HÄMEENLINNAN ROTARYKLUBIN CHARTERJUHLA

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN ROTARYKLUBIN CHARTERJUHLA Esko Mäkinen ARVOISAT ROTARISISKOT JA VELJET Juuri tänään on kulunut 80 vuotta siitä, kun Hämeenlinnan Rotaryklubin perustajajäsenet (charterjäsenet) kokoontuivat hotelli Aulangolle charterjuhla kokoukseen. Kerron aluksi lyhyesti juhlaa edeltäneistä tapahtumista. ROTARYLIIKKEEN TOIMINTA SUOMESSA Ensimmäisenä rotaryklubina Suomessa aloitti toimintansa Helsingin Rotaryklubi. Hämeenlinnan Rotaryklubin toiminta Suomessa alkoi Klubi merkittiin kansainväliseen Rotaryjärjestön rekisteriin numerolla 4924, kahdeksantena klubina Suomessa. Hämeenlinnan Rotaryklubin kummina toimi Tampereen Rotaryklubi. (HÄMEENLINNAN ROTARY KLUBIN PERUSTAMISNEUVOTTELUT) Vuoden 1938 keväällä Piirigovernor Marcus Tollet antoi tehtävän Tampereen Rotaryklubille ja erityisesti sen jäsenelle Toivo Kaipiolle tehtävän neuvotella, olisiko mahdollista perustaa Hämeenlinnaan rotaryklubia. Asiaan vaikutti tietysti myös se, että Hämeenlinna oli läänin pääkaupunki. Neuvottelut aloitettiin maaherra Sigurd Mattssonin luona. Kevättalvella 1938 Kaipio tuli eräiden muiden Tampereen klubin rotarijäsenten kanssa asiaa esittelemään joukolle hämeenlinnalaisia vaikuttajia. Ensimmäisellä käynnillä klubin perustamisasia ei edennyt. Rotaryliikettä pidettiin silloin vielä jonkinlaisena salaseurana. Innokkaan rotari Toivo Kaipion johdolla Tamperelaiset rotarit kuitenkin jatkoivat lääninhallituksen tiloissa kokousten pitoa, joissa sinne kutsutut hämeenlinnalaiset saivat rauhassa ja huolella perehtyä rotariasiaan. TUTUSTUMINEN ROTARYN PERUSASIOIHIN Istunnoissa he tutustuivat Chicagossa perustettuun rotaryjärjestöön. Järjestön perustivat asianajaja Paul Harris ja hänen kolme ystäväänsä. Ensimmäiseksi tehtäväkseen he ottivat kotikaupunkinsa liikemoraalin parantamisen. Tavoitteeseen he uskoivat pääsevänsä tutustuttamalla kaupungin liikemiehet toisiinsa. Toiminta-ajatus laajeni pian koskemaan liike-elämän kehittämisestä myös muiden elämänalojen kautta yhteiskunnan kehittämiseen.

2 Kerran viikossa tapahtuvat kokoukset sitouttivat jäsenet ystävystymään toisiinsa ja oppimaan toisiltaan uudenlaisia tapoja toimia. He oppivat tarkemmin tietämään mitä toinen työkseen tekee ja mitä harrastaa. Tutustumista auttoi se, että viikkokokouksen esitelmän piti kukin jäsen vuorollaan pääsääntöisesti aina omasta toimintakentästään, tai harrastuksistaan. ALKUKESKUSTELUISSA TAMPEREEN ROTARIT ESITTELIVÄT MYÖS TOIMINNAN EETTISEN KIVIJALAN Rotarytoiminnassa eettisyys kuuluu tapaan elää, ja yhteistoimintaan muiden ihmisten kanssa. On syytä pohtia tekoa suunnitellessaan, mikä teosta tekee oikean tai mikä väärän. On myös syytä miettiä pitääkö suunnittelu toteuttaa, vai onko parempi, että sen teon jättää tekemättä. ROTARYTOIMINNAN YDINARVOT Ovat: toveruus, rehellisyys, moninaisuus, palvelu ja johtajuus. Kaipio painotti, että nämä arvot ovat yhteisesti hyväksyttyjä koko kansainvälisessä rotarymaailmassa ja toimivat rotarina olemisen perustana. Rotarin tehtävänä on palvella muita, edistää rehellisyyttä, lisätä kansainvälistä yhteisymmärrystä sekä edistää hyvää tahtoa ja rauhaa liikemaailman, ammattiryhmien ja yhteiskunnan johtohenkilöiden välisen toveruuden avulla. Edelleen rotarin tehtävänä on rohkaista ja vaalia palvelemisen ihannetta kaiken arvossapidetyn yritteliäisyyden perustana. Palvelumieli itsekkyyden edelle. PERUSTAMISKOKOUS Toukokuussa 1938 oli päästy niin pitkälle, että kutsuttiin viisitoista asiasta kiinnostunutta hämeenlinnalaista vaikuttajaa kokoukseen Kaupungin Hotelliin. Miehet olivat parhaassa työiässään. Heistä kaksitoista oli vuotiaita. yksi 50, yksi 52 ja yksi 63 vuotias. He vielä kerran makustelivat jo aikaisemmin kuultuja rotarien toiminnalleen omaksumia arvoja. Pitivät niitä hyvinkin oikeina. Joukon vanhin, 63 vuotias, kaupungin rahatoimesta vastannut Akseli Koponen totesi: Tuollaisten arvojen mukaan sitä jotenkin on yritettykin toimia, mutta on tullut lipsuttuakin. Kuulostaa tosi hienolta, että tämän tyyppisten asioiden puolustamiseen on perustettu järjestö, joka on 34 vuodessa levinnyt hyvin moneen maahan, kyllä minä ainakin puollan klubin perustamista. Innostuneiden puheenvuorojen jälkeen kokouksen tuloksena päätettiin yksimielisesti perustaa Hämeenlinnan Rotaryklubi. Klubin ensimmäiseksi presidentiksi jäsenten joukosta valittiin lääninkamreeri Einar Lang.

3 TAKAISIN CHARTERJUHLAAN Charterjäsenet puolisoineen kulkivat Aulangolle pirssiautoilla tai linja-autolla. Klubin perustamista onnittelemaan juhlaan saapuivat myös yhtä klubia lukuun ottamatta kaikkien jo aikaisemmin Suomessa toimineiden klubien edustajat puolisoineen. He olivat Hämeenlinnaan matkustaneet junalla muun muassa Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Porista, Oulusta ja Viipurista. Rautatieasemalta heidät kuljetti Karlbergiin jo muutamia vuosia linjaa Hämeenlinna Aulanko (Karlberg) ajanut Vekka - liikenteen omistama Pikku - Reo linja-auto. Auto oli 20 paikkainen kaunis, pyöreäkulmainen nokka-malli. Charter-juhlan tärkeys viestittyi myös siitä, kun vierailijat olivat näin pitkien matkojen takaa tulleet toivottamaan uusia rotareita tervetulleeksi joukkoonsa. Ohjelmaan kuului arvokkaita puheita, musiikkiesityksiä y.m. Ilta kului vilkkaassa seurustelussa loistokkaan päivällisen ohella. Juhlassa myös vieraat pitivät puheita ja lahjoittivat alkavalle klubille klubin toimintaan liittyviä lahjoja. Muun muassa: Helsingin klubi suurehkon rotarypyörän, Tampereen klubi puheenjohtajan nuijan, Porin klubi puheenjohtajan nuijan, jonka oli määrä kiertävänä joutua lukitsemaan uusien klubien päätöksiä. Viipurin klubi lahjoitti Nimikirjan. Oulun klubi äänestysmaljan. PIKKU REO JA HÄMEENLINNAN ROTARYKLUBI On syytä tässä yhteydessä kertoa miten Pikku Reo liittyy Hämeenlinnan Rotaryklubiin. Pikku - Reon korin oli valmistanut Tamperelainen korivalmistaja Kaipio Oy. Sen yrityksen johtaja/omistaja Toivo Kaipio toimi Tampereen klubin jäsenenä Hämeenlinnan Rotaryklubin perustamisen tärkeämpänä puuhamiehenä ja kummina. Pikku Reon entisöinti ryhmän puheenjohtajana toimi klubimme jäsen Antero Lähteenmäki. Historiikin Pikku Reon vaiheista kirjoitti klubimme jäsen Stuart Köhler. Minulle Stuart lahjoitti kirjan omistuskirjoituksella Kirjailija kollegalle Esko Mäkiselle ystävyydellä Stuart Köhler. Toivon, että veli Antero Lähteenmäki kertoo tässä mainitusta harrastuksestaan jossakin klubiesitelmässä. Hotelli Aulanko tunnettiin Hotelli Karlberginä. Nimi oli perua alueen aikaisempien omistajien nimestä. Aulanko taas merkitsi koko Aulangon puistoaluetta.

4 UUDEN ROTARYKLUBIN ALKAVA TOIMINTA Vastaperustetun Hämeenlinnan Rotaryklubin toiminta alkoi vireästi. Lähestyvän sodan uhka kuitenkin varjosti klubin toimintaa. Sota aikana kaikkia viikkokokouksia ei voitu pitää. Poimin klubin toiminnasta vain pari nuorisotoimintaan liittyvää jatkuvaa toimintamuotoa nimittäin Nuorisovaihdon ja Kummilapsitoiminnan. NUORISOTOIMINTA Ensimmäisen klubin historiikin kirjoittaja Akseli Koponen toteaa historiikissaan. Jo vuonna 1942 kiinnittivät klubin jäsenet huomiota nuorison keskuudessa hirvittävässä määrin kasvaneeseen rikollisuuteen ja ryhtyivät yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa etsimään ja toteuttamaan toimenpiteitä nuorison ohjaamiseksi parempiin harrastuksiin. Niistä voisi mainita Rotarymajan ympäriuinnit. Kansainvälisenä tulee mainita hyvin tärkeä nuorisovaihto-ohjelma, joka jatkuu vuosittaisena toimintana. Nyt usean vuoden ajan klubimme osalta sen toiminnasta on vastannut Anne Ranta Eskola. Klubimme on vuosittain lähettänyt koko ajan yhden tai kaksi vaihto-oppilasta. KLUBI LASTEN KUMMINA Klubimme otti jo vuonna 1943 kummilapsikseen kaksi sotaorpoa. Toinen heistä oli 7 kuukauden ikäinen ja toinen 13 vuoden ikäinen. Klubi toimi heidän tukenaan raha-avustuksin ja muun huolenpidon avulla, aina heidän aikuistumiseensa saakka. Pekka Nissilä on jo usean vuoden ajan toiminut nykykummilapsemme Lacaine Dina Andagin yhteyshenkilönä. Lacainen kotimaa on Kamerun, joka sijaitsee Keski Afrikassa. Pekka on useasti antanut selostuksen klubin viikkokokouksissa kummilapsemme nykyisistä elämänvaiheista. Lacaine on yksinhuoltaja äidin nyt noin 15 vuotias tytär. Klubimme nykyisestä toiminnasta olen vain joiltakin osin lyhyesti maininnut, sehän ei kuulunutkaan esitykseni aihepiiriin. Esitykselläni toivoisin pienessä määrin vahvistavani sitä miksi vielä nytkin kannattaa olla rotari. Miten sen hyviä arvoja voin itse toteuttaa kaikissa elämänsä toimissa. Nämä arvot ovat säilyneet Rotaryjärjestön arvoina koko sen 114- vuotisen taipaleen ajan. Miten omalta osaltani voin pyrkiä tukemaan ja vahvistamaan klubin nykyistä ja tulevaa toimintaa. Kiitoksia. Esko Mäkinen

5