Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäyttö pellonparannuksissa ja maatilainfran korjauksissa -viljelijäkyselyn tulokset

Transkriptio

1 Gaudia Tutkimus Oy yhteistyössä AF-Innova: Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäyttö pellonparannuksissa ja maatilainfran korjauksissa -viljelijäkyselyn tulokset Raportti / Osio 1 1

2 Sisällys 1. Selvityksen tausta Selvityksen toteutus Viljelijöille suunnatun verkkokyselyn tulokset Taustatekijät Pellonparannustarpeet ja peltolohkojen yhdistämistarpeet Maatilainfraan liittyvät maa-ainestarpeet Perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden hidasteet Pellonparannus- ja maatilainfran parannustoimenpiteiden edistäminen Rakennustyömaiden ylijäämämaiden käytön kiinnostavuus ja lisääminen Lisätiedon tarpeet Johtopäätökset

3 1. Selvityksen tausta Tämä markkinapotentiaaliselvitys on osa kehityshanketta, jonka päätavoitteena on tehdä tunnetuksi ja edistää tyhjien tuotantorakennusten ja vajaakäyttöisten maa-, metsä- ja vesialueiden resurssitehokkuutta, uusiokäyttöä ja erilaisia ansaintalogiikkaratkaisuja. Markkinapotentiaaliselvitys kohdistui infran- ja talonrakennustyömailla syntyvien ylimääräisten pilaantumattomien maa-ainesten hyötykäyttöön kehittämiseen maatiloilla. Näkemyksiä hyötykäytön mahdollisuuksiin haettiin niin maanviljelijöiltä (osio 1) kuin rakennusyhtiöiltä (osio 2). Onko ja kuinka paljon maatiloilla on mahdollisuuksia käyttää ylijäämämaa-aineksia ja missä tilanteissa maanviljelijöillä on mahdollisuus saada maiden vastaanotosta porttimaksutuloa. Minkälaisia kokemuksia viljelijöillä on ylijäämämaaainesten vastaanotosta. Paljonko maa-aineksia syntyy, mihin ne viedään ja mitä se maksaa? Olisivatko rakennusyhtiöt kiinnostuneita toimittamaan ylimääräisiä maa-aineksia maatiloille? Markkinapotentiaaliselvityksessä selvitettiin puhtaiden ja pilaantumattomien maa-ainesten markkinatilannetta, kysynnän ja tarjonnan nykytilaa, kehittämistarpeita ja trendejä. Ylijäämämaa- ainesten hyötykäytön kehittäminen maatiloilla oli selvityksen punainen lanka. 2. Selvityksen toteutus Selvityksen suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet tj. Sanna Pasanen Gaudia Tutkimus Oy:stä sekä kehitysjohtaja Harto Ylitalo AF-Innovasta. Selvityksen kysymyspatteristopohjat laati Harto Ylitalo ja Sanna Pasanen viimeisteli kysymykset lopulliseen muotoon. Prosessiin osallisuivat myös toiminnanjohtaja Janne Pulkan (ProAgria Etelä-Suomi ry./ Etelä-Suomen Salaojakeskus) sekä toimitusjohtaja Jari Nordströmin kanssa (Maapörssi Oy). Kyselyn toteutuksesta, analysoinnista ja raportin laadinnasta on vastannut Sanna Pasanen. Markkinapotentiaaliselvitys toteutettiin kahdella eri metodilla. Maanviljelijöiden näkemyksiä ja kokemuksia kartoitettiin verkkokyselyllä (osio 1.), jota jaettiin MTK Hämeen jäsenrekisterille sähköpostitse. Kysely toteutettiin marraskuussa 2016 ja siihen vastasi kaikkiaan 177 viljelijää. Kyselyssä oli yhteensä 20 eri kysymystä. Vastaajan taustatietojen lisäksi kysyttiin: - Paljonko teillä on sellaisia peltolohkoja, jotka voisitte yhdistää, oikoa tai suurentaa ojia täyttämällä ja putkittamalla? Ja mikä on arvio ojien täyttämisessä tarvittavan maaainesten määrästä kuutioina kyseisillä lohkoilla? - Paljonko teillä on sellaisia peltolohkoja, jotka pitäisi korjata ja täyttää tai korottaa erilaisilla maa- aineksilla? - Paljonko teillä on erilaisia maatilainfrakohteita kuten piha- ja paikoitusalueita, konekenttäalueita, pelto- ja metsäautoteitä ja muita kohteita, joiden täytön, peittämisen, 3

4 muotoilun, korottamisen tai maisemoinnin yhteydessä voidaan tarvita erilaisia maaaineksia? - Mitkä tekijät ovat esteenä tai hidastavat edellä mainittujen pellonparannus- ja maatilainfrakohteiden perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden toteuttamista käytännössä? - Mitkä ovat mielestänne tekijöitä, joilla voisi edistää tarpeellisten pellonparannustoimenpiteiden ja maatilainfran parannustoimenpiteiden toteuttamista? - Olisitteko kiinnostunut käyttämään ja hyödyntämään infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia oman maatilanne pellonparannus- ja maatilainfrakohteissa? - Mitkä tekijät estävät tai vähentävät kiinnostusta käyttää ja hyödyntää infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia maatilallanne? - Millä tavoin infra- ja rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten käyttö tilallanne lisääntyisi? - Mistä tarvitaan lisätietoa? - Oletteko käyttänyt ja hyödyntänyt aikaisemmin infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa- aineksia maatilallanne? - Haluatteko sanoa jotain muuta aiheesta? 4

5 3. Viljelijöille suunnatun verkkokyselyn tulokset Verkkokyselyn yksi tavoite on lisätä viljelijöiden tietoisuutta hyödyntää pellonparannus- ja maatilainfran korjaustoimenpiteiden toteutuksessa kiertotalouden mahdollisuudet. Kyselyllä haettiin vastauksia siihen, paljonko viljelijöillä on pelto- ja maatilainfran perusparannus- ja korjaustarpeita ja paljonko näissä kohteissa tarvitaan maa-aineksia. Saatujen tulosten avulla syntyy kokonaiskäsitys infra- ja rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa- ainesten (savi, siltti, hiekka, hieta, hiesu, moreeni) hyötykäytön kehittämismahdollisuuksista maatiloilla ja samalla ylijäämämaa-ainesten kysyntäpotentiaalista Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Kysely toimii päänavauksena pitkän aikavälin tavoitteelle luoda viljelijöille ylijäämämaaainesten hyötykäytöstä yksi perustyökalu pelto- ja maatilainfran perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden toteutukseen, jonka avulla saadaan merkittäviä kustannussäästöjä ja tietyissä tapauksissa myös lisätuloja maa-ainesten vastaanotosta maatilan sijainnista riippuen. Verkkokyselyn linkki lähetettiin MTK Hämeen asiakasrekisterille marraskuussa Vastauksia saatiin marraskuun loppuun mennessä 177 kpl. 3.1 Taustatekijät Vastaajien maatilojen tuotantosuuntia kysyttiin niin, että vastaaja sai antaa päätuotantosuunnan ja muut tuotantosuunnat tärkeysjärjestyksessä. Päätuotantosuunnan mukaan jaettuna vastaajista 58 %:a on viljanviljelijöitä, 14 % maitotilallisia, 14 % vastasi muu tuotantosuunta, joka yleensä tarkoitti metsätaloutta ja 7 %:a vastaajista oli lihantuottajia. Peltoja ja pelto- ja metsäautoteitä vastaajat omistivat seuraavasti: Omaa peltoa keskimäärin 48 ha Vuokrapeltoa keskimäärin 43 ha peltoaloja yhteensä keskimäärin 86 ha Peltoteitä keskimäärin 1156 m (max. 5 km, mediaani 900) Metsäautoteitä keskimäärin 1997 m, joskin mediaani oli 1000, joka kuvannee tilannetta keskiarvoa paremmin (mediaani on keskimmäinen luku eli aineistossa on yhtä paljon niitä, jotka vastasivat alle 1000 kuin niitä, jotka vastasivat yli 1000). Vastaajat olivat tasaisesti eri puolilta Kanta- ja Päijät-Hämettä. 5

6 3.2 Pellonparannustarpeet ja peltolohkojen yhdistämistarpeet Vastaajien pellonparannustarpeet on esitetty alla olevassa palkkikaaviossa. Suurimmat tarpeet liittyvät peltolohkojen yhdistämiseen, oikomiseen ja suurentamiseen (61 %) ojia täyttämällä ja putkittamalla sekä peltopainanteiden, -notkojen ja peltosaarekkeiden ja raiviopeltojen pinnanmuotoiluun liittyviin korotus- ja täyttötarpeisiin (58 %). Puolella vastaajista on myös pelto- ja metsäautoteiden korjaus- ja laajennustarpeita. 5 6

7 Muiksi tarpeiksi vastaajat nimeävät meluvallin, mökkitontin kunnostuksen, vanhojen sorakuoppien maisemoinnin, louhikon tasauksen, metsätieurapätkän täytön, peltotien parannustoimenpiteen, rannan täytön ja salaojituksen. Kyselyssä vastaajat antoivat paljon numeerisia vastauksia. Vastauksia antaessa vastaajat saattavat käsittää kysymyksen väärin tai antaa vahingossa vastaukseksi ns. ylisuuria lukuja. Näin ollen vastauksista on karsittu sellaiset vastaukset, joita on analysointivaiheessa epäilty virheellisiksi. Lukuja katsottaessa on syytä huomioida myös se, että vastauksissa oli paikoin paljon vaihtelua, mikä johtuu tarpeiden erilaisuudesta vastaajien kesken (esim. hyvin erikokoiset tai muuten erilaiset maatilat). Tällöin keskiarvo ei ole luotettavin lukuarvo aineiston tulkinnassa, vaan on hyvä katsoa ennemminkin mediaania. Mediaani on lukujoukon keskimmäinen luku eli ns. tyypillinen arvo. Laskelmissa ei ole huomioitu niitä vastaajia, jotka ovat jättäneet kohdan tyhjäksi (tästä syystä n eli vastaajamäärä vaihtelee kysymyskohtaisesti). Paljonko teillä on sellaisia peltolohkoja, jotka voisitte yhdistää, oikoa tai suurentaa ojia täyttämällä ja putkittamalla? Ja mikä on arvio ojien täyttämisessä tarvittavan maa-ainesten määrästä kuutioina kyseisillä lohkoilla? Yhdistettäviä peltolohkoja vastaajilla on keskimäärin 3,5 kpl (n eli vastaajamäärä = 103). Yhdistettävien, oiottavien ja/tai suurennettavien peltolohkojen lasku- ja valtaojien yhteenlaskettu pituusmitta metreinä on keskimäärin 524 m. Vastaajat arvioivat, että yhdellä lasku- ja valtaojametrillä tarvitaan maa-aineksia keskimäärin kolmesta neljään kuutiota (mediaani 3, keskiarvo 4, n=95) ja mediaaniluvun perusteella maa-ainesten tarve yhtä tilaa kohti n kuutiota ja kysymykseen vastanneiden osalta maa-ainesten tarve yhteensä n m 3. 7

8 Paljonko teillä on sellaisia peltolohkoja, jotka pitäisi korjata ja täyttää tai korottaa erilaisilla maa- aineksilla? Keskimäärin tällaisia peltolohkoja on kolme per tila. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan korjaustoimenpidealueiden koko, he saivat vastata neliöissä tai hehtaareissa. Vastaajat jakautuivat siis sellaisiin, joilla on pieni tarve (vastasivat neliöinä) ja sellaisiin, joilla on suuri tarve (vastasivat hehtaareina). Korjaustoimenpidealueiden koko pienitarpeisilla tiloilla on n keskimäärin noin 3500 neliötä ja suuritarpeisilla tiloilla korjaustoimenpiteiden koko on keskimäärin 2.8 ha. Vaihteluväli oli tässä suuri. Arvio painanteiden ja notkojen täyttämisessä ja pellon kaatojen korjauksissa, kalliosaarekkeiden peittämisessä ja raiviopeltojen pinnanmuotoilun parantamisessa tarvittavan maa-ainesten määrästä kyseisillä toimenpidelohkoilla on keskimäärin 3000 kuutiota per tila ja kysymykseen vastanneiden osalta maa-ainestarve yhteensä n m Maatilainfraan liittyvät maa-ainestarpeet Paljonko teillä on erilaisia maatilainfrakohteita kuten piha- ja paikoitusalueita, konekenttäalueita, pelto- ja metsäautoteitä ja muita kohteita, joiden täytön, peittämisen, muotoilun, korottamisen tai maisemoinnin yhteydessä voidaan tarvita erilaisia maa-aineksia kuutioina? 8

9 Muita mainittuja paikkoja olivat: erittäin syvä ja laaja sorakuoppa, vuokrahuvilatontin kunnostus, järvenrantamökkien tonttien tasaus, meluvalli, joenranta, vanhan savenottokuopan täyttö, energiapuun käsittelyalue, sorakuoppa luokkaa 1000m 3, entinen mudanottopaikka joen varrella joka on tarkoitus täyttää ja saada samalla rantatonttiin lisää piha-aluetta, jokirannan kunnostus, tie kotapaikalle, uimalaiturialueet sekä mahdollinen mökkien lisärakentaminen. 3.4 Perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden hidasteet Mitkä tekijät ovat esteenä tai hidastavat edellä mainittujen pellonparannus- ja maatilainfrakohteiden perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden toteuttamista käytännössä? (kuinka moni vastaaja on samaa mieltä väittämän kanssa) - Perusparannus- ja korjaustoimenpiteitä ei kannata tehdä nykyisillä tuotteiden myyntihinnoilla ja tukitasoilla 63 % - Omalta tilalta ei löydy tarvittavia maamassoja 52 % - Minulla ei ole tietoa, mikä taho tarjoaa maamassoja 40 % - Omalta tilalta hyödynnettävät maamassamäärät ovat liian pieniä tai satunnaisia tarpeeseen nähden 35 % - Ei ole aikaa eikä työresursseja tehdä tarvittavia perusparannus- ja korjaustoimenpiteitä 30 % - Minulla ei ole tietoa siitä, kuka arvioi tarjottavien maamassojen laatua 27 % - Maamassojen tarjontaa esiintyy, mutta maamassoista pitää maksaa ja se ei ole kannattavaa: 16 % - Minulla ei ole tietoa siitä, mitkä tahot tarjoavat tarvittavia putkitussuunnitelmia: 10 % - Maamassojen tarjontaa on alueella, mutta tarjonta on satunnaista ja määrät riittämättömiä: 10 % - Minulla ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitkä tahot tekisivät tarvittavat käytännön työt maastossa putkitussuunnitelmien mukaisesti 7 % - Maamassojen tarjontaa esiintyy, mutta maa-ainesten tarjoaminen ilmaiseksi ei ole riittävän kannustavaa: 5 % 9

10 Korjaustoimenpiteiden tärkeimmät esteet ovat siis taloudellinen kannattamattomuus ja se, että omalta tilalta ei löydy toimenpiteisiin tarvittavia maamassoja. Huomionarvoista on myös se, että 40 % vastaajista ei tiedä, minkä tahon kautta maamassoja voisi saada. Nämä tekijät tukevat vahvasti sitä, että maanviljelijät voisivat hyötyä kahdella tapaa rakennustyömaiden ylijäämämaiden vastaanottamisesta. Ensinnäkin maa-ainekset tulisivat todelliseen tarpeeseen lisäämällä peltomaan tuottoa pinta-alan ja sadon kasvun, maan rakenteen kohentumisen sekä pelloilla suoritettavien viljelytyömenekin että - tarvikehukan vähentymisen seurauksena. Puhtailla ja pilaantumattomilla ylijäämämaa-aineksilla pellonparannuksissa parannetaan myös pellon vesitalouden hallintaa ja tätä kautta sillä on myös positiiviset vaikutukset vesiensuojeluun ja ympäristöön. Toisekseen mahdollisilla vastaanottomaksuilla voitaisiin alentaa korkeita peltojen ja maatilainfran perusparannus- ja korjauskustannuksia, jotka muuten nousevat usein liian korkeiksi ja esteeksi ryhtyä pellonparannustoimenpiteisiin johtuen maatalouden heikosta kannattavuudesta ja maataloustuotteiden alhaisesta hintatasosta. Pellonparannustoimenpiteet aiheuttavat aina merkittäviä kustannuksia viljelijälle. Vastaanotettavien maamassojen hyödyntäminen edellyttää erilaisten suunnitelmien laadintaa, yhteydenottoja ja keskusteluja viranomaisten kanssa, putkien, rumpujen ja muiden tarvikkeiden hankintaa, jatkuvia valvontakäyntejä kippauspaikoilla, maamassojen levitystyötä perälevyllä ja / tai kaivinkoneella, maamassojen jatkosiirtelyä traktorin peräkärryillä paikkoihin, joihin ei kuorma-autolla pääse kippaamaan, kantoharakäsittelyä kaivinkoneella ja kivien keruuta käsi- ja konetyötä. Mahdollisilla porttimaksutuloilla katetaan juuri näistä töistä ja tarvikkeista aiheutuvia kustannuksia. 10

11 3.5 Pellonparannus- ja maatilainfran parannustoimenpiteiden edistäminen Mitkä ovat mielestänne tekijöitä, joilla voisi edistää tarpeellisten pellonparannustoimenpiteiden ja maatilainfran parannustoimenpiteiden toteuttamista? (kuinka moni vastaaja on samaa mieltä väittämän kanssa, n=167) Kiinnostusta maamassojen vastaanottamiseen on. Maanviljelijöille olisi kuitenkin tärkeää, että maamassat ovat ilmaisia ja että niitä on helppo hankkia. Parasta olisi, jos ylijäämämaa-aineksia tarjottaisiin aktiivisesti viljelijöille. Vapaassa sanassa korostettiin taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös maa-ainesten laatutekijöitä. Maamassojen tulee olla puhtaita ja viljelymaaksi soveltuvaa ja tästä pitää olla varmuus etukäteen. Aikanaan eräältä kosteikkotyömaalta myytiin "tutkittua multaa", mutta ei kerrottu mitä siitä oli tutkittu ja mikä oli tulos. Maa oli niin hapanta, ettei sitä olisi pellolle pitänyt laittaa, onneksi en tuohon langennut. Maamassat tulee olla ilmaisia tai mielellään saada korvaus, koska käyttökohteitten työkustannus suunnitteluineen ja toteutuksineen on kallista, jos kaikki on kallista, pellon-ja teidenparannustavoite käy mahdottomaksi. 11

12 3.6 Rakennustyömaiden ylijäämämaiden käytön kiinnostavuus ja lisääminen Olisitteko kiinnostunut käyttämään ja hyödyntämään infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia oman maatilanne pellonparannus- ja maatilainfrakohteissa? Merkitkää alla olevista vaihtoehdoista kolme tärkeintä, jotka mielestänne estävät tai vähentävät kiinnostusta käyttää ja hyödyntää infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia maatilallanne? 12

13 Mitä pitäisi tapahtua, että maanviljelijöiden kiinnostus tai mahdollisuudet käyttää rakennustyömaiden ylijäämämaa-aineksia lisääntyisivät? Heille pitäisi taata, että maaainekset ovat puhtaita ja pilaantumattomia. Lisäksi viljelijät tarvitsevat merkittävästi lisää tietoa siitä, miten asian kanssa ylipäätään pitäisi toimia. Mistä ylijäämämaa-aineksia voi kysellä, milloin niiden vastaanottamiseen tarvitaan lupa, mitä lupia maa-ainesten vastaanottamiseen tarvitaan? Vastaanottomaksuja kaipaa 40 % vastaajista. Putken hankintahinta (halkaisija 50 cm ja 70cm) on liian iso peltolohkojen yhdistämiselle, ellei maamassoista saa riittävää porttimaksua. Millä tavoin infra- ja rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten käyttö tilallanne lisääntyisi? (kuinka moni vastaaja (%) on tätä mieltä) Se, että ylijäämämaa-aineksia toimittava taho pystyy todistamaan laboratoriotestein, että maamassat ovat riittävät puhtaita ja pilaantumattomia, on viljelijöille erittäin tärkeää, mikä näkyy em. kaaviossa erityisen selkeästi. Laatu on kirkkaasti tärkein tekijä, jolla voidaan edistää ylijäämämaa-ainesten käyttöä maatiloilla. Maisema-arpien korjaaminen on hyvä asia. Olen asiassa mukana, vaikkei minulla ole suuria kohteita tarjota. Luomuviljelyssä täytyy massojen olla luomukelpoisia. Kasvualustaksi kelpaavia massoja voisi myös tutkia, näillä voisi ehkä peittää kaikkein kivisimpiä kohtia pelloilla. Käyttökokemuksia rakennustyömaiden ylijäämämaa-ainesten käytöstä oli vajaalla kolmanneksella vastaajista. 13

14 Oletteko käyttänyt ja hyödyntänyt aikaisemmin infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia maatilallanne? 3.7 Lisätiedon tarpeet Mistä tarvitaan lisää tietoa? Toimintatavoista ja lupa-asioista ottaa vastaan puhtaita ylijäämämaaaineksia eri kokoisissa hyötykäyttökohteissa 69 % Maa-aineksen laadusta ja laboratoriotuloksista 48 % Tavoista toimia maan- ja talonrakennusliikkeiden kanssa 47 % Tavoista toimia kunnan/kaupungin kanssa 40 % Porttimaksutulojen määräytymisperusteista ja tasosta 39 % Tarvitaan käytännönläheisiä ohjeita ja laskelmia, miten lasketaan eri ojakokoluokkien tarvitsemat täyttömäärät sekä eri maa-ainesmäärät 29 % Lisätietoa siitä, miten välttää julkisuudessa esillä olleita mokia 24 % Muu 3 % Eniten tietoa vastaajat kaipaavat kuitenkin lupa-asioista. Mille tarvitaan lupa? Mihin otetaan yhteyttä ja milloin? Myös tavoista toimia maan- ja talonrakennusliikkeiden kanssa toivotaan lisätietoa, jo edellä useasti esille tulleiden maa-ainesten laatuasioiden ohella. Satunnaiset vastaajat toivat esiin myös matkaan ja vuodenkiertoon liittyviä ongelmia. Jos maatila on kaukana kaikesta, ei maa-aineksia ole helppo saada pitkän kuljetusmatkan ja siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi. Lisäksi viljelijät vastaanottaisivat maa-aineksia mielellään routa-aikaan, ja sopivia maa-aineksia ei ole välttämättä juuri silloin saatavilla. Ongelmana on pitkä matka kuntakeskukseen 12 km ja 30 km kaupunkiin eli ei kannata kuljettaa. Tiet on yksityisteitä ja ne ei kestä isompia rekkaralleja. 14

15 Yleisesti mielestäni tarvitsisi olla jokin selkeä tiedotuspaikka, jossa tarjolla olevista puhtaista aineksista lähialueella ilmoitettaisiin. Jos tulee tarvetta ainekselle, tietäisi mistä tarkistaa kierrätysainesten saatavuus ensin, ja sitten vasta lähteä ostamaan (olettaen että aines on ilmaista). 3.8 Johtopäätökset Viljelijöillä on kiinnostusta vastaanottaa puhtaita maa-aineksia ilmaiseksi tai porttimaksua vastaan. Jopa 91 % vastaajista sanoi, että on ehdottomasti tai pienellä varauksella kiinnostunut asiasta. Porttimaksutuloilla katetaan työstä ja tarvikkeista aiheutuvia kustannuksia. Viljelijöillä on tarpeita puhtaille maa-aineksille: vastaajista 61 %:lla on peltolohkojen yhdistämistarpeita, 58 %:lla on pinnanmuotoiluun liittyviä korotus- ja täyttötarpeita ja 51 %:lla on pelto- ja metsäautoteiden korjaus- ja laajennustarpeita. Asian edistämiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti tietoa toimintatavoista ja lupa-asioista sekä maa-ainesten laadusta. Eniten viljelijöitä kiinnostavat maa-ainesten laatutakeet. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että 177:stä vastaajasta 107:llä on korjaustoimenpiteitä vaativia peltolohkoja. Korjaustoimenpiteiden maamassatarpeen vaihteluväli oli suuri, aina pienistä muutaman sadan kuution korjaustarpeista aina kuution maamassatarpeisiin. Pellonparannusja kunnostustyöt ovat monella (63 %) vähäisiä tai jäissä alhaisten tuotteiden myyntihintojen ja maatalouden heikon kannattavuuden vuoksi. Tästä syystä porttimaksutulot olisivat erittäin tärkeitä. Maanomistajat tulisi saada mukaan pellonparannustalkoisiin, koska viljelijät eivät voi tehdä vuokrapelloille mitä tahansa muutoksia. Vuokrapeltoa oli kyselyn viljelijöillä keskimäärin yhtä paljon kuin omaa peltoa. 15