Kuva 1. Uksjoen (Pajaojan) perattu yläosa Uksjärvelle päin ( )

Transkriptio

1 1 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Uksjoen vesistöalue sijaitsee länsirannikolla pääosin Porin kaupungin alueella ja osittain Merikarvian kunnan alueella. Uksjoki, jota yläosaltaan myös Pajaojaksi ja Myllyojaksi kutsutaan on rajusti perattu maataloudellisten järjestelyjen yhteydessä ja tällöin on pääosin tuhottu kaloille ja ravuille sopivat lisääntymisja suojapaikat. Tämän yleissuunnitelman tarkoituksena on selvittää, että olisiko Uksjoella mahdollista parantaa kalojen ja rapujen lisääntymis- ja elinolosuhteita. Kalojen osalla päähuomio on kiinnitetty meritaimenen lisääntymis- ja kasvumahdollisuuksiin. Uksjärven osalta on käynnissä vedenpinnan nostosuunnittelu ja tässä yhteydessä on tarkasteltu voidaanko jokiosan ja järven kunnostusintressejä jotenkin yhdistää. Samoin on tarkasteltu Uksjoen maankuivatusolosuhteita ja arvioitu onko vireillä olevat kuivatushankkeet ristiriidassa joen mahdollisen kalataloudellisen kunnostuksen kanssa. Kuva 1. Uksjoen (Pajaojan) perattu yläosa Uksjärvelle päin ( )

2 2. Hydrologia Valuma-alue Uksjärven luusuan valuma-alue on 12,0 km 2 ja järvisyysprosentti on 9,9. Vastaavasti Uksjoen laskukohdassa mereen on valuma-alue on 32,0 km 2 ja järvisyysprosentti on 4,0.Seuraavassa taulukossa on Uksjoen valuma-alue jaettu 24 osavaluma-alueeseen. Tässä yhteydessä Uksjoella tarkoitetaan koko puroa Uksjärven ja meren välillä. Osavaluma-alueet 2, 3 ja 4 laskevat Prinsjärveen ja siitä edelleen Uksjokeen. Osavaluma-alue 2 laskee Prinsjärveen ainoastaan keväisin kun järveä täytetään. Muulloin se laskee suoraan osavalumaalueen 1 kautta Uksjokeen. Suurin osa osavaluma-alueista on melko pieniä suoraan Uksjokeen useampien ojien kautta laskevia lähivaluma-alueita. Valuma-aluekartta on esitetty karttaliitteessä 2 mittakaavassa 1: osavaluma-alueen nro osavaluma-alueen nimi osavaluma-alueen alaraja osavaluma-alueen pinta-ala ha 1 lähivaluma-alue Uksjoki 50 2 lähivaluma-alue Prinsjärvi/Uksjoki 90 3 lähivaluma-alue Prinsjärvi 23 4 lähivaluma-alue Prinsjärvi lähivaluma-alue Uksjoki 31 6 lähivaluma-alue Uksjoki 38 7 lähivaluma-alue Uksjoki 53 8 lähivaluma-alue Uksjoki 60 9 Vikahdelaksonoja Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki Uksjärven valuma-alue Uksjärven luusua lähivaluma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki Maijalanojan valuma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki Maarijärvenojan valuma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki lähivaluma-alue Uksjoki 33 Prinsjärvi Uksjoki 9 (+228 tai +138) Yhteensä ha = 32,0 km 2 Taulukko 1. Uksjoen valuma-alue osavaluma-alueisiin jaettuna

3 2.2 Virtaamat 3 Uksjärven luusuasta ja Uksjoesta ei ole käytettävissä mitattuja virtaamatietoja. Valuma-alueen ominaisuuksien perusteella arvioituna virtaamien keski- ja ääriarvot eli HQ 1/20 = ylivirtaama keskimäärin kerran 20 vuodessa, MHQ = keskiylivirtaama, MQ = keskivirtaama, MNQ = keskialivirtaama, NQ = alivirtaama oat seuraavat: Uksjärven luusua Laskukohta mereen HQ 1/ l/s l/s MHQ 570 l/s l/s MQ 100 l/s 270 l/s MNQ 17 l/s 29 l/s NQ ~ 5 l/s ~7 l/s Taulukko 2. Uksjärven luusuan ja Uksjoen alaosan virtaamatiedot 2.3 Vedenkorkeudet Uksjärvelle (pinta-ala 110,9 ha = 1,109 km 2 ) on asennettu vedenkorkeusasteikko muutamia vuosia sitten ja sitä on havainnoitu epäsäännöllisesti. Seurantajakson korkein lukema on ollut 134 cm ja alin lukema on ollut 63 cm. Alin lukema lienee melko lähinnä alivedenkorkeutta, mutta ylivedenkorkeus on ollut varmasti selvästi suurempi kuin lyhyen havaintojakson ylin korkeus. Kuva 2. Uksjärven vedenkorkeusasteikko Asteikkolukema 90 cm.

4 4 3. Veden laatu Uksjoen yläosan (Pajaojan ja Myllyojan) veden laatu on käytännössä sama kuin Uksjärven pintaveden laatu Vikahdelaksonojan risteykseen asti (kts. valuma-aluekartta liite 2, osavaluma-alue nro 9). Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu Uksjärven vedenlaatua kesäaikana ( ) ja talvikautena ( ).Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Uksjärven veden laatu on viisiportaisessa asteikossa merkitty keskimmäiseen luokkaan eli tyydyttävä (luokat: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, heikko). muuttuja keskiarvo min. max. analyysien määrä Happi (mg/l) 8,6 7,2 9,9 14 Happi (kyll.%) Sameus (FNU) 4,7 2, Sähkönjohtavuus (ms/m) 13,7 11, Alkaliniteetti (mmol/l) 0,29 0,18 0,43 17 ph 7,1 6,7 7,5 18 Väriluku (Ptmg/l) 71, Kok.typpi ( g/l) Kok.fosfori ( g/l) 41, Taulukko 3. Uksjärven keskimääräinen vedenlaatu välisenä aikana vuosina Näytteenottosyvyys yksi metri. muuttuja keskiarvo min. max. analyysien määrä Happi (mg/l) 5,8 2,9 10,3 16 Happi (kyll.%) 40, Sameus (FNU) 3,0 1,2 7,6 13 Sähkönjohtavuus (ms/m) 14, ,7 15 Alkaliniteetti (mmol/l) 0,26 0,05 0,47 13 ph 6,3 5,8 7,1 15 Väriluku (Ptmg/l) Kok.typpi ( g/l) Kok.fosfori ( g/l) 21, Taulukko 4. Uksjärven keskimääräinen vedenlaatu välisenä aikana vuosina Näytteenottosyvyys yksi metri. Kiintoainepitoisuus (mg/l) oli analysoitu vain muutamista näytteistä. Kesänäytteiden keskiarvo oli 5,9 ja talvinäytteiden 2,2.

5 5 Analyysitulosten perusteella huolestuttavinta Uksjärven veden laadussa on erittäin alhaiset happipitoisuudet talvella. Syvimmät kohdat ovat hapettomia ja huonoimmillaan myös pintavesi on lähes hapetonta. Sameusarvon perusteella Uksjärven pintavesi on keskimäärin lievästi sameaa (1-5 FTU), mutta ajoittain myös sameaa. Veden happamuutta kuvaava ph -arvo vaihtelee kesäisin välillä 6,7 7,5 ja talvisin välillä 5,8 7,1. Kesäisin ph arvo on hyvin lähellä neutraalia (7,0), mutta talvisin ph arvot ovat ajoittain happaman puolella. Veden kykyä vastustaa happamoitumista mittaavan alkaliniteetti arvon perusteella Uksjärven pintaveden puskurikyky on pääosin hyvä (> 0,2 mmol/l). Väriluku kuvaa veden ruskeutta eli humusleimaa. Uksjärven valuma-alueella on runsaasti soita ja järveen laskee myös monta suodattamatonta pelto- ja metsäojaa, mistä johtuen vesi on humuspitoista ( mg/l). Veden ravinnepitoisuutta kuvaavan fosforipitoisuuden perusteella Uksjärven pintavesi luokitellaan reheväksi (20 50 μgp/l). Korkein fosforipitoisuus on ollut 68 μgp/l, jolloin vesi on erittäin rehevää. Fosforipitoisuuden ollessa yli 40 μgp/l ovat leväkukinnat todennäköisiä. Uksjoen pintaveden kokonaistyppipitoisuudet ovat myös hyvin korkeita. Uksjoesta ei ole otettu vesinäytteitä, joten joen keski- ja alaosan veden laatu ei ole tiedossa. Joka tapauksessa joen yläosassa veden laatu on riittävän hyvää vaelluskalojen lisääntymistä ja elinolosuhteita varten. Tällä hetkellä kalojen elinolosuhteet ovat voimakkaiden perkausten ja puutteellisten tai kokonaan puuttuvien suojakaistojen johdosta erittäin huonot. Mahdollisen kunnostuksen jälkeen myös happipitoisuus ei talvikauden aikana aiheuta ongelmia, koska kivetyssä virrassa ja koskipaikoissa ilmasta liukenee veteen huomattavasti happea. Kiintoainepitoisuus oli tutkittu vain muutamista näytteistä, mutta niiden mukaan Uksjärven pintavedessä on kiintoainetta hyvin vähän. Sisävesissä kiintoainepitoisuuden suositusarvo on EU:n kalavesidirektiivin mukaan alle 25 mg/l, jolloin kalastolle tai kalastukselle ei aiheudu haittaa.

6 6 Uksjoen veden laatu heikkenee huomattavasti mitä lähemmäksi merta mennään. Varsinkin kiintoainepitoisuudet ovat huomattavan korkeita. Suurin kuormitus jokivarresta tulee suurimmista osavaluma-alueista, jotka ovat Vikahdelaksonoja (nro 9), Maijalanoja (nro 18) ja Maarinoja (nro 20). Maastotarkastuksen yhteydessä kierrettiin käytännössä kaikki olennaiset kohdat sekä Uksjoen ympäristössä, että Uksjärvellä. Uksjärven lähtövirtaama oli tuolloin vajaat 200 l/s eli noin kaksinkertainen keskivirtaamaan nähden. Peltoalueet olivat pääosin jo kuivuneet ja pienistä ojista ei tullut enää juuri lainkaan virtaamia Uksjokeen. Seuraava kuva on otettu Uksjoen ja Vikahdelaksonojan risteyskohdasta. Korkeakosken silta Korkeakosken niska Uksjärvestä tuleva Uksjoki Vikahdelaksonoja Kuva 3. Uksjoen ja Vikahdelaksonojan risteyskohta Kuten kuvasta nähdään oli Vikahdelaksonojan vesi erittäin sameaa ja kiintoainepitoisuus oli korkea. Valuma-alueen kokoon (4,43 km 2 ) ja virtaamatilanteeseen nähden vesi oli yllättävän sameaa. Seuraava kuva on otettu Maijalanojan (valuma-alue noin 3,6 km 2 ) ja Uksjoen risteyskohdasta Maijalanojaan päin. Maijalanojan alaosan vedenkorkeus määräytyi Uksjoen vedenkorkeuden mukaan ja virtaama oli hyvin pieni.

7 7 tuoretta liettymää virtaussuunta Kuva 4. Maijalanojan alaosa Uksjoen risteyksestä ylävirtaan päin Uksjokivarressa on muutamia kohtia joihin kiintoaines kasaantuu ja näitä tarkastellaan myöhemmin kappaleessa 4.4 Jokivarren maankuivatus. Suurin osa kiintoaineksesta kuitenkin kulkeutuu mereen asti, jossa liete täyttää joen ja meren yhtymäkohdassa olevan pienen lahden tukkien kokonaan venereitin, valuen siitä edelleen Haminaholmanlahteen samentaen koko lahden. Usean paikallisen asukkaan ja mökkiläisen toimesta on lietettä poistettu useita kertoja pitkäpuomisella kaivukoneella. Kuva 5. Uksjoen ja meren yhtymäkohta rankkasateen jälkeen elokuussa 2005

8 8 4. Vesistön käyttö Uksjokea ja sen valuma-aluetta on voimakkaasti muokattu ihmisen toimesta 1950 luvulta lähtien tähän päivään saakka ilman suojaavia toimenpiteitä. Rajuilla perkauksilla on suurin osa koskista ja sahipaikoista muutettu kapeiksi, syviksi ja kivettömiksi ränneiksi, joiden vesisyvyys on olematon pienillä virtaamilla. Parhaiten joella tapahtuneet muutokset selviävät Juhani Tuomen kokoamasta yhteenvedosta, joka on tämän suunnitelman liitteenä nro 5. Siitä nähdään vedenkäytössä ja eliöstössä tapahtuneet muutokset eri vuosikymmeninä 1940 luvulta lähtien. Uksjoen vesistön alaosassa sijaitsevaa Prinsjärveä (pinta-ala ~9 ha) yritettiin kuivata vuonna 1952, mutta kuivaus ei onnistunut halutulla tavalla vaan järvestä muodostui erittäin lietteinen kosteikko luvun lopulla alueelle edellisellä vuosikymmenellä muuttaneet euroopanmajavat patosivat Prinsjärven alueen uudelleen järveksi luvun alussa Prinsjärvi muutettiin luonnonravintolammikoksi, joka täytetään keväällä ja syksyllä kalanpoikasten poistamisen yhteydessä tyhjennetään munkkipadon avulla lietteineen suoraan mereen noin 1,5 km:n päähän. 4.1 Kalasto ja kalastus Uksjoen kalastoon on ja 1950-luvuilla kuuluneet hauki, ahven, made, lahna ja särki ja 1970-luvuilla jokeen nousi vielä keväisin ja kesäisin haukia ja ahvenia luvulta lähtien jokeen on satunnaisesti noussut joitakin haukia. Kalastus on ollut aikoinaan pienimuotoista kotitarvekalastusta. Nykyisin ei ole kaloja eikä siten myöskään kalastusta Rapu Uksjoki ja Uksjärvi ovat aikoinaan olleet kuuluisia erittäin hyvinä jokiravun tuotantoalueina. Ravunpyynti olikin syksyisin huomattava sivutulonlähde paikallisille asukkaille. Rapurutto tuhosi rapukannan ja vuonna 1961 ei Uksjoesta enää saatu rapuja. Uksjärven rapukannan rutto tuhosi muutaman vuoden myöhemmin.

9 9 4.3 Vesistön muu käyttö Uksjoen Korkeakoskessa on aikoinaan sijainnut mylly ja pärehöylä. Joen yläosassa on myös sijainnut mylly. Nykyisin näistä ei ole enää mitään rakenteita jäljellä. Uksjokivarressa on vakituisen asutuksen lisäksi loma-asuntoja. Näiden virkistyskäytölle Uksjoella on merkitystä. Mitään vesiliikennettä Uksjoella ei ole. 4.4 Jokivarren maankuivatus Uksjokivarressa on tehty lukuisia perkaushankkeita 1930-luvulta lähtien. Perkaushankkeiden sijainti näkyy tämän suunnitelman liitteenä nro 3 olevasta kartasta (1:20 000). Maarijärvenojasta on laadittu ensimmäinen perkaussuunnitelma jo vuonna 1913 (lääninagronomi Rae). Uksjokea siihen laskevia sivuhaaroja koskeva laajempi suunnitelma on laadittu vuonna 1934 (Selim Setälä, tnro 1495Tu1). Tämä suunnitelma jakaantui 10 ryhmään, joista 5 ryhmää toteutettiin vuonna 1938 ja 3 ryhmää vuonna Kahta alinta Pohjanlahdesta alkavaa ryhmää ei ollut tuolloin vielä toteutettu. Vuonna 1961 Uksjoesta laadittiin muutetulla nimellä (Prinsjärvenojan) perkaussuunnitelma (O. Immala, tnro 1694Ta1). Se sisälsi vuonna 1934 laaditun suunnitelman kaksi alinta ryhmää sekä lisäperkauksia jo aiemmin peratuille uomille. Ko. suunnitelmassa todetaan hankkeen tarkoituksesta seuraavaa: 'Hankkeen tarkoituksena on alentaa liian korkeita pohja- ja tulvaveden pintoja maanviljelyksen voimaperäistämiseksi. Edellisen jo toteutetun perkaussuunnitelman ilmeisenä tarkoituksena on ainakin osittain ollut niittykuivatus, joka matalan perkauksen ja maan painumisen johdosta on aiheuttanut, että hyvää viljelykelpoista maata on paljon täysin tuottamattomana ja tiloja autioituneina'. Tämän suunnitelman mukaiset perkaukset toteutettiin 1960-luvun alkupuolella. Parhaillaan on suunnitteilla puhdistusperkauksia Uksjoella, mutta mahdollisten perkausten sijainti ja laajuus eivät ole vielä tiedossa. Perkaussuunnitelmaa laatii Antti Suoja Maatalouspalvelu Suojasta, Ulvilasta.

10 10 Tätä yleissuunnitelmaa varten kierrettiin huhtikuun lopulla 2008 koko Uksjokivarsi ja pyrittiin selvittämään mahdollisten kalataloudellisten kunnostuskohteiden lisäksi maankuivatuksen kannalta ongelmallisimmat kohteet. Joen yläosassa on tilustiesiltojen kohdalla alimitoitettuja rumpuja, mutta niistä ei ole ilmeisesti aiheutunut merkittäviä haittoja viljelyksille. Tällä osalla uomassa on kaatoa runsaasti. Maankuivatuksen kannalta ongelmallisin kohta lienee Tukkikosken yläpuolinen hieman reilun kilometrin pituinen osuus, joka on merkitty karttaliitteessä nro 4 punaisilla pisteillä. Tällä osalla vesi oli silmämääräisesti lähes vaaterissa ja uomaan oli kertynyt huomattavasti lietettä. Kuvat 6 ja 7 on otettu tilustien sillanrummusta ja tilustien sillalta alavirtaan päin (kartalla tilalle Vuorela johtava tilustie). Joen vesitilanne oli vain kaksinkertainen keskivirtaamaan nähden, mutta oja oli lähes täynnä. rummun yläpinta virtaussuunta Kuva 6. Lähes täynnä oleva tilustien siltarumpu (tilalle Vuorela johtava tie)

11 11 virtaussuunta Kuva 7. Näkymä tilustien sillalta alavirtaan (tilalle Vuorela johtava tie) Vesi on lähes pellonpinnan tasossa. Kuvassa 8. on kuvattu Tukkikosken niska-aluetta. Tukkikosken niska/silta sijaitsee noin 700 metriä kuvan 6. tilustien sillalta alavirtaan päin. Kuten kuvasta 8 nähdään sijaitsee Tukkikosken niska-alue syvässä kanjonissa. Kaatoa tukkikoskessa on hyvin vähän. Tukkikosken siltaa ollaan uusimassa lähivuosina ja asiaan liittyen on Liisa Nummelin Satakunnan museolle todennut lausunnossaan Eero Tukkikoskelle mm. seuraavaa: 'Tukkikoskentie on vanha, erittäin kapea ja pienipiirteinen kylätie, joka sijoittuu kauniiseen kulttuurivaikutteiseen maisemaan. Metsäjaksot, pienet peltokuviot ja Tukkikosken pientilan kauniille rantatörmälle sijoittuva pihapiiri vuorottelevat tien varren maisemassa. Tie kulkee tilan pihamaan kautta. Vastaavat maaseudun pieneläjän elämäntavasta kertovat pienipiirteiset tiemaisemat alkavat olla varsinkin kaupunkien läheisyydessä harvinaisia. Satakunnasta Pirkanmaalle ulottuva laaja retkeilyreitistö REITTI kulkee Tukkikoskentien kautta.' 'Satakunnan museo katsoo, että Tukkikosken kylätietä tulee hoitaa entiseen tapaan ja säilyttää tien pienipiirteisyys ja luonteva sulautuminen maisemaan. Nykyinen huonokuntoinen silta tulee korvata tarkalleen nykyisen kaltaisella puusillalla avustuspäätöksen mukaisesti.

12 12 'Leventäminen ja varustaminen luiskatuilla sivuojilla sekä nykyisestä poikkeavan sillan rakentaminen tuhoaisi kauniin ja harvinaiseksi käyneen kylätien. Puutavaran kuljetukselle tarvittavat reitit tulee rakentaa muualle.' Tukkikosken huonokuntoinen puusilta Tukkikosken niska Kuva 8. Tukkikosken kanjonimainen niska-alue alavirtaan kuvattuna Tukkikosken yläpuolista uomaa on perattu noin 4 vuotta sitten, mutta kuten kuvasta 9. näkyy on uomaan kertynyt hurjasti lietettä jo muutaman vuoden aikana. Voidaankin sanoa, että ko. uoman osa on toiminut melko tehokkaasti laskeutusaltaana. Uomassa on jonkin verran kaatoa, mutta ilman pituus- ja poikkileikkauksia on vaikea arvioida kuinka paljon ko. liettyminen vaikeuttaa yläpuolisten peltoalueiden kuivatusta. Tukkikosken yläpuolisella reilun kilometrin pituisella osuudella ei ole mahdollista tehdä kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä. Sinänsä kalojen ja myös rapujen kannalta on hyvä asia, että uoma on perattu ylisyväksi, koska siellä on aina vettä myös alivirtaamakausina.

13 13 rajusti neljän vuoden aikana liettynyt uomanreuna virtaussuunta Kuva 9. Noin 4 vuotta sitten perattu Tukkikosken yläpuolinen uoma ( ) Edellä esitetyn alueen lisäksi voi Uksjoella olla muitakin kohtia, joissa on ongelmia maankuivatuksen kanssa. Nämä alueet selviävät perkaussuunnittelun yhteydessä. Uksjokeen laskevissa osavaluma-alueissa saattaa myös olla ongelmia maankuivatuksessa. Niitä ei kuitenkaan tarkasteltu tässä yhteydessä tarkemmin. Olennaisinta kuitenkin on, että jos näillä alueille tehdään maankuivatushankkeita, niin samalla tehtäisiin riittävän suuria laskeutusaltaita vähentämään kiintoaineen kulkeutumista pääuomaan ja siitä edelleen mereen. Uksjoen laskevilla ojilla ei ole kalataloudellista merkitystä. On myös hyvin epätodennäköistä, että niillä olisi tulevaisuudessakaan merkitystä rapujen kannalta. 5 Kalataloudelliset kunnostusmahdollisuudet Uksjoelta erottuu kuusi mahdollista kalataloudellista kunnostuskohdetta. Nämä kohteet on esitetty karttaliitteessä nro 4 (1:20 000) sinisellä viivoituksella.

14 Kohde 1 14 Kohde 1 käsittää joen yläosan Uksjärvestä noin 400 metriä alavirtaan päin Myllykosken alapuolen peltoalueille saakka. Uoma on kauttaaltaan metsien ympäröimä ja Myllykoskea lukuun ottamatta voimakkaasti perattu. Putouskorkeutta ko. välillä on yhteensä 6 7 metriä. Sivulla 1 on kuvassa 1 esitetty Uksjoen (Pajaojan) perattu yläosa Uksjärvelle päin. Kuvassa 10 on esitetty perattu sahimaista uomaa, jossa perkauskivikot ovat selvästi näkyvissä. perkauskivikoita virtaussuunta Kuva 10. Sahimaista voimakkaasti perattua uomaa Uksjoen yläosassa. Uksjoen yläosassa voidaan uomaa kivetä ja kevyesti kynnystää. Lisäksi paikoitellen voidaan uomaa leventää ja tehdä suojakuoppia kaloja varten. Alue soveltuu hyvin myös kutusorakoiden tekemiseen taimenia varten. Tästä yleissuunnitelmasta erillisenä on käynnistynyt Uksjärven ali- ja keskivedenkorkeuksien nostamissuunnitelma. Tavoitteena on nostaa alivedenkorkeutta cm, jolloin keskivedenkorkeuden muutos on suuruusluokkaa 20 cm. Ylivedenkorkeuksiin ei hankkeella ole vaikutusta. Vedenpinnan nosto on tarkoitus tehdä kiinteällä pohjapadolla eli tekokoskella. Tämä pienentäisi Uksjärven varastotilavuutta, millä olisi vaikutusta Uksjoen virtaamiin. Pohjapadon muodolla pystytään kuitenkin turvaamaan alivirtaamat Uksjoessa.

15 15 Kuvassa 11. on esitetty kohteen 1 alin osa eli Myllykoski. Tältä osin uoma on täysin perkaamaton ja sinällään jo erittäin hieno. Myös kasvillisuus on hyvin monipuolinen. Maastokatselmuksen yhteydessä nähtiin muun muassa näsiä ja humala. Kiveyksiä voitaisiin hieman muotoilla kalankulun helpottamiseksi. Samoin voitaisiin tehdä kiveysten väliin syvempiä poteroita. Kuva 11. Kivisen Myllykosken alaosa ( ) Kohde 1 on toteutettavissa siten, että siitä ei aiheudu kuivatushaittaa uomaa ympäröiville metsäalueille. Myllykosken alapuolisesta suvannosta alkaa noin 100 metriä pitkä tasainen peltoalueiden välissä oleva uoman osa. Tällä osalla ei ole kunnostusmahdollisuuksia. Kalojen ja rapujen kannalta olisi kuitenkin erittäin hyvä asia jos uoman reunaan annettaisiin kasvaa suojapusikkoa. Kohde 2 Kohde 2 alkaa noin 500 metriä järven luusuan alapuolelta. Perattu uoma kulkee osittain metsien ja osittain pienten peltolohkojen ympäröimänä. Putouskorkeutta on puolen kilometrin matkalla yhteensä nelisen metriä.

16 16 Kuva 12. on otettu kohteen 2 metsäosuudelta. Perattu sahimainen koski olisi helposti kivettävissä ja levitettävissä. Perkauskivikot on aivan uoman reunoilla. Kuva 12. Perattu hieno sahi vajaat 600 m järven luusuasta ( ) suojakaista pellon ja uoman välissä Kuva 13. Kohteen 2. peltoaluetta ( )

17 17 Kuvassa 13 uoma kulkee peltolohkojen välissä. Kuvassa näkyy hyvin toteutettu suojakaista pellon ja uoman välissä. Itse uomalle ei ole tarpeen tehdä mitään kunnostustoimenpiteitä peltoalueella. Alueen arvo kalojen ja rapujen kannalta paranisi jos uoman reunoille annettaisiin kasvaa suojapusikkoa. Kohteessa 2 on pari hieman alimitoitettua tilustiesiltojen betonirumpua, jotka voitaisiin kunnostuksen yhteydessä uusia hieman isompina ja asentaa jonkin verran syvemmälle. Kokonaisuudessaan kohde 2 olisi hieno kunnostuskohde ja työ pystyttäisiin tekemään niin, että siitä ei aiheutuisi kuivatushaittaa. Kohde 3 Kohde 3 alkaa noin 1,5 km järven luusuasta. Siinä on putouskorkeutta noin 600 metrin matkalla reilut pari metriä. Kohteen yläosan (esitetty liitteessä 4 pistekatkoviivalla) kunnostusmahdollisuuksia on vaikea arvioida ennen kuin on tehty tarpeelliset pituus- ja poikkileikkausmittaukset. Tämän suunnitelman kansilehdellä oleva kuva on otettu kohteen 3 metsäosuudelta ylävirtaan. Mainio kunnostuskohde, jossa rankasti perattu sahi saataisiin helposti kivettyä hienoksi sahiksi. Kohteen 3 alaosassa sijaitseva Marakoski olisi myös hieno kunnostuskohde. Kiveyksen lisäksi tällä osalla tulisi paikoin uoman reunaosia eroosiosuojata kiveämällä virtaussuunta Kuva 14. Marakosken alaosaa kävelysillalta ylävirtaan ( )

18 18 Kohde 4 Kohde 4 alkaa Korkeakosken sillan alta. Korkeakosken niska, silta ja Uksjoen ja Vikahdelaksonojan liittymiskohta on esitetty kuvassa 3 sivulla 6. Korkeakosken pituus on noin 400 metriä (varsinainen koski noin 200 m) ja putouskorkeutta on reilut pari metriä. Kosken yläosan kunnostusmahdollisuuksia saattaa rajoittaa yläpuolisten peltoalueiden kuivatustarpeet. Kuvassa 15. on esitetty paikallistien siltarumpu noin 60 metriä Korkeakosken sillalta ylävirtaan päin. Kuva 15. Uksjoen ylittävän paikallistien siltarumpu Korkeakosken yläpuolella ( ) Korkeakosken yläosan kalataloudellisten kunnostusmahdollisuuksien tarkempi arvioiminen edellyttää pituus- ja poikkileikkausmittauksia. Paikallistien siltarumpu on hieman alimitoitettu ja panttaa tulvavirtaamien aikana. Alustavan arvion mukaan rummun suurentamisella ja kosken niska-alueen muotoilulla voitaisiin parantaa kuivatustilannetta ja samalla kalojen ja ravun elinolosuhteita.

19 19 Kuva 16 on otettu Korkeakosken ylittävältä mökkitieltä ylävirtaan päin. Ko. kohdassa on aikoinaan ollut lampi ja siihen saisi melko helposti kaivamalla rakennettua lampareen. Kuva 16. Korkeakosken vähäkaatoinen virtapaikka mökkitien sillalta ylävirtaan ( ) Kuva 17 on otettu em. mökkitien sillalta alavirtaan päin. Koskea olisi helppo kivetä ja kynnystää. Samoin voitaisiin entinen kalalampi yhdistää koskeen. entinen kalalampi Kuva 17. Korkeakoski mökkitien sillalta alavirtaan päin ( )

20 20 Kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä voitaisiin Korkeakoskella jatkaa vielä kuvassa 17 näkyvästä, oikealle kaartavasta, mutkasta alaspäin parinsadan metrin matkalla. Kohde 5 Noin 300 metriä pitkä virtapaikka, jonka kunnostusmahdollisuuksien arvioiminen edellyttää pituus- ja poikkileikkausmittauksia. Kohde 6 Alin kohteista on tosi rajusti perattu Viitalankoski (Prinssikoski). Sen alaosassa on noin 400 metrin matkalla putouskorkeutta noin 2,5 metriä. Koski on kivetön, tasasyvyinen ja varsinkin pienillä virtaamilla kelvoton kalojen ja rapujen elinalueeksi. Ilman mittauksia on vaikea määritellä, mistä kohti kalataloudelliset kunnostustoimenpiteet voitaisiin aloittaa aiheuttamatta haittaa yläpuolisten alueiden maankuivatukselle. Jos kalataloudellinen kunnostussuunnitelma tehdään, tulee pituusleikkaus tehdä Prinsjärveltä asti. Kuva 18. Rajusti perattu Viitalankoski kulkee syvässä kanjonissa ( )

21 21 Viitalankosken alaosaa pystyttäisiin kiveämään ja kynnystämään helposti aiheuttamatta haittaa maankuivatukselle. Muut mahdolliset kalataloudelliset kunnostustoimenpiteet selviävät maastomittausten aikana. Viitalankosken ympäristö on Euroopanmajavien valtakuntaa ja alueella on satoja kappaleita majavien kaatamia lehtipuita. Viitalankoskessa oli yksi majavapato, jossa oli putouskorkeutta noin puoli metriä. Kuva 19. Viitalankosken ympäristö on euroopanmajavien valtakuntaa ( ) Laskeutusaltaat Edellä esitettyjen kuuden mahdollisen kunnostuskohteen lisäksi on karttaliitteessä 4 esitetty neljä kappaletta mahdollisia laskeutusaltaiden paikkoja. Niiden tekeminen ei liity suoranaisesti kalataloudelliseen kunnostukseen, mutta niillä olisi positiivinen vaikutus myös kalojen ja ravun kannalta. Mahdollisia laskeutusaltaita on esitetty niiden osavaluma-alueiden kohdalle, joista maastotarkastuksen perusteella tulee suurin kiintoainekuormitus Uksjokeen. Prinsjärven eteläpuolelle on Uksjokeen esitetty suositeltava laskeutusaltaan paikka (kts. liite 4, vihreä alue). Laskeutusallas voisi olla jopa 200 metriä pitkä ja sen leveys voisi vaihdella metrin välillä. Kuva 20 on otettu ko. koh-

22 dasta Uksjoen ylittävältä tilustien sillalta ylävirtaan päin ja kuva 21 on vastaavasti otettu samasta kohdasta alavirtaan päin. Jos ko. laskeutusallas rakennetaan, vähenee mereen asti menevä liete olennaisesti. 22 Kuva 20. Suositeltava laskeutusaltaan paikka Uksjoessa Prinsjärven eteläpuolella. Kuva otettu tilustien sillalta ylävirtaan( ). Kuva 21. Suositeltava laskeutusaltaan paikka Uksjoessa Prinsjärven eteläpuolella. Kuva otettu tilustien sillalta alavirtaan( ).

23 23 6. Mahdollisten kunnostusten vaikutukset maatalouden kuivatukseen Kappaleessa 5. esitetyistä mahdollisista kalataloudellisista kunnostuskohteista ovat kohteet 1 ja 2 sekä kohteiden 3, 4 ja 6 alaosat sellaisia, että niillä ei ole vaikutusta maatalouden kuivatukseen. Kohteiden 3, 4 ja 6 yläosista sekä kohteesta 5 tulee tehdä pituus- ja poikkileikkausmittaukset, jotta voidaan arvioida olisiko niiden kalataloudellisella kunnostuksella vaikutusta maankuivatukseen. Mahdollisten kalataloudellisten kunnostustoimenpiteiden vaikutusta kuivatukseen on vaikea arvioida ennen kuin on käytettävissä parhaillaan laadittava puhdistusperkaussuunnitelma. Jos kyseessä on puhdistusperkaus, eli pysytään vanhan perkaussuunnitelman mukaisissa rajoissa (tasausviiva ja luiskakaltevuudet), niin nämä toimenpiteet eivät vaikeuta mahdollisia kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä. 7. Mahdollisten kunnostusten muut vaikutukset Mikäli kalataloudellinen kunnostus toteutettaisiin kappaleessa 5 esitetyillä kohteilla, paranisi kalojen ja ravun elinolosuhteet Uksjoessa olennaisesti. Olosuhteet muuttuisivat todennäköisesti niin paljon, että Uksjoki soveltuisi myös meritaimen lisääntymis- ja kasvualueeksi. Uksjoella ei ole mitään vesiliikennettä, joten sille ei hankkeella olisi vaikutusta. Uksjoella ja sen valuma-alueella ei ole myöskään luonnonsuojelualueita eikä merkittäviä pohjavesialueita. Kunnostusten myötä Uksjoen virkistyskäyttöarvo paranisi olennaisesti. 8. Jatkotoimenpidesuositukset Käytettävissä olevan tiedon perusteella Uksjoelle kannattaisi laatia kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Mahdolliset kunnostuskohteet ovat kaikki sellaisia, että niistä tulee laatia pituusleikkaukset ja riittävä määrä poikkileikkauksia. Kohteiden 1 ja 4 niska-alueiden osalta kannattaisi myös laatia kartat esim. mittakaavaan 1:500. Seuraavassa on jaoteltu muutamiin asiaryhmiin jatkotoimenpiteissä huomattavat asiat.

24 Uksjärven vedenpinnan nostosuunnitelma 24 Parhaillaan käynnissä olevassa Uksjärven vedenpinnan nostosuunnittelussa on tavoitteena nostaa Uksjärven alivedenkorkeutta cm, jolloin keskivedenkorkeuden muutos olisi suuruusluokkaa 20 cm. Ylivedenkorkeuksiin ei hankkeella olisi vaikutusta. Uksjärven mahdollinen vedenpinnan nostaminen vähentäisi Uksjärven varastotilavuutta, millä olisi vaikutusta Uksjärven virtaamiin. Pohjapadon muotoilulla voidaan vaikuttaa virtaamiin. Lisäksi on mahdollista, että pohjapadon läpi johdetaan putki, jolla turvattaisiin pieni virtaama Uksjokeen kuivimpina aikoina kun vesi laskee alle määräävän kynnyskorkeuden. Kalojen ja rapujen kannalta olennaisinta on, että joessa on jatkuva pieni virtaama. Uksjoen puhdistusperkaussuunnitelma Parhaillaan laaditaan Uksjoelle puhdistusperkaussuunnitelmaa (Maatalouspalvelu Suoja). Mikäli ko. perkaussuunnitelmassa esitetään perkausta alle vanhan perkaussuunnitelman tasausviivan, niin hanke joudutaan todennäköisesti käsittelemään ojitustoimituksessa. Mahdollisissa perkauksissa on kalojen ja ravun kannalta olennaisinta, että ei synny sellaisia jokipätkiä, joissa vesisyvyys on olematon pienillä virtaamilla. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että määräävien kynnyskohtien yläpuolella tulisi uomassa olla vettä vähintään noin 20 cm myös alivirtaamien aikana. Laskeutusaltaiden rakentaminen Vesiensuojelullisena toimenpiteenä kannattaisi Uksjokeen laskeviin suurimpiin osavaluma-alueisiin rakentaa laskeutusaltaita. Näin vähennettäisiin olennaisesti Uksjokeen ja sitä kautta mereen joutuvan lietteen määrää. Itse Uksjoessa paras paikka ison laskeutusaltaan rakentamiselle on Prinsjärven eteläpuolella (kts. liite 4). Vedenlaadun parantaminen Uksjoen vedenlaadun parantaminen edellyttää voimakkaita toimenpiteitä, niin Uksjärven valuma-alueella, kuin myös suoraan Uksjokeen laskevilla osavaluma-alueilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää peltoalueiden suojakaistoihin.

25 25 Omistussuhteet Uksjoki on koko pituudeltaan yksityisten tilojen omistuksessa. Näin ollen on ennen päätöstä varsinaisen kunnostussuunnittelun aloittamista oltava yhteydessä ko. tilojen omistajiin ja selvitettävä heidän kantansa asiaan. Tampereella Tapio Meisalmi