ILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI"

Transkriptio

1 lokakuu 1989 korvaa RT (8) ILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI ilmasto, kosteus, sade ja lumi, routa, ukkonen klimat, fuktighet, nederbörd och snö, tjäle, åska climate, humidity, rain and snow, soil frost, thunderstorm Tässä RT-ohjekortissa esitetään perustietoja ilman kosteudesta, sademääristä ja lumensyvyydestä sekä ukkosen esiintymisestä. Tämä RT-ohjekortti on laadittu yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Kartat ja diagrammit on toimitettu Maanmittaushallituksen ja Suomen Maantieteellisen Seuran julkaisemasta Suomen Kartaston vihkosta 11 Ilmasto. SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 KÄSITTEITÄ SADEMÄÄRÄT.1 Sademäärän keskiarvot.2 Sademäärän jakautuminen 4 LUMIOLOT JA ROUTA 5 UKKONEN KIRJALLISUUTTA 1 YLEISTÄ Suomen ilmastolle on ominaista kosteus- ja sadeolojen epäsäännöllinen vaihtelu. Keskimäärin niillä samoin kuin lumioloilla on tiettyjä alueellisia ja vuodenaikaan liittyviä ominaispiirteitä. Pitkäaikaisiin havaintoihin perustuvia paikkakuntakohtaisia tilastoja voidaan tästä syystä käyttää rakentamisessa hyväksi tulevien olosuhteiden arvioimisessa edellyttäen, että ilmaston muutokset ovat hitaita ja vähäisiä. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, sillä ns. hiilidioksidilämpenemisen on seurausvaikutuksineen arvioitu huomattavasti muuttavan pohjoisten seutujen ilmastoa ensi vuosisadan puoleen väliin mennessä. Tämä olisi pyrittävä ottamaan huomioon nykyilmaston varteenotettavana vaihtoehtona pitkän tähtäimen yhdyskunta-, rakennus- ja rakennesuunnittelussa. Kosteus ja sade ovat rakennustöihin, rakentamiseen ja rakennuksiin vaikuttavia ilmastollisia tekijöitä. Vesi eri olomuodoissaan, vesihöyrynä, vetenä tai jäänä aiheuttaa suurimman osan rakennuksissa ilmenevistä vaurioista. Näitä ovat esimerkiksi rakennustarvikkeiden turmeltuminen, vesikattojen ja seinärakenteiden vuodot sekä rakenteiden homehtuminen ja lahoaminen. Kosteus, sade ja lumi aiheuttavat rakennuksen ulkovaipalle rasituksia, jotka asettavat vaatimuksia rakenteiden valinnalle, mitoitukselle ja tiivistysratkaisuille. Rakennustöissä kylmyys, kosteus ja sade saattavat vaikuttaa töiden ajoitukseen ja niiden suorittamiseen. Kosteushaittojen torjumiseksi on huolehdittava myös rakennustarvikkeiden ja puolivalmiiden rakenteiden suojaamisesta.

2 2 2 KÄSITTEITÄ Ilman kosteus on ilman sisältämä näkymätön vesihöyry (vesi kaasuna). Kosteuden määrä ilmaistaan eri tavoin, esimerkiksi absoluuttisena tai suhteellisena kosteutena. Mitä lämpimämpi ilma on, sitä enemmän se voi sisältää vesihöyryä tilavuusyksikköä kohti. Kyllästyskosteudeksi sanotaan sitä vesihöyryn määrää, jonka ilma korkeintaan voi ao. lämpötilassa sisältää. Jos lämpötila laskee kyllästetyssä tilassa, osa vesihöyrystä tiivistyy näkyvään muotoon kasteeksi, sumuksi, kuuraksi jne. Absoluuttinen kosteus on ilman todellinen vesihöyrymäärä tilavuusyksikköä kohden (g/m). Absoluuttinen kosteus on talvella hyvin vähäinen, keskimäärin se on 2... g/m talvella ja vajaat 10 g/m kesällä. Suhteellinen kosteus ilmaisee absoluuttisen (todellisen) kosteuden ja kyllästyskosteuden välisen suhteen ja se ilmaistaan siten useimmiten prosentteina. Suhteellinen kosteus ilmoittaa siis, kuinka monta prosenttia ilman vesihöyrymäärä on suurimmasta mahdollisesta vallitsevassa lämpötilassa. Suhteellinen kosteus muuttuu nopeasti lämpötilan muuttuessa. Lämpötilan kohotessa se pienenee ja päinvastoin. Tästä syystä suhteellinen kosteus on varsinkin kesällä suurimmillaan auringon nousun aikaan (lämpötilan minimi) ja alimmillaan iltapäivällä (lämpötilan maksimi). Samoin riippuu huoneilman kosteus lämmityskauden aikana ratkaisevasti siitä, kuinka paljon ulkoilma lämpenee sisälle siirrettäessä, ts. huoneilman ja ulkoilman lämpötilaerosta. Mitä kovempi pakkanen ulkona, sitä kuivempi on huoneilma. Keskimääräinen suhteellinen kosteus on suuri talvella maksimiarvojen esiintyessä marras-joulukuussa ja pieni kesällä minimiarvojen esiintyessä touko kesäkuussa. Vesihöyrynpaine tarkoittaa sitä osaa ilmanpaineesta, jonka vesihöyry siihen aiheuttaa. Vesihöyrynpaine ilmoitetaan Sl-järjestelmässä Pascal-yksikköinä (Pa). Se voidaan ilmoittaa myös elohopeamillimetreinä (Hgmm). Näin ilmoitettu vesihöyrynpaine on lukuarvoltaan käytännöllisesti katsoen sama kuin absoluuttinen kosteus vastaavuuden ollessa tarkoin sama 16,4 C lämpötilassa. Kuva 1 Vesihöyrynpaine (mbar) vuorokauden ja vuoden eri aikoina Helsinki-Vantaan ja Jyväskylän lentoasemilla m bar = 100 Pa Kuvissa 1 ja 2 on esitetty vesihöyrynpaineen ja suhteellisen kosteuden arvoja Helsinki-Vantaan ja Jyväskylän lentoasemilla. Kuva 2. Suhteellinen kosteus (%) vuorokauden ja vuoden eri aikoina Helsinki-Vantaan ja Jyväskylän lentoasemilla

3 SADEMÄÄRÄT Sade muodostuu maanpinnalle putoavista vesihöyryn tiivistymistuloksista. Yleisimpiä sadetyyppejä ovat vesi-, tihku-, lumi- ja räntäsade. Sade voi olla jatkuvaa tai kuurottaista. Sademäärällä tarkoitetaan sateesta aiheutuvaa vesikerroksen paksuutta, joka tavallisesti ilmoitetaan millimetreinä. Kiinteässä muodossa tullut sade sulatetaan ennen mittausta vedeksi. Sademittariin muodostuneet tiivistymis- tai härmistystuotteet lasketaan myös sademääräksi. Yhden millimetrin sademäärä merkitsee yhden millimetrin paksuista vesikerrosta 2 maanpinnalla eli yhtä litraa vettä 1 m kohti. Talvella 1 cm vahvuinen vastasatanut lumikerros vastaa suunnilleen 1 mm sademäärää. Sademittaus suoritetaan kello 8, ns. synoptisilla asemilla lisäksi kello 20. Kansainvälinen sadevuorokausi määritellään asianomaisen päivän kello 8:sta seuraavan päivän kello 8:aan. Aikaväliä nimitetään joko sadepäiväksi tai poutapäiväksi sen mukaan, onko sadetta esiintynyt vai ei. Kesäaikaa noudatettaessa sateen mittausaika on kello 9 (21) ja vastaavasti sadevuorokausi kello Sademäärän keskiarvot Suomessa sataa kaikkina vuodenaikoina ja sadepäiviä on melko paljon. PohjoisSuomen sademäärä on pienempi kuin Etelä-Suomen. Eri vuosina esiintyy kuitenkin eri alueiden ja paikkakuntien välillä suuria vaihteluja. Sateisimmat kuukaudet ovat yleensä heinä-, elo-, syys- ja lokakuu. Lumipeitteen vesiarvo on sen vesikerroksen paksuus millimetreinä, joka syntyisi, jos lumi sulatettaisiin. Ukkonen on sääilmiö, jonka yhteydessä pilvessä esiintyvät sähkövaraukset purkautuvat salamana. Kuva. Vuotuinen sademäärä, (mittausvirheet korjattu). Kuvassa on esitetty vuotuinen sademäärä ja kuvassa 4 sadepäivien lukumäärä vuodessa. Kuva 4. Sadepäivien (sademäärä 0,1 mm) lukumäärä vuodessa,

4 4.2 Sademäärän jakautuminen Kuvassa 5 on esitetty sademäärän kuukausikeskiarvot sekä niiden 50 %:n ja 90 %:n todennäköisyysrajat eräillä paikkakunnilla. Kuvasta selviää esimerkiksi, että Helsingissä heinäkuussa sademäärä pysyy 50 %:n todennäköisyydellä 7 mm ja 75 mm välil- lä ja 90 %:n todennäköisyydellä 10 mm ja 115 mm välillä. Kuvassa 6 on esitetty vastaavasti sademäärän vuosikeskiarvot sekä niiden 50 %:n, 90 %:n ja 99 %:n todennäköisyysrajat eräillä paikkakunnilla. Sademäärä on hyvin vaihteleva suure. Yhtäältä saattaa esiintyä pitkähköjäkin täysin sateettomia jaksoja ja toisaalta on mitattu yli 100 mm vuorokautisia sademääriä. Sademäärien ääriarvoista voidaan päätellä ne rajat, joiden välillä sateen määrä suurella todennäköisyydellä pysyy. Taulukossa 1 on esitetty kuudelta paikkakunnalta sadepäivien pienimmät ja suurimmat lukumäärät eli sadepäivien ala- ja ylärajat kuukausittain heikoille, kohtalaisille ja koville sateille. Rankkasadepäivien lukumääristä on esitetty ainoastaan ylärajat, koska kaikkien kuukausien rankkasadepäivien pienin lukumäärä pitkällä ajanjaksolla on nolla. Jako sadepäiviin on tehty seuraavasti: heikko sade 0,1... 1,0 mm/vrk kohtalainen sade 1,1... 5,0 mm/vrk kova sade 5,1...10,0 mm/vrk rankkasade yli 10,0 mm/vrk Kuva 5. Sademäärän kuukausikeskiarvot sekä 50 ja 90 %:n todennäköisyysrajat eräillä paikkakunnilla Kuva 6. Sademäärän vuosikeskiarvot sekä 50, 90 ja 99 %:n todennäköisyysrajat eräillä paikkakunnilla

5 5 Taulukko 1. Heikkojen, kohtalaisten, kovien ja rankkasadepäivien lukumäärien ala- ja ylärajat eräillä paikkakunnilla Taulukko 2. Suurimmat todetut rankkasademäärät (mm) eräillä paikkakunnilla Taukossa 2 on esitetty suurimmat havaitut rankkasademäärät eräillä paikkakunnilla. Suomessa sademäärän ylärajana voidaan käytännössä pitää noin 100 mm/vrk. Suurin yhden vuorokauden aikana mitattu sademäärä on 198,4 mm (Lahnus, Espoo 1944). Sademääräraja, jonka tunnin rankkasade yhdellä paikalla ylittää kerran kolmessa vuosikymmenessä, on 25 0 mm. Rakennusten ulkovaipan rakenteiden suunnittelussa on katoille, terasseille, parvekkeille ja vastaaville pinnoille osuvan pystysuoran sateen lisäksi kiinnitettävä huomiota ns. viistosateisiin eli siihen osaan sateesta, joka osuu tuulen vaikutuksesta rakennuksen seinään. Viistosateen määrä on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen ja riippuvainen rakennuksen sijainnista, koosta ja muodosta. Viistosade rasittaa etenkin seinien yläosia ja nurkkia.

6 6 4 LUMIOLOT JA ROUTA Kuvassa 7 on esitetty lumena tullut sademäärä vuodessa alueittain Suomessa. Se kasvaa keskimäärin ottaen lännestä itään. Lumensyvyydellä tarkoitetaan maata peittävän lumikerroksen paksuutta. Lumensyvyys ilmoitetaan tavallisesti senttimetreinä. Taulukossa on esitetty lumensyvyys sekä pysyvän lumipeitteen tulon ja lumen katoamisen ajankohta. Lumensyvyys on suurin Itä- ja Pohjois-Suomessa ja pienin maan länsiosissa. Lumensyvyys yleensä suurenee maaston korkeuden kasvaessa. Lumen tiheys vaihtelee huomattavasti ja on suurin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Vastasataneen lumen tiheys on keskimäärin 100 kg/m, vanhan hankilumen kg/m. Maaliskuun puolivälissä lumentiheys on Etelä-Suomessa keskimäärin 250 kg/m ja Pohjois-Suomessa 220 kg/m. Taulukko. Lumensyvyys sekä pysyvän lumipeitteen tulon ja lumen katoamisen ajankohta eräillä paikkakunnilla Kuva 7. Lumena satanut vesimäärä vuodessa (mittausvirheet korjattu). Kuva 8. Lumipeitteen vesiarvon keskimääräinen vuotuinen maksimi

7 7 5 UKKONEN Lumipeitteen vesiarvo sen vesikerroksen paksuus (mm), joka syntyisi sulatetusta lumesta on monessa suhteessa keskeinen lumipeitteen ominaisuus. Sen lukuarvo ilmoittaa siis lumikuorman kilogrammoina neliömetriä (kg/m2) kohti. Lumipeitteen vesiarvon keskimääräisen vuosimaksimin alueellinen jakauma on esitetty kuvassa 8. Ukkospäiviksi määritellään ne päivät, jolloin salama ja sen aiheuttama jyrinä havaitaan enintään 15 sekunnin aikaerolla toisistaan. Ukkosta esiintyy yleensä vain kasvukauden aikana. Ukkospäivien ja salamaniskujen lukumäärä vaihtelee huomattavasti vuosittain ja kuukausittain. Ukkosen kehittyminen edellyttää tavallisesti kosteaa ja lämmintä säätä tai voimakasta säärintamaa. Ukkosen esiintyminen on harvinaista aikaisina aamutunteina. Kello 12 jälkeen ukkosen esiintymistiheys lisääntyy huomattavasti ja on suurimmillaan kello välisenä aikana. Vesiarvo on suurimmillaan hieman myöhemmin kuin lumensyvyys, koska kevään ensimmäisellä kunnon suojalla, jolloin lumensyvyys hieman jo alenee, lumi pidättää sulaveden. Samalla mahdollisesti satanut lumi ja vesi lisäävät vielä vesiarvoa. Samoin kuin lumensyvyys vaihtelee vesiarvokin eniten Etelä-Suomen runsassateisilla seuduilla. Siten esimerkiksi Uudellamaalla runsaslumisimpina talvina saattaa esiintyä yllättävän suuria lumikuormia lähes kg/m. Ukkospäivien lukumäärä vuodessa maan sisäosissa on , rannikolla ja PohjoisSuomessa Suomessa talvi-ilmasto on maan pohjoiseen sijaintiin nähden melko lauha ja sateinen ja siksi routa on verraten matala ja lyhytaikainen. Tämä johtuu lähinnä lumen suojaavasta vaikutuksesta; pysyväkin lumipeite tulee usein sulaan maahan. Lumi on hyvä eriste; mitä paksumpi lumi, sen ohuempi routa. Hiekka- ja soramaassa maa routaantuu aikaisemmin ja routa tulee syvemmäksi kuin muissa mineraalimaalajeissa. Kuvassa 9 on esitetty keskimääräinen lumen paksuus ja roudan syvyys eräillä paikkakunnilla. Metsissä routa syntyy suunnilleen samaan aikaan kuin aukeilla, mutta sen syvyys vaihtelee enemmän. Kuva 9. Keskimääräinen lumen paksuus ja raudan syvyys aukeilla mailla eräillä havaintoasemilla 1968/ /79.

8 8 KIRJALLISUUTTA Ilmastoa koskevia julkaisuja: Maanmittaushallitus ja Suomen Maantieteellinen Seura; Suomen Kartasto, vihko 11. Ilmasto. 5. laitos. Helsinki Heino, Raino Hellsten, Eino: Tilastoja Suomen ilmastosta Liite Suomen meteorologiseen vuosikirjaan, nide 80, osa 1a Ilmatieteen laitos. Helsinki 198. Helminen, Jaakko: Suomen ilmastobibliografia erityisesti sovellutuksia varten päivitysosa Ilmatieteen laitos. Meteorologisia julkaisuja n:o 10. Helsinki Määräyksiä ja ohjeita: C2 Veden- ja kosteudeneristys. Määräykset. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Sisäasiainministeriö (RT RakMK ) C4 Lämmöneristys. Ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Sisäasiainministeriö (RT RakMK-2018) RIL 107 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry. Helsinki RlL 155 Lämmön- ja kosteudeneristys. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry. Helsinki RT Talonrakennuksen kosteusongelmat. Rakennustietosäätiö Muita julkaisuja: Björkholtz, Dick: Lämpö ja kosteus. Rakennusfysiikka. Rakentajain Kustannus Oy. Vammala Geiger, R: The climate near the Ground. Harvard University Press. Cambridge, Mass Hemmilä, Kai Häkkinen, Tarja Krankka, Juha Metiäinen, Pertti Nieminen, Jyri-Pekka Saarimaa, Juho: Kosteuden vaikutus rakenteisiin. Rakentajain kalenteri Rakentajain Kustannus Oy. Jyväskylä 198. Mattson, JO. Introduktion till mikro- och lokalklimatologia. Liber Läromedel. Malmö Nevander Elmarsson: Fukthandbok. Svensk Byggtjänst. Helsingborg RIL:n kurssijulkaisut K ja K Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry. Helsinki

suunnittelussa ja mitoituksessa on muistettava lämpötilavaihteluista aiheutuvat rakennustarvikkeiden erilaiset lämpöliikkeet.

suunnittelussa ja mitoituksessa on muistettava lämpötilavaihteluista aiheutuvat rakennustarvikkeiden erilaiset lämpöliikkeet. kesäkuu 1990 korvaa RT 055.40 1(8) ILMASTO, LÄMPÖTILA ilmasto, lämpötila, astepäiväluku, routa klimat, temperatur, graddagstal, tjäle climate, temperature, degree day, soil frost Tässä RT-ohjekortissa

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN. OSITTAIN LAINATTAESSA ON LÄHDE MAINITTAVA

TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN. OSITTAIN LAINATTAESSA ON LÄHDE MAINITTAVA rakennustietosäätiö RT 055.30 bygginformationsstiftelsen Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyössä 1976 Kesäkuu 1 (7) TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Kiinteistö ja rakennusalan tutkimusseminaari Toni Pakkala Antti-Matti Lemberg Henna Kivioja Sisältö Taustaa betonin vaurioituminen Suomen

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? 28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

AKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA

AKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA AKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Toni Pakkala, Arto Köliö, Jukka Lahdensivu Sisältö Ilmastonmuutos ja sen vaikutus betonirakenteisiin Aktiivisen korroosion mallintaminen Tuloksia 2 Ilmastonmuutosennusteet

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

WG 80 Talvipuutarhan liukuosat Talvipuutarhan kiinteät osat ks. sivu 15

WG 80 Talvipuutarhan liukuosat Talvipuutarhan kiinteät osat ks. sivu 15 7992FI WG 80 Talvipuutarhan liukuosat Talvipuutarhan kiinteät osat ks. sivu 15 Willab Garden 2017-03 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohje kokonaan ennen kuin aloitat asennuksen! Ellei ohjeita noudateta, osat eivät

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset Energiatehokkaan puukerrostalon kosteusturvallisuus seminaari 28.5.2018 Kansallissali, Helsinki Mikko

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot)

Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto Milla Johansson, Ilmatieteen laitos 5.3.2012 Osa 1: Kylmien ja lämpimien kuukausien

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

RT 05-10390 ILMASTO, TUULET SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ. ilmasto, tuulet, rakentaminen klimat, vinder, byggande climate, winds, building

RT 05-10390 ILMASTO, TUULET SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ. ilmasto, tuulet, rakentaminen klimat, vinder, byggande climate, winds, building ILMASTO, TUULET toukokuu 1989 korvaa RT 055.51 1 (8) ilmasto, tuulet, rakentaminen klimat, vinder, byggande climate, winds, building Tässä RT-ohjekortissa esitetään perustietoja tuulesta sekä taulukoita,

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Aerosolimittauksia ceilometrillä. Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Martinkyläntie 5 01620 VANTAA Raportointi pvm: 22.2.2012 ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Työ A12162 KOHDE: ASUNNOT: Martinkyläntie 5 01620 VANTAA/Myllymäen koulu Liikuntasali ja pukuhuonetilat TILAAJA: Reino

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Tiesääennusteet ja verifioinnit Janne Miettinen Asiakaspalvelut, Liikenne ja Media Ilmatieteen laitos Tiesääennusteet ja verifioinnit Tiesääpäivät, Kouvola 3.6.2015 Tiesääennusteet 3.6.2015 2 Tiesääennustepalvelu ELY:n tilaama tiesääennustepaketti

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Täyttää seuraavien rakentamismääräysten mukaiset vaatimukset: RIL 107-2012 (Suomi) RAL DIN 4107 (Saksa) ÖNORM B 5320 (Itävalta) 1 Oikea ja turvallinen ikkunan

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Lapin nykyilmasto. Ilmatieteen laitos 2010. Ilmatieteen laitos (ellei toisin mainita)

Lapin nykyilmasto. Ilmatieteen laitos 2010. Ilmatieteen laitos (ellei toisin mainita) Lapin nykyilmasto Ilmatieteen laitos 21 Ilmatieteen laitos (ellei toisin mainita) Lähteet Havaintotietojen arkisto Ilmatieteen laitoksen synoptisilta havaintoasemilta 1971-2 Toistuvuus aikatasojen kuvien

Lisätiedot

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi Betonin kuivuminen Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betonin kuivuminen Betoni kuivuu hitaasti Kastunut betoni kuivuu vielä hitaammin Betoni hakeutuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Kosteuskartoitusraportti

Kosteuskartoitusraportti Sivu: 1 (6) Tapauksen kohdekuvaus Tunniste Työnumero Vahinkopaikan osoite Asiakas CÖ112 Urheilutie 3 10210 Inkoo Kosteuskartoitusraportti Inkoon kunta / Merituulen koulu Yhteyshenkilö Vahingon havaitsemispäivä

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää

Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013. Pääviestit. Lähitulevaisuudessa ja jo nyt on tärkeää Ilmastonmuutoksen vaikutus lähitulevaisuudessa Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari Tampere 16.5.2013 Pääviestit Lähitulevaisuudessa ja jo

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

7992FI WG 80 Talvipuutarhan liukuosat Talvipuutarhan kiinteät osat ks. sivu 16

7992FI WG 80 Talvipuutarhan liukuosat Talvipuutarhan kiinteät osat ks. sivu 16 7992FI WG 80 Talvipuutarhan liukuosat Talvipuutarhan kiinteät osat ks. sivu 16 Willab Garden 2015-11 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohje kokonaan ennen kuin aloitat asennuksen! Ellei ohjeita noudateta, osat eivät

Lisätiedot

Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon

Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon Lumikuormien riskikartoitus Lumenpudotus Lämmityskaapeleiden asennukset, tarkastukset ja korjaukset Höyrytyspalvelut Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon Valitse turvallinen kumppani

Lisätiedot

CLIPS TUOTTEET SISÄLLYS

CLIPS TUOTTEET SISÄLLYS CLIPS TUOTTEET SISÄLLYS LÄMPÖTILA... 2 ILMANPAINE... 2 PUUSKAENNUSTE... 3 KOVAN JA MYRSKYPUUSKAN TODENNÄKÖISYYS... 3 TUULIRUUSUT VESIALUEILLA... 4 TUKALAN HELTEEN TODENNÄKÖISYYS... 4 SPORTTIKELI... 5 RANTAKELI...

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot