19 Valtuustokysely koskien Digin poliittista ohjausta Tampereella - Jouni Markkanen

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) Aika , klo 15:30-16:30 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 19 Valtuustokysely koskien Digin poliittista ohjausta Tampereella - Jouni Markkanen 20 Valtuustokysely Jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen -palvelulupauksen tilannekatsaus Tampereen kaupungissa - Anne-Mari Jussila Lisäpykälät 21 Valtuustokysely Tampereen talouden stressitesteistä - Sakari Puisto

2 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Salmi Pekka, 1. varapuheenjohtaja Suomela Iiris, 2. varapuheenjohtaja Raevaara Aarne Dundar-Järvinen Aila Heinämäki Anna-Kaisa, saapui 15:42 Jussila Anne-Mari, saapui 16:09 Kivistö Anneli Wigelius Ari Aleksovski Atanas Axen Erkki Kanerva Esa Luoto Heikki Backman Henri Porttikivi Ilkka Sasi Ilkka Sirniö Ilpo Tulonen Irja Mustakallio Jaakko Jaakko Stenhäll Loukaskorpi Johanna Markkanen Jouni Ovaska Jouni Kummola Kalervo Kiili Kalle Oksanen Lasse Kaleva Lassi Lyly Lauri Kostiainen Leena, saapui 16:05 Rauhala Leena, saapui 15:40 Höyssä Matti Hanhela Milka, saapui 15:53 Minkkinen Minna Löfberg Peter Rajala Petri, saapui 16:09 Siuro Petri Ollila Riitta, saapui 15:56 Puisto Sakari Tanus Sari, saapui 15:46 Torkkola Sinikka Vikman Sofia Elovaara Tiina, saapui 16:16 Alppi Ulla-Leena Vallin Veikko Friman Väinö, saapui 15:55 Schafeitel Yrjö, saapui 16:26 Kunnari Janika, varajäsenet Kuortti Jussi, varajäsenet Järvinen Matti, varajäsenet Nyyssönen Tuire, sihteeri Kyöttilä-Vettenranta Tiina, hallintolakimies

3 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) Mäkinen Merja, hallintoasiantuntija Sirén Jaakko, nuorisovaltuutettu Poissa Jäntti Aleksi Liimola Anne Taina Anneli Ivanoff Antti Rokosa Inna Suoniemi Juhana Gustafsson Jukka Kaivonen Kirsi Kajan Maija Helimo Matti Karjalainen Miisa Aaltonen Mikko Alatalo Mikko Tapio Noora Haapa-aho Olga Parviainen Olli-Poika Tynkkynen Oras Viitanen Pia Ahonen Reeta Marin Sanna Hanhilahti Vilhartti Allekirjoitukset Ikonen Anna-Kaisa Puheenjohtaja Nyyssönen Tuire Sihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) 19 Valtuustokysely koskien Digin poliittista ohjausta Tampereella - Jouni Markkanen TRE:7580/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Teppo Rantanen, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Jouni Markkasen valtuustokysely: Pormestariohjelmassa on seuraava kirjaus: Valtuustokauden alussa selvitetään tarve poliittisen ohjauksen vahvistamiselle digitalisaation ja liikennesuunnittelun osalta. Talousarviossa on lisäksi tavoitteena saavuttaa vuonna miljoonaa säästöjä digitaalisiin ratkaisuihin nojaavilla uusilla toimintatavoilla. Virkakoneisto tekee jatkuvasti tärkeää ja hyödyllistä työtä kaupungin palveluiden kehittämiseksi uusien digitaalisten ratkaisujen kautta. Lisäksi Smart City -ohjelmassa luodaan edellytyksiä uusien liiketoimintojen synnylle Tampereen kaupunkiseudulla. Poliittinen ohjaus sektorilla on melko vähäistä, eikä nimenomaisesti sektoriin keskittynyttä toimijaa ole. Onko digiin liittyvää poliittista ohjausta tarkoitus vahvistaa? Jos on, miten aiotaan toimia? Pormestariohjelmassa on seuraava kirjaus: Valtuustokauden alussa selvitetään tarve poliittisen ohjauksen vahvistamiselle digitalisaation ja liikennesuunnittelun osalta. Talousarviossa on lisäksi tavoitteena saavuttaa vuonna miljoonaa säästöjä digitaalisiin ratkaisuihin nojaavilla uusilla toimintatavoilla. Virkakoneisto tekee jatkuvasti tärkeää ja hyödyllistä työtä kaupungin palveluiden kehittämiseksi uusien digitaalisten ratkaisujen kautta. Lisäksi Smart City -ohjelmassa luodaan edellytyksiä uusien liiketoimintojen synnylle Tampereen kaupunkiseudulla. Poliittinen ohjaus sektorilla on melko vähäistä, eikä nimenomaisesti sektoriin keskittynyttä toimijaa ole. Onko digiin liittyvää poliittista ohjausta tarkoitus vahvistaa? Jos on, miten aiotaan toimia? Pormestari Lauri Lylyn vastaus Jouni Markkasen kyselyyn: Smart Tampere on kehitysohjelma, jonka tavoitteena on kestävä ja älykäs Tampere, jossa asuminen, eläminen ja liikkuminen ovat hiilineutraalia ja jossa palvelut toimivat digitaalisesti, sujuvasti

5 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) ja käyttäjälähtöisesti. Ohjelman tavoitteena on myös nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi, joka on houkutteleva paikka osaajille, opiskelijoille, yrityksille ja uusille liiketoiminnoille. Ohjelma koostuu kolmesta osaohjelmasta, jotka ovat Digiohjelma, Ekosysteemiohjelma sekä Kestävä Tampere ohjelma. Digiohjelma edistää kaupungin palvelujen digitalisointia ja uusia työskentelytapoja nopeiden kokeilujen, osaamisen kehittämisen ja toiminnan muutosprojektien avulla. Kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluja. Digiohjelman omistaja on tietohallintojohtaja Jarkko Oksala. Ekosysteemiohjelma edistää alueen yritysten älykästä uudistumista, kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä vahvistaa Tamperetta houkuttelevana osaamiskeskittymänä. Ohjelman toimintamallina on ekosysteemien ja kaupunkialustojen kehittäminen valituissa teemoissa. Ohjelman omistaja on johtaja Teppo Rantanen. Ohjelman johtaja on Seppo Haataja Business Tampereesta. Kestävä Tampere -ohjelma edistää kaupunkistrategian tavoitetta olla hiilineutraali vuonna Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä kaupungin yksiköiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa ja siinä edistetään asumisen, liikkumisen, energian tuotannon ja kulutuksen vähäpäästöisiä ja hiilineutraaleja ratkaisuja. Ohjelman omistaja on kehitysjohtaja Kari Kankaala. Pormestari asettaa työryhmän, joka toimii koko Smart Tampere -ohjelman neuvottelukuntana. Neuvottelukunta koostuu luottamushenkilöistä sekä yritys- ja tutkimusmaailman edustajista. Sen koko on noin 10 henkeä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Smart Tampere -ohjelman omistaja Teppo Rantanen. Osaohjelmilla on omat, suppeat ohjausryhmänsä, joiden puheenjohtajina toimivat osaohjelmien omistajat. Osaohjelmien omistajilla on läsnäolo- ja puheoikeus neuvottelukunnassa.

6 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) 20 Valtuustokysely Jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen - palvelulupauksen tilannekatsaus Tampereen kaupungissa - Anne-Mari Jussila TRE:7581/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Järvelä Kristiina Valmistelijan yhteystiedot Kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Anne-Mari Jussilan valtuustokysely: Pormestari Lylyn pormestariohjelmassa annetaan palvelulupaus, jonka tavoitteena on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Onnistuessaan lupaus edistäisi laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia. Tavoitteena on lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantaminen tarjoamalla mahdollisuuksia, tiloja ja paikkoja sekä järjestettyyn että omaehtoiseen harrastamiseen. Tavoitteeksi on myös kirjattu, että kaupungissa olisi käytäntö, jossa kaupungin tiloja tarjotaan maksutta lasten ja nuorten harrastuksiin. Tämän lisäksi Harrastava iltapäivä toiminnan tavoitteellisuutta ja sisältöjen monipuolisuuttaa sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tavoitellaan lisättävän ja kehitettävän. Liikkumisen edistäminen osana kaupungin useita palveluja (mm. nuorisotimi) on kirjattu erikseen pormestariohjelmaan. Erityisryhmien liikkumismahdollisuuksien edistäminen on myös mainittu yhtenä kehitystoimenpiteenä. Lisäksi harrastuspalveluiden viestintään ja markkinointiin halutaan panostaa. Samaa harrastamisen edistämisen tavoitetta on haluttu kehittää myös istuvan hallituksen toimesta Harrastustakuun nimellä. Harrastustakuun edistämiseksi hallitus nimesi erillisen työryhmän, joka v raportissa esitti useita kehittämistoimenpiteitä. Työryhmä korosti lapsi- ja nuorilähtöisyyttä harrastamisessa, jonka tulisi näkyä esimerkiksi lasten ja nuorten toiveiden huomioimisena. Työryhmä pohti, miten harrastukset sijoitetaan koulupäivän yhteyteen ja miten harrastetunnit ja mahdolliset koulukuljetukset sovitetaan yhteen. Työryhmä esitti myös, että lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista vahvistetaan siten, että harrastusten rahoittajat, vastuuorganisaatiot ja ohjaajat huomioisivat nykyistä paremmin lasten harrastustoiveet.

7 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) Työryhmän mielestä koulu on avainroolissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mahdollisuus harrastamiseen. Taiteen, liikunnan tai muun osaamisalueen ammattilaisten vastuulla oleva harrastustoiminta koulujen tiloissa edistäisi työryhmän mukaan myös koulujen avautumista ympäröivään yhteiskuntaan. Työryhmän mielestä koulujen tiloja ja välineitä tulee voida nykyistä enemmän käyttää iltapäivisin sekä ohjattuun harrastustoimintaan että oppilaiden omatoimiseen harrastamiseen. Samoin vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen kaipasi työryhmän mielestä erityistä huomiota. Harrastustoiminta kouluissa myös edistää maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumista. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa toivotaan toteutettavan nykyistä enemmän koulujen iltapäiviin lasten ja nuorten saataville yhteistyössä kunnan opetus-, sivistys- kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajantoimen, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa. Nykyisin moni nuori päättää lopettaa harrastuksen nuoruusiässä. Työryhmä esitti harrastusmuotojen lisäämistä, kuten tavoitteellisen harrastaminen mahdollistamista 1-3 vuosiviikkotunnin verran, harrastuksissa aloittelijaryhmien perustamista nuorille ja niin sanotun höntsä harrastamisen lisäämistä. Työryhmän mielestä tarvitaan innovaatioita ja hyvien käytäntöjen levittämistä harrastustakuun toteuttamiseksi. Työryhmä myös ehdotti, että kouluissa aloitetaan vuosittainen harrastusviikko, jolloin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia. Kysyn: Miten Jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen -palvelulupausta on edistetty kaupungin palveluissa kuluvalla valtuustokaudella (2017-) ja mitä asian edistämiseksi aiotaan tehdä vuonna alle 12-vuotiaiden osalta? 2. yläkouluikäisten lasten osalta? Mitä osia valtakunnallisesta Harrastustakuu-työryhmän raportista on mahdollisesti huomioitu kyseisen lupauksen edistämisessä? Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Anne-Mari Jussilan valtuustokyselyyn: Kasvatus- ja opetuspalvelut ovat kehittäneet useamman vuoden ajan kokonaisen koulupäivän teemaa, joka pitää sisällään harrastusmahdollisuuden jokaiselle tamperelaiselle lapselle ja nuorelle. Vähintään kerran viikossa jotakin harrastavia lapsia ja nuoria löytyy eri ikäluokista seuraavasti: alakoulun 4.-ja 5. luokkalaiset 84%, yläkoulun 8, - ja 9. luokkalaista 82% ja toisen asteen opiskelijoista (lukio ja ammatillinen koulutus) 83% Kouluterveyskyselyn mukaan (2017). Harrastustoiminta

8 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) ja mahdollisuudet on huomioitu myös päivitettävänä olevassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Perusopetuksen kouluilla harrastaminen on mahdollista veloituksetta klo 17 asti. Esi- ja alkuopetuksen Eppu-kerhotoiminta tarjoaa erilaisia harrastusmahdollisuuksia niin ulkopuolisten toimijoiden kuin omien ohjaajien vetämien harrastuspiirien avulla iltapäivisin. Lapset ovat itse saaneet vaikuttaa harrastuslajien tarjontaan. Harrastava iltapäivä -toiminta järjestää maksutonta monipuolista ja laadukasta kerho- ja harrastustoimintaa 1-9-luokkalaisille. Koulukohtaisen tarjonnan lisäksi Harrastava iltapäivä - toimintaa on myös koulujen läheisyydessä olevilla liikuntapaikoilla. Painopiste on ollut erityisesti niillä kunnan asuinalueilla, joissa tilastollisesti on todettu asuvan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia perheitä. Toimintaa järjestetään kaikilla peruskouluilla. Lukuvuonna kasvatusja opetuspalveluissa toimi 300 kerhoa ja lukuvuonna aloitti 255 kerhoa. Lukuvuonna jokaista 36 oppilasta kohden oli yksi kerho. Harrastusvalikoima on ollut laaja ja vuosittain tehdään kyselyt oppilaille harrastusvalikoiman muuttamisesta/laajentamisesta. Suosituimpia ovat olleet liikuntakerhot, joissa on tehty yhteistyötä Liikkuva koulu - hankkeen kanssa. Taidepainotteisia kerhoja on mm. kädentaidoissa ja musiikissa, muita toimintoja ovat esim. tiedekerho ja shakki. Yhteistyötä tehdään Kulttuurin kärkihankkeen kanssa Mun taide- kurssien yhteydessä. Kaikki Tampereen koulut ovat Liikkuvia kouluja. Koulut tekevät keväisin Liikkuva koulu -toimintasuunnitelman seuraavalle lukuvuodelle. Viimeisten vuosien aikana koulut ovat mm muuttaneet oppimisympäristöjä aktiivisuutta lisääviksi. Kaikki Tampereen päiväkodit ovat mukana Ilo kasvaa liikkuen - ohjelmassa. Liikkuva koulu -ohjelman kautta on rakennettu seuraavat konseptit Liikuntapaikat tutuksi ja Liikkuva koulu taitotunnit. Nämä kaksi konseptia sisälsivät lukuvuoden aikana noin oppilaskäyntiä ja useampi oppilas löysi näiden toimintojen kautta itselleen uuden harrastuksen. Kasvatus- ja opetuspalvelut ovat olleet mukana Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeessa, joka järjestänyt kerhoja monikulttuuristen alueiden päiväkodeissa ja kouluissa sekä liikunnallista ja sosiaalista toimintaa valmistavan opetuksen ryhmille. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry ja Liikkuva koulu -ohjelma ovat yhdessä organisoineet jo 9. kerran eka- ja tokaluokkalaisten Sporttikortti-kampanjan Pirkanmaalla. Koulut ovat tilanneet keväällä 1. ja 2.luokkalaisille oppilaille Sporttikortit, joilla lapset pääsevät tutustamaan maksutta eri urheilulajeihin. Lukeva Tampere - toiminta on pyrkinyt lisäämään lukuharrastusta lasten ja nuorten parissa. Kasvatus - ja opetuspalvelut tekee yhteistyötä kirjastojen, Lastenkirjainstituutin ja Viita-akatemian

9 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) kanssa järjestämällä lukuvuoden aikana erilaisia tempauksia. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tärkeä osa harrastusmahdollisuuksien monipuolistamista. Kasvatus- ja opetuspalvelut toimivat monien toimijoiden viestintäkanavana ja tiedottajana. Keväällä 2019 tullaan järjestämään viikko, jonka aikana mahdollisimman monenlaiset harrastusmahdollisuudet pääsevät esiintymään kouluissa. Keväällä huhtikuussa 2019 tullaan Tampereella järjestämään seminaari Liikkuva ja oppiva yhteisö 2019, joka on Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelman yhteisseminaari Tampere-talolla. Valtakunnallisten ohjelmien tavoitteena on edistää liikunnallista toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, toisella asteella ja korkeakouluissa. Seminaariin odotetaan osallistujaa. Kulttuuri - ja vapaa-aikapalvelut Tampereella on jo valmiiksi hyvät mahdollisuudet harrastaa lajikirjon osalta. Esimerkiksi Taiteen perusopetusta on mahdollista saada seitsemän eri taiteenlajin osalta. Myös liikunnan ja muun harrastetoiminnan kuten järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tarjonta on laajaa, tosin asiasta ei ole laadittu kunnollista selvitystä. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toiminnan keskiössä on harrastamisen ja mielekkään vapaa-ajan puitteiden tarjoaminen. Viime vuosien uusia harrastamista tukevia palveluita ovat mm. 30 höntsyilyyn perustuvaa Nuorten treenit -ryhmää, maauimala sekä frisbeegolf-rata. Kirjastoissa on lisätty lasten ja nuorten kirjallisuuden aineistomäärärahaa sekä kehitetty lukemaan innostava lukudiplomisovellus. Harrastamisen kynnystä on Tampereella jo pyritty madaltamaan monin eri tavoin. Suuri osa taiteen perusopetusta tarjoavista oppilaitoksista tarjoaa maksuvapautuksia vähävaraisille lapsille. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva Mun taide -hanke järjestää vuosina taidekurssitoimintaa iltapäivisin koulujen tiloissa ja maksuttomasti erityisesti ylä-, yhtenäis- ja erityiskouluissa. Kulttuuripalvelut koordinoi hankerahoituksella valtakunnallista Saavutetta taideharrastus 2-hanketta, jossa edistetään taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten sekä lastenkulttuurikeskusten kykyä tarjota taiteen ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksia tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, sekä kehitetään toimijoiden viestintää tukea tarvitsevien lasten perheille. Lukuisat muutkin toimijat pyrkivät madaltamaan harrastamisen kynnystä monin eri tavoin. Vuosi 2019 Harrastamisen ja liikkumisen edistäminen on nostettu yhdeksi sivistys- ja kulttuurilautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelman keskeisistä tavoitteista ensi vuodelle. Asiaa tullaan edistämään monin eri tavoin.

10 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) 1. Harrastustakuutyöryhmän perustaminen Työryhmän tehtävänä on edistää harrastustakuuta eri tavoin. Työryhmä selvittää, mikä on harrastamisen tilanne Tampereella tällä hetkellä, millaisia harrastusmahdollisuuksia ja kuinka monelle jo on tarjolla, miten ne jakautuvat maantieteellisesti, ja miten hyvin erityisryhmät on harrastamisessa huomioitu. Lisäksi ryhmän tulee muodostaa käsitys siitä, millaisia toiveita lapsilla, nuorilla ja perheillä on harrastamiseen liittyen. Ryhmä selvittää myös lasten ja nuorten maksuttomien harrastustilojen talousvaikutuksia. Työryhmään tulee edustus mm. Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista (kulttuuri, liikunta, nuoriso), perusopetuksesta ja sosiaalipalveluista/perhetyöstä, eri harrastuslajeista sekä nuorisopalvelujen kouluttamia kokemusasiantuntijoista. 2. Tiedotuksen kehittäminen Helsingissä on kehitetty automatiikkaan ja avoimeen lähdekoodiin perustuvaa harrastustietoja kokoavaa ratkaisua, jonka käyttöönottoa valmistellaan myös Tampereella vuoden 2019 aikana. Tulevaisuudessa ratkaisun avulla voitaisiin tuoda eri toimijoiden tuottamat harrastustiedot helposti selailtavaksi verkkosivustolle, sovellukseen tai osaksi koulujen käyttämiä järjestelmiä. Lisäksi suunnitteilla on järjestää harrastuksia esittelevä tapahtuma. 3. Harrastusohjauksen kehittäminen Viestinnän lisäksi huomiota tullaan kiinnittämään niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät syystä tai toisesta hakeudu itse harrastusten pariin. Ensimmäisinä toimenpiteinä vuonna 2019 on päätetty laajentaa nykyistä liikuntaneuvontaa harrastusneuvonnaksi. Neuvoloissa pienten lasten perheille jaettavaa kulttuurilähetettä laajennetaan vapaa-ajan lähetteeksi. Nuorisotiloilla koulutetaan nuoriso- ja liikuntaohjaajia e-urheiluohjaajiksi. Kirjastoissa kehitetään ja tuetaan järjestelmällisesti nuorten kirjastoasiointia. Perheliikunnan ohjaamisen toimintamalleja kehitetään. Nuorten aikuisten harrastamisen tukemisen vaihtoehtoja selvitetään. Mahdollisuutena on mm. jonkinlainen palvelusetelijärjestelmä. 4. Perheliikunnan edistäminen Perheliikuntahankkeessa järjestetään matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja -tapahtumia eritysesti niissä kaupunginosissa, joissa tuen tarve on suurin. 5. Liikkumisen olosuhteiden parantaminen Kaupin urheilupuistoa kehitetään. Sorsapuistoon rakennetaan uusi tekojää. Seurojen toimintamahdollisuuksista huolehditaan vuokraamalla Kauppi Sport centeristä tiloja korvaamaan sisäilmaongelmaisia koulujen tiloja. 6. Toiminta-avustusten suuntaaminen

11 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) Liikuntaseuroille myönnettäviä toiminta-avustuksia kohdennetaan entistä vahvemmin lasten ja nuorten liikuntaan. Vuoden 2018 alussa laadittiin vastaus valtuustoaloitteeseen harrastustakuun toteuttamiseen Tampereella. Osa vastauksen toimenpiteistä on pystytty, tai tullaan toimeenpanemaan nykyisin resurssein, mutta osa vaatii toteutuakseen lisärahoitusta. Valtakunnallisen Harrastustakuu- työryhmän ehdotuksista on jo osa toteutettu mm. huomioimalla maahanmuuttajaryhmät harrastustarjonnassa, järjestämällä kouluilla harrastusten esittelypäivä/viikkoja tai helpottamalla koulun tilojen käyttöä ja Nuorten treenit - ryhmän toiminta vastaa suoraan höntsyharrastamisen tarpeeseen.

12 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) 21 Valtuustokysely Tampereen talouden stressitesteistä - Sakari Puisto TRE:7588/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin. Perustelut Sakari Puiston valtuustokysely: Tampereen valtuusto käsitteli vuoden 2019 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa. Talouskasvun ennakoidaan olevan tulevina vuosina 1 1,5 % vuoteen 2022 saakka. Nämä luvut ovat Valtiovarainministeriöltä kuten tapana on, ja oletuksena on, että vaikka talous kehittyy hitaasti niin silti tasaisesti ilman suurempia mullistuksia. On kuitenkin kyseenalaista, tuleeko talouskehitys toteutumaan tasaisena vai tapahtuuko taloussuunnitelman ajanjaksolla vuosien aikana jotakin poikkeuksellista. Shokki markkinoilla (esimerkiksi Italian tilanteen tai julkisten velkojen kriisiytymisen myötä) heijastuisi nopeasti tänne ja voisi keikauttaa nopeasti talousnäkymät aivan toisenlaisiksi. Tämän vuoksi kaupungin talous tarvitsee stressitestit. Näiden stressitestien pitää kuulua oleellisena osana talouden riskienhallintaan. Näiden stressitestien kautta tulee arvioida mitä tapahtuisi erilaisissa kriisitilanteissa ja minkälainen kaupungin talouden tila olisi silloin. Tätä taustaa ajatellen pyydän vastausta kysymykseen: Onko Tampereen kaupunki tehnyt talouden stressitestejä? Miten Tampereen talouden toimintamenojen ja investointien rahoitukseen sekä ylipäänsä talouden kehitysnäkymiin ja liikkumavaraan vaikuttaisi äkillinen ja syvällinen kriisi, joka vastaisi rajuudeltaan 1990-luvun alun tai vuoden 2008 talouskriisiä? Pormestari Lauri Lylyn vastaus Sakari Puiston kyselyyn: Suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa ei ole tehty pankkisektorilla toteutettuja talouden stressitestejä, sillä kunnille ei käytännössä ole olemassa omia stressitestejä. Kuntatalouden stressitestinä on kyllä pidetty kriisikuntakriteeristöä, mutta kriiskuntakriteeristö ei ole toimiva arviointiväline äkillisessä kansainvälisessä talouskriisissä. On myös arvioitu, että pankkien stressitestin kaltaisia kuntien stressitestejä ei tarvita, koska

13 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) kuntien varainhankinta, lainojen kilpailutus, velkaantuminen ja koko päätöksenteko rahoitusasioissa on täysin avointa, toisin kuin pankeissa. Äkillisellä ja syvällisellä talouskriisillä olisi laajoja vaikutuksia sekä Suomen valtion että suomalaisten kuntien toimintaan ja talouteen, kuten oli 1990-luvun alussa ja vuoden 2008 pankkikriisin yhteydessä. Julkisten palveluiden osalta pyritään varmistamaan kaikkien kriittisten palveluiden toimivuus kaikissa olosuhteissa. Syvässä talouskriisissä joudutaan myös arvioimaan julkisen talouden mahdollisuutta huolehtia nykyisistä velvoitteistaan ja tehtävistään. Talouskriisin vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole etukäteen kovin luotettavasti mahdollista edes koko maan tasolla saati yksittäisen kaupungin osalta. Yksittäisen kaupungin ja kunnan osalta mahdollisuus selviytyä isosta talouskriisistä on sitä parempi, mitä vahvempi kaupungin taloudellinen tilanne on talouskriisin ajankohtaistuessa. Kunnan tuloslaskelman tulisi olla jatkuvasti ylijäämäinen. Rahoituksen osalta kaupunki on varautunut korkotason nousuun suojaamalla kaupungin lainoja. Kaupungin lainamäärä on kuntien keskitasoa ja kaupungin lainoista on suojattu noin 55 prosenttia, mikä lieventäisi huomattavasti korkotason nousun vaikutuksia. Suurikin korkotason muutos ei dramaattisesti heikentäisi kaupungin taloutta. Tällä hetkellä ja mainitulla suojausasteella maksamme noin 1,6 prosentin suuruista kokonaiskorkoa lainapääomasta. Jos oletetaan suojausasteen säilyvän tulevaisuudessakin nykyisellä tasolla, on tehdyillä sopimuksilla tulevia korkomenoja hillitsevä vaikutus silloin jos markkinakorot lähtisivät selvään nousuun. Mikäli korkotaso vuonna 2022 olisi edelleen nykyisellä tasolla, maksettaisiin korkoa noin 16 miljoonaa euroa senhetkisestä lainatasosta. Markkinakorkojen noustessa 2 prosentin tasolle, olisi maksettava kokonaiskorko noin 24 miljoonan luokkaa. 3 prosentin korkotasolla muodostuu korkomenoiksi noin 29 miljoonaa euroa. Tästä voi määritellä koron noususta kaupungille kohdistuvan riskin suuruutta. Koronousun yhden prosentin nousu tuo lisää korkomenoja noin 4-5 miljoonaa euroa. Samalla voi vetää myös sen johtopäätöksen, että mitä korkeammalle korot nousevat, sitä suurempi on tehtyjen korkosuojausten positiivinen vaikutus tulevaan korkoriskiin. Talouskriiseissä kunnat sopeutuvat, sopeuttavat toimintojaan ja supistavat menojaan. Aiempien talouskriisien perusteella voidaan perustellusti arvioida, että Tampere muiden kaupunkien tavoin kykenisi sopeuttamaan talouttaan kriisin edellyttämälle tasolle. Kaupungin laaja ja laadukas palvelutuotanto kyettäisiin turvaamaan ainakin kriittisimpien palvelujen osalta.

14 Tampere Pöytäkirja 7/ (14) Valtiovarainministeriön keväällä 2018 laaditussa julkaisussa Katsaus valtion taloudellisiin vastuihin ja riskeihin on arvioitu julkisen talouden taloudellisia riskejä. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talousnäkymien olevan lähivuosina myönteiset. Kehitykseen liittyy kuitenkin riskejä. Poliittisten päättäjien onkin syytä varautua myös odotettua heikompaan kehitykseen. Velkaantumisen ja epäsuorien vastuiden kasvun myötä valtion liikkumavara ja kyky kohdata negatiivisia sokkeja on viime vuosina heikentynyt. Julkisen talouden vahvistamista tulisikin jatkaa ja valtion takausvastuiden kasvua rajoittaa, jotta mahdollisten häiriöiden sattuessa finanssipolitiikkaa ei tarvitsisi tarpeettomasti kiristää valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi ja luottokelpoisuuden säilyttämiseksi. Kuntien palveluiden ja investointien rahoittaminen edellyttää vakaata taloudellista kehitystä. Kuntataloudessa tapahtuvilla yllättävillä talousmuutoksilla on vaikutuksensa kuntien kykyyn hoitaa talouttaan ja peruspalveluita. Tällä voi olla vaikutusta myös valtiontalouteen, muun muassa vaikuttamalla osaltaan valtion luottoluokituksen tasoon. Lisäksi kuntien veroasteiden nousulla voi olla negatiiviset vaikutukset talouskasvuun. Myös kuntien investoinneilla ja kulutuskäyttäytymisellä on vaikutuksensa vallitsevaan taloudelliseen tilaan ja sen kehitykseen. Kuntakentän kokonaislainamäärän vuosittainen kasvu osana koko julkisen sektorin velkaantumisen kasvua saattaa muodostaa ongelman, kun markkinoilla arvioidaan Suomen mahdollisuuksia hoitaa talouttaan ja vastata lainojen takaisinmaksusta sopimusten mukaan. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kokonaisuutena kuntien lainakantaa ei kuitenkaan tällä hetkellä voitane pitää merkittävänä riskitekijänä kuntataloudelle tai epäsuorasti valtiolle. Huolestuttavaa on kuitenkin velkaantumisen kasvusuunta ja nopeus.