattomia henkilöitä. Jos koulutusorganisaatio järjestää yhdistettyjä kursseja, laatujohtaja ei saisi samalla toimia koulutuspäällikön, päälennonopettajan ja pääteoriakouluttajan tehtävissä. 5 Laatujärjestelmä 5.1 Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation laatujärjestelmän avulla olisi varmistettava, että koulutustoimintaa koskevia vaatimuksia, normeja ja menetelmiä noudatetaan ja että ne ovat riittäviä. 5.2 Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi määriteltävä laatujärjestelmän perusrakenne, jota sovelletaan kaikkeen koulutustoimintaan. 5.3 Laatujärjestelmän rakenteen olisi oltava lento- tai tyyppikoulutusorganisaation koon ja seurattavan koulutustoiminnan laajuuden mukainen. 6 Laatujärjestelmän sisältö Laatujärjestelmään olisi kuuluttava seuraavat asiat: 6.1 johtaminen A-18 Muutos 4

25 JAR-FCL 1 Luku A 6.2 politiikka ja strategia 6.3 prosessit 6.4 JAR-FCL:n vaatimukset 6.5 koulutusorganisaation asettamat lisävaatimukset ja koulutusmenetelmät 6.6 koulutusorganisaation organisaatiorakenne 6.7 vastuu laatujärjestelmän kehittämisestä, toteutuksesta ja johtamisesta 6.8 dokumentointi, mukaan lukien käsikirjat, raportit ja tietojen taltiointi 6.9 laadunvarmistusohjelma 6.10 tarvittavat taloudelliset, aineelliset ja henkilöstöresurssit 6.11 koulutusvaatimukset 6.12 asiakastyytyväisyys. 7 Palautejärjestelmä Laatujärjestelmään olisi kuuluttava palautejärjestelmä sen varmistamiseksi, että korjaavien toimien tarve tunnistetaan ja ne toteutetaan ripeästi. Palautejärjestelmässä olisi myös määriteltävä, kenen tehtävänä on kussakin tapauksessa korjata vaatimusten noudattamisessa havaitut poikkeamat ja puutteet, sekä määrättävä menettely, jota käytetään, jos korjaavia toimia ei toteuteta kohtuullisessa ajassa. 8 Dokumentointi Laatujärjestelmän dokumentointiin kuuluvat koulutus- ja toimintakäsikirjan laatujärjestelmää koskevat osat. Niistä voidaan laatia erillinen laatukäsikirja. 8.1 Laatujärjestelmän dokumentointiin olisi lisäksi kuuluttava: laatupolitiikka; määritelmät; koulutustoiminnalle asetetut vaatimukset; organisaation kuvaus; tehtävien ja vastuun jako; koulutusmenetelmät, joilla varmistetaan määräysten noudattaminen. 8.2 Laadunvarmistusohjelma, johon kuuluvat: valvonta-aikataulu; auditointimenettelyt; raportointimenettelyt; seuranta- ja korjausmenettelyt; tietojen tallennusjärjestelmä; koulutusohjelma; ja asiakirjojen hallinta A-19 Muutos 4

26 JAR-FCL 1 Luku A 9 Laadunvarmistusohjelma Laadunvarmistusohjelmassa olisi määriteltävä kaikki suunnitellut ja järjestelmälliset toimet, jotka tarvitaan sen varmistamiseen, että koulutuksessa noudatetaan kaikkia asiaa koskevia vaatimuksia, normeja ja menetelmiä. 10 Laaduntarkastus Laaduntarkastuksen päätarkoituksena on tietyn tapahtuman tai toimenpiteen havainnointi tai asiakirjan tms. tarkastelu sen selvittämiseksi, noudatetaanko tehtävää suoritettaessa voimassa olevia koulutusmenetelmiä ja vaatimuksia ja saavutetaanko vaadittu laatutaso. Laaduntarkastuksen tyypillisiä kohteita ovat: käytännön lento- ja teoriakoulutus; huolto; tekniset vaatimukset; ja koulutusvaatimukset. 11 Auditointi Auditoinnilla tarkoitetaan annetun koulutuksen järjestelmällistä ja riippumatonta vertaamista siihen, miten koulutus julkaistujen menetelmien mukaan pitäisi toteuttaa. Auditointiin olisi kuuluttava vähintään seuraavat menetelmät ja prosessit: auditoinnin laajuuden määrittely; suunnittelu ja valmistelu; aineiston kerääminen ja taltiointi; ja aineiston analysointi. Tehokkaita auditointitapoja ovat: henkilöstön haastattelu tai keskustelu henkilöstön kanssa; julkaistujen asiakirjojen tarkastelu; riittävän näytteen ottaminen tallennetuista tiedoista ja sen tutkiminen; koulutukseen kuuluvien toimien seuraaminen; ja asiakirjojen säilyttäminen ja havaintojen kirjaaminen. 12 Auditoijat Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi toimintansa laajuuden mukaan päätettävä, käyttääkö se erityistä auditointiryhmää vai yksittäistä auditoijaa. Auditoijalla tai auditointiryhmällä olisi kuitenkin aina oltava soveltuva kokemus koulutus- ja/tai lentotoiminnasta. Auditoijien vastuualueet olisi selvästi määriteltävä laatujärjestelmän dokumentoinnissa. 13 Auditoijien riippumattomuus Auditoijilla ei saisi päivittäisissä tehtävissään olla kytkentää siihen lento- tai huoltotoiminnan alueeseen, jota heidän on auditoitava. Sen lisäksi, että koulutusorganisaatio käyttää erillisen laatuosaston kokopäivätoimisen henkilöstön palveluja, se voi järjestää joidenkin alueiden tai toimien valvonnan käyttämällä osa-aikaisia auditoijia. Jos lento- tai tyyppikoulutusorganisaation ei ole rakenteensa ja kokonsa puolesta tarkoituksenmukaista ottaa palvelukseensa kokopäivätoimisia auditoijia, se voi käyttää auditointiin osaaikaista henkilöstöä omasta organisaatiostaan tai sen ulkopuolelta, mikäli asiasta tehdään viranomaista tyydyttävä sopimus A-20 Muutos 4

27 JAR-FCL 1 Luku A Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi aina laadittava soveltuvat menetelmät sen varmistamiseksi, että auditoitavista toimista suoraan vastaavia henkilöitä ei valita auditointiryhmän jäseniksi. Ulkopuolisia auditoijia käytettäessä on erittäin tärkeää varmistaa, että ulkopuolinen asiantuntija tuntee koulutusorganisaation toimialan. Koulutusorganisaation laadunvarmistusohjelmassa olisi määriteltävä ne henkilöt, joilla on kyseisessä organisaatiossa riittävä kokemus, vastuu ja valtuudet: - suorittaa laaduntarkastuksia ja auditointeja osana jatkuvaa laadunvarmistusta; - tunnistaa ja kirjata ongelmia ja havaintoja sekä hankkia niiden toteamiseen tarvittavaa aineistoa; - käynnistää toimia tai suositella toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi tai havaittujen puutteiden korjaamiseksi määrättyjen raportointimenettelyjen mukaisesti; - tarkistaa, että ratkaisut pannaan toimeen tietyn ajan kuluessa; - raportoida suoraan laatujohtajalle. 14 Auditoinnin laajuus Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden vaaditaan valvovan, että koulutuksen turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi laadittuja koulutus- ja toimintakäsikirjoja noudatetaan. Tässä yhteydessä olisi valvottava vähintään seuraavia toiminnan osa-alueita, siltä osin kuin ne tulevat kysymykseen: (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) (h) (i) (j) (k) organisaatio; suunnitelmat ja tavoitteet; koulutusmenetelmät; lentoturvallisuus; käsikirjat, päiväkirjat ja tietojen tallentaminen; lento- ja työaikarajoitukset; lepovaatimukset ja työvuorosuunnittelu; ilma-alusten huollon ja lentotoiminnan väliset yhteydet; huolto-ohjelmat ja lentokelpoisuuden ylläpito; lentokelpoisuusmääräysten käsittely ja noudattaminen; huoltojen suorittaminen. 15 Auditointiaikataulu Auditointiaikataulu ja määräajoin toistuvat tarkastukset olisi määriteltävä laadunvarmistusohjelmassa. Aikataulun olisi oltava joustava, jotta muita kuin aikataulun mukaisia auditointeja voidaan tehdä silloin, kun kehityssuuntia havaitaan. Tarvittaessa olisi suoritettava jälkiauditointeja sen tarkistamiseksi, onko korjaavat toimet toteutettu ja ovatko ne olleet tehokkaita A-21 Muutos 4

28 JAR-FCL 1 Luku A Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi laadittava aikataulu auditoinneille, jotka on suoritettava tietyn kalenteriajan kuluessa. Kaikki koulutustoiminnan osa-alueet olisi käytävä läpi ohjelman mukaisesti 12 kuukauden jaksolla, ellei auditointijakson pidentämistä ole hyväksytty jäljempänä selostetulla tavalla. Koulutusorganisaatio voi harkintansa mukaan lisätä auditointien suoritustiheyttä, mutta sitä ei tulisi vähentää ilman viranomaisen lupaa. Yli 24 kuukauden väliaikaa ei todennäköisesti voida hyväksyä mitään auditointikohdetta varten. Koulutusorganisaation olisi auditointiaikataulua laatiessaan otettava huomioon johdon, organisaation, koulutuksen ja teknisten seikkojen merkittävät muutokset sekä viranomaismääräysten muutokset. 16 Valvonta ja puutteiden korjaaminen Laatujärjestelmään kuuluvan valvonnan ensisijaisena tarkoituksena on tutkia ja arvioida järjestelmän tehokkuutta ja siten varmistaa, että määriteltyjä periaatteita ja koulutusvaatimuksia noudatetaan. Valvonta perustuu laaduntarkastuksiin, auditointeihin, korjaaviin toimenpiteisiin ja seurantaan. Koulutusorganisaation olisi laadittava ja julkaistava menetelmä, jolla määräysten noudattamista valvotaan jatkuvasti. Valvonnalla olisi pyrittävä poistamaan puutteellisten suoritusten syyt. Havaituista puutteista olisi ilmoitettava sille johtajalle, joka vastaa korjaavien toimien toteuttamisesta, tai tarvittaessa vastuulliselle johtajalle. Puutteet olisi kirjattava lisätutkimuksia varten, jotta niiden syy voidaan selvittää ja suositella asianmukaisia korjaavia toimia. Laadunvarmistusohjelmaan olisi kuuluttava menettelyt sen varmistamiseksi, että havaittujen puutteiden korjaamiseksi ryhdytään toimenpiteisiin. Laadunvarmistusohjelman avulla olisi valvottava näitä toimenpiteitä ja tarkistettava niiden tehokkuus ja loppuun saattaminen. Vastuu korjaavien toimien toteuttamisesta kuuluu organisaatiossa sille osastolle, joka mainitaan kyseistä havaintoa koskevassa raportissa. Vastuullinen johtaja vastaa viime kädessä laatujohtajan kautta sen varmistamisesta, että toiminta on korjaavien toimien myötä palautettu viranomaisvaatimusten ja koulutusorganisaation omien lisävaatimusten mukaiseksi. 17 Korjaavat toimet Koulutusorganisaation olisi laaduntarkastuksen tai auditoinnin jälkeen määritettävä: (a) (b) (c) (d) (e) (f) havaittujen puutteiden vakavuus ja onko korjaaviin toimiin tarvetta ryhtyä heti; havaitun puutteen alkuperä; mitä korjaavia toimia tarvitaan sen varmistamiseksi, ettei puute toistu; korjaavien toimien aikataulu; korjaavien toimien toteuttamisesta vastaavat henkilöt tai osastot; vastuullisen johtajan suorittama resurssien jako, jos se on tarpeen Laatujohtajan olisi: tarkistettava, että kyseisestä toiminnasta vastaava johtaja ryhtyy toimenpiteisiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi; tarkistettava, että korjaavissa toimissa otetaan huomioon kohdassa 16 tarkoitetut seikat; A-22 Muutos 4

29 JAR-FCL 1 Luku A valvottava korjaavien toimien toteuttamista ja valmistumista; annettava johdolle riippumaton arvio korjaavista toimista, niiden toteuttamisesta ja valmistumisesta; arvioitava korjaavien toimien tehokkuus seurantamenettelyn avulla. 18 Johdon katselmus Johdon katselmus on perusteellinen, järjestelmällinen ja dokumentoitu laatujärjestelmän, koulutusperiaatteiden ja menetelmien tarkastelu, jonka suorittaa organisaation johto. Katselmuksessa olisi kiinnitettävä huomiota laaduntarkastusten, auditointien ja muiden mittausten tuloksiin sekä johto-organisaation yleiseen tehokkuuteen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Johdon katselmuksessa pyritään havaitsemaan ja korjaamaan kehityssuuntia ja mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään puutteiden syntymistä tulevaisuudessa. Katselmuksen tuloksena tehdyt johtopäätökset ja suositukset olisi toimitettava kirjallisina kyseisestä asiasta vastaavalle johtajalle toimenpiteitä varten. Tämän johtajan olisi oltava henkilö, jolla on ratkaisujen tekemiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavat valtuudet. Vastuullisen johtajan olisi päätettävä organisaation sisäisten johdon katselmusten suoritustiheydestä, suoritustavasta ja käytettävistä menetelmistä. 19 Tietojen tallentaminen Koulutusorganisaation olisi tallennettava laadunvarmistusohjelman tulokset tarkasti, täydellisesti ja siten, että tiedot ovat helposti käytettävissä. Tallennetut tiedot ovat erittäin tärkeitä silloin, kun koulutusorganisaatio analysoi ja selvittää havaittujen puutteiden perimmäisiä syitä tunnistaakseen ja korjatakseen ne osa-alueet, joilla puutteita esiintyy. Seuraavat tiedot olisi säilytettävä viiden vuoden ajan: auditointiaikataulut; laaduntarkastus- ja auditointiraportit; havaintojen aiheuttamat toimenpiteet; raportit korjaavista toimista; seuranta- ja loppuraportit; ja raportit johdon katselmuksista. 20 Vastuu alihankkijoiden laadunvarmistuksesta Lento- tai tyyppikoulutusorganisaatio voi tehdä tietyistä toiminnoista alihankintasopimuksia ulkopuolisten yritysten kanssa. Niihin vaaditaan kuitenkin viranomaisen hyväksyntä. Lopullinen vastuu alihankkijan antamasta koulutuksesta on aina koulutusorganisaatiolla itsellään. Koulutusorganisaation ja alihankkijan välillä olisi oltava kirjallinen sopimus, jossa selvästi määritellään toimitettavat turvallisuuteen vaikuttavat palvelut ja niiden laatu. Alihankkijan suorittamat turvallisuuteen vaikuttavat toiminnot, jotka kuuluvat sopimukseen, olisi otettava mukaan koulutusorganisaation laadunvarmistusohjelmaan. Koulutusorganisaation olisi varmistettava, että alihankkijalla on tarvittava valtuutus tai hyväksyntä, jos sellainen vaaditaan, sekä riittävät resurssit ja pätevyys tehtävän hoitamiseen. Jos koulutusorganisaatio vaatii alihankkijan suorittavan toimia, jotka eivät kuulu tämän valtuutukseen tai hyväksyntään, koulutusorganisaatio vastaa sen varmistamisesta, että nämä lisävaatimukset otetaan huomioon alihankkijan laadunvarmistuksessa A-23 Muutos 4

30 JAR-FCL 1 Luku A 21 Laatujärjestelmäkoulutus Oikea ja perusteellinen koulutus on tärkeä osa jokaisen organisaation laadun kehittämistä. Jotta koulutuksella saavutettaisiin hyviä tuloksia, lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi varmistettava, että koko henkilöstö ymmärtää laatukäsikirjassa määritellyt tavoitteet. Laatujärjestelmän johtamisesta vastaavien henkilöiden olisi saatava koulutus seuraavista aiheista: johdatus laatujärjestelmän käsitteeseen; laadunhallinta; laadunvarmistuksen käsite; laatukäsikirjat; auditointimenetelmät; raportointi ja kirjaaminen; ja miten laatujärjestelmä toimii kyseisessä koulutusorganisaatiossa. Jokaisen laadunhallintaan osallistuvan henkilön koulutukseen ja muiden työntekijöiden opastamiseen olisi varattava aikaa. Aika ja resurssit olisi jaettava organisaation koon ja toiminnan laajuuden mukaan. 22 Koulutuksen järjestäminen Laadunhallinnan kursseja järjestävät monet kansalliset ja kansainväliset standardointilaitokset, ja koulutusorganisaation olisi harkittava tällaisten kurssien tarjoamista laatujärjestelmien johtamiseen todennäköisesti osallistuville henkilöille. Jos organisaation palveluksessa on riittävästi henkilöstöä, jolla on tarvittava pätevyys, olisi harkittava sisäisen koulutuksen järjestämistä. 23 Pienten ja hyvin pienten koulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät Laatujärjestelmän käyttöönoton, dokumentoinnin ja laatujohtajan nimittämisen vaatimus koskee kaikkia lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioita. Monimutkaiset laatujärjestelmät eivät ehkä sovellu pienille ja hyvin pienille koulutusorganisaatioille, ja laajan järjestelmän käsikirjojen ja laatumenetelmien laatimiseen tarvittava paperityö saattaa kuluttaa liikaa organisaation voimavaroja. Sen vuoksi nämä koulutusorganisaatiot saavat sovittaa laatujärjestelmänsä koulutustoiminnan laajuutta vastaavaksi ja kohdentaa resurssinsa sen mukaan. Pienten ja hyvin pienten koulutusorganisaatioiden saattaa olla tarkoituksenmukaista laatia laadunvarmistusohjelma, joka perustuu tarkistuslistan käyttöön. Tarkistuslistan lisäksi olisi oltava aikataulu, joka edellyttää kaikkien tarkistuslistan kohtien läpikäymistä tietyn ajan kuluessa, sekä kuittaukset ylimmän johdon määräaikaisten katselmusten suorittamisesta. Tarkistuslistan sisällöstä ja laadunvarmistuksen tuloksista olisi ajoittain tehtävä riippumaton arviointi. Pieni koulutusorganisaatio voi käyttää joko sisäisiä tai ulkopuolisia auditoijia tai molempien yhdistelmää. Tällaisessa tapauksessa ulkopuoliset asiantuntijat ja/tai pätevät organisaatiot voivat suorittaa laatuauditoinnit laatujohtajan puolesta. Jos riippumattomasta laatuauditoinnista huolehtivat ulkopuoliset auditoijat, auditointiaikataulu olisi esitettävä laatujärjestelmän dokumentoinnissa. Edellä tarkoitetuista järjestelyistä riippumatta lopullinen vastuu laatujärjestelmästä ja erityisesti korjaavien toimien toteuttamisesta ja seurannasta on koulutusorganisaatiolla itsellään. [Muutos 1, ] A-24 Muutos 4

31 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.055, IEM N:o 2 Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden taloudellisen tilan arviointi (Katso JAR-FCL 1.055, liitteet 1a ja 2) TARKOITUS 1 Tämän IEM:n tarkoituksena on määritellä menetelmät, joilla viranomainen voi varmistaa, että lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiolla on käytettävissään riittävä rahoitus JAR-FCL-vaatimusten mukaisen koulutuksen järjestämiseen. JAR-FCL 1.055:n liitteen 1a kohdassa 9 ja JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 kohdassa 8 pyritään varmistamaan, että hyväksyttävä lentokoulutuksen taso pidetään yllä koko kurssin ajan. Sitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu kuluttajansuojasäännökseksi. Koulutusorganisaation hyväksyntää ja sen uusimista ei voida pitää takeena siitä, että organisaation taloudellinen tila on vakaa. Hyväksyntä on vain merkki siitä, että viranomaisen saamien taloudellisten tietojen mukaan koulutusorganisaatio pystyy tarjoamaan riittävät koulutustilat ja -laitteet sekä pätevän henkilöstön, jotta lentokoulutus voidaan antaa JAR-FCL:n koulutusvaatimusten mukaisesti. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN JA UUSIMINEN 2 Jokaiseen hyväksyntä- ja uusimishakemukseen on liitettävä suunnitelma, joka kattaa haetun hyväksyntäjakson ja sisältää vähintään seuraavat tiedot: (a) Koulutustilat, -välineet, kouluttajat ja oppilaiden määrä - koulutuksessa käytettävien ilma-alusten määrä ja tyyppi - lennonopettajien ja teoriakouluttajien määrä - luokkahuoneiden määrä ja muut koulutustilat ja -laitteet (esim. synteettiset koulutuslaitteet) - muut tilat (toimistot, lennonvalmistelutilat, lepohuoneet, lentokonehallit jne.) - suunniteltu oppilasmäärä (kuukausittain ja kursseittain). (b) Taloudelliset tiedot - suunnitelman mukaisiin koulutustiloihin ja -laitteisiin tarvittavat investoinnit - jokaisen kurssin kustannukset, jota varten hyväksyntää haetaan - hyväksyntäjakson tuottoennuste - siihen toimintaan perustuva rahoitusarviolaskelma, johon hyväksyntää haetaan - tiedot mahdollisista muista rahoitusjärjestelyistä, jotka vaikuttavat hyväksytyn organisaation toimintaedellytyksiin. 3 Koulutusorganisaation hyväksyntä- tai hyväksynnän uusimishakemukseen liitetyssä suunnitelmassa on oltava myös hakijan rahoituslaitoksen tai tilintarkastajien selvitys siitä, että hakijalla on itsellään tai käytettävissään riittävät varat suunnitelman mukaisten JAR-FCL-kurssien järjestämiseen. Asianmukaisesti muutettu rahoituslaskelma vaaditaan JAR-FCL:n vaatimusten täyttämiseksi aina, kun hakija aikoo laajentaa toimintaansa siitä, mitä suunnitelmassa on esitetty A-25 Muutos 4

32 JAR-FCL 1 Luku A JATKUVA RAHOITUSSEURANTA 4 Jos viranomaisella on hyväksynnän myöntämisen jälkeen aihetta epäillä, että koulutusorganisaatio ei täytä JAR-FCL:n vaatimuksia varojen puutteen vuoksi, viranomainen voi vaatia organisaatiolta kirjallisen selvityksen siitä, että hyväksynnän ehtojen ja viranomaisen kanssa mahdollisesti sovittujen muutosten mukaiseen toimintaan on käytettävissä ja käytetään riittävästi varoja. Selvitykseen on liitettävä rahoituslaitoksen tai tilintarkastajien allekirjoittama uusi rahoituslaskelma. 5 Viranomainen voi vaatia rahoituslaskelman myös silloin, kun hyväksyttyjen kurssien järjestelyt näyttävät poikkeavan merkittävästi siitä, mitä toimintasuunnitelmassa esitettiin. [Muutos 1, ] A-26 Muutos 4

33 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.055, IEM N:o 3 Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden koulutus- ja toimintakäsikirjat (Katso JAR-FCL 1.055, liitteet 1a ja 2) KOULUTUSKÄSIKIRJA Yhdistettyjä tai ositettuja kursseja järjestävän hyväksytyn [lento- tai tyyppikoulutusorganisaation] koulutuskäsikirjoissa olisi oltava seuraavat tiedot: Osa 1 - Koulutussuunnitelma Kurssin tavoite [ATP(A), CPL/IR(A), CPL(A)] Pääsyvaatimukset Selvitys siitä, mitä oppilaan odotetaan saavuttavan koulutuksen tuloksena, taitotaso ja koulutusta koskevat rajoitukset. Vähimmäisikä, koulutusvaatimukset (mukaan lukien kielitaito), lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset. Mahdolliset kansalliset vaatimukset. Aiemman kokemuksen hyvittäminen Yksityiskohtaiset koulutusohjelmat Aikataulu ja kuhunkin koulutusohjelmaan käytettävä aika viikkoina Koulutussuunnitelma Hyvitys hankittava viranomaiselta ennen koulutuksen alkua. Lentokoulutusohjelma (yksimoottoriset), lentokoulutusohjelma (monimoottoriset), synteettisen lentokoulutuksen ohjelma sekä teoriakoulutusohjelma. Kurssijärjestelyt ja koulutusohjelmien aikojen yhteensovittaminen Lento-, teoria-, ja synteettisen lentokoulutuksen päivä- ja viikkoohjelmien yleiset järjestelyt. Huonosta säästä johtuvat rajoitukset. Oppilaiden enimmäiskoulutusajat (lento-, teoria- ja synteettinen koulutus) esim. päivässä/viikossa/kuukaudessa. Oppilaiden työaikarajoitukset. Koulu- ja yksinlentojen kestoajat eri koulutusvaiheissa. Lentotuntien enimmäismäärä päivässä/yössä; koululentojen enimmäismäärä päivässä/yössä. Työjaksojen välinen vähimmäislepoaika. Koulutuskirjanpito Tietoja ja asiakirjoja koskevat tietosuoja- ja turvallisuusohjeet. Läsnäolotiedot. Koulutuskirjanpidon kuvaus. Koulutustietojen ja oppilaiden lentopäiväkirjojen tarkistuksista vastaavat henkilöt. Koulutuskirjanpidon tarkistusmenettelyt ja tarkistusten tiheys. Koulutuskirjanpidossa käytettävät merkinnät. Lentopäiväkirjamerkintöjä koskevat säännöt A-27 Muutos 4

34 JAR-FCL 1 Luku A Turvallisuuskoulutus Kokeet ja tarkastuslennot Henkilökohtaiset vastuut. Tärkeimmät harjoitukset. Pakkotilanneharjoitukset (suoritustiheys). Tarkastuslennot (suoritustiheys eri koulutusvaiheissa). Vaatimukset, jotka on täytettävä ennen ensimmäistä yksinlentoa päivällä, yöllä, matkalentoa yksin jne. Tarkastuslennot (a) Välitarkastuslennot (b) Lentokokeet Teoriakokeet (a) Välikokeet (b) Loppukokeet Hyväksyminen kokeeseen. Säännöt kertauskoulutuksesta, joka on suoritettava ennen kokeen uusimista. Arvosanat ja kirjanpito. Ohjeet koetehtävien laadinnasta, kysymystyypeistä ja arvostelusta, alin hyväksyttävä koetulos. Ohjeet kysymysten analysoinnista ja tarkistamisesta sekä kokeiden muuttamisesta. Kokeen uusimismenettelyt. Koulutuksen tehokkuus Standardointi ja vaatimustaso eri koulutusvaiheissa Henkilökohtaiset vastuut. Yleinen arviointi. Osastojen välinen yhteistyö. Yksittäisten oppilaiden heikon edistymisen toteaminen ja toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Opettajien vaihtamismenettely. Opettajanvaihdosten enimmäismäärä oppilasta kohti. Sisäinen palautejärjestelmä koulutuksen puutteiden havaitsemiseksi. Oppilaan koulutuksen keskeyttämistä koskevat säännöt. Kurinpito. Asiakirjat ja raportointi. Henkilökohtaiset vastuut. Standardointi. Standardointivaatimukset ja -menetelmät. Kokeiden arvosteluperusteiden soveltaminen. Osa 2 - Lentoa edeltävä ohjeistus (briefing) ja lentoharjoitukset Lentoharjoitukset Luettelo lentoharjoituksista Yksityiskohtainen selvitys kaikkien koulutuksessa käytettävien lentoharjoitusten sisällöstä jaoteltuna pää- ja alaotsikoita käyttäen suoritusjärjestykseen. Sisällön olisi normaalisti oltava lennonopettajakurssia koskevien vaatimusten mukainen. Edellä tarkoitettujen harjoitusten lyhennetty luettelo, jossa annetaan vain pää- ja alaotsikot nopeaa tarkistusta varten. Tämän luettelon olisi mieluiten oltava tukevalehtisenä rengaskirjasena, jota lennonopettajat voivat helposti käyttää A-28 Muutos 4

35 JAR-FCL 1 Luku A Kurssin rakenne - Koulutusvaiheet Kurssin rakenne - Koulutusohjelmien yhteensovittaminen Oppilaan edistyminen Opetusmenetelmät Välitarkastuslennot ja -kokeet Termien määritelmät Liitteet Selvitys siitä, miten kurssi jaetaan vaiheisiin, miten lentoharjoitukset jakautuvat eri koulutusvaiheisiin ja miten ne järjestetään sen varmistamiseksi, että ne suoritetaan oppimisen kannalta parhaassa järjestyksessä ja tärkeimmät (pakkotilanne)harjoitukset toistuvat riittävän usein. Lisäksi on määriteltävä kuhunkin koulutusvaiheeseen ja harjoitusryhmään opetusohjelman mukaan käytettävä tuntimäärä sekä välitarkastuslentojen ajankohdat jne. Tietopuolisen opetuksen, synteettisen lentokoulutuksen ja lentokoulutuksen yhteensovittaminen siten, että oppilaat voivat lentoharjoituksissa soveltaa teoriakoulutuksessa ja synteettisessä lentokoulutuksessa saamiaan tietoja. Oppilaan edistymisvaatimukset sekä lyhyt mutta tarkka selvitys siitä, mitä ja millä tasolla oppilaan on osattava ennen siirtymistä seuraavaan lentokoulutusvaiheeseen. Lisäksi on mainittava vaadittu vähimmäiskokemus lentotunteina, mitkä harjoitukset on suoritettava hyväksytysti ennen tiettyjä tärkeitä harjoituksia, kuten yölentoa, ja muut vaatimukset tarpeen mukaan. Lentokoulutusorganisaation vaatimukset, jotka koskevat erityisesti ennen lentoa annettavaa ohjeistusta (briefing) ja lennon jälkeistä palautetta, koulutusohjelmien ja -ohjeiden noudattamista, yksinlennoille kelpuuttamista jne. Kokeiden pitäjille ja tarkastuslentäjille tarkoitetut ohjeet välitarkastuslentojen ja -kokeiden järjestämisestä ja niihin liittyvien asiakirjojen laadinnasta. Keskeisten termien määritelmät tarpeen mukaan. Välitarkastuslentojen lausuntolomakkeet. Lentokokeiden lausuntolomakkeet. Vaadittavat lentokoulutusorganisaation todistukset kokemuksesta, pätevyydestä jne. Osa 3 - Synteettinen lentokoulutus Rakenne pääosin sama kuin osassa 2. Osa 4 - Teoriakoulutus [Teoriakurssin rakenne Oppituntisuunnitelmat Oppimateriaalit Selvitys kurssin rakenteesta, mukaan lukien kussakin oppiaineessa opetettavien asioiden yleinen järjestys, kuhunkin aiheeseen käytettävä aika, jakautuminen oppiaineittain ja esimerkki kurssin lukujärjestyksestä. Etäopetuskurssien osalta olisi annettava ohjeet siitä, mitä materiaalia kurssin yksittäisiä osia varten on opiskeltava. Kuvaus jokaisesta oppitunnista tai oppituntiryhmästä, mukaan lukien oppimateriaalit, opetusvälineet, välikokeiden järjestäminen ja aiheiden liittäminen muihin oppiaineisiin. Selvitys käytettävistä opetusvälineistä (esim. oppimateriaalit, viittaukset kurssin oppikirjaan, harjoitukset, itseopiskelumateriaalit, havaintovälineet) A-29 Muutos 4

36 JAR-FCL 1 Luku A Oppilaan edistyminen Välikokeet Seurantamenettely Oppilaan edistymisvaatimukset sekä lyhyt mutta tarkka selvitys siitä, mikä taso oppilaan on saavutettava ennen teoriakokeeseen pyrkimistä ja miten tämä taso saavutetaan. Välikokeiden järjestäminen kussakin oppiaineessa, mukaan lukien käsiteltävät aiheet, arviointimenetelmät ja dokumentointi. Menettely, jota käytetään, jos oppilas ei jossain kurssin vaiheessa saavuta vaadittua tasoa, sekä sovittu toimintasuunnitelma johon sisältyy mahdollisesti tarvittava lisäkoulutus.] TOIMINTAKÄSIKIRJA Yhdistettyjä tai ositettuja kursseja järjestävän hyväksytyn [lento- tai tyyppikoulutusorganisaation] toimintakäsikirjassa on oltava seuraavat tiedot: (a) Yleistä - kaikkien toimintakäsikirjan osien luettelo ja kuvaus - hallinto (tehtävät ja organisaatio) - vastuut (johto- ja hallintohenkilöstö) - oppilaskuri ja kurinpitotoimet - lupien antaminen lennoille - lento-ohjelman laatiminen (lentokoneiden määrän rajoittaminen huonolla säällä) - ilma-aluksen päällikkyys - ilma-aluksen päällikön velvollisuudet - matkustajien kuljettaminen - lentokoneen asiakirjat - asiakirjojen säilyttäminen - ohjaamomiehistön kelpoisuustiedot (lupakirjat ja kelpuutukset) - lääketieteellisten kelpoisuustodistusten ja kelpuutusten voimassaolon jatkaminen - lennonopettajien lentotyöjakso- ja lentoaikarajoitukset - oppilaiden lentotyöjakso- ja lentoaikarajoitukset - lennonopettajien lepoajat - oppilaiden lepoajat - ohjaajien lentopäiväkirjat - lennonsuunnittelu (yleistä) - turvallisuus (yleistä) - varustus, radiokuuntelun ylläpito, vaaratekijät, onnettomuudet ja vaaratilanteet (mm. ilmoitukset), varmistusohjaajat jne A-30 Muutos 4

37 JAR-FCL 1 Luku A (b) Tekniset seikat - lentokoneen kuvaus - lentokoneen käyttö (mukaan lukien tarkistuslistat, rajoitukset, lentokoneen huollot ja tekniset matkapäiväkirjat JAR-vaatimusten mukaisesti jne.) - pakkotilannemenetelmät - radio- ja radiosuunnistuslaitteet - sallitut puutteet (MMEL:n mukaan, jos on) (c) Lentotoiminta - suoritusarvot (määräykset, lentoonlähtö, matkalento, lasku jne.) - lennonsuunnittelu (polttoaine, öljy, alin turvallinen lentokorkeus, suunnistuslaitteet jne.) - kuormaus (kuormauslaskelmat, massa, massakeskiö, rajoitukset) - lennonopettajien sääminimit - oppilaiden sääminimit eri koulutusvaiheissa - koulutusreitit tai -alueet (d) Henkilöstön koulutus - lentohenkilöstön tasosta ja pätevyydestä vastaavien henkilöiden nimittäminen - peruskoulutus - kertauskoulutus - standardointikoulutus (yhdenmukaistamiskoulutus) - tarkastuslennot - koulutus vaativampiin tehtäviin - lentokoulutusorganisaation henkilöstön pätevyyden arviointi [Muutos 1, ; muutos 4, ] A-31 Muutos 4

38 JAR-FCL 1 Luku A IEM FCL Lentopäiväkirjan pitäminen oint Aviation Authorities PILOT LOGBOOK HOLDER S NAME: HOLDER S LICENCE NUMBER: A-32 Muutos 4

39 JAR-FCL 1 Luku A HOLDER S ADDRESS: [SPACE FOR ADDRESS CHANGE] [SPACE FOR ADDRESS CHANGE] [SPACE FOR ADDRESS CHANGE] [SPACE FOR ADDRESS CHANGE] [SPACE FOR ADDRESS CHANGE] A-33 Muutos 4

40 JAR-FCL 1 Luku A DATE DEPARTURE ARRIVAL AIRCRAFT SINGLE MULTI- TOTAL NAME PIC LANDINGS (dd/mm/yy) PILOT TIME PILOT TIME TIME OF PLACE TIME PLACE TIME MAKE, MODEL, VARIANT REGISTRATION SE ME FLIGHT DAY NIGHT TOTAL THIS PAGE TOTAL FROM PREVIOUS PAGES TOTAL TIME A-34 Muutos 4

41 JAR-FCL 1 Luku A OPERATIONAL CONDITION TIME PILOT FUNCTION TIME SYNTHETIC TRAINING DEVICES SESSION REMARKS AND ENDORSEMENTS NIGHT IFR PILOT-IN- COMMAND CO-PILOT DUAL INSTRUCTOR DATE (dd/mm/yy) TYPE TOTAL TIME OF SESSION TOTAL THIS PAGE I certify that the entries in this log are true. TOTAL FROM PREVIOUS PAGES PILOT S SIGNATURE TOTAL TIME A-35 Muutos 4

42 JAR-FCL 1 Luku A TÄYTTÖOHJEET 1 Kohdissa JAR-FCL ja vaaditaan, että lentolupakirjan haltijan on kirjattava määrätyt tiedot kaikista lennoistaan sellaisessa muodossa, joka on lupakirjan tai kelpuutuksen myöntänyttä viranomaista tyydyttävä. Tätä lentopäiväkirjaa käyttämällä lupakirjan haltija voi kirjata lentokokemuksensa vaatimusten edellyttämällä tavalla, ja se on samalla pysyvä todiste hänen lennoistaan. Jos ohjaaja lentää säännöllisesti sekä lentokoneilla että helikoptereilla tai muuntyyppisillä ilma-aluksilla, suositellaan erillisten lentopäiväkirjojen pitämistä. 2 Lentopäiväkirjan merkinnät olisi tehtävä mahdollisimman pian jokaisen lennon jälkeen. Kaikki merkinnät on tehtävä musteella tai muulla pysyvällä merkintätavalla. 3 Tiedot kaikista lennoista, joilla lupakirjan haltija on toiminut ohjaamomiehistön jäsenenä, on merkittävä asianmukaisiin sarakkeisiin niin, että jokaista lentoa varten käytetään yksi rivi. Jos ilma-aluksella kuitenkin suoritetaan saman päivän aikana useita lentoja, joilta palataan samaan lähtöpaikkaan ja joiden välinen aika on enintään 30 minuuttia, tällaiset lennot voidaan kirjata yhtenä lentona samalle riville. 4 Lentoaika kirjataan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin ilma-alus lähtee ensimmäisen kerran omalla voimallaan liikkeelle lentoonlähtöä varten, ja päättyväksi silloin, kun ilma-alus laskun jälkeen lopullisesti pysähtyy (katso JAR-FCL 1.001). 5 Kun ohjaamomiehistöön kuuluu kaksi tai useampia ohjaajia, lentotoiminnan harjoittajan on ennen lennon alkamista nimettävä yksi heistä ilma-aluksen päälliköksi (commander) JAR-OPS:n mukaisesti. Päällikkö voi siirtää lennon suorittamisen toisen ohjaajan tehtäväksi, jos tällä on siihen vaadittava pätevyys. Päällikkönä (commander) suoritettu lentoaika merkitään lentopäiväkirjaan päällikköajaksi (pilot-in-command). Myös valvonnan alaisena ilma-aluksen päällikkönä (PICUS) tai päällikköoppilaana (SPIC) hankittu lentoaika merkitään päällikköajaksi, mutta silloin päällikön (commander) tai lennonopettajan on vahvistettava merkintä nimikirjoituksellaan lentopäiväkirjan sarakkeeseen Remarks and Endorsements (Huomautukset ja kuittaukset). 6 Lentoajan merkitseminen: Sarake 1: Lennon alkamispäivä (pp/kk/vv). Sarake 2/3: Lähtö- ja määräpaikan koko nimi tai kansainvälinen kolmi- tai nelikirjaiminen tunnus. Kaikki ajat merkitään UTC-aikoina. Sarake 5: Jos lennolla oli yksi ohjaaja, merkitse rasti oikeaan sarakkeeseen sen mukaan, oliko kyseessä yksi- vai monimoottorinen lentokone. Jos lennolla oli kahden tai useamman ohjaajan miehistö, merkitse lentoaika Multi-pilot time -sarakkeeseen. Sarake 6: Kokonaislentoaika voidaan merkitä tunteina ja minuutteina tai desimaalilukuna. Sarake 7: Ilma-aluksen päällikön nimi, tai jos toimit itse päällikkönä, kirjoita SELF. Sarake 8: Ohjaavana ohjaajana tehdyt laskut päivällä ja/tai yöllä A-36 Muutos 4

43 JAR-FCL 1 Luku A DEPARTURE ARRIVAL AIRCRAFT SINGLE PILOT TIME MULTI- PILOT TIME TOTAL TIME OF FLIGHT NAME PIC LANDINGS DATE (dd/mm/yy) PLACE TIME PLACE TIME MAKE, MODEL, VARIANT REGISTRATION SE ME 14/11/98 LFAC 1025 EGBJ 1240 PA G-SENE X 2 15 SELF 1 15/11/98 EGBJ 1810 EGBJ 1930 C152 G-NONE X 1 20 SELF 2 22/11/98 LGW 1645 LAX 0225 B G-ABCD SPEAKIN 1 DAY NIGHT A-37 Muutos 4

44 JAR-FCL 1 Luku A Sarake 9: Merkitse tarvittaessa yöllä tai mittarilentosääntöjen mukaisesti lennetty lentoaika. Sarake 10: Ohjaajan tehtävä: Pilot-in-command -sarakkeeseen merkitään lentoaika päällikkönä (PIC), päällikköoppilaana (SPIC) tai valvonnan alaisena ilma-aluksen päällikkönä (PICUS). Jos lentoaika on suoritettu päällikköoppilaana tai valvonnan alaisena ilma-aluksen päällikkönä, päällikön (commander) tai lennonopettajan on vahvistettava se nimikirjoituksellaan sarakkeeseen 12 (Remarks and endorsements). Lentoaika lennonopettajana merkitään sekä omaan sarakkeeseensa (instructor) että päällikköajaksi. Sarake 11: Lentosimulaattorit (FS) ja lentokoulutuslaitteet (FNPT): Lentosimulaattorista merkitään ilma-alustyyppi ja hyväksymistodistuksen numero. Muista lentokoulutuslaitteista merkitään tyypin mukaan joko FNPT I tai FNPT II. Harjoitusaikaan (Total time of session) sisältyvät kaikki harjoitukset, mukaan lukien lentoa edeltävät ja lennon jälkeiset tarkistukset. Merkitse suoritetun harjoituksen tyyppi sarakkeeseen 12, esim. yhtiön tarkastuslento (operator proficiency check), voimassaolon jatkaminen (revalidation). Sarake 12: Remarks (Huomautukset) -sarakkeeseen haltija voi merkitä haluamiaan tietoja lennosta. Seuraavat merkinnät on kuitenkin aina tehtävä: lupakirjaa tai kelpuutusta varten suoritettu mittarilentoaika lentokokeen tai tarkastuslennon tyyppi päällikön nimikirjoitus, jos ohjaaja kirjaa lentoaikaa päällikköoppilaana tai valvonnan alaisena ilma-aluksen päällikkönä lennonopettajan nimikirjoitus, jos lento liittyy yksimoottorisen mäntämoottorilentokoneen tai TMG-moottoripurjelentokoneen luokkakelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen. 7 Kun sivu on täynnä, yhteenlasketut lentoajat merkitään niille varattuihin ruutuihin. Ohjaaja vahvistaa ne nimikirjoituksellaan Remarks-sarakkeeseen OPERATIONAL PILOT FUNCTION TIME SYNTHETIC TRAINING DEVICES SESSION REMARKS CONDITION TIME AND ENDORSEMENTS NIGHT IFR PILOT-IN- COMMAND CO-PILOT DUAL INSTRUCTOR DATE (dd/mm/yy) TYPE TOTAL TIME OF SESSION Night rating training (A L Pilot) 20/11/98 B (Q1234) 4 10 Revalidation Prof Check PIC(US) (C Speakin) [Muutos 1, ] A-38 Muutos 4

45 JAR-FCL 1 Luku C AMC/IEM C - YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJA AMC FCL Yksityislentäjän teoria- ja lentokoulutusohjelma (Katso JAR-FCL 1.125) (Katso JAR-FCL 1.125:n liite 1) **** ks. kansalliset muutossivut 2-C-1-1, 2-C-1-2, 2-C-1-3 ja 2-C-1-4 YKSITYISLENTÄJÄN TEORIAKOULUTUSOHJELMA ILMAILUN SÄÄDÖKSET Lainsäädäntö 1 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimus 2 Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) 3 Yleissopimuksen seuraavat artiklat: 1 Ilmatilan hallintaoikeus 2 Alue 5 Oikeus ei-aikataulunmukaisiin lentoihin 10 Lasku tullilentoasemalle 11 Ilmailumääräysten sovellettavuus 12 Lentosäännöt 13 Maahantulo- ja selvitysmääräykset 16 Tarkastus ilma-aluksessa 22 Muodollisuuksien helpottaminen 23 Tullaus ja maahanmuutto 24 Tullimaksut 29 Ilma-aluksessa mukana pidettävät asiakirjat 30 Ilma-aluksen radiolaitteet 31 Lentokelpoisuustodistus 32 Henkilöstön lupakirjat 33 Todistusten ja lupakirjojen tunnustaminen 34 Matkapäiväkirjat 35 Tavararajoitukset 36 Valokuvaus ilma-aluksesta 37 Kansainvälisten standardien ja menettelytapojen hyväksyminen 39 Todistusten ja lupakirjojen poikkeusmerkinnät 40 Poikkeusmerkinnällä varustettujen todistusten ja lupakirjojen pätevyys 4 Yleissopimuksen liitteet (ICAO Annexes) Annex 7 Ilma-alusten kansallisuus- ja rekisteritunnukset - määritelmät - ilma-alusten rekisteritunnukset - rekisteröimistodistus - tunnuskilpi Annex 8 Ilma-alusten lentokelpoisuus - määritelmät - lentokelpoisuustodistus - jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpito - lentokelpoisuustodistuksen voimassaolo - mittarit ja laitteet - ilma-aluksen käyttörajoitukset ja -tiedot C-1 Muutos 4

46 JAR-FCL 1 Luku C Lentosäännöt Annex 2 Lentosäännöt - määritelmät - soveltaminen - yleiset säännöt - näkölentosäännöt - merkit (Appendix 1; Suomessa OPS M1-1 luku 6) - siviili-ilma-aluksen lentoon puuttuminen tunnistamista varten (Appendix 2; Suomessa OPS M1-1 luku 7) Ilmaliikennepalvelu Annex 11 Ilmaliikennepalvelu - määritelmät - ilmaliikennepalvelun tarkoitus - ilmatilaluokat - lentotiedotusalueet, lennonjohtoalueet ja lähialueet - lennonjohtopalvelu - lentotiedotuspalvelu - hälytyspalvelu - näkösääolosuhteet (VMC) - mittarisääolosuhteet (IMC) - poikkeustilanteet lennolla Annex 14 Lentopaikat - määritelmät - kenttäalueen ja sen laitteiden kunto - visuaaliset maalaitteet - osoittimet ja merkinantolaitteet - merkinnät - valot - kyltit - merkit - merkinantopaikka - lentoestevalot ja -merkinnät - esteiden merkitseminen - estevalot - suljettujen alueiden merkitseminen - pelastus- ja muut palvelut - palo- ja pelastustoiminta - asematasovalvonta - lentopaikan valojen ja merkintöjen värit - valojen värit - merkintöjen värit 5 ICAO Document Rules of the air and air traffic services (Lentosäännöt ja ilmaliikennepalvelu) Yleiset säännöt - määritelmät - ilmaliikennepalvelun toimintaperiaatteet - reittiselvitys ja tiedotukset - ilmaliikennevirtojen säätely - korkeusmittarin asetusmenetelmät - jättöpyörretiedotukset - säätiedot - ilma-alusten antamat tiedotukset (AIREP) C-2 Muutos 4

47 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN Nämä kansalliset muutossivut sisältävät Lentoturvallisuushallinnon tarpeellisiksi katsomia lisäyksiä ja ohjeita JAR-FCL 1:n mukaiseen PPL-teoria- ja lentokoulutusohjelmaan AMC FCL JAR-FCL 1:n mukaisen koulutuksen sekä näillä kansallisilla muutossivuilla mainittujen lisäysten ohella on annettava SEP-luokkakelpuutukseen liittyvä teoria- ja lentokoulutus sen lentokoneen tuntemukseen, jolla lentokoulutusta annetaan. TEORIAKOULUTUSOHJELMA JA KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 1. Tietopuolista opetusta tulisi antaa vähintään 100 tuntia (60 minuutin oppitunteja). Tuntimäärä sisältää varsinaisen tietopuolisen koulutuksen ja siihen liittyvät harjoitukset. Näihin tunteihin ei lasketa mukaan lennonopettajan antamaa koululentoihin liittyvää koulutusta. Koulu voi harkintansa mukaan käyttää erilaisia opetusmenetelmiä, kuten luentoja, harjoituksia, tietokonepohjaista opetusta jne. 2. Yksityislentäjän tietopuolisen koulutuksen tarkoituksena on antaa käytännön VFR-lentotoiminnassa tarvittavat tiedot. Teoriaa, yleisiä perusteita ja teknisiä yksityiskohtia on opetettava siinä määrin kuin käytännön menetelmien ja lentotoiminnassa tarvittavien tietojen ymmärtäminen ja omaksuminen vaatii. 3. Koulun on laadittava koulutusohjelmansa siten, että asioiden esitysjärjestys, ryhmittely sekä teoriakoulutuksen ja lentokoulutuksen vuorottelu ovat oppimisen ja opetettavien asioiden omaksumisen kannalta mahdollisimman hyvät. JAR-FCL 1:N MUKAISEN PPL-TEORIAKOULUTUSOHJELMAN LISÄKSI ON OPETETTAVA SEURAAVIEN OPPIAINEIDEN ERIKSEEN MÄÄRITELLYT OSA-ALUEET: ILMAILUN SÄÄDÖKSET Suomalaiset ilmailumääräykset ja ilmailutiedotukset - ilmailumääräyskokoelma, määräysten ja tiedotusten sitovuus ja oikeudellinen merkitys; - yksityislentäjää, yksityislentäjän lupakirjaa ja siihen merkittäviä kelpuutuksia, yksityislentotoimintaa, yksityislentotoimintaa koskevia vakuutuksia ja lentopaikkojen käyttöä koskevat ilmailumääräykset ja tiedotukset; - yksityislentotoiminnassa käytettävien lentokoneiden lentokelpoisuutta, päiväkirjoja ja muita asiakirjoja, varustusta, tankkausta, vikailmoituksia, huoltotoimintaa ja katsastusta koskevat määräykset ja tiedotukset ohjaajaa ja ilma-aluksen omistajaa koskevin osin C-1-1

48 LENTOKONEEN YLEISTUNTEMUS Voimalaitteet Kaasutin - kaasuttimen jäätyminen, imuilman lämpötila, seoksen lämpötila, sääolosuhteet ja ilman lämpötilat joissa kaasuttimen jäätymistä voi esiintyä, jäätymisen oireet; - imuilman lämmitys; vaikutus moottorin tehoon, seossuhteeseen, moottorin lämpötilaan, polttoaineen kulutukseen; Lentomoottorien polttoaineet - erot autopolttoaineisiin - polttoaineeseen sekoitettavat lisäaineet Potkurit - muuttuvakulmainen ja vakiokierrossäätöpotkuri, niiden rakenne ja toiminta Moottorin käyttö - esilämmittäminen talvella Järjestelmät Hydraulijärjestelmät - toimintaperiaate ja pääosat; - koulutuksessa käytettävän lentokoneen hydraulijärjestelmä; sen käyttämät laitteet ja järjestelmät; hydraulijärjestelmän hallintalaitteet ja indikaattorit, ominaisuudet, käyttö ja rajoitukset, käytettävä hydraulineste; Jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmät - jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmien toimintaperiaatteet; sähkölämmitys, kuumailmalämmitys, jäänpoistokumit, jäänpoistonesteen suihkuttamiseen tai tihkumiseen perustuvat järjestelmät; - koulutuksessa käytettävän lentokoneen jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmät; niihin liittyvät hallintalaitteet ja indikaattorit, järjestelmien ominaisuudet, käyttö ja rajoitukset, käytettävät nesteet. Mittarit Stabiloidut kompassijärjestelmät - toimintaperiaate, pääosat, käyttövoima - tarkkuus; eksymä, lentokoneen liikehtimisen vaikutus - suunnan tarkistus ja asettaminen - stabiloidun kompassijärjestelmän toimintakuntoisuuden toteaminen, tyypilliset häiriöt ja niiden tunnistaminen, toimenpiteet häiriöissä - koulutuksessa käytettävän lentokoneen stabiloidut kompassijärjestelmät, niihin liittyvät hallintalaitteet ja indikaattorit. Muut mittarit - seoslämpömittari - imuilmanlämpömittari C-1-2

49 LENTOSUUNNISTUS Radiosuunnistuslaitteet - HSI: käyttö, toimintaperiaate, näyttö ja tulkinta, toimintasäde, virheet ja tarkkuus, toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät; - ILS: periaate, taajuudet, käyttö- ja näyttölaitteet ja niiden käyttö, ILS-aseman tunnistaminen; koulutuksessa käytettävän lentokoneen ILS-laitteet, niiden käyttölaitteet ja näytöt; - MARKER: periaate, taajuus RADIOPUHELINLIIKENNE Radiopuhelinliikenne on koulutettava ilmailumääräyksen TRG M1-11 ja ilmailutiedotuksen TRG T1-17 mukaisesti. JAR-FCL 1:n koulutusohjelman kohdat on kuitenkin käytävä läpi koulutuksessa. YLEINEN LENTOTURVALLISUUS Pakkotilannevarustuksen käyttö - pelastusliivit, pelastuslautat - tulensammuttimet - hätäradiot ja -majakat Ilmoitukset (GEN M1-4) - ilmoitukset onnettomuudesta, vauriosta, vaaratilanteesta, häiriöstä lennonvarmistuspalvelussa ja lintutörmäyksestä ilmoittaminen - tekniset vikailmoitukset Perusmittarilennon teoria - lennonvalvontamittareiden näyttötavat ja niiden antamat osoitukset, hallintamittarit, suoritusmittarit ja suunnistusmittarit - lennonvalvontamittareiden näyttämien lukemistapa, yhtenäistyön hallitseminen - koneen hallinta ja ohjausmenetelmät; pituuskallistus, kallistus, lentokoneen viritys, korkeuden säilyttäminen, vaakakaarrot, jyrkät kaarrot, ajoitettu kaarto, kaarto määrättyyn suuntaan, nousut, liu'ut, epätavalliset asennot ja niistä oikaiseminen - harha-aistimukset - Cross-check -käsite C-1-3

50 LENTOKOULUTUSOHJELMA JA KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 1. Yksityislentäjän lentokoulutuksen on katettava JAR-FCL 1:ssä luetellut asiat. Lentokoulutusta annettaessa opetusjärjestyksen ja yksittäisten koululentojen sisällön suhteen määrääviä ovat seuraavat näkökohdat: - oppilaan edistyminen ja taidot - sääolosuhteet - koululentoon ja siihen liittyvään maassa annettavaan opetukseen ja lennon jälkeiseen palautteeseen käytettävissä oleva aika - koulutukselliset näkökohdat - paikalliset olosuhteet - koululennon aiheita koskeva tietopuolinen opetus on oltava suoritettu ennen lentoa. JAR-FCL:n mukaiset harjoitukset 1-13E on koulutettava ennen ensimmäistä yksinlentoa. 2. Koulutuksessa on opetettava hyvää ilmailutapaa, joka sisältää mm. seuraavat asiat, joita on painotettava oppilaalle alusta alkaen ja joihin on kiinnitettävä huomiota jokaisella lennolla kyseisen lennon erityispiirteiden mukaisesti: huolellinen lennon valmistelu mukaan lukien säätietoihin ja NOTAMeihin perehtyminen; riittävien ja ajan tasalla olevien karttojen ja muiden suunnistusvälineiden ja lennolla tarvittavien tietojen mukana pitäminen kaikilla lennoilla; jatkuva ja riittävä ilmatilan tarkkailu; liikennetilanteesta selvillä pysyminen ja muun liikenteen huomioon ottaminen; asiallinen ja ohjeiden mukainen radioliikenne; meluhaittojen minimoiminen; lentokoneen ja sen laitteiden oikea ja juohea käyttäminen; jatkuva lennon edistymisen seuranta; sään kehittymisen tarkkailu; tinkimätön määräysten noudattaminen; lennon jälkeen lentokoneesta, asiakirjoista ja tarvittavista ilmoituksista huolehtiminen. 3. Lupakirjan hakijan on suoritettava koko lupakirjakurssi, saavutettava vaadittu osaamisen taso kaikissa kurssiin kuuluvissa aiheissa, ja hänellä on oltava lupakirjan myöntämiseksi vaadittu lentokokemus sekä täytettävä muut viranomaisen määräämät vaatimukset ennen lentokoetta. JAR-FCL 1:N MUKAISEN PPL-LENTOKOULUTUSOHJELMAN LISÄKSI ON OPETETTAVA SEURAAVIIN HARJOITUKSIIN LIITTYVÄT ERIKSEEN MÄÄRITELLYT OSA-ALUEET: Harjoitus 2: Lennonvalmistelu ja toimenpiteet lennon jälkeen - lentokoneen asiakirjojen tarkastus, lentokelpoisuuden toteaminen Harjoitus 7: Nousu - nousu laipat alhaalla (Huom! Turvallisella korkeudella) Harjoitus 18C: Radiosuunnistus - GPS:n esittely C-1-4

51 JAR-FCL 1 Luku C Aluelennonjohtopalvelu - johdettujen lentojen porrastus eri ilmatilaluokissa - ohjaajien vastuu porrastuksen säilymisestä näkösääolosuhteissa - ohjaajan toiminta hätätilanteissa ja radioyhteyden katketessa - siviili-ilma-aluksen lentoon puuttuminen tunnistamista varten Lähestymislennonjohtopalvelu - lähtevien ja saapuvien ilma-alusten menetelmät näkösääolosuhteissa Lähilennonjohtopalvelu - lähilennonjohdon toiminta - VFR-lennot - liikenne- ja laskukierrosmenetelmät - ilma-aluksille annettavat tiedot - lähiliikenteen valvonta Lentotiedotus- ja hälytyspalvelut - ilmaliikenteen neuvontapalvelu - tarkoitus ja perusperiaatteet JAA:n vaatimukset 6 Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen JAA:n vaatimukset (JAR) JAR-FCL, luku A - Yleiset vaatimukset Lupakirjojen ja kelpuutusten voimassaolo Lääketieteellinen kelpoisuus Lääketieteellisen kelpoisuuden heikkeneminen Lentoajan hyväksi laskeminen Lupakirjan myöntäjävaltio JAR-FCL, luku B - Lento-oppilas Vaatimukset Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus JAR-FCL, luku C - Yksityislentäjän lupakirja Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus Oikeudet ja ehdot Lupakirjaan liittyvät erityiskelpuutukset Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen Kurssi Teoriakoe Lentokoe JAR-FCL, luku E - Mittarilentokelpuutus Milloin mittarilentokelpuutus vaaditaan JAR-FCL, luku F - Tyyppi- ja luokkakelpuutukset Luokkakelpuutusten jaottelu Milloin tyyppi- tai luokkakelpuutus vaaditaan Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutusten uusiminen JAR-FCL, luku H - Opettajakelpuutukset Koulutus - yleistä C-3 Muutos 4

52 JAR-FCL 1 Luku C ILMA-ALUKSEN YLEISTUNTEMUS Lentokoneen rakenne 7 Rakenne - osat ja laitteet - runko, siivet, korkeusvakain, sivuvakain - pääohjaimet - trimmijärjestelmät, laskusiivekkeet ja solakot - laskuteline - nokkapyörä ja nokkapyöräohjaus - renkaat ja niiden kunto - jarrujärjestelmät ja niihin liittyvät varotoimet - laskutelineen sisäänvetojärjestelmät 8 Rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset - staattinen lujuus - varmuuskertoimet - ohjainlukot ja niiden käyttö - varotoimet maassa ja lennolla Voimalaitteet 9 Yleistä - nelitahtimoottorin toimintaperiaate - moottorin rakenne pääpiirteissään - ennenaikaisen sytytyksen ja nakutusilmiön syyt - moottorin pyörimisnopeuden ja tehon suhde 10 Moottorin jäähdytys - ilmajäähdytys - moottorin suojus ja jäähdytysilman ohjaimet - kidusluukkujen rakenne ja käyttö - sylinterinpään lämpömittari 11 Moottorin voitelu - voitelun tarkoitus ja voitelumenetelmät - voitelujärjestelmät - öljynkierto - öljypumput ja suodattimet - öljylaadut ja luokitukset - öljyn lämpötilan ja paineen säätö - öljyn jäähdytys - voitelujärjestelmän häiriöiden tunnistaminen 12 Sytytysjärjestelmä - magneettosytytyksen toimintaperiaate - rakenne ja tehtävä - laukaisukytkimen tarkoitus ja toimintaperiaate - toimintakuntoisuuden tarkistaminen, häiriöiden tunnistaminen - toimintamenetelmät sytytystulppien likaantumisen estämiseksi C-4 Muutos 4

53 JAR-FCL 1 Luku C 13 Kaasutin - kohokaasuttimen toimintaperiaate - rakenne ja tehtävä - oikean seossuhteen säilyttäminen - suuttimien ja kiihdytinpumpun toiminta - korkeuden vaikutus seossuhteeseen - manuaalinen seoksen säätö - oikean seossuhteen säilyttäminen - käytön rajoitukset suurella teholla - nakutuksen esto - seossäätö - tärkeimpien säätimien toiminta ja käyttö - imuilmajärjestelmä - varailmanottojärjestelmät - kaasuttimen jäätyminen, imuilman lämmitys - ruiskutusjärjestelmien toimintaperiaatteet 14 Lentomoottorien polttoaineet - polttoainelaadut - oktaaniluvut ja värit - laatuvaatimukset - polttoaineen tarkistaminen epäpuhtauksien varalta - sakanerottimien ja vedenpoistoventtiilien käyttö 15 Polttoainejärjestelmä - polttoainesäiliöt ja -putket - huohottimet - mekaaniset ja sähköiset polttoainepumput - putouspainejärjestelmä - käytettävän säiliön valinta - polttoainejärjestelmän käyttö 16 Potkurit - potkurien nimitykset - moottorin tehon muuttuminen työntövoimaksi - kiintopotkurin rakenne ja toiminta - potkurin lapaan vaikuttavat voimat - pyörimisnopeuden muuttuminen lentonopeuden mukaan - työntövoiman ja hyötysuhteen riippuvuus lentonopeudesta - säätöpotkurin rakenne ja toiminta - vakiokierrossäätimen toiminta - lapakulman muutosten vaikutus - potkurin pyöriminen tuulimyllynä (windmilling) 17 Moottorin käyttö - käynnistysmenetelmät ja varotoimet - vikojen tunnistaminen - lämmitys, koekäyttö ja järjestelmien tarkistukset - öljyn lämpötilan ja paineen rajoitukset - sylinterinpään lämpötilan rajoitukset - sytytyksen ja muiden järjestelmien tarkistukset - tehorajoitukset - nopeiden tehonmuutosten välttäminen - seoksen säätö C-5 Muutos 4

54 JAR-FCL 1 Luku C Järjestelmät 18 Sähköjärjestelmä - vaihto- ja tasavirtageneraattorien rakenne ja toiminta - tasavirtajärjestelmä - akut: kapasiteetti ja lataus - voltti- ja ampeerimittarit - sulakkeet ja lämpölaukaisimet - sähköllä toimivat laitteet ja mittarit - häiriöiden tunnistaminen - toimenpiteet häiriötilanteissa 19 Alipainejärjestelmä - osat - pumput - säädin ja mittari - suodatinjärjestelmä - häiriöiden tunnistaminen - toimenpiteet häiriötilanteissa Mittarit 20 Pitot-staattinen järjestelmä - pitotputken tarkoitus - pitotputken toimintaperiaate ja rakenne - staattisen paineen järjestelmä - staattisen paineen varajärjestelmä - asemavirhe - vedenpoisto - lämmitys - tukkeutumien ja vuotojen aiheuttamat virheet 21 Nopeusmittari - toimintaperiaate ja rakenne - pitot- ja staattisen paineen suhde - mittarinopeuden, kalibroidun ilmanopeuden ja todellisen ilmanopeuden määritelmät - mittarivirheet - nopeusmittarin lukemat, värimerkinnät - toimintakuntoisuuden toteaminen 22 Korkeusmittari - toimintaperiaate ja rakenne - asetusasteikon tarkoitus - ilman tiheyden vaikutus - painekorkeus - todellinen korkeus - kansainvälinen standardi-ilmakehä - lentopinta - mittarin näyttö (kolme osoitinta) - mittarivirheet - toimintakuntoisuuden toteaminen 23 Pystynopeusmittari - toimintaperiaate ja rakenne - tarkoitus - näytön viive - viiveetön pystynopeusmittari C-6 Muutos 4

55 JAR-FCL 1 Luku C - näyttö - toimintakuntoisuuden toteaminen 24 Hyrrämittarit - toimintaperiaate - vakavuus - presessio 25 Kaarto- ja luisumittari - kaartonopeushyrrä - tarkoitus ja toiminta - nopeuden vaikutus - näyttö - kaartokoordinaattori - rajoitettu kaartonopeuden näyttö - käyttövoima - luisuosoitus (kuula) - toimintaperiaate - näyttö - toimintakuntoisuuden toteaminen 26 Keinohorisontti - tarkoitus ja toiminta - näytöt - tulkinta - toiminnalliset rajoitukset - käyttövoima - toimintakuntoisuuden toteaminen 27 Suuntahyrrä - tarkoitus ja toiminta - näyttö - käyttö magneettikompassin kanssa - asetusmenetelmä - hyrrän ryömintä - toiminnalliset rajoitukset - käyttövoima - toimintakuntoisuuden toteaminen 28 Magneettinen kompassi - rakenne ja toiminta - maan magneettikenttä - eranto ja eksymä - kaarto- ja kiihtyvyysvirheet - varotoimet, kun kuljetetaan magneettisia esineitä - toimintakuntoisuuden toteaminen 29 Moottorin valvontamittarit - seuraavien mittarien toimintaperiaatteet, näytöt ja käyttö: - öljyn lämpötila - öljynpaine - sylinterinpään lämpötila - pakokaasun lämpötila - ahtopaine - polttoaineen paine - polttoaineen virtaus - polttoaineen määrä - pyörimisnopeus C-7 Muutos 4

56 JAR-FCL 1 Luku C 30 Muut mittarit - seuraavien mittarien toimintaperiaatteet, näytöt ja käyttö: - alipainemittari - voltti- ja ampeerimittarit - varoitusvalot ja -merkit - muut mittarit lentokonetyypin mukaan Lentokelpoisuus 31 Lentokelpoisuus - lentokelpoisuustodistuksen voimassaolo - vaatimusten noudattaminen - määräaikaishuollot - lentokäsikirjan (tai vastaavan), ohjeiden, rajoitusten, varoituskylttien ym. noudattaminen - lentokäsikirjan liitteet - asiakirjojen mukana pitäminen ja ylläpito - lentokoneen, moottorin ja potkurin tekniset päiväkirjat - vikojen merkitseminen - huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä SUORITUSARVOT JA LENNON SUUNNITTELU Massa ja massakeskiö 32 Massa ja massakeskiö - maksimimassan rajoitukset - massakeskiön etu- ja takarajat normaaliluokan ja rajoitetun taitolentoluokan toiminnassa - massa- ja massakeskiölaskelmat lentokoneen käsikirjan ja punnitustodistuksen perusteella Suoritusarvot 33 Lentoonlähtö - lähtökiito ja käytettävissä oleva matka - lentoonlähtö ja alkunousu - massan, tuulen ja tiheyskorkeuden vaikutukset - kiitotien pinnan laadun ja kaltevuuden vaikutukset - laskusiivekkeiden käyttö 34 Lasku - massan, tuulen, tiheyskorkeuden ja lähestymisnopeuden vaikutukset - laskusiivekkeiden käyttö - kiitotien pinnan laatu ja kaltevuus 35 Matkalento - tarvittavan ja käytettävissä olevan tehon suhde - suoritusarvotaulukko - paras kohoamisnopeus ja nousukulma - toimintamatka ja toiminta-aika - lentoasun, massan, lämpötilan ja korkeuden vaikutukset - nousukyvyn heikkeneminen kaarrossa - liitosuhde - seuraavien tekijöiden vaikutukset: - jäätyminen, sade - lentokoneen pinnan kunto - laskusiivekkeet C-8 Muutos 4

57 JAR-FCL 1 Luku C IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET Fysiologian perusteet 36 Käsitteet - ilmakehän koostumus - kaasulait - hengitys ja verenkierto 37 Hapen osapaineen vaikutukset - korkeuden vaikutus - hapen kuljetus - hapenpuute - oireet - ennaltaehkäisy - lentokoneen paineistus - nopean paineenalenemisen vaikutukset - hyödyllisen tajunnan aika - happinaamarien käyttö ja nopea korkeuden vähennys - ylihengitys - oireet - välttäminen - kiihtyvyyksien vaikutukset 38 Näköaisti - näköaistin fysiologia - näköaistin rajoitukset - näköviat - näköharhat - asentotajun menetys - asentotajun menetyksen ehkäisy 39 Kuuloaisti - kuuloaistin fysiologia - sisäkorvan aistimukset - korkeuden muutoksen vaikutukset - melu ja kuulovauriot - kuulon suojaaminen - asentotajun menetys - tasapaino- ja näköaistin ristiriidat - asentotajun menetyksen ehkäisy 40 Matkapahoinvointi - syyt - oireet - ehkäisy 41 Lentäminen ja terveys - lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset - tavallisten sairauksien ja hoitojen vaikutukset - vilustumiset - vatsavaivat - lääkkeet ja niiden sivuvaikutukset - alkoholi - väsymys - fyysinen kunto - matkustajista huolehtiminen - laitesukellus; varotoimenpiteet ennen lentoa C-9 Muutos 4

58 JAR-FCL 1 Luku C 42 Myrkytysvaarat - vaaralliset aineet - lämmityslaitteiden häkä Psykologian perusteet 43 Tiedonkäsittelyprosessi - aistimisen käsitteitä - kognitiivinen havainnointi - odotukset - ennakointi - tavat ja tottumukset 44 Päätöksenteon keskushermostollinen perusta - henkinen kuormitus, rajoitukset - tiedonlähteet - ärsykkeet ja tarkkaavaisuus - sanallinen viestintä - muisti ja sen rajoitukset - virheellisten tulkintojen syitä 45 Stressi - syyt ja vaikutukset - vireystila - vaikutus suorituskykyyn - stressin tunnistaminen ja vähentäminen 46 Tilanteen arviointi ja päätöksenteko - ohjaajan päätöksenteon peruskäsitteitä - asenteet - käyttäytymiseen liittyvät näkökulmat - riskin arviointi - tilannetajun kehittyminen SÄÄOPPI 47 Ilmakehä - koostumus ja rakenne - kerrokset 48 Paine, tiheys ja lämpötila - ilmanpaine, isobaarit - paineen, tiheyden ja lämpötilan muuttuminen korkeuden mukaan - korkeudenmittauksen terminologia - lämmön säteily auringosta ja maasta, lämpötila - lämpötilan vuorokausivaihtelu - adiabaattinen muutos - lämpötilan vertikaaligradientti - vakaa ja epävakaa ilmamassa - säteilyn, advektion, ilman laskevan liikkeen (subsidenssin) ja konvergenssin vaikutukset 49 Kosteus ja sade - ilmakehän vesihöyry - höyryn paine - kastepiste ja suhteellinen kosteus - tiivistyminen ja höyrystyminen - sade C-10 Muutos 4

59 JAR-FCL 1 Luku C 50 Ilmanpaine ja tuuli - korkeapaineen ja matalapaineen alueet - ilmakehän liikkeet, painegradientti - pysty- ja vaakasuuntainen liike, konvergenssi, divergenssi - pintatuuli ja geostrofinen tuuli - tuuligradientin ja nopeiden tuulen muutosten (windshear) vaikutus lentoonlähdössä ja laskussa - isobaarien ja tuulen välinen suhde, Buys-Ballot n tuulisääntö - pyörteisyys (turbulenssi) ja puuskaisuus - paikalliset tuulet, föhn-tuuli, maa- ja merituulet 51 Pilvien muodostuminen - jäähtyminen advektion, säteilyn ja adiabaattisen laajenemisen vaikutuksesta - pilvityypit - konvektiopilvet - orografiset (maaston korkeusvaihtelun synnyttämät) pilvet - stratus- ja cumuluspilvet - lento-olosuhteet eri pilvityypeissä 52 Sumu, utu ja auer - säteilysumu, advektiosumu, rintamasumu, jäätävä sumu - syntytavat ja hälveneminen - näkyvyyden huononeminen sumun, lumen, savun, pölyn ja hiekan vuoksi - huonon näkyvyyden todennäköisyyden arviointi - huonon pysty- ja vaakasuuntaisen näkyvyyden aiheuttamat vaarat lennolla 53 Ilmamassat - ilmamassojen ominaisuudet ja niihin vaikuttavat tekijät - ilmamassojen jaottelu ja syntyalueet - ilmamassojen muuttuminen liikkeiden aikana - matala- ja korkeapaineiden kehittyminen - matala- ja korkeapaineisiin liittyvä sää 54 Rintamat - lämpimien ja kylmien rintamien muodostuminen - ilmamassojen rajapinnat - lämpimän rintaman kehittyminen - lämpimään rintamaan liittyvät pilvet ja sää - lämpimän sektorin sää - kylmän rintaman kehittyminen - kylmään rintamaan liittyvät pilvet ja sää - okkluusiorintamat - okkluusiorintamaan liittyvät pilvet ja sää - paikallaan pysyvät rintamat - paikallaan pysyviin rintamiin liittyvät pilvet ja sää 55 Jäätäminen - olosuhteet, joissa jäänmuodostusta voi esiintyä - huurteen, huurrejään ja kirkkaan jään vaikutukset - jäätymisen vaikutus lentokoneen suoritusarvoihin - jäätävien olosuhteiden välttäminen ja varotoimet - moottorin jäätyminen - imuilmajärjestelmän ja kaasuttimen jäätymisen ehkäisy, varotoimet ja jään poisto C-11 Muutos 4

60 JAR-FCL 1 Luku C 56 Ukkonen - ukkosen syntyminen: ilmamassa-, rintama- ja orografiset ukkoset - ukkosen syntyyn tarvittavat olosuhteet - ukkosen kehittyminen - ukkosen synnylle otollisten olosuhteiden tunnistaminen - ukkosen aiheuttamat vaarat lentokoneille - salamoinnin ja voimakkaan turbulenssin vaikutukset - ukkosmyrskyn lähelle lentämisen välttäminen 57 Vuoristossa lentäminen - vaarat - maaston vaikutus säähän - aaltovirtaus, nopeat tuulen muutokset (windshear), pyörteisyys, nousevat ja laskevat virtaukset, roottori, laaksotuulet 58 Ilmasto - vuodenaikaiset ilmastonvaihtelut Euroopan troposfäärissä - paikallinen sää ja tuulet eri vuodenaikoina 59 Korkeuden mittaus - korkeusmittarin ilmanpaineasetusten merkitys lentotoiminnassa - painekorkeus, tiheyskorkeus - korkeus määritetystä vertailutasosta, korkeus merenpinnasta, lentopinta - ICAOn standardi-ilmakehä - QNH, QFE, standardiasetus - siirtokorkeus, siirtokerros ja siirtopinta 60 Ilmailun sääpalvelu - lentopaikkojen sääpalveluasemat - lentosääkeskukset - sääennustepalvelu - sääpalvelut lentopaikoilla - määräajoin annettavat sääennusteet 61 Säätietojen tulkinta ja ennustaminen - sääkartat ja niissä käytettävät symbolit ja merkit - merkitsevän sään kartat (SWC) - yleisilmailuun tarkoitetut ennustekartat 62 Lennon suunnittelussa käytettävät säätiedot - lähtölentopaikan, reitin, määrälentopaikan ja varalentopaikkojen säätiedotteet ja -ennusteet - koodimuotoisten sääsanomien (METAR, TAF, GAFOR) tulkitseminen - tuuli-, windshear- ja näkyvyystietojen saatavuus 63 Lentosäälähetykset - VOLMET, ATIS, SIGMET C-12 Muutos 4

61 JAR-FCL 1 Luku C LENTOSUUNNISTUS 64 Maapallon muoto - akseli, navat - pituuspiirit - leveyspiirit - isoympyrä, pikkuympyrä, kompassiviiva - pallonpuoliskot: pohjoinen/eteläinen, itäinen/läntinen 65 Kartat - ilmailukartat (topografiset) - projektiot ja niiden ominaisuudet - oikeakulmaisuus - vastaavuus - mittakaava - isoympyrä ja kompassiviiva kartalla 66 Konforminen kartioprojektio (ICAO 1: ilmailukartta) - tärkeimmät ominaisuudet - rakenne - pituuspiirien konvergenssi - pituuspiirien, leveyspiirien, isoympyröiden ja kompassiviivojen esittäminen kartalla - mittakaava, standardileveyspiirit - korkeuden kuvaaminen 67 Suunnat - maantieteellinen pohjoinen - maan magneettikenttä, eranto ja sen vuotuinen muutos - magneettinen pohjoinen - vaakasuora ja pystysuora komponentti - erantokäyrät, erannon nollakäyrät 68 Magneettisuus lentokoneessa - magneettiset vaikutukset lentokoneessa - kompassin eksymä - kaarto- ja kiihtyvyysvirheet - kompassiin vaikuttavien magneettisten häiriöiden välttäminen 69 Matka - matkan yksiköt - matkan mittaaminen eri karttaprojektioilta 70 Kartan käyttö suunnistuksessa - paikan maantieteellisten koordinaattien määrittäminen - leveys- ja pituusasteet - suuntima ja etäisyys - astelevyn käyttö - suunnan ja matkan mittaaminen 71 Kartanluku - kartan tulkinta - topografia - korkeussuhteet - karttamerkit - pysyvät merkit (esim. viivat, pisteet, erikoismerkit) - muuttuvat merkit (esim. vesi) C-13 Muutos 4

62 JAR-FCL 1 Luku C - valmistelu - kartan taitto käyttöä varten - kartanlukumenetelmät - kartan suunta - tarkistuspisteiden merkinnät - tarkistuspisteiden ennakointi - jatkuvassa näköyhteydessä - ilman jatkuvaa näköyhteyttä - kun sijainti on epävarma - ilmailukarttojen symbolit - ilmailukarttojen tiedot - mittayksiköiden muuntaminen 72 Suunnistuksen perusteet - mittarinopeus (IAS), kalibroitu ilmanopeus (CAS), todellinen ilmanopeus (TAS) - tosisuunta ja magneettinen suunta - tuulen nopeus, ohjaussuunta ja maanopeus - tuulikolmio - ohjaussuunnan ja maanopeuden laskeminen - sortokulma, tuulikorjauskulma - arvioitu saapumisaika (ETA) - laskelmasuunnistus, arvioitu sijainti, paikanmääritys 73 Suunnistuslaskin - Suunnistuslaskimen ( kakkaran ) käyttö: - todellinen ilmanopeus, aika ja matka - yksikkömuunnokset - polttoainelaskelmat - paine-, tiheys- ja todellinen korkeus - lentoaika ja arvioitu saapumisaika - laskimen käyttö tuulikolmion ratkaisemiseen - todellisen ilmanopeuden ja tuulen nopeuden huomioiminen lentoradassa - ohjaussuunnan ja maanopeuden määrittäminen - sorto ja tuulikorjauskulma 74 Aika - koordinoidun maailmanajan (UTC) ja paikallisen ajan (LMT) välinen suhde - auringon nousu- ja laskuajan määrittäminen 75 Lennon suunnittelu - tarvittavat kartat - lentoreitin ja lentopaikkojen sääennusteet ja -tiedot - säätilan arviointi - reitin merkitseminen karttaan - valvottu ilmatila, ilmatilaluokat, korkeusrajoitukset, vaara-alueet jne. - AIP:n ja NOTAMien käyttö - yhteydenpito lennonjohtoon valvotussa ilmatilassa - polttoainelaskelmat - turvalliset reittikorkeudet - varalentopaikat - yhteydenpito, radio- ja suunnistuslaitteiden taajuudet - operatiivisen lentosuunnitelman laatiminen - ATS-lentosuunnitelman laatiminen - tarkistuspisteiden valinta, aika- ja matkamerkit - massa- ja massakeskiölaskelmat - massa- ja suoritusarvolaskelmat C-14 Muutos 4

63 JAR-FCL 1 Luku C 76 Käytännön lentosuunnistus - kompassisuunnat, eksymätaulukon käyttö - ohjaamotyöskentelyn organisointi - lähtömenetelmät, merkinnät operatiiviseen lentosuunnitelmaan, korkeusmittarin asetus ja mittarinopeuden määrittäminen - korkeuden ja ohjaussuunnan säilyttäminen - näköhavaintojen käyttö - paikanmääritys, tarkistuspisteet - ohjaussuunnan ja arvioidun saapumisajan korjaukset - saapumismenetelmät, yhteydenpito lennonjohtoon - lentopäiväkirjan täyttäminen ja lentokoneen tekniseen päiväkirjaan tehtävät merkinnät Radiosuunnistuslaitteet 77 VDF - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 78 ADF, radiomajakat (NDB) ja RMI:n käyttö - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 79 VOR/DME - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 80 GPS - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - luotettavuuteen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 81 Maatutka - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - luotettavuuteen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät C-15 Muutos 4

64 JAR-FCL 1 Luku C 82 Toisiovalvontatutka - toimintaperiaate (tutkavastaimet) - käyttö - näyttö ja tulkinta - moodit ja koodit LENTOTOIMINTA 83 ICAO Annex 6, Part II - Lentotoiminta - johdanto - määritelmät - yleiset määräykset - lennon valmistelu ja lentomenetelmät - suoritusarvot ja käyttörajoitukset - mittarit ja varusteet - yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet - huolto - ohjaamomiehistö - ilma-aluksen valot 84 ICAO Annex 12 - Etsintä- ja pelastuspalvelu - määritelmät - eriasteiset hälytykset - ilma-aluksen päällikön toimenpiteet (kohdat 5.8 ja 5.9) - etsintä- ja pelastuspalvelun merkit (kohta 5.9 ja liite A) 85 ICAO Annex 13 - Lento-onnettomuustutkinta - määritelmät - kansalliset menettelyt 86 Meluntorjunta - yleiset menetelmät - lentoonlähdössä ja laskussa käytettävät menetelmät 87 Ilmailumääräysten rikkomukset - rikkomukset - seuraamukset LENNONTEORIA 88 Ilmakehä - koostumus ja rakenne - ICAOn standardi-ilmakehä - ilmanpaine 89 Ilman virtaus kappaleen ympärillä aliääninopeuksilla - ilmanvastus ja ilman tiheys - rajakerros - kitkavoimat - laminaarinen ja turbulenttinen virtaus - Bernoullin laki, venturi-ilmiö 90 Ilman virtaus kaksiulotteisen kantopinnan ympärillä - ilman virtaus suoran levyn ympärillä - ilman virtaus kaarevan levyn (kantopinnan) ympärillä - kantopinnan poikkileikkaus - nostovoima ja vastus - nostovoimakerroin, vastuskerroin ja niiden suhde kohtauskulmaan C-16 Muutos 4

65 JAR-FCL 1 Luku C 91 Kolmiulotteinen virtaus kantopinnan ympärillä - siipiprofiilit ja siiven muodot - indusoitu vastus - virtauksen taipuminen, kärkipyörrevastus, maavaikutus - siiven sivusuhde - vahingollinen vastus - muoto-, kitka- ja interferenssivastus - nostovoiman ja vastuksen suhde 92 Lennolla vaikuttavat voimat - voimien tasapaino ja voimaparit - nostovoima ja koneen paino - työntövoima ja vastus - tasapainotila 93 Ohjaimet - kolme tasoa - pituuskallistus (poikittaisakselin ympäri) - sivuttaiskallistus (pituusakselin ympäri) - suuntaohjaus (pystyakselin ympäri) - korkeusperäsimen (pendeliperäsimen), siivekkeiden ja sivuperäsimen vaikutus - pituus- ja sivuttaiskallistuksen säätely, suuntaohjaus - kallistuksen ja suuntaohjauksen yhteys - ohjainpintojen massa- ja aerodynaaminen tasapainotus 94 Ohjainten trimmaus - säätölaipat, kevityslaipat ja ohjainvoimaa lisäävät laipat - tarkoitus ja toiminta - käyttö 95 Laskusiivekkeet ja solakot - yksinkertaiset sekä levy-, sola- ja Fowler-laskusiivekkeet - tarkoitus ja toiminta - käyttö - johtoreunasolakot - tarkoitus ja toiminta - normaali käyttö ja automaattinen toiminta 96 Sakkaus - sakkauskohtauskulma - virtauksen irtoaminen - nostovoiman väheneminen, vastuksen lisääntyminen - painekeskiön siirtyminen - lähestyvästä sakkauksesta kertovat merkit - lentokoneen ominaisuudet sakkauksessa - tekijät, jotka vaikuttavat sakkausnopeuteen ja lentokoneen käyttäytymiseen sakkauksessa - sakkaus vaakalennossa, nousussa, liu ussa ja kaarrossa - sakkauksen merkit ja sakkausvaroittimet - oikaisu sakkauksesta 97 Syöksykierteen välttäminen - kärkisakkaus - kallistuksen kehittyminen - alkavan syöksykierteen tunnistaminen - välitön ja varma oikaisu sakkauksesta C-17 Muutos 4

66 JAR-FCL 1 Luku C 98 Lentokoneen vakavuus - staattisen ja dynaamisen vakavuuden peruskäsitteet - pituusvakavuus - massakeskiön sijainnin vaikutus pituusvakavuuteen ja ohjattavuuteen - kallistus- ja suuntavakavuus - kallistus- ja suuntavakavuuden keskinäinen suhde 99 Kuormituskerroin ja lentoliikkeet - rakenteellisten vaatimusten huomioonottaminen - liikehtimisen ja puuskakuormituksen rajakäyrät - rajoittavat kuormituskertoimet sileänä ja käytettäessä laskusiivekkeitä - kuormituskertoimen muutokset kaarroissa ja ylösvedoissa - nopeusrajoitukset liikehdinnässä - varotoimenpiteet lennolla 100 Lentokoneeseen maassa kohdistuvat kuormat - laskutelineen sivuttaiskuormitus - lasku - rullaus, varotoimenpiteet kaarroissa RADIOPUHELINLIIKENNE 101 Radioliikenne ja yhteydenpito - ilmailukäsikirjan (AIP) käyttö ja taajuuden valinta - mikrofonin käyttö - radiopuhelinaakkoset - maa-aseman ja lentokoneen radiokutsut, niiden lyhenteet - sanoman lähettäminen - vakiosanontojen käyttö - kuuntelu - sanomien kuittaus 102 Lähtömenetelmät - radiolaitteiden tarkistukset - rullausohjeet - odotus maassa - lähtöselvitys 103 Menetelmät lentoreitillä - siirtyminen toiselle taajuudelle - paikan, korkeuden ja lentopinnan ilmoittaminen - lentotiedotuspalvelu - säätiedot - sääolosuhteista ilmoittaminen - suuntiman, ohjaussuunnan ja paikannustietojen pyytäminen - käytettävät sanonnat - radiolaitteen kuuluvuusalue [- korkeussuuntainen tilannetietoisuus (ohjattavissa olevan lentokoneen maastoon törmäyksen (CFIT) välttäminen)] 104 Saapumismenetelmät ja toiminta laskukierroksessa - tuloselvitys - ilmoitukset ja lennonjohdon ohjeet: - laskukierroksessa - lähestymisessä ja laskussa - kiitotieltä poistuttaessa C-18 Muutos 4

67 JAR-FCL 1 Luku C 105 Radioyhteyden katkeaminen - tarvittavat toimenpiteet - varataajuus - laitteiden toiminnan tarkistus, myös mikrofonit ja kuulokkeet - lennolla käytettävät menetelmät eri ilmatilaluokissa 106 Hätä- ja pakkotilanteet - hätäkutsu (Mayday), sen merkitys ja milloin käytetään - käytettävät taajuudet - hätäsanoman sisältö - pikakutsu (Pan), sen merkitys ja milloin käytetään - käytettävät taajuudet - sanomien välittäminen - hätäliikenteen ensisijaisuus, radiohiljaisuus - hätä- tai pikasanoman peruuttaminen Yleinen lentoturvallisuus 107 Lentokone - istuimen säätö ja varmistaminen - istuin- ja olkavyöt - hätävarustus ja sen käyttö - käsisammutin - moottori- ja matkustamopalot - jäänpoistojärjestelmät - pelastautumisvarusteet, pelastusliivit, pelastuslautat - häkämyrkytys - varotoimenpiteet polttoainetankkauksessa - helposti syttyvät aineet, paineastiat 108 Lentotoiminta - jättöpyörteet - vesiliirto - nopeat tuulen muutokset (windshear) lentoonlähdössä, lähestymisessä ja laskussa [- selvitys kiitotien ylitykseen tai kiitotielle menoon (luvattoman kiitotielle pääsyn välttäminen)] - matkustajille annettavat turvallisuusohjeet - varauloskäynnit - lentokoneen evakuointi - pakkolasku - lasku teline ylhäällä - pakkolasku veteen LENTOKOULUTUSOHJELMA YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJAA VARTEN (LENTOKONEET) Harjoitus 1: Lentokoneeseen tutustuminen - lentokoneen esittely - ohjaamojärjestelyt - järjestelmät - tarkistuslistat, muistinvaraiset toimenpiteet, hallintalaitteet Harjoitus 1E: Hätätoimenpiteiden harjoittelua - toiminta tulipalon sattuessa maassa ja ilmassa - moottorin, matkustamon ja sähköjärjestelmien palot - järjestelmähäiriöt - evakuoimisharjoituksia, varauloskäyntien ja hätävarusteiden käyttö ja sijainti C-19 Muutos 4

68 JAR-FCL 1 Luku C Harjoitus 2: Lennonvalmistelu ja toimenpiteet lennon jälkeen - lennolle tarvittavat luvat ja lentokoneen hyväksyminen - lentokoneen asiakirjojen tarkastus, lentokelpoisuuden toteaminen - tarvittavat välineet, kartat ym. - ulkopuolinen tarkastus - sisäpuolinen tarkastus - istuimien, turvavöiden ja ohjainten säädöt - käynnistys ja lämmityskäyttö - koekäyttö ja järjestelmien kokeilu - jäähdytyskäyttö, järjestelmien tarkastukset ja moottorin pysäyttäminen - pysäköinti, suojaukset ja varmistukset, maahan sitominen - asiakirjojen täyttäminen Harjoitus 3: Tutustumislento - lentoharjoitus Harjoitus 4: Ohjainten vaikutus - kunkin ohjaimen välitön vaikutus suorassa vaakalennossa ja kaarrossa - siivekkeiden ja sivuperäsimen muut vaikutukset - seuraavien seikkojen vaikutus: - ilmanopeus - potkurivirta - teho - trimmit - laskusiivekkeet - muut mahdolliset ohjaimet - seuraavien järjestelmien käyttö: - seossäätö - imuilman lämmitys - ohjaamon lämmitys ja tuuletus - hyvä ilmailutapa Harjoitus 5: Rullaus - tarkistukset ennen rullausta - liikkeelle lähtö, nopeuden säätö ja pysäyttäminen - moottorin oikea käsittely - ohjaaminen, kääntyminen - kääntyminen ahtaissa paikoissa - menetelmät ja varotoimet pysäköintialueella - tuulen vaikutus ja ohjainten käyttö tuulessa - maanpinnan laadun vaikutus rullaukseen - sivuperäsimen vapaa liike - opastusmerkit - mittareiden tarkistukset - lennonjohtomenetelmät - hyvä ilmailutapa Harjoitus 5E: Häiriötilanteet - jarruvika, ohjainvika C-20 Muutos 4

69 JAR-FCL 1 Luku C Harjoitus 6: Suora vaakalento - vaakalentoon asettuminen ja vaakalennon säilyttäminen normaalilla matkalentoteholla - lentäminen suurimmilla sallituilla ilmanopeuksilla - lentokoneen vakavuuden esittely - pituuskallistusohjaus, mukaan lukien trimmin käyttö - ohjainten yhteiskäyttö, trimmin käyttö - vaakalento eri nopeuksilla (tehon käyttö) - nopeuden ja lentoasun muutokset - mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa Harjoitus 7: Nousu - nousun aloitus, normaalin ja parhaan kohoamisnopeuden säilyttäminen, vaakalentoon siirtyminen - vaakalentoon siirtyminen ennalta sovittuun korkeuteen - matkanousu - nousu laskusiivekkeet alhaalla - siirtyminen normaaliin nousuun - nousu parhaalla nousukulmalla - mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa Harjoitus 8: Korkeuden vähentäminen - aloitus, säilyttäminen ja vaakalentoon siirtyminen - vaakalentoon siirtyminen ennalta sovittuun korkeuteen - liuku, korkeuden vähentäminen osateholla ja matkalennon aikana (tehon ja ilmanopeuden vaikutus) - sivuluisu (vain soveltuvilla lentokonetyypeillä) - mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa Harjoitus 9: Kaartaminen - keskikaartojen aloitus ja säilyttäminen - oikaisu kaarrosta - virheet kaarrossa (pituuskallistus, sivuttaiskallistus, ohjainten yhteiskäyttö) - nousukaarrot - liukukaarrot - sivuluisukaarrot (vain soveltuvilla lentokonetyypeillä) - kaarrot ennalta määrättyyn suuntaan, suuntahyrrän ja kompassin käyttö - mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa Harjoitus 10A: Hidaslento HUOM: Tarkoituksena on opettaa oppilas tunnistamaan, milloin nopeus on kriittisen pieni, säilyttämään koneen hallinta ja palauttamaan kone normaalille lentonopeudelle. - tarkistukset ennen aloitusta - hidaslennon esittely - hidastaminen kriittisen pieneen nopeuteen - täyden tehon ja ohjainten oikea käyttö normaalin nousunopeuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa C-21 Muutos 4

70 JAR-FCL 1 Luku C Harjoitus 10B: Sakkaus - hyvä ilmailutapa - tarkistukset ennen aloitusta - lähestyvästä sakkauksesta kertovat merkit - sakkauksen tunnistaminen - sakkaus sileänä; oikaisu ilman tehoa sekä tehoa käyttäen - oikaisu kun kone kallistuu sakkauksessa - oikaisu sakkauksen alkuvaiheessa lähestyttäessä sakkausta lähestymis- ja laskuasussa ilman tehoa ja tehoa käyttäen Harjoitus 11: Syöksykierteen välttäminen - hyvä ilmailutapa - tarkistukset ennen aloitusta - alkavan syöksykierteen oikaisu (sakkaus siten, että kone kallistuu noin 45 ) - opettajan suorittama häirintä sakkauksen aikana HUOM. 1: Kurssin aikana on suoritettava vähintään kaksi tuntia koululentoja, joilla harjoitellaan sakkauksen oikaisua ja syöksykierteen välttämistä. HUOM. 2: Liikehtimistä, massaa ja massakeskiön asemaa koskevia lentokäsikirjan rajoituksia on noudatettava. Harjoitus 12: Lentoonlähtö ja nousu myötätuuliosalle - tarkistukset ennen lentoonlähtöä - lentoonlähtö vastatuuleen - oikea asento lähtökiidossa (nokkapyörän kuorma) - lentoonlähtö sivutuulessa - muistinvaraiset toimenpiteet lentoonlähdössä ja lentoonlähdön jälkeen - menetelmät ja tekniikat, joita käytetään lentoonlähdössä lyhyeltä kiitotieltä ja pehmeältä kiitotieltä, mukaan lukien suoritusarvolaskelmat - melunvaimennusmenetelmät - hyvä ilmailutapa Harjoitus 13: Laskukierros, lähestyminen ja lasku - menetelmät laskukierroksessa, myötätuuliosa, perusosa - lähestyminen tehoa käyttäen ja lasku - oikea asento laskukiidossa (nokkapyörän kuorma) - tuulen huomioonottaminen lähestymis- ja kosketusnopeuksissa, laskusiivekkeiden käyttö - lähestyminen ja lasku sivutuulessa - lähestyminen ja lasku tyhjäkäynnillä - menetelmät ja tekniikat, joita käytetään laskussa lyhyelle kiitotielle ja pehmeälle kiitotielle - lähestyminen ja lasku ilman laskusiivekkeitä - lasku päätelineille (kannuspyöräkoneilla) - keskeytetty lähestyminen, ylösveto - melunvaimennusmenetelmät - hyvä ilmailutapa Harjoitus 12/13E: Pakkotilanteet - lentoonlähdön keskeytys - moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen - epäonnistunut lasku, ylösveto - lähestymisen keskeytys Nokkapyöräkoneilla koulutuksen saaneille oppilaille on turvallisuussyistä annettava eroavuuskoulutus ennen lentämistä kannuspyöräkoneilla, ja päinvastoin C-22 Muutos 4

71 JAR-FCL 1 Luku C Harjoitus 14: Ensimmäinen yksinlento - opettajan antama ohjeistus, lennon valvonta, palaute lennon jälkeen HUOM: Oppilaan saatua rutiinia laskukierroksen lentämisessä yksin olisi seuraavilla koululennoilla kerrattava: - laskukierroksesta poistuminen ja laskukierrokseen liittyminen - kentän lähiympäristö, rajoitukset, kartanluku - radiolaitteiden käyttö kohtilennossa - kaarrot käyttäen magneettista kompassia, kompassin virheet - hyvä ilmailutapa Harjoitus 15: Jyrkät kaarrot ja oikaisut epätavallisista asennoista - jyrkät kaarrot (45 ), vaakalennossa ja korkeutta vähentäen - kaartosakkaus ja oikaisu - oikaisut epätavallisista asennoista, myös kierukasta - hyvä ilmailutapa Harjoitus 16: Pakkolasku ilman moottoritehoa - pakkolaskumenetelmä - pakkolaskupaikan valinta, varautuminen laskupaikan vaihtoon - liitomatka - pakkolaskukuvion suunnittelu - tarkistuskohdat - moottorin jäähdytys - tarkistukset moottorihäiriötilanteessa - radion käyttö - perusosa - loppulähestyminen - lasku - toimenpiteet laskun jälkeen - hyvä ilmailutapa Harjoitus 17: Valmisteltu pakkolasku Harjoitus 18A: Matkalento - menetelmä suoritetaan kokonaisuudessaan minimikorkeuteen asti muualla kuin lentokentällä - tilanteet, joissa valmisteltu pakkolasku on tehtävä - olosuhteet lennon aikana - laskupaikan valinta - normaali lentopaikka - käytöstä poistettu lentopaikka - pelto - laskukierros ja lähestyminen - toimenpiteet laskun jälkeen - hyvä ilmailutapa Lennon suunnittelu - sääennusteet ja vallitsevat säät - karttojen valinta ja valmistelu - reitin valinta - valvottu ilmatila - vaara-, kielto- ja rajoitusalueet - turvalliset korkeudet - laskelmat - magneettiset ohjaussuunnat ja lentoajat reitillä C-23 Muutos 4

72 JAR-FCL 1 Luku C - polttoaineenkulutus - massa ja massakeskiö - massa ja suoritusarvot - lennolla tarvittavat tiedot - NOTAMit ym. - radiotaajuudet - varalentopaikkojen valinta - lentokoneen asiakirjat - ilmoitukset lennosta - mahdollisesti tarvittavat luvat - lentosuunnitelma Lähtö ja matkalento - ohjaamotyöskentelyn järjestely - lähtömenetelmät - korkeusmittariasetukset - lennonjohtoselvitykset ja radioliikenne eri ilmatilaluokissa - halutun ohjaussuunnan määrittäminen - arviot tarkistuspisteisiin ja niiden muistiin merkitseminen - korkeuden ja suunnan säilyttäminen - korjaukset arvioihin ja ohjaussuuntaan - lennon edistymisen kirjaaminen - radion käyttö - radiosuunnistuslaitteiden käyttö - minimisääolosuhteet, joissa lentoa voi jatkaa - päätöksenteko lennon aikana - siirtyminen ilmatilasta toiseen, lentäminen valvotun ilmatilan läpi - lentoreitin muuttaminen, lento varakentälle - toimenpiteet, kun sijainti on epävarma - toimenpiteet eksyttäessä Saapumismenetelmät - lennonjohtoselvitykset ja radioliikenne eri ilmatilaluokissa - korkeusmittarin asetukset - liittyminen laskukierrokseen - menetelmät laskukierroksessa - pysäköinti - lentokoneen suojaukset ja varmistukset - tankkaus - lentosuunnitelman päättäminen - asiakirjojen täyttö ja tarvittavien ilmoitusten teko Harjoitus 18B: Suunnistusvaikeudet matalalla ja huonossa näkyvyydessä - toimenpiteet ennen korkeuden vähennystä - turvallisuusriskit, kuten esteet ja maasto - vaikeudet kartanluvussa - tuulen ja turbulenssin vaikutukset [- korkeussuuntainen tilannetietoisuus (ohjattavissa olevan lentokoneen maastoon törmäyksen (CFIT) välttäminen)] - meluherkkien alueiden välttäminen - liittyminen laskukierrokseen - laskukierros ja lasku huonoissa sääolosuhteissa Harjoitus 18C: Radiosuunnistus VOR:n käyttö - käytettävissä olevat VOR-majakat, AIP:n tiedot, taajuudet C-24 Muutos 4

73 JAR-FCL 1 Luku C - viritys ja VOR-majakan tunnistaminen - radiaalin valinta (OBS) - TO/FROM-näyttö, sijainnin määritys suhteessa VOR-majakkaan - poikkeamanäyttö (CDI) - radiaalin määritys - radiaalille hakeutuminen ja radiaalin seuraaminen - VOR-aseman ylitys - sijainnin määritys kahden VOR:n avulla Radiokompassin (ADF) käyttö - suuntaamattomat radiomajakat (NDB) - käytettävissä olevat radiomajakat, AIP:n tiedot, taajuudet - viritys ja radiomajakan tunnistaminen - sijainnin määritys suhteessa radiomajakkaan - kohtilento VHF-suuntiman käyttö (VDF) - käytettävissä olevat VDF-asemat, AIP:n tiedot, taajuudet - radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon - QDM:n pyytäminen ja kohtilento Reitti/lähivalvontatutkan käyttö - käytettävissä olevat tutkapalvelut, AIP:n tiedot - menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon - ohjaajan velvollisuudet - toisiovalvontatutka (SSR) - tutkavastaimet (transponderit) - koodin valinta - kysely- ja vastauspulssit Etäisyydenmittauslaitteen (DME) käyttö - viritys ja DME-aseman tunnistaminen - toimintamoodit - etäisyys, maanopeus, lentoaika Harjoitus 19: Perusmittarilento - fyysiset aistimukset - mittareihin luottaminen - asentomittarilento - mittareiden rajoitukset - hyvä ilmailutapa - peruslentoliikkeet - suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla - nousu ja korkeuden vähentäminen - mittarikaarrot vaakalennossa, nousussa ja liu ussa, oikaisu määrättyyn suuntaan - oikaisu suoraan vaakalentoon nousu- ja liukukaarroista KOULUTUKSEN ALOITTAMINEN Ennen koulutukseen hyväksymistä hakijalle olisi ilmoitettava, että asianmukainen lääketieteellinen kelpoisuustodistus on hankittava ennen ensimmäistä yksinlentoa. [Muutos 1, ; muutos 4, ] C-25 Muutos 4

74 JAR-FCL 1 Luku C IEM FCL Yksityislentäjän (PPL(A)) lentokoelomake (Katso JAR-FCL 1.135) LENTOKOKEEN HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE (PPL(A)) Hakijan sukunimi: Etunimi: 1 Lennon tiedot Lentokoneen tyyppi: Rekisteritunnus: Liikkeellelähtöaika: Lentoaika yhteensä: Lähtölentopaikka: Määrälentopaikka: Pysähtymisaika: Lentoonlähtöaika: Laskuaika: 2 Lentokokeen tulos * Tarpeeton yliviivataan Hyväksytty* Hylätty* Osittain hyväksytty* 3 Huomautukset Paikka ja päivämäärä: Tarkastuslentäjän allekirjoitus: Tarkastuslentäjän lupakirjan laji ja numero: Nimenselvennys: [Muutos 1, ] C-26 Muutos 4

75 JAR-FCL 1 Luku D AMC/IEM D - ANSIOLENTÄJÄN LUPAKIRJA AMC FCL & 1.165(a)(1) Yhdistetty liikennelentäjäkurssi (ATP(A)) (Katso JAR-FCL & 1.165) (Katso JAR-FCL 1.470, liite 1) (Katso IEM FCL 1.170) Lentokoulutus jaetaan viiteen vaiheeseen: Vaihe 1 1 Ennen ensimmäistä yksinlentoa on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa yksimoottorisella lentokoneella. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lennonvalmistelu, massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus sekä huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä; b. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa, yhteentörmäysten välttäminen ja varotoimenpiteet; c. lentokoneen ohjaaminen ulkoisten näköhavaintojen perusteella; d. normaalit lentoonlähdöt ja laskut; e. lentäminen kriittisen pienillä ilmanopeuksilla, alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä, syöksykierteen välttäminen; f. epätavalliset asennot ja simuloitu moottorihäiriö. Vaihe 2 2 Ennen ensimmäistä matkalentoa yksin on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa ja vähintään 10 tuntia yksinlentoja. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen), laskut lyhyelle kiitotielle; b. lentäminen yksinomaan mittarien avulla, mukaan lukien 180 asteen kaarto; c. matkalentoja opettajan kanssa käyttäen suunnistukseen ulkoisia näköhavaintoja, laskelmasuunnistusta ja radiosuunnistuslaitteita, lentäminen varalentopaikalle; d. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa eri lentopaikoilla; e. lentoonlähdöt ja laskut sivutuulessa: f. poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät ja lentoliikkeet, mukaan lukien simuloidut lentokoneen laitteiden toimintahäiriöt; g. valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen, ilmaliikennepalvelun ja radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen; h. lentosääpalvelun toiminnan tuntemus, sääolosuhteiden riittävyyden arviointi ennen lentoa ja ilmailutiedotuspalvelun (AIS) käyttö D-1 Muutos 5

76 JAR-FCL 1 Luku D Vaihe 3 3 Ennen VFR-suunnistuskoetta on lennettävä vähintään 5 tuntia koululentoja opettajan kanssa ja vähintään 40 tuntia ilma-aluksen päällikkönä. 4 Ennen VFR-suunnistuskoetta suoritettaviin koululentoihin ja kokeisiin on kuuluttava: a. vaiheiden 1 ja 2 harjoitusten kertaaminen; b. VFR-lentäminen suhteellisen kriittisillä suurilla ilmanopeuksilla, kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä; c. VFR-suunnistuskoe sellaisen lennonopettajan kanssa, joka ei ole osallistunut hakijan koulutukseen. Vaihe 4 5 Harjoituksiin, jotka suoritetaan ennen mittarilentokoetta, on kuuluttava: a. vähintään 55 tuntia mittarilentoa, josta enintään 25 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä, tai enintään 40 tuntia FNPT II:lla tai lentosimulaattorilla lennonopettajan ja/tai valtuutetun simulaattorikouluttajan kanssa; ja b. 50 tuntia mittarilentoaikaa päällikköoppilaana; c. yölento ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien lentoonlähdöt ja laskut; d. IFR-lentojen valmistelu, mukaan lukien lentokäsikirjan ja asiaankuuluvien ilmaliikennepalvelun asiakirjojen käyttö IFR-lentosuunnitelman laadinnassa; e. mittarilentotoiminnassa normaaliolosuhteissa sekä poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät ja lentoliikkeet, joihin on kuuluttava vähintään: - siirtyminen näkölennosta mittarilentoon lentoonlähdössä - vakiolähtö- ja tuloreitit - matkalennon IFR-menetelmät - odotusmenetelmät - mittarilähestymiset minimikorkeuteen - keskeytetyn lähestymisen menetelmät - laskut mittarilähestymisistä, mukaan lukien kiertolähestymiset; f. normaalit lentoliikkeet ja käytettävän lentokoneen erityiset lento-ominaisuudet; g. kohdan 5(e) harjoitukset monimoottorisella lentokoneella, mukaan lukien lentokoneen ohjaaminen yksinomaan mittarien avulla simuloidussa moottorihäiriötilanteessa sekä moottorin sammutus ja uudelleen käynnistys (jälkimmäinen koulutus on annettava turvallisessa korkeudessa, ellei sitä suoriteta synteettisellä koulutuslaitteella). Vaihe 5 6 Miehistöyhteistyökoulutuksen ja -kokeiden on täytettävä JAR-FCL 1.261(d):n liitteen 1 ja kohdan AMC FCL 1.261(d) asiaankuuluvat vaatimukset. 7 Jos tämän koulutusvaiheen päättyessä ei vaadita usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta, hakijalle annetaan AMC FCL 1.261(d):n liitteessä 1 vaadittu todistus miehistöyhteistyökurssin suorittamisesta. [Muutos 1, ] D-2 Muutos 5

77 JAR-FCL 1 Luku D AMC FCL & 1.165(a)(2) Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa ja mittarilentokelpuutusta (CPL(A)/IR) varten (Katso JAR-FCL & 1.165) (Katso JAR-FCL 1.470, liite 1) (Katso IEM FCL 1.170) Lentokoulutus jaetaan neljään vaiheeseen: Vaihe 1 1 Ennen ensimmäistä yksinlentoa on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa yksimoottorisella lentokoneella. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lennonvalmistelu, massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus sekä huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä; b. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa, yhteentörmäysten välttäminen ja varotoimenpiteet; c. lentokoneen ohjaaminen ulkoisten näköhavaintojen perusteella; d. normaalit lentoonlähdöt ja laskut; e. lentäminen kriittisen pienillä ilmanopeuksilla, alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä, syöksykierteen välttäminen; f. epätavalliset asennot ja simuloitu moottorihäiriö. Vaihe 2 2 Ennen ensimmäistä matkalentoa yksin on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa ja vähintään 10 tuntia yksinlentoja. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen), laskut lyhyelle kiitotielle; b. lentäminen yksinomaan mittarien avulla, mukaan lukien 180 asteen kaarto; c. matkalentoja opettajan kanssa käyttäen suunnistukseen ulkoisia näköhavaintoja, laskelmasuunnistusta ja radiosuunnistuslaitteita, lentäminen varalentopaikalle; d. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa eri lentopaikoilla; e. lentoonlähdöt ja laskut sivutuulessa: f. toiminta ja lentoliikkeet poikkeus- ja pakkotilanteissa, mukaan lukien simuloidut lentokoneen laitteiden toimintahäiriöt; g. valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen, ilmaliikennepalvelun ja radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen; h. lentosääpalvelun toiminnan tuntemus, sääolosuhteiden riittävyyden arviointi ennen lentoa ja ilmailutiedotuspalvelun (AIS) käyttö D-3 Muutos 5

78 JAR-FCL 1 Luku D Vaihe 3 3 Ennen VFR-suunnistuskoetta on lennettävä vähintään 5 tuntia koululentoja ja vähintään 40 tuntia ilma-aluksen päällikkönä. 4 Ennen VFR-suunnistuskoetta suoritettaviin koululentoihin ja kokeisiin sekä lentokokeeseen on sisällyttävä: a. vaiheiden 1 ja 2 harjoitusten kertaaminen; b. VFR-lentäminen suhteellisen kriittisillä suurilla ilmanopeuksilla, kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä; c. VFR-suunnistuskoe sellaisen lennonopettajan kanssa, joka ei ole osallistunut hakijan koulutukseen. Vaihe 4 5 Harjoituksiin, jotka suoritetaan ennen mittarilentokoetta, on kuuluttava: a. vähintään 55 tuntia mittariaikaa, josta enintään 25 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä, tai enintään 40 tuntia FNPT II:lla tai lentosimulaattorilla lennonopettajan ja/tai valtuutetun simulaattorikouluttajan kanssa; ja b. 50 tuntia mittarilentoaikaa päällikköoppilaana; c. yölento ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien lentoonlähdöt ja laskut; d. IFR-lentojen valmistelu, mukaan lukien lentokäsikirjan ja asiaankuuluvien ilmaliikennepalvelun asiakirjojen käyttö IFR-lentosuunnitelman laadinnassa; e. mittarilentotoiminnassa normaaliolosuhteissa sekä poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät ja lentoliikkeet, joihin on kuuluttava vähintään: - siirtyminen näkölennosta mittarilentoon lentoonlähdössä - vakiolähtö- ja tuloreitit - matkalennon IFR-menetelmät - odotusmenetelmät - mittarilähestymiset minimikorkeuteen - keskeytetyn lähestymisen menetelmät - laskut mittarilähestymisistä, mukaan lukien kiertolähestymiset; f. normaalit lentoliikkeet ja käytettävän lentokoneen erityiset lento-ominaisuudet; g. kohdan 5(e) harjoitukset joko yksi- tai monimoottorisella lentokoneella. Monimoottorisella lentokoneella harjoituksiin on kuuluttava myös lentokoneen ohjaaminen yksinomaan mittarien avulla simuloidussa moottorihäiriötilanteessa sekä moottorin sammutus ja uudelleen käynnistys (jälkimmäinen harjoitus turvallisessa korkeudessa, ellei sitä suoriteta synteettisellä koulutuslaitteella). [Muutos 1, ; muutos 3, ] D-4 Muutos 5

79 JAR-FCL 1 Luku D AMC FCL & 1.165(a)(3) Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten (Katso JAR-FCL & 1.165) (Katso JAR-FCL 1.470, liite 1) (Katso IEM FCL 1.170) Lentokoulutus jaetaan neljään vaiheeseen: Vaihe 1 1 Ennen ensimmäistä yksinlentoa on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa yksimoottorisella lentokoneella. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lennonvalmistelu, massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus sekä huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä; b. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa, yhteentörmäysten välttäminen ja varotoimenpiteet; c. lentokoneen ohjaaminen ulkoisten näköhavaintojen perusteella; d. normaalit lentoonlähdöt ja laskut; e. lentäminen suhteellisen pienillä ilmanopeuksilla, alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä, syöksykierteen välttäminen; f. epätavalliset asennot ja simuloitu moottorihäiriö. Vaihe 2 2 Ennen ensimmäistä matkalentoa yksin on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa ja vähintään 10 tuntia yksinlentoja. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen), laskut lyhyelle kiitotielle; b. lentäminen yksinomaan mittarien avulla, mukaan lukien 180 asteen kaarto; c. matkalentoja opettajan kanssa käyttäen suunnistukseen ulkoisia näköhavaintoja, laskelmasuunnistusta ja radiosuunnistuslaitteita, lentäminen varalentopaikalle; d. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa eri lentopaikoilla; e. lentoonlähdöt ja laskut sivutuulessa: f. poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät ja lentoliikkeet, mukaan lukien simuloidut lentokoneen laitteiden toimintahäiriöt; g. valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen, ilmaliikennepalvelun ja radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen; h. lentosääpalvelun toiminnan tuntemus, sääolosuhteiden riittävyyden arviointi ennen lentoa ja ilmailutiedotuspalvelun (AIS) käyttö D-5 Muutos 5

80 JAR-FCL 1 Luku D Vaihe 3 3 Ennen VFR-suunnistuskoetta on lennettävä vähintään 30 tuntia koululentoja ja vähintään 58 tuntia ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien: a. vähintään 10 tuntia mittariaikaa lennonopettajan ja/tai valtuutetun simulaattorikouluttajan kanssa, josta 5 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT:llä tai lentosimulaattorilla; ja b. vaiheiden 1 ja 2 harjoitusten kertaaminen, johon kuuluu vähintään viisi tuntia sellaisella lentokoneella, joka on hyväksytty vähintään neljän henkilön kuljetukseen ja jossa on vakiokierrospotkuri ja sisäänvedettävä laskuteline; c. VFR-lentäminen suhteellisen kriittisillä suurilla ilmanopeuksilla, kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä; ja d. yölentoaikaa ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien lentoonlähdöt ja laskut. Vaihe 4 4 Koululentoihin ja kokeisiin, jotka suoritetaan ennen ansiolentäjän lentokoetta, on sisällyttävä: a. enintään 30 tuntia koululentoja, jotka voidaan käyttää erityiseen lentotyökoulutukseen; ja b. vaiheen 3 harjoitusten kertaaminen tarpeen mukaan; c. normaalit lentoliikkeet ja käytettävän lentokoneen erityiset lento-ominaisuudet; ja d. monimoottorikoulutus. Vaadittaessa monimoottorisen lentokoneen käyttö, mukaan lukien lentokoneen ohjaaminen simuloidussa moottorihäiriötilanteessa sekä moottorin sammutus ja uudelleen käynnistys (jälkimmäinen harjoitus turvallisessa korkeudessa, ellei sitä suoriteta synteettisellä koulutuslaitteella). [Muutos 1, ] D-6 Muutos 5

81 JAR-FCL 1 Luku D AMC FCL & 1.165(a)(4) Ositettu kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten (Katso JAR-FCL & 1.165) (Katso JAR-FCL 1.470, liite 1) (Katso IEM FCL 1.170) Lentokoulutus: Näkölentokoulutus Ohjeellinen lentoaika 1 Lennon valmistelu, massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus ja huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä 2 Lentoonlähtö, laskukierros, lähestyminen ja 0:45 lasku. Tarkistuslistan käyttö, yhteentörmäysten välttäminen, tarkistusmenetelmät 3 Laskukierroksia: simuloitu moottorihäiriö lentoon- 0:45 lähdössä ja lentoonlähdön jälkeen 4 Lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen 1:00 (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen), laskut lyhyelle kiitotielle 5 Lentoonlähdöt ja laskut sivutuulessa, ylösvedot 1:00 6 Lentäminen suhteellisen kriittisillä suurilla 0:45 ilmanopeuksilla, kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä 7 Lentäminen kriittisen pienillä ilmanopeuksilla, 0:45 syöksykierteen välttäminen, alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä 8 Matkalento käyttäen laskelmasuunnistusta ja 10:00 radiosuunnistuslaitteita. Hakija suunnittelee lennon; lentosuunnitelman esittäminen; säätietojen, NOTAMien ym. arviointi; radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen; paikanmääritys radiosuunnistuslaitteiden avulla; valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen; ilmaliikennepalvelun menetelmien noudattaminen VFR-lennolla; simuloitu radioyhteyden katkeaminen, sään huononeminen, lentäminen varalentopaikalle; simuloitu moottorihäiriö matkalennon aikana; pakkolaskupaikan valinta D-7 Muutos 5

82 JAR-FCL 1 Luku D Mittarilentokoulutus Kaikki harjoitukset voi suorittaa FNPT I:llä, FNPT II:lla tai lentosimulaattorilla. Jos mittarilentokoulutus annetaan näkösääolosuhteissa (VMC), mittarisääolosuhteet olisi simuloitava oppilasta varten tarkoituksenmukaisin keinoin. [Perusmittarilennon harjoituslaitetta] (Basic Instrument Training Device, BITD) saa käyttää harjoituksissa 9, 10, 11, 12, 14 ja 16. [Perusmittarilennon harjoituslaitteen] käyttö edellyttää, että: - koulutusta täydennetään lentokoneella suoritettavilla harjoituksilla; - käytettävissä on lennon parametrien tallenne; ja - koulutuksen antaa lennonopettaja (FI(A)) [tai yhden ohjaajan lentokoneiden simulaattorikouluttaja (STI(A))]. 9 Perusmittarilento ilman ulkoista näköyhteyttä. 0:30 Vaakalento; tehonmuutokset kiihdytystä ja hidastusta varten, pysyminen suorassa vaakalennossa, kaarrot vaakalennossa 15 ja 25 asteen kallistuksella vasemmalle ja oikealle, oikaisu ennalta määrättyyn suuntaan. 10 Harjoituksen 9 kertaus; lisäksi nousu ja 0:45 korkeuden vähennys, ohjaussuunnan ja nopeuden säilyttäminen, siirtyminen vaakalentoon, nousu- ja liukukaarrot. 11 Mittarilähestymiskuvio 0:45 a. Harjoituksen aloitus, hidastaminen lähestymisnopeuteen, laskusiivekkeet lähestymisessä käytettävään asentoon; b. Mittarikaarron aloitus (vasemmalle tai oikealle); c. Oikaisu vastakkaiseen suuntaan, uusi ohjaussuunta säilytetään 1 minuutin ajan; d. Mittarikaarto, laskuteline alas, korkeuden vähennys 500 ft/min; e. Oikaisu alkuperäiseen suuntaan, säilytetään laskeutumisnopeus (500 ft/min) ja uusi ohjaussuunta 1 minuutin ajan; f. Siirtyminen vaakalentoon 1000 jalkaa aloituslentopintaa alempana; g. Ylösveto; ja h. Nousu parhaan kohoamisnopeuden antavalla lentonopeudella. 12 Harjoituksen 9 kertaus ja jyrkät kaarrot 45 asteen 0:45 kallistuksella, oikaisu epätavallisista asennoista D-8 Muutos 5

83 JAR-FCL 1 Luku D 13 Harjoituksen 12 kertaus 0:45 14 Radiosuunnistus VOR, NDB (tai VDF, jos 0:45 käytettävissä) -laitteiden avulla; ennalta määrätylle QDM- ja QDR-linjalle hakeutuminen 15 Harjoituksen 9 kertaus ja oikaisu epätavallisista 0:45 asennoista 16 Harjoituksen 9 kertaus, kaarrot ja korkeuden- 0:45 muutokset keinohorisontin ja/tai suuntahyrrän vikaantumista jäljitellen 17 Alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja 0:45 oikaisu niistä 18 Harjoitusten 14, 16 ja 17 kertaus 3:30 Monimoottorikoulutus Vaadittaessa harjoitukset 1-18 monimoottorisella lentokoneella, mukaan lukien lentokoneen ohjaaminen simuloidussa moottorihäiriötilanteessa sekä moottorin sammutus ja uudelleen käynnistys. Ennen koulutuksen aloittamista hakijan on täytettävä kohtien JAR-FCL ja vaatimukset kokeessa käytettävän lentokoneen osalta. [Muutos 1, ; muutos 4, ; muutos 5, ] D-9 Muutos 5

84 JAR-FCL 1 Luku D IEM FCL Ansiolentäjän (CPL(A)) lentokoelomake (Katso JAR-FCL 1.170) LENTOKOKEEN HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE (CPL(A)) Hakijan sukunimi: Hakijan lupakirjan laji: Etunimi: Lupakirjan numero: 1 Lennon tiedot Lentokoneen tyyppi/luokka: Rekisteritunnus: Liikkeellelähtöaika: Lentoaika yhteensä: Lähtölentopaikka: Määrälentopaikka: Pysähtymisaika: Lentoonlähtöaika: Laskuaika: 2 Lentokokeen tulos * Tarpeeton yliviivataan Hyväksytty* Hylätty* Osittain hyväksytty* 3 Huomautukset Paikka ja päivämäärä: Tarkastuslentäjän allekirjoitus: Tarkastuslentäjän lupakirjan laji ja numero: Nimenselvennys: [Muutos 1, ] D-10 Muutos 5

85 JAR-FCL 1 Luku E AMC/IEM E - MITTARILENTOKELPUUTUS IEM FCL Mittarilentokelpuutuksen (IR(A)) lentokoe- ja tarkastuslentolomake Katso JAR-FCL & LENTOKOKEEN HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE (IR(A)) Hakijan sukunimi: Hakijan lupakirjan laji: Etunimi: Lupakirjan numero: 1 Lennon tiedot Lentokoneen tyyppi/luokka: Rekisteritunnus: Liikkeellelähtöaika: Lentoaika yhteensä: Lähtölentopaikka: Määrälentopaikka: Pysähtymisaika: Lentoonlähtöaika: 2 Lentokokeen tulos * Tarpeeton yliviivataan Hyväksytty* Hylätty* Osittain hyväksytty* 3 Huomautukset Paikka ja päivämäärä: Tarkastuslentäjän allekirjoitus: Tarkastuslentäjän lupakirjan laji ja numero: Nimenselvennys: [Muutos 1, ] E-1 Muutos 1

86

87 JAR-FCL 1 Luku F AMC/IEM F - LUOKKA- JA TYYPPIKELPUUTUKSET [ ] IEM FCL 1.240(b)(1) Koulutus-, lentokoe- ja tarkastuslentolomake liikennelentäjän lupakirjaa ja monimoottoristen usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten (Katso JAR-FCL 1.240) HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE Hakijan sukunimi: Lupakirjan laji: Valtio: Tyyppikelpuutus päällikön / perämiehen* tehtäviin Monimoottorinen lentokone: Koulutusmerkintä: Lentokoe: Etunimet: Lupakirjan numero: Hakijan allekirjoitus: Tarkastuslento: Tyyppikelpuutus: Liikennelentäjän lupakirja (ATPL(A)): Hakija on suorittanut hyväksytysti seuraavan vaatimusten mukaisen tyyppikoulutuksen: 1 Tyyppikoulutuksen teoriaosuus Alkoi: Päättyi: Suorituspaikka: Arvosana: % (hyväksymisraja 75%) Lupakirjan laji ja numero: Opettajan allekirjoitus: Nimenselvennys: 2 Simulaattori (lentokonetyyppi): 3 tai us. akselia KYLLÄ EI Toimintakuntoinen ja käytetty Simulaattorin valmistaja: Liikejärjestelmä: Simulaattorin käyttäjä (koulutusorganisaatio): Näkymäjärjestelmä: KYLLÄ* EI * Koulutusaika ohjaimissa: Mittarilähestymiset lentopaikoille: ratkaisukorkeuteen: Paikka/päiväys/aika: Lupakirjan laji ja numero: Tyyppikouluttajan/tarkastuslentäjän* allekirjoitus: Nimenselvennys: 3 Lentokoulutus: Lentokonetyyppi: Rekisteritunnus: Lentoaika ohjaimissa: Lentoonlähdöt: Laskut: Koulutuksessa käytetyt lentopaikat (lentoonlähdöt, lähestymiset, laskut): Paikka ja päiväys: Lupakirjan laji ja numero: Tyyppikouluttajan/tarkastuslentäjän* allekirjoitus: Nimenselvennys: 4 Lentokoe/tarkastuslento Huom: Jos hakija hylätään, tarkastuslentäjän on ilmoitettava hylkäämisen syyt Paikka ja päiväys Valtuutetun tarkastuslentäjän* allekirjoitus Hyväksytty Hylätty Simulaattorin / ilma-aluksen tunnus: Lupakirjan laji ja numero Nimenselvennys * Yliviivaa tarpeeton F-1 Muutos 5

88 JAR-FCL 1 Luku F IEM FCL 1.240(b)(2) Koulutus-, lentokoe- ja tarkastuslentolomake yksi- ja monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten (Katso JAR-FCL 1.240) HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE Hakijan sukunimi: Etunimi: Lupakirjan laji: Lupakirjan numero: Valtio: Lentokonetyyppi: Rekisteritunnus: Hakijan allekirjoitus: Vakuutan, että hakija on saanut seuraavan vaatimusten mukaisen teoria- ja lentokoulutuksen: 1 Yksimoottoriset / monimoottoriset yhden ohjaajan lentokoneet Tyyppikelpuutus: + Lentokoe: + Luokkakelpuutus: + Tarkastuslento: + Koulutusmerkintä: + 2 Lentokoulutus Lentoaika: Lentoonlähdöt: Laskut: Koulutuksessa käytetyt lentopaikat (lentoonlähdöt, lähestymiset, laskut): Paikka ja päiväys: Lupakirjan laji ja numero: Tyyppi-/luokkakouluttajan* allekirjoitus: Nimenselvennys: 3 Lentokoe Lentopaikka: Lentoonlähtöaika: Laskuaika: Lentokoe/tarkastuslento Huom: Jos hakija hylätään, tarkastuslentäjän on ilmoitettava hylkäämisen syyt Paikka ja päiväys: Valtuutetun tarkastuslentäjän* allekirjoitus: Hyväksytty Hylätty Lupakirjan laji ja numero: Nimenselvennys: Simulaattorin / ilma-aluksen tunnus: * Yliviivaa tarpeeton F-2 Muutos 5

89 JAR-FCL 1 Luku F AMC FCL Lisäteoriakoulutus suorituskykyisen yhden ohjaajan lentokoneen (HPA) luokka- tai tyyppikelpuutusta varten (Katso JAR-FCL 1.251, liite 1) 1 Jotkut yhden ohjaajan lentotoimintaan hyväksytyt lentokoneet ovat suoritusarvoiltaan, järjestelmiltään ja suunnistuslaitteeltaan samankaltaisia kuin useimmat usean ohjaajan lentokonetyypit, ja niitä myös käytetään samassa ilmatilassa. Ne tiedot, joita tarvitaan turvalliseen toimintaan tällaisessa ympäristössä, eivät kuulu yksityislentäjän, ansiolentäjän ja mittarilentokelpuutuksen koulutusohjelmaan tai niitä ei käsitellä riittävän perusteellisesti, mutta näiden lupakirjojen haltijat saavat silti toimia kyseisissä lentokoneissa ilma-aluksen päällikköinä. Tällaisten lentokoneiden turvallisen käytön edellyttämät lisätiedot hankitaan suorittamalla lento- tai tyyppikoulutusorganisaation (FTO tai TRTO) järjestämä kurssi, joka kattaa JAR-FCL 1.251:n liitteessä 1 esitetyn koulutusohjelman. Jos luokka- tai tyyppikelpuutuksen hakijalla on ICAOn vaatimusten mukaisesti myönnetty liikennelentäjän lupakirja (ATPL(A)) tai hän on osoittanut teoriatietonsa suorittamalla kaikki vaadittavat liikennelentäjän teoriakokeet JAR-FCL:n mukaista tai kansallista lupakirjaa varten, hänen katsotaan täyttävän JAR-FCL 1.251:n liitteen 1 vaatimukset. 2 Kurssilla sovelletaan niitä teoriakoulutuksen opetustavoitteita, jotka määritellään julkaisussa JAA Administration and Guidance Material, Part 5. 3 Tietojen hankkiminen osoitetaan suorittamalla koulutuksen järjestäjän pitämä ja viranomaista tyydyttävä koe tai kokeet. Kokeen läpäisseelle annetaan todistus, josta ilmenee, että kurssi ja koe on suoritettu. 4 Todistus on osoitus kertakaikkisesta kelpuutuksesta, joka täyttää vaatimukset minkä tahansa uuden HPA-lentokoneen lisäämiseksi hakijan lupakirjaan. Todistuksen voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, ja se on esitettävä ensimmäisen HPA-lentokoneen tyyppi- tai luokkakelpuutuksen hakemuksen yhteydessä. [Muutos 3, ] F-3 Muutos 5

90 JAR-FCL 1 Luku F AMC FCL 1.261(a) Teoriakoulutusohjelma yksi- ja monimoottoristen lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten [Katso JAR-FCL 1.261(a)] [Katso JAR-FCL 1.261(a), liite 1] YKSITYISKOHTAINEN KOULUTUSOHJELMA 1 Lentokoneen rakenne ja varustus, järjestelmien normaali toiminta ja häiriöt 1.1 Mitat 180 asteen käännökseen tarvittava kiitotieleveys 1.2 Moottori ja apuvoimalaite moottorin/moottorien tyyppi seuraavien järjestelmien ja laitteiden yleiset toimintaperiaatteet: - moottori - apuvoimalaite - voitelujärjestelmä - polttoainejärjestelmä - sytytysjärjestelmä - käynnistysjärjestelmä - palovaroitus- ja sammutusjärjestelmät - generaattorit ja generaattorien käyttölaitteet - tehonäyttö - reverssi - vesiruiskutus mäntä- ja potkuriturbiinimoottoreista lisäksi: - potkurit - lepuutusjärjestelmä moottorin säätimet (mukaan lukien käynnistin), ohjaamossa olevat moottorien valvontamittarit ja ilmaisimet, niiden toiminta, yhteydet toisiinsa ja näyttöjen tulkinta moottorin ja apuvoimalaitteen käyttö moottorin käynnistyksen aikana sekä käynnistys- ja moottorihäiriötilanteissa, normaalit toimintamenetelmät oikeassa järjestyksessä 1.3 Polttoainejärjestelmä polttoainesäiliöiden sijainti, polttoainepumput, polttoaineputket, säiliöiden tilavuus, venttiilit, polttoainemäärän mittaaminen seuraavien järjestelmien sijainti: - suodattimet - lämmitys - tankkaus ja polttoaineen poisto - vedenpoisto - huohottimet ohjaamossa olevat polttoainejärjestelmän valvontalaitteet ja mittarit, polttoainemäärän ja -virtauksen mittarit ja näyttämien tulkinta F-4 Muutos 5

91 JAR-FCL 1 Luku F menetelmät: polttoaineen jakaminen eri säiliöihin polttoaineen syöttö, lämpötilan valvonta ja polttoaineen pikatyhjennys 1.4 Paineistus ja ilmastointi järjestelmän osat ja suojalaitteet ohjaamossa olevat valvontalaitteet ja ilmaisimet näyttämien tulkinta järjestelmän toimintakunnon selvittämiseksi paineistusjärjestelmän normaali toiminta moottorin käynnistyksen, matkalennon, lähestymisen ja laskun aikana, ilmastointijärjestelmän virtauksen ja lämpötilan säätö 1.5 Jäänestojärjestelmät, tuulilasinpyyhkimet ja sadevedenpoisto lentokoneen ja moottorin osat, joissa jäänestoa käytetään, lämmönlähteet, säätölaitteet ja ilmaisimet jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmän käyttö lentoonlähdön, nousun, matkalennon ja laskeutumisen aikana; olosuhteet, joissa järjestelmiä on käytettävä tuulilasinpyyhkimien ja sadevedenpoistojärjestelmän säätölaitteet ja ilmaisimet, käyttö 1.6 Hydraulijärjestelmä hydraulijärjestelmän osat, nestemäärät ja paine, kuhunkin hydraulijärjestelmään liittyvät hydraulisesti toimivat laitteet ohjaamossa olevat hydraulijärjestelmän säätö-, valvonta- ja näyttölaitteet, niiden toiminta ja yhteydet toisiinsa sekä näyttämien tulkinta 1.7 Laskuteline seuraavien pääosat: - päälaskuteline - nokkateline - nokkapyöräohjaus - pyöräjarrut ja luistonestojärjestelmä laskutelineen alaslaskeminen ja sisäänvetäminen (myös laskutelineen aiheuttamat trimmimuutokset ja vastus) vaadittu rengaspaine tai sen ilmoittavan kyltin sijainti ohjaamossa olevat hallintalaitteet ja näytöt, mukaan lukien varoittimet, jotka ilmaisevat laskutelineen asennon ja jarrujen tilanteen laskutelineen varajärjestelmän osat 1.8 Ohjaimet ja nostovoimaa lisäävät laitteet siivekkeet - korkeusperäsin - sivuperäsin - trimmijärjestelmä F-5 Muutos 5

92 JAR-FCL 1 Luku F - spoilerit - nostovoimaan vaikuttavat laitteet - sakkausvaroittimet - lentoonlähtöasun varoitusjärjestelmä ohjausjärjestelmän toiminta, ohjainten vaikutus ohjainpintoihin kohdassa mainittujen järjestelmien hallinta-, valvonta- ja näyttölaitteet sekä varoittimet, yhteydet toisiinsa ja riippuvuussuhteet 1.9 Virtalähteet päävirtalähteiden (tasa-/vaihtovirta) lukumäärä, teho, jännite, taajuus ja sijainti, lisävirtalähteen sijainti ja ulkoisen virtalähteen käyttö sähköjärjestelmän hallinta-, valvonta- ja näyttölaitteiden sijainti ohjaamossa lennonvalvontamittarien sekä yhteydenpito- ja suunnistusjärjestelmien pää- ja varavirtalähteet tärkeimpien lämpölaukaisimien sijainti generaattorin toiminta ja virransyötön valvontamenetelmät 1.10 Lennonvalvontamittarit, yhteydenpito-, tutka- ja suunnistuslaitteet, automaattiohjaus ja lennonrekisteröintilaite näkyvät antennit seuraaviin varusteisiin liittyvät ohjaamon hallintalaitteet ja mittarit normaalitoiminnassa: - lennonvalvontamittarit - lennonhallintajärjestelmät (FMS) - tutkalaitteet ja radiokorkeusmittari - yhteydenpito- ja suunnistusjärjestelmät - automaattiohjaus - lennonrekisteröintilaite, ohjaamoäänitin - maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (GPWS) - törmäysvaroitusjärjestelmä - muut varoitusjärjestelmät 1.11 Ohjaamo-, matkustamo- ja rahtitilat ulkovalaistuksen, ohjaamon, matkustamon ja rahtitilan valaistuksen sekä hätävalaistuksen käyttö matkustamon ja rahtitilan ovien, portaiden, ikkunoiden ja varauloskäyntien käyttö happijärjestelmän pääosat ja niiden sijainti, happinaamarit, miehistölle ja matkustajille tarkoitetun happijärjestelmän käyttö; vaadittu happimäärä taulukon tai kaavion avulla esitettynä 1.12 Hätävarustus; seuraavien hätävarusteiden oikea käyttö kyseisessä lentokoneessa: - käsisammutin - ensiapupakkaukset - kannettavat happilaitteet - pelastusköydet - pelastusliivit F-6 Muutos 5

93 JAR-FCL 1 Luku F - pelastuslautat - hätäpaikannuslähettimet - palokirveet - megafonit - hätämerkit 1.13 Paineilmajärjestelmä paineilmajärjestelmän osat, paineen lähde, paineilmalla toimivat laitteet ohjaamon hallinta-, valvonta- ja näyttölaitteet, paineilmajärjestelmän toiminta alipainejärjestelmä 2 RAJOITUKSET 2.1 Yleiset rajoitukset lentokoneen tyyppihyväksyntä, lentotoimintakategoria, melurajoitukset, maksimi- ja minimisuoritusarvot kaikilla lentoprofiileilla ja eri olosuhteissa, järjestelmien toimintarajoitukset - suurimmat sallitut myötä- ja sivutuulikomponentit lentoonlähdössä ja laskussa - suurimmat sallitut nopeudet: laskusiivekkeiden ulosottonopeus V fo - eri laippa-asetuksilla V fe - laskutelineen käyttönopeus V lo, M lo - laskuteline ulkona V le, M le - peräsimen maksimipoikkeutukselle V a, M a - renkaille - yksi potkuri lepuutettuna pienin ohjattavuusnopeus ilmassa V mca - pienin ohjattavuusnopeus maassa V mcg - sakkausnopeus eri olosuhteissa V so, V s1 - suurin sallittu nopeus V ne, M ne - suurin sallittu nopeus normaalitoiminnassa V mo, M mo - korkeus- ja lämpötilarajoitukset - sakkausvaroittimen (stick shaker) aktivoitumisnopeus suurin lentopaikan painekorkeus, kiitotien kaltevuus - suurin sallittu rullausmassa - suurin sallittu lentoonlähtömassa - suurin sallittu ilmaannousumassa - massa ilman polttoainetta - suurin sallittu nopeus polttoaineen pikatyhjennykseen V dco, M dco, V dce, M dce - suurin sallittu kuormituskerroin lentotoiminnan aikana - hyväksytty massakeskiöalue 2.2 Moottorin rajoitukset Moottorien toimintarajoitukset - aikarajoitukset ja maksimilämpötilat - pienimmät kierrosluvut ja lämpötilat - vääntömomentti - suurin sallittu lentoonlähtö- ja ylösvetoteho painekorkeuden tai lentokorkeuden ja lämpötilan mukaan - mäntämoottorit: sallittu seossuhdealue F-7 Muutos 5

94 JAR-FCL 1 Luku F - öljyn minimi- ja maksimilämpötila ja -paine - maksimikäynnistysaika ja vaadittu jäähdytys - kahden käynnistysyrityksen välinen vähimmäisaika moottoreille ja apuvoimalaitteelle - potkurin enimmäiskierrosluku, automaattisen lepuutuksen laukaisu Käytettävät öljylaadut 2.3 Järjestelmien rajoitukset Seuraavien järjestelmien toimintarajoitukset: - paineistuksen ja ilmastoinnin maksimipaineet - virransyöttö, päävirtajärjestelmän maksimikuormitus (tasa- tai vaihtovirta) - enimmäisaika, jonka akku tuottaa virtaa hätätilanteessa - mach-trimmijärjestelmän ja suuntaheilahtelun vaimentimen (yaw damper) nopeusrajoitukset - automaattiohjauksen rajoitukset eri toimintatiloissa - jäänestojärjestelmä - ikkunan lämmityksen nopeus- ja lämpötilarajoitukset - moottorin ja siiven jäänestojärjestelmän lämpötilarajoitukset Polttoainejärjestelmä Käytettävä polttoaine, polttoaineen minimi- ja maksimipaine ja -lämpötila 2.4 Minimivarusteluettelo 3 SUORITUSARVOT JA LENNONSUUNNITTELU 3.1 Suoritusarvot Suoritusarvolaskelmat: käsikirjojen mukaiset nopeudet, gradientit ja massat eri olosuhteissa lentoonlähtöä, matkalentoa, lähestymistä ja laskua varten, esim. lentoonlähdön V 1, V mbe, V r, V lof, V 2 -nopeudet, lentoonlähtömatka, suurin sallittu lentoonlähtömassa ja pysähtymiseen tarvittava matka, ottaen huomioon seuraavat seikat: - kiihdytys- ja pysäytysmatka - lähtökiitoon ja lentoonlähtöön käytettävissä olevat matkat (TORA, TODA) - lämpötila maan pinnalla, painekorkeus, kiitotien kaltevuus, tuuli - maksimikuorma ja -massa (esim. massa ilman polttoainetta) - vähimmäisnousugradientti moottorihäiriötilanteessa - kiitotiellä olevan lumen, loskan, kosteuden ja seisovan veden vaikutus - yhden tai kahden moottorin vikaantuminen matkalennon aikana - jäänestojärjestelmien käyttö - vesiruiskutusjärjestelmän ja/tai luistonestojärjestelmän häiriöt - alennetun tehon nopeudet, V 1, V 1red, V mbe, V mu, V r, V lof, V 2 - turvallinen nopeus lähestymisessä, V ref, ottaen huomioon pienimmän ohjattavuusnopeuden (V mca ) ja turbulenttiset olosuhteet - liian suuren lähestymisnopeuden ja poikkeavan liukukulman vaikutus laskumatkaan - vähimmäisnousugradientti lähestymisessä ja laskussa - ylösvedon raja-arvot minimipolttoainetilanteessa - suurin sallittu laskumassa ja laskuun tarvittava matka määrä- ja varalentopaikalla, ottaen huomioon seuraavat seikat: - laskuun käytettävissä oleva matka - lämpötila maan pinnalla, painekorkeus, kiitotien kaltevuus ja tuuli - polttoaineen kulutus määrä- tai varalentopaikalle lennettäessä F-8 Muutos 5

95 JAR-FCL 1 Luku F - kiitotiellä olevan lumen, loskan, kosteuden ja seisovan veden vaikutus - vesiruiskutusjärjestelmän ja/tai luistonestojärjestelmän häiriöt - reverssin ja spoilerien vaikutus 3.2 Lennon suunnittelu Lennon suunnittelu normaaliolosuhteita ja poikkeustilanteita varten - optimaalinen/korkein mahdollinen lentopinta - vaadittava minimilentokorkeus - vajoamismenetelmä, jota käytetään moottorin vikaannuttua matkalennon aikana - moottorien tehoasetukset nousussa, matkalennolla ja odotuskuviossa eri olosuhteissa, taloudellisin matkalentopinta - pitkän ja lyhyen toimintamatkan lentosuunnitelmien laatiminen - optimaalinen ja korkein mahdollinen lentopinta, moottorien tehoasetukset moottorihäiriötilanteessa 4 KUORMAUS, MASSAKESKIÖ JA HUOLTOTOIMET 4.1 Kuormaus ja massakeskiö - kuormaus- ja trimmilaskelmat suurimman sallitun lentoonlähtö- ja laskumassan mukaan - massakeskiöalueen rajat polttoaineen kulutuksen vaikutus massakeskiöön sitomispisteet, kuorman kiinnitys, maksimikuorma maassa 4.2 Huoltotoimet Seuraavien järjestelmien huoltotoimet: - polttoaine - öljy - vesi - hydrauliikka - happi - typpi - ilmastointi - sähkövirta - käynnistysilma - käymälät ja turvallisuusmääräykset 5 PAKKOTILANNEMENETELMÄT 5.1 Tilanteen tunnistaminen ja välittömät muistinvaraiset toimenpiteet oikeassa järjestyksessä niitä tilanteita varten, jotka ilma-aluksen valmistaja ja tyyppihyväksyntäviranomainen ovat määritelleet pakkotilanteiksi: - moottorihäiriö lentoonlähdössä ennen ratkaisunopeuden (V 1 ) saavuttamista ja sen jälkeen, sekä lennon aikana - potkurijärjestelmän viat - moottorin ylikuumeneminen, moottoripalo maassa tai lennon aikana - tulipalo laskutelinekuilussa - sähköjärjestelmästä tuleva savu ja/tai sähköpalo - äkillinen paineistuksen menetys ja korkeuden vähennys (emergency descent) - ilmastointi- tai jäänestojärjestelmän ylikuumeneminen - polttoainepumpun vikaantuminen F-9 Muutos 5

96 JAR-FCL 1 Luku F - polttoaineen jäätyminen tai ylikuumeneminen - sähkövirran menetys - jäähdytysjärjestelmän vika - lennonvalvontamittarien häiriöt - hydraulijärjestelmän tai sen osan vikaantuminen - nostovoimaan vaikuttavien laitteiden, ohjainten ja tehostimien toimintahäiriöt - savua ja/tai tulipalo rahtitilassa 5.2 Hyväksytyn tarkistuslistan mukaiset toimenpiteet poikkeus- ja pakkotilanteissa - moottorin käynnistäminen lennon aikana - laskutelineen käyttö varajärjestelmän avulla - hätäjarrujen käyttö - nostovoimaan vaikuttavien laitteiden käyttö varajärjestelmien avulla - polttoaineen pikatyhjennys - nopea korkeuden vähennys paineistushäiriön vuoksi 6 ERITYISVAATIMUKSET TYYPPIKELPUUTUKSEN LAAJENTAMISEKSI MITTARILÄHES- TYMISIIN, JOISSA KÄYTETÄÄN ALLE 200 JALAN (60 M) RATKAISUKORKEUTTA 6.1 Lentokoneen varustus ja maalaitteet - tekniset vaatimukset - lentotoiminnalliset vaatimukset - toiminnallinen luotettavuus - vikaantuessa toimintakykyiset järjestelmät - vikaantuessa passiiviset järjestelmät - laitteiden käyttövarmuus - toimintamenetelmät - valmistelut - varustuksen toimintaluokan alentaminen - yhteydenpito 6.2 Menetelmät ja rajoitukset - toimintamenetelmät - miehistön yhteistoiminta 7 ERITYISVAATIMUKSET NÄYTTÖRUUDUILLA VARUSTETTUJA LASIOHJAAMO - LENTOKONEITA VARTEN, JOISSA ON ELEKTRONISET LENNONVALVONTAMIT- TARISTOT (EFIS) 7.1 Lisäopetustavoitteet lentokoneen tietokonelaitteiden ja -ohjelmistojen yleiset suunnitteluperiaatteet ilmoitus- ja varoitusjärjestelmien toimintaperiaatteet ja rajoitukset lentokoneen tietokonejärjestelmien vaikutukset toisiinsa, rajoitukset, tietokonevikojen tunnistamismahdollisuudet ja toimenpiteet tietokonevian sattuessa normaalimenetelmät, mukaan lukien miehistön yhteistoiminta lentokoneen hallinta eri tietokonehäiriötilanteissa (peruslentotaidot) 8 LENNONHALLINTAJÄRJESTELMÄT (FMS) [Muutos 2, ] F-10 Muutos 5

97 JAR-FCL 1 Luku F AMC FCL 1.261(c)(2) Ohjeita tyyppikurssien hyväksymiseen [Katso JAR-FCL 1.261(c)(2)] (Katso JAR-FCL 1.055, liitteet 1 ja 2) (Katso JAR-FCL 1.240, liite 2) KOULUTUSOHJELMA 1 Tyyppikelpuutukset 1.1 Jotta tyyppikurssille voidaan myöntää hyväksyntä, sen olisi mahdollisuuksien mukaan tarjottava yhtenäinen teoria-, simulaattori- ja lentokoulutusprosessi, jonka avulla oppilas pystyy omaksumaan tietyn ilma-alustyypin turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön tarvittavat tiedot ja taidot. Oppilaan on teoriakokeissa osoitettava, että hänellä on riittävät teoreettiset tiedot ilma-aluksesta, minkä lisäksi lento- tai tyyppikoulutusorganisaatio arvioi hänen edistymistään lentokoulutuksen aikana. Oppilaan on myös suoritettava hyväksytysti käytännön lentokoe valtuutetulle tarkastuslentäjälle. Oppilaalta vaadittavan tiedon ja pätevyyden taso on sama riippumatta siitä, onko hänen tarkoitus toimia ohjaamomiehistössä ilma-aluksen päällikkönä, perämiehenä vai lentomekaanikkona. 1.2 Tyyppikurssi olisi normaalisti suoritettava yhtenä kokopäiväisenä opinto- ja harjoituskurssina. Jos kurssin tarkoituksena on kuitenkin antaa ohjaajalle pätevyys uuden ilma-alustyypin lentämiseen samalla kun hän jatkaa työskentelyä nykyisessä tyypissä, jotta hän voisi lentää saman lentotoiminnan harjoittajan eri lentokalustolla JAR-OPS:n mukaan hyväksyttävällä tavalla, joitakin itseopiskeluna suoritettavia teoriakurssin osia on mahdollista opiskella samalla kun oppilas jatkaa työskentelyä nykyisessä lentokonetyypissä. Järjestelyn olisi oltava hyväksyvää viranomaista tyydyttävä, mutta uutta tyyppiä varten annettavan lentokoulutuksen yhdistämistä jatkuvaan työskentelyyn toisessa lentokonetyypissä ei yleensä voida hyväksyä. 2 Versiot 2.1 Perehdyttämiskoulutus: Jos lentokoneen tyyppikelpuutukseen kuuluu myös sellaisia saman ilma-alustyypin versioita, joihin vaaditaan perehdyttämiskoulutus, perehdyttämistä varten annettava lisäkoulutus voidaan sisällyttää ensimmäisen tyyppikurssin teoriakoulutukseen. Lentokoulutus olisi suoritettava yhdellä kyseisen tyypin versiolla. 2.2 Eroavuuskoulutus: Jos lentokoneen tyyppikelpuutukseen kuuluu myös sellaisia saman ilmaalustyypin versioita, joihin vaaditaan eroavuuskoulutus, ensimmäinen tyyppikurssi olisi suoritettava yhdellä versiolla. Muihin samaan tyyppikelpuutukseen kuuluviin versioihin tarvittava lisäkoulutus olisi annettava ensimmäisen tyyppikurssin hyväksytyn suorituksen jälkeen. Osia eroavuuskoulutuksesta voidaan kuitenkin opiskella ensimmäisen kurssin sopivissa vaiheissa, jos hyväksyvä viranomainen antaa siihen suostumuksensa. Samaan tyyppikelpuutukseen sisältyvissä eri lentokoneversioissa työskentelyyn vaaditaan hyväksyntä riippumatta siitä, suoritetaanko koulutus erillisellä kurssilla vai perustyyppikurssin osana. 3 Teoria- ja lentokoulutusohjelma 3.1 Koulutusohjelmassa olisi määriteltävä aika, joka käytetään teoriakoulutukseen, synteettiseen lentokoulutukseen ja lentokoneella annettavaan koulutukseen (ellei kurssia ole hyväksytty suoritettavaksi kokonaan lentosimulaattorilla JAR-FCL 1.261(c)(2):n liitteen 1 mukaisesti). Hyväksyvä viranomainen arvioi koulutusohjelman ja hyväksyy sen, jos katsoo sen riittäväksi. Ensimmäinen tyyppikurssi olisi suunniteltava sillä perusteella, että oppilas täyttää kurssille pääsyn edellyttämät lupakirjaja kokemusvaatimukset siten kuin kohdissa JAR-FCL ja vaaditaan. Ensimmäistä usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta varten suoritettavalla kurssilla olisi annettava myös täydentä F-11 Muutos 5

98 JAR-FCL 1 Luku F vää ja tyyppikohtaista koulutusta niistä miehistöyhteistyön peruskoulutuksen osista, joilla on merkitystä kyseisen tyypin tai version kannalta. 3.2 Jos tyyppikoulutusorganisaatio haluaa järjestää kurssin, jolla hyvitetään samankaltaisella ilmaalustyypillä aiemmin hankittu kokemus (esim. yhteiset järjestelmät tai toimintamenetelmät), tyyppikoulutusorganisaation olisi määrättävä tällaisten kurssien pääsyvaatimukset sekä määriteltävä ohjaamomiehistön jäseneltä vaadittava kokemus- ja pätevyystaso. Kurssin ehdotetuille pääsyvaatimuksille ja supistetuille koulutusvaatimuksille on saatava hyväksyvän viranomaisen suostumus. 3.3 Tyyppikoulutusorganisaatio voi hankkia osan koulutuksesta ulkopuoliselta kouluttajalta alihankintana. Siinä tapauksessa alihankkijana toimivalla organisaatiolla olisi yleensä oltava JAA:n jäsenvaltion viranomaisen hyväksyntä tällaisen koulutuksen antamiseen. Jos alihankkijaorganisaatio ei ole JAA:n jäsenvaltion hyväksymä, tyyppikoulutusorganisaation hyväksyvän viranomaisen olisi sisällytettävä alihankkijaorganisaatio hyväksyntäprosessiin ja oltava vakuuttunut siitä, että aiotun koulutuksen taso täyttää JAA:n hyväksymälle organisaatiolle asetetut vastaavat vaatimukset. Muista tyyppikoulutusorganisaation velvoitteista, kuten oppilaiden edistymisen seurannasta ja laatujärjestelmän hallinnasta, voi huolehtia hyväksyntää hakeva tyyppikoulutusorganisaatio, joka on myös vastuussa kurssista kokonaisuutena. MAAKOULUTUS 4 Koulutusohjelma 4.1 Maakoulutusohjelman olisi annettava oppilaalle perusteelliset tiedot kaikkien ilma-aluksen järjestelmien toiminnasta, tehtävistä sekä tarpeen mukaan käytöstä poikkeus- ja hätätilanteissa. Koulutuksessa olisi käsiteltävä myös sellaiset ilma-aluksen toiminnan kannalta keskeiset järjestelmät, kuten elektroniset ohjausjärjestelmät (fly by wire), joiden toimintaan normaaleissa tai poikkeustilanteissa ohjaamomiehistö pystyy vaikuttamaan vain vähän tai ei lainkaan. 5 Teoriakoulutus 5.1 Teoriakoulutuksen yleisiin tavoitteisiin kuuluu muun muassa, että oppilas: a. tuntee perusteellisesti ilma-aluksen rakenteen, voimalaitteen ja järjestelmät sekä niiden rajoitukset, mukaan lukien massaan ja massakeskiöön, ilma-aluksen suoritusarvoihin ja lennonsuunnitteluun liittyvät näkökohdat; b. tuntee ilma-aluksen ja järjestelmien hallinta- ja näyttölaitteiden sijainnin ja toiminnan; c. tuntee järjestelmien häiriöt sekä niiden vaikutuksen ilma-aluksen toimintaan ja muihin järjestelmiin; d. ymmärtää normaaleissa sekä poikkeus- ja hätätilanteissa käytettävät menetelmät. 6 Koulutustilat ja -välineet 6.1 Tyyppikoulutusorganisaation olisi tarjottava riittävät tilat ja välineet luokkaopetusta varten, ja sillä olisi oltava käytettävissään pätevyydeltään ja kokemukseltaan asianmukaisia opettajia. Koulutusvälineiden avulla oppilailla olisi oltava mahdollisuus saada käytännön kokemusta teoriakoulutusohjelmaan kuuluvien järjestelmien käytöstä. Kun koulutusta annetaan usean ohjaajan lentokoneita varten, tietojen käytäntöön soveltamista olisi voitava harjoitella usean ohjaajan ympäristössä. Koulutusvälineiden olisi oltava oppilaiden käytettävissä itseopiskeluun virallisen koulutusohjelman ulkopuolella F-12 Muutos 5

99 JAR-FCL 1 Luku F 7 Tietokoneavusteinen opetus 7.1 Tietokoneavusteinen opetus on teoriakoulutuksessa hyödyllinen väline, jonka avulla oppilas voi edetä omaan tahtiinsa tiettyjen aikarajojen puitteissa. Monet tietokoneavusteiset opetusjärjestelmät varmistavat, että koulutusohjelman kaikki aiheet tulevat käsitellyiksi, eikä oppilas voi edetä opinnoissaan ennen kuin tietojen riittävä omaksuminen on osoitettu. Tällaiset järjestelmät voivat mahdollistaa myös itseopiskelun tai etäopetuksen, jos niissä on riittävät menetelmät tietojen testaamiseen. Jos tietokoneavusteista opetusta käytetään teoriakoulutusvaiheen osana, oppilaan käytettävissä olisi oltava myös pätevä opettaja, joka pystyy auttamaan häntä ongelmakohdissa. 8 Itseopiskelu ja etäopetus 8.1 Teoriakoulutusohjelman osia voidaan suorittaa etäopetuksen avulla, jos siihen on saatu hyväksyntä (ks. kohta 1.2), tai itseopiskeluna, erityisesti jos käytetään tietokoneavusteista opetusta. Kaikkiin itseopiskeluohjelmiin on kuuluttava edistymisen seuranta joko itsearviointina tai opettajan arvioimana. Jos teoriakoulutukseen sisältyy itseopiskelua tai etäopetusta, kurssiin olisi kuuluttava myös riittävä jakso valvottua kertausta ja teoriakokeita ennen lentokoulutuksen aloittamista. 9 Teoriakoulutuksen väli- ja loppukokeet 9.1 Teoriakoulutusohjelmaan olisi kuuluttava välikokeita, joilla seurataan vaadittujen tietojen omaksumista. Koemenettelyyn olisi sisällyttävä myös koulutusohjelman kohtien uusintakokeita, joilla varmistetaan vaadittujen asioiden perusteellinen ymmärtäminen. Tietojen omaksumisen varmistuksessa olisi käytettävä apuna pätevää opettajaa tai, jos käytetään tietokoneavusteista opetusta ja siihen kuuluvaa itsetestausohjelmaa, teoriakurssin valvotussa kertausvaiheessa tehtäviä lisäkokeita. 9.2 Teoriakoulutuksen loppukokeen olisi katettava kaikki teoriakoulutusohjelman osa-alueet. Loppukoe olisi suoritettava valvottuna kirjallisena kokeena, jossa ei saa käyttää apuna kurssimateriaalia. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 75 % kokonaispistemäärästä, mikä edellyttää tyydyttävän tietotason saavuttamista kurssin välikokeissa. Oppilaalle olisi ilmoitettava kokeessa mahdollisesti ilmenneistä puutteellisista tiedoista tietyillä osa-alueilla ja annettava tarvittaessa lisäkoulutusta. 9.3 Teoriakurssi ja loppukoe olisi suoritettava hyväksytysti ennen kuin oppilas voi edetä tyyppikurssin lentokoulutusvaiheeseen. LENTOKOULUTUS 10 Synteettiset koulutuslaitteet (STD) 10.1 Synteettiset koulutuslaitteet mahdollistavat tehokkaan lentokoulutuksen, koska niillä voidaan harjoitella todenmukaisesti kaikkia poikkeus- ja hätätilannemenetelmiä turvallisessa ja helposti hallittavassa ympäristössä. Usean ohjaajan lentokoneiden osalta ne mahdollistavat myös miehistöresurssien hallinnan (CRM) ja miehistöyhteistyön (MCC) käsitteiden sisällyttämisen kaikkiin koulutusvaiheisiin. Viranomaisen ei tulisi hyväksyä usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikursseja ilman synteettistä lentokoulutusta muutoin kuin poikkeustapauksissa Synteettisiä koulutuslaitteita käytettäessä vaadittavan koulutuksen määrä riippuu kyseisen lentokoneen vaativuudesta ja jossain määrin lentäjän aiemmasta kokemuksesta. Lukuun ottamatta sellaisia kursseja, joilla annetaan hyvitystä aiemmasta kokemuksesta (kohta 3.2), usean ohjaajan lentokoneiden miehistöjä varten olisi suunniteltava vähintään 32 tuntia synteettistä lentokoulutusta, josta vähintään 16 tuntia olisi suoritettava lentosimulaattorilla miehistönä toimien. Lentosimulaattorilla vaadittavaa koulutusaikaa voidaan kuitenkin hyväksyvän viranomaisen harkinnan mukaan vähentää, jos muut lentokoulutusohjelman aikana käytettävät hyväksytyt synteettiset koulutuslaitteet jäljittelevät tarkasti ohjaamon ympäristöä, toimintaa ja lentokoneen reaktioita. Tällaisia synteettisiä koulutuslait F-13 Muutos 5

100 JAR-FCL 1 Luku F teita ovat tyypillisesti lentotietokonetta hyödyntävät FMC-koulutuslaitteet, joissa on samanlaiset laitteistot ja ohjelmistot kuin lentokoneessa, tai tyyppikohtaiset FNPT II -koulutuslaitteet. 11 Koulutus lentokoneella (simulaattori käytettävissä) 11.1 Jos kurssia ei ole hyväksytty suoritettavaksi kokonaan simulaattorilla, tiettyjä harjoituksia, joihin yleensä kuuluu lentoonlähtö ja lasku eri lentoasuissa, on suoritettava lentosimulaattorin sijasta lentokoneella. Usean ohjaajan lentokoneilla näihin harjoituksiin olisi kuuluttava vähintään 4 laskua, joista vähintään yksi suoritetaan pysähdykseen asti, mikäli oppilaalla on yli 500 tunnin lentokokemus kooltaan ja suoritusarvoiltaan samankaltaisilla usean ohjaajan lentokoneilla. Kaikissa muissa tapauksissa oppilaan olisi suoritettava vähintään 6 laskua. Hyväksyvän viranomaisen suostumuksella lentokoneella annettava koulutus voidaan suorittaa sen jälkeen, kun oppilas on suorittanut synteettisillä koulutuslaitteilla annettavan koulutuksen ja läpäissyt lentokokeen tyyppikelpuutusta varten, ellei lentokoneella annettavan koulutuksen osuus ole yli 2 tuntia kurssin lentokoulutuksesta. [11.2 Kokonaan simulaattorilla suoritettavat kurssit a. Reittilentämistä valvonnan alaisena (Line Flying Under Supervision, LIFUS) edeltävän simulaattoriharjoituksen aikana olisi kiinnitettävä huomiota vaihteleviin olosuhteisiin, kuten: kiitotien pinnan olosuhteet kiitotien pituus laskusiivekeasetus tehoasetus sivutuuli ja turbulenssi suurin sallittu lentoonlähtömassa (MTOW) ja laskumassa (MLW). Laskut olisi suoritettava pysähtymiseen asti. Simulaattoriharjoitus olisi lennettävä normaalitoiminnan mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rullaustekniikkaan. b. Viranomaisen kanssa olisi sovittava koulutusmenetelmästä, jolla varmistetaan, että koulutettava on täysin pätevä suorittamaan lentokoneen ulkopuolisen tarkastuksen, ennen kuin hän tekee tällaisen tarkastuksen ilman valvontaa. c. Reittilennot valvonnan alaisena olisi suoritettava mahdollisimman pian simulaattoriharjoituksen jälkeen. d. Lupakirjamerkintä tehdään lentokokeen jälkeen, mutta ennen kuin ensimmäiset 4 lentoonlähtöä ja laskua lentokoneella on suoritettu. Viranomaisen harkinnan mukaan lupakirjaan voidaan tehdä väliaikaisia merkintöjä ja asettaa mahdollisia rajoituksia. e. Jos koulutusorganisaation ja JAR-OPS 1:n mukaisen lentotoiminnan harjoittajan välillä on erityinen järjestely, lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslento (OPC) ja kokonaan simulaattorilla annettavaan koulutukseen liittyvät yksityiskohdat olisi suoritettava lentotoiminnan harjoittajan vakiotoimintamenetelmien (SOPs) mukaisesti.] 12 Koulutus lentokoneella (ilman simulaattoria) 12.1 Pelkästään lentokoneella annettava lentokoulutus, jossa ei käytetä synteettisiä koulutuslaitteita, ei voi kattaa usean ohjaajan lentokoneisiin vaadittavan lentokoulutuksen CRM- ja MCC-näkökohtia (miehistöresurssien hallinta ja miehistöyhteistyö). Lentokoneella annettava koulutus ei turvallisuussyistä voi kattaa myöskään kaikkia koulutuksessa ja lentokokeessa vaadittavia hätä- ja poikkeustilan F-14 Muutos 5

101 JAR-FCL 1 Luku F teiden toimintamenetelmiä. Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation on osoitettava hyväksyvälle viranomaiselle, että riittävä koulutus näistä asioista voidaan antaa muilla keinoin. Jos koulutus annetaan yksinomaan usean ohjaajan lentokoneella ilman lentosimulaattoria siten, että kaksi ohjaajaa koulutetaan yhdessä, kummankin ohjaajan olisi normaalisti saatava vähintään 8 tuntia lentokoulutusta ohjaavana ohjaajana. Yhden ohjaajan lentokoneilla olisi yleensä vaadittava 10 tuntia lentokoulutusta. Jos kyseessä on suhteellisen yksinkertainen yksi- tai monimoottorinen ilma-alus, jossa ei ole esimerkiksi paineistusta, lennonhallintajärjestelmää (FMS) tai elektronisia mittarinäyttöjä, vähimmäistuntimäärää voidaan hyväksyvän viranomaisen harkinnan mukaan pienentää. Monimoottoristen lentokoneiden osalta koulutukseen on kuuluttava kohdassa JAR-FCL 1.261(b)(2) vaadittu vähimmäiskoulutus Lentokoneella annettavaan koulutukseen liittyy yleensä viivytyksiä, ennen kuin saavutetaan hyväksyttävä lentotilanne ja lentoasu, jossa koulutusohjelman mukainen koulutus voidaan antaa. Näihin voivat kuulua lennonjohdosta tai muusta liikenteestä johtuvat viivytykset maassa ennen lentoonlähtöä, nouseminen riittävään korkeuteen tai siirtyminen sopivalle harjoitusalueelle sekä hakeutuminen uudelleen sopivaan asemaan seuraavia tai toistettavia lentoliikkeitä ja mittarilähestymisiä varten. Tässä tapauksessa hyväksyvän viranomaisen on varmistettava, että koulutusohjelma on laadittu riittävän joustavaksi siten, että lentokoulutuksen vaadittu vähimmäismäärä on mahdollista suorittaa. LENTOKOE 13 Lentokoulutuksen päättyessä oppilaan on suoritettava valtuutetulle tarkastuslentäjälle lentokoe, jossa osoitetaan riittävä pätevyys ilma-aluksen käsittelyssä tyyppikelpuutuksen myöntämistä varten. Lentokoe on lentokoulutusohjelmasta erillinen, eikä sitä voida sisällyttää hyväksytyn lentokoulutusohjelman vähimmäisvaatimuksiin tai tuntimääriin. Lentokoe voidaan suorittaa lentosimulaattorilla, lentokoneella tai poikkeustapauksissa molemmilla. TODISTUS KURSSIN SUORITTAMISESTA 14 Koulutuspäällikön tai nimetyn edustajan on annettava todistus siitä, että hakija on suorittanut kaiken vaadittavan koulutuksen ennen kuin hän suorittaa lentokokeen uuden tyyppikelpuutuksen lisäämiseksi lupakirjaan. Hyväksytty tyyppikoulutusorganisaatio ei kuitenkaan aina voi järjestää kaikkea lentokoneella annettavaa koulutusta tai valvoa sitä suoraan, jolloin lentokoulutuksesta huolehtii kolmas osapuoli kuten lentotoiminnan harjoittaja. Tällaisessa tapauksessa voidaan hyväksyvän viranomaisen suostumuksella myöntää tyyppikoulutusorganisaation kurssitodistus, jolla vahvistetaan maakoulutuksen ja synteettisen lentokoulutuksen suorittaminen, ja lentokoneella annettavan koulutuksen vahvistaa tästä koulutuksesta vastannut organisaatio. Eri koulutusvaiheiden välinen aika ei saisi ylittää 60 päivää; muutoin vaaditaan kertauskoulutusta viranomaisen harkinnan mukaan. [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 4, ; muutos 5, ] F-15 Muutos 5

102 JAR-FCL 1 Luku F AMC FCL 1.261(d) Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) [Katso JAR-FCL 1.261(d)] [Katso JAR-FCL 1.261(d), liite 1] MIEHISTÖYHTEISTYÖKOULUTUS 1 Miehistöyhteistyökoulutuksen tavoitteena on kehittää päätöksentekoa, viestintää, tehtävänjakoa, tarkistuslistojen käyttöä, miehistön keskinäistä valvontaa, yhteistoimintaa ja toistensa tukemista kaikissa lennon vaiheissa normaaliolosuhteissa sekä poikkeus- ja pakkotilanteissa. Koulutuksessa painotetaan muita kuin teknisiä taitoja, joita tarvitaan työskentelyyn usean ohjaajan toimintaympäristössä. 2 Koulutuksessa olisi erityisesti keskityttävä opettamaan perusasiat siitä, miten miehistön jäsenet toimivat usean ohjaajan lentokoneissa ryhmänä eivätkä vain teknisesti pätevinä erillisinä yksilöinä. Oppilaille olisi myös annettava tilaisuus harjoitella niitä taitoja, joita tarvitaan tehokkaaseen toimintaan ryhmän johtajana ja jäsenenä. Tämän vuoksi oppilaiden olisi harjoituksissa toimittava sekä ohjaavan että avustavan ohjaajan tehtävissä. 3 Oppilaiden olisi perehdyttävä kurssilla henkilöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin ja opittava hyödyntämään miehistöyhteistyön menetelmiä sekä henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja johtamistapojaan niin, että miehistö toimii mahdollisimman tehokkaasti. Oppilaiden olisi tiedostettava, että heidän toimintatapansa normaalitilanteissa voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten miehistö toimii stressitilanteissa ja silloin, kun työkuorma on suuri. 4 Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että henkilön käyttäytymistä ei missään toimintaympäristössä voida muuttaa kovin lyhyessä ajassa, vaikka koulutus olisi hyvin suunniteltua. Oppilaat tarvitsevat aikaa, tiedostamista, käytännön harjoittelua, palautetta ja jatkuvaa oikeiden toimintamallien vahvistamista, jotta opitut asiat pysyisivät mielessä. Miehistöyhteistyökoulutus on tehokkainta silloin, kun se suoritetaan useassa jaksossa melko pitkän ajan kuluessa. MIEHISTÖYHTEISTYÖN PERUSKURSSI 5 Miehistöyhteistyön peruskurssiin olisi kuuluttava teoriakoulutusta, harjoituksia ja palautteenantoa seuraavista aiheista: a. vuorovaikutus - käytännön esimerkkejä ohjelmiston, laitteiston, toimintaympäristön ja miehistön vuorovaikutuksen häiriöistä b. johtajuus, alaisuus ja määräysvalta - johtamis- ja valvontataidot - määrätietoisuus - vuorovaikutusta haittaavat tekijät - kulttuurierojen vaikutus - ohjaavan ja avustavan ohjaajan tehtävät - ammattimaisuus - ryhmän yhteisvastuu c. persoonallisuus, asenteet ja motivaatio - kuunteleminen - ristiriitojen ratkaisu F-16 Muutos 5

103 JAR-FCL 1 Luku F - sovittelu - kritiikin antaminen (lennonvalmistelu ja -suunnittelu, jatkuva seuranta, lennon jälkeen) - ryhmähengen vahvistaminen d. tehokas ja selkeä viestintä lennon aikana - kuunteleminen - palautteen antaminen - vakiosanonnat - määrätietoisuus - osallistuminen e. miehistön yhteistoimintamenetelmät - lento- ja ohjaamomenetelmät - vakiosanonnat - kurinalaisuus 6 Tarkistuslistojen käyttö on lennon järjestelmällisen ja turvallisen suorittamisen kannalta erittäin tärkeää. Tarkistuslistojen käytössä noudatetaan erilaisia periaatteita riippuen käytettävän ilma-aluksen vaativuudesta, tilanteesta, ohjaamomiehistön kokoonpanosta ja lentokokemuksesta sekä lentotoimintakäsikirjassa määrätyistä lentotoiminnan harjoittajan menetelmistä. 7 Keskinäinen valvonta, tiedonvaihto ja avustaminen a. Ohjaamomiehistön jäsenten olisi valvottava toistensa toimintaa kaikissa lentokoneen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä. Tietystä toiminnosta tai tehtävästä vastaavalle ohjaajalle (ohjaava tai avustava ohjaaja) olisi ilmoitettava aina, kun havaitaan merkittäviä poikkeamia (esim. aiotusta lentoradasta, lentoasusta jne.). b. Vakioilmoitusten käyttö on tärkeää erityisesti lentoonlähdön ja lähestymisen aikana, jotta ohjaaja saa tietoa lennon etenemisestä, järjestelmien toiminnasta yms. c. Ilma-aluksen järjestelmiä ei tulisi käyttää eikä esim. radio- ja suunnistuslaitteiden asetuksia muuttaa ilman, että ohjaava ohjaaja pyytää sitä tai hänelle ilmoitetaan asiasta ja hän vahvistaa saaneensa tiedon. 8 Kohdissa 3 ja 4 tarkoitettuja asioita voidaan parhaiten harjoitella suorittamalla kohdan IEM FCL 1.261(d) harjoitukset kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristöä jäljitellen. 9 Niissä miehistöyhteistyökurssin harjoitus- ja palautetilaisuuksissa, joissa käsitellään ihmisten välistä vuorovaikutusta, olisi annettava oppilaille mahdollisuus myös omien ja muiden oppilaiden suoritusten arviointiin viestintä-, päätöksenteko- ja johtamistaitojen kehittämiseksi. Tässä koulutusvaiheessa on hyödyllisintä käyttää lentosimulaattoria ja videolaitteita. Video on erityisen tehokas opetusväline, koska sen avulla oppilas voi katsella suoritustaan ulkopuolisen näkökulmasta. Se auttaa häntä tunnistamaan omat heikkoutensa ja edistää siten asenteen ja toimintatapojen muutosta. HARJOITUKSET 10 Harjoituksissa olisi mahdollisuuksien mukaan jäljiteltävä kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristöä. Koulutukseen olisi kuuluttava seuraavat aihealueet: a. lennon valmistelu, tarvittavat asiakirjat, lentoonlähdön suoritusarvojen laskeminen; b. lentoa edeltävät tarkistukset, radio- ja suunnistuslaitteiden tarkistukset ja asetukset; F-17 Muutos 5

104 JAR-FCL 1 Luku F c. tarkistukset ennen lentoonlähtöä, moottorin tarkistukset, ohjaavan ohjaajan antama ohjeistus (briefing) ennen lentoonlähtöä; d. normaalit lentoonlähdöt eri laippa-asetuksilla, ohjaavan ja avustavan ohjaajan tehtävät, vakioilmoitukset; e. lentoonlähdön keskeytys, lentoonlähtö sivutuulessa, lentoonlähtö suurimmalla sallitulla lentoonlähtömassalla, moottorihäiriö ratkaisunopeuden (V 1 ) saavuttamisen jälkeen; f. ilma-aluksen järjestelmien normaali toiminta ja häiriötilanteet, tarkistuslistojen käyttö; g. valittuja pakkotilannemenetelmiä, mukaan lukien moottorihäiriö ja moottoripalo, savun torjunta ja poisto, nopeat tuulen muutokset (windshear) lentoonlähdössä ja laskussa, nopea korkeuden vähennys paineistushäiriön vuoksi (emergency descent), ohjaamomiehistön jäsenen toimintakyvyn menetys; h. lähestyvän sakkauksen varhainen tunnistaminen ja oikaisu siitä eri lentoasuissa; i. mittarilentomenetelmät, mukaan lukien odotusmenetelmät, tarkkuuslähestymiset käyttäen navigointilaitteiden raakanäyttöä, lennonohjausjärjestelmää ja automaattiohjausta, lähestyminen yksi moottori epäkunnossa (simuloituna), ei-tarkkuuslähestymiset ja kiertolähestymiset, ohjaavan ohjaajan antama ohjeistus (briefing) ennen lähestymisen aloitusta, suunnistuslaitteiden asetukset, vakioilmoitukset lähestymisen aikana, lähestymisessä ja laskussa tarvittavien tietojen laskeminen; j. ylösvedot normaalitilanteessa ja yksi moottori epäkunnossa (simuloituna), siirtyminen mittarilennosta näkölentoon ratkaisukorkeudessa tai minimilaskeutumiskorkeudessa; k. laskut normaaliolosuhteissa, sivutuulessa ja yksi moottori epäkunnossa (simuloituna), siirtyminen mittarilennosta näkölentoon ratkaisukorkeudessa tai minimilaskeutumiskorkeudessa. Jos miehistöyhteistyökoulutus annetaan ensimmäisen usean ohjaajan lentokoneen tyyppikurssin yhteydessä, harjoitukset 2(a), (b), (c), (f), (g) ja (j) voidaan suorittaa lentokoulutuslaitteella hyväksytyn kurssin osana. KERTAUSKOULUTUS 11 Vaikka teoriaopetus, vuorovaikutusharjoitukset, reittitoiminnan mukainen lentokoulutus (LOFT) ja palautteenanto olisivat mahdollisimman tehokkaita, yksi miehistöyhteistyökurssi ensimmäistä usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta hankittaessa ei yksin riitä. Miehistön yhteistoimintaa heikentäviä asenteita ja vaikutteita esiintyy kaikkialla, ja ne ovat voineet kehittyä vähitellen ohjaajan koko elinaikana. Yhteistyötaitojen kehittämisen olisikin kuuluttava olennaisena osana kaikkeen kertauskoulutukseen, jota vaaditaan usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen, ja muiden usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten vaadittavaan koulutukseen. [Muutos 1, ; muutos 2, ] F-18 Muutos 5

105 JAR-FCL 1 Luku F AMC FCL 1.261(d), liite 1 Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) - Todistus miehistöyhteistyökoulutuksen suorittamisesta [Katso JAR-FCL 1.261(d)] TODISTUS MIEHISTÖYHTEISTYÖKOULUTUKSEN SUORITTAMISESTA Oppilaan sukunimi: Etunimet: Lupakirjan laji: Numero: Valtio: Monimoottorimittarilentokelpuutus: myönnetty (pvm): Oppilaan allekirjoitus: TAI Mittarilentokoe monimoottorisella lentokoneella: suoritettu (pvm): Oppilas on suorittanut hyväksytysti seuraavan vaatimusten mukaisen miehistöyhteistyökoulutuksen: KOULUTUS Miehistöyhteistyökoulutus: alkoi: päättyi: koulutuspaikka: FTO/TRTO/lentoyritys* Paikka ja päiväys: Koulutusorganisaation johtajan / valtuutetun kouluttajan* allekirjoitus: Lupakirjan laji ja numero, myöntäjävaltio: Nimenselvennys: * Yliviivaa tarpeeton F-19 Muutos 5

106

107 JAR-FCL 1 Luku H AMC/IEM H - OPETTAJAKELPUUTUKSET IEM FCL Lentokoe- ja tarkastuslentolomake lennonopettajan kelpuutusta (FI(A)) varten (Katso JAR-FCL ja 1.345) LENTOKOKEEN HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE (FI(A)) 1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi: Etunimet: Syntymäaika: Puhelin (koti): Puhelin (työ): Osoite: Valtio: 2 Lupakirjan tiedot Lupakirjan laji: Luokkakelpuutukset: Tyyppikelpuutukset: Muut kelpuutukset: Numero: Voim.olo päättyy: 3 Lentokokemus ennen kurssia (katso JAR-FCL 1.335) LENTOTUNNIT YHTEENSÄ PÄÄLLIKKÖ- TUNNIT YKSIMOOTTORISET (MÄNTÄ) edelliset 6 kk MITTARILENTO- KOULUTUS MATKALENTO- TUNNIT CPL-TEORIAKOE SUORITETTU (pvm) (Vain PPL:n haltijat) (Todistuksen kopio tämän lomakkeen liitteeksi.) H-1 Muutos 3

108 JAR-FCL 1 Luku H 4 Arviointilento [katso JAR-FCL 1.335(f)] Suosittelen. lennonopettajakurssille. Lentokoulutusorganisaation nimi: Tarkastuslennon pvm: Vastaanottaneen lennonopettajan nimi (tekstaten): Lupakirjan numero: Allekirjoitus: 5 Hakijan vakuutus Olen saanut viranomaisen hyväksymän koulutusohjelman mukaisen koulutuksen seuraavaa kelpuutusta varten (rasti ruutuun): Lennonopettajan kelpuutus (FI(A)) Hakijan nimi: (tekstaten) Mittarilentokouluttajan kelpuutus (IRI(A)) Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(A) ME SPA) Allekirjoitus: 6 Päälennonopettajan vakuutus Todistan, että. on suorittanut hyväksytysti kurssin seuraavaa kelpuutusta varten: Lennonopettajan kelpuutus (FI(A)) Mittarilentokouluttajan kelpuutus (IRI(A)) Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(A) ME SPA) Lentotunnit kurssin aikana: viranomaisen hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti. Kurssilla käytetyt lentokoneet, simulaattorit ja koulutuslaitteet: Päälennonopettajan nimi: Allekirjoitus: Lentokoulutusorganisaation nimi: H-2 Muutos 3

109 JAR-FCL 1 Luku H 7 Lennonopettajien tarkastuslentäjän todistus Olen ottanut vastaan hakijan lentokokeen lausunnon mukaisesti A - TARKASTUSLENTÄJÄN ARVIO (jos osittain hyväksytty): Suullinen teoriakuulustelu: Lentokoe: Hyväksytty Hylätty Hyväksytty Hylätty Suosittelen lisää lento-/teoriakoulutusta lennonopettajan kanssa ennen kokeen uusimista. En pidä lisälento- tai teoriakoulutusta tarpeellisena ennen kokeen uusimista. Rasti ruutuun B - TARKASTUSLENTÄJÄN ARVIO: Lennonopettajan kelpuutus Mittarilentokouluttajan kelpuutus Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus (ME SPA) Rasti ruutuun Tarkastuslentäjän nimi (tekstaten): Allekirjoitus: Lupakirjan numero: Päiväys: [Muutos 1, ] H-3 Muutos 3

110 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL Lennonopettajakurssi Katso JAR-FCL Katso JAR-FCL 1.340, liite 1 KURSSIN TAVOITE Kurssin päämääränä on antaa hakijalle riittävä koulutus teoria- ja lennonopetuksen antamiseen niin, että hän kykenee antamaan opetusta yksityis- ja ansiolentäjän lupakirjaa, yksimoottorisen lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutusta ja mahdollista yölentokelpuutusta varten. 1 OPPIMISPROSESSI Motivaatio Havaintokyky ja ymmärtäminen Muisti ja sen käyttö Tottumukset ja niiden siirtyminen Oppimisen esteet Oppimista edistävät tekijät Oppimismenetelmät Oppimisnopeus 2 OPETTAMISPROSESSI OSA 1 OPETUSOPPI Tehokkaan opettamisen osatekijät Opetuksen suunnittelu Opetusmenetelmät Uusien asioiden opettaminen aiemmin opitun pohjalta Oppituntisuunnitelmien käyttö 3 KOULUTUKSEN PERIAATTEET Jäsennellyn (hyväksytyn) kurssin merkitys Suunnitellun koulutusohjelman tärkeys Teoria- ja lentokoulutuksen yhdistäminen 4 OPETUSMENETELMÄT a. Teoriakoulutus (luokkaopetus) Opetusvälineiden käyttö Ryhmäluennot Yksilöllinen ohjaus Oppilaiden osallistuminen ja keskustelu b. Lennonopetus Lento- ja ohjaamoympäristö Opetusmenetelmien soveltaminen Arviointi ja päätöksenteko lennon aikana ja sen jälkeen H-4 Muutos 3

111 JAR-FCL 1 Luku H 5 OPPILAAN ARVOSTELU JA KOKEET a. Oppilaan suorituksen arviointi Välikokeiden tarkoitus Tiedon palauttaminen mieleen Tiedon muuttuminen ymmärrykseksi Ymmärryksen kehittyminen toiminnaksi Edistymistahdin arviointi b. Oppilaan virheiden analysointi Virheiden syiden määrittäminen Suurten virheiden korjaaminen ensin, pienempien vasta sen jälkeen Liiallisen kritiikin välttäminen Lyhyt ja selkeä viestintä 6 KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMINEN Oppituntien suunnittelu Valmistelu Selittäminen ja havainnollinen esittäminen Oppilaan osallistuminen ja harjoittelu Arviointi 7 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET LENNONOPETUKSEN KANNALTA Fysiologiset tekijät Psykologiset tekijät Tiedon käsittely Käyttäytyminen ja asenteet Arviointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen 8 LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄVIKOJEN JA -HÄIRIÖIDEN SIMULOINTIIN LENNON AIKANA LIITTYVÄT VAARAT Turvallisen korkeuden valinta Toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) tärkeys Tilannetietoisuus Oikeiden menetelmien noudattaminen 9 YÖLENTOKOULUTUS Tavoitteet Lainsäädännölliset vaatimukset Lentokoneen varustus Lentokoneen valot Ohjaamomiehistön lupakirjat Lentopaikkaluvat (jos vaaditaan) Tutustuminen yölentoon Lennon valmistelu Lennolle vaadittavat varusteet Näkökyvyn mukautuminen yöolosuhteisiin Varotoimet pysäköintialueilla Lentokoneen ulko- ja sisäpuolinen tarkastus yöolosuhteissa Lentokoneen valojen käyttö H-5 Muutos 3

112 JAR-FCL 1 Luku H 10 KOULUTUKSEN HALLINTO Teoria- ja lentokoulutustietojen kirjaaminen Ohjaajan henkilökohtainen lentopäiväkirja Lento- ja teoriakoulutuksen opetussuunnitelma Opetusmateriaali Viralliset lomakkeet Lentokoneen lentokäsikirja / omistajan käsikirja / käyttöohjekirja Lentoa koskevat asiakirjat Ilma-aluksen asiakirjat Yksityislentäjän lupakirjamääräykset H-6 Muutos 3

113 JAR-FCL 1 Luku H LENNONOPETTAJAKURSSIN TEORIAOPETUKSEN OHJEELLINEN TUNTIJAKO (Taulukon oppiaineiden numerot viittaavat edellä Opetusoppi -osassa käytettyyn numerointiin.) Oppiaineen nro Oppitunteja Harjoitustunteja luokassa Ohjeet Välikokeet Varaa aikaa kysymyksiin ja lyhyeen keskusteluun Oppitunneilla olisi varattava aikaa kysymyksiin ja lyhyeen keskusteluun Lähdemateriaalina olisi käytettävä yksityislentäjäkurssin koulutusohjelmaa a Tämän kohdan harjoitusaikaan kuuluu hakijoiden teknisten tietojen kertaamista ja luokkaopetustekniikan kehittämistä. Lisäksi se sisältää keskusteluja kurssilaisten kesken ja valvovan opettajan neuvoja opettamisesta. 4.b Harjoitusaika käytetään pääasiassa lentoa edeltävän ohjeistuksen (briefing) harjoitteluun. Tarkoituksena on kehittää kurssilaisten taitoa antaa lento-oppilaalle käytännöllinen ja lyhyt ohjeistus (10-15 minuuttia). Ohjeistuksessa esitetään suoritettavan koululennon kulku loogisessa järjestyksessä. 5.a Opetuksessa olisi korostettava välikokeissa käytettävien kysymysten tarkoituksenmukaisuutta. 5.b Opetuksessa olisi korostettava oppilaan rohkaisemisen tärkeyttä Harjoitusaika käytetään luokkaopetusjaksojen suunnitteluun ja kehitetään kurssilaisten taitoa laatia tuntisuunnitelmia Opetuksessa olisi järjestettävä hyvää arviointia ja päätöksentekoa vaativia tilanteita ja analysoitava ne Vaara- ja ongelmaesimerkkien tulisi kattaa monia erilaisia kevyitä ilma-alustyyppejä ja eri lentotoiminnan lajeja, eikä opetus saisi rajoittua vain kurssilla käytettävään ilma-alustyyppiin Pitkät briefingharjoitukset, joiden tarkoituksena on opettaa kurssilaiset antamaan yölentokoulutusta Tarvittavien asiakirjojen yleinen läpikäyminen YHTEENSÄ: KOKO KURSSI YHT. 125 TUNTIA (sis. välikokeet) H-7 Muutos 3

114 JAR-FCL 1 Luku H OSA 2 LENTOHARJOITUKSET 1 Lentoharjoitukset ovat samantyyppisiä kuin yksityislentäjäkurssilla käytetyt, mutta niihin lisätään lennonopettajakoulutuksessa tarpeellisia harjoituksia. 2 Harjoitusten numerointia olisi käytettävä ensisijaisesti hakemistona ja viitteellisenä ohjeena opetusjärjestyksestä. Opetusta ja harjoituksia ei välttämättä tarvitse suorittaa esitetyssä järjestyksessä. Toteutuva opetusjärjestys ja -sisältö riippuvat seuraavista tekijöistä: Oppilaan edistyminen ja taidot Lentoon vaikuttavat sääolosuhteet Käytettävissä oleva lentoaika Opetustekniset näkökohdat Paikallinen toimintaympäristö 3 Lennonopettajaoppilaat joutuvat aikanaan ottamaan samat tekijät huomioon myös omassa opetuksessaan. Heille olisi esitettävä ja opetettava koululentosuunnitelmien laatiminen niin, että nämä tekijät huomioiden jokaisesta koululennosta saadaan paras mahdollinen hyöty, tarvittaessa eri harjoitusten osia yhdistämällä. YLEISTÄ 4 Yleensä lentoa edeltävässä ohjeistuksessa kerrotaan koululennon opetustavoite ja käsitellään vain lyhyesti lennonteoriaa, jos se on tarpeen. Oppilaalle on selitettävä yksityiskohtaisesti, mitä lentoharjoituksia opettaja opettaa ja oppilas harjoittelee lennon aikana. Ohjeistuksessa olisi käsiteltävä myös lennon suoritusta, kuten kuka missäkin vaiheessa lentää lentokonetta ja mitä hyvään ilmailutapaan, säätilaan ja lentoturvallisuuteen liittyviä näkökohtia on syytä ottaa huomioon kyseisellä lennolla. Koululennon luonne vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä siihen kuuluvat asiat opetetaan. 5 Ohjeistuksen (briefingin) neljä pääosaa ovat: 1 Tavoite 2 Lennonteoria (vain lyhyesti) 3 Lentoharjoitukset (mitä, miten ja kuka suorittaa) 4 Hyvä ilmailutapa (sää, lentoturvallisuus jne.) KOULULENTOJEN SUUNNITTELU 6 Koululentosuunnitelmien laatiminen on hyvän opetuksen perusedellytys. Siksi lennonopettajaoppilaalle on järjestettävä ohjattua harjoittelua koululentosuunnitelmien tekemisessä ja käytäntöön soveltamisessa. YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA 7 Lennonopettajaoppilaan olisi suoritettava kurssin lentokoulutusohjelma harjoitellakseen peruslentokoulutuksen periaatteita yksityislentäjän (PPL(A)) tasolla. 8 Tämän koulutuksen aikana lennonopettajaoppilaan on oltava sillä paikalla, jolla lennonopettaja normaalisti istuu, paitsi silloin kun hän toimii harjoitusoppilaana pariharjoittelulennoilla. 9 Hyvä ilmailutapa on tärkeä tekijä kaikessa lentotoiminnassa. Sen vuoksi seuraavissa lentoharjoituksissa on jokaisella lennolla sopivaan aikaan painotettava hyvään ilmailutapaan liittyviä näkökohtia H-8 Muutos 3

115 JAR-FCL 1 Luku H 10 Jos lennonopettajakelpuutuksen oikeuksiin kuuluu yölentokoulutus, lentokoulutusohjelman harjoitukset 12 ja 13 olisi suoritettava paitsi päivällä myös yöllä joko kurssin aikana tai kelpuutuksen myöntämisen jälkeen. LENTOKOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ LENTOA EDELTÄVÄT OHJEISTUKSET (BRIEFING) JA HARJOITUSLENNOT 1 Lentokoneeseen tutustuminen 2 Lennonvalmistelu ennen lentoa ja toimenpiteet lennon jälkeen 3 Tutustumislento 4 Ohjainten vaikutukset 5 Rullaus 6 Suora vaakalento 7 Nousu 8 Korkeuden vähentäminen 9 Kaarrot 10A Hidaslento 10B Sakkaus 11A Alkavan syöksykierteen oikaisu 11B Kehittyneet syöksykierteet - aloitus ja oikaisu 12 Lentoonlähtö ja nousu myötätuuliosalle 13 Laskukierros, lähestyminen ja lasku 14 Ensimmäinen yksinlento 15 Vaativammat (jyrkät) kaarrot 16 Pakkolasku ilman moottoritehoa 17 Valmisteltu pakkolasku 18A Lentosuunnistus 18B Suunnistus matalalla / huonossa näkyvyydessä 18C Radiosuunnistus 19 Johdatus mittarilentoon 20 Yölennon perusteet HUOM: Vaikka harjoitusta 11B ei vaadita PPL-kurssilla, se kuuluu lennonopettajakurssin vaatimuksiin H-9 Muutos 3

116 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 1 LENTOKONEESEEN TUTUSTUMINEN Tavoitteet Lentokoneen esittely Ohjaamojärjestelyn esittely Lentokoneen ja moottorin järjestelmät Tarkistuslistat, muistinvaraiset toimenpiteet, hallintalaitteet Erot toimittaessa opettajan istuimella HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET Toiminta tulipalon sattuessa maassa ja ilmassa: moottori, ohjaamo ja sähköjärjestelmät Järjestelmähäiriöt lentokonetyypin mukaan Evakuointiharjoituksia: hätävarusteiden ja varauloskäyntien sijainti ja käyttö HARJOITUSLENTO 1 LENTOKONEESEEN TUTUSTUMINEN Lentokoneen esittely Ohjaamojärjestelyn esittely Lentokoneen järjestelmät Tarkistuslistat, muistinvaraiset toimenpiteet, hallintalaitteet HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET Toiminta tulipalon sattuessa maassa ja ilmassa: moottori, ohjaamo ja sähköjärjestelmät Järjestelmähäiriöt lentokonetyypin mukaan Evakuointiharjoituksia: hätävarusteiden ja varauloskäyntien sijainti ja käyttö BRIEFINGHARJOITUS 2 LENNONVALMISTELU JA TOIMENPITEET LENNON JÄLKEEN Tavoitteet Lupien voimassaolo ja lentokoneen hyväksyminen, mukaan lukien tekninen matkapäiväkirja (jos vaaditaan) ja huoltomerkinnät Lennolla tarvittava varustus (kartat yms.) Ulkopuolinen tarkastus Sisäpuolinen tarkastus Oppilaan oikea asento: turvavöiden, istuimen tai ohjainten (jalkapolkimien) säätäminen Käynnistys ja lämmityskäyttö, tarkistukset Koekäyttö ja järjestelmien kokeilu Jäähdytyskäyttö, järjestelmien tarkistukset ja moottorin pysäyttäminen Lentokoneen jättäminen: pysäköinti, suojaukset ja varmistukset Asiakirjojen täyttäminen HARJOITUSLENTO 2 LENNONVALMISTELU JA TOIMENPITEET LENNON JÄLKEEN Lupien voimassaolo ja lentokoneen hyväksyminen Lentokoneen asiakirjojen tarkastus H-10 Muutos 3

117 JAR-FCL 1 Luku H Lennolla tarvittava varustus (kartat yms.) Ulkopuolinen tarkastus Sisäpuolinen tarkastus Oppilaan oikea asento: turvavöiden, istuimen tai ohjainten (jalkapolkimien) säätäminen Käynnistys ja lämmityskäyttö, tarkistukset Koekäyttö ja järjestelmien kokeilu Jäähdytyskäyttö, järjestelmien tarkistukset ja moottorin pysäyttäminen Lentokoneen jättäminen: pysäköinti, suojaukset ja varmistukset Asiakirjojen täyttäminen BRIEFINGHARJOITUS 3 (Vain harjoituslento) HARJOITUSLENTO 3 Tutustumislento BRIEFINGHARJOITUS 4 OHJAINTEN VAIKUTUKSET Tavoitteet Pääohjainten toiminta, siivet vaakasuorassa ja kallistettuna Siivekkeiden ja sivuperäsimen muut vaikutukset Inertian vaikutus Ilmanopeuden vaikutus Potkurivirran vaikutus Tehon vaikutus Ohjainten virityksen (trimmauksen) vaikutus Laskusiivekkeiden vaikutus Seossäädön käyttö Imuilman lämmityksen käyttö Ohjaamon lämmitys- ja tuuletusjärjestelmien käyttö Muiden säätimien vaikutus (tarpeen mukaan) Hyvä ilmailutapa HARJOITUSLENTO 4 OHJAINTEN VAIKUTUKSET Pääohjainten toiminta, siivet vaakasuorassa ja kallistettuna Siivekkeiden ja sivuperäsimen muut vaikutukset Ilmanopeuden vaikutus Potkurivirran vaikutus Tehon vaikutus Ohjainten virityksen (trimmauksen) vaikutus Laskusiivekkeiden vaikutus Seossäädön käyttö Imuilman lämmityksen käyttö Ohjaamon lämmitys- ja tuuletusjärjestelmien käyttö Muiden säätimien vaikutus (tarpeen mukaan) Hyvä ilmailutapa H-11 Muutos 3

118 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 5 RULLAUS Tavoitteet: Tarkistukset ennen rullausta Liikkeelle lähtö, nopeuden säätö ja pysäyttäminen Moottorin oikea käsittely Ohjaaminen ja kääntyminen (myös liikkuminen ahtaissa paikoissa) Menetelmät ja varotoimet pysäköintialueella Tuulen vaikutus ja ohjainten käyttö Maanpinnan laadun vaikutus Sivuperäsimen vapaa liike Opastusmerkit Mittareiden tarkistukset Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdon menetelmät Yleisiä virheitä HÄTÄTILANTEET Ohjainvika / jarruvika HARJOITUSLENTO 5 RULLAUS Tarkistukset ennen rullausta Liikkeelle lähtö, nopeuden säätö ja pysäyttäminen Moottorin oikea käsittely Ohjaaminen ja kääntyminen Kääntyminen ahtaassa paikassa Menetelmät ja varotoimet pysäköintialueella Tuulen vaikutus ja ohjainten käyttö Maanpinnan laadun vaikutus Sivuperäsimen vapaa liike Opastusmerkit Mittareiden tarkistukset Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdon menetelmät HÄTÄTILANTEET Ohjainvika / jarruvika BRIEFINGHARJOITUS 6 SUORA VAAKALENTO Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Pituusvakavuus ja korkeusohjaus Massakeskiön sijainnin vaikutus pituusvakavuuteen ja ohjattavuuteen Kallistus- ja suuntavakavuus (kallistusohjaus ja tasapaino) Lentokoneen asennon ja tasapainon hallinta Lentokoneen ohjainten säätäminen (trimmaus) H-12 Muutos 3

119 JAR-FCL 1 Luku H Tehoasetukset ja ilmanopeudet Vastus- ja tehokäyrät Toimintamatka ja toiminta-aika Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 6 SUORA VAAKALENTO Normaalilla matkalentoteholla: Vaakalentoon asettuminen ja vaakalennon säilyttäminen Lentokoneen vakavuuden esittely Korkeusohjaus, mukaan lukien korkeusperäsintrimmin käyttö Kallistusohjaus, suunta ja tasapaino, sivuperäsintrimmin käyttö (jos on) Valituilla nopeuksilla (tehon käyttö): Vastuksen vaikutus ja tehon käyttö (kaksi ilmanopeutta samalla tehoasetuksella) Suora vaakalento eri lentoasuissa (laskusiivekkeet, laskuteline) Mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 7 NOUSU Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Tehon/ilmanopeuden ja kohoamisnopeuden välinen suhde (tehokäyrät, paras kohoamisnopeus V Y ) Massan vaikutus Laskusiivekkeiden vaikutus Moottoriin liittyvät seikat Tiheyskorkeuden vaikutus Matkanousu Paras nousukulma (V X ) Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 7 NOUSU Nousun aloitus ja parhaan kohoamisnopeuden säilyttäminen Vaakalentoon siirtyminen Vaakalentoon siirtyminen määräkorkeudessa Nousu laskusiivekkeet alhaalla Siirtyminen normaaliin nousuun Matkanousu Nousu parhaalla nousukulmalla Mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi Hyvä ilmailutapa H-13 Muutos 3

120 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 8 KORKEUDEN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Liukukulma - ilmanopeus - vajoamisnopeus Laskusiivekkeiden vaikutus Tuulen vaikutus Massan vaikutus Moottoriin liittyvät seikat Korkeuden vähentäminen osateholla - teho/ilmanopeus - vajoamisnopeus Matkalentoliuku Sivuluisu Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 8 KORKEUDEN VÄHENTÄMINEN Liu un aloitus ja säilyttäminen Vaakalentoon siirtyminen Vaakalentoon siirtyminen määräkorkeudessa Korkeuden vähentäminen laskusiivekkeet alhaalla Korkeuden vähentäminen osateholla ja matkalentoliuku (myös tehon ja ilmanopeuden vaikutus) Sivuluisu (vain soveltuvilla lentokonetyypeillä) Mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 9 KAARROT Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Ohjainten käyttö Tehon käyttö Lentoasennon ja tasapainon säilyttäminen Keskikaarrot Nousu- ja liukukaarrot Sivuluisukaarrot Kaarrot ennalta määrättyyn suuntaan - suuntahyrrän ja magneettikompassin käyttö Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 9 KAARROT Keskikaartojen aloitus ja säilyttäminen Oikaisu kaarrosta Virheet kaarrossa (pituuskallistus, sivuttaiskallistus, ohjainten yhteiskäyttö) Nousukaarrot H-14 Muutos 3

121 JAR-FCL 1 Luku H Liukukaarrot Sivuluisukaarrot (vain soveltuvilla lentokonetyypeillä) Kaarrot ennalta määrättyyn suuntaan, suuntahyrrän ja kompassin käyttö Mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi Hyvä ilmailutapa SAKKAUKSEN / SYÖKSYKIERTEEN TUNNISTAMINEN JA VÄLTTÄMINEN KOULUTUKSEEN KUULUVAT HARJOITUKSET: 10 A, 10 B ja 11 A BRIEFINGHARJOITUS 10 A HIDASLENTO Tavoitteet: Lentokoneen käsittelyominaisuudet hidaslennossa seuraavilla nopeuksilla: V S1 & V SO + 10 solmua V S1 & V SO + 5 solmua Opettajan suorittama häirintä hidaslennon aikana Ylösvedon vaikutus lentoasuissa, joissa moottoritehon käyttö aiheuttaa voimakkaan nokan nousutaipumuksen Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 10 A HIDASLENTO Hyvä ilmailutapa Turvallisuustarkistukset Hidaslennon esittely Hallittu hidaslento sileänä: V S solmua, myös laskusiivekkeet alhaalla V SO + 10 solmua: Suora vaakalento Vaakakaarrot Nousu ja korkeuden vähentäminen Nousu- ja liukukaarrot Hallittu hidaslento sileänä: V S1 + 5 solmua, myös laskusiivekkeet alhaalla V SO + 5 solmua: Suora vaakalento Vaakakaarrot Nousu ja korkeuden vähentäminen Nousu- ja liukukaarrot Epävakaat liukukaarrot hitaalla ilmanopeudella - vakaan lennon säilyttämisen tärkeys H-15 Muutos 3

122 JAR-FCL 1 Luku H Opettajan suorittama häirintä hidaslennon aikana - vakaan lennon ja turvallisen ilmanopeuden säilyttämisen tärkeys Ylösveto lentoasuissa, joissa moottoritehon käyttö aiheuttaa voimakkaan nokan nousutaipumuksen BRIEFINGHARJOITUS 10 B SAKKAUS Tavoitteet: Sakkauksen ominaispiirteet Kohtauskulma Ohjainten teho sakkauksen aikana Sakkausnopeuteen vaikuttavat tekijät: Laskusiivekkeiden/etureunasolakoiden/solien vaikutus Tehon/massan/massakeskiön/kuormituskertoimen vaikutus Epätasapainon vaikutus sakkauksessa Sakkauksesta varoittavat merkit Sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu Sakkaus ja oikaisu: Ilman tehoa Tehoa käyttäen Laskusiivekkeet alhaalla Nousu maksimiteholla (suora lento ja kaarrot sakkaukseen asti käyttämättä sivuperäsintä suunnan korjaukseen) * Sakkaus ja oikaisu liikkeissä, joissa kiihtyvyys on yli 1 G (g-sakkaus, mukaan lukien jälkisakkaus ja oikaisu siitä) Oikaisu alkavasta sakkauksesta lasku- ja muissa lentoasuissa ja olosuhteissa Oikaisu sakkauksen alkuvaiheessa lentoasun muutoksen aikana Sakkaus ja oikaisu alkavasta sakkauksesta; opettajan suorittama häirintä Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä * Kiinnittäen huomiota liikehtimisrajoituksiin, ja myös massa- ja massakeskiörajoitukset on tarkistettava lentokäsikirjasta tai käyttöohjekirjasta. Nämä tekijät on huomioitava myös seuraavassa harjoituksessa (syöksykierteet). HARJOITUSLENTO 10 B SAKKAUS Hyvä ilmailutapa - turvallisuustarkistukset Sakkauksesta varoittavat merkit Sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu Oikaisu ilman tehoa Oikaisu tehoa käyttäen Oikaisu kun kone kallistuu sakkauksessa Sakkaus moottoritehoa käyttäen ja oikaisu Sakkaus laskusiivekkeet alhaalla ja oikaisu Nousu maksimiteholla (suora lento ja kaarrot) sakkaukseen asti käyttämättä sivuperäsintä suunnan korjaukseen - Epätasapainon vaikutus sakkauksessa, kun käytetään nousutehoa. * Sakkaus ja oikaisu liikkeissä, joissa kiihtyvyys on yli 1 G (g-sakkaus, mukaan lukien jälkisakkaus ja oikaisu siitä) Oikaisu alkavasta sakkauksesta lasku- ja muissa lentoasuissa sekä olosuhteissa H-16 Muutos 3

123 JAR-FCL 1 Luku H Oikaisu sakkauksen alkuvaiheessa lentoasun muutoksen aikana Opettajan suorittama häirintä sakkauksen aikana * Kiinnittäen huomiota liikehtimisrajoituksiin, lentokäsikirjan ohjeisiin sekä massa- ja massakeskiölaskelmiin. Nämä tekijät on huomioitava myös seuraavassa harjoituksessa (syöksykierteet). BRIEFINGHARJOITUS 11 A ALKAVAN SYÖKSYKIERTEEN OIKAISU Tavoitteet: Syöksykierteen ominaispiirteet, syyt, vaiheet ja autorotaatio Tunnistaminen ja oikaisu syöksykierteen alkuvaiheessa - aloitus eri lentoasennoista Lentokoneen rajoitukset Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 11 A ALKAVAN SYÖKSYKIERTEEN OIKAISU Lentokoneen rajoitukset Hyvä ilmailutapa Turvallisuustarkistukset Syöksykierteen tunnistus alkuvaiheessa Oikaisu alkavasta syöksykierteestä, johon on menty eri lentoasennoista sileänä; myös opettajan suorittaman häirinnän aikana. BRIEFINGHARJOITUS 11 B KEHITTYNEEN SYÖKSYKIERTEEN OIKAISU Tavoitteet: Syöksykierteen aloitus Syöksykierteen suunnan tunnistaminen Syöksykierteen oikaisu Ohjainten käyttö Tehon/laskusiivekkeiden vaikutukset (lentokonetyypin mukaiset laskusiivekerajoitukset) Massakeskiöaseman vaikutus syöksykierreominaisuuksiin Syöksykierteen suoritus eri lentoasennoista Lentokoneen rajoitukset Hyvä ilmailutapa, turvallisuustarkistukset Yleisiä virheitä oikaisussa HARJOITUSLENTO 11 B KEHITTYNEEN SYÖKSYKIERTEEN OIKAISU Lentokoneen rajoitukset Hyvä ilmailutapa Turvallisuustarkistukset Syöksykierteen aloitus Syöksykierteen suunnan tunnistaminen Syöksykierteen oikaisu (lentokäsikirjan mukaan) H-17 Muutos 3

124 JAR-FCL 1 Luku H Ohjainten käyttö Tehon/laskusiivekkeiden vaikutus (lentokonetyypin mukaiset rajoitukset) Syöksykierteen aloitus ja oikaisu eri lentoasennoista BRIEFINGHARJOITUS 12 LENTOONLÄHTÖ JA NOUSU MYÖTÄTUULIOSALLE Tavoitteet: Lentokoneen käsittely - lähtökiidon pituuteen ja alkunousuun vaikuttavat tekijät Oikea irrotusnopeus, korkeusperäsimen käyttö (nokkapyörän rasituksen välttäminen), sivuperäsimen ja tehon käyttö Tuulen vaikutus (myös sivutuulikomponentti) Laskusiivekkeiden vaikutus (päättäminen niiden käytöstä ja sallittu määrä) Kiitoalueen laadun ja kaltevuuden vaikutus lähtökiitoon Massan, lentopaikan korkeuden ja lämpötilan vaikutus lentoonlähdön ja nousun suoritusarvoihin Tarkistukset ennen lentoonlähtöä Lennonjohdon menetelmät (ennen lentoonlähtöä) Muistinvaraiset toimenpiteet lentoonlähdön aikana ja sen jälkeen Melunvaimennusmenetelmät Kannuspyöräkoneen erityispiirteet (tarvittaessa) Lentoonlähdössä lyhyeltä tai pehmeältä kiitotieltä huomioon otettavat seikat ja menetelmät HÄTÄTILANTEET: Lentoonlähdön keskeytys Moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdon menetelmät Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 12 LENTOONLÄHTÖ JA NOUSU MYÖTÄTUULIOSALLE Tarkistukset ennen lentoonlähtöä Lentoonlähtö vastatuuleen Oikea asento lähtökiidossa (nokkapyörän rasituksen välttäminen) Lentoonlähtö sivutuulessa Muistinvaraiset toimenpiteet lentoonlähdössä ja lentoonlähdön jälkeen Menetelmät ja tekniikat lentoonlähdössä lyhyeltä ja/tai pehmeältä kiitotieltä (mukaan lukien suoritusarvolaskelmat) Melunvaimennusmenetelmät Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 13 LASKUKIERROS, LÄHESTYMINEN JA LASKU Tavoitteet: Myötätuuliosa, perusosa, lähestyminen - asema ja toimenpiteet Loppulähestymiseen ja laskukiitoon vaikuttavat tekijät Massan vaikutus Korkeuden ja lämpötilan vaikutukset H-18 Muutos 3

125 JAR-FCL 1 Luku H Tuulen vaikutus Laskusiivekkeiden vaikutus Lasku Laskualueen laadun ja kaltevuuden vaikutus laskukiitoon Erilaiset lähestymiset ja laskut: Moottoritehoa käyttäen Sivutuulessa Laskusiivekkeitä käyttämättä (sopivassa kurssin vaiheessa) Liuku (lähestyminen ja lasku ilman moottoritehoa) Lyhyt kiitotie Pehmeä kiitotie Kannuspyöräkoneen erityispiirteet (tarvittaessa) Keskeytetty lähestyminen Moottorin oikea käsittely Jättöpyörteiden huomioon ottaminen Nopeiden tuulen muutosten (windshear) huomioon ottaminen Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdon menetelmät Laskun keskeytys / ylösveto Ilmatilan tarkkailu (korostettava erityisesti) Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 13 LASKUKIERROS, LÄHESTYMINEN JA LASKU Menetelmät laskukierroksessa - myötätuuliosa, perusosa Lähestyminen ja lasku tehoa käyttäen Oikea asento laskukiidossa (nokkapyörän rasituksen välttäminen) Tuulen vaikutus lähestymis- ja kosketusnopeuksiin, laskusiivekkeiden käyttö Lähestyminen ja lasku sivutuulessa Lähestyminen ja lasku tyhjäkäynnillä Lähestyminen ja lasku ilman laskusiivekkeitä (lyhyt ja pehmeä kiitotie) Lyhyellä ja pehmeällä kiitotiellä käytettävät menetelmät Lasku päätelineille (kannuspyöräkoneilla) Keskeytetty lähestyminen / ylösveto Laskun keskeytys / ylösveto Melunvaimennusmenetelmät Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 14 ENSIMMÄINEN YKSINLENTO JA KOKEMUKSEN HANKKIMINEN Yhteenveto asioista, jotka on käsiteltävä ennen oppilaan lähettämistä ensimmäiselle yksinlennolle. HUOM: Oppilaan saatua rutiinia laskukierroksen lentämisessä yksin olisi seuraavilla koululennoilla käsiteltävä: Laskukierroksesta poistuminen ja laskukierrokseen liittyminen Kentän lähiympäristö (rajoitukset, valvottu ilmatila jne.) Kaarrot kompassin avulla QDM:n merkitys ja käyttö Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä H-19 Muutos 3

126 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 14 ENSIMMÄINEN YKSINLENTO JA KOKEMUKSEN HANKKIMINEN Oppilaan saatua rutiinia laskukierroksen lentämisessä yksin olisi seuraavilla koululennoilla käsiteltävä: Laskukierroksesta poistuminen ja laskukierrokseen liittyminen Kentän lähiympäristö (rajoitukset, valvottu ilmatila jne.) Kaarrot kompassin avulla QDM-suuntiman hankkiminen Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 15 VAATIVAMMAT (JYRKÄT) KAARROT Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Tehon käyttö Kuormituskertoimen vaikutus: Rakenteelliset seikat Suurempi sakkausnopeus Fysiologiset vaikutukset Kaartonopeus ja -säde Jyrkät vaaka-, liuku- ja nousukaarrot Kaartosakkaus * Syöksykierre kaarrosta - oikaisu alkuvaiheessa * Kierukka Epätavalliset lentoasennot ja oikaisu niistä Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä * Kiinnittäen huomiota liikehtimisrajoituksiin, lentokäsikirjan tai käyttöohjekirjan massa- ja massakeskiörajoituksiin sekä muihin syöksykierteen harjoittelua koskeviin rajoituksiin. HARJOITUSLENTO 15 VAATIVAMMAT (JYRKÄT) KAARROT Jyrkät vaaka-, liuku- ja nousukaarrot Kaartosakkaus Kierukka Syöksykierre kaarrosta Oikaisu epätavallisista asennoista Kaarrot maksimikulmanopeudella Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 16 PAKKOLASKU ILMAN MOOTTORITEHOA Tavoitteet: Pakkolaskupaikan valinta Varautuminen suunnitelman muuttamiseen H-20 Muutos 3

127 JAR-FCL 1 Luku H Liitomatkan huomioon ottaminen Korkeuden vähennyksen suunnittelu Tarkistuskohdat Tarkistukset moottorihäiriötilanteessa Radion käyttö - radiopuhelinliikenteen hätämenetelmät Perusosa Loppulähestyminen Ylösveto Laskussa huomioon otettavat seikat Toimenpiteet laskun jälkeen - lentokoneen turvallisuus Moottorihäiriön syyt Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 16 PAKKOLASKU ILMAN MOOTTORITEHOA Pakkolaskumenetelmät Pakkolaskupaikan valinta: Varautuminen suunnitelman muuttamiseen Liitomatkan huomioon ottaminen Korkeuden vähennyksen suunnittelu: Tarkistuskohdat Tarkistukset moottorihäiriötilanteessa Moottorin jäähtymiseen liittyvät varotoimet Radion käyttö Perusosa Loppulähestyminen Lasku ) Kun harjoitus Toimenpiteet laskun jälkeen: ) suoritetaan Lentokoneen turvallisuus ) lentopaikalla Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 17 VALMISTELTU PAKKOLASKU Tavoitteet: Tilanteet, joissa valmisteltu pakkolasku on tarpeen (olosuhteet lennon aikana): Laskupaikan valinta ja yhteydenpito (radiopuhelinliikenne) Laskupaikan tarkistus ylilennolla Simuloitu lähestyminen Nousu uudelleen Lasku normaalille lentopaikalle Lasku käytöstä poistetulle lentopaikalle Lasku tavalliselle pellolle Laskukierros ja lähestyminen Toimenpiteet laskun jälkeen: Lentokoneen turvallisuus Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä H-21 Muutos 3

128 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 17 VALMISTELTU PAKKOLASKU Tilanteet, joissa valmisteltu pakkolasku on tarpeen (olosuhteet lennon aikana): Laskupaikan valinta Laskupaikan tarkistus ylilennolla Simuloitu lähestyminen Nousu uudelleen Lasku normaalille lentopaikalle Lasku käytöstä poistetulle lentopaikalle Lasku tavalliselle pellolle Laskukierros ja lähestyminen Toimenpiteet laskun jälkeen: Lentokoneen turvallisuus Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 18A LENTOSUUNNISTUS Lennon suunnittelu Tavoitteet: Sääennusteet ja vallitseva sää Karttojen valinta ja valmistelu Reitin valinta: Valvottu ilmatila Vaara-, kielto- ja rajoitusalueet Turvallinen korkeus Laskelmat: Magneettiset ohjaussuunnat ja lentoajat reitillä Polttoaineenkulutus Massa ja massakeskiöasema Massa ja suoritusarvot Lennolla tarvittavat tiedot: NOTAMit ym. Tarvittavien radiotaajuuksien muistiin merkitseminen Varalentopaikkojen valinta Lentokoneen asiakirjat Ilmoitukset lennosta: Lähtöilmoitusmenettelyt Lentosuunnitelmat Lähtö lentopaikalta Ohjaamotyöskentelyn järjestely Lähtömenetelmät: Korkeusmittariasetukset Ohjaussuuntien määrittäminen Arvioidut saapumisajat tarkistuspisteisiin ja niiden muistiin merkitseminen H-22 Muutos 3

129 JAR-FCL 1 Luku H Matkalento: Kartanluku - maaston piirteiden tunnistaminen Korkeuden ja suunnan säilyttäminen Aika-arvioiden ja ohjaussuunnan korjaukset, tuulen vaikutuksen, sortokulman ja maanopeuden tarkistukset Lennon edistymisen kirjaaminen Radion käyttö (myös VDF, jos käytettävissä) Minimisääolosuhteet lennon jatkamiseen Päätöksenteko lennon aikana, lentoreitin muuttaminen / lento varakentälle Toiminta valvotussa ilmatilassa Valvottuun ilmatilaan saapuminen, sen läpi lentäminen ja sieltä poistuminen Suunnistus minimikorkeudessa Toimenpiteet, kun sijainti on epävarma ) mukaan lukien Toimenpiteet eksyttäessä ) radiopuhelinliikenne Radiosuunnistuslaitteiden käyttö Saapumismenetelmät Saapuminen lentopaikan laskukierrokseen: Korkeusmittarin asetus, yhteydenpito lennonjohtoon, radiopuhelinliikenne jne. Laskukierrokseen liittyminen (valvotulla / valvomattomalla lentopaikalla) Menetelmät laskukierroksessa Pysäköintimenetelmät Lentokoneen suojaukset ja varmistukset Tankkaus ja saapumisilmoitus HARJOITUSLENTO 18A LENTOSUUNNISTUS Lennon suunnittelu: Sääennuste ja vallitseva sää Karttojen valinta ja valmistelu: Reitin valinta Valvottu ilmatila Vaara-, kielto- ja rajoitusalueet Turvallinen korkeus Laskelmat: Magneettiset ohjaussuunnat ja lentoajat reitillä Polttoaineenkulutus Massa ja massakeskiöasema Massa ja suoritusarvot Lennolla tarvittavat tiedot: NOTAMit ym. Tarvittavien radiotaajuuksien muistiin merkitseminen Varalentopaikkojen valinta Lentokoneen asiakirjat Ilmoitukset lennosta: Lennonselvitysmenettelyt (tarpeen mukaan) Lentosuunnitelmat LÄHTEMINEN LENTOPAIKALTA Ohjaamotyöskentelyn järjestely Lähtömenetelmät: Korkeusmittariasetukset H-23 Muutos 3

130 JAR-FCL 1 Luku H Matkalento: Arvioidut saapumisajat tarkistuspisteisiin ja niiden muistiin merkitseminen Tuulen vaikutuksen, sortokulman ja maanopeuden tarkistukset Korkeuden ja ohjaussuunnan säilyttäminen Arvioiden ja ohjaussuunnan korjaukset Lennon edistymisen kirjaaminen Radion käyttö (myös VDF, jos käytettävissä) Minimisääolosuhteet lennon jatkamiseen Päätöksenteko lennon aikana Lentoreitin muuttaminen / lento varakentälle Toiminta valvotussa ilmatilassa Valvottuun ilmatilaan saapuminen, sen läpi lentäminen ja sieltä poistuminen Toimenpiteet, kun sijainti on epävarma Toimenpiteet eksyttäessä Radiosuunnistuslaitteiden käyttö Saapumismenetelmät: Saapuminen lentopaikalle: Korkeusmittarin asetus, yhteydenpito lennonjohtoon jne. Laskukierrokseen liittyminen Menetelmät laskukierroksessa Pysäköintimenetelmät Lentokoneen suojaukset ja varmistukset Tankkaus Saapumisilmoitus BRIEFINGHARJOITUS 18B SUUNNISTUS MATALALLA / HUONOSSA NÄKYVYYDESSÄ Tavoitteet: Yleistä: Suunnitteluvaatimukset ennen lentämistä tulo- ja lähtöreiteillä Lennonjohtosäännöt, ohjaajan kelpoisuus ja lentokoneen varustus Tulo- ja lähtöreitit sekä alueet, joilla on noudatettava paikallisia erityissääntöjä Tutustuminen matalalentoon: Toimenpiteet ennen korkeuden vähentämistä Näkövaikutelmat ja korkeuden säilyttäminen matalalla Nopeuden ja inertian vaikutukset kaarroissa Tuulen ja turbulenssin vaikutukset Lentäminen matalalla: Sään huomioon ottaminen Matalat pilvet ja hyvä näkyvyys Matalat pilvet ja huono näkyvyys Kohtalaisten ja rankkojen sadekuurojen välttäminen Sateen vaikutus Liittyminen laskukierrokseen Laskukierros, lähestyminen ja lasku huonossa säässä Hyvä ilmailutapa H-24 Muutos 3

131 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 18B SUUNNISTUS MATALALLA Tutustuminen matalalentoon: Tulo- ja lähtöreitit sekä alueet, joilla on noudatettava paikallisia erityissääntöjä Toimenpiteet ennen korkeuden vähentämistä Näkövaikutelmat ja korkeuden säilyttäminen matalalla Nopeuden ja inertian vaikutukset kaarroissa Tuulen ja turbulenssin vaikutukset Lentäminen matalalla: Sään huomioon ottaminen Matalat pilvet ja hyvä näkyvyys Matalat pilvet ja huono näkyvyys Kohtalaisten ja rankkojen sadekuurojen välttäminen Sateen vaikutus (näkyvyys eteenpäin) Liittyminen laskukierrokseen Laskukierros, lähestyminen ja lasku huonossa säässä Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 18C RADIOSUUNNISTUSLAITTEIDEN KÄYTTÖ VFR-LENNOILLA Tavoitteet: a. VOR:n käyttö - käytettävissä olevat VOR-majakat, AIP:n tiedot - signaalin vastaanottoetäisyys - viritys ja VOR-majakan tunnistaminen - radiaalit ja numerointimenetelmä - suuntimanvalitsimen (OBS) käyttö - TO/FROM-näyttö, aseman ylitys - radiaalin valinta, radiaalille hakeutuminen ja radiaalin seuraaminen - sijainnin määritys kahden aseman avulla b. ADF:n käyttö - käytettävissä olevat NDB-majakat, AIP:n tiedot - signaalin vastaanottoetäisyys - viritys ja radiomajakan tunnistaminen - sijaintisuunnan määritys suhteessa NDB-majakkaan - kohtilento NDB-majakalle c. VHF-suuntiman käyttö (VDF) - saatavuus, AIP:n tiedot - radiopuhelinliikenteen menetelmät - QDM:n ja QTE:n pyytäminen d. Tutkapalvelun käyttö - palvelun saatavuus ja antajat, AIS - palvelutyypit - radiopuhelinliikenteen menetelmät ja transponderin käyttö - moodin valinta - hätäkoodit H-25 Muutos 3

132 JAR-FCL 1 Luku H e. Etäisyydenmittauslaitteen (DME) käyttö - käytettävyys, AIP:n tiedot - toimintamoodit - viistoetäisyys f. Alue- ja satelliittisuunnistusjärjestelmien käyttö (RNAV - SATNAV) - käytettävyys - toimintamoodit - rajoitukset HARJOITUSLENTO 18C RADIOSUUNNISTUS a. VOR:n käyttö - käytettävissä olevat VOR-majakat, AIP:n tiedot, taajuudet - viritys ja VOR-majakan tunnistaminen - suuntimanvalitsin (OBS) - TO/FROM-näyttö, sijainnin määritys - poikkeamanäyttö (CDI) - radiaalin määritys - radiaalille hakeutuminen ja radiaalin seuraaminen - VOR-aseman ylitys - paikanmääritys kahden VOR:n avulla b. Radiokompassin (ADF) käyttö - suuntaamattomat radiomajakat (NDB) - käytettävissä olevat radiomajakat, AIP:n tiedot, taajuudet - viritys ja radiomajakan tunnistaminen - sijaintisuunnan määritys suhteessa radiomajakkaan - kohtilento c. VHF-suuntiman käyttö (VDF) - saatavuus, AIP:n tiedot, taajuudet - radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon - QDM:n pyytäminen ja kohtilento d. Reitti/lähivalvontatutkan käyttö - saatavuus, AIP:n tiedot - menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon - ohjaajan velvollisuudet ja vastuu - toisiovalvontatutka (SSR) - tutkavastaimet (transponderit) - koodin valinta - kysely- ja vastauspulssit e. Etäisyydenmittauslaitteen (DME) käyttö - viritys ja DME-aseman tunnistaminen - toimintamoodit f. Alue- ja satelliittisuunnistusjärjestelmien käyttö (RNAV - SATNAV) - asetukset - toiminta - tulkinta H-26 Muutos 3

133 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 19 JOHDATUS MITTARILENTOON Tavoitteet: Lennonvalvontamittarit Fysiologiset seikat Mittareihin luottaminen ja mittarinäyttämien tulkinta Asentomittarilento Pituuskallistusnäytöt Sivuttaiskallistusnäytöt Erilaiset mittarien näyttötyypit Johdatus keinohorisontin käyttöön Pituuskallistus (nokan asento) Sivuttaiskallistusasento Ohjaussuunnan säilyttäminen ja vakaa lento Mittarien rajoitukset (mm. järjestelmähäiriöt) LENTOASENTO, TEHO JA SUORITUSKYKY Asentomittarilento: Hallintamittarit Suorituskyvyn mittarit Tehon ja lentoasun muutosten vaikutus Mittarilukemien ristiintarkistus Mittarien tulkinta Suorat ja epäsuorat näytöt (suorituskyvyn mittarit) Mittarinäytön viive Valikoiva mittarinäyttämien tarkistus PERUSLENTOLIIKKEET (KAIKKI MITTARIT KÄYTETTÄVISSÄ) Suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla Nousu Korkeuden vähentäminen Mittarikaarrot Vaaka ) Nousu ) ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan Liuku ) HARJOITUSLENTO 19 JOHDATUS MITTARILENTOON Fysiologiset aistimukset Mittareihin luottaminen ja mittarinäyttämien tulkinta Asentomittarilento Pituuskallistusasento Sivuttaiskallistusasento Ohjaussuunnan säilyttäminen ja vakaa lento Asentomittarilento Tehon ja lentoasun muutosten vaikutus Mittarilukemien ristiintarkistus Valikoiva mittarinäyttämien tarkistus H-27 Muutos 3

134 JAR-FCL 1 Luku H PERUSLENTOLIIKKEET (KAIKKI MITTARIT KÄYTETTÄVISSÄ) Suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla Nousu Korkeuden vähentäminen Mittarikaarrot Vaaka ) Nousu ) ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan Liuku ) BRIEFINGHARJOITUS 20 YÖLENNON PERUSTEET Yhteenveto asioista, jotka on käsiteltävä ennen oppilaan lähettämistä ensimmäiselle yksinlennolle yöllä. Käynnistysmenetelmät Paikalliset toimintamenetelmät - mm. yhteydenpito lennonjohtoon Rullaus Pysäköintialueen ja rullausteiden valot Nopeuden ja etäisyyksien arviointi Rullaustien valojen käyttö Vaarojen välttäminen - estevalot Mittarien tarkistukset Odotuspaikka - valojen käyttö Tutustumislento yöllä Tutustuminen paikallisiin olosuhteisiin Muiden ilma-alusten valojen merkitys Maassa olevat estevalot Ohjaajan huomion jakaminen - ulkoisten vertailukohtien ja mittarien seuraaminen Paluumenetelmä Lentopaikan valot - lähestymis- ja kiitotievalot (mm. VASI ja PAPI) Kynnysvalot Lähestymisvalot Liukukulmavalojärjestelmät LASKUKIERROKSEN LENTÄMINEN YÖLLÄ Lentoonlähtö ja nousu Rullaaminen kiitotielle lähtöpaikkaan Ulkoiset vertailukohdat lähtökiidon aikana Siirtyminen mittarilentoon Alkunousu Lennonvalvontamittarien käyttö Mittarinousu ja alkukaarto Laskukierros Lentokoneen aseman määritys - näköyhteys kiitotievaloihin Laskukierros ja ilmatilan tarkkailu Alkulähestyminen ja kiitotievalojen esittely Lentokoneen aseman määritys Kiitotievalojen ja VASI (tai PAPI) -valojen muuttuminen H-28 Muutos 3

135 JAR-FCL 1 Luku H Oikealle lähestymislinjalle hakeutuminen Nousu uudelleen Lähestyminen ja lasku Aseman määritys, perusosa ja loppulähestyminen Tuulen vuorokausivaihtelun vaikutus Laskuvalonheittimen käyttö Loppuloivennus ja maakosketus Laskukiito Kääntyminen pois kiitotieltä - nopeuden hallinta Keskeytetty lähestyminen Mittarien käyttö Liittyminen uudelleen laskukierrokseen MATKALENTO YÖLLÄ Lennon suunnittelun erityinen tärkeys Yöllä näkyvien maamerkkien valinta Valomajakat Ohjaamon valaistuksen vaikutus kartan väreihin Radiosuunnistuslaitteiden käyttö Kuunvalon vaikutus näkyvyyteen yöllä Turvallisen lentokorkeuden säilyttämisen tärkeys Varalentopaikat ja niiden käytettävyys Vaikeus havaita sään huononeminen Menetelmät eksyttäessä HÄTÄTILANTEET YÖLLÄ Radiovika Kiitotievalojen vika Lentokoneen laskuvalonheittimen vika Lentokoneen sisävalaistuksen vika Lentokoneen purjehdusvalojen vika Sähköjärjestelmän täydellinen vikaantuminen Lentoonlähdön keskeytys Moottorihäiriö Menetelmät esteiden rajoittamalla kiitotiellä [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-29 Muutos 3

136 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL 1.355(a)(2) Lennonopettajien (FI) ja mittarilentokouluttajien (IRI) kertauskoulutus (Katso JAR-FCL 1.355) 1 Lennonopettajien ja mittarilentokouluttajien kertauskoulutustilaisuuksien järjestämisessä JAA:n jäsenvaltioissa olisi otettava huomioon koulutuspaikkojen maantieteellinen sijainti ja osanottajamäärä. Tilaisuuksia olisi järjestettävä kiertävästi eri puolilla maata. 2 Koulutustilaisuuksien olisi oltava vähintään kaksipäiväisiä. Osanottajien vaaditaan osallistuvan koko tilaisuuteen, mukaan lukien ryhmätyöt. Lisäksi olisi harkittava eri näkökohtia, kuten muiden ilma-alusryhmien kelpuutusten haltijoiden mukaan ottamista. 3 Koulutustilaisuuksissa olisi oltava opettajina kokeneita, koulutustyössä mukana olevia lennonopettajia tai mittarilentokouluttajia, jotka tuntevat lupakirjojen ja kelpuutusten uusimisvaatimukset ja nykyaikaiset opetusmenetelmät käytännössä. 4 Viranomaisen hyväksymän koulutustilaisuuden järjestäjä täyttää ja allekirjoittaa osanottolomakkeen (katso IEM FCL 1.355) sen jälkeen, kun lennonopettaja tai mittarilentokouluttaja on ollut mukana tilaisuudessa ja osallistunut siihen hyväksytysti. 5 Lennonopettajien ja mittarilentokouluttajien kertauskoulutustilaisuuden sisältö olisi valittava seuraavista aiheista: a. uudet ja/tai ajankohtaiset säännöt ja määräykset, korostaen erityisesti JAR-FCL ja JAR-OPSvaatimusten tuntemusta; b. opetusoppi; c. opetusmenetelmät; d. opettajan rooli; e. kansalliset määräykset (tarvittaessa); f. inhimilliset tekijät; g. lentoturvallisuus, vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy; h. hyvä ilmailutapa; i. lainsäädäntö ja sen noudattamisen valvonta; j. lentosuunnistustaidot, mukaan lukien uudet tai ajankohtaiset radiosuunnistuslaitteet; k. mittarilennon opetus; ja l. säähän liittyvät aiheet, mukaan lukien säätietojen jakelu. m. Viranomaisen mahdollisesti valitsemat lisäaiheet. Koulutusjaksoihin olisi kuuluttava 45 minuutin esitys aiheesta, ja 15 minuuttia olisi varattava osanottajien kysymyksiin. Visuaalisten apuvälineiden käyttöä suositellaan. Tilaisuuksiin voi kuulua interaktiivista videokoulutusta ja muiden saatavilla olevien opetusvälineiden käyttöä ryhmätöissä. [Muutos 1, ] H-30 Muutos 3

137 JAR-FCL 1 Luku H IEM FCL Lennonopettajan kelpuutus (FI(A)) - Voimassaolon jatkamis- ja uusimislomake (Katso JAR-FCL 1.355) LENNONOPETUSKOKEMUS (Katso JAR-FCL 1.355(a)(1)) Lennonopettajan kelpuutuksen voimassaolon jatkamista hakevat merkitsevät lennonopetustuntien määrän viimeksi kuluneiden 36 kuukauden ajalta. YKSIMOOTTORISILLA MONIMOOTTORISILLA MITTARIAIKA PÄIVÄ YÖ PÄIVÄ YÖ Opetustunnit yhteensä (edelliset 36 kk): Opetustunnit yhteensä (edelliset 12 kk): LENNONOPETTAJAN KERTAUSKOULUTUSTILAISUUS (Katso JAR-FCL 1.355(a)(2)) 1 Todistan, että alla mainittu henkilö on osallistunut viranomaisen hyväksymään lennonopettajan kertauskoulutukseen. 2 Osanottajan henkilötiedot: Nimi: Lupakirjan nro: Osoite: FI(A)-kelpuutuksen päättymispäivä: 3 Koulutustilaisuuden tiedot: Päivämäärä: Paikka: 4 Vastuullisen järjestäjän vakuutus: Todistan, että yllä olevat tiedot ovat oikeita ja kertauskoulutus toteutettiin viranomaisen hyväksymällä tavalla. Hyväksymispäivä: Järjestäjän nimi: (tekstaten) Päivämäärä ja paikka: Allekirjoitus: H-31 Muutos 3

138 JAR-FCL 1 Luku H 5 Osanottajan vakuutus: Vahvistan kohtien 1-3 tiedot. Osanottajan allekirjoitus: TARKASTUSLENTO (Katso JAR-FCL 1.355(a)(3)).(Hakijan nimi) on tarkastuslennolla osoittanut, että hänellä on riittävät lennonopetustaidot. Lentoaika: Käytetty lentokone / simulaattori: Päälentoharjoitus: Lennonopettajien tarkastuslentäjän nimi: Lupakirjan numero: Päivämäärä ja paikka: Allekirjoitus: H-32 Muutos 3

139 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL Tyyppikouluttajakurssi usean ohjaajan lentokoneita varten (TRI(MPA)) (Katso JAR-FCL 1.365) (Katso JAR-FCL 1.365, liite 1) KURSSIN TAVOITE 1 Kurssi on suunniteltava niin, että hakija saa riittävän koulutuksen teoriaopetuksen, lentokoulutuksen ja synteettisen lentokoulutuksen antamiseen, jotta hän voi toimia kouluttajana sellaisten usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten, joihin hänellä on tarvittava pätevyys (katso JAR- FCL 1.365). 1 OPPIMISPROSESSI Motivaatio Havaintokyky ja ymmärtäminen Muisti ja sen käyttö Tottumukset ja niiden siirtyminen Oppimisen esteet Oppimista edistävät tekijät Oppimismenetelmät Oppimisnopeus 2 OPETTAMISPROSESSI OSA 1 OPETUSOPPI Tehokkaan opettamisen osatekijät Opetuksen suunnittelu Opetusmenetelmät Uusien asioiden opettaminen aiemmin opitun pohjalta Oppituntisuunnitelmien käyttö 3 KOULUTUKSEN PERIAATTEET Jäsennellyn (hyväksytyn) kurssin merkitys Suunnitellun koulutusohjelman tärkeys Teoria- ja lentokoulutuksen yhdistäminen 4 OPETUSMENETELMÄT a. Teoriakoulutus (luokkaopetus) Opetusvälineiden käyttö Ryhmäluennot Yksilöllinen ohjaus Oppilaiden osallistuminen ja keskustelu b. Lennonopetus Lento- ja ohjaamoympäristö Opetusmenetelmien soveltaminen Arviointi ja päätöksenteko lennon aikana ja sen jälkeen H-33 Muutos 3

140 JAR-FCL 1 Luku H 5 OPPILAAN ARVOSTELU JA KOKEET a. Oppilaan suorituksen arviointi Välikokeiden tarkoitus Tiedon palauttaminen mieleen Tiedon muuttuminen ymmärrykseksi Ymmärryksen kehittyminen toiminnaksi Edistymistahdin arviointi b. Oppilaan virheiden analysointi Virheiden syiden määrittäminen Suurten virheiden korjaaminen ensin, pienempien vasta sen jälkeen Liiallisen kritiikin välttäminen Lyhyt ja selkeä viestintä 6 KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMINEN Oppituntien suunnittelu Valmistelu Selittäminen ja havainnollinen esittäminen Oppilaan osallistuminen ja harjoittelu Arviointi 7 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET LENNONOPETUKSEN KANNALTA Fysiologiset tekijät Psykologiset tekijät Tiedon käsittely Käyttäytyminen ja asenteet Arviointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen 8 LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄVIKOJEN JA -HÄIRIÖIDEN SIMULOINTIIN LENNON AIKANA LIITTYVÄT VAARAT Turvallisen korkeuden valinta Toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) tärkeys Tilannetietoisuus Oikeiden menetelmien noudattaminen 9 KOULUTUKSEN HALLINTO Teoria- ja lentokoulutustietojen kirjaaminen Ohjaajan henkilökohtainen lentopäiväkirja Lento- ja teoriakoulutuksen opetussuunnitelma Opetusmateriaali Viralliset lomakkeet Lentokoneen lentokäsikirja / omistajan käsikirja / käyttöohjekirja Lentoa koskevat asiakirjat Ilma-aluksen asiakirjat Yksityislentäjän lupakirjamääräykset H-34 Muutos 3

141 JAR-FCL 1 Luku H OSA 2 TEKNINEN KOULUTUS 1 Kurssilla olisi käsiteltävä sitä lentokonetyyppiä, jota varten hakija haluaa antaa koulutusta. Koulutussuunnitelmassa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti koko teoriakoulutus. 2 Inhimillisten tekijöiden tunnistaminen ja soveltaminen (kuten ATPL-koulutusohjelman kohdassa 040), liittyen koulutuksen miehistöyhteistyöosuuteen. 3 Koulutusohjelmaan olisi kuuluttava lentokonetyypin mukaiset harjoitukset. 4 Tyyppikouluttajan kelpuutuksen hakija olisi koulutettava ja harjoitettava antamaan opetusta siltä paikalta, jolla perämies normaalisti toimii. Harjoitukset 5 Lentosimulaattorilla Tähdellä (*) merkityt harjoitukset olisi suoritettava lentokoneella, jos simulaattoria ei ole käytettävissä. a. tarkistuslistan käyttö, radio- ja suunnistuslaitteiden asetukset b. moottorien käynnistäminen c.* lentoonlähtötarkistukset d.* lentoonlähtö mittarien avulla, siirtyminen mittarilentoon ilmaannousun jälkeen e. lentoonlähtö sivutuulessa f. moottorihäiriö lentoonlähdön aikana V 1 :n ja V 2 :n välillä g. lentoonlähdön keskeytys ennen V 1 :n saavuttamista h. suurella Mach-nopeudella esiintyvä tärinä, erityiset lento-ominaisuudet (tarvittaessa) i.* jyrkät kaarrot j.* oikaisu lähestyvästä sakkauksesta lentoonlähtöasussa, sileänä ja laskuasussa k. mittarilähestyminen vaadittuun minimiratkaisukorkeuteen tai minimilaskeutumiskorkeuteen käsin ohjaten, yksi moottori epäkunnossa (simuloituna) lähestymisen ja laskun tai ylösvedon aikana l. laskun keskeytys ja ylösveto m. sivutuulilasku. Kategorian II ja III toiminta, jos vaaditaan 6 a. tarkkuuslähestymisiä automaattiohjauksella käyttäen automaattista tehonsäätöä ja lennonohjausnäyttöä (flight director), ylösveto ilma-aluksen tai maalaitteiden häiriön vuoksi b. ylösveto sääolosuhteiden vuoksi c. ylösveto ratkaisukorkeudesta (DH), koska lentokone on sivussa kiitotien keskilinjalta d. yksi CAT II / CAT III -lähestyminen laskuun asti. Lentokoneella (ei koske simulaattorikouluttajan valtuutuksen hakijoita eikä tyyppikouluttajia, jotka antavat ZFTT-koulutusta) 7 a. ohjaimiin tutustuminen ulkopuolisten tarkistusten aikana b. tarkistuslistan käyttö, radio- ja suunnistuslaitteiden asetukset, moottorien käynnistys c. rullaus d. lentoonlähtö e. moottorihäiriö lentoonlähdön aikana pian V 2 :n jälkeen, kun nousuasento on saavutettu H-35 Muutos 3

142 JAR-FCL 1 Luku H f. muita hätätilannetoimenpiteitä (tarvittaessa) g. ylösveto vaaditusta minimiratkaisukorkeudesta yhden moottorin ollessa epäkunnossa (simuloituna) h. lasku yhden (kriittisen) moottorin ollessa epäkunnossa (simuloituna). 8 ZFTT-koulutukseen hyväksytyllä lentosimulaattorilla (rajoitettua tyyppikouluttajan kelpuutusta varten) a. ohjaimiin tutustuminen ulkopuolisten tarkistusten aikana b. tarkistuslistan käyttö, radio- ja suunnistuslaitteiden asetukset, moottorien käynnistys c. rullaus d. lentoonlähtö e. simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdön aikana pian V 2 :n jälkeen, kun nousuasento on saavutettu f. muita hätätilannetoimenpiteitä (tarvittaessa) g. ylösveto vaaditusta minimiratkaisukorkeudesta yhden moottorin ollessa epäkunnossa h. lasku yhden (kriittisen) moottorin ollessa epäkunnossa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-36 Muutos 3

143 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) (Katso JAR-FCL 1.380) (Katso JAR-FCL 1.380, liite 1) KURSSIN TAVOITE 1 Kurssin päämääränä on antaa hakijalle riittävä koulutus teoria- ja lennonopetuksen antamiseen niin, että hän kykenee antamaan opetusta monimoottorisen yhden ohjaajan lentokoneen luokkakelpuutusta varten. TEORIAKOULUTUS 2 Tämä koulutusohjelma koskee vain monimoottorisia lentokoneita. Sen vuoksi muita, sekä yksiettä monimoottorisille lentokoneille yhteisiä asioita olisi tarpeen mukaan kerrattava, jotta myös lentokoneen käsittely ja käyttö kaikkien moottorin toimiessa tulisi katetuksi. Tähän tarkoitukseen käytetään lennonopettajakurssin teoriakoulutusohjelman soveltuvia osia (AMC FCL 1.340). Lisäksi teoriakoulutukseen olisi kuuluttava 25 tuntia luokkaopetustyöskentelyä, jossa kehitetään hakijan taitoa opettaa oppilaalle ne tiedot, jotka vaaditaan monimoottorikurssin lentokoulutusosaan. Tähän osaan kuuluvat myös harjoituslentojen ohjeistukset (briefingit). 1 OPPIMISPROSESSI Motivaatio Havaintokyky ja ymmärtäminen Muisti ja sen käyttö Tottumukset ja niiden siirtyminen Oppimisen esteet Oppimista edistävät tekijät Oppimismenetelmät Oppimisnopeus OSA 1 OPETUSOPPI 2 OPETTAMISPROSESSI Tehokkaan opettamisen osatekijät Opetuksen suunnittelu Opetusmenetelmät Uusien asioiden opettaminen aiemmin opitun pohjalta Oppituntisuunnitelmien käyttö 3 KOULUTUKSEN PERIAATTEET Jäsennellyn (hyväksytyn) kurssin merkitys Suunnitellun koulutusohjelman tärkeys Teoria- ja lentokoulutuksen yhdistäminen H-37 Muutos 3

144 JAR-FCL 1 Luku H 4 OPETUSMENETELMÄT a. Teoriakoulutus (luokkaopetus) Opetusvälineiden käyttö Ryhmäluennot Yksilöllinen ohjaus Oppilaiden osallistuminen ja keskustelu b. Lennonopetus Lento- ja ohjaamoympäristö Opetusmenetelmien soveltaminen Arviointi ja päätöksenteko lennon aikana ja sen jälkeen 5 OPPILAAN ARVOSTELU JA KOKEET a. Oppilaan suorituksen arviointi Välikokeiden tarkoitus Tiedon palauttaminen mieleen Tiedon muuttuminen ymmärrykseksi Ymmärryksen kehittyminen toiminnaksi Edistymistahdin arviointi b. Oppilaan virheiden analysointi Virheiden syiden määrittäminen Suurten virheiden korjaaminen ensin, pienempien vasta sen jälkeen Liiallisen kritiikin välttäminen Lyhyt ja selkeä viestintä 6 KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMINEN Oppituntien suunnittelu Valmistelu Selittäminen ja havainnollinen esittäminen Oppilaan osallistuminen ja harjoittelu Arviointi 7 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET LENNONOPETUKSEN KANNALTA Fysiologiset tekijät Psykologiset tekijät Tiedon käsittely Käyttäytyminen ja asenteet Arviointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen 8 LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄVIKOJEN JA -HÄIRIÖIDEN SIMULOINTIIN LENNON AIKANA LIITTYVÄT VAARAT Turvallisen korkeuden valinta Toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) tärkeys Tilannetietoisuus Oikeiden menetelmien noudattaminen H-38 Muutos 3

145 JAR-FCL 1 Luku H 9 KOULUTUKSEN HALLINTO Teoria- ja lentokoulutustietojen kirjaaminen Ohjaajan henkilökohtainen lentopäiväkirja Lento- ja teoriakoulutuksen opetussuunnitelma Opetusmateriaali Viralliset lomakkeet Lentokoneen lentokäsikirja / omistajan käsikirja / käyttöohjekirja Lentoa koskevat asiakirjat Ilma-aluksen asiakirjat Yksityislentäjän lupakirjamääräykset H-39 Muutos 3

146 JAR-FCL 1 Luku H OSA 2 TEORIAKOULUTUSOHJELMA LUOKKAOPETUKSEN OHJEELLINEN TUNTIJAKO Oppitunteja Harjoitustunteja luokassa Aihe Välikokeet 1.00 Ilmailun säädökset Suoritusarvot kaikkien moottorien toimiessa, massa ja massakeskiö 2.00 Lentäminen epäsymmetrisellä teholla Lennonteoria Ohjaaminen epäsymmetrisellä teholla lennettäessä Pienin ohjattavuusnopeus ja turvalliset nopeudet Potkurin lepuuttaminen ja palauttaminen lepuutuksesta 2.00 Suoritusarvot epäsymmetrisellä teholla lennettäessä Kyseisen lentokonetyypin järjestelmien toiminta Rungon ja moottorin rajoitukset Harjoituslentojen ohjeistukset (briefingit) Koko kurssi yht (sis. välikokeet) ILMAILUN SÄÄDÖKSET TEORIAKOULUTUKSEN OPPIAINEET Lentokoneiden suoritusarvoluokkien määritelmät (JAA) Suoritusarvokertoimet LENNONTEORIA ONGELMAT epäsymmetrinen teho ohjattavuus suoritusarvot LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA (MOOTTORIHÄIRIÖTILANTEET) H-40 Muutos 3

147 JAR-FCL 1 Luku H VOIMAT JA VOIMAPARIT työntövoimalinja sivussa keskilinjasta epäsymmetrinen lapavaikutus vastuslinja sivussa keskilinjasta pysähtyneen moottorin potkurin aiheuttama vastus kokonaisvastuksen kasvu nostovoiman epäsymmetrisyys epätasaisen potkurivirran vaikutus nokan kääntymisen (yaw) vaikutus suorassa vaakalennossa ja kaarroissa työntövoiman ja sivuperäsimen aiheuttamat sivuttaisvoimat vaikutus momenttivarsiin OHJAAMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA LENNETTÄESSÄ seuraavien ohjainten käyttö, virheellinen käyttö ja rajoitukset: sivuperäsin siivekkeet korkeusperäsin kallistuksen/sivuluisun/tasapainon vaikutus siivekkeiden ja sivuperäsimen tehon heikkeneminen sivuvakaimen sakkausmahdollisuus mittarinopeuden ja työntövoiman suhteen vaikutus jäljelle jäävän voimaepätasapainon vaikutus poljinvoimat ja säätäminen (trimmin käyttö) PIENIN OHJATTAVUUSNOPEUS JA TURVALLISET NOPEUDET pienin ohjattavuusnopeus kriittinen moottori pysähtyneenä (V MC ) määritelmä alkuperä V MC -nopeuteen vaikuttavat tekijät työntövoima massa ja massakeskiöasema korkeus merenpinnasta laskuteline laskusiivekkeet moottorin jäähdytysilman säätöluukut turbulenssi ja puuskat ohjaajan reaktiot ja taidot koneen kallistaminen toimivan moottorin puolelle vastus potkurin lepuutus kriittinen moottori turvallinen lentoonlähtönopeus V 2 -nopeuden määritelmä ja alkuperä muut aiheeseen liittyvät V-nopeudet LENTOKONEEN SUORITUSARVOT YKSI MOOTTORI EPÄKUNNOSSA vaikutus käytettävissä olevaan tehoylimäärään lakikorkeus yhdellä moottorilla matkalento, toimintamatka ja toiminta-aika nopeuden lisääminen ja vähentäminen nollatyöntövoiman määritelmä ja tarkoitus H-41 Muutos 3

148 JAR-FCL 1 Luku H POTKURIT vakiokierrospotkuri - yleiset toimintaperiaatteet lepuutus- ja palautusmekanismi, rajoitukset (esim. minimikierrosluku) TYYPPIKOHTAISET SEIKAT LENTOKONEEN JA MOOTTORIN JÄRJESTELMÄT normaali toiminta häiriötilanteet hätämenetelmät RAJOITUKSET - RUNKO kuormituskertoimet laskutelineiden ja laskusiivekkeiden käyttöä rajoittavat nopeudet (V LO ja V FE ) puuskaisen sään nopeus (V RA ) suurimmat sallitut nopeudet (V NO ja V NE ) RAJOITUKSET - MOOTTORI kierrosluku ja ahtopaine öljyn lämpötila ja paine hätämenetelmät MASSA JA MASSAKESKIÖ (Käsitellään lentokäsikirjan tai lentokoneen käyttöohjekirjan mukaisesti) lentokonetyypin massa- ja massakeskiöasiakirjat perusperiaatteiden kertaus lentokonetyyppikohtaiset laskelmat MASSA JA SUORITUSARVOT (Käsitellään lentokäsikirjan tai lentokoneen käyttöohjekirjan mukaisesti) lentokonetyyppikohtaiset laskelmat (kaikkien moottorien toimiessa) lähtökiito lentoonlähtömatka kiihdytys- ja pysäytysmatka laskumatka laskukiito lentoonlähdön ja alkunousun lentorata lentokonetyyppikohtaiset laskelmat (yksi moottori toiminnassa) alkunousun lentorata laskumatka laskukiito H-42 Muutos 3

149 JAR-FCL 1 Luku H OSA 3 LENTOKOULUTUSOHJELMA - NORMAALI LENTO Tämä osa on samankaltainen kuin yksimoottorikoneiden lennonopettajakurssin lentoharjoitusosa, mukaan lukien Johdatus mittarilentoon. Harjoitusten tavoitteet, hyvä ilmailutapa ja yleiset virheet käsitellään kuitenkin monimoottorisen lentokoneen kannalta. Tämän osan tarkoituksena on tutustuttaa hakija opetusnäkökohtiin, jotka liittyvät monimoottorisella lentokoneella käytettäviin toimintamenetelmiin ja sen käsittelyyn kaikkien moottorien toimiessa. Koulutuksessa olisi käsiteltävä seuraavat aiheet: 1 Lentokoneeseen tutustuminen 2 Lennon valmistelu ja lentokoneen tarkastus 3 Moottorien käynnistys 4 Rullaus 5 Toimenpiteet ennen lentoonlähtöä 6 Lentoonlähtö ja alkunousu vastatuuleen sivutuulessa lyhyeltä kiitotieltä 7 Nousu 8 Suora vaakalento 9 Korkeuden vähentäminen [myös hätätilanteessa (emergency descent)] 10 Kaarrot 11 Hidaslento 12 Sakkaus ja oikaisut 13 Perusmittarilento 14 Hätätilannetoimenpiteet (lukuun ottamatta moottorihäiriötä) 15 Laskukierros, lähestyminen ja lasku vastatuuleen sivutuulessa lyhyelle kiitotielle 16 Laskun keskeytys ja ylösveto 17 Toimenpiteet lennon jälkeen H-43 Muutos 3

150 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENNOT Seuraavat harjoitukset perustuvat normaaliin (yksimoottoristen lentokoneiden) koulutusohjelmaan. Ne on kuitenkin mukautettava monimoottoristen lentokonetyyppien käsittelyyn sen varmistamiseksi, että oppilas oppii hänelle ehkä vieraiden ohjainten ja menetelmien merkityksen ja käytön normaaliolosuhteissa sekä poikkeus- ja hätätilanteissa. Moottorihäiriöitä ja lentämistä epäsymmetrisellä teholla käsitellään erikseen osan 2 lentoharjoituksissa. BRIEFINGHARJOITUS 1 LENTOKONEESEEN TUTUSTUMINEN lentokoneen esittely seuraavien esittely: ohjaamojärjestely järjestelmät ja hallintalaitteet lentokoneen voimalaite tarkistuslistat ja muistinvaraiset toimenpiteet erot toimittaessa opettajan istuimella HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET toiminta tulipalon sattuessa: ilmassa maassa evakuointiharjoituksia: varauloskäyntien sijainti hätävarusteet, esim. käsisammuttimet LENNONVALMISTELU JA LENTOKONEEN TARKASTUS lentokoneen asiakirjat ulkopuolinen tarkastus sisäpuolinen tarkastus turvavöiden, istuimen ja jalkapolkimien säätäminen MOOTTORIEN KÄYNNISTÄMINEN tarkistuslistojen käyttö tarkistukset ennen käynnistystä tarkistukset käynnistyksen jälkeen HARJOITUSLENTO 1 LENTOKONEESEEN TUTUSTUMINEN ulkopuolinen tutustuminen ohjaamojärjestely lentokoneen järjestelmät tarkistuslistat, muistinvaraiset toimenpiteet H-44 Muutos 3

151 JAR-FCL 1 Luku H toiminta tulipalon sattuessa maassa ja ilmassa - moottoripalot - ohjaamo- ja matkustamopalot - sähköjärjestelmäpalot järjestelmähäiriöt (lentokonetyypin mukaan) evakuointiharjoituksia - hätävarusteiden ja varauloskäyntien sijainti ja käyttö LENNONVALMISTELU JA TOIMENPITEET LENNON JÄLKEEN lupien voimassaolo ja lentokoneen hyväksyminen tekninen matkapäiväkirja / huoltotodiste massan ja massakeskiöaseman sekä suoritusarvojen huomioon ottaminen ulkopuolinen tarkastus sisäpuolinen tarkastus, turvavöiden ja/tai jalkapolkimien säätäminen moottorien käynnistys ja lämmityskäyttö käynnistyksen jälkeen tehtävät tarkistukset radioiden ja suunnistuslaitteiden tarkistukset korkeusmittarin tarkistus ja asetusmenetelmät koekäyttö ja järjestelmien kokeilu jäähdytyskäyttö ja moottorien pysäyttäminen asiakirjojen täyttäminen BRIEFINGHARJOITUS 2 RULLAUS varotoimenpiteet ennen rullausta suurempi massa - suurempi inertia erisuuruisen tehon vaikutus varotoimenpiteet kapeilla rullausteillä yleisiä virheitä TOIMENPITEET ENNEN LENTOONLÄHTÖÄ tarkistuslistan käyttö moottorien koekäyttö tarkistukset ennen lentoonlähtöä opettajan ohjeistus menetelmästä, jota noudatetaan mahdollisessa hätätilanteessa lentoonlähdön aikana (esim. moottorihäiriö) yleisiä virheitä LENTOONLÄHTÖ JA ALKUNOUSU lennonjohdolliset näkökohdat lähtökiidon ja lentoonlähtömatkan pituuteen vaikuttavat tekijät oikea irrotusnopeus turvallisen nopeuden tärkeys lentoonlähtö sivutuulessa: huomioon otettavat seikat ja menetelmät lentoonlähtö lyhyeltä kiitotieltä: huomioon otettavat seikat ja menetelmät moottorin käsittely lentoonlähdön jälkeen; kaasu, nokan asento ja moottorien synkronointi yleisiä virheitä H-45 Muutos 3

152 JAR-FCL 1 Luku H NOUSU hyvä ilmailutapa tarkistukset ennen nousun aloittamista moottorin käsittely kaasun ja potkurin säätövivun käyttö suurimman kohoamisnopeuden antava lentonopeus suurimman nousukulman antava lentonopeus moottorien synkronointi yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 2 RULLAUS tarkistukset ennen rullausta liikkeelle lähtö ja pysähtyminen nopeuden säätö suunnan säilyttäminen ja kääntyminen kääntyminen ahtaissa paikoissa pysäköintialueelta lähteminen sivuperäsimen vapaa liike (ohjaajan pystyttävä käyttämään peräsimen koko liikealuetta) mittarien tarkistukset HÄTÄTILANTEET jarruvika / ohjainvika TOIMENPITEET ENNEN LENTOONLÄHTÖÄ tarkistuslistan käyttö moottorien koekäyttö ja järjestelmien tarkistukset tarkistukset ennen lentoonlähtöä opettajan ohjeistus: - hätätilanteet lentoonlähdön aikana LENTOONLÄHTÖ JA ALKUNOUSU lennonjohdolliset näkökohdat suuntaohjaus ja tehon käyttö irrotusnopeus sivutuulen vaikutus ja käytettävä menetelmä lentoonlähtö lyhyeltä kiitotieltä ja käytettävä menetelmä toimenpiteet lentoonlähdön jälkeen - laskutelineen nostaminen - laskusiivekkeiden ottaminen sisään (tarpeen mukaan) - ahtopaineen ja kierrosluvun valinta - moottorien synkronointi - muut toimenpiteet (tarpeen mukaan) kurssin sopivassa vaiheessa H-46 Muutos 3

153 JAR-FCL 1 Luku H NOUSU Tarkistukset ennen nousun aloittamista Tehoasetus normaalia ja maksiminousunopeutta varten Moottorin ja kierrosluvun rajoitukset Korkeuden vaikutus ahtopaineeseen, täysi kaasu Siirtyminen vaakalentoon - tehoasetus Nousu laskusiivekkeet alhaalla Siirtyminen normaaliin nousuun Matkanousu Paras nousukulma Korkeusmittarin asetusmenetelmät Pitkäaikainen nousu ja moottorin jäähdytysilman säätöluukkujen käyttö Mittarien tarkkailu BRIEFINGHARJOITUS 3 SUORA VAAKALENTO Hyvä ilmailutapa Tehon valinta - kaasu / nokan asento Moottorien synkronointi Polttoaineenkulutukseen liittyvät seikat Trimmien käyttö korkeusperäsin, sivuperäsin (siivekkeet, jos on) Laskusiivekkeiden käyttö vaikutus nokan asentoon vaikutus ilmanopeuteen Laskutelineen käyttö vaikutus nokan asentoon vaikutus ilmanopeuteen Seossäätimien käyttö Varailmanoton / imuilman etulämmityksen käyttö Moottorin jäähdytysilman säätöluukkujen käyttö Tuuletus- ja lämmitysjärjestelmien käyttö Muiden järjestelmien toiminta ja käyttö (lentokonetyypin mukaan) Yleisiä virheitä KORKEUDEN VÄHENTÄMINEN Hyvä ilmailutapa tarkistukset ennen korkeudenvähennyksen aloittamista Normaali korkeudenvähennys tehon säätö ja nokan asento moottorin jäähdytykseen liittyvät seikat Nopea korkeuden vähennys hätätilanteessa (emergency descent) Yleisiä virheitä KAARROT Hyvä ilmailutapa Keskikaarrot Nousu- ja liukukaarrot Jyrkät kaarrot (kallistus 45 tai enemmän) Yleisiä virheitä H-47 Muutos 3

154 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 3 SUORA VAAKALENTO Normaalilla matkalentoteholla - matkalentotehon valinta - ahtopaine / RPM (moottorien kierrosluku) - moottorien synkronointi - trimmien käyttö - suoritusarvonäkökohdat - toimintamatka ja toiminta-aika Mittarien tarkkailu Laskusiivekkeiden käyttö (vaiheittain) - ilmanopeus alle V FE :n - vaikutus nokan asentoon - vaikutus ilmanopeuteen Laskutelineen käyttö - ilmanopeus alle V LO /V LE :n - vaikutus nokan asentoon - vaikutus ilmanopeuteen Seossäätimien käyttö Varailmanoton / kaasuttimen säädöt Moottorin jäähdytysilman säätöluukkujen käyttö Tuuletus- ja lämmitysjärjestelmien käyttö Muiden järjestelmien toiminta ja käyttö (lentokonetyypin mukaan) KORKEUDEN VÄHENTÄMINEN Tarkistukset ennen korkeudenvähennyksen aloittamista Tehon valinta - ahtopaine / RPM Korkeuden vähentäminen osateholla (matkalentoliuku) Moottorin jäähdytykseen liittyvät seikat - jäähdytysilman säätöluukkujen käyttö Siirtyminen vaakalentoon Korkeuden vähentäminen laskusiivekkeet alhaalla Korkeuden vähentäminen laskuteline alhaalla Korkeusmittarin asetusmenetelmä Mittarien tarkkailu Nopea korkeuden vähennys hätätilanteessa (emergency descent) - lentokonetyypin mukaan - turbulenssin aiheuttamat rajoitukset (V NO ) KAARROT Keskikaarrot Nousu- ja liukukaarrot Jyrkät kaarrot (kallistus 45 ) Mittarien tarkkailu H-48 Muutos 3

155 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 4 HIDASLENTO Hyvä ilmailutapa lentäminen nopeudella V S1 ja V SO + 5 solmua lentokoneen käsittelyominaisuudet Simuloitu ylösveto hidaslennossa V SSE -nopeudella laskusiivekkeet alhaalla korkeusohjaintrimmin muutoksen huomiointi Yleisiä virheitä SAKKAUS Hyvä ilmailutapa Tehon valinta Lähestyvästä sakkauksesta varoittavat merkit Täyden sakkauksen ominaisuudet Oikaisu täydestä sakkauksesta Oikaisu alkavasta sakkauksesta Sakkaus ja oikaisu laskuasussa Oikaisu alkavasta sakkauksesta laskuasussa PERUSMITTARILENTO Suora vaakalento Nousu Kaartaminen Korkeuden vähentäminen HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET (lukuun ottamatta moottorihäiriötä) Lentokonetyypin mukaan LASKUKIERROS, LÄHESTYMINEN JA LASKU Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdolliset näkökohdat Myötätuuliosa ilmanopeus alle V FE :n laskusiivekkeiden käyttö (tarpeen mukaan) tarkistukset ennen laskua asema perusosalle kääntymiseksi Perusosa tehoasetus (kaasu/nokan asento), laskusiivekkeet ja ohjainten trimmaus oikean ilmanopeuden säilyttäminen Loppulähestyminen tehon säätö (aikainen reagointi, jos lasku on jäämässä vajaaksi) laskusiivekkeiden lisäys (tarpeen mukaan) laskutelineen alhaalla olon varmistaminen kosketuskohdan valinta ilmanopeuden vähentäminen V AT -nopeuteen (kynnysnopeus) lähestymislinjan säilyttäminen H-49 Muutos 3

156 JAR-FCL 1 Luku H Lasku suurempi vajoamisnopeus pitempi laskumatka ja laskukiito lähestyminen ja lasku sivutuulessa sivutuulessa huomioon otettavat seikat lähestyminen ja lasku lyhyelle kiitotielle lyhyellä kiitotiellä käytettävät menetelmät ja huomioon otettavat seikat HARJOITUSLENTO 4 HIDASLENTO Turvallisuustarkistukset Hidaslentoon siirtyminen ja sen säilyttäminen (laskusiivekkeet ylhäällä) V S1 + 5 solmua lentokoneen käsittelyominaisuuksien huomioiminen Hidaslentoon siirtyminen ja sen säilyttäminen (laskusiivekkeet alhaalla) V SO + 5 solmua lentokoneen käsittelyominaisuuksien huomioiminen Simuloitu ylösveto hidaslennosta laskusiivekkeet alhaalla ja ilmanopeus vähintään V SSE, esim. ilmanopeus V SSE tai V MCA + 10 solmua tehon lisääminen täydelle teholle ja nousun aloittaminen nokan asennon muutoksen huomioiminen Siirtyminen takaisin normaaliin lentoon SAKKAUS - hyvä ilmailutapa - kierrosluvun valinta - sakkauksesta varoittavat merkit - täyden sakkauksen ominaisuudet - oikaisu täydestä sakkauksesta - varovainen tehon lisäys - oikaisu alkavasta sakkauksesta - sakkaus ja oikaisu laskuasussa - oikaisu alkavasta sakkauksesta laskuasussa PERUSMITTARILENTO - suora vaakalento - nousu - kaartaminen - korkeuden vähentäminen HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET (lukuun ottamatta moottorihäiriötä) Lentokonetyypin mukaan H-50 Muutos 3

157 JAR-FCL 1 Luku H LASKUKIERROS, LÄHESTYMINEN JA LASKU Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdolliset näkökohdat Myötätuuliosa - nopeuden säätö (alle V FE :n) - laskusiivekkeiden käyttö tarpeen mukaan - tarkistukset ennen laskua - nopeuden ja korkeuden hallinta - kääntyminen perusosalle Perusosa - tehoasetus - laskusiivekkeiden käyttö ja ohjainten trimmaus - oikean ilmanopeuden säilyttäminen Loppulähestyminen - laskusiivekkeiden lisäys (tarpeen mukaan) - laskutelineen alhaalla olon varmistaminen - kosketuskohdan valinta - ilmanopeuden vähentäminen kynnysnopeuteen (V AT ) - oikean lähestymislinjan säilyttäminen - tehon käyttö Lasku - vajoamisnopeuden hallinta loppuloivennuksen aikana - sivutuulen huomioon ottaminen - pitempi laskukiito - lähestyminen ja lasku lyhyelle tai pehmeälle kiitotielle - huomioon otettavat seikat ja varotoimet LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA (MOOTTORIHÄIRIÖTILANTEET) Harjoituksissa on korostettava erityisesti seuraavia asioita: a. olosuhteet, joissa potkurin lepuuttamista ja palauttamista lepuutuksesta harjoitellaan: turvallinen korkeus, lepuutusharjoitusten minimikorkeutta koskevien määräysten noudattaminen, sääolosuhteet, etäisyys lähimmältä käytettävissä olevalta lentopaikalta. b. opettajan ja oppilaan yhteistyömenetelmät: esim. toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) oikea käyttö ja väärinkäsitysten välttäminen, erityisesti lepuutus- ja palautusharjoitusten aikana ja silloin, kun käytetään nollatyöntövoimaa lennettäessä laskukierrosta epäsymmetrisellä teholla. Menetelmiin on kuuluttava tarkka sopiminen siitä, mikä moottori on tarkoitus pysäyttää ja käynnistää uudelleen tai asettaa nollatyöntövoimalle, sekä jokaisen säätimen tunnistaminen ja sen selvittäminen, mihin moottoriin se vaikuttaa. c. toimivan moottorin ylikuormituksen välttäminen ja suoritusarvojen heikkeneminen, kun lennetään epäsymmetrisellä teholla. d. lentokonetyypin mukaisen tarkistuslistan käytön tarpeellisuus H-51 Muutos 3

158 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUKSET LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA Johdatus lentämiseen epäsymmetrisellä teholla Potkurin lepuutus - toimintamenetelmä Vaikutus lentokoneen käsittelyyn matkalentonopeudella Vaikutukset lentokoneen suoritusarvoihin Huomioi ohjaussuunnan säilyttämiseen tarvittava poljinvoima (ei sivuperäsintrimmiä) Potkurin palauttaminen lepuutuksesta - siirtyminen takaisin normaaliin lentoon Nollatyöntövoima-asetuksen löytäminen - poljinvoiman vertailu lepuutettuna ja nollatyöntövoima-asetuksella Moottorihäiriön vaikutukset ja tunnistaminen vaakalennossa Lentoon vaikuttavat voimat ja nokan kääntymisen (yaw) vaikutukset Moottorihäiriötyypit - äkillinen tai vähittäinen - täydellinen tai osittainen Nokan kääntyminen, suunnan säilytys ja nokan kääntymisen muut vaikutukset Lennonvalvontamittarien lukemat Vikaantuneen moottorin tunnistaminen Voimaparit ja jäljelle jäävät epätasapainoiset voimat - tuloksena oleva lentoasento Sivuperäsimen käyttö nokan kääntymisen estämiseen Siivekkeiden käyttö - virheellisen käytön vaarat Korkeusperäsimen käyttö koneen pitämiseksi vaakalennossa Tehon käyttö turvallisen ilmanopeuden ja korkeuden säilyttämiseksi Siirtyminen takaisin suoraan vaakalentoon - samanaikainen nopeuden lisäys ja tehon vähennys Vikaantuneen moottorin tunnistaminen - "laiska jalka = laiska moottori" Moottorinvalvontamittarien käyttö tunnistamiseen - polttoaineen paine / virtaus - kierroslukumittarin vaste CSU:n (automaattisynkronoinnin) toiminnan vaikutuksesta pienellä ja suurella ilmanopeudella - moottorin lämpömittarit Tunnistuksen varmistaminen - suljetaan vikaantuneeksi tunnistetun moottorin kaasu Moottorihäiriön vaikutukset ja tunnistaminen kaarrossa Tunnistaminen ja hallinta Sivuttaisvoimat ja nokan kääntymisen vaikutukset KAARROSSA: Kaarron sisäpuolisen moottorin vikaantumisen vaikutus - vaikutus äkillinen ja selvä Kaarron ulkopuolisen moottorin vikaantumisen vaikutus - vaikutus vähemmän äkillinen ja selvä Virhemahdollisuus vikaantuneen moottorin tunnistamisessa (varsinkin pienellä teholla) - sivuperäsimen oikea käyttö - mahdollinen tarve palata vaakalentoon oikean tunnistuksen varmistamiseksi H-52 Muutos 3

159 JAR-FCL 1 Luku H Näköhavainnot ja lennonvalvontamittarien lukemat Nopeuden ja tehon vaihtelujen vaikutus Nopeuden ja työntövoiman suhde Normaalilla matkalentonopeudella ja -teholla - moottorihäiriö selvästi tunnistettavissa Pienellä turvallisella nopeudella ja nousuteholla - moottorihäiriö varmimmin tunnistettavissa Liu ussa suurella nopeudella ja pienellä teholla - epäsymmetria (moottorihäiriö) voi jäädä huomaamatta PIENIMMÄT OHJATTAVUUSNOPEUDET Nopeusmittarin (ASI) värimerkinnät - punainen viiva HUOM: Harjoitus käsittelee ohjattavuuden äärirajoja eri olosuhteissa, joihin oppilas voi joutua vakaassa epäsymmetrisen tehon tilassa, jota lähestytään vähentämällä nopeutta asteittain. Äkillistä ja täydellistä moottorihäiriötä ei tulisi harjoitella lentokäsikirjan mukaisella V MCA -nopeudella. Harjoituksen tarkoituksena on jatkaa oppilaan vähittäistä perehdyttämistä lentokoneen ohjaamiseen epäsymmetrisellä teholla äärimmäisissä tai kriittisissä tilanteissa. Tarkoituksena ei ole V MCA :n esittely. Kriittisten nopeuksien arviointimenetelmät vaakalennossa ja siirtyminen takaisin normaaliin lentoon - vaarat silloin, kun pienin ohjattavuusnopeus ja sakkausnopeus ovat hyvin lähellä toisiaan - V SSE :n käyttö Pienimmän ohjattavuusnopeuden määrittäminen kullekin epäsymmetrisesti sijoitetulle moottorille - kriittisen moottorin määrittäminen (jos tulee kysymykseen) Seuraavien vaikutus pienimpään ohjattavuusnopeuteen: - kallistus - nollatyöntövoima-asetus - lentoonlähtöasu laskuteline alhaalla / laskusiivekkeet lentoonlähtöasennossa laskuteline ylhäällä / laskusiivekkeet lentoonlähtöasennossa On tärkeää ottaa huomioon, että 5 asteen kallistus toimivan moottorin puolelle johtaa pienempään V MCA -nopeuteen ja parempaan suorituskykyyn kuin mitä saavutettaisiin siivet vaakatasossa. Nykyisin valmistajat käyttävät yleisesti 5 asteen kallistusta määrittäessään tietyn lentokonetyypin V MCA - nopeutta. Lentokäsikirjassa mainittu V MCA voi siis olla määritetty tätä menetelmää käyttäen. POTKURIN LEPUUTUS JA PALAUTTAMINEN LEPUUTUKSESTA Lepuutus- ja palautustoimenpiteiden harjoittelun minimikorkeudet Moottorin käsittely - varotoimet (ylikuumeneminen, jäätävät olosuhteet, ryypytys, lämmityskäyttö, moottorihäiriön simulointimenetelmä - ks. moottorin käsikirja, huolto-ohjeet ja -tiedotteet). MOOTTORIHÄIRIÖTILANTEEN MENETELMÄT Kun lentokoneen hallinta on saatu säilymään, toimenpiteiden suoritusjärjestys riippuu lennon vaiheesta ja lentokonetyypistä. Lennon vaihe matkalennolla kriittisessä vaiheessa, kuten heti lentoonlähdön jälkeen tai lähestymisen tai ylösvedon aikana H-53 Muutos 3

160 JAR-FCL 1 Luku H LENTOKONETYYPPIEN EROT Tiettyjen toimenpiteiden ja tarkistusten suoritusjärjestys vaihtelee lentokonetyyppien ja myös saman tyypin eri mallien välisten erojen vuoksi. Tarkka suoritusjärjestys on siksi tarkistettava lentokäsikirjasta tai lentokoneen käyttöohjekirjasta. Jonkin lentokoneen lentokäsikirja tai käyttöohjekirja voi esimerkiksi neuvoa ottamaan laskusiivekkeet ja laskutelineen sisään ennen potkurin lepuuttamista, kun taas toinen suosittaa lepuuttamista ensimmäiseksi toimenpiteeksi. Viimeksi mainittu menetelmä voi johtua siitä, että joissakin moottoreissa potkuria ei voi lepuuttaa, jos kierrosluku laskee tietyn arvon alapuolelle. Lisäksi joissakin lentokoneissa laskutelineen nostaminen voi aiheuttaa lisää vastusta noston aikana, koska laskutelineluukut ovat silloin väliasennossa. Sen vuoksi laskuteline on parasta nostaa vasta, kun lepuutus on suoritettu ja potkurin aiheuttama vastus vähentynyt. Edellä mainituista syistä tässä koulutusohjelmassa käytettyä toimenpiteiden ja tarkistusten jakoa VÄ- LITTÖMIIN ja SEURAAVAKSI suoritettaviin on pidettävä vain yleisenä ohjeena. Tarkka suoritusjärjestys selviää kurssilla käytettävän lentokonetyypin lentokäsikirjasta tai käyttöohjekirjasta. MOOTTORIHÄIRIÖ LENNON AIKANA Matkalennolla tai muussa lennon vaiheessa, ei kuitenkaan lentoonlähdössä eikä laskussa. Välittömät toimenpiteet: Moottorihäiriötilanteen tunnistaminen Vikaantuneen moottorin tunnistaminen ja varmistus - "laiska jalka = laiska moottori" - kaasun sulkeminen varmistusta varten Syyn selvittäminen ja palotarkistus - tyypilliset moottorihäiriön syyt - korjausmenetelmät Lepuutuspäätös ja toimenpiteet - muun vastuksen vähentäminen - toimittava ripeästi, mutta ei hätäillen - sivuperäsintrimmin käyttö Seuraavaksi suoritettavat toimenpiteet: Toimiva moottori - lämpötila, paineet ja teho - jäljellä olevat toiminnot - sähkökuormitus - arviointi ja vähentäminen tarpeen mukaan - vaikutus paineilmakäyttöisten mittarien käyttövoimaan - laskuteline - laskusiivekkeet ja muut laitteet Lennon uudelleen suunnittelu - lennonjohto ja sääolosuhteet - korkeusvara maastoon, matkalentonopeus yhdellä moottorilla - päätös lentää varalentopaikalle tai jatkaa lentoa H-54 Muutos 3

161 JAR-FCL 1 Luku H Polttoaineenkäytön hallinta - jäljellä olevan polttoaineen tehokas käyttö Vaurioituneen moottorin uudelleenkäynnistämisen vaarat Toimenpiteet, jos ei pysty säilyttämään lentokorkeutta - korkeuden vaikutus saatavissa olevaan tehoon Vaikutukset suoritusarvoihin Vaikutukset saatavissa olevaan ja tarvittavaan tehoon Vaikutukset eri lentoasuilla ja potkurin asetuksilla Lentokäsikirjan / käyttöohjekirjan käyttö - matkalento - nousu - nopeusmittarin (ASI) värimerkinnät (sininen viiva) - korkeuden vähentäminen - kaartaminen Toimivan moottorin rajoitukset ja käsittely Lentoonlähtö ja lähestyminen - ohjaaminen ja suoritusarvot HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Pienimmän turvallisen lentoonlähtönopeuden merkitys - laskutelineen, laskusiivekkeiden, lepuutuksen, lentoonlähdön, trimmiasetuksen vaikutus; laskutelineen ja laskusiivekkeiden käyttöjärjestelmien vaikutus - massan, korkeuden ja lämpötilan vaikutus (suoritusarvot) Parhaan yhden moottorin nousunopeuden (V YSE ) merkitys - kiihdytys parhaaseen yhden moottorin nousunopeuteen ja positiivisen nousun saavuttaminen - yhden moottorin nousunopeuden suhde normaaliin nousunopeuteen - toimenpiteet, jos lentokone ei pysty nousemaan Pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden ja -nopeuden merkitys - toimenpiteet, jos lasku keskeytetään turvallisen ylösvetokorkeuden alapuolella Moottorihäiriö lentoonlähdön aikana: Ennen V MCA :n tai irrotusnopeuden saavuttamista kiihdytys- ja pysäytysmatkan huomioon ottaminen lentokäsikirjan tietojen käyttö etukäteen, jos saatavissa V MCA :n tai irrotusnopeuden saavuttamisen jälkeen, mutta ennen turvallista nousunopeutta Välitön lasku takaisin tai jäljellä olevan tehon käyttö pakkolaskuun pääsemiseen Huomioon otettavat seikat: - moottorivian vakavuus - nopeus häiriön sattuessa - massa, korkeus, lämpötila (suoritusarvot) - lentoasu - jäljellä oleva kiitotiepituus - mahdollisten edessä olevien esteiden sijainti Moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen: Simuloidaan turvallisessa korkeudessa ja vähintään turvallisella lentoonlähtönopeudella H-55 Muutos 3

162 JAR-FCL 1 Luku H Huomioon otettavat seikat: - lentokoneen hallinnan säilyttäminen - kallistus toimivan moottorin puolelle - saatavissa olevan tehon käyttö parhaan yhden moottorin nousunopeuden saavuttamiseen - massa, korkeus, lämpötila (suoritusarvot) - vallitsevien olosuhteiden vaikutus VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET: Lentokoneen hallinnan säilyttäminen, mm. ilmanopeus ja tehon käyttö Moottorihäiriötilanteen tunnistaminen Vikaantuneen moottorin tunnistaminen ja varmistus Potkurin lepuutus ja vastuksen vähentäminen (tyyppikohtaiset menetelmät) Parhaan yhden moottorin nousunopeuden saavuttaminen SEURAAVAKSI SUORITETTAVAT TOIMENPITEET: Noustaessa epäsymmetrisellä teholla myötätuuliosalle nopeudella, joka antaa parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla: vian syyn selvittäminen ja palotarkistus toimivan moottorin käsittelyssä huomioon otettavat seikat jäljellä olevat toiminnot yhteydenpito lennonjohtoon polttoaineen käytön hallinta HUOM: Nämä menetelmät vaihtelevat lentokonetyypin ja tilanteen mukaan. PIENIN TURVALLINEN YLÖSVETOKORKEUS EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA (ASYMMETRIC COMMITTAL HEIGHT) Pienin turvallinen ylösvetokorkeus epäsymmetrisellä teholla tarkoittaa minimikorkeutta, joka tarvitaan lentokoneen saamiseen positiiviseen nousuun siten, että samalla säilytetään riittävä nopeus lentokoneen ohjaamiseen ja vastuksen vähentämiseen lähestymisen aikana. Monien JAR-23-vaatimusten mukaisten lentokoneiden suorituskyky heikkenee huomattavasti, kun vain yksi moottori on toiminnassa. Siksi on otettava huomioon se minimikorkeus, josta on turvallisesti mahdollista yrittää ylösvetomenetelmää lähestymisen aikana, kun lentorata on muutettava laskevasta nousevaksi lentokoneen ollessa suuren vastuksen aiheuttavassa lentoasussa. Koska lentokone menettää korkeutta sinä aikana, kun toimiva moottori kiihdytetään täydelle teholle, laskuteline ja laskusiivekkeet vedetään sisään ja lentokone saadaan nousuun V YSE -nopeudella, on määritettävä minimikorkeus (josta käytetään nimitystä pienin turvallinen ylösvetokorkeus epäsymmetrisellä teholla ), jonka alapuolella ohjaajan ei pidä yrittää ylösvetoa uutta laskukierrosta varten. Tämä korkeus riippuu lentokonetyypistä, kokonaispainosta, lentopaikan korkeustasosta, ilman lämpötilasta, tuulesta, nousualueella olevien esteiden korkeudesta ja ohjaajan taidoista. Laskukierros, lähestyminen ja lasku epäsymmetrisellä teholla - pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden määritelmä ja käyttö - vakiolaskukierroskuvion ja normaalien menetelmien käyttö - toimenpiteet, jos ei pysty säilyttämään laskukierroskorkeutta - tarvittava nopeus ja tehoasetukset - päätös laskusta tai ylösvedosta pienimmässä turvallisessa ylösvetokorkeudessa - huomioon otettavat tekijät H-56 Muutos 3

163 JAR-FCL 1 Luku H Laskun pyrkimys jäädä vajaaksi - oikean ilmanopeuden säilyttämisen tärkeys (ei alle V YSE :n) NOPEUDEN JA OHJAUSSUUNNAN HALLINTA Korkeuden, nopeuden ja tehon suhde - pienin mahdollinen vastus Lentokoneen saaminen vakaaseen (positiiviseen) nousuun nopeudella, joka antaa parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla - järjestelmien käytettävyyden vaikutus, laskusiivekkeiden ja laskutelineen käyttövoima - toiminta ja sileän lentoasun nopea palauttaminen HUOM. 1: Päätös laskusta tai ylösvedosta olisi yleensä tehtävä sellaisessa ilmanopeudessa, joka antaa parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla, eikä missään tapauksessa turvallisen nopeuden alapuolella. HUOM. 2: Mittarilähestymisen ratkaisukorkeutta ja siihen liittyviä menetelmiä ei missään tapauksessa saa sekoittaa minimikorkeuden valintaan ylösvedon aloittamista varten epäsymmetrisen tehon lentotilanteessa. MOOTTORIHÄIRIÖ KAIKILLA MOOTTOREILLA SUORITETUN LÄHESTYMISEN TAI KES- KEYTETYN LÄHESTYMISEN AIKANA Pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden käyttö ja nopeuden huomioon ottaminen nopeuden ja ohjaussuunnan hallinta - päätös yrittää laskua, vetää ylös tai tehdä pakkolasku olosuhteiden mukaan HUOM: Tällaisessa tilanteessa sattuvaa moottorihäiriötä olisi esiteltävä ja harjoiteltava vähintään kerran kurssin aikana. MITTARILENTO EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA Lentokoneen suoritusarvoihin liittyvät näkökohdat: - suorassa vaakalennossa - nousussa ja liu ussa - mittarikaarroissa: - vaaka-, nousu- ja liukukaarrot, myös ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan Alipaineella toimivat mittarit - käytettävyys Sähkövirtalähde - käytettävyys LENNONOPETUSHARJOITUKSET LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA Tässä osassa käsitellään monimoottorisen yhden ohjaajan lentokoneen ohjaamista silloin, kun yksi moottori on epäkunnossa. Se soveltuu kaikkiin tällaisiin kevyisiin mäntämoottorilentokoneisiin. Tarkistuslistoja olisi käytettävä lentokonetyypin mukaan. HARJOITUSLENNOT LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA Johdatus lentämiseen epäsymmetrisellä teholla - suljetaan yhden moottorin kaasu - lepuutetaan sen potkuri - vaikutukset lentokoneen käsittelyyn matkalentonopeudella - vaikutukset lentokoneen suoritusarvoihin, esim. matkalentonopeuteen ja kohoamisnopeuteen H-57 Muutos 3

164 JAR-FCL 1 Luku H - ohjaussuunnan säilyttämiseen tarvittava poljinvoima - palautetaan potkuri lepuutuksesta - siirtyminen takaisin normaaliin lentoon, nollatyöntövoima-asetuksen hakeminen - poljinvoiman vertailu potkuri lepuutettuna ja nollatyöntövoima-asetuksella Moottorihäiriön vaikutukset ja tunnistaminen suorassa vaakalennossa matkalentonopeudella - suljetaan hitaasti yhden moottorin kaasu - huomaa lentokoneen nokan kääntyminen, kallistuminen ja spiraalimainen korkeuden menetys Siirtyminen takaisin normaaliin lentoon - suljetaan toisen moottorin kaasu - huomaa samat vaikutukset toiseen suuntaan Ohjausmenetelmät ja vikaantuneen moottorin tunnistaminen - suljetaan yhden moottorin kaasu ja säilytetään vaakalento ja ohjaussuunta käyttämällä: - sivuperäsintä nokan kääntymisen estämiseen - siivekettä siipien pitämiseen vaakatasossa - korkeusperäsimiä koneen pitämiseen vaakalennossa - tehoa (tarpeen mukaan) ilmanopeuden ja korkeuden säilyttämiseen Vaihtoehtoinen / täydentävä ohjausmenetelmä - samanaikaisesti: - lasketaan lentokoneen nokkaa ilmanopeuden lisäämiseksi - vähennetään tehoa - korkeuden menetys väistämätöntä Vikaantuneen moottorin tunnistaminen - "laiska jalka = laiska moottori" Mittarien käyttö tunnistamiseen - polttoaineen paine ja virtaus - kierroslukumittari; CSU:n (automaattisynkronoinnin) toiminta voi vaikeuttaa tunnistamista - moottorin lämpötilamittarit Tunnistuksen varmistaminen - suljetaan vikaantuneeksi todetun moottorin kaasu Moottorihäiriön vaikutukset ja tunnistaminen kaarroissa: sisäpuolinen moottori - selvempi nokan kääntyminen - selvempi kallistuminen - selvempi nokan painuminen Ulkopuolisen moottorin vikaantuminen - vähäisempi nokan kääntyminen - vähäisempi kallistuminen - vähäisempi nokan painuminen Virhemahdollisuus tunnistuksessa - sivuperäsimen oikea käyttö - tarvittaessa siirtyminen takaisin suoraan vaakalentoon Lennonvalvontamittarien lukemat H-58 Muutos 3

165 JAR-FCL 1 Luku H Nopeuden ja tehon muutosten vaikutus Yhden moottorin vikaantuminen matkalentonopeudella ja -teholla - moottorihäiriö selvästi tunnistettavissa Yhden moottorin vikaantuminen alhaisella nopeudella ja suurella teholla (ei alle V SSE :n) - moottorihäiriö varmimmin tunnistettavissa Yhden moottorin vikaantuminen suuremmalla nopeudella ja pienellä teholla - moottorihäiriö voi jäädä tunnistamatta Pienimmät ohjattavuusnopeudet Säädetään V YSE -nopeus - valitaan suurin sallittu ahtopaine ja kierrosluku - suljetaan yhden moottorin kaasu - nostetaan lentokoneen nokkaa ja vähennetään ilmanopeutta - pane merkille ilmanopeus, jossa sivuperäsimen maksimipoikkeutus ei enää riitä suuntaohjaukseen - lasketaan lentokoneen nokkaa ja vähennetään tehoa, kunnes suuntaohjattavuus on täysin palautunut - pienin ilmanopeus, joka saavutetaan ennen suuntaohjattavuuden menetystä, on pienin ohjattavuusnopeus (V MC ) kyseisessä lentotilassa - toistetaan menetelmä sulkemalla toisen moottorin kaasu - suurempi näistä kahdesta ilmanopeudesta osoittaa moottorihäiriön kannalta kriittisemmän moottorin Varoitus Edellä mainituissa tilanteissa korjaus on aloitettava välittömästi ennen kuin suuntaohjattavuus menetetään sivuperäsimen täydellä poikkeutuksellakin, tai kun sakkaukseen on vielä turvallinen marginaali, esim. kun sakkausvaroitin alkaa toimia, kyseisessä lentoasussa ja lentotilassa. Lentokoneen ei missään tapauksessa saa antaa hidastua pienempään ilmanopeuteen. Todetaan 5 asteen kallistuksen vaikutus V MC -nopeuteen - suljetaan yhden moottorin kaasu - säädetään toimiva moottori täydelle teholle - hidastetaan V MC -nopeuteen käyttäen 5 asteen kallistusta toimivan moottorin puolelle - huomaa pienempi V MC kun käytetään 5 asteen kallistusta Toimenpiteet moottorihäiriötilanteessa lennon aikana Matkalennolla tai muussa lennon vaiheessa, ei kuitenkaan lentoonlähdössä eikä laskussa. VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET: Lentokoneen hallinnan säilyttäminen ja tehon käyttö - vikaantuneen moottorin tunnistaminen - vikaantuneen moottorin tunnistuksen varmistus - vian syy ja palotarkistus - lepuutuspäätös ja sen toteuttaminen - muun vastuksen vähentäminen, esim. laskusiivekkeet, jäähdytysilman säätöluukut jne. - trimmaus ja korkeuden säilyttäminen H-59 Muutos 3

166 JAR-FCL 1 Luku H SEURAAVAKSI SUORITETTAVAT TOIMENPITEET: Toimiva moottori: - öljyn lämpötila ja paine, polttoaineen virtaus ja teho - jäljellä olevat toiminnot - sähkökuormitus - arviointi ja vähentäminen tarpeen mukaan - vaikutus paineilmakäyttöisten mittarien käyttövoimaan - laskuteline - laskusiivekkeet ja muut toiminnot Lennon uudelleen suunnittelu - lennonjohdolliset seikat ja säätila - korkeusvara maastoon - matkalentonopeus yhdellä moottorilla - päätös varakentälle lentämisestä tai lennon jatkamisesta Polttoaineen käytön hallinta - polttoaineen tehokas käyttö Vaurioituneen moottorin uudelleen käynnistämisen vaarat Toimenpiteet, jos ei pysty säilyttämään lentokorkeutta - säädetään nopeus V YSE :een - korkeuden vaikutus saatavissa olevaan tehoon Vaikutukset suoritusarvoihin Vaikutukset saatavissa olevaan ja tarvittavaan tehoon Vaikutukset eri lentoasuilla ja potkurin asetuksilla Lentokäsikirjan / käyttöohjekirjan käyttö - matkalento - nousu - nopeusmittarin värimerkinnät (sininen viiva) - korkeuden vähentäminen - kaartaminen Toimivan moottorin rajoitukset ja käsittely Lentoonlähtö ja lähestyminen - lentokoneen hallinta ja käsittely HUOM: Suoritetaan turvallisessa korkeudessa muualla kuin laskukierroksessa. Lentoonlähtötilanne laskuteline alhaalla ja laskusiivekkeet lentoonlähtöasennossa (jos mahdollista) Turvallisen nopeuden merkitys lentoonlähdössä - turvallisella nopeudella ohjattavuus säilyy ja lentokone voidaan kiihdyttää yhden moottorin nousunopeuteen sileänä ja toinen moottori nollatyöntövoima-asetuksella. Sen jälkeen pyritään positiiviseen nousuun. Turvallisen nopeuden alapuolella lentämisen vaikutus - alle turvallisen nopeuden mutta yli V MCA :n. Ohjattavuuden säilyttäminen vaikeampaa, mahdollinen korkeudenmenetys, kun säilytetään nopeus, muutetaan kone sileään lentoasuun, kiihdytetään yhden moottorin nousunopeuteen ja saadaan lentokone vakaaseen (positiiviseen) nousuun. Parhaan yhden moottorin nousunopeuden merkitys - saavutetaan paras kohoamisnopeus yhdellä moottorilla mahdollisimman nopeasti H-60 Muutos 3

167 JAR-FCL 1 Luku H Pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden merkitys - pystytään säilyttämään parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla antava lentonopeus tai kiihdyttämään siihen ja säilyttämään ohjaussuunta, kun lentokone muutetaan sileään lentoasuun; mahdollisesti vähäinen korkeudenmenetys ennen nousuun pääsyä - tämän korkeuden alapuolella lähestymistä on pakko jatkaa laskuun asti. Moottorihäiriö lentoonlähdön aikana - lähtökiidon aikana ja ennen pienintä turvallista nopeutta; vain briefaus Moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen HUOM: Aloitetaan turvallisesta korkeudesta vähintään pienimmällä turvallisella lentoonlähtönopeudella. Lisäksi on otettava huomioon ongelmat, joita pitkittyneestä noususta yhdellä moottorilla voi aiheutua vallitsevissa olosuhteissa. Välittömät toimenpiteet: suunnan säilyttäminen ja kallistuksen käyttö ilmanopeuden hallinta ja tehon käyttö moottorihäiriötilanteen tunnistaminen vikaantuneen moottorin tunnistus ja sen varmistaminen potkurin lepuutus ja vastuksen vähentäminen (tyyppikohtaiset menetelmät) uudelleentrimmaus Seuraavaksi suoritettavat toimenpiteet Noustaessa epäsymmetrisellä teholla myötätuuliosalle nopeudella, joka antaa parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla: - vian syyn selvittäminen ja palotarkistus - toimivan moottorin käsittelyssä huomioon otettavat seikat - lentokonetyypin ja lentotilanteen mukaiset toimenpiteet ja menetelmät - yhteydenpito lennonjohtoon - polttoaineen käytön hallinta Laskukierros, lähestyminen ja lasku epäsymmetrisellä teholla Myötätuuli- ja perusosa - vakiolaskukierroskuvion käyttö - normaalit menetelmät - laskutelineen ja laskusiivekkeiden ulos ottamisessa huomioon otettavat seikat - sijainti perusosan aloittamiseen - toimivan moottorin käsittely - ilmanopeus ja tehoasetukset - korkeuden säilyttäminen Loppulähestyminen - pienimpään turvalliseen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuteen liittyvät toimenpiteet - ilmanopeuden ja vajoamisnopeuden hallinta - laskusiivekkeiden käytössä huomioitavat seikat Ylösveto epäsymmetrisellä teholla (keskeytetty lähestyminen) - ei pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden alapuolelta - nopeuden ja ohjaussuunnan hallinta - vastuksen vähentäminen, laskutelineen vetäminen sisään - V YSE -nopeuden säilyttäminen - positiivisen kohoamisnopeuden saavuttaminen H-61 Muutos 3

168 JAR-FCL 1 Luku H Moottorihäiriö KAIKILLA moottoreilla suoritetun lähestymisen tai keskeytetyn lähestymisen aikana HUOM: Aloitetaan viimeistään pienimmästä turvallisesta epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeudesta ja -nopeudesta osittaisella laippa-asetuksella. - nopeuden ja ohjaussuunnan hallinta - vastuksen vähentäminen, laskusiivekkeet - päätös laskun yrittämisestä tai ylösvedosta - vajoamisnopeuden hallinta, jos lähestymistä jatketaan - jos aloitetaan ylösveto, V YSE :n säilyttäminen, laskusiivekkeet ja laskuteline sisään vedettyinä, ja positiivisen nousun saavuttaminen HUOM: Tällaisessa tilanteessa sattuvaa moottorihäiriötä olisi esiteltävä ja harjoiteltava vähintään kerran kurssin aikana. Mittarilento epäsymmetrisellä teholla Lennonvalvontamittarien tarkistus ja käytettävissä olevat toiminnot - suora vaakalento - nousu ja korkeuden vähentäminen - mittarikaarrot - vaaka-, nousu- ja liukukaarrot, myös ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-62 Muutos 3

169 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL Mittarilentokouluttajan kurssi (IRI(A)) (Katso JAR-FCL 1.395) (Katso JAR-FCL 1.395, liite 1) KURSSIN TAVOITE 1 Mittarilentokouluttajakurssilla olisi erityisesti korostettava yksilön roolia ja inhimillisten tekijöiden tärkeyttä toimintaympäristössä, joka perustuu ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen. Huomiota olisi kiinnitettävä etenkin hakijan kypsyyteen ja arviointikykyyn sekä aikuisten ihmisten ja heidän käyttäytymisensä, asenteidensa ja koulutustason erojen ymmärtämiseen. 2 Opetusoppia lukuun ottamatta teoria- ja lentokoulutuskurssin sisältö täydentää mittarilentokelpuutuskurssin koulutusohjelmaa, jonka pitäisi olla jo tuttua hakijalle. Siksi kurssin tavoitteena on: a. kerrata ja ajanmukaistaa lennonopettajaoppilaan tekninen tietämys; b. kouluttaa ohjaajia ositetun mittarilentokurssin vaatimusten mukaan (JAR-FCL 1.210, liite 1); c. kehittää hakijan opetustekniikkaa niin, että hän pystyy opettamaan mittarilentämistä, radiosuunnistusta ja mittarilentomenetelmiä sille tasolle, joka vaaditaan mittarilentokelpuutuksen myöntämiseen; ja d. varmistaa, että mittarilentokouluttajaoppilaan omat lentotaidot ovat riittävät. 3 Kurssin aikana hakija olisi saatava tiedostamaan oma asenteensa lentoturvallisuuteen. Turvallisuustietoisuuden parantamisen olisi oltava koko kurssin keskeisenä tavoitteena. Koulutuksessa on tärkeää pyrkiä antamaan hakijoille opettajan tehtävän edellyttämät tiedot, taidot ja asenteet. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kurssin opetussuunnitelmaan olisi kuuluttava vähintään seuraavassa luetellut oppiaineet H-63 Muutos 3

170 JAR-FCL 1 Luku H OSA 1 OPETUSOPPI 1 OPPIMISPROSESSI Motivaatio Havaintokyky ja ymmärtäminen Muisti ja sen käyttö Tottumukset ja niiden siirtyminen Oppimisen esteet Oppimista edistävät tekijät Oppimismenetelmät Oppimisnopeus 2 OPETTAMISPROSESSI Tehokkaan opettamisen osatekijät Opetuksen suunnittelu Opetusmenetelmät Uusien asioiden opettaminen aiemmin opitun pohjalta Oppituntisuunnitelmien käyttö 3 KOULUTUKSEN PERIAATTEET Jäsennellyn (hyväksytyn) kurssin merkitys Suunnitellun koulutusohjelman tärkeys Teoria- ja lentokoulutuksen yhdistäminen 4 OPETUSMENETELMÄT a. Teoriakoulutus (luokkaopetus) Opetusvälineiden käyttö Ryhmäluennot Yksilöllinen ohjaus Oppilaiden osallistuminen ja keskustelu b. Lennonopetus Lento- ja ohjaamoympäristö Opetusmenetelmien soveltaminen Arviointi ja päätöksenteko lennon aikana ja sen jälkeen 5 OPPILAAN ARVOSTELU JA KOKEET a. Oppilaan suorituksen arviointi Välikokeiden tarkoitus Tiedon palauttaminen mieleen Tiedon muuttuminen ymmärrykseksi Ymmärryksen kehittyminen toiminnaksi Edistymistahdin arviointi H-64 Muutos 3

171 JAR-FCL 1 Luku H b. Oppilaan virheiden analysointi Virheiden syiden määrittäminen Suurten virheiden korjaaminen ensin, pienempien vasta sen jälkeen Liiallisen kritiikin välttäminen Lyhyt ja selkeä viestintä 6 KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMINEN Oppituntien suunnittelu Valmistelu Selittäminen ja havainnollinen esittäminen Oppilaan osallistuminen ja harjoittelu Arviointi 7 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET LENNONOPETUKSEN KANNALTA Fysiologiset tekijät Psykologiset tekijät Tiedon käsittely Käyttäytyminen ja asenteet Arviointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen 8 LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄVIKOJEN JA -HÄIRIÖIDEN SIMULOINTIIN LENNON AIKANA LIITTYVÄT VAARAT Turvallisen korkeuden valinta Toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) tärkeys Tilannetietoisuus Oikeiden menetelmien noudattaminen 9 KOULUTUKSEN HALLINTO Teoria- ja lentokoulutustietojen kirjaaminen Ohjaajan henkilökohtainen lentopäiväkirja Lento- ja teoriakoulutuksen opetussuunnitelma Opetusmateriaali Viralliset lomakkeet Lentokoneen lentokäsikirja / omistajan käsikirja / käyttöohjekirja Lentoa koskevat asiakirjat Ilma-aluksen asiakirjat Yksityislentäjän lupakirjamääräykset HUOM: Tämän osan oppiaineiden ohjeellinen tuntijako esitetään lennonopettajakurssia käsittelevässä kohdassa AMC FCL H-65 Muutos 3

172 JAR-FCL 1 Luku H OSA 2 TEORIAKOULUTUSOHJELMA Alla lueteltuja oppiaineita olisi käytettävä opettajan opetustaidon kehittämiseen. Aiheet olisi valittava oppilaan taustan mukaan ja niitä olisi sovellettava mittarilentokelpuutusta (IR(A)) varten annettavaan koulutukseen. YLEISET OPPIAINEET FYSIOLOGISET JA PSYKOLOGISET TEKIJÄT Aistit Asentotajun menetys Harha-aistimukset Stressi LENNONVALVONTAMITTARIT Nopeusmittari Korkeusmittari Pystynopeusmittari Keinohorisontti Suuntahyrrä Kaarto- ja luisumittari Magneettikompassi Yllä mainituista mittareista on käsiteltävä seuraavat asiat: Toimintaperiaatteet Virheet ja toimintakuntoisuuden tarkistus lennolla Järjestelmähäiriöt RADIOSUUNNISTUSLAITTEET Yleiset radioperiaatteet VHF RTF -kanavien käyttö Morseaakkoset Radiolaitteiden yleiset toimintaperiaatteet VHF-monisuuntamajakka (VOR) Maalaitteet ja lentokoneen laitteet Suuntaamattomat radiomajakat (NDB/ADF) Maalaitteet ja lentokoneen laitteet VHF-suuntiminen (VHF/DF) Tutkat Maalaitteet Ensiötutka Toisiovalvontatutka Lentokoneen laitteet Transponderit (toisiotutkavastaimet) Tarkkuuslähestymisjärjestelmä Muut nykyisin käytössä olevat suunnistusjärjestelmät (tarpeen mukaan) H-66 Muutos 3

173 JAR-FCL 1 Luku H Maalaitteet ja lentokoneen laitteet Etäisyydenmittauslaite (DME) Maalaitteet ja lentokoneen laitteet Merkkimajakat Maalaitteet ja lentokoneen laitteet Toimintakuntoisuuden tarkistukset ennen lentoa Laitteiden toimintasäde, tarkkuus ja rajoitukset LENNON SUUNNITTELU ILMAILUTIEDOTUSJULKAISUT Kurssilla olisi käsiteltävä alla luetellut asiat, mutta tarvittavan opetusajan määrityksessä olisi otettava huomioon hakijan taidot ja aiempi ilmailukokemus. Vaikka jotkut tämän otsikon alla esitetyt asiat täydentävät PPL/CPL/IR-koulutusohjelmien aiheita, opettajan olisi varmistettava, että ne on käsitelty hakijan koulutuksen aikana. Koulutusohjelmaan olisi varattava riittävästi aikaa näiden asioiden kertaamiseen, mikäli se on tarpeen. Ilmailukäsikirja (AIP) NOTAM, luokat 1 ja 2 Ilmailutiedotukset Lentotoimintaa koskevat tiedot Lentosäännöt ja ilmaliikennepalvelun toimintaohjeet (RAC) Näkölentosäännöt ja mittarilentosäännöt Lentosuunnitelmat ja ATS-sanomat Tutkan käyttö ilmaliikennepalvelussa Radioyhteyden katkeaminen Ilmatilaluokat Ilmatilan rajoitukset ja vaara-alueet Odotus- ja lähestymismenetelmät Tarkkuus- ja ei-tarkkuuslähestymiset Tutkalähestymismenetelmät Keskeytetyn lähestymisen menetelmät Näkölento mittarilähestymisen jälkeen Muusta liikenteestä aiheutuvat vaarat valvomattomassa ilmatilassa Yhteydenpito Palvelun tyypit Radiolaitteisiin liittyvien AIP:n tietojen hankinta Käytettävissä olevat kartat Reittikartat Lähtö- ja saapumisreittikartat Mittarilähestymiskartat Muutos- ja korjauspalvelu LENNONSUUNNITTELU, YLEISTÄ Lennonsuunnittelun tarkoitus Lentokoneen ja moottorin suorituskykyyn vaikuttavat tekijät Varalentopaikkojen valinta H-67 Muutos 3

174 JAR-FCL 1 Luku H Säätietojen hankkiminen Saatavilla olevat palvelut Lentosääpalvelu Puhelimitse tai tietokoneella Vallitseva sää (TAF, METAR ja SIGMET-sanomat) Reittisääennuste Hankittujen säätietojen merkitys lentotoiminnan kannalta (mm. jäätäminen, turbulenssi ja näkyvyys) Korkeusmittariin liittyvät käsitteet Määritelmät: Siirtokorkeus Siirtopinta Lentopinta QNH Alueellinen QNH Standardipaineasetus QFE Korkeusmittarin asetusmenetelmät Korkeusmittarin tarkistus ennen lentoa Lentoonlähtö ja nousu Matkalento Lähestyminen ja lasku Keskeytetty lähestyminen Korkeusvara maastoon Pienimmän turvallisen reittikorkeuden valinta Mittarilentosäännöt Karttojen valmistelu Reittien ja lentopintojen valinta Lentosuunnitelman laatiminen / suunnistuslaskelmalomake (OFP) OFP-lomakkeelle tehtävät merkinnät Käytettävät maassa olevat suunnistuslaitteet Taajuudet / tunnistaminen Radiaalit ja suuntimat Lentoreitit ja reittipisteet Turvalliset lentokorkeudet Polttoainelaskelmat Lennonjohtotaajuudet (VHF): Lähi- ja lähestymislennonjohto, reitti, tutka, FIS, ATIS, sääsanomat Minimisektorikorkeudet määrä- ja varalentopaikoilla Turvallisten minimilaskeutumiskorkeuksien (ratkaisukorkeuksien) määrittäminen määrä- ja varalentopaikoille MITTARILENTOKELPUUTUKSEN ANTAMAT OIKEUDET Valvomattomassa ilmatilassa Valvotussa ilmatilassa Voimassaoloaika ja uusiminen H-68 Muutos 3

175 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFING- JA LENTOHARJOITUKSET OSA 3 LENTOKOULUTUSOHJELMA 1 Perusmittarilento (kertaus sen mukaan kuin kurssin opettaja katsoo tarpeelliseksi) 2 Mittarilento 3 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - VOR:n käyttö 4 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - NDB:n käyttö 5 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - VHF/DF:n käyttö 6 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - DME:n käyttö 7 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - transponderin käyttö 8 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - reittitutkapalvelun käyttö 9 Lentoa edeltävät tarkistukset ja lentopaikkojen lähtö- ja saapumismenetelmät 10 Mittarilähestyminen - ILS-lähestymiset julkaistuihin minimeihin - keskeytetyn lähestymisen menetelmät 11 Mittarilähestyminen - NDB-lähestymiset julkaistuihin minimeihin - keskeytetyn lähestymisen menetelmät 12 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - GPS:n käyttö (valmisteilla) BRIEFINGHARJOITUS 1 MITTARILENTO (perusmittarilento) Lennonvalvontamittarit Fysiologiset seikat Mittareihin luottaminen ja mittarinäyttämien tulkinta Asentomittarilento Pituuskallistusnäytöt Sivuttaiskallistusnäytöt Erilaiset mittarien näyttötyypit Johdatus keinohorisontin käyttöön Pituuskallistus (nokan asento) Sivuttaiskallistusasento Ohjaussuunnan säilyttäminen ja vakaa lento Mittarien rajoitukset (mm. järjestelmähäiriöt) LENTOASENTO, TEHO JA SUORITUSKYKY Asentomittarilento Hallintamittarit Suorituskyvyn mittarit Tehon ja lentoasun muutosten vaikutus Mittarilukemien ristiintarkistus Mittarien tulkinta Suorat ja epäsuorat näytöt (suorituskyvyn mittarit) Mittarinäytön viive Valikoiva mittarinäyttämien tarkistus H-69 Muutos 3

176 JAR-FCL 1 Luku H PERUSLENTOLIIKKEET (KAIKKI MITTARIT KÄYTETTÄVISSÄ) Suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla Nousu Korkeuden vähentäminen Mittarikaarrot Vaaka-, nousu- ja liukukaarrot ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan HARJOITUSLENTO 1 MITTARILENTO (perusmittarilento) Fysiologiset aistimukset Mittareihin luottaminen ja mittarinäyttämien tulkinta Asentomittarilento Pituuskallistus (nokan asento) Sivuttaiskallistusasento Ohjaussuunnan säilyttäminen ja vakaa lento Asentomittarilento Tehon ja lentoasun muutosten vaikutus Mittarilukemien ristiintarkistus Valikoiva mittarinäyttämien tarkistus PERUSLENTOLIIKKEET (KAIKKI MITTARIT KÄYTETTÄVISSÄ) Suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla Nousu Korkeuden vähentäminen Mittarikaarrot Vaaka-, nousu- ja liukukaarrot ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan BRIEFINGHARJOITUS 2 MITTARILENTO (edistynyt) Kaikki mittarit käytettävissä 30 asteen vaakakaarrot Oikaisu epätavallisista asennoista Siirtyminen mittarilentoon lentoonlähdön jälkeen Vajaalla mittaristolla: Peruslentoliikkeet Oikaisu epätavallisista asennoista HARJOITUSLENTO 2 Kaikki mittarit käytettävissä 30 asteen vaakakaarrot Oikaisu epätavallisista asennoista H-70 Muutos 3

177 JAR-FCL 1 Luku H Vajaalla mittaristolla: Toistetaan edellä luetellut harjoitukset BRIEFINGHARJOITUS 3 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) VOR:N (VHF-MONISUUNTAMAJAKAN) KÄYTTÖ VOR-asemien käytettävyys reitillä Asemien taajuudet ja tunnistaminen Signaalin vastaanottoetäisyys Korkeuden vaikutus VOR-radiaalit Suuntimanvalitsimen (OBS) käyttö TO/FROM-näyttö Oman sijainnin määritys Radiaalin valinta Hakeutuminen ennalta valitulle radiaalille Etäisyyden arviointi radiaalin leikkauspisteeseen Tuulen vaikutus Radiaalin seuraaminen Lentäminen VOR-asemaa kohti ja siitä poispäin Menetelmäkaarrot Aseman ylitys Paikanmääritys kahden aseman avulla Reittipisteiden valinta etukäteen Maanopeuden arviointi ja aikalaskelmat Odotusmenetelmät Erilaiset liittymistavat odotuskuvioon Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) HARJOITUSLENTO 3 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) VOR:N (VHF-MONISUUNTAMAJAKAN) KÄYTTÖ Aseman valinta ja tunnistus Oman sijainnin määritys Hakeutuminen ennalta valitulle radiaalille Radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon Radiaalin seuraaminen majakalle päin Aseman ylityksen tunnistaminen Radiaalin seuraaminen majakalta poispäin Menetelmäkaarrot Paikanmääritys kahden aseman avulla Maanopeuden arviointi ja aikalaskelmat Odotusmenetelmät / liittyminen odotuskuvioon Odotus ennalta valitulla rastilla Odotus VOR-asemalla H-71 Muutos 3

178 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 4 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) ADF:N (RADIOKOMPASSIN) KÄYTTÖ NDB-majakoiden (suuntaamattomien radiomajakoiden) käytettävyys reitillä Majakoiden sijainti, taajuudet, viritys (tarvittaessa) ja tunnukset Signaalin vastaanottoetäisyys Staattisen sähkön aiheuttamat radiohäiriöt Yön vaikutus Asemien interferenssi Vuoriston vaikutus Rannikkotaittuminen Sijainnin määritys suhteessa NDB-majakkaan Kohtilento Hakeutuminen ennalta valitulle magneettiselle suuntimalle ja sen seuraaminen majakalle päin Aseman ylitys Suuntiman seuraaminen majakalta poispäin Ajan ja etäisyyden tarkistukset Paikanmääritys kahden NDB-majakan tai yhden NDB:n ja yhden muun suunnistuslaitteen avulla Odotusmenetelmät / erilaiset hyväksytyt liittymismenetelmät Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) HARJOITUSLENTO 4 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) ADF:N (RADIOKOMPASSIN) KÄYTTÖ NDB-majakan valinta, viritys ja tunnistaminen Suunnistaminen ADF:n avulla Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) Kohtilento Suuntiman seuraaminen majakalle päin Aseman ylitys Suuntiman seuraaminen majakalta poispäin Ajan ja etäisyyden tarkistukset Hakeutuminen ennalta valitulle magneettiselle suuntimalle Lentokoneen sijainnin määritys kahden NDB-majakan tai vaihtoehtoisesti yhden NDB:n ja yhden muun suunnistuslaitteen avulla ADF-odotusmenetelmät / erilaiset hyväksytyt liittymismenetelmät BRIEFINGHARJOITUS 5 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) VHF/DF:N (VHF-SUUNTIMON) KÄYTTÖ VHF/DF-laitteiden käytettävyys reitillä Sijainti, taajuudet, asemien kutsut ja toiminta-ajat Signaalin vastaanottoetäisyys Korkeuden vaikutus H-72 Muutos 3

179 JAR-FCL 1 Luku H Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) Suuntimien pyytäminen ja käyttö, esim. QTE, QDM, QDR Kohtilento suuntimolle Tuulen vaikutus Paikanmääritys kahden VHF/DF-aseman (tai vaihtoehtoisesti yhden VHF/DF-aseman ja yhden muun suunnistuslaitteen) avulla Maanopeuden arviointi ja aikalaskelmat HARJOITUSLENTO 5 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) VHF/DF:N (VHF-SUUNTIMON) KÄYTTÖ Yhteydenotto VHF/DF-asemaan Radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon QDR- ja QTE-suuntimien pyytäminen ja käyttö Kohtilento suuntimolle Tuulen vaikutus Paikanmääritys kahden VHF/DF-aseman (tai vaihtoehtoisesti yhden VHF/DF-aseman ja yhden muun suunnistuslaitteen) avulla Maanopeuden arviointi ja aikalaskelmat BRIEFINGHARJOITUS 6 DME:N (ETÄISYYDENMITTAUSLAITTEEN) KÄYTTÖ DME-majakoiden käytettävyys Sijainti, taajuudet ja tunnukset Signaalin vastaanottoetäisyys Viistoetäisyys DME:n käyttö etäisyyden, maanopeuden ja ajan määritykseen DME:n käyttö paikanmääritykseen HARJOITUSLENTO 6 DME:N (ETÄISYYDENMITTAUSLAITTEEN) KÄYTTÖ Aseman valinta ja tunnistaminen Laitteen toimintojen käyttö Etäisyys Maanopeus Aika DME-kaaren seuraaminen lähestymisessä (DME Arc Approach) DME-odotus H-73 Muutos 3

180 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 7 TRANSPONDERIN KÄYTTÖ (SSR) Transponderin toiminta Koodin valinta Hätäkoodit Varotoimet lentokoneen laitteita käytettäessä HARJOITUSLENTO 7 TRANSPONDERIN KÄYTTÖ (SSR) Transponderin toiminta Transponderityypit Koodin valinta Hätäkoodit Varotoimet vaadittua koodia valittaessa BRIEFINGHARJOITUS 8 REITTITUTKAN KÄYTTÖ Tutkapalvelujen saatavuus Sijainnit, asemien taajuudet, kutsut ja toiminta-ajat AIP ja NOTAMit Palvelun hankkiminen Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) Ilmatilan tutkatiedotuspalvelu Hätäpalvelu Ilma-alusten porrastusnormit HARJOITUSLENTO 8 REITTITUTKAN KÄYTTÖ Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) Tarvittavan palvelun aloittaminen ja paikkailmoitukset Vaikuttavan liikenteen ilmoittamismenetelmät Korkeusvara maastoon BRIEFINGHARJOITUS 9 LENTOA EDELTÄVÄT TARKISTUKSET JA LENTOPAIKALTA LÄHTÖ Lentokoneen radion toimintakuntoisuuden varmistus Suunnistuslaitteet Lähtöselvityksen hankkiminen Radiosuunnistuslaitteiden asetus ennen lentoonlähtöä, esim. VOR:n taajuudet, tarvittavat radiaalit Lentopaikan lähtömenetelmät, taajuuden vaihdot Korkeuden ja sijainnin ilmoittaminen tarpeen mukaan Vakiolähtöreitit (SID) Estevaran huomioon ottaminen H-74 Muutos 3

181 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 9 LENTOA EDELTÄVÄT TARKISTUKSET JA LENTOPAIKALTA LÄHTÖ Radiolaitteiden toimintakuntoisuuden tarkistukset Lähtöselvitys Suunnistuslaitteiden valinta Taajuudet, radiaalit jne. Lähtömenetelmän tarkistukset, taajuuden vaihdot, korkeus- ja paikkailmoitukset Vakiolähtöreitit (SID) BRIEFINGHARJOITUS 10 ALKU-/VÄLI-/LOPPULÄHESTYMISMENETELMÄT Tarkkuuslähestymiskartat Tulo alkulähestymisrastille ja minimisektorikorkeuteen Suunnistuslaitevaatimukset, esim. tutka, ADF jne. Viestintä (yhteydenpito lennonjohtoon ja radiopuhelinliikenteen sanonnat) Kertaus: Odotusmenetelmä Loppulähestymislinja Mielikuvan muodostaminen lähestymisestä Tarkistusten suorittaminen lentopaikkaa lähestyttäessä Alkulähestymismenetelmä ILS-taajuuden valinta ja tunnistaminen Estevarakorkeus (OCA/H) Toimintaminimit Lähestymiskuviossa lentäminen ja korkeuden vähennys Etäisyyden, maanopeuden, ajan ja vajoamisnopeuden arviointi loppulähestymisrastilta lentopaikalle DME:n käyttö (tarvittaessa) Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Julkaistujen ohjeiden tarkistus Siirtyminen mittarilennosta näkölentoon (harha-aistimukset) NÄKÖLENTO MITTARILÄHESTYMISEN JÄLKEEN Kiertolähestyminen Näkölähestyminen ja lasku HARJOITUSLENTO 10 TARKKUUSLÄHESTYMISMENETELMÄ Alkulähestyminen ILS-linjalle Lähestymisen suunnittelu Odotusmenetelmä Taajuuden valinta ja ILS:n tunnistaminen Julkaistun menetelmän ja minimisektorikorkeuden tarkistus Viestintä (yhteydenpito lennonjohtoon ja radiopuhelinliikenteen sanonnat) Toimintaminimien määritys ja korkeusmittarin asetus Sääolosuhteiden huomioon ottaminen, esim. pilven alaraja ja näkyvyys Kiitotievalojen käytettävyys ILS-liittymismenetelmät H-75 Muutos 3

182 JAR-FCL 1 Luku H Tutkavektorit Menetelmälentäminen Lähestymisajan arviointi loppulähestymisrastilta lentopaikalle Seuraavien määritys: Vajoamisnopeus loppulähestymisessä Tuulen nopeus maan pinnalla ja laskukiitotien pituus Estekorkeudet, jotka on muistettava mittarilähestymistä seuraavan näkölentovaiheen aikana Kiertolähestyminen Lähestyminen: Loppulähestymisrastilla DME:n käyttö (tarvittaessa) Yhteydenpito lennonjohtoon Ajan huomiointi, ilmanopeuden ja vajoamisnopeuden säätö Suuntasäteen ja liukupolun seuraaminen Tuulen nopeuden muutoksen ja siitä johtuvan sorron ennakointi Ratkaisukorkeus Kiitotien suunta Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Siirtyminen mittarilennosta näkölentoon Kiertolähestyminen Näkölähestyminen ja lasku BRIEFINGHARJOITUS 11 EI-TARKKUUSLÄHESTYMISMENETELMÄ Ei-tarkkuuslähestymiskartat Tulo alkulähestymisrastille ja minimisektorikorkeuteen Yhteydenpito lennonjohtoon Viestintä (lennonjohdon menetelmät ja radiopuhelinliikenteen sanonnat) Lähestymisen suunnittelu: Odotusmenetelmä Lähestymislinja Mielikuvan muodostaminen lähestymisestä Alkulähestymismenetelmä Toimintaminimit Lähestymisen lopullinen suunnittelu Lähestymiskuviossa lentäminen ja korkeuden vähennys Etäisyyden, maanopeuden, ajan ja vajoamisnopeuden arviointi loppulähestymisrastilta (FAF) lentopaikalle DME:n käyttö (tarvittaessa) Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Julkaistujen ohjeiden tarkistus Siirtyminen mittarilennosta näkölentoon (harha-aistimukset) Näkölentäminen mittarilähestymisen jälkeen Kiertolähestyminen Näkölähestyminen ja lasku H-76 Muutos 3

183 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 11 EI-TARKKUUSLÄHESTYMISMENETELMÄ Lähestymisen suunnittelu, mukaan lukien Seuraavien määritys: Vajoamisnopeus loppulähestymisrastilta Tuulen nopeus maan pinnalla ja laskukiitotien pituus Estekorkeudet, jotka on muistettava mittarilähestymistä seuraavan näkölentovaiheen aikana Kiertolähestyminen Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Alkulähestyminen Taajuuden valinta ja tunnistaminen Julkaistun menetelmän ja minimisektorikorkeuden tarkistus Yhteydenpito lennonjohtoon ja radiopuhelinliikenteen sanonnat Ratkaisukorkeuden määritys ja korkeusmittarin asetus Sääolosuhteiden huomioon ottaminen, esim. pilven alaraja ja näkyvyys Kiitotievalojen käytettävyys Sisäänlentolinjan määrittäminen Ajan arviointi loppulähestymisrastilta lähestymisen keskeytyspisteeseen (MAPt) Yhteydenpito lennonjohtoon Uloslentomenetelmä (mm. tarkistukset ennen laskua) Sisäänlentomenetelmä Tunnuksen tarkistaminen uudelleen Korkeusmittariasetuksen tarkistaminen uudelleen Loppulähestyminen Ajan huomiointi, ilmanopeuden ja vajoamisnopeuden säätö Loppulähestymislinjan säilyttäminen Tuulen nopeuden muutoksen ja siitä johtuvan sorron ennakointi Minimilaskeutumiskorkeus (MDA/H) Kiitotien suunta Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Siirtyminen mittarilennosta näkölentoon (harha-aistimukset) Näkölähestyminen BRIEFINGHARJOITUS 12 HARJOITUSLENNOT GPS:n käyttö (valmisteilla) [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-77 Muutos 3

184 JAR-FCL 1 Luku H [AMC FCL Miehistöyhteistyökouluttajan kurssi (MCCI(A)) (Katso JAR-FCL 1.417) [Katso AMC FCL 1.261(d)] KURSSIN TAVOITE 1 Kurssi on suunniteltava niin, että hakija saa riittävän koulutuksen teoriaopetuksen ja synteettisen lentokoulutuksen antamiseen, jotta hän voi opettaa niitä miehistöyhteistyön (MCC) osa-alueita, joiden tuntemus vaaditaan ensimmäistä usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta varten. 2 Hakijan pätevyys miehistöyhteistyökouluttajan valtuutuksen saamiseen varmistetaan siten, että hakijan on annettava kyseisellä FNPT-koulutuslaitteella tai lentosimulaattorilla vähintään 3 tuntia tyydyttävän tasoista miehistöyhteistyökoulutusta viranomaisen tätä tarkoitusta varten ilmoittaman tyyppi-, simulaattori- tai miehistöyhteistyökouluttajan valvonnassa. 1 OPPIMISPROSESSI Motivaatio Havaintokyky ja ymmärtäminen Muisti ja sen käyttö Tottumukset ja niiden siirtyminen Oppimisen esteet Oppimista edistävät tekijät Oppimismenetelmät Oppimisnopeus 2 OPETTAMISPROSESSI OSA 1 OPETUSOPPI Tehokkaan opettamisen osatekijät Opetuksen suunnittelu Opetusmenetelmät Uusien asioiden opettaminen aiemmin opitun pohjalta Oppituntisuunnitelmien käyttö 3 KOULUTUKSEN PERIAATTEET Jäsennellyn (hyväksytyn) kurssin merkitys Suunnitellun koulutusohjelman tärkeys Teoria- ja lentokoulutuksen yhdistäminen 4 OPETUSMENETELMÄT a. Teoriakoulutus (luokkaopetus) Opetusvälineiden käyttö Ryhmäluennot Yksilöllinen ohjaus Oppilaiden osallistuminen ja keskustelu b. Lennonopetus Lento- ja ohjaamoympäristö Opetusmenetelmien soveltaminen Arviointi ja päätöksenteko lennon aikana ja sen jälkeen H-78 Muutos 3

185 JAR-FCL 1 Luku H 5 OPPILAAN ARVOSTELU JA KOKEET a. Oppilaan suorituksen arviointi Välikokeiden tarkoitus Tiedon palauttaminen mieleen Tiedon muuttuminen ymmärrykseksi Ymmärryksen kehittyminen toiminnaksi Edistymistahdin arviointi b. Oppilaan virheiden analysointi Virheiden syiden määrittäminen Suurten virheiden korjaaminen ensin, pienempien vasta sen jälkeen Liiallisen kritiikin välttäminen Lyhyt ja selkeä viestintä 6 KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMINEN Oppituntien suunnittelu Valmistelu Selittäminen ja havainnollinen esittäminen Oppilaan osallistuminen ja harjoittelu Arviointi 7 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET LENNONOPETUKSEN KANNALTA Fysiologiset tekijät Psykologiset tekijät Tiedon käsittely Käyttäytyminen ja asenteet Arviointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen 8 LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄVIKOJEN JA -HÄIRIÖIDEN SIMULOINTIIN LENNON AIKANA LIITTYVÄT VAARAT Turvallisen korkeuden valinta Toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) tärkeys Tilannetietoisuus Oikeiden menetelmien noudattaminen 9 KOULUTUKSEN HALLINTO Teoria- ja lentokoulutustietojen kirjaaminen Ohjaajan henkilökohtainen lentopäiväkirja Lento- ja teoriakoulutuksen opetussuunnitelma Opetusmateriaali Viralliset lomakkeet Lentokoneen lentokäsikirja / omistajan käsikirja / käyttöohjekirja Lentoa koskevat asiakirjat Ilma-aluksen asiakirjat H-79 Muutos 3

186 JAR-FCL 1 Luku H OSA 2 TEKNINEN KOULUTUS 1 Kurssilla olisi käsiteltävä sitä koulutuslaitetyyppiä, jota varten hakija haluaa antaa koulutusta. Koulutussuunnitelmassa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti koko teoriakoulutus. 2 Inhimillisten tekijöiden tunnistaminen ja soveltaminen (kuten ATPL-koulutusohjelman kohdassa 040), liittyen koulutuksen miehistöyhteistyöosuuteen. 3 Koulutusohjelmaan olisi kuuluttava ne harjoitukset, jotka vaaditaan usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutuksen hakijan miehistöyhteistyökoulutukseen. Harjoitukset Harjoituksissa olisi mahdollisuuksien mukaan jäljiteltävä kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristöä. Koulutukseen olisi kuuluttava seuraavat aihealueet: a. lennon valmistelu, tarvittavat asiakirjat, lentoonlähdön suoritusarvojen laskeminen; b. lentoa edeltävät tarkistukset, radio- ja suunnistuslaitteiden tarkistukset ja asetukset; c. tarkistukset ennen lentoonlähtöä, moottorin tarkistukset, ohjaavan ohjaajan antama ohjeistus (briefing) ennen lentoonlähtöä; d. normaalit lentoonlähdöt eri laippa-asetuksilla, ohjaavan ja avustavan ohjaajan tehtävät, vakioilmoitukset; e. lentoonlähdön keskeytys, lentoonlähtö sivutuulessa, lentoonlähtö suurimmalla sallitulla lentoonlähtömassalla, moottorihäiriö ratkaisunopeuden (V 1 ) saavuttamisen jälkeen; f. ilma-aluksen järjestelmien normaali toiminta ja häiriötilanteet, tarkistuslistojen käyttö; g. valittuja pakkotilannemenetelmiä, mukaan lukien moottorihäiriö ja moottoripalo, savun torjunta ja poisto, nopeat tuulen muutokset (windshear) lentoonlähdössä ja laskussa, nopea korkeuden vähennys paineistushäiriön vuoksi (emergency descent), ohjaamomiehistön jäsenen toimintakyvyn menetys; h. lähestyvän sakkauksen varhainen tunnistaminen ja oikaisu siitä eri lentoasuissa; i. mittarilentomenetelmät, mukaan lukien odotusmenetelmät, tarkkuuslähestymiset käyttäen navigointilaitteiden raakanäyttöä, lennonohjausjärjestelmää ja automaattiohjausta, lähestyminen yksi moottori epäkunnossa (simuloituna), ei-tarkkuuslähestymiset ja kiertolähestymiset, ohjaavan ohjaajan antama ohjeistus (briefing) ennen lähestymisen aloitusta, suunnistuslaitteiden asetukset, vakioilmoitukset lähestymisen aikana, lähestymisessä ja laskussa tarvittavien tietojen laskeminen; j. ylösvedot normaalitilanteessa ja yksi moottori epäkunnossa (simuloituna), siirtyminen mittarilennosta näkölentoon ratkaisukorkeudessa tai minimilaskeutumiskorkeudessa; k. laskut normaaliolosuhteissa, sivutuulessa ja yksi moottori epäkunnossa (simuloituna), siirtyminen mittarilennosta näkölentoon ratkaisukorkeudessa tai minimilaskeutumiskorkeudessa.] [Muutos 3, ] H-80 Muutos 3

187 JAR-FCL 1 Luku I AMC/IEM I - TARKASTUSLENTÄJÄT AMC FCL Tarkastuslentäjien toiminnan yhdenmukaistaminen (Katso JAR-FCL & 1.430) [Katso JAR-FCL 1.425, liite 1] YLEISTÄ 1 Ohjaajien pätevyystaso riippuu suurelta osin tarkastuslentäjien pätevyydestä. Viranomainen antaa tarkastuslentäjille ohjeet JAR-FCL-vaatimuksista, lentokokeiden ja tarkastuslentojen vastaanottamisesta sekä niihin liittyvistä asiakirjoista ja lausunnoista. Tarkastuslentäjille olisi annettava tietoa myös kyseisen JAA:n jäsenvaltion tietosuojamääräyksistä, vastuuvelvollisuudesta, vahinkovakuutuksista ja maksuista. [ ] TARKASTUSLENTÄJÄN VALTUUTTAMINEN [2] Kohtien JAR-FCL 1.425(a) - (c) pätevyysvaatimuksista on syytä poiketa vain sellaisissa tilanteissa, joissa täysin pätevää tarkastuslentäjää ei ole saatavilla. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi uudella tai harvinaisella lentokonetyypillä tai -luokalla suoritettavat lentokokeet. Tällöinkin tarkastuslentäjällä olisi oltava vähintään opettajakelpuutus sellaista lentokonetta varten, jossa moottorien lukumäärä ja tyyppi ovat samat ja joka kuuluu samaan painoluokkaan. [3] Tarkastuslentäjiä valvovien viranomaisen tarkastajien olisi mieluiten täytettävä samat pätevyysvaatimukset, joita edellytetään valvottavilta tarkastuslentäjiltä. Koska ei kuitenkaan ole todennäköistä, että tarkastajilla voisi olla tällainen pätevyys kaikkia vastuullaan olevia tyyppejä ja tehtäviä varten, ja koska he normaalisti vain seuraavat koulutusta ja tarkastuslentoja, pätevyyttä tarkastajan tehtäviin voidaan pitää riittävänä. [4] Tarkastuslentäjien koulutukseen olisi kuuluttava heidän tehtäviensä mukaan vähintään seuraavat asiat: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) tarkastuslentäjän tehtäviä koskevat kansalliset vaatimukset tarkastuslentotehtävissä tarvittavat perustiedot ihmisen suorituskyvystä ja rajoituksista tarkastettavan suorituksen arviointiperusteet JAR-FCL, muut asiaa koskevat JAR-vaatimukset ja täytäntöönpanomenettelyt (Joint Implementation Procedures, JIP) JAR-FCL:n mukainen laatujärjestelmä; ja tarvittaessa miehistöyhteistyö (MCC), ihmisen suorituskyky ja rajoitukset. Viranomaisella on oltava palveluksessaan tai muutoin käytettävissään riittävä määrä tarkastajia tai kokeneita tarkastuslentäjiä, jotka ohjaavat, valvovat ja/tai tarkastavat kohdassa JAR-FCL 1.425(c) vaadittuja yhdenmukaistamisjärjestelyjä. [ ] I-1 Muutos 2

188 JAR-FCL 1 Luku I RAJOITUKSET [5] Tarkastuslentäjän ei tulisi ottaa työpäivän aikana vastaan enempää kuin kolme PPL, CPL, IR tai luokkakelpuutuslentokoetta tai tarkastuslentoa; tai kaksi FI, CPL/IR tai ATPL-lentokoetta tai tarkastuslentoa; tai neljä lentokoetta tai tarkastuslentoa tyyppikelpuutuksia varten. [6] Tarkastuslentäjän olisi varattava PPL, CPL, IR ja luokkakelpuutuslentokokeisiin ja tarkastuslentoihin vähintään kolme tuntia ja FI, CPL/IR, ATPL ja tyyppikelpuutuslentokokeisiin ja tarkastuslentoihin vähintään neljä tuntia. Edellä mainittuihin aikoihin sisältyy tarkastettavan ohjeistus (briefaus) ennen lentoa, lennonvalmistelu, lentokokeen tai tarkastuslennon suoritus, lennon jälkeinen palaute, suorituksen arviointi sekä tarvittavien asiakirjojen täyttäminen. [7] Tarkastuslentäjän olisi annettava tarkastettavalle riittävästi aikaa valmistautua lentokokeeseen tai tarkastuslentoon, yleensä kuitenkin enintään yksi tunti. [8] Tarkastuslentäjän olisi suunniteltava lentokoe tai tarkastuslento niin, että lentoaika lentokoneella tai koulutusaika hyväksytyllä synteettisellä koulutuslaitteella on vähintään: (a) (b) (c) PPL- ja CPL-lentokokeissa 90 minuuttia, johon sisältyy suunnistusosuus mittarilentokelpuutusta (IR), lennonopettajakelpuutusta (FI) ja yhden ohjaajan lentokoneiden tyyppi- tai luokkakelpuutuksia varten suoritettavissa lentokokeissa ja tarkastuslennoilla 60 minuuttia CPL/IR- ja ATPL-lentokokeissa 120 minuuttia. LENTOKOKEEN JA TARKASTUSLENNON TARKOITUS [9] Määrittää käytännön kokeella, onko tarkastettava saavuttanut tai ylläpitänyt vaaditun tieto-, taito- ja pätevyystason; [10] Kehittää rekisteröidyn kouluttajan, lentokoulutusorganisaation tai tyyppikoulutusorganisaation koulutusta ja lennonopetusta antamalla palautetta siitä, missä lentokokeen tai tarkastuslennon osassa tai kohdassa oppilaat useimmin epäonnistuvat; [11] Auttaa ylläpitämään ja mahdollisuuksien mukaan parantamaan lentoturvallisuutta siten, että tarkastuslentäjät osoittavat lentokokeiden ja tarkastuslentojen aikana hyvää ilmailutapaa ja kurinalaisuutta. [ ] LENTOKOKEEN JA TARKASTUSLENNON SUORITTAMINEN [12] Tarkastuslentäjä varmistaa, että tarkastettava suorittaa lentokokeen tai tarkastuslennon JAR- FCL-vaatimusten mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan vaadittujen normien mukaan. [13] Lentokokeen tai tarkastuslennon kunkin osan jokainen kohta olisi suoritettava ja arvioitava erikseen. Hylätty kohta merkitsee koko osan hylkäämistä. Tarkastuslentäjän ei normaalisti tulisi muuttaa ohjeistuksessa (briefauksessa) selitettyä lentokoe- tai tarkastuslentosuunnitelmaa. [14] Jonkin lentokokeen tai tarkastuslennon kohdan heikko tai kyseenalainen suoritus ei saisi vaikuttaa myöhempien kohtien arvosteluun. [15] Tarkastuslentäjän olisi käytävä läpi lentokokeen tai tarkastuslennon vaatimukset ja rajoitukset tarkastettavan kanssa lentoa edeltävän ohjeistuksen aikana I-2 Muutos 2

189 JAR-FCL 1 Luku I [16] Kun tarkastuslento on suoritettu tai keskeytetty, tarkastuslentäjän olisi annettava tarkastettavalle palautetta ja selitettävä mahdollisten hylkäysten syyt. Hylätyn tai keskeytetyn lentokokeen tai tarkastuslennon jälkeen tarkastuslentäjän olisi annettava tarkastettavalle neuvoja suorituksen uusimista varten. [17] Jos tarkastettava haluaa palautteenannon aikana kommentoida tarkastuslentäjän arviointia tai ilmaisee olevansa eri mieltä tarkastuslentäjän kanssa, kommentti tai eriävä mielipide merkitään lentokokeen tai tarkastuslennon lausuntolomakkeeseen ja sekä tarkastuslentäjä että tarkastettava allekirjoittavat sen. TARKASTUSLENTÄJÄN VALMISTAUTUMINEN [18] Tarkastuslentäjän olisi valvottava kaikkia lentokokeen tai tarkastuslennon valmisteluun liittyviä toimenpiteitä, mukaan lukien slot -ajan hankkiminen tai varmistaminen lennonjohdolta, jos se on tarpeen. [19] Tarkastuslentäjä suunnittelee lentokokeen tai tarkastuslennon JAR-FCL:n vaatimusten mukaisesti. Kokeessa tai tarkastuslennolla suoritetaan vain sellaisia lentoliikkeitä ja menetelmiä, jotka sisältyvät kyseiseen lentokoe- tai tarkastuslentolomakkeeseen. Saman tarkastuslentäjän ei tulisi tarkastaa hylättyä hakijaa uudelleen, ellei hakija anna siihen suostumustaan. TARKASTUSLENTÄJÄN ASENNE [20] Tarkastuslentäjän olisi pyrittävä luomaan myönteinen ja rento ilmapiiri sekä ennen lentokoetta tai tarkastuslentoa että sen aikana. Negatiivista tai vihamielistä asennetta ei tulisi käyttää. Tarkastuslentäjän olisi vältettävä negatiivisia kommentteja ja kritisointia lentokokeen tai tarkastuslennon aikana ja säästettävä kaikki arvostelut lennon jälkeiseen palautteeseen. ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ [21] Vaikka lentokokeita ja tarkastuslentoja varten on määritelty hyväksymisrajat, tarkastettavan ei pidä vaatia saavuttavan niitä tasaisen ja vakaan lennon kustannuksella. Tarkastuslentäjän olisi sallittava väistämättömät poikkeamat, jotka johtuvat turbulenssista, lennonjohdon ohjeista tms. Tarkastuslentäjän tulisi päättää lentokoe tai tarkastuslento vain tarkastettavan arviointia varten tai turvallisuussyistä. Tarkastuslentäjä käyttää arviossaan yhtä seuraavista sanoista: (a) (b) Hyväksytty, jos tarkastettava on osoittanut vaaditun tieto-, taito- ja pätevyystason sekä noudattanut kyseistä lupakirjaa tai kelpuutusta koskevia lentokokeen hyväksymisrajoja; Hylätty, jos: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) lentokokeen hyväksymisrajat ylittyvät, vaikka tarkastuslentäjä on ottanut huomioon lennonjohdon ohjeet tai turbulenssin; lentokokeen tai tarkastuslennon tavoitetta ei saavutettu; tehtävän tavoite saavutettiin, mutta siihen liittyi vaarallista lentoa, säännön tai määräyksen vastaista toimintaa, hyvän ilmailutavan laiminlyöntiä tai lentokoneen karkeaa käsittelyä; tarkastettava ei osoittanut hyväksyttävää tietotasoa; tarkastettava ei osoittanut hyväksyttävää ilma-aluksen hallintaa; tai tarkastuslentäjän tai varmistusohjaajan oli puututtava lentoon turvallisuussyistä. (c) Osittain hyväksytty niiden kriteerien mukaisesti, jotka esitetään kyseistä lentokoetta koskevassa JAR-FCL:n liitteessä I-3 Muutos 2

190 JAR-FCL 1 Luku I LENTOKOKEEN JA TARKASTUSLENNON SUORITUSMENETELMÄT JA SISÄLTÖ [22] Tarkastuslentäjä varmistaa ennen lentokokeen tai tarkastuslennon aloittamista, että käytettäväksi aiottu lentokone tai synteettinen koulutuslaite on tarkoitukseen soveltuva ja asianmukaisesti varustettu. Lentokokeissa ja tarkastuslennoilla saa käyttää vain sellaisia ilma-aluksia ja synteettisiä koulutuslaitteita, jotka viranomainen on hyväksynyt tähän tarkoitukseen. [23] Lentokoe tai tarkastuslento suoritetaan ilma-aluksen lentokäsikirjan (AFM) ja tarvittaessa käyttäjän käsikirjan (Aircraft Operators Manual, AOM) mukaisesti. [24] Lentokoe tai tarkastuslento suoritetaan lento- tai tyyppikoulutusorganisaation tai rekisteröidyn kouluttajan toimintakäsikirjan rajoitusten mukaisesti. [25] Sisältö (a) (b) (c) (d) (e) Lentokokeeseen tai tarkastuslentoon sisältyvät: - maassa suoritettava suullinen kuulustelu (jos vaaditaan) - tarkastettavan ohjeistus (briefaus) ennen lentoa - lentotehtävät - lennon jälkeinen palaute Maassa suoritettavaan suulliseen kuulusteluun olisi kuuluttava: - ilma-aluksen yleistuntemus ja suoritusarvot - lennon suunnittelu ja toimintamenetelmät - muut lentokokeeseen tai tarkastuslentoon liittyvät osat ja kohdat Tarkastettavan ohjeistukseen ennen lentoa olisi kuuluttava: - lentokokeen tai tarkastuslennon suoritusjärjestys - tehoasetus ja nopeudet - turvallisuusnäkökohdat Lentotehtäviin kuuluvat: - kaikki kyseistä lentokoetta tai tarkastuslentoa varten vaadittavat osat ja kohdat Lennon jälkeiseen palautteeseen olisi kuuluttava: - tarkastettavan suorituksen arviointi - lentokokeeseen tai tarkastuslentoon liittyvien asiakirjojen täyttö; jos mahdollista, tarkastettavaa opettaneen lennonopettajan läsnäollessa. [26] Lentokokeessa tai tarkastuslennolla on tarkoitus jäljitellä käytännön lentotoimintaa. Tarkastuslentäjä voi järjestää tarkastettavalle käytännön lentotoiminnassa kohdattavia tilanteita kuitenkin varmistaen, ettei tarkastettava hämmenny tai lentoturvallisuutta vaaranneta. [27] Tarkastuslentäjän olisi pidettävä lentokokeen tai tarkastuslennon aikana lentopäiväkirjaa ja tehtävä arvostelumuistiinpanoja niin, että niitä voidaan käyttää lennon jälkeisessä palautteenannossa. [28] Tarkastuslentäjän olisi suhtauduttava joustavasti lentoa edeltävän ohjeistuksen mahdollisiin muutoksiin, jotka johtuvat lennonjohdon ohjeista tai muista lentokokeeseen tai tarkastuslentoon vaikuttavista olosuhteista I-4 Muutos 2

191 JAR-FCL 1 Luku I [29] Jos suunniteltuun lentokokeeseen tai tarkastuslentoon tulee muutoksia, tarkastuslentäjän olisi varmistuttava siitä, että tarkastettava ymmärtää ja hyväksyy muutokset. Muussa tapauksessa lentokoe tai tarkastuslento olisi keskeytettävä. [30] Jos tarkastettava päättää olla jatkamatta lentokoetta tai tarkastuslentoa sellaisesta syystä, jota tarkastuslentäjä ei pidä riittävänä, tarkastettavan suoritus katsotaan hylätyksi niissä osissa tai kohdissa, joita hän ei yrittänyt. Jos lentokoe tai tarkastuslento keskeytetään tarkastuslentäjän mielestä riittävästä syystä, vain ne osat tai kohdat, joita ei ole suoritettu kokonaan, suoritetaan myöhemmin uudessa lentokokeessa tai tarkastuslennolla. [31] Tarkastuslentäjän niin salliessa tarkastettava voi suorittaa minkä tahansa lentokokeeseen tai tarkastuslentoon kuuluvan liikkeen tai menetelmän kerran uudelleen. Tarkastuslentäjä voi keskeyttää lentokokeen tai tarkastuslennon missä tahansa vaiheessa, jos hän katsoo, että tarkastettavan taidot edellyttävät sen suorittamista kokonaan uudelleen. [Muutos 1, ; muutos 2, ] I-5 Muutos 2

192 JAR-FCL 1 Luku I IEM FCL Tyyppitarkastuslentäjien (TRE) ohjeistus ja koulutus [Katso JAR-FCL 1.425(c)] 1 Seuraava ohjemateriaali on tarkoitettu tyyppitarkastuslentäjän valtuutuksen hakijoille. Sen lisäksi olisi tutustuttava tarvittaviin lentokoe- ja koulutusohjeisiin ottaen huomioon, onko kyseessä yhden vai usean ohjaajan lentotoiminta. 2 Viranomaisen tarkastaja tai kokenut tarkastuslentäjä valvoo tarkastuslentoa, jonka tyyppitarkastuslentäjän valtuutuksen hakija suorittaa tarkastettavan kanssa sillä lentokoneella, jota varten TREvaltuutusta haetaan. Tarkastaja valitsee TRE-valtuutuksen hakijan vastaanottamaa tarkastuslentoa varten kohtia JAR-FCL 1.240:n liitteestä 2, joka sisältää luokka- ja tyyppikelpuutuksia koskevan koulutusohjelman sekä lentokoe- ja tarkastuslentotehtävät. Sen jälkeen kun tarkastajan kanssa on sovittu tarkastuslennon sisällöstä, TRE-valtuutuksen hakijan odotetaan suoriutuvan koko tarkastuslennosta itse. Siihen kuuluu tarkastettavan ohjeistus (briefaus), lennon suoritus, suorituksen arviointi ja palautteenanto. Tarkastaja keskustelee arvioinnista TRE-valtuutuksen hakijan kanssa ennen kuin tarkastettavalle annetaan palaute ja ilmoitetaan tarkastuslennon tulos. 3 Kaikkien tyyppitarkastuslentäjän valtuutuksen hakijoiden olisi oltava saanut koulutus tehtäväänsä ennen kuin he suorittavat tarkastuslennon tarkastajan kanssa. Koulutuksen olisi oltava sitä tarkastajaa tyydyttävä, joka valvoo hakijan tarkastuslentoa. TARKASTETTAVAN OHJEISTUS (BRIEFING) 4 Tarkastettavalle olisi annettava riittävästi aikaa ja välineitä tarkastuslennolle valmistautumiseen. Ohjeistukseen olisi kuuluttava: a. lennon tarkoitus b. tarvittaessa lupakirjojen tarkistukset c. tarkastettavan mahdollisuus esittää kysymyksiä d. noudatettavat lentotoimintamenetelmät (esim. lentokoneen käyttäjän käsikirja) e. sään arviointi f. tarkastettavan ja tarkastuslentäjän asema lennolla g. tavoitteet, jotka tarkastettavan tulee tietää h. simuloinnissa käytettävät sääoletukset (esim. jäätäminen, pilven alaraja) i. suoritettavan tehtävän sisältö j. sovitut nopeus- ja käsittelyparametrit (esim. V-nopeudet, kallistuskulma) k. radiopuhelinliikenteen hoitaminen l. tarkastettavan ja tarkastuslentäjän tehtävät (esim. hätätilanteessa) m. lennon aikana suoritettavat hallinnolliset toimet (esim. lentosuunnitelman esittäminen). 5 TRE-valtuutuksen hakijan olisi kommunikoitava tarkastettavan kanssa tarpeen mukaan ja kiinnitettävä huomiota seuraaviin yksityiskohtiin: a. tarkastuslentäjän osallistuminen usean ohjaajan toimintaympäristössä b. tarkkojen ohjeiden antaminen tarkastettavalle I-6 Muutos 2

193 JAR-FCL 1 Luku I c. vastuu lennon turvallisesta suorittamisesta d. tarkastuslentäjän puuttuminen lentoon tarvittaessa e. näyttöjen käyttö f. yhteydenpito lennonjohtoon ja aikeiden ilmaiseminen lyhyesti ja ymmärrettävästi g. tarkastettavan ohjeistus vaadittavista toimenpiteistä (esim. ylösvedon jälkeen) h. muistiinpanojen tekeminen lyhyesti, asiallisesti ja huomiota herättämättä. ARVIOINTI 6 TRE-valtuutuksen hakijan olisi käytettävä JAR-FCL 1.210:n liitteessä 1, Mittarilentokelpuutus (IR(A)) - Lentokoe määriteltyjä lentokokeen hyväksymisrajoja. Huomiota olisi kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin: a. tarkastettavan kysymykset b. tarkastuslennon tulosten ja mahdollisesti hylättyjen osien ilmoittaminen c. hylkäämisen syiden ilmoittaminen. PALAUTTEEN ANTAMINEN 7 TRE-valtuutuksen hakijan olisi osoitettava tarkastajalle, että hän kykenee antamaan tarkastettavalle rehellisen ja puolueettoman palautteen, joka perustuu havaittavissa oleviin tosiseikkoihin. Palautteenannossa olisi säilytettävä tasapaino ystävällisyyden ja päättäväisyyden välillä. Tarkastettavan kanssa olisi keskusteltava hakijan oman harkinnan mukaan seuraavista asioista: a. tarkastettavan neuvominen siinä, miten virheet vältetään tai korjataan b. muun kritiikin antaminen muistiinpanojen perusteella c. hyödyllisten neuvojen antaminen I-7 Muutos 2

194

195 JAR-FCL 1 Luku J AMC/IEM J - TEORIAKOULUTUSVAATIMUKSET AMC FCL 1.470(a), (b) ja (c) AMC FCL 2.470(a), (b) ja (c) Teoriakokeiden oppiaineet, osat ja suoritusajat - ATPL, CPL ja IR Siirretty JAR-FCL 1.470:n liitteeseen 1. [Muutos 1, ; muutos 2, ] IEM FCL 1.475(a) Koekysymysten laadinta (Katso JAR-FCL 1.475) 1 Kysymysten laadinnassa JAA:n kysymyspankkiin (CQB) olisi noudatettava seuraavia periaatteita. Yleistä 2 Kokeen on tarkoitus mitata tarkasti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Sen vuoksi kullakin kysymyksellä mitattavan tiedon osa-alueen ja tason on oltava selvästi tunnistettavissa. 3 Mitä tärkeämpi oppiaine on, sitä useampia kysymyksiä siitä olisi oltava kokeessa tai sitä enemmän pisteitä siihen liittyvistä vastauksista olisi annettava. 4 Kysymysten olisi oltava pääosin monivalintatehtäviä, joissa on neljä vastausvaihtoehtoa. 5 Kysymysten olisi koskettava kunkin oppiaineen keskeisiä asioita eikä pieniä yksityiskohtia. Laskutehtävät, joissa käytetään vain eri numeroita mutta samaa laskutapaa, mittaavat samaa osaamista. Kysymyspankissa olisi kuitenkin oltava useita esimerkkejä samasta laskutavasta, jotta vilpin mahdollisuus kokeessa olisi mahdollisimman pieni. 6 Kokeessa olisi vältettävä yksinomaan teoreettisia kysymyksiä, joilla ei ole käytännön merkitystä, elleivät ne liity oppiaineen peruskäsitteisiin. Hyväksyttäviä teoreettisia kysymyksiä ovat esimerkiksi V-kulman ja käyryyden merkitys aerodynamiikassa ja kastepisteen määritelmä sääopissa. 7 Lupakirjakokeessa ei tulisi käyttää kysymyksiä, jotka edellyttävät erityistietoja tietystä ilmaalustyypistä. 8 Lyhenteitä ja merkkejä olisi käytettävä vain kansainvälisesti tunnetussa muodossa. Epävarmoissa tapauksissa olisi kirjoitettava lyhenteen sijasta koko sana, esim. kohtauskulma = 12 astetta eikä α = 12. Suositeltavien lyhenteiden luettelo on kohdassa IEM FCL 1.475(b). 9 Kysymykset ja vastausvaihtoehdot olisi muotoiltava mahdollisimman yksinkertaisesti: lupakirjakokeessa ei mitata kielitaitoa. Monimutkaisia virkkeitä, epätavallisia kielioppimuotoja ja kaksinkertaisia kieltolauseita tulisi välttää. 10 Koekysymyksen olisi muodostettava yksi selkeä, kokonainen väite. Vastausvaihtoehdoissa olisi oltava enintään 8 eri väittämää, sillä muutoin hakija voi pystyä päättelemään oikean vastauksen karsimalla epätodennäköiset väitteiden yhdistelmät. 11 Jokaiseen kysymykseen olisi oltava vain yksi oikea vastaus J-1 Muutos 4

196 JAR-FCL 1 Luku J 12 Oikean vastauksen olisi oltava ehdottoman oikea ja täydellinen tai selvästi muita vaihtoehtoja parempi. Kokeessa olisi vältettävä sellaisia vastausvaihtoehtoja, jotka ovat niin samanlaisia, että oikean vastauksen valinta perustuu enemmän mielipiteisiin kuin tosiasioihin. Monivalintatehtävien tärkein etu on, että ne voidaan suorittaa nopeasti. Tämä etu menetetään, jos on epäselvää, mikä vastauksista on oikea. 13 Väärien vastausvaihtoehtojen on vaikutettava uskottavilta sellaiselle henkilölle, joka ei tunne asiaa. Kaikkien vaihtoehtojen olisi selvästi liityttävä kysymykseen ja niiden olisi oltava sanastoltaan, kieliopilliselta rakenteeltaan ja pituudeltaan samankaltaisia. Laskutehtävissä väärien vastausten olisi oltava sellaisia, jotka saadaan laskuvirheiden seurauksena (esim. väärään suuntaan tehdyt korjaukset tai virheet yksikkömuunnoksissa). Ne eivät saa olla vain sattumanvaraisesti valittuja lukuja. 14 Kysymyksissä on viitattava koevaatimuksiin tai opetustavoitteisiin. Kysymyksen taso, esim. ATPL, CPL, olisi ilmoitettava. 15 Koetilaisuuden olisi yleensä kestettävä 2-3 tuntia. Jos koe kestää yli 3 tuntia, hakija voi tehdä väsymyksestä johtuvia virheitä, vaikka tietäisikin oikean vastauksen. 16 Kysymyksen laatijan on arvioitava vastaamiseen tarvittava kohtuullinen aika. Se on yleensä 1-2 minuuttia, mutta voi vaihdella yhdestä kymmeneen minuuttiin. Tästä syystä kysymysten määrä voi olla eri kokeissa erilainen. 17 Kaikki vastaamiseen tarvittava oheismateriaali (esim. taulukot, kaaviot) on annettava kysymyksen yhteydessä. Oheismateriaalin on oltava painoasultaan ja tarkkuudeltaan saman tasoista kuin ilmailussa normaalisti käytettävät julkaisut. Taulukoissa ja kaavioissa on myös annettava tyypillinen esimerkki niiden käytöstä. Muun oheismateriaalin käyttö on kielletty. 18 Kysymysten laatijat voivat olettaa, että hakijalla on käytettävissään yksinkertainen taskulaskin. [Muutos 1, ] [ ] J-2 Muutos 4

197 JAR-FCL 1 Luku J IEM FCL Koekysymysten jakautuminen Siirretty hallinnolliseen ohjemateriaaliin: Administrative & Guidance Material, Section 5, Part 2, Chapter 10. [Muutos 1, ; muutos 2, ] J-3 Muutos 4

198 JAR-FCL 1 Luku J IEM FCL Teoriakokeen suoritusmenettelyistä luvussa J käytetty terminologia Luvussa J käytettyjen termien merkitykset ovat seuraavat: 1. Koko koe: Kaikkien kyseisellä lupakirjatasolla vaadittavien oppiaineiden koe. 2. Koe: Tietojen osoittaminen yhdessä tai useammassa osakokeessa. 3. Osakoe: Kysymyssarja, johon hakijan on vastattava kokeessa. 4. Yrityskerta: Yritys suorittaa tietty osakoe. 5. Koetilaisuus: [Viranomaisen hakijalle määräämä aika kokeen suorittamista varten. Tämä aika ei saisi olla pidempi kuin 10 peräkkäistä työpäivää.] 6. Uudelleen suorittaminen: Vähintään toinen yritys hylätyn osakokeen suorittamiseksi. [Muutos 3, ; muutos 4, ] J-4 Muutos 4