KATSAUS EUROOPPALAISIIN BIOTALOUDEN KEHITYSALUSTOIHIN

Transkriptio

1 KATSAUS EUROOPPALAISIIN BIOTALOUDEN KEHITYSALUSTOIHIN BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ PETRI VASARA HEAD OF GLOBAL CONSULTING PRACTICE, DIRECTOR PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 1

2 INTRO Tämä esitys sisältää esimerkkejä kahdenlaisista eurooppalaisista verkostoista 1. Biotalouden kehittämisverkostoista 2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista (Public private partnerships) tutkimuksen ja innovoinnin alalla Lähde: VTT 2

3 BIOTALOUDEN KEHITTÄMISVERKOSTOT Pöyry kartoittaa Imatran Seudun Kehitysyhtiön toimeksiannosta Euroopassa (erityisesti Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa) sovellettuja toimintamalleja biojalostustoimintaa koskevan pitkäjänteisen soveltavan kehitystyön ja siihen perustuvan yritystoiminnan toteuttamiseksi. Työn tavoitteena on myös arvioida tunnistettujen toimintamallien ja niiden keskeisten elementtien soveltuvuutta Saimaan alueen tarpeisiin. Kartoituksen kohdealue Työn alussa kartoitettiin joukko erilaisia innovaatioverkostoja ja alueellisia klustereita. Kartoituksessa keskityttiin kehittämisverkostoihin, joiden toimijat ovat hyvin heterogeenisia mutta yhteistyön muodot vaihtelevat sopimusvelvoitteisesta yhteistyöstä epäviralliseen yhteistyöhön (ks. kuvan rajaus). 3

4 TUNNISTETUT KEHITTÄMISVERKOSTOT Kartoituksessa tunnistettiin 11 kehittämisverkostoa 7:stä eri Euroopan maasta Jatkotarkasteluun valittiin seuraavat kehittämisverkostot: Ghent Bioenergy Valley, CIB Frankfurt, Green Win, IAR, Innovation Network for Biomass, Madrid Biocluster Johtopäätöksiin päästään muutaman viikon sisällä Enemmän yksityistä rahoitusta Ghent Bioenergy Valley / FlandersBio Tenerrdis Bio-energiecluster Oost-Nederland Fossil free fuels Biofuel region Green Win Madrid Biocluster IAR Innovation Network for Biomass Dutch Biorefinery cluster Tutkimuspainotteinen CIB Frankfurt Liiketoimintapainotteinen Enemmän julkista rahoitusta 4

5 Erikoispiirre: Aktiivinen maailmanlaajuinen verkosto Ala: Green chemistry Avaintoiminnot: Rahoituksen haku, verkosto jäsenille, kansainvälinen näkyvyys, pilottilaitosten saatavuus jäsenille Tavoite projekteissa: Kehittää uusia tuotteita markkinoille Rahoitus: Vuosimaksu tai 2% projektibudjetista yksityisiltä jäseniltä Menestyksen mittaaminen: Jäsenmäärän kehitys, patenttien määrä, projektien määrä ja kokonaisbudjetti, uusien luotujen työpaikkojen määrä. Terveiset: Good luck! If you go all the way through give us a call. It would be good to have a partner from Finland Klusteri Aktiiviset partnerit Perustamisvuosi 2011 VAHVUUDET Jäsenistöön kuuluu monikansallisia yrityksiä, jotka ovat maailman johtavia lukuisilla eri aloilla Vahva tuki veturiyrityksiltä, varsinkin kansainvälisissä yhteyksissä Vahva yksityisen sektorin kiinnostus HEIKKOUDET Alueella on vain rajallinen määrä pk-yrityksiä joilla on mahdollisuuksia kasvaa ja kansainvälistyä Useat projektit koskettavat samoja, avainjäseniä Klusteri ei ole vielä keskittynyt tarpeeksi vihreiden työpaikkojen luontiin 40 % Klusterin rahoituksesta saadaan yksityiseltä sektorilta 80 % Klusterin jäsenistä on yksityisiä yrityksiä Jäsenmäärä 130 Projektien budjetti 8 M /vuosi Klusterin kokopäiväiset työntekijät 6 5

6 Erikoispiirre: Klusterin perustaminen / historia Ala: Bioteknologia Avaintoiminnot: Rahoituksen haku, verkosto jäsenille ja tietokanta bioteknologiasta jäsenille Tavoite projekteissa: Pre-commercial -tutkimus Rahoitus: Kansallinen ja EU rahoitus sekä 2,5 % projektirahoituksesta Menestyksen mittaaminen: Klusterin järjestämiin tilaisuuteen osallistuneiden määrät, projektien määrä ja kokonaisbudjetti Terveiset: The most important thing is to have a group of people who have different skills, are motivated and creative 2006 Hessenin alueen kehitysyhtiö osallistui kansallisesti rahoitettuun BioIndustry-kilpailuun omalla klusterikonseptillaan Integrated Bioindustry Frankfurt. Voittaneet 5 konseptia saivat rahoituksen kolmelle vuodelle sekä 5 M jaettavaksi T&K - kehitysprojekteihin perustettiin Frankfurt Bio Tech Alliance e.v. (FBA), joka koordinoi CIB Frankfurtin toimintaa. Klusteri saa tukea seuraavilta organisaatioilta: BMBF, ERDF (European Regional Development Fund), Frankfurt Chamber of Industry and Commerce, the Business Promotion Agency Frankfurt. Lisäksi Hessen Trade& Invest tukee toimintaa toimimalla emo-organisaationa ja tukemalla esim. hallinnollisissa toiminnoissa CIB Frankfurt saa jatkorahoituksen hallitukselta seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Perustamisvuosi 2008 VAHVUUDET Luovuus ja hyvä tiimi Vapaus toimia ja tehdä päätöksiä itsenäisesti Tuki emo-organisaatiolta, jolloin työntekijät pystyvät keskittymään täysin sisältöön HEIKKOUDET Kansallinen rahoitus on rajattu kuuten vuoteen, joten on vaikea motivoitua jos rahoitusta ei saada jatkolle Projektien pyörittämiseen vaadittava byrokratian määrä 30 % Klusterin rahoituksesta saadaan yksityiseltä sektorilta 50 % Klusterin jäsenistä* on yksityisiä yrityksiä Jäsenmäärä * Projektien budjetti ~2M /vuosi Hallinto 0,24 M /vuosi Klusterin kokopäiväiset työntekijät 2 * Avoin organisaatio jossa aktiivisten jäsenten määrä vaihtelee välillä. Lisäksi muita organisaatioita jotka kuulolla. 6

7 Erikoispiirre: Klusterin organisaatiorakenne Ala: Bioteknologia Avaintoiminnot: Rahoituksen haku, verkosto jäsenille Tavoite projekteissa: Perustutkimus sekä soveltava tutkimus Rahoitus: Jäsenmaksut sekä yritysten tai EU:n projektit jossa klusteri on tutkimuspartnerina Menestyksen mittaaminen: Jäsenmäärän kehitys, projektien määrä ja kokonaisbudjetti, välitetyn rahoituksen määrä Terveiset: You have to have a very clear idea why you want to have a cluster. Why is my cluster important? What is the value for the members? Perustamisvuosi 2007 VAHVUUDET Klusteri tuntee hyvin jäsenensä ja heidän tarpeensa (henkilökohtaisella tasolla) Tuki sateenvarjojärjestöltä käytännön asioihin HEIKKOUDET Kansallisen rahoituksen puute esim. verkostoitumiseen ja tiedottamiseen Sitoutuminen klusteriin (bioteknologia-ala on riskialtis ja yritykset usein aloittelevia ja pieniä) Vaikea todentaa klusterin arvo jäsenille mitattavalla tavalla 40 % Klusterin rahoituksesta koostuu jäsenmaksuista 85 % Klusterin jäsenistä on yksityisyrityksiä Jäsenmäärä 80 Projektien budjetti na Hallinto 0,25 M /vuosi Klusterin kokopäiväiset työntekijät 4 7

8 PUBLIC PRIVATE PARTNERSHIPS Osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa komissio käynnisti vuonna 2009 kolme julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusohjelmaa (PPP) lieventääkseen maailmantalouden taantuman seurauksia. Ohjelmien tavoitteena oli rahoittaa FP7:n puitteissa tutkimusta ja innovointia kolmella keskeisellä teollisuudenalalla (tehdas-, rakennus- ja autoteollisuus). Näin pyrittiin vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä, tukemaan työllisyyttä ja edistämään vihreää ja kestävää taloutta. Yksityisten ja julkisten tutkimustavoitteiden yhteensovittaminen on lisäännyt teollisuuden ja pkyritysten osallistumista EU:n T&K-hankkeisiin ja niiden tulokset ja hyödyntämissuunnitelmat ovat muuttuneet entistä konkreettisemmiksi. Markkinoille pääsyn helpottaminen on edelleen yksi tärkeimmistä haasteista. Suurin osa tutkimustulosten teolliseen hyödyntämiseen liittyvistä esteistä on havaittu ei-teknisiksi. Horisontti 2020:n yhteydessä valmistellaan uusia tutkimusalustoja vuosiksi Näitä ovat mm. BRIDGE: Biobased and Renewable Industries for Development and Growth in Europe Spire: Sustainable Process Industry through Resource and Energy Efficiency 8

9 BRIDGE BRIDGE keskittyy biopohjaisten arvoketjujen kehittämiseen ja toteuttamiseen (biomassan hankinta, biojalostamot) Yksityinen rahoitusosuus 2,8 mrd EUR ( ) Lähde: J. Dupont-Inglis / EuropaBio 9

10 BRIDGEN ERUSTAJAJÄSENET Lisäksi mukana laaja joukko järjestöjä 10

11 SPIRE SPIREn loivat useiden teollisuussektorien (mm. kemia) edustajat Tavoitteena on edistää innovatiivisen teknologian ja ratkaisujen hyödyntämistä Euroopan prosessiteollisuudessa decoupling : hyvinvoinnin kasvun ja resurssien kulutuksen kytköksen purkaminen competitiveness : teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen Määrällisinä tavoitteina on vähentää fossilisen energian ominaiskulutusta 30% ja uusiutumattomien raaka-aineiden ominaiskulutusta 20% vuoteen 2030 mennessä T&I agenda 1. Feed: Nykyisten, vaihtoehtoisten ja uusiutuvien raaka-aineiden älykäs käyttö ja hoito 2. Process: Tehokkaat prosessit ja energiaratkaisut, ml. teollinen symbioosi 3. Applications: Uudet prosessit ja materiaalit sovelluksiin, jotka lisäävät energia- ja resurssitehokkuutta läpi arvoketjujen 4. Waste2Resource: Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäyttö 5. Horizontal: T&K&I-mahdollisuuksien hyödyntäminen (työkalut kestävyyden arviointiin, osaamisen kehittäminen, hyvien käytäntöjen jakaminen) 6. Outreach: Tietoisuuden lisääminen ja vastuullisten valintojen tukeminen Yksityinen rahoitusosuus 1,4 mrd EUR ( ) 11

12 SPIREN PERUSTAJAJÄSENET Lisäksi mukana laaja joukko tutkimuslaitoksia ja järjestöjä 12

13 KIITOS! PETRI VASARA HEAD OF GLOBAL CONSULTING PRACTICE, DIRECTOR