Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Kasvun ja oppimisen lautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 16:00-18:19 Paikka Kouluvirasto, (2. kerroksen lautakuntien kokoushuone), osoite: Vuorikatu 27 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Niiranen, puheenjohtaja Tuula Savolainen, varapuheenjohtaja Iris Asikainen Miia Eskelinen-Fingerroos Heli Jussila Petri Kaunisto, poistui klo Marko Kilpi Kari Loponen Juuso Kääriäinen (Heikki Merirannan varajäsen), saapui klo ( 11) Hanna Svensk Veijo Tirkkonen Muut saapuvilla olleet Jaakko Kosunen Pekka Vähäkangas, apulaiskaupunginjohtaja Leena Auvinen, opetusjohtaja Juha Parkkisenniemi, kasvatusjohtaja Tanja Karpasto, tilahallintapäällikkö, poistui klo ( 12) Raija Heinonen, talouspäällikkö Joonas Sallinen Arja Heiskanen, yksityisen päivähoidon palveluohjaaja, poistui klo ( 11) Katja Lintunen, hankesuunnitteluarkkitehti, poistui klo ( 12) Pekka Savolainen, henkilöstö- ja hallintopäällikkö kaupunginhallituksen edustaja esittelijä Nuorisovaltuuston edustaja pöytäkirjanpitäjä Asiat 9-15

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Julkinen Allekirjoitukset Pekka Niiranen puheenjohtaja Pekka Savolainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, Vuorikatu 27, Heli Jussila Marko Kilpi Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin verkkosivuilla Pekka Savolainen pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 136 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 9 15 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Sivu 1 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden tarkastelusta Kuopiossa Pirtin koulun tarveselvitys Kasvun ja oppimisen palvelualueen vuoden 2018 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sisäisen valvonnan toteutuminen Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan vastaus valtuustoaloitteeseen huumeista vapaa Kuopio / Tiedoksi kasvun ja oppimisen lautakunnalle * Tiedonantoja Muutoksenhaku

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 9 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Heli Jussila ja Petri Kaunisto. Päätös Jäsen Petri Kaunisto joutui poistumaan klo ja hänen tilalleen pöytäkirjantarkastajaksi valittiin jäsen Marko Kilpi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Asianro 2697/ /2018 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden tarkastelusta Kuopiossa Päätöshistoria Kasvatusjohtaja Juha Parkkisenniemi Varhaiskasvatus ja oppilashuolto Iiris Asikainen, Tiina Kaartinen ja 28 muuta Kuopion kaupungin valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden tarkastelua. Aloitteessa tuodaan esille, että varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on ollut Kuopiossa kasvava ja että lapsimäärän kasvuun on vastattu palveluiden puolella pääsääntöisesti lisäämällä yksityistä palvelua. Valtuutetut vaativat kaupunkia linjaamaan julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalvelun tarjonnan määrällisen suhteen tulevina vuosina. Samoin valtuutetut vaativat, että kaupunki selvittää eri asuinalueiden kunnallisten päiväkotien tarpeen sekä kuinka lisääntyneeseen tarpeeseen vastataan kaupunkisuunnittelussa. Tausta: Varhaiskasvatuspalveluissa luovuttiin ostopalvelusopimuksista yksityisten palveluntuottajien kanssa , jolloin otettiin käyttöön päivähoidon palveluraha. Vuoden 2013 alusta lukien päivähoidon palvelurahasta luovuttiin ja käyttöön otettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilain mukainen palveluseteli. Päivähoito on kärsinyt tilaongelmista vuosia ja uusia väliaikaisia pienyksiköitä on jouduttu ottamaan käyttöön erityisesti Petosen alueen kasvaessa luvulta alkaen. Viime vuosina päivähoidon kysyntä on kasvanut noin prosenttiyksiköllä vuodessa ja suurin kysyntä on ollut uusilla kasvavilla alueilla. Tila- ja palveluverkostoselvityksessä v linjattiin, että päivähoitopaikkatarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan yksityisiä päivähoidon palvelutuottajia. Esimerkiksi Saaristokaupungissa asetettiin tavoitteeksi yksityisen palvelutuotannon lisääminen. Kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2015 kirjattiin, että varhaiskasvatuspalveluiden säilyttäminen lähipalveluina edellyttää jatkuvaa ja ajantasaista resurssien käytön seurantaa, sekä joustavaa päivähoitoryhmien muodostamista, koska muuttoliikkeen vuoksi hoitopaikkoja vapautuu hyvin hajanaisesti eri toimintayksiköistä. Muuttovoittoalueilla kasvuun vastataan yksityisin palveluin. Lisäksi palvelu- ja hankintaohjelmassa on kirjattu: Kasvualueilla päivähoitokysynnän kasvuun vastataan esisijaisesti tarjoamalla asiakkaalle palveluseteliä yksityiseen päivähoitoon.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 11 Alueiden kunnallisen ja yksityisen päivähoidon määrällinen tasapaino pidetään kuitenkin sellaisena, että asukkailla säilyy aito valintamahdollisuus kunnallisen ja yksityisen päivähoidon välillä. Määrällisessä tarjonnassa tulee huomioida perheiden ehdoton oikeus saada halutessaan kunnallinen päivähoitopaikka. Iltahoito- ja vuorohoito järjestetään kunnallisena päivähoitona; iltahoito alueellisena, vuorohoito keskitettynä palveluna. Tällä hetkellä Kuopion kaupungissa on alueellisesti tarkastellen yksityisiä päiväkoteja seuraavasti: Keskustan alue: Saksalainen päiväkoti, Steinerpäiväkoti Pikku-Saima, Pikku- Leijona Oy Poutapilvi Kelloniemi- Inkilänmäki: Pikku-Leijona Ilonlaakso, Touhula Pihlajalaakso Puijonlaakso-Neulamäki: Pikku-Leijona Ketunkolo, Kristillinen päiväkoti, Timantti Puistokaupunki: Pikku-Leijona Aurinkotuuli Saaristokaupunki: Touhula Saaristokaupunki, Touhula Rautaniemi, Touhula Märssykori, Touhula Ankkuri, Pilke päiväkoti Väläys, Norrlandia päiväkoti Louna, Musiikkipäiväkoti Priimi Eteläinen Maaseutu: Touhula Hiltulanlahti, Pikku-Leijona Lintukoto, Touhula Vehmasmäki Alueellisesti tarkastellen yksityisten päiväkotien suhteellinen määrä suhteessa kunnallisten päiväkotien määrään on kriittisin Hiltulanlahden alueella sekä Saaristokaupungissa. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa parannusta tästä näkökulmasta, koska Hiltulanlahteen valmistuu syksyllä 2019 tilat kunnalliselle päiväkodille ja Saaristokaupungin Kuikkalammelle suunnitelmien mukaan Tällä hetkellä yksityisen varhaiskasvatuksen osuus koko palveluntuotannosta Kuopiossa on 20,69 %. Vertailukaupungeista muutamat ovat linjanneet yksityisen palvelun osuuden. Esimerkiksi Turku, Savonlinna ja Kajaani ovat linjanneet yksityisen varhaiskasvatuksen osuudeksi maksimissaan 30 %. Oulu taas on nostanut viimeisimmässä linjauksessaan tason maksimissaan 40 %: n. Yksityisen varhaiskasvatuspalvelun suhteellinen osuus on kasvanut Kuopiossa v alkaen seuraavasti: 2015: 14,76 %, 2016: 16,30 %, 2017: 17,90 % ja 2018 tilanne: 20,69 Kuopiossa ollaan parhaillaan tekemässä Tila- ja palveluverkostoselvitystä, jossa käydään läpi eri asuinalueiden tilanne niin julkisen kuin yksityistenkin päiväkotien osalta. Samassa yhteydessä on järkevää ottaa kantaa kaupunkitasoisesti sekä alueellisesti kunnallisten ja yksityisten päiväkotien suhteeseen. Tämä asia on kirjattu varhaiskasvatuspalveluiden osalta palveluverkostotyötä ohjaaviin yleisiin periaatteisiin ja tavoitteisiin seuraavalla tavalla - yksityisen varhaiskasvatuksen verkoston periaatteiden linjaaminen. Valtuustoaloitteen

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 11 Vaikutusten arviointi - sisältämät vaatimukset linjataan Kuopion kaupungissa tila- ja palveluverkostoselvityksen yhteydessä. Esitys Esitän, että kasvun ja oppimisen lautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen. Liitteet 2697/2018 Valtuustoaloite julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden tarkastelusta Kuopiossa Viiteaineisto Valmistelija Juha Parkkisenniemi puh Arja Heiskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä kasvatusjohtajan esityksen. Päätös Antti Kervinen ja Taina Vainio poistuivat kokouksesta klo tämän pykälän käsittelyn aikana. Iris Asikainen esitti, että valtuustoaloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Veijo Tirkkonen kannatti Iris Asikaisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosesitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta järjestetään nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän ehdotusta kannattavat lautakunnan jäsenet vastaavat JAA ja jäsen Asikaisen esitystä äänestävät EI. Äänestysehdotus ja käsittelyjärjestys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 3 (kolme) ääntä (Niiranen, Eskelinen-Fingerroos ja Svensk) ja jäsen Asikaisen esitys sai 6 (kuusi) ääntä (Savolainen, Asikainen, Jussila, Kilpi, Loponen ja Tirkkonen), joten jäsen Asikaisen esitys tuli päätökseksi. Valtuustoaloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 11 Kasvatusjohtaja Juha Parkkisenniemi Varhaiskasvatus ja oppilashuolto : Iiris Asikainen, Tiina Kaartinen ja 28 muuta Kuopion kaupungin valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden tarkastelua. Aloitteessa tuodaan esille, että varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on ollut Kuopiossa kasvava ja että lapsimäärän kasvuun on vastattu palveluiden puolella pääsääntöisesti lisäämällä yksityistä palvelua. Valtuutetut vaativat kaupunkia linjaamaan julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalvelun tarjonnan määrällisen suhteen tulevina vuosina. Samoin valtuutetut vaativat, että kaupunki selvittää eri asuinalueiden kunnallisten päiväkotien tarpeen sekä kuinka lisääntyneeseen tarpeeseen vastataan kaupunkisuunnittelussa. Tausta Varhaiskasvatuspalveluissa luovuttiin ostopalvelusopimuksista yksityisten palveluntuottajien kanssa , jolloin otettiin käyttöön päivähoidon palveluraha. Vuoden 2013 alusta lukien päivähoidon palvelurahasta luovuttiin ja käyttöönotettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilain mukainen palveluseteli. Päivähoito on kärsinyt tilaongelmista vuosia ja uusia väliaikaisia pienyksiköitä on jouduttu ottamaan käyttöön erityisesti Petosen alueen kasvaessa luvulta alkaen. Viime vuosina päivähoidon kysyntä on kasvanut noin prosenttiyksiköllä vuodessa ja suurin kysyntä on ollut uusilla kasvavilla alueilla. Tila- ja palveluverkostoselvityksessä v linjattiin, että päivähoitopaikkatarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan yksityisiä päivähoidon palvelutuottajia. Esimerkiksi Saaristokaupungissa asetettiin tavoitteeksi yksityisen palvelutuotannon lisääminen. Kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2015 kirjattiin, että varhaiskasvatuspalveluiden säilyttäminen lähipalveluina edellyttää jatkuvaa ja ajantasaista resurssien käytön seurantaa, sekä joustavaa päivähoitoryhmien muodostamista, koska muuttoliikkeen vuoksi hoitopaikkoja vapautuu hyvin hajanaisesti eri toimintayksiköistä. Muuttovoittoalueilla kasvuun vastataan yksityisin palveluin. Lisäksi palvelu- ja hankintaohjelmassa on kirjattu: Kasvualueilla päivähoitokysynnän kasvuun vastataan esisijaisesti tarjoamalla asiakkaalle palveluseteliä yksityiseen päivähoitoon. Alueiden kunnallisen ja yksityisen päivähoidon määrällinen tasapaino pidetään kuitenkin sellaisena, että asukkailla säilyy aito valintamahdollisuus kunnallisen ja yksityisen päivähoidon välillä. Määrällisessä tarjonnassa tulee huomioida perheiden ehdoton oikeus saada halutessaan kunnallinen päivähoitopaikka. Iltahoito- ja vuorohoito järjestetään kunnallisena päivähoitona; iltahoito alueellisena, vuorohoito keskitettynä palveluna.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 11 Tilanne Kuopiossa Tällä hetkellä Kuopion kaupungissa on alueellisesti tarkastellen yksityisiä päiväkoteja seuraavasti: Keskustan alue: Steinerpäiväkoti Pikku-Saima, Pikku-Leijona Oy Poutapilvi Keskustan koillinen alue (Kelloniemi- Inkilänmäki): Pikku-Leijona Ilonlaakso, Touhula Pihlajalaakso, Pilke Musiikkipäiväkoti Ketunpoika Läntinen alue (Puijonlaakso) Pikku-Leijona Ketunkolo Neulamäki: Kristillinen päiväkoti Timantti Petonen: Pikku-Leijona Aurinkotuuli Saaristokaupunki: Touhula Saaristokaupunki, Touhula Rautaniemi, Touhula Märssykori, Touhula Ankkuri, Pilke päiväkoti Väläys, Norrlandia päiväkoti Louna, Musiikkipäiväkoti Priimi Eteläinen Maaseutu: Touhula Hiltulanlahti, Pikku-Leijona Lintukoto, Touhula Vehmasmäki Prosentuaalinen tilanne palvelutarjonnan osalta alueellisesti on seuraava: Keskusta 16 % yksityistä palvelua Keskustan koillinen alue (Kelloniemi-Inkilänmäki) 24 % yksityistä Läntinen alue (Puijonlaakso) 4 % yksityistä Neulamäki 21 % yksityistä Petonen/Saaristokaupunki (Puistokaupunki-Saaristokaupunki) 33 % yksityistä (Kuikkalammen kunnallinen päiväkoti muuttaa tilanteen syksyllä 2020) Eteläinen maaseutu 66 % yksityistä (Hiltulanlahden kunnallinen päiväkoti muuttaa tilanteen syksyllä 2019) Alueellisesti tarkastellen yksityisten päiväkotien suhteellinen määrä suhteessa kunnallisten päiväkotien määrään on tällä hetkellä kriittisin Hiltulanlahden alueella sekä Saaristokaupungissa. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa parannusta tästä näkökulmasta, koska Hiltulanlahteen valmistuu syksyllä 2019 tilat kunnalliselle päiväkodille ja Saaristokaupungin Kuikkalammelle uusi päiväkoti suunnitelmien mukaan 2020 syksyllä. Näiden alueiden suunnittelussa on yksityisen varhaiskasvatuksen suuri osuus pystytty ottamaan huomioon tulevassa suunnittelussa.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 11 Tila- ja palveluverkostosuunnittelu jatkossa Tällä hetkellä yksityisen varhaiskasvatuksen osuus koko palveluntuotannosta Kuopiossa on 20,69 %. Vertailukaupungeista muutamat ovat linjanneet yksityisen palvelun osuuden. Esimerkiksi Turku, Savonlinna ja Kajaani ovat linjanneet yksityisen varhaiskasvatuksen osuudeksi maksimissaan 30 %. Oulu taas on nostanut viimeisimmässä linjauksessaan tason maksimissaan 40 %: n. Yksityisen varhaiskasvatuspalvelun suhteellinen osuus on kasvanut Kuopiossa v alkaen seuraavasti: 2015: 14,76 % 2016: 16,30 % 2017: 17,90 % 2018: 20,69 Kuopiossa ollaan parhaillaan tekemässä Tila- ja palveluverkostoselvitystä, jossa käydään läpi eri asuinalueiden tilanne niin julkisen kuin yksityistenkin päiväkotien osalta. Samassa yhteydessä tarkastellaan kaupunkitasoisesti sekä alueellisesti kunnallisten ja yksityisten päiväkotien suhdetta. Tämä asia on kirjattu varhaiskasvatuspalveluiden osalta palveluverkostotyötä ohjaaviin yleisiin periaatteisiin ja tavoitteisiin seuraavalla tavalla - yksityisen varhaiskasvatuksen verkoston periaatteiden linjaaminen. Varhaiskasvatuslain 5 : ssä kuvataan kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta. Kunta voi järjestää palvelun itse tai esimerkiksi ostamalla palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Oleellista on huomata, että asiakkailla on oikeus vaatia kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa eli emme voi velvoittaa asiakkaita ottamaan vastaan yksityistä varhaiskasvatuspaikkaa. Tästä syystä kunnallisia varhaiskasvatuspaikkoja on oltava suhteessa riittävästi tarjolla. Laissa ei ole otettu kantaa siihen, kuinka suuri osuus kunnan varhaiskasvatuksesta voi olla yksityistä palveluntuotantoa. Yksityisen palvelun osuuteen ei ole olemassa mitään tieteellisesti määritettyä tasoa, vaan kunta voi itse määrittää tavoitetilan tähän. Esimerkiksi Kuntaliiton asiantuntija on tuonut omana arvionaan esille 30 %: n rajan mahdollisena hallittavana ylärajana yksityiselle palvelulle. Mikäli valtuusto katsoo tarpeelliseksi linjata yksityisen palvelun osuutta, voidaan 30 %: n periaatteellista ylärajaa pitää hyvänä myös Kuopiossa. Tätä rajaa voidaan seurata osana verkostoselvitystä ja -suunnittelua kaupunkitasoisesti sekä alueellisesti. Esitys Esitän, että kasvun ja oppimisen lautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen. Liitteet /2018 Valtuustoaloite julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden tarkastelusta Kuopiossa Valmistelija Juha Parkkisenniemi puh Arja Heiskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 11 Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä kasvatusjohtajan esityksen. Päätös Juuso Kääriäinen saapui kokoukseen klo tämän pykälän käsittelyn aikana. Jäsen Heli Jussila esitti, että lausunnon viimeinen kappale kirjataan muotoon: Lautakunta katsoo tarpeelliseksi linjata yksityisen palvelun osuutta ja pitää 25 %:n periaatteellista ylärajaa hyvänä Kuopiossa. Tätä rajaa voidaan seurata osana verkostoselvitystä ja suunnittelua kaupunkitasoisesti sekä alueellisesti. Puheenjohtaja esitti, että lausunnon viimeinen kappale kirjataan muotoon: Lautakunta katsoo tarpeelliseksi linjata yksityisen palvelun osuutta ja pitää 30 %:n periaatteellista ylärajaa hyvänä Kuopiossa. Tätä rajaa voidaan seurata osana verkostoselvitystä ja suunnittelua kaupunkitasoisesti sekä alueellisesti. Jäsen Iris Asikainen ja jäsen Veijo Tirkkonen kannattivat Heli Jussilan esitystä. Jäsen Miia Eskelinen-Fingerroos kannatti puheenjohtajan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty 2 esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua esitystä, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta järjestetään nimenhuutoäänestys, jossa puheenjohtajan esitystä kannattavat lautakunnan jäsenet vastaavat JAA ja jäsen Jussilan esitystä äänestävät EI. Äänestysehdotus ja käsittelyjärjestys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan esitys sai 8 (kahdeksan) ääntä (Niiranen, Savolainen, Eskelinen-Fingerroos, Kaunisto, Kilpi, Loponen, Meriranta, Svensk) ja jäsen Heli Jussilan esitys sai 3 (kolme) ääntä (Asikainen, Jussila, Tirkkonen) Puheenjohtajan esitys tuli esitykseksi esittelijän pohjaesitystä vastaan. Edellisen äänestyksen voittaneen puheenjohtajan esityksen ja esittelijän pohjaesityksen välillä tulee järjestää äänestys. Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta järjestetään nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän pohjaesitystä kannattavat lautakunnan jäsenet vastaavat JAA ja puheenjohtajan esitystä äänestävät EI. Äänestysehdotus ja käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 11 Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän pohjaesitys sai 1 (yksi) ääntä (Kaunisto) ja puheenjohtajan esitys sai 9 (yhdeksän) ääntä (Niiranen, Savolainen, Asikainen, Eskelinen-Fingerroos, Kilpi, Loponen, Kääriäinen, Svensk, Tirkkonen) ja jäsen Jussila äänesti tyhjää. Puheenjohtaja esitys lausunnon viimeiseksi kappaleeksi Lautakunta katsoo tarpeelliseksi linjata yksityisen palvelun osuutta ja pitää 30 %:n periaatteellista ylärajaa hyvänä Kuopiossa. Tätä rajaa voidaan seurata osana verkostoselvitystä ja suunnittelua kaupunkitasoisesti sekä alueellisesti. tuli lautakunnan kannaksi lausuntoon. Arja Heiskanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Asianro 1467/ /2019 Pirtin koulun tarveselvitys Tilahallintapäällikkö Tanja Karpasto Kasvu ja oppiminen / tila- ja hankintapalvelut Tarveselvitysten taustaa Pirtin koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä ( ) 507 oppilasta. Alueen nopeasta kasvusta johtuen Pirtin oppilasmäärä kasvaa jo syksyyn 2019 mennessä 588 oppilaaseen. Ennuste vuodelle 2025 on noin 650 oppilasta. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Pirtin koulun tarveselvityksessä on otettava huomioon Saaristokaupungin rakenne. Keilanrinne ja Savolanniemi kasvavat koko ajan, ja niiden vaikutukset ovat nähtävissä Pirttiin saakka. Martti Ahtisaaren koulu ja Aurinkorinteen koulu ovat tällä hetkellä täydessä käyttöasteessa. Lisäksi tarkastelussa on otettu huomioon eteläisen alueen kasvuennusteet; Vanuvuori ja Hiltulanlahti. Ensimmäinen kaavavaihe alkaa olla valmis, ja eteläpuolella sijaitseva kakkosvaihe rakentuu parhaillaan. Tämän hetken väkiluvut ovat linjassa väestöennusteen kanssa. Syksyllä 2019 on jo hälyttävä tilanne, koska noin sadalle oppilaalle (neljä ryhmää) ei ole tiloja Pirtin koulussa. Myöskään lähikouluissa kouluissa ei ole vapaana olevia tiloja käytettävissä. Nykytilanne on riittämätön myös ruokalan ja liikuntasalin suhteen, koska niiden kapasiteetti on alun perin laskettu noin 450 oppilaalle. Tarveselvitys on jaettu sekä pitkäaikaisen että akuutin tilanteen ratkaisemiseen alkaen vuoden 2019 tarpeesta väliaikaisilla tilajärjestelyillä siihen saakka, kunnes pysyvä laajennusosa on toteutunut. Tavoitteena on jatkaa ratkaisuvaihtoehtojen tutkimista hankesuunnitteluvaiheessa, joka sisältää lisätilojen ratkaisusuunnitelman kestävästi lopulliseen laajennukseen saakka. Tarveselvitystyön tavoitteet Kasvun ja oppimisen palvelualueen näkökulmasta tavoitteena olisi saada uusi laajennusosa mahdollisimman pian. Akuutti opetustilojen tarve on jo olemassa ja kasvaa jopa 4-5 luokkaan lukuvuodeksi Myös esiopetuksen tilat ovat riittämättömät kasvavalle volyymille ja IP-toiminnalle ei ole lainkaan tiloja olemassa. Tavoitteena on tuottaa kestävä ratkaisu sekä perus- että esiopetuksen tarpeisiin, muu ilta- ja vapaa-ajan käyttö sekä säilyttää monipuoliset ulkoliikunnan mahdollisuudet huomioon ottaen. Vaikutusten arviointi -

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 12 Esitys Tarveselvitysryhmä esittää, että Pirtin koulun akuutti tilatarve ratkaistaan syyslukukaudelle 2019 siirtokelpoisella lisätilalla neljälle opetusryhmälle. Työryhmä esittää hankesuunnittelun käynnistämistä tarveselvityksen pohjalta 700 oppilaan ja 120 esiopetuksen lapsen kouluksi. Hankesuunnittelun tavoitteena on löytää kestävä ratkaisu kasvavan oppilasmäärän tilatarpeisiin sekä toteutusaikataulu, joka huomioi vuosittaisen kasvun ennen lopullisen laajennuksen toteutumista. Liitteet /2019 Tarveselvitys/Pirtin koulu Valmistelija Leena Auvinen puh Tanja Karpasto puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä tilahallintapäällikön esityksen ja päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että poistetaan alkuperäisestä päätösehdotuksesta ehdotuksen loppuosa ja päättää merkitä asian tiedoksi. Päätösesitys on siis muodossa: kasvun ja oppimisen lautakunta päättää hyväksyä tilahallintapäällikön esityksen. Muutettu päätösehdotus tuli kasvun ja oppimisen lautakunnan päätökseksi. Tanja Karpasto poistui kokouksesta klo tämän pykälän käsittelyn aikana ja Katja Lintunen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Asianro 1145/ /2019 Kasvun ja oppimisen palvelualueen vuoden 2018 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sisäisen valvonnan toteutuminen Talouspäällikkö Raija Heinonen Kasvu ja oppiminen / taloushallintopalvelut Kasvun ja oppimisen palvelualueen vuoden 2018 toimintakertomus sisältää apulaiskaupunginjohtajan katsauksen ja selvityksen kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa olleiden tavoitteiden ja lautakunnan käyttösuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumisesta sekä selvityksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kasvun ja oppimisen palvelualueen vuoden 2018 talousarvion toteutuminen: Talousarvio Toteutuma Erotus % + tamu Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,8 Toimintakate ,6 Toimintatuotot ylittyivät budjetoidusta n. 0,3 M. Ylitys koostui avustusten ylittymisestä budjetoidusta, mm. Kelan korvaukset työterveyshuollosta ylittyi n. 0,13 M. Toimintakulujen alittumiseen vaikutti tilinpäätösvaiheessa tehty Kaupunkiympäristön palvelualueen koulukuljetussopimuksen hyvitys n. 0,3 M, myös Tilakeskuksen perimät sisäiset vuokrat alittuivat budjetoidusta n. 0,3 M. Vastaavasti hanketoiminnan menot ylittyivät avustusten ylityksiä vastaavaksi. Alkuperäistä talousarviota jouduttiin korjaamaan talousarviomuutoksella toimintatuloissa (0,2 M ) varhaiskasvatusmaksujen tulokertymän vuoksi ja toimintakuluissa (-2,8 M ) budjetoimattomien palkankorotusten (-1,7 M ), varhaiskasvatuksen uusien kesken vuotta avattujen päiväkotien ja toteutumattoman sairauspoissaolojen vähentämistavoitteen vuoksi. Talousarviomuutoksissa pienennettiin myös koulukuljetussopimuksen kustannuksia 0,3 M, tämän lisäksi tuli vielä jo mainittu tilinpäätösvaiheessa tehty n. 0,3 M hyvitys. Alkuperäisen koulukuljetussopimuksen suuruus oli 5 M ja lopullinen toteutuma n. 4,4 M. Avustuksia saatiin yhteensä n. 1,9 M. Euromäärältään suurimmat avustukset saatiin seuraaviin hankkeisiin: Perusopetuksessa Koulutuksellinen tasa-arvo 2/3 -hanke 0,34 M, Kieliä Kuopiossa- ja Minä opin kieliä -hankkeet 0,16 M, Tutormentor 2 ja Pohjois-Savon tutorverkosto -hanke 0,2 M, Osaavat opettajat-onnelliset oppijat -hanke n. 0,12 M sekä Liikkuva koulu ja Kerhotoiminnan kehittäminen n. 0,1 M. Nuorisopalveluissa Etsivä nuorisotyöhan-

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 13 ke 0,2 M. Lukiokoulutuksessa Lukioista maailmalle -hanke ja Oppimisen arviointi hanke 0,2 M. Erasmus avustuksia kansainväliseen toimintaan saatiin yhteensä 0,2 M. Suurin osa em. hankkeista jatkuvat myös vuoden 2019 puolella. Kasvun ja oppimisen palvelualueella oli käynnissä vuoden 2018 aikana yhteensä n. 90 hanketta, joihin saatiin jostain rahoitusta. Suurimmalla osasta hankkeista on myös omavastuuosuus, joka vaihtelee hankkeittain n % välillä, vuoden 2018 omavastuuosuus oli yhteensä n. 0,6 M eli n. 23 % hankkeiden kokonaismenoista. Vuoden 2018 aikana käytettiin testamenttivaroja lautakunnan päättämiin kohteisiin (Vamos-hankkeen kuntaosuuteen ja Karttulan nuorisotyön kehittämiseen, Nilsiän nuorisotyön kehittämiseen suunnattua testamenttirahoitusta ei käytetty), Vuodelle 2019 siirrettiin testamenttivaroja käytettäväksi ,94. Kalustoinvestointien toteutuminen: Kalustoinvestointimäärärahan käyttö oli n. -1,45 M, toteutuma talousarvioon (-1,49 M ) nähden 97,6 %. Suurimmat hankinnat kohdistuivat Karttulan Kissakuusenkoulun kalustamiseen n. -0,7 M. Vaikutusten arviointi Asialla ei ole yritys- eikä ilmastopoliittisia vaikutuksia. Liitteet /2019 Tilinpäätös 2018 Valmistelija Raija Heinonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas hyväksyy selvityksen kasvun ja oppimisen palvelualueen vuoden 2018 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sisäisen valvonnan toteutumisesta. Selvitys annetaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Päätös hyväksyi päätösehdotuksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Asianro 4076/ /2018 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan vastaus valtuustoaloitteeseen huumeista vapaa Kuopio / Tiedoksi kasvun ja oppimisen lautakunnalle Henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvu ja oppiminen / hallinto- ja henkilöstöpalvelut Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta on kokouksessaan käsitellyt ja antanut vastauksensa ( 3, , asianumero 4076/ /2018) kaupunginvaltuutettu Samuli Voutilaisen ja 32 muun valtuutetun tekemään aloitteeseen Huumeista vapaasta Kuopiosta. Kokouksessaan hyvinvoinnin edistämisen lautakunta toivoi lautakunnan vastauksen tiedoksi ja keskusteluun vientiä an. Hyvinvoinnin edistämisen lautakukunnan vastaus valtuustoaloitteeseen on esitetty alla. Valtuustoaloite Kuopion kaupunginvaltuusto on Samuli Voutilaisen esityksestä tehnyt aloitteen Huumeista vapaa Kuopion ja siihen liittyvien toimenpiteiden tekemisestä Kuopion kaupungissa sekä #huumeistavapaakuopio kampanjan avaamisesta vuosille 2018 ja Aloitteen on allekirjoittanut 33 valtuutettua ja aloite on liitteenä. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan lausunto : Huumeiden käytön lisääntyminen ja ilmiön näkyminen Kuopiossa on todellisuutta, ja ilmiö koskettaa yhä nuorempia kuopiolaisia. (Liitteenä on poliisin ja Päihdepalvelusäätiön tilastot). Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta on kuitenkin huomattava, että kaikkien päihteiden käyttöä pitäisi vähentää ja markkinoita hillitä, joten olisi mielekkäänpää puhua esimerkiksi (#) nuoruudesta ilman päihteitä. Edelleen alkoholi on yleisin päihde, jota nuoret kokeilevat, ja suhteessa useampi nuori alkaa käyttää ja kokee, nuuskahaittoja kuin huumeita. Koska ehkäisevän päihdetyön, johon tämä aloite erityisesti liittyy, resurssit ovat pieniä, on mielekkäämpää käsitellä päihteitä, päihdehaittoja ja riippuvuuksia kuin yksittäisiä aineita. Huumeiden esiintyvyyden ja niiden käytön helppouden ja yleisyyden suitsiminen kunnan virkamiesten käytössä olevilla toimenpiteillä on lähes mahdotonta. Poliisi on ainoa (Tullin lisäksi) taho, joka voi puuttua huumekauppaan. Miksi nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt juuri nyt, selittyy osittain ulkomaalaisten, järjestäytyneen rikollisuuden hallitsemien huumekauppiaiden rantautumisella Suomen markkinoille ja huumemarkkinoiden siirtyminen kaduilta nettiin ja organisoituminen mm. älypuhelimien sovellusten kautta nuorille helposti saavutettavaan, ymmärrettävään ja nuorten hallitsemaan maailmaan. Toisaalta Kuopiossakin ilmenee paljon paikallista kotikasvatusta (kannabis). Huumekauppiaat eivät tänä päivänä ole kuitenkaan ainoastaan rikollisia, eikä nuorten tarvitse tuntea rikollismaailmaa, alkaakseen käyttää huumeita, vaan huumeiden netistä tilaaminen on

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 14 helppoa. Nuoret/nuoret aikuiset, jotka eivät itse käytä huumeita eivätkä erotu millään tavalla muista nuorista, saattavat tilata suuren määrän huumeita netistä ja myydä/markkinoida niitä paikallisesti netissä ja jaella esimerkiksi jonkun koulun tai oppilaitoksen läheisyydessä. Huumeiden käytön lisääntyminen on rekisteröity Kuopiossa jo aiemmin, ja alettu tehdä toimenpiteitä sen hillitsemiseksi. Kuopiossa on paljon toimijoita, jotka jo aktiivisesti puuttuvat päihde- ja huumehaittoihin. Haasteena tässä työssä ovat resurssien pienuus suhteessa korjaavaan työhön, ja monien onnistuneiden interventioiden lyhytaikaisuus ja hankkeenomaisuus. Vaikeiden ja haastavien asiakasryhmien kanssa työskenteleminen vaatii aikaa, jota menee paljon jo asiakaskunnan luottamuksen saavuttamiseen. Yhtenä esimerkkinä on Poliisin Ankkuri-toiminta, joka on yksi vahvimmista interventioista puuttua nuorten rikollisuuteen ja päihdeongelmiin. Kaupunki myönsi psykiatrisen sairaanhoitajan Ankkuri-tiimin tueksi , ja työn jatkoa arvioidaan 2019 vuoden aikana/lopussa. Sairaanhoitajan keskeisin kohderyhmä ovat päihteillä ja psyykkisesti oireilevat nuoret, ja on odotettavissa, että tämä työ saadaan kunnolla käyntiin ensimmäisen työvuoden aikana. Tuloksia arvioidaan 2019 vuoden lopulla pitkälti asiakasmäärän perusteella. Tämän hetkisessä huumausaine-tilanteessa olisi äärimmäisen tärkeää, että psykiatrisen sairaanhoitajan virka vakinaistettaisiin, ja ymmärrettäisiin tehtävän työn luonnetta tehdyssä Kuopion kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelman arvioinnissa todettiin, että lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon hoitotakuut eivät toteutuneet Kuopion kaupungilla eivätkä KYSillä. Jos ehkäisevä työtapa on jatkuvasti alimitoitettua ja aliresursoitua, on vaikeampi päästä tilanteeseen, jossa korjaavan puolen hätä tasoittuisi. Tasapainoon pääsy edellyttää resurssien lisäämistä ehkäisevään työhön. Kuopion kaupungilla on vain yksi ehkäisevää päihdetyötä kokoaikaisesti tekevä työntekijä. Ehkäisevän mielenterveystyön koordinaatio puuttuu Kuopion kaupungista kokonaan. Jälkimmäinen näkyy käytännössä esimerkiksi niin, että kun valtakunnalliset mielenterveyspäivät vuosia Kuopiossa järjestänyt vahva järjestöpuolen taho jättäytyi pois järjestämisvastuusta, ei vuonna 2018 tätä valtakunnallista tapahtumaa järjestetty Kuopiossa lainkaan. Huolimatta pienistä resursseista Kuopiossa ehkäistään huumeiden käyttöä monin tavoin, esimerkiksi: -poliisin toimenpiteet, erityisesti poliisin Ankkuri tiimi nuorten osalta -Kuopion ehkäisevän päihdetyön toimenpiteet -Vahva järjestökenttä, joka toimii itsenäisesti sekä verkostoituneena kaupungin (erit. ehkäisevä päihdetyö) kanssa -Päihdepalvelusäätiön vahvistunut nuorten tiimi -Muut lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot, jotka osana omaa toimintaansa puuttuvat mielenterveys- ja päihdeongelmiin, esimerkiksi nuoriso-

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 14 työ, koulujen henkilöstö, erityisesti oppilas/opiskeluhuolto, lastensuojelu, sosiaalityö ja seurakunnat. Valtuuston esittämät toimenpiteet ovat osittain jo käynnissä, mutta tutkimusten mukaan se, mitä meidän pitäisi Kuopiossa erityisesti tehdä, on aktivoida ja herätellä vanhempia ja tarjota runsaammin sekä ehkäisevää että haittoja vähentävää toimintaa sekä lapsille ja nuorille, että jo huumeiden pariin joutuneille nuorille (ja muille ikäryhmille). Täytyy myös ymmärtää, että huumeista vapaa Kuopio- ei voi olla kampanja, vaan tavoite vaatii onnistuakseen pitkäjänteistä työtä kunnan eri alojen, poliisin, järjestöjen kanssa sekä vanhempien aktivoimista, jota on samoilla tavoitteilla toteutettu esimerkiksi nk. Islannin mallissa. Keskeinen taho joka meidän täytyy herättää toimintaan ovat vanhemmat/huoltajat, sekä muut lasten ja nuorten läheisessä elinpiirissä toimivat aikuiset (esim. koulun henkilöstö, aikuiset, kerhojen ohjaajat, harrastusten valmentajat, jne). Vanhemman nuoren päihteiden käyttöön puuttumattomuus tai tarjoama alkoholi on viesti päihteiden käytön hyväksymisestä (EHYT ry 2019). Tutkimuksissa on havaittu vanhempien kielteisen suhtautumisen nuorten päihteiden käyttöön ehkäisevän nuorten päihdekokeiluja (MLL 2019). Reykjavikin apulaispormestari Heida Björg Hilmisdottir osoittaa Islannin mallin vaikuttavuuden nuorten juomisen, tupakoinnin ja huumeiden käytön vähentymisessä perustuvan vanhempiin. Hänen mukaansa vanhemmat ovat parasta ongelmien ennaltaehkäisyä (HS ). Islannissa ollaan 20 vuoden aikana onnistuttu vähentämään merkittävästi nuorten tupakointia, juomista ja huumeiden käyttöä (HS ). Hilmisdottirin (HS ) mukaan niillä nuorilla, joilla menee elämässä hyvin on havaittu olevan yhteinen tekijä; vanhempien rooli; tuki, yhteinen aika, läsnäolo tavallisessa arjessa ja nuoren tekemisten seuraaminen. Ratkaisevaa nuoren hyvinvoinnin kannalta Hilmisdottirin mukaan on, että nuori kokee jonkun välittävän hänestä. Vanhempien rooli on havaittu jopa nuorten harrastuksia tärkeämmäksi tekijäksi nuorten hyvinvoinnin kannalta (Hilmisdottir/HS ). Islannin mallin mukaan päätöksenteossa tulisi siis vahvistaa vanhemmuutta ja yhteistyötä kunnan, järjestöjen, koulujen ja poliisin kesken tulisi lisätä. Tämän vuoksi valmistelija esittää, että Kuopiossa kootaan aiemmin todetuista, toiminnan kannalta keskeisistä asiantuntijoista koostettu Vanhemmuuden tukemisen toimintaryhmä (VATTU), joka välittömästi alkaa tehdä/koota yhteen toimenpiteitä vanhemmuuteen vaikuttamiseksi. Myös haittoja vähentävään toimintaan on olemassa valmiita, toimivia interventioita: Skotlannissa on käytössä naloksoni-ohjelma jossa huumeidenkäyttäjät voivat ostaa yliannostuksen ensiavussa käytettävän annoksen naloksonia itselleen. Tarvitaan myös matalan kynnyksen paikkoja, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja vähentävät konfliktien ja väkivallan riskiä, tästä hyvänä esimerkkinä Kuopiossa toistaiseksi hankerahoituksella toimiva Keltsu (Sirkkulanpuisto ry:n Kuopion Nopean toiminnan joukot). Myös Kuopion Portti (Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö) toimii erinomaisesti mutta aliresursoituna. Entistä enemmän Kuopiossa voitaisiin hyödyntää kokemusasiantuntijoita ja vertaistukea sekä ehkäisevässä että haittoja vä-

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 14 hentävässä työssä. Lähteitä: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Tietopankki Vanhemmat. Kuuntele Mua! Vanhemmille ja kasvattajille suunnattu opas. Viitattu pdf Helsingin Sanomat Helsingissä kuultiin Islannin ihmeestä : Nuorten juominen, tupakointi ja huumeiden käyttö laskivat dramaattisesti, koska vanhempien asenteet ja käytös muuttuivat. Lehtiartikkeli. Viitattu Kuopion mielenterveys- ja päihdesuunnitelman arviointi 2018 Mannerheimin lastensuojeluliitto Vanhemmille tietoa lapsiperheen elämästä. Viittattu Sigfusdottir, I. D., Thorlindsson, T., Kristjansson, A. L., Roe, K. M. & Allegrante, J. P Substance use prevention for adolecents: the Icelandic Model. Health Promotion International, 24 (1), 16-25). Valmistelija on konsultoinut Kuopion Päihdepalvelusäätiötä, Kuopion poliisia ja Ankkuri-tiimiä sekä KYSin nuorisopsykiatriaa (sosiaalityö) kirjoitusta valmistellessaan. Vaikutusten arviointi Liitteenä Esitys Esitän, että lautakunta merkitsee yllä esitetyn ja valtuustoaloitteeseen annetun Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan vastauksen tiedoksi. Liitteet /2018 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätös liitteineen /2018 Vaikutusten arviointi Valmistelija Pekka Savolainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas päättää hyväksyä henkilöstö- ja hallintopäällikön esityksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 14 Päätös hyväksyi päätösehdotuksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) Asianro 1258/ /2018 Tiedonantoja Palvelusopimus Kuopion kaupungin perusopetuksen koulukuljetusten ja varhaiskasvatuksen erityisryhmien ja esiopetusoppilaiden kuljetusten järjestämisestä (jaetaan viiteaineistona). Seuraavana viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja: - apulaiskaupunginjohtajan päätöspöytäkirjat ajalta :t 2 ja 5 (muut asiat) :t 1 ja 3 (henkilöstöasiat) - opetusjohtajan päätöspöytäkirjat ajalta :t 1 ja 2 (suunnitelmat), 4 (henkilöstöasiat), :t 1-3 (muut asiat) - kasvatusjohtajan päätöspöytäkirjat ajalta :t 2 5 (muut asiat), :t 1 ja 2 (henkilöstöasiat) - henkilöstö- ja hallintopäällikön päätöspöytäkirjat ajalta :t (henkilöstöasiat) - perusopetuspäällikön päätöspöytäkirjat ajalta :t 6 9 (henkilöstöasiat) - perusopetuspäällikön (II) päätöspöytäkirjat ajalta :t (henkilöstöasiat) - tilahallintapäällikön päätöspöytäkirjat ajalta :t 1 4 (hankinta- ja ym. sopimukset) - palvelupäällikön (II) päätöspöytäkirjat ajalta :t 4 7 (henkilöstöasiat) - nuorispäällikön päätöspöytäkirja ajalta (henkilöstöasiat) - talouspäällikön päätöspöytäkirja ajalta (muut asiat) - kasvun ja oppimisen tuen päällikön päätöspöytäkirja ajalta (henkilöstöasiat) - iltapäivätoiminnan suunnittelijan päätöspöytäkirjat ajalta :t 2 ja 3 (oppilasasiat) - Hatsalan klassillisen koulun rehtorin päätöspöytäkirja ajalta (lupa- ja ilmoitusasiat) - Jynkänlahden koulun rehtorin päätöspöytäkirja ajalta (henkilöstöasiat) - Vehmersalmen koulun rehtorin päätöspöytäkirja ajalta (henkilöstöasiat) Viiteaineisto /2018 Palvelusopimus

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (24) 15 Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas merkitsee edellä olevat asiat tiedoksi ja päättää, etteivät ne anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja ettei edellä mainituissa pöytäkirjoissa olevia päätöksiä oteta kasvun ja oppimisen lautakunnan ratkaistavaksi. Päätös hyväksyi päätösehdotuksen. Merkittiin tiedoksi pöydälle jaettu lv koulukuljetusperiaatteet. Kokous päättyi