Liite Ympäristötyöryhmä/Pia Wik

Transkriptio

1 Liite Ympäristötyöryhmä/Pia Wik Ympäristöraportti 2018

2 Sisällys 1. JOHDANTO YMPÄRISTÖVASTUU SAIRAALAN TOIMINNASSA TOIMINTAAN LIITTYVIEN YMPÄRISTÖASIOIDEN KEHITTÄMINEN Ympäristötyöryhmä RAPORTIN YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT TOIMINNAN YMPÄRISTÖASIOIHIN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ JA TULOKSIA VUONNA JÄTTEET Kaatopaikkajäte (karkeajäte) Poltettava jäte Hyötyjätteet Hyötykäyttöprosentti Vaaralliset jätteet Erityisjätteet KEMIKAALIT PAPERIN KULUTUS ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS Sähkön ja lämmön kulutukset Polttoöljyn kulutus Polttoaineiden kulutus ajoneuvoissa ja työkoneissa Veden kulutus LÄMPÖ-, SÄHKÖ-, VESI- JA JÄTEKULUT YMPÄRISTÖNÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN TARJOUSKYSELYISSÄ ENERGIATEHOKUUDEN KEHITTÄMISTOIMET TOIMINNAN AIHEUTTAMA HIILIJALANJÄLKI SISÄINEN YMPÄRISTÖKOULUTUS JA YMPÄRISTÖASIOISTA TIEDOTTAMINEN YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ

3 1. JOHDANTO Tämä on sairaanhoitopiirin yhdeksäs ympäristöraportti. Ensimmäinen ympäristöraportti laadittiin vuonna 2011 vuodesta Ympäristöraportin tarkoituksena on tuoda esille sairaalan toimintaan liittyviä ympäristöasioita kuluneelta vuodelta sekä koota yhteen tietoja sairaalan toimintaan liittyvien ympäristöasioiden toteutumisesta. Ympäristöraportti on käsitelty ympäristötyöryhmässä Suunnittelupäällikkö Pia Wik on päivittänyt vuoden 2018 ympäristöraportin. 2. YMPÄRISTÖVASTUU SAIRAALAN TOIMINNASSA Sairaalan perus- ja tukitoiminnot käyttävät energiaa, vettä, aineita ja kemikaaleja sekä tuottavat jätettä. Sairaalassa tehdään myös suuressa määrin erilaisia hankintoja, jotka vaikuttavat toiminnan aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Sairaalan toiminnassa ympäristövastuu merkitsee ympäristömyönteisten toimintojen edistämistä, toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämistä, haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä, energiansäästön edistämistä ja ympäristöasioita koskevan lainsäädännön sekä muiden määräyksien huomioimista toiminnassa. 3. TOIMINTAAN LIITTYVIEN YMPÄRISTÖASIOIDEN KEHITTÄMINEN Sairaalan toimintaan liittyvä ympäristöasioiden hallinta on osa sairaanhoitopiirin SHQSlaadunhallintajärjestelmää. Ympäristöasioiden hallinnan kehittämistyö aloitettiin vuonna 2009, kun sairaanhoitopiirin johtaja asetti ympäristötyöryhmän koordinoimaan sairaalalle laadittavaa alustavaa ympäristökatselmusta. Sairaanhoitopiirille laadittiin alustava ympäristökatselmus, jonka yhteydessä suoritettiin myös koko sairaalaa koskevien ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten tunnistaminen ja merkittävien ympäristönäkökohtien arvottaminen. Alustavalla ympäristökatselmuksella luotiin pohjaa ympäristöohjelman laadinnalle. Vaasan sairaanhoitopiirin ympäristöohjelma ja -politiikka vuosiksi hyväksyttiin hallituksessa Alustavassa ympäristökatselmuksessa kartoitetut merkittävät ympäristönäkökohdat muodostivat laaditulle ympäristöpolitiikalle perustan, jonka mukaisesti sairaalan ympäristöohjelmalle asetettiin seuraavat kuusi painopistealuetta päämäärineen ja tavoitteineen. 1. Jätteet 2. Materiaalit 3. Kemikaalit 4. Energiankulutus 5. Henkilöstön ympäristötietoisuus 6. Rakentamisen ja korjauksen ympäristömyönteisyys Ympäristöohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan ympäristötyöryhmässä vuosittain. Tarkempi tieto ympäristöohjelmaan kirjatuista tavoitteista, toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta löytyy sairaalan intranet-sivuilta kohdasta Tuki ja palvelut/tilat ja ympäristö/ympäristövastuu. 3

4 4. Ympäristötyöryhmä Ympäristötyöryhmä ohjaa ympäristöasioiden kehittämistyötä sekä seuraa ympäristöohjelman toteutumista. Ympäristötyöryhmä kokoontui vuonna 2018 yhden kerran. Ympäristötyöryhmän työtä leimasi vuonna 2018 maakuntauudistuksesta aiheutunut epävarmuus. Ajatuksena oli löytää synergiaetuja ympäristötyössä yhdessä muiden maakuntaan siirrettävien sektoreiden kanssa. Riippuen siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto Pohjanmaalla organisoidaan, on vuoden 2019 aikana otettava kantaa siihen, miten ympäristötyö Vaasan keskussairaalassa resursoidaan vastaisuudessa. Imagon kannalta ympäristökysymykset olisi priorisoitava nykyistä korkeammalle. Ympäristötyöryhmän jäsenet vuonna 2018: Olle Gull, hallintojohtaja, ympäristötyöryhmän pj. Elina Välivainio, hygieniahoitaja Pirkko Heino, sairaalasolubiologi Mikael Järf, ammattimies Lenita Fjällström-Nygård, työsuojeluvaltuutettu Susanna Luukkonen, ylilääkäri Ulf Stenbacka, tekninen johtaja Gunilla Richardsson, puhdistuspalvelujen johtaja TeeSe Botnia Pia Wik, suunnittelupäällikkö Stefan Nygård, suunnitteluinsinööri. 5. RAPORTIN YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT Raportin ympäristöindikaattoreiksi on valittu seuraavat mittarit: veden kulutus, lämmön- ja sähkönkulutus, paperin (A4) kulutus sekä jätteiden määrät. Mittarit on suhteutettu joko rakennustilavuuteen (r-m3), hoitojaksoihin (hj) tai sairaalan henkilöstömäärään. Raportin ympäristöindikaattoreiksi valittiin sellaiset mittarit, joita käyttävät myös muut Suomen Sairaalatekniikan Yhdistys ry:n (SSTY) ympäristöjaoston toimintaan sitoutuneet sairaalat. Käytännöllä pyritään lisäämään sairaaloiden ympäristöraportoinnin vertailtavuutta. Erikoisalakohtaisten hoitojaksojen määrä oli vuonna 2018 vuodeosastohoitojen osalta kpl. Vuoden 2018 raportissa käytetty rakennustilavuus on r-m 3. Sairaalan henkilöstömäärä oli henkeä vuonna Hoitojaksot (hj), vuodeosastohoito Taulukko 1. Vuodeosastohoitoon liittyvät hoitojaksot Vaasan keskussairaalassa vuosina

5 6. TOIMINNAN YMPÄRISTÖASIOIHIN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ JA TULOKSIA VUONNA JÄTTEET Jätemäärät perustuvat Remeosta, Pohjanmaan Encoresta, Stormossenista ja Fortumista saatuihin tietoihin. Jätteiden määrä jäteryhmittäin (kg) Kaatopaikkajäte eli karkeajäte Hyötyjätteet (ilman poltettavaa jätettä) Poltettava jäte Vaaralliset jätteet Taulukko 2. Jätemäärä Vaasan keskussairaalassa vuosina Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta Erityisjätteet Kokonaisjätemäärä (kg) Kokonaisjätemäärä/hoitojakso 38,92 36,42 36,42 35,02 42,14 39,08 Kuvio 1. Eri jäteryhmien osuus kokonaisjätemäärästä Vaasan keskussairaalassa vuonna Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta. 5

6 6.1.1 Kaatopaikkajäte (karkeajäte) Kaatopaikkajäte on jätettä, jota ei voi hyödyntää raaka-aineena tai energiana. Vuoden 2016 alusta lähtien kaatopaikalle ei ole enää saanut viedä jätettä, jonka orgaaninen osuus on yli 10 %. Jäte on lähetettävä Fortumille (entinen Ekokem). Alueellinen jäteyhtiö Stormossen ohjeistaa alueensa yrityksiä ja muita suuria toimijoita lajittelemaan toiminnassa syntyvän kaatopaikkajätteen, mikäli sitä syntyy yhteensä yli 200 litraa kahden viikon aikana. Sairaalatoiminnassa käytettävät PVC-tuotteet muodostavat suurimman ryhmän kaatopaikkajätteeksi lajitelluista jätteistä. Se johtuu siitä, että sairaalat käyttävät Suomessa toistaiseksi paljon PVC:tä sisältävää materiaalia, sillä vaihtoehtoisia tuotteita ei ole tai jos on, ne ovat kaksi kertaa kalliimpia. Kaatopaikkajätettä syntyi tonnia vuonna Kaatopaikkajätteen määrän väheneminen vuodesta 2015 johtuu siitä, että jäte, jonka orgaaninen osuus on yli 10 %, lähetetään Fortumille (entinen Ekokem). Kaatopaikkajäte (karkeajäte) (kg) kg/hoitojakso ,92 4,22 1,50 2,65 2,02 Taulukko 3. Kaatopaikkajätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina Poltettava jäte Sairaalan toiminnassa syntynyt poltettava jäte käsitellään yhdyskuntajätteenä ja toimitetaan Westenergyn polttolaitokseen, jossa poltettavan jätteen energiasisältö hyödynnetään. Jätteenpoltosta syntyvää lämpöä käytetään kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Poltettava jäte (kg) kg/hoitojakso 18,22 18,72 18,78 19,45 19,30 21,91 Taulukko 4. Poltettavan jätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina

7 6.1.3 Hyötyjätteet Hyötyjäte on jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen joko kierrättämällä tai raaka-aineena tuotantoprosesseissa. Lajittelemalla hyötyjätteet erilleen muista jätteistä säästetään luonnonvaroja. Hyötyjätteiden erilleen kerääminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Biojätteestä (ruoantähteet) tuotetaan biokaasua ja kompostimultaa Stormossenin jätehuoltoyhtiössä. Hyötyjätteet (kg) Biojäte Pahvi Paperi (toimistopaperi, keräyspaperi) Tietosuojajäte (paperi ja tallenteet) Metallijäte Keräyslasi (lasi ja sairaalalasi) Poltettava jäte (**) Rakennusjäte (betoni, tiili, kipsi, puu) Maa-aines, kiviaines, puutarhajäte Muovi uusiokäyttöön Liete rasvanerottimesta (*) Hyötyjätteet yhteensä ilman poltettavaa jätettä (kg) (*) Hyötyjätteet yhteensä poltettava jäte mukaan lukien (kg) (*) Hyötyjätteet kg/hoitojakso 32,78 31,20 29,81 31,06 36,91 34,16 (*) Hyötyjätemäärä (ei sis. rak.jätettä) (*) Hyötyjätemäärä (ei sis. poltettavaa jätettä, joka käsitellään yhdyskuntajätteenä) (*) Hyötyjätemäärä (ei sis. rakennusjätettä tai poltettavaa jätettä, joka käsitellään yhdyskuntajätteenä) Taulukko 5. Hyötyjätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina (*) Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta. (**) Vuoden 2017 kasvu johtuu siitä, että Vshp vastasi itse rakennusjätekuluista eivätkä rakennusliikkeet kuten isoissa rakennushankkeissa on tapana. 7

8 Kuvio 2. Poltettavan jätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina Kuvio 3. Hyötyjäte Vaasan keskussairaalassa vuonna Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta. 8

9 Hyötykäyttöprosentti Hyötykäyttöprosentilla kuvataan hyötyjätteiden osuutta kokonaisjätemäärästä. Alla olevassa taulukossa on esitetty - materiaalihyötykäyttöön lajiteltujen jätteiden osuus kokonaisjätemäärästä - materiaalihyötykäyttöön sekä poltettavaksi lajiteltujen jätteiden osuus kokonaisjätemäärästä. Hyötykäyttöprosentti % Hyötykäyttöprosentti (ei sisällä poltettavaa jätettä eikä rakennusjätettä) (Materiaalihyötykäyttöön lajiteltujen jätteiden osuus kokonaisjätemäärästä.) Hyötykäyttöprosentti (sisältää sekä poltettavan jätteen että rakennusjätteen) (Materiaalihyötykäyttöön sekä poltettavaksi lajiteltujen jätteiden osuus kokonaisjätemäärästä.) Taulukko 6. Hyötykäyttöprosentti Vaasan keskussairaalassa vuosina Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta. 9

10 6.1.4 Vaaralliset jätteet Vaarallinen jäte on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet toimitettiin käsiteltäväksi vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Formaliinin ja kudosjätteen kerääminen aloitettiin vuoden 2017 lopussa, joten määrät ovat nousseet selvästi vuonna Vaaralliset jätteet, kg Eettinen biologinen jäte Natriumhypokloriitti 21 Lattiavaha Poltettava neste kristalliöljy, diesel Rasvanpoistotiiviste, helposti syttyvä 18 Vetyperoksidiliuos 10 Loisteputket Kiinteä öljyinen jäte (esim. rätit, öljykanisterit) Öljyjäte (jäteöljy) SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) Raskas polttoöljy Liuotin, ksyleeni Liuotinjäte muu Laboratoriokemikaalit Maalit, lakat, liimat Lääkejäte (jodi- ja bromipitoinen, nestemäinen, kiinteä, sytostaattijäte ja varjoaine) Valokuvauskemikaalit Aerosolit Elohopeayhdiste Akut Lyijyakut Jäähdytinneste/kylmäainekaasu Lyijy Formaliini ja kudosjäte (*) Öljynerotin 900 Yhteensä (kg) kg/hj 0,44 0,58 0,81 0,80 0,97 1,31 Taulukko 7. Vaarallisen jätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina (*) Formaliinin ja kudosjätteen kerääminen aloitettiin vuoden 2017 lopussa. 10

11 Erityisjätteet Erityisjätteet ovat hoito-toiminnasta aiheutuvia jätteitä, joilla ei ole vaarallisen jätteen ominaisuuksia. Erityisjätteinä sairaalassa kerätään seuraavat jätteet: pistävä/viiltävä jäte, biologinen jäte (esim. veriset rätit, kudosjäte) sekä tartuntavaarallinen jäte. Erityisjätteet loppusijoitetaan kaatopaikalle erityisjätealueelle. Biologinen jäte on koko vuoden 2018 ajan lähetetty poltettavaksi Westenergylle. Pistävä/viiltävä jäte lähetetään Fortumille (entinen Ekokem). Tartuntavaarallisista jätteistä erityisjätteenä käsiteltäviä jätteitä ovat tartuntavaaralliset jätteet, joita syntyy tartuntatautieristyksissä, kuten moniresistentit bakteerit Tbc, HBV, HCV, HEV, HIV, salmonella typhi. Tunnistettava biologinen erityisjäte ohjataan jatkokäsittelyyn poltettavaksi vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Jäte, joka on kontaminoitunut seuraavilla tartuntavaaraisilla mikrobeilla, hemorragiset kuumeet (Ebola, Lassa ja Marburg), rutto, pernarutto, kolera ja isorokko, lähetetään käsiteltäväksi vaarallisen jätteen käsittelylaitokseen. Biologinen jäte on koko vuoden 2018 ajan lähetetty poltettavaksi Westenergylle. Erityisjätteiden määrä (26,39 tonnia) on laskettu poltettavan jätteen kokonaismäärästä. Erityisjätteet Pistävä/viiltävä jäte ja biologinen jäte Vuonna 2016 ainoastaan biologinen jäte Pistävä/viiltävä jäte kg/hoitojakso 1,57 1,82 1,84 1,66 1,60 1,59 Taulukko 8. Erityisjätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina Vuodesta 2016 lähtien erityisjätteet on eroteltu pistävään/viiltävään jätteeseen ja biologiseen jätteeseen KEMIKAALIT Kemikaalikortiston ja käyttöturvallisuustietokannan kokoamisprojekti käynnistettiin keväällä 2011 osana kemikaaliturvallisuuden kehittämistä. Työ jatkuu PAPERIN KULUTUS Kopiopaperin (A4) kulutus on arvioitu ostetun paperimäärän mukaan. Ympäristöohjelman tavoitteeksi asetettiin 10 %:n vähennys paperinkulutukseen vuoden 2009 tasosta. Vuonna 2018 kulutettiin noin 38 % vähemmän kopiointipaperia (A4) kuin vuonna 2009 (vuonna 2009: arkkia). Kopiopaperin kulutus (A4) arkkeina Arkkia Arkkia/työntekijä Taulukko 9. Kopiopaperin kulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina

12 Sairaanhoitopiirin painotöissä on pyritty käyttämään ympäristöä säästäviä materiaaleja, esimerkiksi osa julkaisuista ja esitteistä painetaan FSC-sertifioidulle paperille. Tällöin paperin valmistuksessa käytetyille raaka-aineille on asetettu ekologisia ja eettisiä vaatimuksia. Myös käytössä oleva kopiopaperi samoin kuin kirjekuoret ovat valmistettu FSC-sertifioidusta paperista ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS Sähkön ja lämmön kulutukset Sähkön ja lämmön kulutukset Lämpöenergia MWh mitattu KWh/r-m3, mitattu 46,84 50,51 50,75 53,60 48,44 49,05 Normitettu MWh KWh/r-m3, normitettu 51,49 57,50 63,60 59,64 51,05 53,84 Sähköenergia kwh mitattu kwh/r-m3 31,53 35,00 34,56 33,57 31,35 32,72 kwh / hoitojakso 653,76 749,00 718,57 764,30 774,81 798,25 Kokonaisenergian kulutus Sähkönkulutus mitattu kwh Lämpöenergia mitattu kwh Yhteensä MWh , , , , , ,936 kwh/r-m3 78,36 85,50 85,31 87,17 79,78 81,77 kwh / hoitojakso 1 624, , , , , ,75 Taulukko 10. Sähkön ja lämmön kulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina Kulutuksen normeeraus Jotta kiinteistön energiankulutus vaihtelevissa olosuhteissa saadaan vertailukelpoiseksi, se tulee normeerata lämmitystarvelukujen avulla. Mikäli normeeratussa kulutuksessa on eroja vuosien kesken tai vastaavanlaisten rakennusten keskimääräiseen tasoon verrattuna, syyt on syytä selvittää ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. 12

13 Polttoöljyn kulutus Öljykattiloissa polttoöljyä (kevyt polttoöljy) kului litraa vuonna Kevyttä polttoöljyä käytetään höyryntuotantoon. Polttoöljy (kevyt polttoöljy) Kulutus litroina Taulukko 11. Polttoöljyn kulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina Polttoaineiden kulutus ajoneuvoissa ja työkoneissa Polttoaineen kulutus litroina Bensiini Diesel Taulukko 12. Polttoaineiden kulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina Polttoaineiden kulutuksen väheneminen johtuu ajoneuvojemme vähentämisestä ja uusimisesta Veden kulutus Vedenkulutus mitattu (m3) litraa/ hoitojakso 3 673, , , , , ,26 Taulukko 13. Vedenkulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina LÄMPÖ-, SÄHKÖ-, VESI- JA JÄTEKULUT Lämpö Sähkö Jätteet Vedenkulutus yhteensä Vesi Jätevesi Taulukko 14. Lämpö-, sähkö-, vesi- ja jätekulut Vaasan keskussairaalassa vuosina

14 Kuvio 4. Lämmön, sähkön, jätteen, veden ja jäteveden kustannuskehitys vuosina YMPÄRISTÖNÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN TARJOUSKYSELYISSÄ Ympäristönäkökulmat on huomioitu arviolta 4 prosentissa tarjouskyselyistä vuonna ENERGIATEHOKUUDEN KEHITTÄMISTOIMET Energiatehokkuus huomioidaan uudisrakennusten ja saneerausten suunnitteluvaiheessa TOIMINNAN AIHEUTTAMA HIILIJALANJÄLKI Hiilijalanjäljellä on pyritty kuvamaan sairaalan toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa eli kuinka paljon hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja toiminnassa on syntynyt. Toiminnan hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv). Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa kasvihuonekaasujen päästöjä, kun kaikki päästöt yhteismitallistetaan hiilidioksidin kasvihuonevaikutusta vastaavaksi. Hiilidioksidi (CO2) on merkittävin ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu. Hiilidioksidin osuus kaikista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista on 80 %. Alla on kuvattu sairaalan toiminnan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Toiminnan hiilijalanjälkeä laskettaessa on huomioitu sähkön- ja lämmön kulutuksen lisäksi polttoaineiden kulutuksesta (huolto ja kuljetus), jätteistä, paperinkulutuksesta ja ilokaasun kulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu TKK Dipolin, WWF Suomen ja Motiva Oy:n yhteistyössä 14

15 kehittämällä ilmastolaskurilla. Laskurin antamat tulokset päästömääristä eivät edusta absoluuttista totuutta vaan ovat suuntaa antavia. Laskuri löytyy osoitteesta Kuvio 5. Vaasan keskussairaalan hiilijalanjälki vuonna 2018 (hiilidioksidipäästöt CO 2 ). Ilokaasun kulutus oli kg vuonna SISÄINEN YMPÄRISTÖKOULUTUS JA YMPÄRISTÖASIOISTA TIEDOTTAMINEN Hygieniahoitajat tiedottavat lajittelusta ja ympäristöasioista yksiköiden osastotunneilla ja uusien työntekijöiden perehdyttämistilaisuuksissa YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ Vaasan sairaanhoitopiiri on vuodesta 2009 lähtien ollut Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry:n (SSTY) kautta mukana ympäristöyhteistyön tiivistämisessä Suomen terveydenhuollon muiden organisaatioiden kanssa. SSTY:n ympäristöjaosto kokoontuu kolme kertaa vuodessa. 15