YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2007/1 Dnro LSY 2006 Y 311

Transkriptio

1 LÄNSISUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 21/2007/1 Dnro LSY2006Y311 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ylistaron kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Ylistaro. Korkeimman hallintooikeuden palauttama asia. LUVAN HAKIJA Ylistaron kunta Tekninen toimisto, PL 28, YLISTARO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ylistaron kunta on hakenut ympäristölupaa Ylistaron jätevedenpuhdistamolle. Hakemus toimitettiin LänsiSuomen ympäristölupavirastoon Hakemusta täydennettiin ja ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä. Ympäristölupavirasto myönsi puhdistamolle ympäristöluvan antamallaan päätöksellä nro 77/2004/1, jota Vaasan hallintooikeus muutti antamallaan päätöksellä nro 06/0060/4. Korkein hallintooikeus kumosi antamallaan päätöksellä, taltionumero 2921, ympäristölupaviraston ja Vaasan hallintooikeuden päätökset ja palautti asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi sen johdosta, että asiaan oli tullut päätösten antamisen jälkeen sellaista uutta selvitystä, joka ei ollut tiedossa ympäristölupaviraston ja Vaasan hallintooikeuden ratkaistessa asiaa. Hakija on täydentänyt hakemusta ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 :n 1 momentin 8) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Lupa jäteveden vesistöön johtamiseen LänsiSuomen vesioikeus myönsi antamallaan päätöksellä nro 2/1999/2 Ylistaron kunnalle luvan kunnan jätevedenpuhdista

2 2 mossa käsiteltyjen Ylistaron kirkonkylän ja Asemanseudun viemäröintialueiden jätevesien johtamiseen Kyrönjokeen toistaiseksi päätöksen mukaisin lupaehdoin. Vesiylioikeus muutti lupaehtoja antamallaan päätöksellä nro 115/1999. Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan puhdistamolta Kyrönjokeen johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saa olla enintään 30 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 0,8 mg P/l. Puhdistustehon on oltava COD Cr arvon osalta vähintään 75 % sekä BOD 7ATU arvon ja fosforin osalta vähintään 90 %. Kyrönjokeen johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l tai vaihtoehtoisesti puhdistustehon on kiintoaineen poistossa oltava vähintään 90 %. Rajaarvot lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioon ottaen. Kromin poistoon on kiinnitettävä erityistä huomiota ja puhdistamolta Kyrönjokeen johdettavan kromin määrä saa olla enintään 0,7 kg/d vuosikeskiarvona laskettuna. Lisäksi puhdistamoa on käytettävä niin, että ammoniumtyppi hapettuu mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan tuli mennessä jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tuli liittää suunnitelma puhdistuksen tehostamisesta niin, että vesistöön johdettavan jäteveden COD Cr arvo saadaan valtioneuvoston päätöksen 365/1994 edellyttämälle tasolle 125 mg O 2 /l ja ammoniumtyppipitoisuus tasolle 8 mg N/l vuosikeskiarvona laskettuna. Lupamääräykset tarkistetaan tällä ympäristölupapäätöksellä. PUHDISTAMON SIJAINTI JA JÄTEVESIEN PURKUPAIKKA Puhdistamo sijaintipaikka, sen lähiympäristö ja kaavoitus Puhdistamo sijaitsee asemakaavaalueen ulkopuolella hajaasutusalueella Ylistaron kunnan omistamalla Puhdistamo nimisellä kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on Puhdistamoa ympäröivät pellot. Alle 500 metrin etäisyydellä puhdistamosta on noin 10 asuinrakennusta, joista lähimpään on matkaa noin 400 m. Pohjavesiolot Suojeltavat kohteet Puhdistamon lähettyvillä ei ole pohjavesialueita. Puhdistamon läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Jätevesien purkupaikka Jätevedet johdetaan puhdistamolta purkuputkessa runsaan 500 metrin päässä puhdistamon pohjoispuolella virtaavaan Kyrönjokeen Ylistaron keskustaajaman alapuolelle.

3 3 JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Viljelyalueita halkova Kyrönjoki virtaa purkupaikan alapuolella Isonkyrön, Vähäkyrön ja Mustasaaren kuntien halki ja laskee Perämeren Vassorfjärdeniin Vaasan kaupungin pohjoispuolella. Vähäjärvisen Kyrönjoen keskivirtaama MQ on jokisuulla noin 45 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ noin 4 m 3 /s. Jätevesien purkupaikalla, jonka kohdalla vesistön valumaalue on noin km 2 eli 75 % vesistön koko valumaalueesta, keskivirtaama on arviolta noin 34 m 3 /s ja keskialivirtaama noin 3 m 3 /s. Purkupaikan alapuolinen jokivarsi on valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. Vesistön kuormitus Kyrönjoen vesistöön johdetaan käsiteltyjä yhdyskuntajätevesiä yhteensä yhdeksältä puhdistamolta. Vuonna 2005 kyseiset jätevesipäästöt olivat keskimäärin seuraavat: Vesistön tila ja veden laatu Puhdistamo Fosfori Typpi NH 4 N BOD 7ATU kg P/d % kg N/d % kg N/d % kg O 2 /d % Kauhajoki Jalasjärvi Kurikka Ilmajoki Peräseinäjoki Seinäjoki 1,20 0,09 0,38 1,60 0,18 6,40 11,2 0,8 3,5 14,9 1,7 59,6 91,3 7,5 4,1 58,5 8,7 246,0 18,4 1,5 0,8 11,8 1,8 49,5 9,3 0,4 18,9 0,7 8,0 28,3 7,0 0,3 14,3 0,5 6,0 21,4 16,3 2,2 6,3 19,5 2,5 69,6 11,9 1,6 4,6 14,2 1,8 50,8 Ylistaro 0,47 4,4 37,7 7,6 29,3 22,1 11,5 8,4 Kyrönmaan Jätevesi Oy Koivulahti 0,22 0,19 2,1 1,8 34,5 8,3 6,9 1,7 32,4 5,1 24,5 3,9 6,5 2,5 4,7 1,8 Yhteensä 10, , , ,9 100 Puhdistamoilta Kyrönjokeen johdettujen fosfori ja typpipäästöjen kokonaismäärien on arvioitu viime vuosina vastanneen keskikesällä enimmillään jopa puolta joen koko fosfori ja typpivirtaamista. Ylistaron kunnan puhdistamolta Kyrönjokeen vuonna 2005 johdetun fosforipäästön osuus oli 4,4 %, typpi ja BOD 7ATU päästöjen osuudet noin 8 % ja ammoniumtyppipäästön osuus noin 22 % jokeen kaikilta puhdistamoilta johdettujen päästöjen kokonaismääristä. Kyrönjoen pääuoman vesi on väriltään ruskean harmaata. Soiden suuri osuus vesistön latvaosilla aiheuttaa jokiveteen voimakkaan ruskean perusvärin ja korkean kemiallisen hapenkulutuksen. Intensiivisen viljelyn seurauksena jokeen kohdistuu myös huomattava kiintoaine ja ravinnekuormitus. Kyrönjoen valumaalue Seinäjoen kaupungin alapuolella on entistä merenpohjaa ja käsittää alunamaita, joille on ominaista korkea rikkipitoisuus. Sulfidien hapettumisen seurauksena valumavesien ph on ajoittain, erityisesti tulvakausien

4 4 lopulla hyvin alhainen. Alimmillaan pharvo voi olla alle 5, jolla on vaikutusta myös joen eliöstöön. Vesistöalueen pieni järvisyys, heikohko veden laatu sekä suuret virtaaman ja veden laadun vaihtelut alentavat Kyrönjoen vesistöalueen virkistyskäyttöarvoa. Heikkolaatuisinta vesi on yleensä tulvakausina. Kyrönjoen happi, fosfori ja typpipitoisuuksien vaihteluvälit ovat vuosina olleet seuraavat: Suure Yksikkö Kyrönjoen yläosa Kyrönjoen alaosa Happi mg O 2 /l kyllästys% 4,0 12, ,5 13, Kokonaisfosfori µg P/l Kokonaistyppi µg N/l Pienimmät fosforipitoisuudet on mitattu veden ollessa happamimmillaan, jolloin suuri osa fosforista saostuu joen pohjalle. Klorofylliapitoisuuksien nojalla Kyrönjoki on luokiteltavissa reheväksi, ajoittain jopa erittäin reheväksi. Suunnittelukeskus Oy on vuonna 1994 tehnyt selvityksen typenpoiston tarpeesta ja toteuttamismahdollisuuksista Kyrönjoen vesistössä. Selvityksen mukaan kumpikaan pääravinteista (typpi ja fosfori) ei ole yksiselitteisen selvä rehevyyden tasoa säätelevä minimitekijä, vaan rehevöitymistä rajoittaa jokin muu tekijä kuin ravinteiden saatavuus. Selvityksessä suositellaan ammoniumtypen hapettamista puhdistamolla varsinkin alueilla, joissa jätevesien osuus virtaamasta on alivirtaamakausina huomattava. Ammoniumtypen hapettamisen, nitrifioinnin, tarve on suurin kesällä, jolloin jokiveden lämpötila on korkea. Jokiveden mineraaliravinnesuhteen nojalla arvioituna Kyrönjoen pääuoman kesä elokuun vesinäytteistä oli fosforirajoitteisia 50 % vuonna 2002 ja 63 % vuonna 2003, fosfori tai typpirajoitteisia 37 % vuonna 2002 ja 30 % vuonna 2003 sekä typpirajoitteisia 13 % vuonna 2002 ja 7 % vuonna Kalasto Vesistön käyttö Kyrönjoen kalasto koostuu lähinnä tavanomaisista kalalajeista. Mm. Ylistarossa saadaan jokeen istutettua kirjolohta ja jokeen noussutta tai istutettua taimenta. Joessa esiintyy myös nahkiaista ja pikkunahkiaista. Nahkiainen nousee jokeen kutemaan, mutta poikastuotannon edellytykset ovat nykyisin heikot. Rapuja tavataan vähälukuisena lähinnä Ylistaron alueen koskissa. Ylistaron jätevesien purkupaikan alapuolella Kyrönjoen rannoilla on tavanomaista hajaasutusta. Joen virkistyskäyttö on lähinnä rannan läheisyydessä asuvien pienimuotoista kalastusta ja pienveneilyä. Virkistyskalastus on jonkin verran elpynyt mm. kalanistutusten ansiosta. Kyrönjoen suistossa ja sen edustan merialueella harjoitetaan myös ammattimaista kalastusta. Ylistaron kunnan alueella Kyrönjoessa ei ole yleisiä uimarantoja purkupaikan alapuolella.

5 5 Vaasan kaupunki ottaa vesilaitoksen raakaveden Kyrönjoen alajuoksulta Båskaksesta, josta vesi pumpataan Pilvilampeen. Veden käyttö on noin 7 milj.m 3 /a. Jokivettä käytetään jonkin verran myös kasteluun, lähinnä maataloudessa. Myös Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy ottaa joesta vettä nahkatehtaan prosessivedeksi. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Ylistaron kunnan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1999 valmistunut biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamossa käsitellään kunnan keskustaajaman, Pampunmäen ja Asemanseudun alueiden jätevedet. Puhdistamon piirissä olevaan viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä on noin Kunnan koko asukasluku on noin Lisäksi puhdistamossa käsitellään Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n nahkatehtaan esikäsitellyt jätevedet, mm. pkyritysten ja muiden laitosten saniteettijätevesiä sekä hajaasutusalueiden sakokaivolietteitä ja umpisäiliöjätevesiä. Ylistaron kunnan Halkosaaren alueelta, jossa viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä on noin 360, jätevedet johdetaan Seinäjoen kaupungin puhdistamolle. Viemäriverkoston kokonaispituus Ylistaron kunnan alueella on noin 50 km. Suurin osa verkostosta on rakennettu luvuilla. Runkojohdoissa on käytetty yksinomaan muoviputkia, mutta vanhoja betonisia viemärikaivoja on edelleen runsaasti, tarkastuskaivoista ilmeisesti yli 50 %. Hule ja kuivatusvesien osuus on merkittävä. Vuosina 2004 ja 2005 tehtyjen verkoston vuotovesiselvitysten mukaan verkostoon pääsee runsaasti pintavesiä, tulvaaikoina Ookilan pumppaamon kautta myös suoraan Kyrönjoesta. Lisäksi verkostoon johdetaan aikaisemmin viemäröidyiltä alueilta kiinteistöjen salaoja ja muita kuivatusvesiä. Puhdistamo oli aikaisemmin ylikuormitettu pääosin nahkatehtaalta johdetun suuren jätevesikuormituksen vuoksi. Puhdistamon kuormitus oli suurimmillaan vuonna 2002, jolloin tarkkailutulosten mukaiset, puhdistamolle johdettujen BOD 7ATU ja typpikuormitusten vuosikeskiarvot olivat kg O 2 /d ja 212 kg N/d. Nahkatehtaan jätevesien esikäsittelyä tehostettiin vuoden 2002 lopulla. Vuonna 2005 puhdistamon vastaavat BOD 7ATU ja typpikuormitukset olivat noin 290 kg O 2 /d ja 58 kg N/d ja vuonna 2006 noin 170 kg O 2 /d ja 48 kg N/d. Puhdistamolla vastaan otetun sakokaivolietteen määrä oli vuonna 2004 noin m 3 ja vuonna 2005 noin m 3.

6 6 Tarkkailuraporttien mukaiset, nahkatehtaalta (taulukossa "tehdaslinja", sisältää myös muita jätevesiä) ja muista kunnan viemäreistä ("kuntalinja") puhdistamolle johdetun tulokuorman vuosikeskiarvot olivat vuosina ja ovat kuormituksen kasvuennusteen mukaan vuosina 2015 ja 2030 seuraavat: Vuosi Kuormittaja Q m 3 /d 2004 Kuntalinja 474 Tehdaslinja 127 Yhteensä *) Nahkatehdas 71 (12 %) 2005 Kuntalinja Tehdaslinja Yhteensä *) Nahkatehdas 66 (12 %) 2006 Kuntalinja Tehdaslinja Yhteensä *) Nahkatehdas 35 (7 %) 2015 Kunta Nahkatehd. Yhteensä 2030 Kunta Nahkatehd. Yhteensä BOD 7ATU kg O 2 /d (47 %) (57 %) (36 %) COD Cr kg O 2 /d (48 %) (43 %) (34 %) Fosfori kg P/d 3,7 0,9 4,6 0,33 (7 %) 3,8 0,8 4,6 0,38 (8 %) 3,2 0,6 3,8 0,14 (4 %) 6,8 0,9 7,7 7,1 1,0 8,1 Typpi kg N/d (40 %) 21,5 36, (49 %) (40 %) Kromi kg Cr/d 0,4 4,8 5,2 3,8 (74 %) 0,1 4,1 4,2 2,9 (69 %) 0,0 1,2 1,2 0,9 (75 %) *) Nahkatehtaan koko vuosikuormitus jaettuna vuoden kaikkien kalenteripäivien lukumäärällä ja (suluissa) tämän %osuus puhdistamon koko kuormasta Puhdistamolle johdetun jätevesivirtaaman sekä BOD 7ATU, fosfori ja typpikuormitusten tarkkailuvuorokausien (12 kpl/a) pienimmät ja suurimmat arvot olivat vuosina seuraavat: Vuosi Virtaama, Q BOD 7ATU, kg O 2 /d Fosfori, kg P/d Typpi, kg N/d Min. Maks. Min. Maks. Min. Maks. Min. Maks ,2 5, ,4 8, ,8 5, Puhdistamolle tarkkailuvuorokausina johdetun kromikuormituksen suurin määrä oli 15,0 kg Cr/d vuonna 2004, 14,9 kg Cr/d vuonna 2005 ja 3,9 kg Cr/d vuonna Puhdistamolle tulevan BOD 7ATU kuormituksen suurimman viikkokeskiarvon arvioidaan vuonna 2015 olevan 564 kg O 2 /d (tehtaan jätevedet 370 kg O 2 /d ja muu kuormitus 194 kg O 2 /d), jota vastaava asukasvastineluku on

7 7 Puhdistamon käsittelyprosessit ja niiden mitoitus Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Mitoitusvirtaama Q kesk 790 m 3 /d Mitoitusvirtaama q mit 70 m 3 /h BOD 7ATU kuorma 726 kg O 2 /d Typpikuorma 100 kg N/d Puhdistamo on kaksilinjainen biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, joka käsittää sakokaivolietteen vastaanottoaltaan (tasaustila 30 m 3, hiekkapesä 7 m 3 ), konevälpän (varalla käsivälppä), yhdistetyn hiekan ja rasvanerotuksen (altaan tilavuus 25 m 3 ), kaksi rinnakkaista ilmastusallasta (2 x 325 m 3 ) ja kaksi jälkiselkeytysallasta (syvät suorakaidealtaat, pintaala 2 x 60 m 2 ). Hiekanerotuksessa poistettu hiekka pestään ja siirretään ruuvilla jäteastiaan. Puhdistamon ylijäämäliete tiivistetään (sakeuttamon pintaala 25 m 2 ), kuivataan suotonauhalla ja toimitetaan muualle jatkokäsiteltäväksi. Nahkatehtaalla suoritettavaan tehtaan jätevesien mekaaniskemialliseen esikäsittelyyn kuuluu porrasvälppäys (säleväli 2 mm), esiilmastus (altaan tilavuus noin 70 m 3 ), selkeytys (altaan tilavuus noin 20 m 3 ), ilmastus ja tasaus (ilmastetun tasausaltaan koko tilavuus 150 m 3, josta tasaukseen on käytettävissä m 3 ) sekä kemiallinen saostus (lamelleilla varustetun selkeytysaltaan projisoitu pintaala 50 m 2 ). Esikäsittelyssä kertyvä liete tiivistetään ja kuivataan suotonauhalla. Kemikaalit, poltto ja voiteluaineet sekä energian käyttö Puhdistamolla ei varastoida polttoaineita. Kemikaaleja varastoidaan kulutusta vastaavasti ja niiden käsittelyssä noudatetaan käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeita. Ferrosulfaatti otetaan vastaan 70 m 3 :n liuossäiliöön. Polymeeri varastoidaan 25 kg:n muovisäkeissä, joita samanaikaisesti on enintään 10 kpl. Tarvittaessa käytettävää vaahdonestoaineita pidetään varastossa enintään noin litraa. Lisäksi puhdistamolla varastoidaan pieniä määriä puhdistus ja voiteluaineita. Vuonna 2004 käytettiin ferrosulfaattia fosforin saostuksessa yhteensä 58 tonnia ja polymeeriä lietteen kuivauksessa yhteensä 450 kg. Vuonna 2005 vastaavat kemikaalimäärät olivat 75 tonnia ja 675 kg. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien ja kokonaispäästöjen sekä poistotehojen (%) vuosikeskiarvot sekä tarkkailuvuorokausien pienimmät ja suurimmat arvot olivat vuosina seuraavat:

8 BOD 7ATU O 2 kg/d 13, mg/l % kg/d 11, mg/l % kg/d 9, mg/l % *) Nitrifikaatioaste COD Cr O Fosfori P 0,33 0,09 0,56 0,55 0,20 1, ,47 0,15 1,8 0,85 0,20 3, ,30 0,05 1,0 0,58 0,14 3, Typpi N < < <0 52 NH 4 N *) < *) < *) Vuosi Laatu 2004 Kiintoaine Kromi Cr 0,38 0,01 0,88 0,63 0,01 1, ,17 0,03 0,86 0,31 0,03 0,79 96 <0 99 0,10 0,02 0,35 0,20 0,08 0,89 92 <0 98 Nahkatehtaalla ei käytetä 6arvoista kromia ja jäteveden sisältämäkromi on 3arvoisessa muodossa. Puhdistamolla ei ole ollut ohijuoksutuksia. Näytteenottovuorokausien keskimääräistä tilannetta vastaavat prosessin kuormitusarvot olivat vuosina seuraavat: Suure Yksikkö Prosessilämpötila *) keskiarvo alin o C C 11,2 9,0 10,0 6,0 10,0 5,8 Ferrosulfaatin annostus g/m Liukoinen fosfori Selkeytyksen pintakuorma Ilmastuksen tilakuorma Ilmastuksen lietepitoisuus Lietekuorma mg P/l m/h kg BOD 7ATU /m 3 /d kg MLSS/m 3 kg BOD 7ATU /kg MLSS/d *) Lämpötila mitattu käsitellystä jätevedestä 0,23 0,18 0,59 9,15 0,08 0,42 0,23 0,53 8,1 0,07 0,34 0,21 0,29 5,3 0,06 Lupaa haetaan nykyisin lupaehdoin. Puhdistamoa hyvin ja asianmukaisesti hoitamalla saavutetaan riittävän hyvä puhdistustulos, joten puhdistamoa ei ole tarpeen laajentaa eikä tehostaa. Puhdistamon jatkuvalle hyvälle toiminnalle luodaan edellytykset viemäriverkoston kuntoa tarkkailemalla ja jatkamalla tarpeen mukaan toimenpiteitä vuotovesien vähentämiseksi. Päästöt ilmaan Melu ja liikenne Päästöt ilmaan ovat pienet. Puhdistamon ilmakompressorit sijaitsevat erillisessä kompressorihuoneessa. Toiminnasta aiheutuva melu on suurelta osin lähtöisin työpäivinä tapahtuvasta liikenteestä, joka on pääasiassa päiväaikaan tapahtuvaa huoltoajoa ja lietteiden kuljetusta.

9 9 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuivattua puhdistamolietettä syntyi vuonna 2004 noin 730 m 3 ja vuonna 2005 noin 920 m 3. Lietteen korkea kromipitoisuus (12 g Cr/kg KA ja kuivaainepitoisuus 12 % lokakuussa 2004 tutkitussa näytteessä) on toistaiseksi estänyt lietteen hyötykäytön maataloudessa %:n kuivaainepitoisuuteen kuivattua puhdistamolietettä arvioidaan muodostuvan noin m 3 /a. Lietteen korkean kromipitoisuuden vuoksi se on vuoden 2006 lopulta alkaen kuljetettu Riihimäelle Ekokem Oy Ab:n jätteenkäsittelylaitokselle. Tavoitteena on nahkatehtaan jätevesien mukana tulevan kromin määrää vähentämällä saada kuivatun puhdistamolietteen kromipitoisuus niin pieneksi (alle tason 300 mg Cr/kg KA), että liete voidaan käyttää maataloudessa. Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittelyä, sijoitusta ja käyttöä tulevaisuudessa selvitetään parhaillaan. Välppäjäte, hiekanerotusjäte sekä kuivajätteet ja muut tavanomaisten yhdyskuntajätteiden kaltaiset jätteet kuljetetaan kaatopaikalle. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Jätevedet käsitellään kaksilinjaisessa biologiskemiallisessa puhdistamossa. Vuonna 1999 rakennettu puhdistamo on hyvässä kunnossa ja puhdistamon tulokuormituksen pienentymisen johdosta sen kapasiteetti on riittävä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset puhdistamon ympäristöön Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa puhdistamon ympäristössä. Mahdolliset hajuhaitat ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia ja liittyvät lietteiden purkamiseen ja kuormaamiseen. Myöskään liikenteestä ei aiheudu kenellekään haittaa. Vaikutukset veden laatuun Vesistövaikutuksista suurimpia ovat jokiveden typpipitoisuuden ja hapenkulutuksen kasvu. Ammoniumtypen suhteellinen osuus hapenkulutuksesta on ollut huomattava. Veden laatuun kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat purkupaikan välittömään läheisyyteen ja ovat havaittavissa lähinnä typpipitoisuuden kasvuna alivirtaamakausina. Nykyisten jäteveden käsittelyvaatimusten (BOD 7ATU 30 mg O 2 /d ja 90 %, P 0,8 mg P/d ja 90 % sekä ammoniumtyppi 8 mg N/l) ja vuosien keskimääräistä typenpoistotulosta (62 mg N/l ja

10 10 39 %) sekä puhdistamon vuoden 2015 kuormitusennusteen (Q 720 m 3 /d, BOD 7ATU 409 kg O 2 /d, fosfori 7,7 kg P/d ja typpi 80 kg N/d) mukaisia teoreettisia enimmäispäästöjä (BOD 7ATU 22 kg O 2 /d, fosfori 0,58 kg P/d, kokonaistyppi 45 kg N/d ja ammoniumtyppi 5,8 kg N/d) ja tarkkailutulosten mukaisia vuosien päästöjä vastaavat laskennalliset jokiveden BOD 7ATU arvon, fosforin, typen ja ammoniumtypen pitoisuuslisäykset (µg/l) ovat arvioidussa keskialivirtaamatilanteissa (3 m 3 /s) purkupaikan kohdalla seuraavat: Suure BOD 7ATU, µg O 2 /l Fosfori, µg P/l Kok. typpi, µg N/l NH 4 N, µg N/l MNQ 3 m 3 /s ,3 1,8 1,2 2, Vaikutukset kaloihin ja muihin vesieliöihin Korvattavat vahingot ja haitat Suoranaisia jätevesien aiheuttamia kalataloudellisia haittoja Kyrönjoessa ei ole osoitettavissa. Jokeen johdettavilla puhdistamojätevesillä ei ole ollut vaikutusta vesikasvillisuuteen. Vuonna 2005 tehdyssä Kyrönjoen biologisessa kartoituksessa pohjaeläimistössä ei todettu eroja Ylistaron jätevesien purkupaikan ylä ja alapuolen välillä. Ylistaron jätevesien johtamisen Kyrönjokeen ei katsota aiheuttavan, virkistyskäytölle, vedenotolle tai kalastolle haittaa, josta olisi maksettava korvausta rannan tai vesialueen omistajille. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Puhdistamon käyttö, päästö ja vaikutustarkkailut suoritetaan osana Kyrönjoen yhteistarkkailua. Tarkkailut suorittaa nykyisin Etelä Pohjanmaan Vesitutkijat Oy. Puhdistamon käyttötarkkailu sisältää mm. puhdistamon toiminnan, virtaamien, ohijuoksutusten, kemikaalien käytön ja lietteen loppusijoituksen selvittämisen. Kuormitustarkkailun (päästötarkkailu) näytteet otetaan automaattiottimin vuorokauden kokoomanäytteinä kerran kuukaudessa. Samanaikaisesti kunnan puhdistamolla suoritettavan näytteenoton kanssa otetaan näytteet myös nahkatehtaan omalta puhdistamolta kunnan viemäriin johdettavasta jätevedestä ja tehdään tarvittavat muut kunnan puhdistamon käyttöön ja toimintaan liittyvät mittaukset ja tarkistukset, kuten käsitellyn jäteveden lämpötila, kemikaalien käyttömäärät, ilmastusaltaiden happi ja lietepitoisuudet sekä virtaamamittausten ja muiden käyttötarkkailumittausten tarkistukset.

11 11 Näytteiden ottokohdat, niiden vuotuinen lukumäärä ja niistä tehtävät määritykset ovat seuraavat: Näyte *) ph, BOD 7ATU, COD Cr, N, P, kiintoaine, Cr ja alkalit. NH 4 N, liuk.p Hg, Cu, Zn, Cd, Pb, Cr ja Ni, Mn, Mg, K, Ca, ph, kuivaaine, hehkutusjäännös, N, P *) Näytteiden ottokohdat/kohteet ovat seuraavat: 1. Kunnan puhdistamolle tuleva jätevesi 2. Kunnan puhdistamolta lähtevä jätevesi 3. Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n puhdistamolta kunnan viemäriin johdettava jätevesi 4. Puhdistamoliete Vesistötarkkailu Jokiveden fysikaaliskemiallisen laadun seurannassa tutkitaan seuraavat muuttujat: lämpötila, liuenneen hapen pitoisuus ja kyllästysarvo, ph, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, väri, kiintoaine, COD Mn, kokonais ja fosfaattifosfori, kokonais ja ammoniumtyppi sekä nitriittija nitraattitypen yhteispitoisuus ja fekaalisten kolibakteerien määrä. Kesä ja elokuun näytteistä määritetään lisäksi aklorofyllipitoisuudet. Jäteveden vesistövaikutusten yhteistarkkailu on jaettu neljän vuoden jaksoihin, joista kuhunkin sisältyvät myös tarkkailuun liittyvät biologiset seurannat (vesikasvillisuus, pohjaeläimet, päällysleväkasvusto). Näytteiden otossa ja analysoinnissa käytetään standardisoituja menetelmiä. Tarkkailua on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu käsittää määrävuosin tehtävät koekalastukset, kalastustiedustelun, kirjanpitokalastukset sekä pohjaeläinselvityksen. Tarkkailua on tarkoitus toteuttaa TEkeskuksen ohjeiden mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA RISKIT SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN Erityisiä uhkatekijöitä puhdistamon toiminnalle ei ole osoitettavissa. Viemärilaitokselle on laadittu häiriötilanteiden varalle valmiussuunnitelma. Puhdistamolle on rakennettu hälytysjärjestelmä ja puhdistamo sekä pumppaamot on liitetty kaukovalvontaan. Kemikaaleja säilytetään omissa varastotiloissa siten, että haittaa tai vaaraa ei aiheudu ja kemikaalien käsittelyssä noudatetaan annettuja ohjeita. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Korkeimman hallintooikeuden palautuksen jälkeen täydennetty hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ylistaron ja Isonkyrön kunnissa Kuulutuksesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille.

12 12 Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot LänsiSuomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan TEkeskuksen kalatalousyksiköltä, Isonkyrön kunnalta sekä Ylistaron ja Isonkyrön kuntien ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) LänsiSuomen ympäristökeskus on todennut, että Ylistaron kunnan puhdistamolietteestä Pirkanmaan ympäristökeskuksessa tehdyn jätteen kaatopaikkaselvityksen mukaan lietettä ei suositella tavanomaisen jätteen kaatopaikalle lietteen suuren vesipitoisuuden, helposti liukenevan 6arvoisen kromin ja orgaanisten komponenttien vuoksi. Ympäristökeskus on todennut hakijalle lähettämässään kirjeessä, että kompostoitu kromipitoinen liete ei ole sellainen lannoitevalmiste tai maanparannusaine, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi kasvukerroksessa. Sitä ei myöskään voi käyttää esipeittokerroksessa ilman selvitystä sen kaatopaikkakelpoisuudesta ja geoteknisestä soveltuvuudesta. Ympäristökeskus on esittänyt, että jäteveden käsittelyvaatimuksia asetettaessa otettaisiin huomioon kuormituksen vähentämiseen tähtäävät yleiset tavoitteet ja Kyrönjokea kuormittavien yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille asetetut päästömääräykset. Vuoden 2012 alusta lukien vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvon tulisi olla enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuuden enintään 0,5 mg/l sekä käsittelytehon molempien osalta vähintään 95 %. Kromipitoisuus tulisi rajoittaa arvoon 0,30,4 mg/l vuosikeskiarvona laskettuna. Todeten vesistöön johdetun ammoniumtyppipitoisuuden olleen vuonna 2006 keskimäärin 40 mg N/l ja tästä aiheutuneen laskennallisen hapenkulutuksen 180 mg O 2 /l (4,52 x 40) ympäristökeskus on lisäksi esittänyt, että vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuus saisi olla enintään 8 mg N/l. Kunnan viemäreiden saneerausta tulisi tehostaa. 2) Pohjanmaan TEkeskus on todennut, että Kyrönjoen vesistö on kalastoltaan TEkeskuksen toimialueen merkittävin vesistö. Joessa ja sen suistossa esiintyy 60 kalalajia. Lisäksi joessa on nahkiaista ja rapua. Tärkeimmät kalalajit Ylistaron alueella ovat ahven, hauki, taimen, kirjolohi, kiiski, lahna, made, salakka, säynävä ja särki. Joen suistoon ja alajuoksulle nousevat kutemaan made, kuore, lohi, taimen, vaellussiika ja eri suomukalalajit sekä nahkiainen. Isossakyrössä ja Ylistarossa on erityisen runsaasti vaellussiian kudulle soveltuvia koski ja nivapaikkoja. Kyrönjoella on käynnissä kalataloudellinen kunnostushanke, jonka tavoitteena on helpottaa kalojen kulkua patojen ohi ja kunnostaa vaellussiian ja taimenen kutualueita. Vaikka kalojen lisääntymistä Kyrönjoessa uhkaavat ajoittaiset happamuusongelmat ja joen rehevöityminen, kalakannat ovat elpymässä ja kalastus on lisääntynyt. Kyrönjoen alueella on kotitarve ja virkistyskalastajia lähes sekä pilkkijöitä ja onkijoita yli

13 13 Joen suistoalueella ja sen edustan merialueella harjoitetaan runsaasti ammattimaista kalastusta. TEkeskus on katsonut, että jäteveden puhdistustulosta koskevat vaatimukset on asetettava vähintään ympäristölupaviraston (kumotun) päätöksen 77/2004/1 mukaiselle tasolle. Joen ja sen edustan tilan parantamiseksi on tärkeää, että ravinnepäästöjä vähennetään kaikkien kuormituslähteiden osalta parhaimman käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti. Myös typpipäästöjen vähentämiseen on kiinnitettävä huomiota, koska Kyrönjoen tuotanto on ajoittain typpirajoitteista. Lisäksi merkittävä osa jokeen joutuvasta typpikuormituksesta päätyy mereen, jossa typpi ja varsinkin sen mineraaliravinnefraktiot voivat ajoittain, etenkin loppukesällä olla tuotantoa rajoittavia tekijöitä. Ylistaron kunta on määrättävä tarkkailemaan jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Koska jo nykyisessä luvassa on kalataloustarkkailuvelvoite, ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle välittömästi. Ehdotukseen on sisällytettävä kolmen vuoden perusteellinen erillistarkkailu jätevesien vaikutusalueen kala ja raputaloudellisesta tilasta, kalastuksesta sekä mm. metallikuormituksen vaikutuksesta kalastoon ja kalojen käyttökelpoisuuteen ravintona. Erillistarkkailun jälkeisinä vuosina tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä Kyrönjoen vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Seinäjoen kaupungin jätevesien vaikutuksia koskeva kalataloudellinen velvoitetarkkailu, johon hakemuksessa on viitattu, ei täytä Ylistaron jätevesien johtamisen vuoksi tarvittavalle tarkkailulle asetettavia vaatimuksia eikä sen tuloksilla ole käyttöarvoa Ylistaron jätevesien vaikutusten arvioinnissa. Lähimmät koekalastuspaikat ovat Ylistaron jätevesien purkupaikan yläpuolella Kirkkolahdessa ja Kylänpäässä sekä Isossakyrössä noin 10 km purkupaikan alapuolella. Myöskään kalastustiedustelun ja kirjanpitokalastuksen tietojen perusteella ei voi arvioida Ylistaron jätevesien vaikutuksia. Koska nyt käytettävissä olevan kalataloudellisen tiedon perusteella ei ole mahdollista arvioida riittävän luotettavasti jätevesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen, luvan määräyksiä on tarkistettava viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Ylistaron kunta on määrättävä suorittamaan euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua lupaehtojen tarkistamiseen saakka käytettäväksi hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon vähentämiseen. 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta (Ylistaron kunnan ympäristönsuojelu ja terveysvalvontaviranomainen) on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä ja esittänyt seuraavien seikkojen ottamista huomioon lupakäsittelyssä:

14 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine 14 Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n tehdasta koskeva ympäristölupahakemus on jätetty LänsiSuomen ympäristökeskukseen Koska ympäristökeskuksen päätöstä ei saatane ennen kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa, kunta olisi velvoitettava laatimaan nahkatehtaan jätevesiä koskeva uusi, nykytilannetta vastaava sopimus. Sopimuksen mukaisen, nahkatehtaalta tulevan jäteveden laadun on oltava sellainen, että kunnan puhdistamon toiminta ei häiriinny ja puhdistamoliete voidaan asianmukaisesti jatkosijoittaa. Todeten, että puhdistamolietteen jatkokäsittelypaikka ei ole vielä selvillä, lautakunta on esittänyt, että puhdistamoliete toimitetaan myös jatkossa esikuivattuna (kuivaainepitoisuus yli 14 %) kuljetukseen sopivassa säiliössä ilman välivarastointia jatkokäsittely tai sijoituspaikkaan. Sakokaivolietteen vastaanoton merkitys on entistä suurempi. Sakokaivot saa tyhjentää vain rekisteröity yrittäjä, joka käytännössä kuljettaa lietteen puhdistamolle jatkokäsiteltäväksi. Alueella ei ole sellaisia yrittäjiä, jotka toimittaisivat lietteen stabiloituna pellolle. Ylistaron kunnassa on hajaasutusalueella yleisen viemäriverkoston ulkopuolella noin kiinteistöä. Asuinkiinteistöjen sakokaivojen tilavuuden (2,5 m 3 ) ja kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan tyhjennyksen nojalla arvioiden lietettä kertyisi vuodessa noin m 3 eli 5,8kertainen määrä verrattuna puhdistamolla vuonna 2006 vastaanotettuun. Kemikaalivaraston tulee olla viemäröimätön ja siinä tulee olla riittävä ilmanvaihto. Puhdistamosta ei ole tullut valituksia asukkailta. 4) Isonkyrön kunnan ympäristölautakunta ja 5) Isonkyrön kunnanhallitus ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutuksia ja mielipiteitä ei esitetty. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen lausuntojen johdosta. LänsiSuomen ympäristökeskuksen lausunnon (1) johdosta hakija on esittänyt, että lupa myönnettäisiin hakemuksen mukaisena lupaehtoja kiristämättä. Ammoniumtypen osalta voidaan edellyttää, että puhdistamoa pyritään käyttämään niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetustulos. Hakija on kuitenkin katsonut, että tehokkain tapa puhdistamon hyvän toiminnan ja hyvän

15 15 puhdistustuloksen saavuttamiseen on viemäriverkon vuotovesien vähentäminen. Pohjanmaan TEkeskuksen lausunnon (2) johdosta hakija on esittänyt, että päätöksessä vaadittava jäteveden puhdistustulosta koskeva TEkeskuksen vaatimus edellyttäisi mm. typen poistoa. Hakija on vastustanut puhdistusvaatimusten kiristämistä, koska se aiheuttaisi suuria investointitarpeita, ja saavutettava hyöty olisi kustannuksiin nähden vähäinen. Kalataloudellista erillistarkkailua koskevan TEkeskuksen vaatimuksen johdosta hakija on esittänyt, että parhaan kokonaistuloksen saamiseksi tarkkailu on syytä suorittaa kokonaisuudessaan yhdessä muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Luvan määräysten tarkistamista viiden vuoden kuluessa koskevan TEkeskuksen vaatimuksen johdosta hakija on esittänyt, että kyseinen määräaika on kovin lyhyt tarkkailujen ja seurannan tulosten arvioimiseen. Kalatalousmaksua koskevan TEkeskuksen vaatimuksen johdosta hakija on esittänyt, että vaatimus on tässä vaiheessa perusteeton. Mahdollisista kalastonhoitotoimenpiteistä, kuten kalanistutuksista, tulisi sopia yhteisvastuullisesti kaikkien tarkkailuvelvollisten kanssa tarkkailutulosten pohjalta. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnon (2) johdosta hakija on esittänyt, että neuvottelut uudesta sopimuksesta Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n kanssa ovat vireillä. Puhdistamolietteen loppusijoituksen järjestäminen selviää neuvottelujen tulosten perusteella. Tavoitteena on saada liete maatalouskäyttöön sopivaksi. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu LänsiSuomen ympäristölupavirasto myöntää Ylistaron kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien, Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n nahkatehtaan esikäsiteltyjen jätevesien sekä viemäriverkoston ulkopuolella olevan hajaasutuksen sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien lupamääräysten mukaista käsittelyä puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Kyrönjokeen nykyiselle, Ylistaron keskustaajaman alapuolella sijaitsevalle purkupaikalle.

16 Lupamääräykset 16 Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Puhdistamoa on tehostettava viimeistään siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset, lukien sovellettavat rajaarvot täyttävä jäteveden puhdistustulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan puhdistamolietteet ja muut jätteet mukaan lukien ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamon tehostamista koskevat suunnitelmat on toimitettava LänsiSuomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista, viimeistään ) Puhdistamolla ja viemäriverkostossa muualla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö ja poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä asti seuraavat rajaarvot: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O 2 85 Fosfori, P 0,8 90 Kromi, Cr 0,5 Kyrönjokeen johdettavan jäteveden sisältämän kromin määrä saa puolivuosikeskiarvona laskettuna olla asti enintään 0,3 kg Cr/d. Puhdistamoa on pyrittävä käyttämään sen toimintaa muilta osin, lähinnä fosforin poistoa, liiaksi vaarantamatta siten, ammoniumtypen hapetus on mahdollisimman tehokasta. Muutoin edellä mainitulla tavalla, mutta kokonais ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on lukien täytettävä seuraavat rajaarvot: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O 2 85 Fosfori, P 0,5 95 Kokonaistyppi, N 60 Ammoniumtyppi, N 8 90 Kromi, Cr 0,3

17 17 Kyrönjokeen johdettavan jäteveden sisältämän kromin määrä saa puolivuosikeskiarvona laskettuna olla lukien enintään 0,2 kg Cr/d. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan nitrifiointiasteena puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja vesistöön johdettavan ammoniumtypen kokonaismääristä. Lisäksi jäteveden käsittelytuloksen on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta alkaen täytettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt ilmaan, liikenne ja melu 3) Toiminta on jätevesien viemäröinti, lietteiden, muiden jätteiden ja kemikaalien kuljetukset sekä muu liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju, pöly ja muita päästöjä ilmaan, melua ja ympäristön likaantumista aiheutuu mahdollisimman vähän. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista säädetään. Viemäriverkosto ja sen kunnostus 4) Luvan saajan on huolehdittava puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston kunnostamisesta siten, että hule ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu ympäristölle hajuhaittaa, häiritsevää melua, pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on viimeistään toimitettava LänsiSuomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viemäriverkoston vuotovesiselvitys ja se huomioon ottaen laadittu, kaikki puhdistamon piirissä olevat viemärit kattava verkoston kunnostussuunnitelma kustannusarvioineen ja toteutusaikatauluineen. Luvan saajan on vuosittain toimitettava LänsiSuomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista puhdistamon piirissä

18 18 olevan viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohijuoksutus ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito Poikkeavat jätevedet 5) Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, puhdistustulos ja energiatehokkuus ovat mahdollisimman hyvät ja ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat LänsiSuomen ympäristökeskuksen ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. 6) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja jätteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely, tasaus tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja jätteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 määräykset. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava LänsiSuomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon

19 19 käyttö ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. 7) Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n nahkatehtaalta Ylistaron kunnan viemärilaitokseen johdettavien jätevesien sisältämän kromin määrää on vähennettävä viimeistään siten, että puhdistamolietteen kromipitoisuus ei tämän jälkeen estä lietteen hyötykäyttöä maanviljelyksessä. Viemäriverkostoon ei saa johtaa 6arvoista kromia. Luvan saajan on viimeistään toimitettava LänsiSuomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys nahkatehtaalta kunnan viemärilaitokseen johdettavien jätevesien sisältämän kromin määrän vähentämisestä vaikutusarvioineen ja toteutusaikatauluineen sekä jäljennökset asiaa koskevista sopimuksista. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Käsitelty puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että lietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä, lietettä ei pääse vesiin sekä siitä, että lietteestä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Menettelystä on toimitettava LänsiSuomen ympäristökeskukselle sekä Ylistaron kunnan ja lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. Puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä lietteen käsittely on hyväksytty. Lietteen laatu on ensi tilassa saatava sellaiseksi, että lietteen kuljetus ongelmajätelaitokselle voidaan lopettaa. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. 10) Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.

20 Varastointi 20 11) Kemikaalit, poltto ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Puhdistamoalueella olevilla lastaus ja purkupaikoilla, varasto ja säilytysalueilla sekä kulkuteillä on oltava tiivis kestopäällystys ja asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen siistinä pitämiseksi. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suojaaltaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä pohja tai pintavesiin. Kyseisten aineiden käsittelyn pihaalueella on tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Häiriö ja muut poikkeustilanteet Riskinhallinta 12) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä LänsiSuomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, myös Ylistaron kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli poikkeuksellisten päästöjen vaikutukset voivat ulottua myös muiden kuntien alueelle, asiasta on ilmoitettava viivytyksettä myös kyseisten muiden kuntien asianomaisille valvontaviranomaisille. 13) Luvan saajan on viimeistään toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva tarkistettu riskinhallintasuunnitelma. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava mainituille valvontaviranomaisille. Käyttö ja päästötarkkailu 14) Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan lupamääräysten edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevan jäteveden näyte on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että se antaa mahdollisimman oikean kuvan puhdista

21 21 molle tulevasta kuormituksesta sakokaivo ja mahdolliset muut lietteet ja jätevedet mukaan lukien. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Tarkkailuun sisältyvät vuorokauden kokoomanäytteet on otettava vähintään kerran kuukaudessa. Näytteenottokertojen lukumäärän on täytettävä myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset. Tarkistettu käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma, mukaan lukien viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien ja puhdistamolietteen tarkkailu, on toimitettava LänsiSuomen ympäristökeskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutos ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen 888/2006 ja maanviljelyksessä käytettävän puhdistamolietteen osalta valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisesti. Kirjanpito 15) Käyttö ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta, analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Puhdistamon käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: ohijuoksutukset puhdistamolla sekä jätevesipäästöt viemäriverkostosta muualle kuin puhdistamon purkupaikalle, poikkeus ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty,

22 22 puhdistamon ja viemäriverkoston huolto ja korjaustoimet, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (mm. haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, kemikaalien, polttoaineiden, lietteiden ja muiden jätteiden varastointi, energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot osatoimittain, puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu Raportointi 16) Jäteveden vesistövaikutuksia on tarkkailtava LänsiSuomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jäteveden kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kalataloustarkkailun tarkistamista koskeva suunnitelma on toimitettava Pohjanmaan TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei TEkeskuksen kanssa toisin sovita. 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava LänsiSuomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiin, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan TEkeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraporttiin on soveltuvin osin liitettävä jäljennös tai yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla.