Markkinapotentiaaliselvitys Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäyttö pellonparannuksissa ja maatilainfran korjauksissa Raportti /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Markkinapotentiaaliselvitys Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäyttö pellonparannuksissa ja maatilainfran korjauksissa Raportti /"

Transkriptio

1 Markkinapotentiaaliselvitys Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäyttö pellonparannuksissa ja maatilainfran korjauksissa Raportti / Viljelijäkyselyn tulokset (osio 1) 1

2 Sisällys 1. Selvityksen tausta Selvityksen toteutus Viljelijöille suunnatun verkkokyselyn tulokset Taustatekijät Pellonparannustarpeet ja peltolohkojen yhdistämistarpeet Maatilainfraan liittyvät maa-ainestarpeet Perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden hidasteet Pellonparannus- ja maatilainfran parannustoimenpiteiden edistäminen Rakennustyömaiden ylijäämämaiden käytön kiinnostavuus ja lisääminen Lisätiedon tarpeet Johtopäätökset

3 1. Selvityksen tausta Tämä markkinapotentiaaliselvitys on osa kehityshanketta, jonka päätavoitteena on tehdä tunnetuksi ja edistää tyhjien tuotantorakennusten ja vajaakäyttöisten maa-, metsä- ja vesialueiden resurssitehokkuutta, uusiokäyttöä ja erilaisia ansaintalogiikkaratkaisuja. Markkinapotentiaaliselvitys kohdistui infran- ja talonrakennustyömailla syntyvien ylimääräisten pilaantumattomien maa-ainesten hyötykäyttöön kehittämiseen maatiloilla. Näkemyksiä hyötykäytön mahdollisuuksiin haettiin niin maanviljelijöiltä (osio 1) kuin rakennusyhtiöiltä (osio 2). Onko ja kuinka paljon maatiloilla on mahdollisuuksia käyttää ylijäämämaa-aineksia ja missä tilanteissa maanviljelijöillä on mahdollisuus saada maiden vastaanotosta porttimaksutuloa. Minkälaisia kokemuksia viljelijöillä on ylijäämämaaainesten vastaanotosta. Paljonko maa-aineksia syntyy, mihin ne viedään ja mitä se maksaa? Olisivatko rakennusyhtiöt kiinnostuneita toimittamaan ylimääräisiä maa-aineksia maatiloille? Markkinapotentiaaliselvityksessä selvitettiin puhtaiden ja pilaantumattomien maa-ainesten markkinatilannetta, kysynnän ja tarjonnan nykytilaa, kehittämistarpeita ja trendejä. Ylijäämämaaainesten hyötykäytön kehittäminen maatiloilla oli selvityksen punainen lanka. 2. Selvityksen toteutus Markkinapotentiaaliselvitys toteutettiin kahdella eri metodilla. Maanviljelijöiden näkemyksiä ja kokemuksia kartoitettiin verkkokyselyllä (osio 1.), jota jaettiin MTK Hämeen jäsenrekisterille sähköpostitse. Kysely toteutettiin marraskuussa 2016 ja siihen vastasi kaikkiaan 177 viljelijää. Kyselyssä oli yhteensä 20 eri kysymystä. Vastaajan taustatietojen lisäksi kysyttiin: - Paljonko teillä on sellaisia peltolohkoja, jotka voisitte yhdistää, oikoa tai suurentaa ojia täyttämällä ja putkittamalla? Ja mikä on arvio ojien täyttämisessä tarvittavan maa-ainesten määrästä kuutioina kyseisillä lohkoilla? - Paljonko teillä on sellaisia peltolohkoja, jotka pitäisi korjata ja täyttää tai korottaa erilaisilla maaaineksilla? - Paljonko teillä on erilaisia maatilainfrakohteita kuten piha- ja paikoitusalueita, konekenttäalueita, pelto- ja metsäautoteitä ja muita kohteita, joiden täytön, peittämisen, muotoilun, korottamisen tai maisemoinnin yhteydessä voidaan tarvita erilaisia maa-aineksia? - Mitkä tekijät ovat esteenä tai hidastavat edellä mainittujen pellonparannus- ja maatilainfrakohteiden perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden toteuttamista käytännössä? - Mitkä ovat mielestänne tekijöitä, joilla voisi edistää tarpeellisten pellonparannustoimenpiteiden ja maatilainfran parannustoimenpiteiden toteuttamista? - Olisitteko kiinnostunut käyttämään ja hyödyntämään infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia oman maatilanne pellonparannus- ja maatilainfrakohteissa? - Mitkä tekijät estävät tai vähentävät kiinnostusta käyttää ja hyödyntää infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia maatilallanne? - Millä tavoin infra- ja rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten käyttö tilallanne lisääntyisi? - Mistä tarvitaan lisätietoa? - Oletteko käyttänyt ja hyödyntänyt aikaisemmin infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaaaineksia maatilallanne? - Haluatteko sanoa jotain muuta aiheesta? 3

4 3. Viljelijöille suunnatun verkkokyselyn tulokset Verkkokyselyn yksi tavoite on lisätä viljelijöiden tietoisuutta hyödyntää pellonparannus- ja maatilainfran korjaustoimenpiteiden toteutuksessa kiertotalouden mahdollisuudet. Kyselyllä haettiin vastauksia siihen, paljonko viljelijöillä on pelto- ja maatilainfran perusparannus- ja korjaustarpeita ja paljonko näissä kohteissa tarvitaan maa-aineksia. Saatujen tulosten avulla syntyy kokonaiskäsitys infra- ja rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaaainesten (savi, siltti, hiekka, hieta, hiesu, moreeni) hyötykäytön kehittämismahdollisuuksista maatiloilla ja samalla ylijäämämaa-ainesten kysyntäpotentiaalista Kanta-Hämeessä ja Päijät- Hämeessä. Kysely toimii päänavauksena pitkän aikavälin tavoitteelle luoda viljelijöille ylijäämämaa-ainesten hyötykäytöstä yksi perustyökalu pelto- ja maatilainfran perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden toteutukseen, jonka avulla saadaan merkittäviä kustannussäästöjä ja tietyissä tapauksissa myös lisätuloja maa-ainesten vastaanotosta maatilan sijainnista riippuen. Verkkokyselyn linkki lähetettiin MTK Hämeen asiakasrekisterille marraskuussa Vastauksia saatiin marraskuun loppuun mennessä 177 kpl. 3.1 Taustatekijät Vastaajien maatilojen tuotantosuuntia kysyttiin niin, että vastaaja sai antaa päätuotantosuunnan ja muut tuotantosuunnat tärkeysjärjestyksessä. Päätuotantosuunnan mukaan jaettuna vastaajista 58 %:a on viljanviljelijöitä, 14 % maitotilallisia, 14 % vastasi muu tuotantosuunta, joka yleensä tarkoitti metsätaloutta ja 7 %:a vastaajista oli lihantuottajia. Peltoja ja pelto- ja metsäautoteitä vastaajat omistivat seuraavasti: Omaa peltoa keskimäärin 48 ha Vuokrapeltoa keskimäärin 43 ha peltoaloja yhteensä keskimäärin 86 ha Peltoteitä keskimäärin 1156 m (max. 5 km, mediaani 900) Metsäautoteitä keskimäärin 1997 m, joskin mediaani oli 1000, joka kuvannee tilannetta keskiarvoa paremmin (mediaani on keskimmäinen luku eli aineistossa on yhtä paljon niitä, jotka vastasivat alle 1000 kuin niitä, jotka vastasivat yli 1000). Vastaajat olivat tasaisesti eri puolilta Kanta- ja Päijät-Hämettä. 3.2 Pellonparannustarpeet ja peltolohkojen yhdistämistarpeet Vastaajien pellonparannustarpeet on esitetty alla olevassa palkkikaaviossa. Suurimmat tarpeet liittyvät peltolohkojen yhdistämiseen, oikomiseen ja suurentamiseen (61 %) ojia täyttämällä ja putkittamalla sekä peltopainanteiden, -notkojen ja peltosaarekkeiden ja raiviopeltojen pinnanmuotoiluun liittyviin korotus- ja täyttötarpeisiin (58 %). Puolella vastaajista on myös pelto- ja metsäautoteiden korjaus- ja laajennustarpeita. 4

5 Muiksi tarpeiksi vastaajat nimeävät meluvallin, mökkitontin kunnostuksen, vanhojen sorakuoppien maisemoinnin, louhikon tasauksen, metsätieurapätkän täytön, peltotien parannustoimenpiteen, rannan täytön ja salaojituksen. Kyselyssä vastaajat antoivat paljon numeerisia vastauksia. Vastauksia antaessa vastaajat saattavat käsittää kysymyksen väärin tai antaa vahingossa vastaukseksi ns. ylisuuria lukuja. Näin ollen vastauksista on karsittu sellaiset vastaukset, joita on analysointivaiheessa epäilty virheellisiksi. Lukuja katsottaessa on syytä huomioida myös se, että vastauksissa oli paikoin paljon vaihtelua, mikä johtuu tarpeiden erilaisuudesta vastaajien kesken (esim. hyvin erikokoiset tai muuten erilaiset maatilat). Tällöin keskiarvo ei ole luotettavin lukuarvo aineiston tulkinnassa, vaan on hyvä katsoa ennemminkin mediaania. Mediaani on lukujoukon keskimmäinen luku eli ns. tyypillinen arvo. Laskelmissa ei ole huomioitu niitä vastaajia, jotka ovat jättäneet kohdan tyhjäksi (tästä syystä n eli vastaajamäärä vaihtelee kysymyskohtaisesti). Paljonko teillä on sellaisia peltolohkoja, jotka voisitte yhdistää, oikoa tai suurentaa ojia täyttämällä ja putkittamalla? Ja mikä on arvio ojien täyttämisessä tarvittavan maa-ainesten määrästä kuutioina kyseisillä lohkoilla? Yhdistettäviä peltolohkoja vastaajilla on keskimäärin 3,5 kpl (n eli vastaajamäärä = 103). Yhdistettävien, oiottavien ja/tai suurennettavien peltolohkojen lasku- ja valtaojien yhteenlaskettu pituusmitta metreinä on keskimäärin 524 m. Vastaajat arvioivat, että yhdellä lasku- ja valtaojametrillä tarvitaan maa-aineksia keskimäärin kolmesta neljään kuutiota (mediaani 3, keskiarvo 4, n=95) ja mediaaniluvun perusteella maa-ainesten tarve yhtä tilaa kohti n kuutiota ja kysymykseen vastanneiden osalta maa-ainesten tarve yhteensä n m 3. 5

6 Paljonko teillä on sellaisia peltolohkoja, jotka pitäisi korjata ja täyttää tai korottaa erilaisilla maaaineksilla? Keskimäärin tällaisia peltolohkoja on kolme per tila. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan korjaustoimenpidealueiden koko, he saivat vastata neliöissä tai hehtaareissa. Vastaajat jakautuivat siis sellaisiin, joilla on pieni tarve (vastasivat neliöinä) ja sellaisiin, joilla on suuri tarve (vastasivat hehtaareina). Korjaustoimenpidealueiden koko pienitarpeisilla tiloilla on n keskimäärin noin 3500 neliötä ja suuritarpeisilla tiloilla korjaustoimenpiteiden koko on keskimäärin 2.8 ha. Vaihteluväli oli tässä suuri. Arvio painanteiden ja notkojen täyttämisessä ja pellon kaatojen korjauksissa, kalliosaarekkeiden peittämisessä ja raiviopeltojen pinnanmuotoilun parantamisessa tarvittavan maa-ainesten määrästä kyseisillä toimenpidelohkoilla on keskimäärin 3000 kuutiota per tila ja kysymykseen vastanneiden osalta maa-ainestarve yhteensä n m Maatilainfraan liittyvät maa-ainestarpeet Paljonko teillä on erilaisia maatilainfrakohteita kuten piha- ja paikoitusalueita, konekenttäalueita, pelto- ja metsäautoteitä ja muita kohteita, joiden täytön, peittämisen, muotoilun, korottamisen tai maisemoinnin yhteydessä voidaan tarvita erilaisia maa-aineksia kuutioina? Toimenpide Vastaajamäärä Keskiarvo Tarvittava maamassojen määrä m 3 piha-alueen korjaus tai laajennus paikoitusalueen korjaus 12 (huom., alhainen tai laajennus vastaajamäärä ja suuri vaihteluväli) konekenttäalueen korjaus tai laajennus peltoteiden korjaus tai levennys metsäteiden korjaus tai levennys Soran- tai 5 liian vähän vastaajia liian vähän vastaajia kalliolouhosalueen maaainesmaisemointi muu alue tai paikka 13 suuri hajonta, vähän 50 Arvio maatilainfran korjauskohteissa tarvittavista maaainesten määristä yhteensä vastaajia

7 Muita mainittuja paikkoja olivat: erittäin syvä ja laaja sorakuoppa, vuokrahuvilatontin kunnostus, järvenrantamökkien tonttien tasaus, meluvalli, joenranta, vanhan savenottokuopan täyttö, energiapuun käsittelyalue, sorakuoppa luokkaa 1000m3, entinen mudanottopaikka joen varrella joka on tarkoitus täyttää ja saada samalla rantatonttiin lisää piha-aluetta, jokirannan kunnostus, tie kotapaikalle, uimalaiturialueet sekä mahdollinen mökkien lisärakentaminen. 3.4 Perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden hidasteet Mitkä tekijät ovat esteenä tai hidastavat edellä mainittujen pellonparannus- ja maatilainfrakohteiden perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden toteuttamista käytännössä? (kuinka moni vastaaja on samaa mieltä väittämän kanssa) Perusparannus- ja korjaustoimenpiteitä ei kannata tehdä nykyisillä tuotteiden myyntihinnoilla ja tukitasoilla 63 % Omalta tilalta ei löydy tarvittavia maamassoja 52 % Minulla ei ole tietoa, mikä taho tarjoaa maamassoja 40 % Omalta tilalta hyödynnettävät maamassamäärät ovat liian pieniä tai satunnaisia tarpeeseen nähden 35 % Ei ole aikaa eikä työresursseja tehdä tarvittavia perusparannus- ja korjaustoimenpiteitä 30 % Minulla ei ole tietoa siitä, kuka arvioi tarjottavien maamassojen laatua 27 % Maamassojen tarjontaa esiintyy, mutta maamassoista pitää maksaa ja se ei ole kannattavaa: 16 % Minulla ei ole tietoa siitä, mitkä tahot tarjoavat tarvittavia putkitussuunnitelmia: 10 % Maamassojen tarjontaa on alueella, mutta tarjonta on satunnaista ja määrät riittämättömiä: 10 % Minulla ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitkä tahot tekisivät tarvittavat käytännön työt maastossa putkitussuunnitelmien mukaisesti 7 % Maamassojen tarjontaa esiintyy, mutta maa-ainesten tarjoaminen ilmaiseksi ei ole riittävän kannustavaa: 5 % Korjaustoimenpiteiden tärkeimmät esteet ovat siis taloudellinen kannattamattomuus ja se, että omalta tilalta ei löydy toimenpiteisiin tarvittavia maamassoja. Huomionarvoista on myös se, että 40 % vastaajista ei tiedä, minkä tahon kautta maamassoja voisi saada. Nämä tekijät tukevat vahvasti sitä, että maanviljelijät voisivat hyötyä kahdella tapaa rakennustyömaiden ylijäämämaiden vastaanottamisesta. Ensinnäkin maa-ainekset tulisivat todelliseen tarpeeseen lisäämällä peltomaan tuottoa pinta-alan ja sadon kasvun, maan rakenteen kohentumisen sekä pelloilla suoritettavien viljelytyömenekin että - tarvikehukan vähentymisen seurauksena. Puhtailla ja pilaantumattomilla ylijäämämaa-aineksilla pellonparannuksissa parannetaan myös pellon vesitalouden hallintaa ja tätä kautta sillä on myös positiiviset vaikutukset vesiensuojeluun. 7

8 Toisekseen mahdollisilla vastaanottomaksuilla voitaisiin alentaa korkeita peltojen ja maatilainfran perusparannus- ja korjauskustannuksia, jotka muuten nousevat usein liian korkeiksi ja esteeksi ryhtyä pellonparannustoimenpiteisiin johtuen maatalouden heikosta kannattavuudesta ja maataloustuotteiden alhaisesta hintatasosta. Pellonparannustoimenpiteet aiheuttavat aina merkittäviä kustannuksia viljelijälle. Vastaanotettavien maamassojen hyödyntäminen edellyttää erilaisten suunnitelmien laadintaa, yhteydenottoja ja keskusteluja viranomaisten kanssa, putkien, rumpujen ja muiden tarvikkeiden hankintaa, jatkuvia valvontakäyntejä kippauspaikoilla, maamassojen levitystyötä perälevyllä ja / tai kaivinkoneella, maamassojen jatkosiirtelyä traktorin peräkärryillä paikkoihin, joihin ei kuorma-autolla pääse kippaamaan, kantoharakäsittelyä kaivinkoneella ja kivien keruuta käsi- ja konetyötä. Porttimaksutuloilla katetaan juuri näistä töistä ja tarvikkeista aiheutuvia kustannuksia. 3.5 Pellonparannus- ja maatilainfran parannustoimenpiteiden edistäminen Mitkä ovat mielestänne tekijöitä, joilla voisi edistää tarpeellisten pellonparannustoimenpiteiden ja maatilainfran parannustoimenpiteiden toteuttamista? (kuinka moni vastaaja on samaa mieltä väittämän kanssa, n=167) Maamassat pitää saada ilmaiseksi 62% Maamassojen hankinnan pitää olla helppoa 60% Rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia tarjoavien yritysten tulee tarjota aktiivisesti tuotteitaan viljelijöille 53% Maamassojen vastaanotosta pitää saada korvaus 28% Pellonparannus- ja maatilainfran parantamistoimenpiteiden suunnittelua tarjoavien asiantuntijayritysten pitää tarjota aktiivisesti alan suunnittelupalveluita 15% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kiinnostusta maamassojen vastaanottamiseen on. Maanviljelijöille olisi kuitenkin tärkeää, että maamassat ovat ilmaisia ja että niitä on helppo hankkia. Parasta olisi, jos ylijäämämaa-aineksia tarjottaisiin aktiivisesti viljelijöille. Vapaassa sanassa korostettiin taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös maa-ainesten laatutekijöitä. Maamassojen tulee olla puhtaita ja viljelymaaksi soveltuvaa ja tästä pitää olla varmuus etukäteen. Aikanaan eräältä kosteikkotyömaalta myytiin "tutkittua multaa", mutta ei kerrottu mitä siitä oli tutkittu ja mikä oli tulos. Maa oli niin hapanta, ettei sitä olisi pellolle pitänyt laittaa, onneksi en tuohon langennut. 8

9 Maamassat tulee olla ilmaisia tai mielellään saada korvaus, koska käyttökohteitten työkustannus suunnitteluineen ja toteutuksineen on kallista, jos kaikki on kallista, pellon-ja teidenparannustavoite käy mahdottomaksi. 3.6 Rakennustyömaiden ylijäämämaiden käytön kiinnostavuus ja lisääminen Olisitteko kiinnostunut käyttämään ja hyödyntämään infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia oman maatilanne pellonparannus- ja maatilainfrakohteissa? Olen kiinnostunut 46% Olen varauksella kiinnostunut 45% En ole kiinnostunut 9% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Merkitkää alla olevista vaihtoehdoista kolme tärkeintä, jotka mielestänne estävät tai vähentävät kiinnostusta käyttää ja hyödyntää infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia maatilallanne? Ei ole riittäviä laatutakeita siitä, että ylijäämämaa-ainekset ovat riittävän puhtaita ja pilaantumattomia 63% 49% Ilman porttimaksutuloa ylijäämämaa-aineisten vastaanotosta aiheutuvat kustannukset ovat liian suuria 40% Ei ole osaamista arvioida paljonko ja minkälaisia ylijäämämaaaineksia tarvittaisiin 22% 18% Ei ole käyttökohteita 9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 9

10 Mitä pitäisi tapahtua, että maanviljelijöiden kiinnostus tai mahdollisuudet käyttää rakennustyömaiden ylijäämämaa-aineksia lisääntyisivät? Heille pitäisi taata, että maaainekset ovat puhtaita ja pilaantumattomia. Lisäksi viljelijät tarvitsevat merkittävästi lisää tietoa siitä, miten asian kanssa ylipäätään pitäisi toimia. Mistä ylijäämämaa-aineksia voi kysellä, milloin niiden vastaanottamiseen tarvitaan lupa, mitä lupia maa-ainesten vastaanottamiseen tarvitaan? Vastaanottomaksuja kaipaa 40 % vastaajista. Putken hankintahinta (halkaisija 50 cm ja 70cm) on liian iso peltolohkojen yhdistämiselle, ellei maamassoista saa riittävää porttimaksua. Millä tavoin infra- ja rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten käyttö tilallanne lisääntyisi? (kuinka moni vastaaja (%) on tätä mieltä) Haluan riittävät laatutakeet, että maamassat ovat riittävän puhtaita ja pilaantumattomia jotta niitä voidaan käyttää pelloilla 74% Toivon asiantuntijatahoja ja -palveluita, jotka osaavat kertoa kenen kanssa tulee toimia ja miten puhtaiden ylijäämämaaainesten hyödyntämiseksi eri kohteissa maatiloilla Toivon asiantuntijatahoja ja -palveluita, jotka osaavat kertoa kuinka paljon ja minkä kokoisia putkia ja muita tarvikkeita tarvitaan eri kohteissa Haluaisin eläviä esimerkkejä perusparannus- ja korjauskohteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja maamassojen vastaanottoprosessin hallinnasta Minulle porttimaksutulot ovat ehdoton edellytys, että maamassoja kannattaa ottaa vastaan ja hyödyntää eri kohteissa maatilalla 29% 26% 24% 20% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Se, että ylijäämämaa-aineksia toimittava taho pystyy todistamaan laboratoriotestein, että maamassat ovat riittävät puhtaita ja pilaantumattomia, on viljelijöille erittäin tärkeää, mikä näkyy em. kaaviossa erityisen selkeästi. Laatu on kirkkaasti tärkein tekijä, jolla voidaan edistää ylijäämämaa-ainesten käyttöä maatiloilla. Maisema-arpien korjaaminen on hyvä asia. Olen asiassa mukana, vaikkei minulla ole suuria kohteita tarjota. Luomuviljelyssä täytyy massojen olla luomukelpoisia. Kasvualustaksi kelpaavia massoja voisi myös tutkia, näillä voisi ehkä peittää kaikkein kivisimpiä kohtia pelloilla. Käyttökokemuksia rakennustyömaiden ylijäämämaa-ainesten käytöstä oli vajaalla kolmanneksella vastaajista. 10

11 Oletteko käyttänyt ja hyödyntänyt aikaisemmin infra- ja rakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaa-aineksia maatilallanne? En ole 69% Olen 31% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 3.7 Lisätiedon tarpeet Mistä tarvitaan lisää tietoa? Toimintatavoista ja lupa-asioista ottaa vastaan puhtaita ylijäämämaa-aineksia eri kokoisissa hyötykäyttökohteissa 69 % Maa-aineksen laadusta ja laboratoriotuloksista 48 % Tavoista toimia maan- ja talonrakennusliikkeiden kanssa 47 % Tavoista toimia kunnan/kaupungin kanssa 40 % Porttimaksutulojen määräytymisperusteista ja tasosta 39 % Tarvitaan käytännönläheisiä ohjeita ja laskelmia, miten lasketaan eri ojakokoluokkien tarvitsemat täyttömäärät sekä eri maa-ainesmäärät 29 % Lisätietoa siitä, miten välttää julkisuudessa esillä olleita mokia 24 % Muu 3 % Eniten tietoa vastaajat kaipaavat kuitenkin lupa-asioista. Mille tarvitaan lupa? Mihin otetaan yhteyttä ja milloin? Myös tavoista toimia maan- ja talonrakennusliikkeiden kanssa toivotaan lisätietoa, jo edellä useasti esille tulleiden maa-ainesten laatuasioiden ohella. Satunnaiset vastaajat toivat esiin myös matkaan ja vuodenkiertoon liittyviä ongelmia. Jos maatila on kaukana kaikesta, ei maa-aineksia ole helppo saada pitkän kuljetusmatkan ja siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi. Lisäksi viljelijät vastaanottaisivat maa-aineksia mielellään routa-aikaan, ja sopivia maa-aineksia ei ole välttämättä juuri silloin saatavilla. Ongelmana on pitkä matka kuntakeskukseen 12 km ja 30 km kaupunkiin eli ei kannata kuljettaa. Tiet on yksityisteitä ja ne ei kestä isompia rekkaralleja. 11

12 Yleisesti mielestäni tarvitsisi olla jokin selkeä tiedotuspaikka, jossa tarjolla olevista puhtaista aineksista lähialueella ilmoitettaisiin. Jos tulee tarvetta ainekselle, tietäisi mistä tarkistaa kierrätysainesten saatavuus ensin, ja sitten vasta lähteä ostamaan (olettaen että aines on ilmaista). 3.6 Johtopäätökset Viljelijöillä on kiinnostusta vastaanottaa puhtaita maa-aineksia ilmaiseksi tai porttimaksua vastaan. Jopa 91 % vastaajista sanoi, että on ehdottomasti tai pienellä varauksella kiinnostunut asiasta. Porttimaksutuloilla katetaan työstä ja tarvikkeista aiheutuvia kustannuksia. Viljelijöillä on tarpeita puhtaille maa-aineksille: vastaajista 61 %:lla on peltolohkojen yhdistämistarpeita, 58 %:lla on pinnanmuotoiluun liittyviä korotus- ja täyttötarpeita ja 51 %:lla on pelto- ja metsäautoteiden korjaus- ja laajennustarpeita. Asian edistämiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti tietoa toimintatavoista ja lupa-asioista sekä maa-ainesten laadusta. Eniten viljelijöitä kiinnostavat maa-ainesten laatutakeet. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että 177:stä vastaajasta 107:llä on korjaustoimenpiteitä vaativia peltolohkoja. Korjaustoimenpiteiden maamassatarpeen vaihteluväli oli suuri, aina pienistä muutaman sadan kuution korjaustarpeista aina kuution maamassatarpeisiin. Pellonparannus- ja kunnostustyöt ovat monella (63 %) vähäisiä tai jäissä alhaisten tuotteiden myyntihintojen tai alhaisten tukien vuoksi. Tästä syystä porttimaksutulot olisivat erittäin tärkeitä. Maanomistajat tulisi saada mukaan pellonparannustalkoisiin, koska viljelijät eivät voi tehdä vuokrapelloille mitä tahansa muutoksia. Vuokrapeltoa oli kyselyn viljelijöillä keskimäärin yhtä paljon kuin omaa peltoa. 12

Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäyttö pellonparannuksissa ja maatilainfran korjauksissa -viljelijäkyselyn tulokset

Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäyttö pellonparannuksissa ja maatilainfran korjauksissa -viljelijäkyselyn tulokset Gaudia Tutkimus Oy yhteistyössä AF-Innova: Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäyttö pellonparannuksissa ja maatilainfran korjauksissa -viljelijäkyselyn tulokset Raportti / Osio 1 1

Lisätiedot

Esimerkkikustannuslaskelma:

Esimerkkikustannuslaskelma: Esimerkkikustannuslaskelma: Rakennustyömaan puhtaan ylijäämämaa-aineksen hyödyntäminen: pellonpinnan muotoilu ja täyttö / 15000m 3 /10 ha peltolohko Harto Ylitalo 6 / 2018 Esimerkkikustannuslaskelman tavoitteet

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN PUHTAIDEN YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN HYÖTYKÄYTTÖ PELLONPARANNUKSESSA

RAKENNUSTYÖMAIDEN PUHTAIDEN YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN HYÖTYKÄYTTÖ PELLONPARANNUKSESSA RAKENNUSTYÖMAIDEN PUHTAIDEN YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN HYÖTYKÄYTTÖ PELLONPARANNUKSESSA Toimintaprosessikuvaus: viljelijä kunta urakoitsija / rakennusliike / rakennuttaja (Maa-ainesmäärä 15000 m 3 ) Toimintaprosessikuvauksen

Lisätiedot

Gaudia Tutkimus Oy yhteistyössä AF-Innova:

Gaudia Tutkimus Oy yhteistyössä AF-Innova: Gaudia Tutkimus Oy yhteistyössä AF-Innova: Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäytön lisäämisen edellytykset maatiloilla rakennusalan näkökulmasta Rakentajahaastattelun tulokset Raportti

Lisätiedot

Markkinapotentiaaliselvitys Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäytön lisäämisen edellytykset maatiloilla rakennusalan

Markkinapotentiaaliselvitys Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäytön lisäämisen edellytykset maatiloilla rakennusalan Markkinapotentiaaliselvitys Rakennustyömaiden puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyötykäytön lisäämisen edellytykset maatiloilla rakennusalan näkökulmasta Raportti / Rakentajahaastattelun tulokset (osio 2)

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Pernoon tilusjärjestely

Pernoon tilusjärjestely 1 Pernoon tilusjärjestely Tiedotuskokous 15.12.2016 Kalle Konttinen 2 Kokouksen sisältö Alkumuodollisuudet ja tiedottaminen Hankkeen aikaisemmat vaiheet Tilusjärjestelyn tarveselvitys Rahoituspäätös Tilusjärjestelyn

Lisätiedot

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä Materiaalivirtakatsaus Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä Kyselyn toteutus Toteutettiin syys-lokakuussa 2017 Kysymyksillä kartoitettiin:

Lisätiedot

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen

Lisätiedot

TÄYDENNYSVALKUAIS- OMAVARAISUUDEN PULLONKAULAT

TÄYDENNYSVALKUAIS- OMAVARAISUUDEN PULLONKAULAT TÄYDENNYSVALKUAIS- OMAVARAISUUDEN PULLONKAULAT MAAT-005 projektityö Jaakko Haarala ja Niko Luttinen Presentation Name / Firstname Lastname 23/04/2018 1 SISÄLLYS Keitä me olemme? Aiheen esittely ja suunnittelu

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 5G suomalaisten yritysten näkökulmasta Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 12.9.2019 Aineisto ja tiedonkeruu Yritystutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa. Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn

Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa. Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn 1. YLEISTÄ Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto teki kesällä 2012 valtatien 13 välin Mustola- Nuijamaa

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat

Lisätiedot

Kuntaraportti Lahti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lahti. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Lahti Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat Markus Eerola OSMO-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja MTK:n Johtokunnan 3. pj 3.4.2019 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät resurssit Viljelijän osaaminen Peltomaan

Lisätiedot

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista. Päijänne Brändiksi Kooste verkkokyselyn tuloksista www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Tausta Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ajalla 25.6. 9.11.2018 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

Kuntaraportti Heinola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Heinola. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Heinola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Hollola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hollola. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Hollola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Hartola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hartola. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Hartola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Kärkölä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kärkölä. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kärkölä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke

Lisätiedot

ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille

ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä ja sen laajennus maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen Kuuksene ilta 14.11.2018 Asko Laapas ProAgria Etelä-Suomi

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys Arttu Koskinen Forum Marinum 27.4.2016 Määritelmiä Ylijäämämaa-aineksilla tarkoitetaan maanrakentamisen yhteydessä syntyviä maaaineksia,

Lisätiedot

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely Lamminpäivät 2.10.2008 Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus Taustaa 1/2 Suomessa kunnostetaan vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä

Lisätiedot

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista

Lisätiedot

Kuntaraportti Forssa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Forssa. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Forssa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Riihimäki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Riihimäki. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Riihimäki Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Tammela. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Tammela. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Tammela Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Loppi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Loppi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Loppi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Janakkala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Janakkala. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Janakkala Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Hattula. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hattula. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Hattula Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Jokioinen. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Jokioinen. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Jokioinen Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Hausjärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hausjärvi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Hausjärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Humppila. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Humppila. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Humppila Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tiedonkeruu 04-06 / Vastaajia 183 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Isännöintiala Suomessa Noin 800 yritystä 2500 isännöitsijää - Kaikkiaan yrityksissä töissä noin 5000 henkilöä

Lisätiedot

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? NEUVO 2020 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointija terveysasioihin sekä energiatehokkuuteen Viljelijän

Lisätiedot

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Esimerkkitila Tuotantosuunta luomuleipävilja 1965-> + luomumaito 1/97, syksystä

Lisätiedot

Kuntaraportti Pello. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pello. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Pello Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Tukihakukoulutus kevät 2017 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Merja Uusi-Laurila Neuvo 2020 -neuvontakorvaus (tilanne 14.2.2017) Neuvontatapahtumia noin 17 500 kpl = maksettujen

Lisätiedot

Kuntaraportti Rovaniemi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Rovaniemi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Rovaniemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Tornio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Kemi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kemi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Kolari. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kolari. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kolari Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Kittilä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kittilä. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kittilä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Posio. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Posio. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Posio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Tervola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Keminmaa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Keminmaa. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Keminmaa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Ylitornio. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ylitornio. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Ylitornio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Pelkosenniemi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pelkosenniemi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Pelkosenniemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kuntaraportti Utsjoki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Utsjoki. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Utsjoki Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Suunnitelmaa kohti perusmaksu 180,00. sekä lisäksi peritään hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan

Suunnitelmaa kohti perusmaksu 180,00. sekä lisäksi peritään hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Ympäristölautakunta 5.11.2014 Tekninen lautakunta 13.11.2014 Voimaantulo 1.1.2015 1 YLEISTÄ Maa-ainesten

Lisätiedot

PELTOTILUSVAIHTO (TILUSVAIHTO,

PELTOTILUSVAIHTO (TILUSVAIHTO, PELTOTILUSVAIHTO (TILUSVAIHTO, PELTOLOHKOJÄRJESTELY) Paikkatietopohjainen alusta/sovellus jonka avulla viljelijät, peltomaan omistajat voisivat itse suunnitella/kehittää/optimoida tilansa peltolohkojen

Lisätiedot

SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina

SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina 2016, 2017 ja 2018 Kipsi levitettiin syksyllä 2016 Ensimmäinen kysely lähetettiin viljelijöille kipsinlevityksen jälkeen joulukuussa 2016 Vastaukset saatiin 48 viljelijältä

Lisätiedot

Kuntaraportti Vantaa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Vantaa. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Vantaa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Eija Pouta, Luke Emmi Haltia, PTT Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen,

Lisätiedot

Kuntaraportti Inari. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Inari. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Inari Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Kemijärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kemijärvi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kemijärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Muonio. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Muonio. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Muonio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Ranua. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ranua. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Ranua Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ

Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ 15.9.2011 Arvo Vitikainen 2011 Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ Esityksen sisältö: Lähtökohdat Uudistetun harjoitustyön sisältö Tulokset ONGELMA JOHON HAETAAN RATKAISUA:

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon 19.3. 2018 Kurikka Juha Laakso https://www.facebook.com/thatsfar ming/videos/1685673751490954/ Muuttuvat olosuhteet ja vaatimukset => pellon kuivatuksen vaikutus

Lisätiedot

Kuntaraportti Kotka. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kotka. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kotka Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Hamina. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hamina. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Hamina Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Pyhtää. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pyhtää. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Pyhtää Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN PAIKALLINEN HYÖDYNTÄMINEN KESTÄVÄN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TAVOITTELUSSA

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN PAIKALLINEN HYÖDYNTÄMINEN KESTÄVÄN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TAVOITTELUSSA PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN PAIKALLINEN HYÖDYNTÄMINEN KESTÄVÄN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TAVOITTELUSSA Oona Niiranen SISÄLTÖ 1. PIMA-hyödyntämisen periaatteet 2. Tutkimuskohteet 3. Ympäristövaikutukset 4. Kustannusvaikutukset

Lisätiedot

Lantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn yhteenveto

Lantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn yhteenveto 7..7 Lantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn yhteenveto Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisällys Taustaa... Kyselyn

Lisätiedot

Kuntaraportti Puolanka. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Puolanka. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Puolanka Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kärkölä. Kuntaraportti

Kärkölä. Kuntaraportti Kärkölä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut:

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut: 1 YLEISTÄ 1(5) Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain

Lisätiedot

Kuntaraportti Paltamo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Paltamo. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Paltamo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Kuntaraportti Kokkola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kokkola. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kokkola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Lappeenranta. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lappeenranta. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Lappeenranta Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kuntaraportti Ylivieska. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ylivieska. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Ylivieska Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Pietarsaari. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pietarsaari. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Pietarsaari Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot