Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Transkriptio

1 Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Suomen Betoniyhdistys ry

2 1. Huolellinen perehtyminen kohteeseen, suunnitelmiin ja detaljeihin 2. Asennussuunnitelman laatiminen 3. Asennusryhmän muodostaminen 4. Nosturit ja henkilönostimet 5. Asennustyökalujen ja tarvikkeiden tarkastus/hankinta 6. Asennusmestan valmiuden tarkastaminen 7. Työryhmän perehdyttäminen 8. Työturvallisuus 1. Henkilökohtaiset suojaimet 2. Työmaan yleinen turvallisuus

3 Työnjohtaja tutustuu kohteeseen käymällä läpi liittyvät asiakirjat ja käymällä ennakkoon työmaalla Päätoteuttaja vastaa työmaa-alueen suunnittelusta Kerätään tietoa asennussuunnitelmaa varten Kohteen koko ja korkeusasema hahmottuvat Selvitetään asennussuunnat ja järjestys Selvitetään nostopaikat ja maapohjan kantavuus Elementtien välivarastointi Nosturin koko (elementtien painot) Muu tarvittava kalusto Työmaatiet, elementtirekkojen reitit Muu työmaaliikenne

4 Tutustuminen suunnitelmiin mahdollisimman hyvissä ajoin ennen työn aloitusta helpottaa kokonaiskuvan muodostamista kohteesta ja samalla mahdollistaa epäselvyyksien ja mahdollisten ristiriitaisuuksien esiintulon. Aluesuunnitelmat ja yleispiirustukset Detaljit Elementtitunnukset sijaintikaavioihin mahdollisimman aikaisin Kaaviot mk 1:100 Selkeä sijaintimitoitus (vaaka, pysty), elementit Voitava asentaa ilman laskukonetta Raudoite- ja tarvikeluettelot (saumaraudoituspiirustukset) Elementtiluettelot > päämitat, painot Varastointi- ja kuljetustuennat Projektikohtainen tehtävä- ja vastuunjakotaulukko (asennusehtojen liitteenä) Työmaan yleisaikataulu Urakkarajoissa ja neuvotteluissa, sopimuksessa sekä aloituskokouksessa sovitut asiat pitää muistaa ja huomioda työn aikana

5 Päätoteuttajan on huolehdittava että elementtiasennustyötä varten laaditaan asennussuunnitelma Asennussuunnitelma tehdään jokaisesta asennusprojektista Asennussuunnitelman laatii asennusurakoitsija yhteistyössä rakennesuunnittelijan, elementtien toimittajan ja työmaan kanssa Suunnitelmassa huomioidaan työmaakohtaiset erot ja erityispiirteet Asennussuunnitelma varustetaan tarvittavin liittein Asennussuunnitelman hyväksyy ja allekirjoittaa asennustyönjohtaja, päärakennesuunnittelija sekä työmaan vastaava mestari

6 Asennussuunnitelman laatiminen ja asennusjärjestyksen läpikäyminen piirustusten ja muiden suunnitelmien kanssa antaa asennustyönjohtajalle hyvän käsityksen tarvittavista resursseista, aikataulusta, materiaaleista, nostureista yms. Detaljeihin perehtyminen ja selvyys niiden oikeasta kohdistamisesta on tärkeää osaltaan hankintojen ja myös asennusryhmän kokoonpanon kannalta Kiinnitysdetaljit Pyrkimys vakioliitoksiin Runkoliitokset on jo pääosin vakiomuotoisia Julkisivuelementtien liitokset joskus hankalia Elementtitoimittajilla yleensä käytössä omat vakiojärjestelmänsä (piilokonsolit tms.) Suunnittelijoilla myös usein omia käytäntöjä Sekarungoissa esiintyy usein ongelmia (esim. erilaiset toleranssit) Ei ole järkevää suunnitella jokaisen rakennuksen liitokset uudelleen, kun voitaisiin käyttää hyväksi todettuja ratkaisuja. Liitosmalleja löytyy elementtisuunnittelu.fi - sivustolta

7 Asennussuunnitelman laatiminen ja asennusjärjestyksen läpikäyminen piirustusten ja muiden suunnitelmien kanssa antaa asennustyönjohtajalle hyvän käsityksen tarvittavista resursseista, aikataulusta, materiaaleista, nostureista yms. Lohkojako Liikuntasaumat Työmaan aluesuunnitelma ja yleisaikataulu Detaljeihin perehtyminen ja selvyys niiden oikeasta kohdistamisesta on tärkeää osaltaan hankintojen ja myös asennusryhmän kokoonpanon kannalta Työmaan yleisaikataulun pohjalta laaditaan asennusaikataulu Asennusjärjestys, erityisesti asennuksen etenemisen ja työnaikaisen vakauden kannalta kriittisten elementtien osalta Käytäntö epäselvien asioiden hoitamiseen pitää sopia ennen kuin niitä syntyy

8 Kiinnitysdetaljit Pyrkimys vakioliitoksiin Runkoliitokset on jo pääosin vakiomuotoisia Julkisivuelementtien liitokset joskus hankalia Elementtitoimittajilla yleensä käytössä omat vakiojärjestelmänsä (piilokonsolit tms.) Suunnittelijoilla myös usein omia käytäntöjä Sekarungoissa esiintyy usein ongelmia (esim. erilaiset toleranssit) Ei ole järkevää suunnitella jokaisen rakennuksen liitokset uudelleen, kun voitaisiin käyttää hyväksi todettuja ratkaisuja. Liitosmalleja löytyy elementtisuunnittelu.fi - sivustolta

9 Kiinnitysdetaljeista pitäisi löytyä: o asennusosat, niiden laatu ja pintakäsittely o juotosbetonien tyypit o hitsien koko ja min pituus o hankintarajat (asennusosa tai elementin mukana tuleva) o vakioasennusosat ja tarvikkeet (ei rakentajan kalenteri) o tukipintojen neopreenien vedenpoistourat o seinissä vaijerilenkit o ontelolaattojen sauma- ja rengasteräkset (2T16, ei enempää / sauma)

10

11 Asennusryhmässä on yleensä kaksi-kolme miestä, ainakin yhdellä pitää olla riittävästi kokemusta meneillään olevasta työstä. Paljon hitsauksia sisältävä asennus vaatii erillisen hitsarin, pienemmät hitsaukset voidaan tehdä muun asennuksen yhteydessä. Hitsaajilla pitää tietysti olla vaadittu ja voimassaoleva pätevyys. Työmaalla tulee olla hitsausohje ja hitsauskoordinaattori (Betonielementtirakentamisen työmaahitsausohje) Urakkarajoista riippuen asennusryhmään saattaa kuulua enemmänkin henkilöitä, monissa tapauksissa ryhmiä voi olla useampia. Mittaustyöt voidaan tehdä joko omana työnä tai ostaa ulkopuolelta

12 Työturvallisuus Työturvallisuus lähtee meistä jokaisesta! Turvalliselle työskentelemiselle on oltava mahdollisuus jokaisella työntekijällä. Elementtien asennuksessa on turvallisuudesta huolehdittava päivittäin ja jatkuvasti tarkkaillen. Asianmukaisin laittein ja varustein työskenteleminen ei riitä, ellei tiedetä, mitä pitää ja voi tehdä. Perehdyttämällä työntekijät jokaisen työmaan olosuhteisiin ja vaatimuksiin tehdään jo askel turvallisempaan työskentelyyn.

13 Työturvallisuus jatkuu Riskianalyysin laatiminen on hyvä työkalu perehdyttämisessä. Työmailla on nykyään jo valmiina perehdyttämiskaavakkeet kohdekohtaisesti, niissä on hyvinkin tarkkaan eritelty asiat, jotka pitää käydä läpi. Lisäksi yleensä on laadittu työmaakohtainen työturvallisuusopas. Ohjeita ja määräyksiä noudattamalla saadaan aikaiseksi hyvä ja turvallinen työympäristö.

14 Henkilökohtaiset suojaimet Henkilökohtaisia suojaimia ovat mm. turvajalkineet, suojalasit ja kypärä sekä kuulosuojaimet, jotka ovat työntekijälle luovutettu jo työsopimuksen synnyttyä. Em. suojaimia hankitaan ja on saatavilla aina tarpeen mukaan. Muita henkilökohtaisia suojaimia ovat mm. asennuksessa tarvittavat putoamis- suojaimet eli turvavaljaat/-liivit,turvaköydet ja tarraimet. Putoamissuojainten oikeasta käytöstä on neuvottava ja annettava ohjeet (määräykset) missä niitä säilytetän, milloin niitä on käytettävä, neuvotaan niitten oikea käyttö Selvitetään mitä on sovittu asennustyön aikana putoamissuojauksesta Laiminlyönneistä on myös annettava selvät ja tiukat määräykset.

15 Työmaan yleinen turvallisuus Yleiset turvallisuusjärjestelyt (kaideasennukset, kulkutiet, valaistus, liukkauden torjunta yms.) on sovittu urakkasopimuksissa. Kaideasennukset voivat olla asentajan velvoitteena ja tilaaja toimittaa materiaalit. Kaideasennukset ja aukkojen suojaukset on hoidettava asianmukaisesti viivyttelemättä.

16 Asennuksen kulku ja detaljit Asennusjärjestys on pyrittävä selvittämään koko asennusryhmälle samalla kertaa ja käytävä läpi mm. seuraavat asiat: tilaajan/toimittajan yhteyshenkilöt työmaalla asennusurakan sisältö ja laajuus sekä aikataulu asennusjärjestys lohkoittain (myöhemmin voidaan tarkentaa) elementtityypit (onko käännettäviä, raskaita tms.) mittamerkinnät (mahdollisesti mittamies mukana) laatu- ja toleranssivaatimukset asennusdetaljit, hitsaukset Saumaraudoitukset, saumajuotokset ja materiaalit asennusaikaiset tuennat ja niiden poistaminen Nosturinkuljettaja(t) olisi hyvä olla läsnä perehdytystilaisuudessa

17 Nosturin valinta tehdään alustavasti jo tarjousvaiheessa Nosturi voi olla oma, vuokrattu tai tilaajan hankkima Hydraulinosturien varaaminen/hankinta voidaan tehdä lyhyelläkin varoitusajalla Ristikkopuominosturit varataan yleensä pidemmiksi ajoiksi Torninosturit ovat yleensä tilaajien/päätoteuttajien hankinta. Henkilönostimet nostolava-autot, kuukulkijat, hinattavat nostimet yms. valinta on kohde-/tilannekohtainen ja varaus/tilaus on myös hyvä tehdä riittävän ajoissa. Trukin ja henkilönostinten kuljettajien pätevyysvaatimukset Trukin ja henkilönostimen kuljettajalla on oltava laitteen käyttöön työnantajan antama kirjallinen lupa. Työnantajan on ennen luvan antamista varmistettava, että kuljettajalla on riittävät kyvyt ja taidot työvälineen käyttämiseen. Edellä mainitun osaamisen varmentaminen on toteutettavissa työnantajan järjestämällä käyttökokeella tai muulla luotettavalla tavalla.

18 Nostot suunniteltava huolellisesti ennakkoon nostot suurin kustannuserä elementtiasennuksessa nostot sisältävät huomattavia riskejä nosturin toimittajan ammattitaitoa kannattaa hyödyntää koneen tyypin ja kokoluokan määrittämiseen Vaikeita nostoja varten erillinen nostotyösuunnitelma kahden nosturin nostot, suuret taakat, hankalat olosuhteet liitteeksi piirrokset ja mahd laskelmat, suunnitelmaan Nosturin käyttöönottotarkastus ennen asennusten aloitusta Nosturin katsastukset ja tarkastukset, vuositarkastukset, 3 kk tarkastukset Nostoapuvälineet tarkastettuja, ylälenkissä metallilätkä johon stanssattu maksimikuorma sekä viranomaisen hyväksyntä ja pvm.

19 Asennustyökalujen ja tarvikkeiden hankinta/toimitus tehdään kunkin yrityksen sisäisen toimintamallin mukaan. Siirreltävä teräskontti (n.2m*2m) on hyvä ja käytännöllinen säilytyspaikka asennustyökaluille. Kontti on hyvä varustaa valoilla sekä lämpöpuhaltimella. Käsityökalujen kunto on syytä tarkistaa määräajoin. Mittalaitteiden määräaikaistarkastuksista on huolehdittava ja tarkistuksia on tehtävä myös työn kuluessa. Nostoapuvälineet (nostoraksit ja liinat, ontelolaatta puomi ja sakset, nostokehikot, nostoakselit) on myös tarkastettava vuosittain ja tarkastuksista on tehtävä merkintä ko. välineisiin.

20 Sähkötyökalujen (poravasarat, laikkakoneet, piikkauskoneet, vibrat, hitsauskoneet) kunto on tarkastettava kokeilemalla ja silmämääräisesti. Vialliset laitteet on heti poistettava käytöstä ja huolehdittava korjauksesta. Sähkökeskuksien ja jatkojohtojen toimintakunnosta on myös huolehdittava. Elementtitukien (vinotuet ja tyltyt) kunto on tarkastettava vielä ennen kiinnitystä elementtiin, perushuolto ja kunnostus kannattaa tehdä keskitetysti esim. varikolla. Lukkosokat pitää olla jokaisessa tuessa, missä niitä pitää käyttää. Vemojen, sisäkierrehylsyjen ja muitten nostoelinten kierteen tyyppi tarkistettava (RD-kierre vai metrinen kierre). Nostoosan ja ankkurin kierteen oltava samaa tyyppiä! Talviolosuhteissa tarvitaan myös esim. nestekaasua ja tohoa jään ja lumen sulattamiseen, tällöin on tarkistettava niiden asianmukainen kunto.

21 Pidetään noin 1 2 viikkoa ennen asennuksen aloitusta työmaalla, palaverista tehdään pöytäkirja Suunnitelmatilanteen tarkistus, epäselvien asioiden läpikäynti Urakkarajojen täsmennykset (vastuunjakotaulukko), o huom!, mittaukset, mahdollisten laatuasioiden läpikäynti Tilaajan vastuulla olevien ennalta sovittujen työmaateiden, asennuspaikkojen ja elementtifakkien alustojen kantavuus Tehtaiden valmistustilanteen tarkistus o Kuljetuksista vastaavan henkilön yhteystiedot o Selvitetään minkälaisella kalustolla elementtitoimitukset tehdään o Alustava aikataulu elementtien valmistajille Työmaatilanne, onko elementtien asennus järkevää aloittaa

22 Perehdytys työmaalla, työturvallisuuskortit, tulityökortit, yleiset ja erityiset työturvallisuusvaatimukset työmaalla Sovitaan asennuksen aloituspäivä ja käydään läpi aloitukseen liittyvät koneiden, laitteiden ja materiaalien tuonti ja purku työmaalle Aloituskatselmus pidetään muutamaa päivää ennen asennuksen aloitusta,katselmuksessa tarkastetaan yleensä mm. seuraavat asiat: o Sovitut ja vaaditut rakenteet on tehty. o Peruspultit on puhdistettu, suorassa ja oikeissa paikoissa. o Tarkemittaukset on suoritettu ja mittamerkinnät ja linjat on tehty sovitussa laajuudessa ja sovitulla tavalla.

23 Aloituskatselmus jatkuu o Nosturille ja elementtien kuljetusajoneuvoille varatut ja sovitut paikat ja tiet ovat asianmukaisessa kunnossa (tasaisuus,kantavuus,riittävä leveys yms.). o Elementtien ja materiaalien varastointipaikat ovat kunnossa. o Sähkö ja vesi on saatavilla sovitulla tavalla (kohtuulliset etäisyydet). o Kaivot ja putkilinjat yms. on merkitty ja/tai suojattu. o Väärä tapa asennusmestan tarkastamiseen on tehdä se esim. perjantaina iltapäivällä ja uskoa,että kyllä nämä on maanantai-aamuna kunnossa. o Keskeneräiselle mestalle ei pidä mennä!

24 Koollekutsuja: työmaan vastaava tai projektipäällikkö Osallistujat: vastaava, projekti- / myyntipäällikkö, asennustyönjohtaja, rakennesuunnittelija (ei yleensä ehdi) 1. Kohde 2. Vastuuhenkilöt 3. Elementtitoimittajat, valmistustilanne 4. Urakkarajat 5. Työmaasuunnitelma 6. Elementtien varastointi ja vastaanotto työmaalla 7. Nostokalusto, asennustiet, maapohjan kantavuus 8. Edellisten työvaiheiden vastaanotto, tarkkeet, asennusvalmius 9. Mitta- ja moduulilinjat, korot

25 1. Sähkö ja vesi 2. Työmaa - tsto, sosiaalitilat, varastot 3. Työmaan vartiointi, kulkuluvat 4. Perehdytys työmaalla 5. Asennussuunnitelma, työturvallisuus, putoamissuojaus 6. Asennusjärjestys 7. Asennustyön laadunvarmistus 8. Elementtien vastaanottotarkastus 9. Asennustyön aikainen tiedonkulku ja sovittavat asiat (asentaja työmaa) 10. Asennustyön aloittamisen hyväksyntä

26

27

28