Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (36) Kaupunginvaltuusto Kokoustiedot. Aika maanantai klo 18:00-19:50. Valtuuston istuntosali

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (36) Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-19:50 Paikka Valtuuston istuntosali Lisätietoja Neuvottelutauko klo Saapuvilla olleet jäsenet Janne Laulumaa, puheenjohtaja Jari Salonen, 1. varapuheenjohtaja Emma Lindqvist, 2. varapuheenjohtaja Jarmo Rosama, 3. varapuheenjohtaja Annika K. Aaltonen Janette Broberg Sirpa Ek Eija Erasvuo Erkki Haavisto Pekka Heikkilä Mikko Kangasoja Pasi Pohtio Anneli Kivijärvi Mika Koivisto Katja Koivusalo Kimmo Kosonen Heikki Laine Hannele Lehto-Laurila Aarre Lehtonen Ari Leinonen Aki-Petteri Löfgren Markus Maunula Jonni Moislahti Merja Niemi Eija Nurmi Pekka Närhinen Vesa Parantainen Tanja Parkko Jari Pulkkinen Jukka Rantala Jukka A. Rantala Saila Rintee Anita Ruusuranta Eeva Savola Harri Seikola Tapio Soiniitty Raimo Sulonen Sari Suominen Niko Toivonen Helena Viljanen Maria Virko Elisa Vuorinen Jyrki Yrttiaho Niina Äikäs

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (36) Muut saapuvilla olleet Juha Jormanainen Veijo Mikola Kalle Myllymäki Ari Korhonen, Konsernihallinto Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Juha-Pekka Lehmus, Sivistyskeskus Minna Heikkilä, Konsernihallinto Ilari Nummila, Tietohallintopalvelut Sanna Tammilehto, Konsernihallinto kaupunginhallituksen edustaja kaupunginhallituksen edustaja kaupunginhallituksen edustaja kaupunginjohtaja talousjohtaja tekninen johtaja sosiaali-ja terveysjohtaja sivistysjohtaja viestintäpäällikkö järjestelmäasiantuntija pöytäkirjanpitäjä Asiat 1-13 Allekirjoitukset Janne Laulumaa puheenjohtaja Sanna Tammilehto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, Elisa Vuorinen Niinä Äikäs Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, Sanna Tammilehto Pöytäkirjanpitäjä

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (36) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 1 Kokouksen laillisuuden toteaminen Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen Esityslistan hyväksyminen Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien korvaushoidon palvelupisteen lopettamista Raisiossa 5 5 Valtuutettu Pipsa Allénin ym. valtuutettujen aloite koskien pitkään palvelleiden kaupungin työntekijöiden palkitsemista sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa 6 6 Sivistyskeskuksen valtionavustusten siirto vuodelle Kiinteistöjen ja kauppakirjan hyväksyminen Omavelkaisen takauksen myöntäminen ylipainehallin rakentamiseksi Valtuutettu Sari Suomisen ym. valtuutettujen aloite koskien jäähallin yleisövuorojen lisäämistä arkipäivinä Valtuutettu Tanja Parkon ym. valtuutettujen aloite koskien muutosjohtajan palkkaamista Raision kaupunkiin Valtuutettu Jukka Rantalan ym. valtuutettujen aloite koskien defibrillaattorien eli sydäniskurien hankintaa Valtuutettu Tapio Soiniityn ym. valtuutettujen aloite koskien kamppailulajien harrastajille tarjottavia tiloja Raisiossa Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite koskien lasten ja nuorten turvallisuutta Muutoksenhaku 1-13 Muutoksenhakuohje

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (36) 1 Kokouksen laillisuuden toteaminen ehdotus Valtuusto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (36) 2 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen ehdotus Valtuusto valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Elisa Vuorisen ja Niina Äikkään. Valtuusto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Elisa Vuorisen ja Niina Äikkään.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (36) 3 Esityslistan hyväksyminen ehdotus Valtuusto päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Valtuusto päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (36) Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Asianro 203/ / Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien korvaushoidon palvelupisteen lopettamista Raisiossa historia Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Ari Leinonen jätti seuraavan aloitteen: Viime vuoden viimeisessä Raision kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin Hyvinvointikertomusta. Käydyssä keskustelussa erityistä huolta kannettiin nuorista, heidän pärjäämisestä, syrjäytymisestä, päihteiden käytöstä. Myös erinäisissä puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota huumeiden käyttöön ja sen näkymiseen katukuvassa. Valtuustolta penättiin toimia asian tilaan tai oikeammin asian tilojen parantamiseksi. Raisiossa on toiminut jo usean vuoden ajan Kulttuuritalo Harkon alakerrassa korvaushoidon palvelupiste. Palvelupistettä on ahkerasti käytetty. Tämä lienee kai hyvä asia, että tarjolla olevaa hoitoa käytetään. Olen antanut kertoa itselleni, että lieveilmiönä on korvauslääkkeiden katukauppa sekä päihderiippuvaisten hakeutuminen asumaan Raisioon. Aikoinaan tämän palvelupisteen perustamista Raisioon perusteltiin mm. keskeisellä sijainnilla ja seutukunnan yhteisenä hankkeena. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Raision kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ryhtyy toimiin korvaushoidon palvelupisteen lopettamiseksi Raisiossa. Korvauspisteen uutta sijaintia voi pohtia kuntien välisissä neuvonpidoissa. Raisiossa, 29.päivänä tammikuuta 2018 Ari Leinonen Jonni Moislahti Harri Seikola Markus Maunula Tanja Parkko Katja Koivusalo Janette Broberg Tapio Soiniitty Helena Viljanen Heikki Laine Jari Salonen Jukka A. Rantala Mika Koivisto Elisa Vuorinen Mikko Kangasoja Jukka Rantala

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (36) Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Ari Leinosen aloitteen koskien korvaushoidon palvelupisteen lopettamista Raisiossa sosiaali- ja terveyskeskuksen valmisteltavaksi, Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Johtava psykologi Saila Peurasaari ja johtava ylilääkäri Arto Raassina: Korvaushoito on opiaattiriippuvaisen henkilön kuntouttavaa ja päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jonka edellytyksenä on henkilökohtainen hoitosuunnitelma, jossa määritellään lääkehoidon lisäksi muu potilaan lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito ja sen seuranta. Asiakkaan hoidon aikana tekemien ratkaisujen tulee edistää omaa suuntautumista takaisin yhteiskuntaan. Kuntoutuminen korvaushoidossa on ihmissuhteiden ja päihdeongelman käsittelyä. Tavoitteena on suuntautua opiskeluun ja työelämään sekä harrastuksiin. Termi opioidiriippuvuus tarkoittaa kriteerit täyttävää sairautta. Vieroituksella tarkoitetaan opioidiriippuvaisen päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys, tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen. Korvaushoito on kunnan lakisääteistä toimintaa. Päihdehuoltolain 3 mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon palvelujen ja toimenpiteiden järjestäminen ja kehittäminen kuuluu sosiaalihuollon osalta sosiaalilautakunnalle ja terveydenhuollon osalta terveyslautakunnalle. Korvaushoitoa toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä, perusteella. Asetuksen 4 mukaan opioidiriippuvaisen hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä muu henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Hoidon vaativuuden sitä edellyttäessä hoidon tarve tulee arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikössä, Järvenpään sosiaalisairaalassa

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (36) tai valtion mielisairaalassa. Hoitoa voidaan jatkaa yhteistyössä hoidon aloittaneen yksikön kanssa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä taikka vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jolla hoidon aloittaneen toimintayksikön käytettävissä olevien tietojen mukaan on siihen riittävät edellytykset. Asetuksen mukaan korvaushoito tulee hoidon pitkäkestoisuuden vuoksi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähellä potilaan asuinpaikkaa. Hoidon tarve tulee arvioida ja hoito aloittaa polikliinisesti, ellei laitoksessa tapahtuvaan arviointiin ja hoidon aloitukseen ole erityistä syytä. Korvaushoitotoiminta on Raision päihde- ja mielenterveystiimin toimintaan sisältyvä oleellinen ja luonnollinen osa potilaiden päihde- ja mielenterveystyötä. Raision korvaushoidon potilaat ohjautuvat hoitoon pääasiassa Raision päihde- ja mielenterveysyksikön asiakkuuden kautta. Asiakkaana on vain Raision asukkaita tai tänne terveydenhuoltolain mukaisen terveyskeskusvaihdon kautta tulleita. Tällä hetkellä korvaushoidossa on 33 potilasta. Opiaatteja käyttävän asiakkaan hoitopolussa arvioinnin jälkeen laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma asiakkaan oman päihdetiimin työntekijän toimesta ja tarvittaessa hyödynnetään vieroitushoitoa tai laitoskuntoutusta, lääkehoitoa, sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta tai psykiatrista hoitoa. Jos potilas kuntoutuu, hoito päättyy, mutta jos potilas ei kuntoudu siirrytään vieroitushoitoon. Jos vieroitushoito ei onnistu, asiakkaan soveltuvuutta korvaushoitoon arvioidaan sekä oman päihdetyöntekijän, että lääkärin toimesta ja hänet lähetetään vielä TYKS:n addiktiopoliklinikan arvioon, jossa tehdään korvaushoitopäätös. Sen jälkeen asiakas menee jonoon (1/2 vuotta), jona aikana hänellä on säännöllisiä terapeuttisia keskusteluja päihdehoitajan kanssa ja muutamilla kerroilla korvaushoitaja on jo mukana. Hänellä voi olla tänä aikana myös muuta hoitoa tai kuntoutusta. Korvaushoidossa ollessaan potilaalle tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma, korvaushoitoon sisältyy terapeuttisia keskusteluja ja muuta kuntoutusta. Keskusteluja voidaan käydä päihdetiimin hoitajien kanssa tai välillä mielenterveystiimin työntekijöiden kanssa. Asiakkaan hoidon aikana tekemien ratkaisujen tulee edistää omaa suuntautumista takaisin yhteiskuntaan. Kuntoutuminen korvaushoidossa on ihmissuhteiden ja päihdeongelman käsittelyä. Tavoitteena on suuntautua opiskeluun ja työelämään sekä harrastuksiin. Korvaushoitoon tulevan potilaan kanssa tehdään sopimus ja hänelle kerrotaan hoidon periaatteet. Hoidon laiminlyöminen ja toistuvat poissaolot sovituilta käynneiltä ja sekavana tai päihtyneenä vastaanotolle tulo johtavat aina seuraamuksiin, viimekädessä keskustellaan muista hoitovaihtoehdoista. Lääkehoito saadaan toteuttaa ja lääke luovuttaa potilaalle otettavaksi vain toimintayksikön valvonnassa. Jos potilas sitoutuu hoitoon hyvin, hänelle voidaan luovuttaa toimintayksiköstä enintään kahdeksaa vuorokausiannosta vastaava määrä lääkettä. Erityisestä syystä tällaiselle potilaalle voidaan poikkeuksellisesti luovuttaa lääkettä toimintayksiköstä 15 vuorokausiannosta vastaava määrä. Vastuu hoito-ohjelmassa pysymisestä ja hoitonsa edistymisestä on potilaalla.

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (36) Korvaushoito tapahtuu pääasiallisesti päihde- ja mielenterveysyksikön tiloissa. Potilaiden ajat on sovittu aamupäiviin ja viimeinen asiakas lähtee yleensä klo Iltapäivällä korvaushoidon hoitajat jakavat lääkkeet potilaiden annoksiin seuraavaa päivää varten. Korvaushoitolääkkeitä annetaan joissain tapauksissa ns. kioskista, joka sijaitsee Harkon talon alakerrassa. Kioski mahdollistaa työntekijän kannalta turvallisemman tavan antaa lääke potilaalle. Joskin kioski ei toimi täysin turvallisesti, sillä kioskilta poistuttaessa työntekijä joutuu mahdollisesti kohtaamaan lääkkeeltä myöhästyneen ja harmistuneen potilaan. Lääkkeiden anto kioskissa tapahtuu aina viikonloppuisin, sillä silloin paikalla on vain yksi hoitaja, jonka työpanos saadaan ostopalveluna A-klinikka Oy:ltä. Lisäksi arkipäivisin kioskilla asioivat määräaikaisesti kaikki uudet potilaat ja ne potilaat, joilla on kioskille siirtymiseen vaikuttavia sääntörikkomuksia. Jos potilas ei kuntoudu, hän siirtyy haittoja vähentävään hoitoon. Opioidikorvaushoito parantaa merkittävästi huumepotilaan hoidossa pysymistä, laittomien aineiden käyttö loppuu tai merkittävästi vähenee, rikollisuus vähenee, ehkäisee oheissairauksien leviämisen (C-hepatiitti, HIV), kuolleisuus vähenee ja potilaan elämänlaatu paranee. Pekka Hakkarainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, tutkimusprofessori, kommentoi YLE:n aamutv:ssä poliisin tiedotetta, jossa oli todettu huumausainerikollisuuden lisääntyneen neljä vuotta peräkkäin. Hakkarainen halusi tuoda kaksi näkökulmaa asiassa esiin: 1) omaisuusrikollisuus on vähentynyt ja arvioi sen liittyvän korvaushoidon onnistumiseen 2) poliisin tilasto on toimenpidetilasto ja yli 60 % huumerikoksista, joita poliisi on kirjannut, on käyttörikoksia. Hakkarainen arvioi korvaushoidon vähentävän huumeriippuvaisten henkilöiden tarvetta tehdä omaisuusrikoksia hankkiakseen rahaa huumeita varten. Hakkarainen kertoi suurimman osan huumerikoksien lisääntymisestä johtuvan kannabiksen käytön lisääntymisestä. Huomioitavaa on, että Raision päihde- ja mielenterveysyksikössä korvaushoidossa olevilla potilailla on alaikäisiä lapsia. Kunnan velvoitteet lastensuojelussa nivoutuvat tässä korvaushoidon järjestämisen kanssa yhteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että korvaushoito on kunnan lakisääteistä toimintaa, joka tulee toteuttaa lähellä potilaan asuinpaikkaa. Raision korvaushoidon asiakkaina on vain lakisääteisen velvoitteen mukaisia potilaita. Asiasta on keskusteltu Varsinais-Suomen johtavien lääkärien kanssa. Jokaisen kunnan tulee järjestää lain mukaan omien asukkaidensa korvaushoito, eikä muilla kunnilla ole halukkuutta ottaa toisten kuntien potilaita. Raisio ei taas voi sijoittaa omaa toimintaansa toisen kunnan alueelle ilman ko. kunnan lupaa. Korvaushoito on osa päihde- ja mielenterveysyksikön työtä ja nivoutuu muuhun ko. yksikön toimintaan. Siksi toimipisteen tulee sijaita yksikön välittömässä läheisyydessä. Vain osa potilaista käyttää Harkon tiloja lääkkeiden hakuun, ja työntekijöiden päivän työstä vain pieni osa on fyysisesti Harkon toimipisteessä.

11 Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (36) ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle edellä olevan valmistelun mukaisen vastauksen valtuutettu Leinosen tekemään valtuustoaloitteeseen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa. Heikki Laine ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelussa selvitetään mahdollisuudet ulkoistaa palvelu ja ulkoistamisen kustannukset. Jukka Rantala ja Niina Puoskari kannattivat Heikki Laineen ehdotusta. Koska kokouksessa oli tehty käsittelyn pohjana olevasta sosiaali-ja terveysjohtajan ehdotuksesta poikkeava ehdotus, jota oli kannatettu, asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa sosiaali- ja terveysjohtajan tekemää päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Heikki Laineen tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin seitsemän jaa-ääntä (Jalo, Kalliotie, Kiiski, Rihko, Suro, Virko, Äikäs) ja seitsemän ei-ääntä (Hurula, Koivusalo, Laine, Puoskari, Rantala, Reunanen, Vuorenhela). Nimenhuutoäänestyksen äänien mennessä tasan, lautakunnan puheenjohtajan ääni ratkaisee, joten puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotuksesta tehty poikkeava kannatettu ehdotus tuli lautakunnan päätökseksi ja asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Johtava ylilääkäri Arto Rassina ja johtava psykologi Saila Peurasaari : Asia on palautettu uudelleen valmisteluun palvelun ulkoistamisen ja ulkoistamisen kustannusten selvittämiseksi. Korvaushoitoa tuottavia yksityisiä palveluntarjoajia ei ole markkinoilla montaa. Potentiaalisia tarjoajia on tällä alueella todennäköisesti vain yksi. Kustannukset ulkoistuksesta ylittävät kuitenkin nykyisen toiminnan kustannukset. Kaupungilla ei ole tarjota toimintaan soveltuvia toimitiloja muualta, joten toimitilat pitäisi vuokrata ulkoa. Tilakustannukset tulisivat siis nykyisten kustannusten lisäksi. Korvaushoito on kunnan lakisääteistä toimintaa, joka tulee toteuttaa lähellä potilaan asuinpaikkaa. Raision korvaushoidon asiakkaina on vain lakisääteisen velvoitteen mukaisia potilaita. Lisäksi kustannuksia tuo mm. vartiointikustannukset sekä toimisto- ja hallintokustannukset.

12 Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (36) Sosiaali- ja terveyskeskuksen budjettiin 2019 ei ole varattu määrärahaa korvaushoidon kustannusten nousuun. Nykyisellä kustannustasolla ulkoistusta ei ole mahdollista toteuttaa. Ulkoistus ei myöskään tuo parannusta hoidon laatuun. ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa. Esittelijä teki sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan vastauksen seuraavan lautakunnan yksimielisesti hyväksymän tekstilisäyksen: Korvaushoidon nettokustannukset omana toimintana järjestettynä ovat vuositasolla noin euroa, joista vartiointikustannusten osuus on noin euroa vuodessa. Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa. Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää - merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja - saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (36) Tiedoksi Ari Leinonen

14 Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (36) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Asianro 437/ / Valtuutettu Pipsa Allénin ym. valtuutettujen aloite koskien pitkään palvelleiden kaupungin työntekijöiden palkitsemista sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa historia Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Pipsa Allén jätti seuraavan aloitteen: Viime viikolla järjestettiin Raision kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kunnia- ja ansiomerkkien jakotilaisuus, jossa perinteisesti palkitaan pitkäaikaisesta kunnallisesta palvelusta. Merkille pantavaa oli, että iso osa ansioituneista, pitkään palvelleista tuli sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilta. Mahdollisen sote-uudistuksen toteutuessa nämä henkilöt siirtyvät maakunnan palvelukseen. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että selvitetään, mikä mahdollisuus Raision kaupungilla olisi sote- ja maakunta-uudistuksen toteutuessa palkita esimerkiksi viiden vuoden siirtymäajalla ne pitkään palvelleet henkilöt, joilla täyttyy 20 ja 30 vuotta jatkaessaan maakunnan palveluksessa. Raisiossa Pipsa Allén Jari Salonen Harri Seikola Ari Leinonen Heikki Laine Jari Pulkkinen Annika Aaltonen Jukka A. Rantala Eeva Savola Janette Broberg Tanja Parkko Seija Sorsavirta Kimmo Kosonen Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Pipsa Allénin aloitteen koskien pitkään palvelleiden kaupungin työntekijöiden palkitsemista sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa konsernihallinnon valmisteltavaksi - - -

15 Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (36) Kaupunginhallitus Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä : Aloitteessa esitetään selvitettäväksi, mitä mahdollisuuksia Raision kaupungilla olisi sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa palkita esimerkiksi viiden vuoden siirtymäajalla ne pitkään palvelleet henkilöt, joilla täyttyy 20 ja 30 vuotta jatkaessaan maakunnan palveluksessa. Raision kaupunki on palkinnut ne viranhaltijat tai työntekijät, joille on kertynyt 20 tai 30 vuotta kuntaliiton kunniaja ansiomerkkisäännön mukaista palvelua heidän ollessaan kaupungin palveluksessa. Henkilö on voinut valita huomionosoituksena joko Suomen Kuntaliiton ansiomerkin tai Raision oman korun. Kuntaliitto huomioi myöntäessään ansiomerkin seuraavat palvelut: - kunnat, kuntaliitot/kuntayhtymät, kunnalliset keskusjärjestöt - Keva - Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta - Kunnallinen työmarkkinalaitos - Suunnittelukeskus Oy - Yhteisö, joissa kuntien omistusosuus on vähintään puolet, pohjoismainen kuntayhteisö Jos maakunnista on tulossa ns. itsenäisiä toimijoita, eivät ne täyttäisi nykyisiä myöntämisen perusteita. Tämän hetkisen tiedon mukaan kaupunki ei voisi siis maakunnan palvelukseen siirtyvien osalta hakea heille Kuntaliiton ansiomerkkejä. Myöskään kaupungin oman käytännön mukaisesti eivät vuodet täyttyisi maakunnan palveluksessa. Ongelmia saattaa myös aiheuttaa se, että maakunnat eivät voine yksityisyyden suojasta työelämästä annetun lain puitteissa luovuttaa tietoja henkilöstöstään sillä perusteella, että toinen työnantaja haluaa palkita heitä. Henkilön omalla suostumuksella tämä kuitenkin lienee mahdollista. Mikäli maakuntahallinto tulee toteutumaan, maakunnat suurina työnantajina todennäköisesti luovat myös oman käytäntönsä henkilöstön huomioimiseen. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää - merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja - saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

16 Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (36) Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Pipsa Allén

17 Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (36) Kaupunginhallitus Asianro 736/ / Sivistyskeskuksen valtionavustusten siirto vuodelle 2019 historia Kaupunginhallitus Talouspäällikkö Esa Ilanti : Opetushallitus on myöntänyt kerhotoimintaan Raision kaupungille euroa (omarahoitus 30 % ) , 115/302/2018. Hankeen menobudjetista jäi käyttämättä vuonna euroa ja se tulisi siirtää vuodelle Menot Muut palvelut 5026 euroa Opetushallitus on myöntänyt tutoropettajien toimintaan ja kehittämiseen Raision kaupungille euroa (omarahoitus 20 % ) /540/2017. Hankeen menobudjetista jäi käyttämättä vuonna 2018, euroa ja se tulisi siirtää vuodelle 2019, vastaava summa tuloissa 80 % eli euroa. Tulot Muut tuet ja avustukset euroa Menot Muut palvelut euroa Opetushallitus on myöntänyt Improving Children s Learning Outcomes and Well-being Erasmus Ka2 hankkeelle , ensimmäisestä maksuerästä ( ) jäi vuonna 2018 käyttämättä ,35 ja se tulisi siirtää vuodelle Tulot Muut tuet ja avustukset euroa

18 Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (36) Menot Muut palvelut euroa ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto siirtää sivistyskeskuksen hankerahoja euroa vuodelle 2019 yllä mainittuihin meno- ja tulokohtiin. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto siirtää sivistyskeskuksen hankerahoja euroa vuodelle 2019 yllä mainittuihin meno- ja tulokohtiin. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Armi Peltonen, Konsernihallinto Esa Ilanti, Sivistyskeskus, hallintopalvelut

19 Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (36) Asianro 745/ / Kiinteistöjen ja kauppakirjan hyväksyminen historia Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupunki on viimeisten vuosien aikana hankkinut itselleen maa-alueita Raision keskustasta. Viimeksi Raision torihankkeen yhteydessä suurin osa Tasalan pysäköintialueista siirtyi kaupungin omistukseen, samoin kaupunki on hankkinut useita kiinteistöjä Soliniuksenkujan alueelta. E18-kehätiehanke tuo Raisiolle ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa keskusta. Suurten maankäytöllisten ratkaisuiden toteuttaminen on helpompaa kaupungin omistamilla maa-alueilla. Kaupungin ja *** välillä on käyty neuvotteluja ydinkeskustassa sijaitsevien kiinteistöjen hankkimisesta kaupungille. Kiinteistöjen ostoasiaa on käsitelty kaupunginhallituksessa Kiinteistöt sijaitsevat Raision keskustan osayleiskaavan mukaisen E18 tunnelin itäisen pään välittömässä läheisyydessä, sen pohjoispuolella. Raision keskustavision mukaan tulevaisuudessa kyseiselle kohdalle olisi mahdollista sijoittaa esimerkiksi Raision maamerkiksi muodostuva kerrostalo. Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala : Kiinteistö sijaitsee osoitteessa Raisiontori 1b ja on pinta-alaltaan 2747 m2. Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa toimistorakennusten korttelialuetta (KT-3) ja sillä sijaitsee kerrosalaltaan noin 2307 m2:n suuruinen toimistorakennus, joka sisältyy kauppaan. Pääosa rakennuksen toimitiloista on vuokrattu kolmella määräaikaisella vuokrasopimuksella, joista kaksi on voimassa asti ja kolmas asti. Kiinteistö on pinta-alaltaan 394 m2, kaavassa autopaikkojen korttelialuetta (LPA-13) ja tarkoitettu mm. kiinteistön käyttöön. Kiinteistöllä ei sijaitse rakennuksia. Kokonaiskauppahinta on euroa. Vastaavasti kiinteistöjen vuokrasopimuksista saatava tulo on vuoden 2019 vuosivuokrilla laskettuna noin euroa/vuosi ja koko nykyisten vuokrasopimusten vuokra-ajalta noin euroa. Ulkopuolisen arvioijan (Newsec Valuation Oy) mukaan kauppahinta vastaa kiinteistöjen markkina-arvoa.

20 Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (36) Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi: Kiinteistöjen kaupan toteuttaminen edellyttää seuraavia muutoksia vuoden 2019 talousarvioon: - lisätään teknisen lautakunnan talousarvioon kohtaan toimintatuotot (vuokratuotot) määrärahaa yhteensä euroa. - lisätään investointeihin hankkeelle 1010 kiinteä omaisuus määrärahaa euroa. - myönnetään lisää lainanottovaltuutta euroa Kaupungin vuositulokseksi muodostuu tällöin -5,0 miljoonaa euroa ja lainanottovaltuudeksi 13,6 miljoonaa euroa. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistöjen kauppakirjan. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto 1) hyväksyy talousarviomuutoksen vuoden 2019 talousarvioon seuraavasti - lisätään teknisen lautakunnan toimintatuottoihin (vuokratuotot) euroa - lisätään investointihankkeelle 1010 kiinteäomaisuus euroa 2) myöntää lainanottovaltuutta miljoonaa euroa lisää investoinnin rahoittamiseksi Vastaavat muutokset tehdään talousarvion 2019 tulos- ja rahoituslaskelmiin. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Esittelijä teki seuraavan lisäyksen päätösehdotuksen kohtaan 1): - lisätään teknisen lautakunnan talousarvioon kohtaan toimintamenot (kiinteistön hoitomenot) määrärahaa yhteensä euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti lisäys mukaan lukien. Liitteet 1 Kauppakirja ja Kauppakirja ja -10_Liitekartta

21 Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (36) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistöjen kauppakirjan. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto 1) hyväksyy talousarviomuutoksen vuoden 2019 talousarvioon seuraavasti - lisätään teknisen lautakunnan toimintatuottoihin (vuokratuotot) euroa - lisätään investointihankkeelle 1010 kiinteäomaisuus euroa - lisätään teknisen lautakunnan talousarvioon kohtaan toimintamenot (kiinteistön hoitomenot) määrärahaa yhteensä euroa. 2) myöntää lainanottovaltuutta miljoonaa euroa lisää investoinnin rahoittamiseksi Vastaavat muutokset tehdään talousarvion 2019 tulos- ja rahoituslaskelmiin. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi *** Armi Peltonen, Konsernihallinto Satu Mäkelä, Maankäyttöpalvelut Laura Niemi, Maankäyttöpalvelut Ari Jalonen, Tilapalvelut

22 Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (36) Asianro 156/ / Omavelkaisen takauksen myöntäminen ylipainehallin rakentamiseksi historia Kaupunginhallitus Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi ja kaupunginlakimies Outi Reinikainen: Raision Futis Ry on hakenut omistamalleen ja myöhemmin perustettavalle yhtiölle kaupungin omavelkaista takausta ylipainehallin rakentamiseksi Vaisaaren tekonurmen päälle. Hakemuksen mukaan takauksen suuruus tulisi olla euroa ja sen tulisi olla voimassa enintään 20 vuotta. Ylipainehallin rakentaminen on hakemuksen mukaan tarpeen, koska jalkapallon harrastajamäärät ovat kasvaneet. Kaupungin virkamiesten kanssa käydyissä neuvotteluissa on päädytty esittämään vaihtoehtoa, jossa Raision Futis Ry:n perustama osakeyhtiö vuokraisi Vaisaaren tekonurmikentän maapohjan sekä huoltorakennuksen ja rakennuttaisi tekonurmen päälle ylipainehallin. Kuntalain 129 :n 3 momentin mukaan kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Ylipainehallin rakentaminen lisää liikuntapaikkojen ja -mahdollisuuksien määrää Raisiossa. Halli on tarkoitettu kaikenikäisille jalkapallon harrastajille, mutta hallin käyttäjäkunnassa lapsilla ja nuorilla on korostunut osuus. Näin ollen Raision kaupunki voi myöntää pyydetyn takauksen. Lisäksi kuntalain 129 :n 1 ja 4 momentissa on ehtoja, jotka takauksen tulee täyttää. Kuntalain 129 :n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Ottaen huomioon takauksen määrä suhteessa Raision kaupungin talouden tunnuslukuihin sekä takaukseen liittyvät vastavakuudet, takaus ei vaaranna kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä eikä siihen sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Kuntalain 129 :n 4 momentin mukaan kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Ko. artiklat koskevat yritystoiminnalle annettavaa valtiontukea, johon kuuluu myös kunnan antamat tuet. Pääsääntö on, että valtiontuen antaminen on kiellettyä, ellei Euroopan unionin oikeudessa ole säädetty nimenomaista poikkeusta. Kiellettyä tukea voi olla mikä tahansa yritystoiminnalle annettava suora tai välillinen taloudellinen tuki.

23 Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (36) Takausten osalta Euroopan komissio on antanut tiedonannon (2008/ C 155/02), jonka 3.2. kohdan mukaan seuraavien edellytysten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yksittäinen valtiontakaus (kunnan takaus) ole valtiontukea: 1. lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa, 2. takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti (kiinteä enimmäismäärä ja rajattu voimassaoloaika), 3. takaus ei kata missään vaiheessa enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä, 4. takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Edellä mainitun ehdon 4. mukaisesti ehdotetaan, että kaupunki ottaa takauksesta 0,3 %:n takausprovision. Takausprovisio on vuosikorko, joka lasketaan taattavan lainan pääomalle ja maksetaan kaupungille velallisyhtiön kanssa erikseen sovittavalla tavalla kerran vuodessa tai useammin. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Takaus voidaan panna toimeen, kun alueen käytöstä on tehty sopimus ja ylipainehallin rakentamiselle on myönnetty tarvittavat luvat. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 1. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää omavelkaisen takauksen Raisio Futis Ry:n perustettavalle yhtiölle seuraavin ehdoin: - takauksen voimassaoloaika on enintään 20 vuotta lainan nostopäivästä, - takauksen enimmäismäärä on euroa, - takaus kattaa koko laina-ajan korkeintaan 80 % lainasaamisen määrästä, - takauksesta kaupungille maksettava takausprovisio on 0,3 % ja se maksetaan kaupungille kerran vuodessa tai useammin - takauksen vastavakuudeksi saadaan vuokraoikeuden ja vuokra-alueella sijaitsevien, vuokralaisen omistamien rakennusten käypää arvoa vastaavat kiinnitykset. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Puheenjohtaja totesi, että käydyn keskustelun kuluessa Niko Toivonen teki esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Kaupunginhallitus hyväksyi tehdyn ehdotuksen.

24 Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (36) Sirpa Ek saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo Reijo Hakorinta poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Liitteet 3 Anomus Raisio Futis ry 4 Äänestysluettelo _äänestys 1 5 Toimenpidealoite 6 Äänestysluettelo _äänestys 2 ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää omavelkaisen takauksen Raisio Futis Ry:n perustettavalle yhtiölle seuraavin ehdoin: - takauksen voimassaoloaika on enintään 20 vuotta lainan nostopäivästä, - takauksen enimmäismäärä on euroa, - takaus kattaa koko laina-ajan korkeintaan 80 % lainasaamisen määrästä, - takauksesta kaupungille maksettava takausprovisio on 0,3 % ja se maksetaan kaupungille kerran vuodessa tai useammin - takauksen vastavakuudeksi saadaan vuokraoikeuden ja vuokra-alueella sijaitsevien, vuokralaisen omistamien rakennusten käypää arvoa vastaavat kiinnitykset. Pekka Heikkilä ehdotti Niko Toivosen kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että takausta ei myönnetä ennen kuin valtuustolle on annettu vastaukset esitettyihin kysymyksiin ja luotettava selvitys tulevan halliyhtiön valmiudesta suoriutua lainan takaisinmaksusta. Esitetyt kysymykset: 1. Kuinka paljon kaupunki on investoinut tekonurmikenttään, joka nyt siirretään RaiFun hallintaan? 2. Millä aikataululla investointikustannukset on maksettu takaisin kaupungille? 3. Onko olemassa taloudellista selvitystä, joka osoittaa, että perustettava yhtiö pystyy selviämään lainasta? 4. Hakemuksessa todetaan: päiväkäytöstä sopiminen on erittäin tärkeää hallin talouden kannalta. Tarkoittaako tämä, että kaupunki maksaa rakentamansa tekonurmikentän käytöstä ja näin kustantaa kuplahallin RaiFun käyttöön? 5. Mitkä ovat kaupungin todelliset käyttökustannukset tekonurmikentän ja hallin käytöstä, valvonnasta ja hoidosta?

25 Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (36) 6. Kenen käyttöön tekonurmikenttä oli tarkoitettu? Nyt kentän käyttöä kuntalaisille rajoitetaan anomuksen mukaan välille 8-16? Entä järjestetäänkö kentälle kuntalaisten yleisövuoroja kuten jäähallilla? 7. Milloin kuplahalli valmistuu? Jos halli on käytössä tulevana syksynä onko sivistyskeskuksen budjettiin varattu määräraha kouluille hallin käyttöön? 8. Milloin Vaisaaren lähiliikuntapaikka on valmis koululaisten ja kuntalaisten liikunnan iloksi? Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu palautusehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan äänestys, jossa asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja Pekka Heikkilän tekemää palautusehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä. Käsittelyn jatkuessa Emma Lindqvist ehdotti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että selvitetään voiko kaupunki rakennuttaa kuplahallin itse. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen päätösehdotus oli tullut valtuuston päätökseksi. Päätöksen jälkeen Pekka Heikkilä teki asiassa hallintosäännön 93 :n mukaisen toimenpidealoitteen Saila Rinteen kannattamana. Toimenpidealoite on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehty toimenpidealoite hyväksyä yksimielisesti. Saatuaan kielteisen vastauksen puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan äänestys, jossa päätöksen hyväksymistä ilman toimenpidealoitetta äänestävät jaa ja toimenpidealoitteen hyväksymistä äänestävät ei. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 29 jaa-ääntä ja 14 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen päätösehdotus oli tullut valtuuston päätökseksi ilman toimenpidealoitetta. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja keskeytti kokouksen tämän pykälän käsittelyn aikana neuvottelutauon ajaksi klo

26 Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (36) Tiedoksi Raisio Futis Ry Talousjohtaja Ari Korhonen, Konsernihallinto Antti Korte, Tekninen keskus Reijo Hakorinta, Liikunta- ja nuorisopalvelut

27 Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (36) Asianro 231/ / Valtuutettu Sari Suomisen ym. valtuutettujen aloite koskien jäähallin yleisövuorojen lisäämistä arkipäivinä Valtuutettu Sari Suominen jätti seuraavan aloitteen: Esitämme, että Raision kaupunki tarjoaa arkisin jääajastaan yleisövuoroja kuntalaisille ja markkinoi yleisövuoroja aktiivisesti. Raision Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ja allekirjoittaneet valtuutetut: Sari Suominen Pekka Närhinen Eija Nurmi Jari Pulkkinen Emma Lindqvist Aarre Lehtonen Saila Rintee Merja Niemi Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

28 Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (36) Asianro 229/ / Valtuutettu Tanja Parkon ym. valtuutettujen aloite koskien muutosjohtajan palkkaamista Raision kaupunkiin Valtuutettu Tanja Parkko jätti seuraavan aloitteen: Maailma ja Suomi muuttuu ja kehityksen kelkasta ei saa jäädä. Kaikkien kaupunkien ja kuntien täytyy olla valppaana kehittyvässä yhteiskunnassa, jottei henkilöstön johtamisessa ja tekemisen tavoissa tai organisaation muodoissa juututa menneille vuosikymmenille. Kun uusista asukkaista kilpaillaan, ei riitä että markkinointi ja mainonta on kunnossa. Kaupunkien täytyy pystyä tarkastelemaan omia rakenteitaan ja toimiaan kriittisesti ja poikkihallinnollisesti, jotta palveluja voidaan tuottaa nykyaikaisesti ja tehokkaasti kuntalaisia kuunnellen ja osallistaen. Dynaaminen ja nykyaikaisesti johdettu kuntaorganisaatio saa aikaan tuloksia ja tekee kaupungista houkuttelevan. Raision kaupungissa ei tällä hetkellä ole henkilöä vastaamassa kaupunkitasoisesta kehityksestä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Raision kaupunki palkkaa oman muutosjohtajan/kehityspäällikön koordinoimaan kaupungin sisäistä kehitystä ja huolehtimaan näistä kehitystoimista kokonaisvaltaisesti. Raisiossa Tanja Parkko Helena Viljanen Jari Salonen Harri Seikola Jukka A. Rantala Janette Broberg Jonni Moislahti Elisa Vuorinen Heikki Laine Eeva Savola Ari Leinonen Jari Pulkkinen Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

29 Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (36) Asianro 230/ / Valtuutettu Jukka Rantalan ym. valtuutettujen aloite koskien defibrillaattorien eli sydäniskurien hankintaa Valtuutettu Jukka Rantala jätti seuraavan aloitteen: Nopean ensiavun aloitus ja defibrillaattorin käyttö vakavissa sairauskohtauksissa on ensiarvoisen tärkeää. Maallikoiden käyttöön tarkoitetut defibrillaattorit eli sydäniskurit ovat yleistyneet Suomessa julkisissa tiloissa ja työpaikoilla viime vuosien aikana. lskureita voi nykyään ostaa myös yksityiset henkilöt. Defibrillaattorilla annetaan sähköisku sydänpysähdyspotilaalle, mikä saattaa yhdessä painelu-puhalluselvytyksen kanssa pelastaa potilaan hengen. Laitteella pyritään lopettamaan rytmihäiriö ja edesautetaan potilaan todennäköistä kuntoutumista. Sydäniskurin vaatimusten mukaan se on merkittävä asianmukaisesti ja sijoitettava selkeästi ihmisten saataville. Raision kaupungin tiloista defibrillaattori löytyy mm Uintikeskus Ulpukasta. Muita paikkoja ei ole tiedossa, eikä niitä ole merkitty defi.fi verkkosivuille. Tämän aloitteen myötä tulee kaupungin julkistaa myös paikkatiedot laitteista ja merkitä ne defi.fi rekisteriin. Näemme, että kaupungin tulisi riskiperusteisesti arvioida muidenkin toiminnallisten kokoontumispaikkojen tarve vastaavien maallikkokäyttöön tarkoitettujen sydäniskurien hankkimisen osalta. Suomen Punaisen Ristin mukaan defibrillaattoreita kannattaa olla etenkin paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä. Esimerkiksi moniin ostoskeskuksin, lentokentille sekä juna- ja bussiasemille onkin jo hankittu sydäniskuri. Suomessa tapahtuu vuosittain noin odottamatonta tajunnanmenetyskohtausta, sydänpysähdystä sairaalan ulkopuolella. Potilaan ennusteen ja toipumisen kannalta tärkeintä on välittömästi sydänpysähdyksen toteamisen jälkeen aloitettu peruselvytys ja sydämen defibrillointi sydäniskurilla. Hyvän ennusteen kannalta defibrillointi tulisi suorittaa mahdollisimman nopeasti, viimeistään 3-5 minuutin kuluessa tapahtumasta. Ensihoidon paikalle saapuminen saattaa viivästyä suhteessa tähän optimaaliseen sydämen defibrillointiin. Tämän vuoksi opastavien sydäniskureiden saatavuutta tulisi parantaa. Kouluttamattoman henkilön käyttämänäkin opastava sydäniskuri on tehokas ja turvallinen elvytysväline. Oikein sijoitettuina sydäniskureilla voidaan merkittävästi parantaa sydänpysähdyspotilaiden toipumista. Uusien laitteiden myötä äkillisten kammioperäisten rytmihäiriöiden saaneiden ihmisten selviytymisennuste paranee oleellisesti.

30 Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (36) Esitämme, että kaupungissa selvitetään riskiperusteisesti aloitteen mukaisten sydäniskurien tarve esim. vanhuspalveluissa, isoimpien liikuntatilojen ja koulujen sekä kaupungin julkisten tilojen osalta ja laaditaan arvioinnin perusteella laitteiden hankintaohjelma. Julkinen defi.fi-sivusto näyttää lähimpien sydäniskurien sijainnin kartalla. Defi.fi sivuston mukaan Raisiossa on sydäniskuri Rasekon ammattiopistolla, Kauppakeskus Myllyssä, Autokeskuksessa sekä lkeassa. Sydäniskurien hankinta voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen maantieteellisen sijainnin ja riskiarvioinnin perusteella. Ensimmäisen vaiheen kohteisiin ehdotamme laitteiden hankkimista mahdollisimman nopeasti, toisen vaiheen kohteisiin 1-2 vuoden kuluessa ja muihin kohteisiin harkinnan mukaan. Terveydenhuollon toimipisteet voidaan jättää hankintaohjelman ulkopuolelle, koska paikalla on aina elvytystaitoista henkilöstöä ja tarvittavaa välineistöä. Lisäksi valtuustoaloite kohdistuu erityisesti maallikkokäyttöön tarkoitettujen sydäniskureiden hankintaan. Laitteiden hankinta Esimerkiksi LIFEPAK CR2 -defibrillaattorin ja seinäkaapin hinta on yhteensä noin 2000 euroa ja halvimmillaan laitteen saa alle eurolla. Hankinnan kokonaishinta määräytyy hankintaohjelman mukaisesti muutamalle vuodelle ja ehdotuksena on, että jokainen yksikkö hankkii laitteen omaan vuosittaiseen talousarvioon sisällytettynä. Ensimmäisten laitteiden hankintaan voidaan tehdä lahjoituspyyntö Raision LC klubeille, LC Raisio ja LC Martinus. Lions-liitto on aloittanut hankkeen, jonka tavoitteena on sydäniskureiden määrän lisääminen Suomessa. Suomessa on noin 940 lionsklubia. Tavoitteena on, että jokainen klubi rahoittaisi vähintään yhden laitteen hankinnan, jolloin maahamme saataisiin hankittua lähes sydäniskuria lisää. Jotta sydäniskuria uskalletaan ja osataan käyttää niin ensiaputaitoja tulee entisestään vahvistaa. Raision kaupungin tulee varmistaa henkilöstönsä ensiapuvalmius. Ensiapukoulutukseen sisältyy nykyään myös sydäniskurin käyttö. Raisiossa Jukka Rantala Merja Niemi Erkki Haavisto Elisa Vuorinen Harri Seikola Saila Rintee Helena Viljanen Annika Aaltonen Pekka Heikkilä Jari Pulkkinen Janne Laulumaa Kimmo Kosonen Niinä Äikäs Eija Erasvuo Jukka A. Rantala Maria Virko

31 Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (36) Tanja Parkko Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

32 Raision kaupunki Pöytäkirja 32 (36) Asianro 232/ / Valtuutettu Tapio Soiniityn ym. valtuutettujen aloite koskien kamppailulajien harrastajille tarjottavia tiloja Raisiossa Valtuutettu Tapio Soiniitty jätti seuraavan aloitteen: Yksi kaupungin vetovoimatekijöistä on monipuolinen harrastamisen mahdollisuus. Monipuolistamalla lajitarjontaa saadaan lisää asukkaita kuntaamme. Nyrkkeily on jo yksinään todellinen vetovoimatekijä. Raision on kyettävä vastaamaan tähän kysyntään. Nykyisellään valtaosa kamppailulajien harrastajista joutuu Raisiosta sekä lähikunnista kulkemaan Turkuun. Tulee pyrkiä siihen, että Raisiossa voisi tulevaisuudessa harrastaa monipuolisemmin erilaisia kamppailulajeja. Raisiossa tulee voida harrastaa esimerkiksi nyrkkeilyä, thainyrkkeilyä tai vaikka vapaaottelua. Tämä voidaan toteuttaa hyvillä tilaratkaisuilla ja sitä kautta saadaan aktiivisia seuroja kuntaamme. Koskaan ei voi liikaa korostaa liikunnan tärkeyttä niin fyysisen kuin henkisen hyvinvoinnin edistäjänä. Lapsuuden ja nuoruuden aikaisella liikunnan harrastamisella luodaan vahva pohja aktiiviselle elämäntavalle, joka lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle myös aikuisiässä. Voidaankin todeta, että harrastusten monipuolinen tarjonta Raisiossa on pitkän aikavälin sijoitus kuntalaistemme hyvinvointiin. Esitämme, että Raision kaupunki osoittaa kamppailu/itsepuolustuslajeille ajanmukaiset ja toimivat tilat, tarkoituksena myös laajentaa lajitarjontaa kamppailu/itsepuolustuslajien osalta Raisiossa. Raisiossa Raision perussuomalaisten valtuustoryhmä Tapio Soiniitty Pasi Pohtio Tanja Parkko Mika Koivisto Katja Koivusalo Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

33 Raision kaupunki Pöytäkirja 33 (36) Asianro 228/ / Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite koskien lasten ja nuorten turvallisuutta Valtuutettu Mika Koivisto jätti seuraavan aloitteen: Julkisuuteen on tullut tieto Oulun laajasta ja vakavasta seksuaalirikosten sarjasta, jossa uhreina on ollut alaikäisiä tyttöjä ja epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia miehiä. Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sarani kertoi haastattelussa, että Oulussa paljastuneet epäillyt törkeät lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat vain jäävuoren huippu. Tästä syystä asiaan tulisi suhtautua Raisiossa erittäin vakavasti. Oulussa muunkielisten osuus on väestöstä noin neljä prosenttia. Raisiossa muunkielisten osuus on reilusti yli seitsemän prosenttia ja jatkuvasti kasvussa. Meidän lähes kaksinkertainen osuus muunkielisistä tarkoittaa sitä, että myös riski joutua hyväksikäytetyksi on korkeampi. Raisiossa olisi hyvä selvittää hyväksikäyttötapaukset ja yritykset perinpohjaisesti. Selvitetään harjoitetaanko kouluissa ja päiväkodeissa vastaavanlaista toimintaa kuin esimerkiksi Oulussa eli viedään aikuisia maahanmuuttajataustaisia miehiä tutustumaan lapsiin. En halua uskoa, että Raisiossa olisi toimittu näin typerästi ja lapsenuskoisesti mutta kun nykyinen monikulttuurisuusagenda on pesiytynyt syvälle yhteiskunnan rakenteisiin, niin kaikki voi olla mahdollista. Esitämme, että selvitetään: Onko Raisiossa ollut turvapaikanhakijoiden tms. järjestettyjä vierailuja kouluihin ja päiväkoteihin? Jos on ollut, niin jatkuuko ko. toiminta edelleen ja mitä on tehty vierailujen lopettamiseksi? Mitä toimenpiteitä tehdään, ettei vastaavanlaista pääse tapahtumaan Raisiossa ja että tapaukset eivät myöskään jää piiloon? Onko nuorisotiloissa valvontaa, jotta aikuiset miehet eivät käy tiloissa vaanimassa alaikäisiä uhreja? Lisäksi esitämme, että kaupunki järjestää tiedotustilaisuuksia eli turvallisuusinfoja kouluissa oppilaille ja oppilaiden vanhemmille yhdessä poliisin kanssa liittyen mm. Oulussa ilmi tulleisiin rikoksiin. Raisiossa Mika Koivisto Pasi Pohtio Tapio Soiniitty Katja Koivusalo

34 Raision kaupunki Pöytäkirja 34 (36) Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

35 Raision kaupunki Pöytäkirja 35 (36) Muutoksenhakuohje Muutoksenhakuohje (1-13 ) Muutoksenhakukiellot Valitusosoitus Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (kuntalaki 136 ): 1-5, 9-13 Muun lainsäädännön mukaan ei seuraaviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla. numerot ja muutoksenhakukiellon perusteet: Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu 2-4, PL 32, Turku turku.hao@oikeus.fi faksi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus; pykälät 6-8 Valitusaika 30 päivää Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalitus (kaava-asia); pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n mukaisesti Hallintovalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.