PÄÄTÖS LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro Länsi- ja Sisä-Suomi / 80/2019 Dnro LSSAVI/988/2018 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Ilmajoki HAKIJA Antti ja Niina Yli-Ojanperä Homesojankuja ILMAJOKI Y-tunnus: ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee maidontuotantoa ja sen laajentamista. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan eläinsuojissa voidaan ennen laajennusta pitää enintään 120 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk), yksi hevonen ja yksi poni. Laajennuksen jälkeen eläinsuojatoimintaa on neljässä eri rakennuksessa kiinteistöillä Uusitalo, Tuomisto ja Nurmio ja Nurmio 2. Laajennuksen jälkeen eläinsuojien eläinmäärä on yhteensä enintään 205 lypsylehmää, 55 hiehoa (12-24 kk), 55 lehmävasikkaa (6-12 kk) ja 50 vasikkaa (< 6 kk) sekä 1 hevonen ja 2 ponia. Eläinsuojat sijaitsevat osoitteessa Homesojankuja 21, Ilmajoki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin 11 a) kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupaasian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 120 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk), yhden hevosen ja yhden ponin. Alueella voimassa olevan asemakaavan mukaan laajennettavan lypsylehmäpihaton alueelle (ME-3) saa rakentaa enintään 175 lypsylehmän ja 170 nuoren naudan navetan tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjan tuotantohallia. Vanhan navetan sekä hevosen ja ponin tallirakennuksen alueelle (ker-l) saa sijoittaa enintään 30 lypsylehmän ja 70 nuoren naudan navetan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjarakennusta. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijaitsee noin 1,7 km Ilmajoen keskustasta koilliseen kiinteistöillä Uusitalo, Tuomisto ja Nurmio osoitteessa Homesojankuja 21, Ilmajoki. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta. Noin 160 metrin etäisyydellä laajennettavasta pihattonavetasta länteen sijaitsee broilerikasvattamo. Seuraavat kaksi broilerikasvattamoa/munituskanalaa sijaitsevat noin 420 metrin ja noin 460 metrin etäisyydellä pihattonavetan laajennusosasta koilliseen. Tilakeskuksen ympäristö on tiiviisti asuttua asemakaavoitettua aluetta. Vanhan navetan lähimmät neljä naapureiden asuinrakennusta sijaitsevat noin 45 metrin, noin 50 metrin, noin 90 metrin ja noin 100 metrin etäisyydellä. Alle 200 metrin etäisyydellä vanhasta navetasta sijaitsee 9 naapurin asuinrakennusta, rivitaloja ja vanhusten palvelutalo. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä vanhasta navetasta. Olemassa olevaa lypsylehmäpihattoa lähin asuinrakennus on nykyään hakijan omistuksessa ja se on varastokäytössä. Seuraavaksi lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 140 metrin (tilalla broilerikasvattamo), noin 150 metrin, noin 170 metrin ja noin 190 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Rakennettavan lypsylehmäpihaton laajennusosasta lähimmät asuinrakennusta sijaitsevat noin 100 metrin (hakijan omistuksessa, varastona), noin 150 metrin (tilalla broilerikasvattamo), noin 150 metrin ja noin 210 metrin

3 3 etäisyydellä. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä pihattonavetan laajennusosasta. Umpilehmäpihattoa lähin naapurin asuinrakennus on noin 80 metrin etäisyydellä ja sitä lähimmät muut naapurit sijaitsevat noin 220 metrin (itsellä broilerikasvattamo), 240 ja 280 metrin etäisyyksillä. Vasikkalaa lähimmät naapurit sijaitsevan noin 125 metrin (itsellä broilerikasvattamo) ja noin 180, 210 ja 230 metrin etäisyydellä. Noin 250 metrin etäisyydellä umpilehmäpihatosta olevan avoimen m3:n lietesäiliön (kiinteistöllä Kaunismäki) Iähimmät asuinrakennukseta sijaitsevat noin 300 metrin (hakijan omistuksessa, varastona) ja noin 310 metrin etäisyydellä. Eläinsuojat eivät sijaitse Natura-alueella tai muulla luonnonsuojelualueelia. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue (Jäppi) sijaitsee noin 3,9 km:n etäisyydellä eläinsuojista luoteeseen. Oksimäen vedenottamo sijaitsee noin 1,3 km:n etäisyydellä eläinsuojista länteen ja toiseksi lähin vedenottamo on Seppälän vesiosuuskunnan vedenottamo (Karrapörrinmäki) noin 1,4 km:n etäisyydellä eläinsuojista lounaaseen. Lähin vesistö, Kyrönjoki, sijaitsee noin 510 metrin etäisyydellä talouskeskuksesta itään. Käyttövesi hankitaan Ilmajoen kunnan vesihuoltolaitokselta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantoa ja sen laajentamista. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan eläinsuojissa voidaan ennen laajennusta pitää enintään 120 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk), yksi hevonen ja yksi poni. Maidontuotantoa laajennetaan pidentämällä nykyistä lypsylehmäpihattoa siten, että siihen tulee tilat enintään 175 lypsylehmälle ja 22 hieholle (12-24 kk). Vasikkalassa pidetään enintään 50 kpl alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa ja vanhassa navetassa enintään 33 hiehoa (12-24 kk) ja 55 lehmävasikkaa (6-12 kk). Vanhan navetan yhteydessä olevassa tallissa pidetään yhtä hevosta ja kahta ponia tai varsaa. Lypsylehmäpihaton pohjoispuolella olevassa umpilehmäpihatossa pidetään enintään 30 umpilehmää. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on yhteensä enintään 205 lypsylehmää, 55 hiehoa (12-24 kk), 55 lehmävasikkaa (6-12 kk) ja 50 vasikkaa (< 6 kk) sekä 1 hevonen ja 2 ponia.

4 4 Eläinsuojissa käytettävä vesi otetaan Ilmajoen kunnan vesijohtoverkostosta. Eläimiä ei laidunneta. Tilan tuotanto on laajennuksen jälkeen noin kg maitoa ja noin kg naudanlihaa vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Vanhan navetan ja laajennettavan lypsylehmäpihaton lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikepohjalla ovat laajennettavan lypsylehmäpihaton poikimakarsina, vasikkala, umpilehmänavetta sekä hevonen ja ponit. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kuivikelanta varastoidaan vanhan navetan yhteydessä sijaitsevassa noin 117 m3:n kokoisessa avoimessa kuivalantalassa ja vuokralantaloissa. Tilakeskuksen lantalassa on kolmella sivulla noin metrin korkuiset seinät. Lantalan pohja ja seinät ovat betonia ja pohja on lisäksi osittain päällystetty asfaltilla ja siinä on noin 50 cm:n korkuinen ajoluiska. Lantalaan kertyvät nesteet ohjataan keräilykaivon kautta pumppukaivoon ja sieltä edelleen lietesäiliöön. Lantalan ulkopuolella on asfalttinen kuormauslaatta. Pihattonavetan poikimakarsinan kuivikepohjan tilavuus on hakemuksen täydennyksen ( ) mukaan noin 63 m 3. Vasikkalan kuivikepohjan tilavuus on noin 87 m3 ja umpipihaton kuivikepohjan tilavuus on noin 180 m3. Kaikki kuivikepohjat tyhjennetään neljä kertaa vuodessa. Tilan talouskeskuksen yhteyteen ei rakenneta lisää lietesäiliötilavuutta. Vanhan navetan läheisyydessä on m3:n ja m3:n peltikatteiset lietesäiliöt sekä betonikatteiset 150 m3:n ja 69 m3:n pumppukaivot. Lietesäiliöt täytetään alakautta. Hakijalla on lisäksi oma kelluvalla turvekatteella katettu m3:n lietesäiliö kiinteistöllä Kaunismäki , Luhtaselankujan varrella noin 250 m:n etäisyydellä umpilehmäpihatosta. Hakija rakentaa uuden avoimen m3:n etälietesäiliön kiinteistölle Sillanpää , Fossilantien varrelle noin 3 km:n etäisyydelle eläinsuojista. Rakennettava etälietesäiliö katetaan kelluvalla turvekatteella ja täytetään alakautta. Tilan käytössä on lisäksi 3 vuokrattua betonikatteista lietesäiliöitä yhteistilavuudeltaan noin m3 kiinteistöllä Hakoniemi osoitteessa Hyövällinkyläntie 183 noin 6 km lounaaseen tilakeskuksesta sekä yksi betonikatteinen 288 m3:n lietesäiliö kiinteistöllä Puskanoja osoitteessa Saarakkalantie 146 noin 3,3 km tilakeskuksesta koilliseen ja yksi avoin 409 m3:n lietesäiliö kiinteistöllä Välimaa osoitteessa Varvenkyläntie 345 noin 2,8 km tilakeskuksesta luoteeseen. Eläinsuojien yhteydessä on laajennuksen jälkeen lietekuilutilavuutta 459 m3, joten tilan käytössä on laajennuksen jälkeen lietteen varastotilavuutta yhteensä m3. Lietesäiliöiden kuormausalueet ovat mursketta. Tilan käytössä on vuokrattu avoin kuivalantala (271 m3), kiinteistöllä osoitteessa Mäkikyläntie 177 Huissilla tilakeskuksesta noin 10 km länteen sekä avoin 631 m3:n kuivalantala kiinteistöllä Puskanoja 145-

5 osoitteessa Saarakkalantie 146. Hakemuksen täydennyksen ( ) mukaan tilan käyttöön on vuokrattu myös avoin kuivalantala (360 m3) kiinteistöllä osoitteessa Fossilantie 210. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 240 m3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitiloista ei muodostu WC-vesiä. Puristenesteet johdetaan 4 m3:n umpikaivoon, jossa on automaattipumppu, joka pumppaa puristenesteet lypsylehmäpihaton pumppukaivoon. Tilakeskuksen hulevesistä on laadittu asemapiirros, johon on merkitty sadevesikaivot, niiden putkitukset ja vesien johtamissuunta. Hulevesisuunnitelmaan liitetyn selvityksen ja asemapiirroksen mukaan tuotantopihan sadevedet laskevat kahta putkea pitkin umpilehmähallin takana olevaan avo-ojaan. Homesojankujan varrella oleva oja on putkitettu tilakeskuksen puolelta eli kaikki vedet menevät näitä kahta putkea pitkin umpilehmähallin takana olevaan avo-ojaan. Putket voidaan tarvittaessa tulpata ja oja on myös helppo padottaa. Pintavedet ohjautuvat asfalttipinnoilta osaksi sadevesikaivoihin ja osaksi asfalttialueiden ulkopuolelle (pellolle). Pihojen kallistukset ohjaavat hulevedet laakasiiloista poispäin, joten sadevedet eivät joudu rehun kanssa tekemisiin. Piha-alueet pidetään rehusta ja lannasta puhtaina. Säilörehun varastointi Esikuivattu säilörehu (2 700 t/v) varastoidaan esikuivattuna laakasiiloihin. Pilaantunut rehu (noin m3/v) varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pellolle lannoitteeksi. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja kuivalanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa peltoa 109,23 ha, vuokrapeltoa 76,13 ha ja sopimuspeltoa 57 ha eli yhteensä noin 242,4 ha. Lannanlevitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lanta levitetään keväällä viikoilla (60%), kesällä viikoilla (20 %) ja syksyllä viikoilla (20 %). Laidunnus Hevosen ja ponien laidunalueet vaihtelevat, mutta ovat pääosin lähellä tilakeskusta olevilla pelloilla, joista mikään ei rajoitu vesistöön. Jätteet Kuolleet eläimet (noin 8 kpl/v) varastoidaan tilalla kuivikevarastossa kiinteällä alustalla ennen toimittamista Honkajoki Oy:lle. Muovijätteet, akut, jä-

6 6 teöljyt, loisteputket ja metalliromut toimitetaan jäteasemalle ja metallinkeräykseen. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on noin litran ja litran polttoainesäiliöt, jotka sijaitsevat erillisessä katetussa ja suoja-altaalla varustetussa varastorakennuksessa. Rakennuksen pohja on betonia. Säiliöt on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa tynnyreissä konepajassa. Tilalla käytetään säilörehun teossa noin litraa säilöntäaineita vuodessa. Aineet hankitaan talvella seuraavaa satokautta varten ja varastoidaan konehallissa litran konteissa. Konehallin pohja on betonia. Kasvinviljelyssä tarvittavat torjunta-aineet ostetaan vain yhden satokauden tarvetta varten ja ne varastoidaan urakoitsijan asianmukaisessa torjuntaainevarastossa. Lannoitteet hankitaan talvikaudella ja varastoidaan konehallissa suursäkeissä. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään lukollisessa kaapissa tuotantorakennuksen yhteydessä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja eläinkuljetuksia on keskimäärin pari kertaa kuukaudessa. Rehukuljetuksia on noin kerran kuukaudessa. Aperuokinnasta johtuen liikennöintiä on talouskeskuksen sisällä päivittäin. Säilörehua sekoitetaan apevaunussa asfalttipohjaisen laatan päällä. Laajennuksen vuoksi liikennöintimäärät mieluummin vähenevät kuin lisääntyvät, koska eläinten kuljetus vuokranavettaan jää pois. Lietettä ajetaan n. viikko/levitysjakso (3 levitysjaksoa), yhteensä noin 460 kuormaa vuodessa. Säilörehua tehdään 2-3 satoa vuodessa esikuivattuna omalla ajosilppurilla. Rehun kuljetusketjuun kuuluu kolme traktoria ja rehua tehdään n. 2 päivää/sato. Säilörehua ajetaan yhteensä noin kuormaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vanhan navetan ja lypsylehmäpihaton poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojien katoilla. Lypsylehmäpihaton ilmanvaihto muutetaan laajennuksen yhteydessä luonnolliseksi, jolloin se ei aiheuta pistekuormitusta ympäristöön. Lypsylehmäpihaton sisäilma pysyy viileämpänä, joka vähentää ammoniakin muodostusta. Pihatossa on matalat lietekuilut ja raapat sekä ritilöiden päällä, että lietekuilussa. Lietekuilut tyhjätään kahdesti päivässä, joten navetan ammoniakkipitoisuus ei pääse nousemaan liian korkeaksi. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan aperuokinnalla ja rehut analysoidaan kuukausittain. Jalostukseen

7 7 kelpaamaton maito juotetaan pääosin vasikoille ja vähäinen määrä johdetaan lietesäiliöön. Lypsylehmäpihaton poistoilma tullaan johtamaan harjan kautta ulos ja tuloilma tulee seinällä olevien avattavien kennoikkunoiden kautta. Vasikkalassa on luonnollinen ilmanvaihto (poistoilmahormit katolla ja seinillä avattavat kennoikkunat). Vanhassa navetassa on avattavat kennolevyikkunat ja koneellinen ilmanvaihto. Umpipihatossa on luonnollinen ilmanvaihto ja avoin etuseinä. Laajennuksen yhteydessä rakennettava uusi lietesäiliö tehdään noin 3 km:n etäisyydelle talouskeskuksesta. Lietelanta levitetään omalla kalustolla matalamultauslaitteilla eikä pintalevitystä tehdä lainkaan. Kuivalannan levittää urakoitsija tarkkuuslevittäjällä. Talouskeskuksen lietesäiliöt täyttyvät altapäin ja ne ovat katettuja. Lannan levityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Lannoituksessa noudatetaan direktiivien mukaisia ohjeita ja lannoitussuosituksia. Asutuksen lähellä olevilla lohkoilla on pyritty välttämään lietteen levitystä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laajennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti. Tilalle on tehty karjasuojien eläinten pelastussuunnitelma liittyen vakuutusyhtiön Turvatilaohjelmaan. Tuotantorakennuksessa on valvontakamerat ja tilalla on aggregaatti. Karja ruokitaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähköstä. Laitteiden ja rakenteiden kuntoa seurataan päivittäisten toimien yhteydessä ja korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta ja on täydennetty , , Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla välisenä aikana. Kuulutus ja hakemusasiakirjat oleellisin osin ovat olleet kuulutusaikana luettavissa osoitteessa Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä

8 8 Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt lupahakemuksesta lausuntoa EteläPohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja Ilmajoen kunnanhallitukselta, kaavoitusviranomaiselta sekä ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että tilalla on voimassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa 120 lypsylehmälle, 90 hieholle ja 30 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle sekä yhdelle hevoselle ja yhdelle ponille. Lupa on myönnetty kiinteistöllä Uusitalo 3:207 sijaitseville vanhalle navetalle ja lypsylehmäpihatolle. Lupaa haetaan 205 lypsylehmälle, kk:n ikäiselle hieholle, kk:n ikäiselle hieholle ja 50 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Laajennus toteutetaan pidentämällä nykyistä lypsylehmäpihattoa 14,4 metriä pohjoiseen kiinteistön Tuomisto 3:37 puolelle. Samalla haetaan lupaa myös etäämpänä, kiinteistöllä Nurmio 3:191 olevalle, 30 ummessa olevan lypsylehmän pihatolle (hakemuksessa umpipihatto) sekä kiinteistölle Uusitalo 3:207 tehdylle vasikkalalle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jälj. ELYkeskus) toimii Antti ja Niina Yli-Ojanperän voimassa olevan ympäristöluvan valvontaviranomaisena. Valvontaviranomaiselle toimitettujen vuosiyhteenvetotietojen mukaan tilan eläinmäärät ovat toistuvasti ylittäneet voimassa olevan ympäristöluvanmukaiset enimmäiseläinmäärät. Vuosina 2013 ja 2015 ylitys on ollut 4-5 lypsylehmää ja 2-5 vasikkaa, vuonna 2016 ylitys on ollut 10 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 5 vasikkaa ja vuonna lypsylehmää, 10 hiehoa ja 30 vasikkaa. Tilalla tehdyllä määräaikaistarkastuksella on eläinpaikkojen todettu poikkeavan vuonna 2011 myönnetyn luvan perusteena olleista pohjapiirroksista. Tarkastuksella vaaditut päivitetyt pohjapiirrokset vanhan navettarakennuksen muutoksista on toimitettu ELY-keskukselle Hakemuksessa esitetty nykyinen vasikkala on toteutettu valvontatarkastuksen 2013 jälkeen eikä sitä ole valvonnallisesti hyväksytty. Myöskään etäämmällä tilan toimintakokonaisuuden käytössä olevaa umpilehmäpihattoa ei ole luvan valvontaviranomainen hyväksynyt. Vasikkalaa ja umpipihattoa tulee näin ollen tarkastella olemassa olostaan huolimatta uusina laajennusosina ja laajennuksen muutosta tulee verrata vain luvanmukaiseen tilanteeseen, ei nykyään olemassa olevaan, ilman ympäristölupaa tai valvonnallista hyväksymismenettelyä toteutettuun tilanteeseen. Lannankäsittely Laajennuksen jälkeisellä eläinmäärällä tilalla tulee olla käytettävissään lietteen varastointitilavuutta yhteensä vähintään m3 ja kuivalannan 1 010,5 m3. Muutos tarkoittaa nykyisen luvanmukaisen lietteenvarastointitila-

9 9 tarpeen 1,42-kertaistumista ja kuivalannan 20,7 -kertaistumista. Laskennallista lannanvarastointitilavuutta on riittävästi hakemuksen mukaisen enimmäiseläinmäärän tarpeisiin sekä puristenesteen, maitohuone- ja jätevesien sekä lannanvarastotiloihin kertyvien sadeveden varastoimiseen. Hajuhaitat Alueella on voimassa Herralan asemakaava, jossa hakemuksen mukaista lypsylehmäpihattoa laajennuksineen, vasikkalaa ja osaa vanhasta navetasta koskee kaavamerkintä ME-3: Kotieläintalouden suuryksikön alue. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa enintään 175 lypsylehmän ja 170 nuoren naudan navetan tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, lukuun ottamatta sikalaa tai siipikarjahallia. Määräyksen mukaan kotieläinrakennusten ilmanvaihdon ulostuloaukot on sijoitettava katolle. Osaa vanhasta navetasta koskee merkintä ker-1 (rakennusala, jolla saa sijoittaa enintään 30 lypsylehmän ja 70 nuoren naudan navetan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjarakennusta). Hakemuksen mukaisesti toteutettuna eläinsuoja on asemakaavan mukainen. Umpilehmäpihatto ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella, vaan 7 metriä asemakaava-alueen pohjoispuolella. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat lypsylehmäpihatosta tai sen suunnitellusta laajennusosasta karttatarkastelun perusteella noin 140 (itsellä broilerikasvattamo), 155, 165, 185 ja 195 metrin etäisyyksillä. Vanhaa navettaa lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat 50 ja 65 metrin etäisyyksillä, umpipihattoa lähimmät noin 80 metrin etäisyyksillä ja vasikkalaa lähimmät noin 125 (itsellä broilerikasvattamo) ja 175 metrin etäisyyksillä. Tilan ympäristö koillisesta etelään, alkaen noin 130 metrin etäisyydeltä eläinsuojista (noin 230 metrin etäisyydeltä lypsylehmäpihaton laajennusosasta) on tiiviisti asuttua asemakaavoitettua aluetta. Tiiviisti asuttu taajama-alue yltää myös tilan lounaispuolella noin 320 metrin etäisyydelle eläinsuojista. YSL 527/2014 mukaisilla eläinyksiköillä laskettuna laajennuksen jälkeen eläinsuoja on 1,61-kertainen nykyisen ympäristöluvan eläinmäärään nähden (kokonaiseläinyksikkömäärä laajennuksen jälkeen 2706 ey). ELYkeskuksen kannan mukaan hakemuksen mukainen laajennus ei KHO:n ratkaisukäytännön mukaan vastaa uutta hanketta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (YM 1/2010) mukaan etäisyys lähimpiin naapureihin kyseisen kokoisessa uudessa hankkeessa olisi suotuisissa olosuhteissa 310 metriä, normaaleissa olosuhteissa 330 m ja vaativissa 410 m. Etäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin alittavat huomattavasti suositellut etäisyysvaatimukset. Pienempää etäisyyttä suunnitellun laajennuksen yhteydessä puoltaa kuitenkin se, että hanke on olemassa olevan eläinsuojan laajennus ja kaikki tilalla olevat lietelantavarastot on katettu kiinteällä katteella. Laajennuksen yhteydessä tilakokonaisuuden

10 10 yhteyteen ei rakenneta uutta lietesäiliö- tai kuivalantalatilavuutta. Hakemuksessa on esitetty, että lypsylehmäpihaton ilmanvaihto muutetaan laajennuksen yhteydessä luonnolliseksi, mikä vähentää pistekuormitusta ympäristöön ja alentaa navetan lämpötilaa vähentäen näin ammoniakin muodostusta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan haetulle laajennukselle hakemuksen mukaisesti ei ole estettä. Muut toiminnan riskit Hakemuksen mukaan tilalla valmistetaan noin t/v esikuivattua säilörehua avonaisiin laakasiiloihin, joita on 5 kpl. Tilan laakasiiloissa on tehdyllä tarkastuksella todettu puristenestevuoto viereiseen Loukonojan laskuojaan. Selvityksen perusteella vuodon on katsottu johtuneen vanhaa navettaa lähimmästä laakasiilosta tapahtuneesta elementin rikkoutumisesta, minkä vuoksi puristenestettä on suotautunut ympäröivän maavallin läpi sadevesiviemäriin. Tarkastuksen tuloksena vuotava laakasiilo on määrätty pidettävän tyhjänä ennen korjaustoimenpiteitä, joista on tullut toimittaa korjaussuunnitelma ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä. Korjaustoimenpiteiden on tullut olla tehtynä mennessä tai ennen kuin siiloon tehdään rehua. Suunnitelmaa ei ole toimitettu ELY-keskukselle. Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon mukaan hanke sijaitsee suurimmaksi osaksi alueella, joka on asemakaavalla merkitty kotieläintalouden suuryksikön alueeksi (ME-3). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa enintään 175 lypsylehmän ja 170 nuoren naudan navetan tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjan tuotantohallia. Kotieläinrakennusten ilmanvaihdon ulostuloaukot on sijoitettava katolle. Lietesäiliö tulee rakentaa katettuna. Istutettaville alueen osille tulee istuttaa puita ja pensaita niin, että ne muodostavat näkösuojan asutuksen suuntaan. Erillisellä kiinteistöllä Nurmio ( ) sijaitseva olemassa oleva pihattorakennus, jonne on tarkoitus sijoittaa 30 umpilehmää, sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Pihatolla pidetään tällä hetkellä 40 hiehoa, jotka on siirretty tilalle n. 3,3 km etäisyydellä päätilalta sijainneelta etätilalta. Yllä mainitun pihattorakennuksen saneerausta koskevassa lupakäsittelyssä on toiminnanharjoittajalta edellytetty suunnittelutarveratkaisun hakemista. Hakemusta koskevassa rakennustarkastajan lausunnossa on mm. todettu seuraavaa: Vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäiset, koska rakennushanke on jo olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos. Rakennushanke ei aiheuta muutoksia maisemakuvaan tai kyläkuvaan. Pihattonavetaksi muuttaminen aiheuttaa uutta liikennettä raskailla ajoneuvoilla. Tilalla käyvien rehuautojen ja teurasautojen käynnit lisääntyvät. Lannan ja lietteen kuljetus pelloille tapahtuu joko traktorilla tai muulla kuljetus-

11 11 kalustolla. Kuljetuskertojen määrä riippuu tietenkin kuljetuskaluston koosta. Tämän hankkeen aiheuttama lisäliikenne ei aiheuta ongelmia. Konesuojan muuttaminen pihattonavetaksi tarkoittaa eläinyksikkömäärän lisääntymistä. Rakennuksen toiminnan luonne muuttuu merkittävästi. Uusi eläinmäärä ei lisää merkittävästi naapurikiinteistöille syntyviä häiriöitä. Suunnittelukohde sijaitsee viljellyn peltoalueen keskellä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 100, 230 ja 270 metrin etäisyydellä. Naapureita on kuultu suunnittelutarveratkaisun johdosta. Muistutuksia ei ole esitetty. Alueen nykyinen maankäyttö on tyypillistä maatalousaluetta. Alueella on voimassa yleiskaava, joka on MT-aluetta eikä alueella ole asemakaavaa. Konehallin muuttaminen pihattonavetaksi ei aiheuta kohtuuttomia haitallisia vaikutuksia luonnonoloihin, rakennettuun ja kulttuuriympäristöön, liikenteeseen tai ympäristön viihtyvyyteen. Kotieläinten pito on alueelle tavanomaista ja yhdyskuntarakenteen kannalta oikeansuuntaista. Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta päätti pidetyssä kokouksessaan ( 50) suostua hakemukseen suunnittelutarveratkaisusta. Perusteluna todettiin, että rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai muulle alueidenkäytön järjestämiselle eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. Myöskään se ei vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Ilmajoen kunnan ympäristöinsinöörin antaman lausunnon mukaan em. pihaton toiminta ei edellytä ympäristölupaa, mutta toiminnan aloittamisesta on syytä ilmoittaa Aluehallintovirastolle, joka voi tarvittaessa ottaa pihattotoiminnan huomioon päätilaa koskevassa lupapäätöksessään. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Lähin vesistö on noin 580 m:n etäisyydellä tilakeskuksesta virtaava Kyrönjoki. Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä maidontuotannon laajentamiselle kiinteistöillä , ja Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu suurimmalta osin asemakaavan mukaiselle kotieläintalouden suuryksikön alueelle. Asemakaava-alueen ulkopuolinen toiminta sijoittuu maatalousalueella olevalle kiinteistölle, jolle on suunnittelutarveratkaisun ja lupatarveharkinnan perusteella ollut mahdollista sijoittaa eläinsuoja. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (2010) mukaisen ohjeistuksen mukaisesti, mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi koko kokonaisuuden eläinmäärä huomioiden olla normaaleissa olosuhteissa noin 340 metriä. Suositusta ei kuitenkaan suoraan sovelleta olemassa olevien eläinsuojien kohdalla. Tässä tapauksessa on kyse olemassa olevan eläinsuojan asemakaavamääräykset huomioivasta laajentamisesta. Lisäksi laajennus suuntautuu poispäin asemakaava-alueen asutuksesta.

12 12 Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojien sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien sekä puristenesteiden käsittely- ja varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Hakemuksessa on niin ikään esitetty riittävät tiedot jätehuollon järjestämisestä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty saapuneet lausunnot vastineen antamista varten. Vastineessaan hakija toteaa ELY:n lausuntoon seuraavaa: Lausunnossa on mainittu eläinmäärien ylitykset. Vuonna 2017, jolloin eläinmäärä on ollut suurin, on ollut käytössä vuokranavetta, jossa on ollut tilan n. 40 tiinettä hiehoa. Hakijan tekemässä vuosi-ilmoituksessa on ilmoitettu vuokranavetassakin olevat eläimet, jotka eivät siis ole olleet talouskeskuksessa olevissa tuotantorakennuksissa. Laakasiilossa todettu rikkoontunut elementti on korjattu. Siilo syötettiin nopeasti tyhjäksi rikkoontumisen jälkeen ja elementti korjattiin keväällä 2016, jonka jälkeen vuotoja ei ole esiintynyt. Korjaussuunnitelma on jäänyt lähettämättä ELY-keskukselle. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelemättä Fossilantien läheisyyteen kiinteistölle Sillanpää rakennettavan etälietesäiliön osalta (1 500 m3, etäisyys tilakeskuksesta noin 3 km), osoitteessa Hyövällinkyläntie 183 kiinteistöllä Hakoniemi sijaitsevien kolmen vuokraetälietesäiliön osalta (yhteistilavuus m3, etäisyys noin 6 km), osoitteessa Saarakkalantie 146 kiinteistöllä Puskanoja sijaitsevan 288 m3:n vuokraetälietesäiliön ja 631 m3:n vuokraetäkuivalantalan osalta (etäisyys 3,3 km), osoitteessa Varvenkyläntie 345 kiinteistöllä

13 13 Välimaa sijaitsevan vuokraetälietesäiliön (409 m3, etäisyys 2,8 km), osoitteessa Mäkikyläntie 177 kiinteistöllä sijaitsevan vuokraetälantalan (271 m3, etäisyys noin 10 km) ja osoitteessa Fossilantie 210 kiinteistöllä sijaitsevan vuokraetälantalan (360 m3, etäisyys 2,0 km) osalta. Näiden osalta mahdollisen ympäristöluvan tarpeen arvioi Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Aluehallintovirasto ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälietesäiliön, vuokraetälietesäiliöiden ja vuokraetälantaloiden varastotilavuuksista. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti ja Niina YliOjanperälle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoella kiinteistöillä Uusitalo, Tuomisto, Nurmio ja Nurmio 2 päätökseen liitetyn asemapiirroksen ( ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 205 lypsylehmää, 55 hiehoa (12-24 kk), 55 lehmävasikkaa (612 kk) ja 50 vasikkaa (< 6 kk). Lisäksi tilalla on 1 hevonen ja 2 ponia. Lypsylehmäpihatossa on tilat enintään 175 lypsylehmälle ja 22 hieholle (12-24 kk). Vasikkalassa on tilat enintään 50 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle ja vanhassa navetassa enintään 33 hieholle (12-24 kk) ja 55 lehmävasikalle (6-12 kk) sekä 1 hevoselle ja 2 ponille. Lypsylehmäpihaton pohjoispuolella olevassa umpipihatossa on tilat enintään 30 umpilehmälle. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Eläinsuojien rakenteet, lannan ja jätevesien varastointi, hulevesien käsittely ja laiduntaminen 1. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet ja muut eläinsuojissa muodostuvat pesuvedet, säilörehun puristenesteet, lietesäiliöiden sadevedet ja kuivalantaloiden sadevedet on varastoitava vesitiiviistä materiaalista tehdyissä lietesäiliöissä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Lietesäiliöissä tulee olla varastointitilavuutta (12 kk) eläinsuojien lietteille, kattamattomien lietesäiliöiden sadevesille ja kelluville katteille sekä lantaloiden sadevesille vähintään m3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja säilörehun puristenestekaivon hyötytilavuus.

14 14 Uusi m3:n etälietesäiliö tulee olla käytettävissä ennen lypsylehmäpihaton laajennusosan käyttöönottoa. 2. Kuivikelanta ja pilaantunut rehu tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa kuivalantaloissa siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Kuivikelannan, pilaantuneen rehun ja kuivalantaloiden sadevesien varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään m3. Tilakeskuksessa käytössä olevassa nykyisessä kuivalantalassa tulee olla vesitiiviistä materiaalista rakennettu vähintään 50 cm:n korkuinen ajoluiska. 3. Lypsylehmäpihaton laajennusosan pohjarakenteet ja lietekuilut tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös käyttöönotettavan umpilehmäpihaton ja nykyisten eläinsuojien pohjarakenteet, käyttöön jäävien/tulevien lietesäiliöiden, lietteen pumppukaivojen, lietekuilujen sekä laakasiilojen tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. 4. Tilakeskuksessa olevien lietesäiliöiden (1 641 m3, m3) ja lantalan (117 m3) sekä umpilehmäpihatosta noin 250 m etäisyydellä olevan m3:n lietesäiliön kuormausalueet tulee olla tiivispohjaista materiaalia (esim. betonia tai asfalttia). Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Laakasiilojen kuormausalueet tulee pitää asfalttipintaisina. 5. Eläinsuojien piha-alueiden hulevedet tulee johtaa hakemukseen liitetyn hulevesisuunnitelman mukaisesti. Hulevesien ojaan johtaviin purkuputkiin tulee asentaa sulkuventtiilit ja näytteenottokaivot, josta voidaan tarvittaessa ottaa vesinäyte hulevesien analysointia varten. Hulevesien purkuputket tulee sulkea välittömästi, mikäli hulevesien keräilyalueella tapahtuu vuotoja, jotka voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumista. 6. Lietteiden ja kuivikelannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa tiivispohjaisella alustalla siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteiden ja kuivikelannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mahdolliset vauriot tulee korjata välittömästi. 7. Hevosen ja ponien tallirakennuksen sekä niiden laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laidunalueelle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti kuivalantalaan. Mahdollisia vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Laidunalue tulee pitää hyvässä ja siistissä

15 15 kunnossa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei aiheudu ja että siitä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. Lannan hyödyntäminen 8. Lietelanta, kuivikelanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, ja rehujätteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Niitä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen ja kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 191 ha. Peltopinta-alassa tulee lisäksi ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden/-kaistojen vaatimat pinta-alat. 9. Lietteen, kuivikelannan, pesuvesien ja puristenesteiden kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee kuljetuksen keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa viipymättä. 10. Lietteen, kuivikelannan, pesuvesien ja puristenesteiden kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee kuljetuksen keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa viipymättä. 11. Pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivikelantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivikelanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään m levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lietteellä tai kuivalannalla. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 12. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/kuivikelannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty tässä pää-

16 16 töksessä ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014). Hajuhaittojen vähentäminen 13. Tilakeskuksessa sijaitsevat lietesäiliöt (1 641 m3 ja m3) tulee pitää katettuina kiinteällä katteella (esim. peltikatteella) ja lietteen pumppukaivot (150 m3 ja 69 m3) betonikansilla. Lietesäiliöt (1 641 m3 ja m3) ja lietteen pumppukaivot (150 m3 ja 69 m3) tulee täyttää alakautta. Umpilehmäpihatosta noin 250 metrin etäisyydellä Luhtaselankujan varrella oleva m3:n lietesäiliö on pidettävä katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella (turve tms. materiaali) ja sen täyttäminen tulee tehdä lietepinnan alapuolelta. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. 14. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos rakennusten katolle sijoitettujen poistoilmahormien tai kattoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivikelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivikelantalan, laakasiilojen ja säilörehun puristenestesäiliön ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. 15. Liete- ja kuivikelannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville. Lietelannan levityksessä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä sijoittavaa levitintä. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla muualle kuin kasvustoon levitettävän liete- ja kuivikelannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee valita niin, että naapurustolle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Liete- ja kuivikelannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Säilörehun varastointi 16. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun peittäminen on tehtävä huolellisesti. Säilörehun puristenesteet on kerättävä talteen ja johdettava tai pumpattava katetusta ja vesitiivistä materiaalia olevasta umpisäiliöstä lietesäiliöön/lietelannan pumppukaivoon tai ne tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. Umpisäiliön täyttymistä tulee tarkkailla säännöllisesti ylivuotojen estämiseksi. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pelloilla. Meluhaitan vähentäminen 17. Eläinsuojien toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa melulle altistuvien asuin- tai loma-asuntokiinteistöjen piha-alueilla ylittää päiväaikaan klo 07-

17 17 22 keskiäänitasoa 55 db (LAeq) ja yöaikaan klo keskiäänitasoa 50 db (LAeq). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Lietelannan, kuivikelannan, eläinten ja rehujen kuljetukset tulee pyrkiä järjestämään arkipäivisin (ma-pe) klo 6-22 välisenä aikana. Jätteet, eläinjätteet sekä haittaeläinten ja kärpäshaittojen torjunta 18. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja säilytettävä erillään toisistaan. Jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi, tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten (Lakeuden jätelautakunta) mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli kaatopaikalle aiotaan toimittaa muuta kuin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä, on jätteen kaatopaikkakelpoisuus selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti ja asiasta on etukäteen sovittava kaatopaikan hoidosta vastaavan kanssa. 19. Vaaralliset jätteet kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket sekä käyttökelvottomat torjunta-aineet, on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa katetussa varastopaikassa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. 20. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata maahan. Jos eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla 3 vrk tai pidempään ja muuna aikana yli 2 vrk, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja haittaeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin.

18 Haittaeläinten kuten rottien esiintymistä on ehkäistävä mm. pitämällä tilakeskuksen alue siistinä ja tarvittaessa haittaeläimiä on torjuttava. Tarvittaessa kärpäshaittoja on vähennettävä käyttämällä ainakin kesäaikana eläinsuojissa kärpäshaittojen torjuntaan soveltuvia kemiallisia ja/tai biologisia keinoja. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi 22. Kemikaalit ja öljytuotteet on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Öljytuotteet ja vaarallisiksi luokitellut kemikaalit tulee säilyttää lukitussa, katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden ja astioiden tulee olla kannellisia ja niissä tulee olla asianmukaiset merkinnät sisällöstä. Polttonestesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Maanpäällisten tankkauskäytössä olevien polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset polttoainevuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Tankkauskäytössä olevien polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuja ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai vastaavilla laitteilla. Polttoainesäiliöiden täyttö- ja tankkauspaikat tulee päällystää tiiviillä pinnoitteella esim. betonilla tai asfalttibetonilla mennessä. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Vahinkotapauksista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 23. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivikelantaloiden, laakasiilojen ja säilörehun puristenestekaivojen rakenteita sekä polttonestesäiliöitä ja jätehuoltotiloja tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. 24. Peltoon levitettävästä lietteestä ja kuivikelannasta tulee tehdä lantaanalyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 25. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa ainakin seuraavien asioiden osalta ja niitä koskevat tiedot tulee raportoida vuosittain: eläinmäärät eläinsuojittain (erikseen lypsylehmät, hiehot kk, lehmävasikat 6-12 kk ja vasikat alle 6 kk)

19 19 toiminnassa muodostuvan lietteen ja kuivikelannan sekä pesuvesien määrä (m3/vuosi) lietelannan ja kuivikelannan sekä pesuvesien toimituspaikat tai vastaanottajat sekä määrät ja -ajankohdat mahdolliset sopimukset lannan toimittamisesta ympäristöluvalliseen laitokseen uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset viimeisimmän lanta-analyysin tulokset kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista ja kopiot mahdollisista siirtoasiakirjoista tiedot toiminnan kannalta merkittävistä häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Häiriö- ja poikkeustilanteet 26. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka 27. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata hajupäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lantavarastoihin, lannankäsittelyjärjestelmiin ja säilörehun varastointiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa.

20 20 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 28. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmäärään, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista sekä toiminnan lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Käyttöönottoilmoitus 29. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lypsylehmäpihaton laajennuksen ja rakennettavan etälietesäiliön sekä hulevesien tarkkailukaivojen valmistumisesta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetty etälietesäiliö (1 500 m3) kiinteistöllä , kiinteistöllä sijaitsevat kolme vuokraetälietesäiliötä (yhteistilavuus m3), kiinteistöllä sijaitseva vuokraetälietesäiliö (288 m3) ja vuokraetäkuivalantala (631 m3) ja kiinteistöllä sijaitseva vuokraetälietesäiliö (409 m3), kiinteistöllä sijaitseva vuokraetäkuivalantala (271 m3) ja kiinteistöllä sijaitseva vuokraetäkuivalantala (360 m3) eivät muodosta eläinsuojien kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin kohdassa 3 ja 41 :ssä tarkoitettua teknistä tai toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja edellä mainittujen liete- ja lantavarastojen keskinäisten etäisyyksien (vuokraetälietesäiliö noin 2,8 km, etälietesäiliö noin 3 km, vuokraetälietesäiliö ja vuokraetäkuivalantala noin 3,3 km, kolme vuokraetälietesäiliötä noin 6 km, vuokraetäkuivalantala noin 10 km ja vuokraetäkuivalantala 2,0 km) vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

21 21 Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä sekä toimista häiriöja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Ympäristönsuojelulain 62 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöjen, toiminnan ja jätehuollon tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Eläinsuojien laajennukset voimassaolevaan ympäristölupaan nähden Hakemus koskee toiminnan laajentamista siten, että olemassa olevaa lypsylehmäpihattoa pidennetään noin 14,5 metriä pohjoiseen, poispäin lähimmistä naapureista. Pihattoon tulee tilat enintään 175 lypsylehmälle ja 22 hieholle (12-24 kk). Lypsylehmäpihaton pohjoispuolella olevaan umpilehmäpihattoon sijoitetaan enintään 30 umpilehmää. Myös vasikkala on laajennus nykyiseen ympäristölupaan nähden ja siinä pidetään enintään 50 kpl alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa.

22 22 Rakennettavan lypsylehmäpihaton laajennusosasta lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 100 metrin (hakijan omistuksessa, varastona), noin 150 metrin (tilalla broilerikasvattamo), noin 150 metrin ja noin 210 metrin etäisyydellä. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä pihattonavetan laajennusosasta. Umpilehmäpihattoa lähin naapurin asuinrakennus on noin 80 metrin etäisyydellä ja sitä lähimmät muut naapurit sijaitsevat noin 220 metrin (itsellä broilerikasvattamo), 240 ja 280 metrin etäisyyksillä. Vasikkalaa lähimmät naapurit sijaitsevan noin 125 metrin (itsellä broilerikasvattamo) ja noin 180, 210 ja 230 metrin etäisyydellä. Vanhaa navettaa lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 45, 50, 90 ja noin 100 metrin etäisyyksillä. Alle 200 metrin etäisyydellä vanhasta navetasta sijaitsee 9 naapurin asuinrakennusta, joiden joukossa on rivitaloja ja vanhusten palvelutalo. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä vanhasta navetasta. Noin 250 metrin etäisyydellä umpilehmäpihatosta olevan avoimen m3:n lietesäiliön (kiinteistöllä Kaunismäki) Iähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 300 metrin (hakijan omistuksessa, varastona) ja noin 310 metrin etäisyydellä. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan hakemuksen mukaiselle maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle, koska eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminta on voimassaolevan asemakaavan mukaista. Eläinsuojat ja lannan varastointitilat eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antamassa lupapäätöksessä enintään 120 lypsylehmän, 90 hiehon ja 30 vasikan (alle 6 kk), yhden hevosen ja yhden ponin eläinsuojatoiminnan osalta, mikä vastaa eläinyksikön eläinsuojaa. Hakemus koskee nyt enintään 205 lypsylehmän, 55 hiehon (12-24 kk), 55 lehmävasikan (6-12 kk) ja 50 vasikan (< 6 kk) sekä 1 hevosen ja 2 ponin eläinsuojien tilakeskusta, mikä vastaa eläinyksikön eläinsuojien kokonaisuutta. Verrattaessa tilan tulevaa eläinmäärää nykyisen ympäristöluvan mukaiseen eläinmäärään (1 022 ey), laajennettu toiminta on noin 1,6 -kertainen.

23 23 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan uusien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on hakemuksen mukaisella eläinmäärällä (1 621 eläinyksikköä) suotuisissa olosuhteissa 310 m, normaaleissa olosuhteissa 330 m ja vaativissa olosuhteissa 410 m. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 45 metrin etäisyydellä hakijan vanhasta navetasta, jota ei laajenneta. Laajennettavista eläinsuojarakennuksista lähimmäksi naapuria sijoittuu 30 umpilehmän eläinsuoja noin 80 metrin etäisyydelle. Lypsylehmäpihaton laajennusosasta naapurit sijoittuvat noin 150 metrin etäisyydelle ja vasikkalasta noin 125 (naapurilla broilerituotantoa) ja 180 metrin etäisyydelle. Laajennushankkeissa suojaetäisyyksiksi lähimpiin häiriintyviin kohtaisiin voidaan hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Etäisyyksien mittaukset perustuvat Maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelun karttaohjelmaan. Tilakeskukseen ei rakenneta laajennuksen yhteydessä uusia lantavarastoja eikä rehuvarastoja. Luvassa on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi määräykset mm. lietesäiliöiden (1 641 m3, m3 ja m3) täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta ja niiden pitämisestä katettuna kiinteällä katteella/kelluvalla katteella sekä lietteen pumppukaivojen pitämisestä katettuna betonikansilla. Lisäksi on annettu määräyksiä eläinsuojien poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien/avoharjan kautta. Ottaen huomioon eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, toiminta ei todennäköisesti aiheuta yksinään eikä alueen muiden eläinsuojien kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ratkaisussa on otettu huomioon Kokemäenjoen-SaaristomerenSelkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi ja Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien rakenteita, lannan ja jätevesien varastointia, hulevesien käsittelyä ja laiduntamista koskevat lupamääräykset 1-7 Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannan varastointitilojen vesitiiveys on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesitiiviillä tar-

24 24 koitetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa (MMM-RMO C4) vähintään K30-2 luokan betonia vastaavaa vesitiiveysluokkaa. Vaadittavan 12 kk:n varastointitilavuuden laskennassa käytetyt lantakertoimet ja sadevesimitoitus perustuvat maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (1250/2014). Muut varastointitilavuuslaskelmissa käytetyt kertoimet perustuvat ympäristöministeriön v julkaisemaan kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen. Tilalla muodostuu lietelantaa yhteensä m3 kun lietelantaa lasketaan muodostuvan 25,5 m3 lypsylehmää kohden, 8,5 m3 hiehoa kohden ja 7,2 m³ 6-12 kk:n ikäistä lehmävasikkaa kohden vuodessa. Eläinsuojien pesuvedet on huomioitu lantakertoimissa. Tarvittavassa lietesäiliötilavuudessa on lisäksi huomioitu maitohuoneen pesuvedet (240 m3), koska tila on korkeatuottoinen (maidontuotanto > kg lypsylehmää kohden vuodessa). Lietesäiliöihin kertyville sadevesille ja m3:n lietesäiliön kelluvalle katteelle tarvitaan varastointitilavuutta yhteensä 412 m³. Sade- ja sulamisvesien laskennallinen määrä on arvioitu kelluvalla katteella katetussa m3:n lietesäiliössä kertomalla lietesäiliön pinta-ala 0,5 metrillä ja lisäksi kelluvalle katteelle on varattu 0,1 m x avoimen säiliön pinta-ala (m2) m3:n etäsäiliössä ja 409 m3:n vuokraetälietesäiliössä sadevesien laskennallinen määrä on arvioitu kertomalla lietesäiliön pinta-ala 0,3 metrillä. Kuivalantaloissa muodostuu lisäksi sadevesiä noin 60,2 m3, joista osa imeytetään kuivikkeisiin. Lietteitä, puristenesteitä, maitohuoneen jätevesiä ja lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden sadevesiä muodostuu siten yhteensä noin m 3. Tilalla on lietelannan varastointitilavuutta lietesäiliöissä yhteensä noin m3 ja lietekuiluissa on 459 m3. Lietteen varastointitilavuutta (yhteensä noin m3) on riittävästi eläinsuojien tarpeeseen (6 147 m3) nähden kun tilalle rakennetaan uusi noin m3:n suuruinen etälietesäiliö hakemuksen mukaisesti. Vasikkalasta ja vasikoiden karsinoista, umpilehmäpihatosta ja lypsylehmäpihaton poikimakarsinoista muodostuu hakemuksen mukaan kuivikelantaa yhteensä noin m3/v. Pilaantunutta rehua muodostuu noin 20 m3/v ja osa lantaloiden sadevesistä imeytetään lantaan. Tilalla on käytettävissä kuivikelannan, pilaantuneen rehun ja lantaloiden sadevesien varastointiin noin 1380 m3, joten tilavuus on riittävä. Umpipihaton, vasikkalan ja pihattonavetan kestokuivikepohjien varastotilavuutta ei voida laskea varastotilavuuteen, koska ne tyhjennetään 4 kertaa vuodessa. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan kuormausalueiden kovapohjaisuuden vaatimus perustuu eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen 1250/2014. Ti-

25 25 lakeskuksessa olevien lietesäiliöiden (1 641 m3, m3) ja kuivalantalan (117 m3) sekä tilakeskuksen läheisyydessä olevan m3:n lietesäiliön kuormausalueiden tiivispohjaisuuden vaatimus (esim. asfaltti tai betoni) on tarpeen suurien liete- ja lantamäärien vuoksi. Hulevesilinjan sulkuventtiilit ja tarkastuskaivot ovat tarpeen mahdollisessa onnettomuustilanteessa syntyvien ympäristölle haitallisten hulevesien pysäyttämiseksi ja tarkkailemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys kuivalannan säännöllisestä poistamisesta kuivalantalaan on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 8-12 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan peltoa tarvitaan vähintään yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden sekä 1 hehtaari 2 hevosta tai 3,5 ponia kohden. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä tarvitaan siten peltoa lannanlevitykseen vähintään 191 ha. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi pelto-alaa (noin 233 ha) lannanlevitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietteen, lannan ja pesuvesien käyttöä pohjavesialueilla on rajoitettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Hajuhaittojen vähentämistä koskevat lupamääräykset Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Tilakeskuksessa sijaitsevat lietesäiliöt on määrätty pidettäväksi katettuina kiinteällä katteella (esim. peltikatteella) ja lietteen pumppukaivot betonikansilla sekä täytettäviksi alakautta, mikä estää lietteestä aiheutuvia hajuhaittoja. Mää-

26 26 räys m3:n lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on tarpeen myös haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien tai kattoharjan kautta. Lietteen ja lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lantalan, lietesäiliöiden ja säilörehun varastointitilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Alle 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevat pellot ovat samalla toiminta-alueella eläinsuojien kanssa. Kyseisten peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden takia tarpeen tarkastella yhdessä eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla liete- ja kuivikelannan multaaminen neljän tunnin kuluessa levityksestä on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Säilörehun varastointia ja melua koskevat lupamääräykset Määräykset säilörehun ja rehujätteen varastoinnista sekä puristenesteiden johtamisesta ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Puristeneste on ravinnepitoista, minkä vuoksi mahdollinen puristeneste tulee ottaa talteen ja levittää lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräys lietelannan, kuivikelannan, eläinten ja rehujen kuljetuksista on annettu liikenteestä aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi. Jätteitä ja eläinjätteitä sekä haittaeläinten ja kärpäshaittojen torjuntaa koskevat lupamääräykset Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäise-

27 27 miseksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan ruhojen varastointipaikan lämpötilan tulee olla jäähdytetty (suosituslämpötila enintään 6 C), mikäli ruhoja varastoidaan sulan maan aikana yli kaksi vuorokautta tai pakkasjakson aikana yli kolme vuorokautta. Haittaeläinten torjunta ja kärpäshaittojen vähentäminen ovat tarpeen mm. asutukselle aiheutuvan viihtyvyyshaitan vähentämiseksi. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 22 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia sekä polttonestesäiliöiden tankkaus- ja täyttöpaikan tiivistämistä koskevat määräykset on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset Tarkkailemalla säännöllisesti lantavarastojen, polttonestesäiliöiden ja niiden tankkausalueen sekä jätehuoltotilojen kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vaurioiden ilmaannuttua. Lanta-analyysien avulla ravinteet saadaan kohdennettua pelloille oikein ja vältetään ylilannoitus. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 26 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 27 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.

28 28 Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 28 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 29 Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on huomioinut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita ratkaisusta ja lupamääräyksistä 1-8 ja ilmenevällä tavalla. Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä 2, 3 ja 17 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Korvattavat lupapäätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan (diaarinumero LSSAVI/436/04.08/2010, Nro 77/2011/1) kokonaisuudessaan. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

29 29 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 5, 11, 12, 16-17, 27, 29, 34, 41, 4849, 52-53, 58, 62, 70, 170, , 198 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1, 8, 11-15, 23 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 8, 13, 29, 72, 118, Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMMRMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, joten käsittelymaksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös hakija Ilmajoen kunta Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Ilmajoen kaavoitusviranomainen

30 30 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä. Ilmoitus ilmoitustauluilla ja internetissä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa sekä Ilmajoki-lehdessä. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

31 31 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1. Sijaintikartta 2. Asemapiirros 3. Valitusosoitus Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Heikki Pajala. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

32 32 Yli-Ojanperän tilakeskuksen sijainti Ilmajoella. LIITE 1