From a working-class garden to a common living room. Kirsti Palmu P6, Municipality of Lieto

Transkriptio

1 From a working-class garden to a common living room Kirsti Palmu P6, Municipality of Lieto

2 The Cloth Factory park areas in Littoinen

3 1856 Details of a drawing by G.T.Chiewitz. The park consists of allotments and a landscape garden.

4 1924 the cultivated area was planned as park with it s allotments by landscape architect HaraldSöderberg. The well and garden gates by BertilJung 1924

5

6

7 Aerial photo from Littoinen in 1920 s

8 Ground plan from year 1923 and 1962

9 Verkapuisto Kaivopuisto Playground Well

10 A pollfor the inhabitants about The Verkatehdas park areas in Littoinen The questionnaire was carried out in March 2010 Questionnaires delivered to households 760 Number of respondents 112 Percentage of responds 15 %

11 What was good in the parks? The old,decorative wells, the history The old trees and tree alleys, appletrees The greeneryand spacein the park The existing playground for children The the valuable milieu and good location The new lighting in Verkapuisto area

12

13

14

15

16

17 Whatwasbadin the parks? Common untidiness, doglitteringand vandalism Poormaintenanceof vegetationand furniture The parks were found formless in outlining as the typical features in parks were lacking Toomuchcars

18

19

20

21

22

23

24

25 What activities or possibilities you would like to have? Sitting areas of different types Children s playground and more different kind of play equipments More versatility and activities for everybody Cultural events Dogpark

26 The new designs

27 Verkapuisto

28 Kaivopuisto The east side

29 Kaivopuisto The mid part

30 Kaivopuisto The west part

31

32

33 The Cloth Factory park areas in Littoinen

34 LITTOISTEN VERKATEHTAAN PUISTOT Littoisten Verkatehdas Littoinen Cloth Factory Littoisten Verkatehdas on Suomen toiseksi vanhin tekstiilitehdas. Verkatehtaan alue on syntynyt huolellisen arkkitehtisuunnittelun pohjalta teolliseksi yhdyskunnaksi. Suunnittelijat, kuten arkkitehdit G.T. Chiewitz 1850-luvulla ja Valter Jung 1920-luvulla, edustivat alansa huippua Suomessa. The Littoinen Cloth Factory is the second oldest cloth factory in Finland. Following a process of careful architectural planning, the Verkatehdas area was built up as an industrial community, which was designed by the most famous architects in Finland, such as G.T.Chiewitz in the 1850s and Valter Jung in the 1920s. Littoisten Verkatehtaan perusti turkulainen Christer Hjelt v. 1823, mutta tehtaan edeltäjä oli jo vuonna 1739 perustettu verkavanuttamo Littoisten järven rannalla. Järvellä oli suuri merkitys kankaan valmistuksessa, sillä sen vesi oli erityisen pehmeää. Verkatehdas oli aikoinaan Suomen merkittävimpiä tekstiilitehtaita, ja se oli myös ensimmäinen teollisuuslaitos, joka otti höyryvoiman käyttöön Suomessa. The factory was founded in 1823 by Turku-resident Christer Hjelt, but the origins of the factory date back further to 1739 when the first mill was founded by the lake. Lake Littoinen was essential for cloth making because of its exceptionally soft water. The Littoinen Cloth Factory is one of the most historically important textile mills in Finland. It was also the first factory to use steam power in Finland in luvulla tehdas oli Turun seudun suurin työllistäjä ja hetkellisesti koko Suomen suurin tehdas. Parhaimmillaan tehtaalla oli työntekijää ja alueella asui yli 1000 asukasta. Tänäkin päivänä Verkatehtaan punatiiliset rakennukset hallitsevat maisemaa Littoisissa. In the 1850s, the factory was the principal employer in the Turku region, and for a moment, the largest factory in Finland. At its peak, the factory had about workers and more than 1000 people were living in the area. Even today, the Littoinen area is dominated by the red brick factory buildings. Littoisten kylä rakentui tehtaan ympärille, kun tehtaan työntekijöille tarvittiin asuntoja. Taloilla oli kuvaavia nimiä, kuten Hotelli, Nitin linna (tehtaan omistaja Schnittin talo), sekä Pirun villa. Nuorille, naimattomille naisille rakennettiin asuntola, jota kutsuttiin Satulinnaksi. Lisäksi rakennettiin kirkko, koulu ja ruokala sekä toimistorakennuksia, joihin lukeutui kuusikulmainen Mutteri. The village of Littoinen was built around the factory, to provide housing for the employees. The houses had descriptive names, such as Hotel, Nitti s castle, (the factory owner Schnitt s house) and Devil s Villa. There was a dormitory for young, unmarried girls, called Fairy Palace. In addition, a church, a school and a dining room were built, as well as office buildings, like the hexagonal building called Bolt. Viimeisenä 1920-luvulla rakentui työläisten asuialue Kotimäki tehtaan itäpuolen kukkulalle. Se on yhtenäinen ja tiivis, puistomainen kokonaisuus, joka on rakennettu arkkitehti Bertil Jungin suunnitelmien mukaisesti. Tänäpäivänä Kotimäki on hyvin säilynyt ja kodikas asuinalue. Tehtaan toiminnot päättyivät vuonna 1968, ja vuodesta 1995 alkaen tehtaan tiloja on muunnettu asuin- ja liiketiloiksi. Kaivopuisto Tehtaan työntekijöille annettiin mahdollisuus viljellä maata tehtaan mailla ja kasvattaa vihanneksia ja perunoita omiksi tarpeikseen. Vuonna 1924 maisema-arkkitehti Harald Söderberg suunnitteli viljelyalueet puistoksi puutarha-palstoineen. Arkkitehti Bertil Jung suunnitteli puiston rakenteet. Puisto suunniteltiin saksalais-arkkitehtoniseen tyyliin. Se oli muotopuutarha, jonka keskusakselina oli koko puiston halkaiseva näkymälinja käytävineen. Näkymälinjan molemmissa päissä sekä keskellä oli kolme kaivoa, jotka rakennettiin sekä käyttöä varten että puiston koriste-elementeiksi. Kaksi kaivoa on säilynyt puistossa näihin päiviin. Puistokäytäviä reunustivat omenapuut ja jokaiselle palstalle istutettiin marjapensaita työläisten käyttöön. Puistossa oli myös suuri pergola penkkeineen vastapäätä lasten leikkikenttää. Leikkikentän toisessa päässä olivat istutusalueet, joissa kasvoi ruusuja ja perennoja. Näiden tarkoitus oli innostaa työntekijöitä istuttamaan kasveja myös omille pihoilleen. Parhaina aikoinaan Littoinen upeine puistoineen ja kylpylaitoksineen oli kohde, johon tultiin viettämään vapaa-aikaa junalla Turusta ja kauempaakin. Sota-aika kuitenkin muutti kaiken, ja myös Littoista pommitettiin. Tehdas sai osuman v. 1940, jolloin myös puiston keskimmäinen kaivo tuhoutui. Sodan jälkeen oli aika jälleenrakentamiselle. Urheilusta tuli kansallisesti tärkeää ja suosittua, ja kiistelyn jälkeen päätettiin puiston tilalle rakentaa urheilukenttä v Vain pieni osa puistoa säilyi, myös kaksi jäljellä olevaa kaivoa. Myöhemminkin osia puistosta on muutettu pysäköintialueiksi. Nykyään rakennuskokonaisuutta ympäröivine puistoineen suojelee kunnan rakennuskaava, ja Verkatehtaan alue on listattu myös Suomessa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Yllä: Harald Söderbergin puistosuunnitelma vuodelta Oikealla: Osasuurennos G.T.Chiewitzien piirustuksesta vuodelta Osassa puistosta on jo viljelypalstoja, osa on suunniteltu maisemapuutarhaksi. Kuvat: Turun Museokeskus. Alla: Ilmakuva Littoisista The last built residential area is Kotimäki (= Home Hill) from the 1920s, and it is located on the hill east of the factory. It is a homogenous, compact and park-like residential area for workers. The houses were built according to architect Bertel Jung s type drawings. Nowadays, the Kotimäki area is well preserved and a cosy housing area. The factory was closed down in 1968, and since 1995, the rooms have been transformed into residential and commercial use. Well Park, Kaivopuisto Each worker of the factory was allowed to cultivate a piece of land on the factory estate for growing vegetables and potatoes for their own needs. In 1924, the cultivated area was designed as a park, including allotment gardens, by landscape architect Harald Söderberg. The park structures were designed by architect Bertil Jung. The park was designed in a German architectural style. It was a formal garden with a straight view line through the whole park. At both ends of the park, and in the middle of the centreline, there were three wells built both to be used and to serve as a decoration at the park. Two of the wells still remain in the park. The alleys were bordered with fruit trees and berry bushes were planted to each allotment for the needs of the workers. There was also a pergola with benches opposite to the play area for children. At the other end of the play area, there were planting areas with roses and perennials, meant to inspire the workers to also plant flowers in their own home yards. In its glory, Littoinen with its magnificent park area and public bathing facilities by the lake was an attraction that people visited from Turku, and even from further away by train, to spend Sundays and holidays there. The war changed everything, and also Littoinen was bombed. The factory was hit by a bomb in 1940, and also the well in the middle of the park was destroyed. The period after the war was a time for rebuilding. Sports became very meaningful and popular, and after a dispute in 1962, the controversial sports field was built on the place of the park. Only a small part of the park was saved, and also the two remaining wells were spared. Later, some parts of the park were changed into parking areas. Nowadays, the remaining park and buildings are protected by the municipality plan and the Verkatehdas area is also listed as a national cultural heritage area in Finland. Uusi puistosuunnitelma vuodelta Liedon kunta