YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 8/2005/1 Dnro LSY-2004-Y-92. Jalasjärven kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Jalasjärvi

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 8/2005/1 Dnro LSY-2004-Y-92 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Jalasjärven kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Jalasjärvi LUVAN HAKIJA Jalasjärven kunta LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Jalasjärven kunnan Jokipiin kylässä sijaitsevalle puhdistamolle. Puhdistamo sijaitsee Jokipiin taajamasta noin 500 m luoteeseen Jalasjoen rannan tuntumassa Puhdistamonimisellä kiinteistöllä HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakija on toimittanut hakemuksen ympäristölupavirastoon Hakemusta on täydennetty ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä. Lupaa haetaan puhdistamotoimintaan ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen edelleen Jalasjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI MIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 :n 1 momentin 8) -kohta TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Jäteveden johtamislupa Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä (nro 63/1993/2) myöntänyt Jalasjärven kunnalle luvan jätevesien johtamiseen puhdistamolta Jalasjokeen. Lupaehdon 1) mukaan jäteveden BOD 7ATU -arvo ei saa olla yli 15 mg O 2 /l eikä fosforipitoisuus yli 1,0 mg/l ja puhdistustehojen tulee olla molempien osalta vähintään 90 % puolivuosikeskiarvoina. Lupaehdossa 11) velvoitettiin hakija

2 2 laatimaan selvitys vuoden 1995 loppuun mennessä ammoniumtypen ja kokonaistypen poistosta jäteveden käsittelyvaatimusten tarkistamiseksi. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä (nro 55/1996/2) täydentänyt lupaehtoa 1) siten, että vuoden 1999 alusta lukien vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuus sai olla enintään 8 mg NH 4 -N/l ja puhdistustehon oli oltava ammoniumtypen osalta vähintään 80 % vuosikeskiarvona laskettuna. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä (nro 27/1997) pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Kaavoitustilanne Puhdistamon alue sijaitsee Jokipiin kaava-alueen ulkopuolella. PUHDISTAMOALUEEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Vesialueen yleiskuvaus Puhdistamo sijaitsee Jokipiintien ja Jalasjoen välisellä alueella. Vieressä on peltoa ja lähin asuinrakennus on noin 140 metrin päässä. Puhdistamon vaikutusalueella ei ole seutukaavaan merkittyjä suojelualueita eikä Natura 2000 kohteita. Jalasjoki on yksi Kyrönjoen latvahaaroista ja saa alkunsa Jalasjärven kunnan eteläosista pohjoiseen virtaavista pikkujoista. Jalasjoki yhtyy Kauhajokeen Kurikan Jokihaarassa. Joen valuma-alue on noin km 2, josta metsää on 41 %, suota 35 %, peltoa 23 % ja vesistöä 1 %. Merkittävimmät järvet ovat Jalasjärvi ja Hirvijärvi. Kyrönjoen pääuoman pituus on 127 km ja se laskee Perämereen Vassorinlahdessa. Jalasjoen virtaamien pitkän aikavälin ääri- ja keskiarvot ovat Myllykylän säännöstelypadon kohdalla seuraavat: HQ 145 m 3 /s, MHQ 65 m 3 /s, MQ 6,3 m 3 /s, MNQ 0,35 m 3 /s ja NQ 0,01 m 3 /s. Veden pinta nousee yleensä keväällä ja tulvat saattavat olla suuria. Koko Kyrönjoen tavoin Jalasjoki on laadultaan rehevä ja tumma humusvesistö, jossa ravinnemäärät vaihtelevat voimakkaasti vuodenaikojen ja vesimäärän mukaan. Vesistön kuormitus Veden laatu Kyrönjoen vesistöalueen veden laatua heikentää erityisesti valumaalueelta tuleva hajakuormitus, jonka osuus kokonaiskuormituksesta on noin 90 % vuosikeskiarvona. Alivirtaamakausina jopa puolet ravinteista voi olla peräisin pistekuormituksesta. Jalasjoen valumaalueella on lisäksi turvetuotantoalueita, jotka kuormittavat vesistöä. Jalasjoen valuma-alueen keskimääräiseksi fosforihuuhtoumaksi voidaan arvioida 45 t P/a ja typpihuuhtoumaksi 545 t N/a. Jalasjoki on ilmeisesti Kyrönjoen heikkolaatuisin vesistö. Jalasjoen fosforipitoisuudet ovat olleet varsin korkeita 1980-luvulla ja vielä 2000-luvun alussakin Ahonkylän kohdalla jopa 220 µg/l. Jalasjoen typpipitoisuudet olivat 1990-luvulla keskimäärin tasolla µg/l.

3 Kasvillisuus ja pohjaeläimistö 3 Vesi- ja ympäristöhallituksen laatiman virkistyskäyttöluokituksen mukaan Jalasjoki voidaan vuoden 2002 vedenlaatutulosten perusteella luokitella kuuluvaksi luokkaan tyydyttävä. Vuonna 1997 tehdyn biologisen kartoituksen perusteella Jalasjoen suhteellisen runsas vesikasvillisuus koostui Jalasjärven puhdistamon sekä ylä- että alapuolella rehevyyttä indikoivista lajeista. Alueen pohjaeläimistö oli tutkimuksen mukaan tyypillinen reheville vesialueille, tyyppilajeja olivat surviaissääsken toukat sekä punkit. Kalasto ja kalastus Jalasjoessa esiintyy seuraavia kalalajeja: ankerias (istutettu), ahven, kuha, kiiski, hauki, taimen, kirjolohi (istutettu), harjus (istutettu), puronieriä (istutettu), siika (istutettu), kivisimppu, lahna, särki, pasuri, säyne, salakka, ruutana ja made. Runsaslukuisimmat lajit ovat ahven, hauki, särki ja lahna. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta. Kalastusseuran arvion mukaan Jalasjoella kalasti vuosittain henkilöä. Saalistiedustelujen mukaan eniten saatiin särkiä, haukia ja ahvenia. Keskimääräinen vuosisaalis Jalasjärven kalastuskunnan alueella on ollut 690 kg. Kalastuskunta on istuttanut jokeen ainakin harjusta, kirjolohta ja taimenta. Jalasjoen rapukanta oli vielä 1990-luvun alussa runsas ja ravunpyynnillä oli taloudellistakin merkitystä, mutta vuonna 1995 rapurutto tuhosi suuren osan joen rapukannasta. Vuonna 1996 joesta pyydettiin noin rapua, 2000-luvun saaliista ei ole tietoa. Vesistön muu käyttö Jalasjoen virkistyskäyttöä rajoittavat suuret virtaamavaihtelut ja heikohko veden laatu. Kalastuksen lisäksi jokea käytetään jonkin verran veneilyyn, joskin kesällä vähäinen vesimäärä rajoittaa käyttöä. Yleisiä uimarantoja ei ole; joen soveltuvuutta uimavedeksi heikentävät rantojen liejuisuus ja ajoittain veden huono hygieeninen laatu. Puhdistamon lähivaikutusalueella ei ole vedenottamoita eikä joen vettä käytetä juoma- tai talousvetenä. PUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Alunperin vuonna 1974 rakennettua puhdistamoa on saneerattu viimeksi vuosina , jolloin rakennettiin myös valmius kokonaistypen poistoon. Puhdistamo on aktiiviliete- ja flotaatioprosessit käsittävä biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos. Yksilinjaista biologista prosessia ja 2-linjaista flotaatiota voidaan käyttää myös rinnan. Sakokaivoliete otetaan vastaan omalle porrasvälpälle, josta se voidaan ohjata joko suoraan jäteveden käsittelyprosessiin, sakeuttamoon tai varastoaltaaseen. Liete kuivataan lingolla.

4 4 Viemäriverkoston pituus on 42,5 km, josta sujuttamatonta betoniputkea on 5,1 km. Verkoston 6 jätevesipumppaamoa ovat kaukovalvonnan piirissä. Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet Puhdistamolla käsitellään kunnan taajamien noin asukkaan jätevedet. Kunnan koko asukasmäärä on noin Puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2003 noin m 3 jätevettä. Asutusjätevesien lisäksi puhdistamoa kuormittaa teollisuus. Suurin kuormittaja on meijeri, jonka osuus on % puhdistamolle tulevasta orgaanisesta (BOD 7 ) kuormituksesta. Muita kuormittajia ovat mm. kenkätehdas, puu- ja metalliteollisuus, pesula, korjaamot ja huoltoasemat. Meijerillä ei ole jätevesien tasausallasta eikä esikäsittelyä jätevesien neutralointia lukuunottamatta. Puhdistamon tulokuormitus on kasvanut vuodesta 1999 meijerin tuotannon kasvaessa. Lisäksi meijerin tuotantomäärät kasvavat aina touko-elokuussa sekä ennen pääsiäistä ja joulua. Meijerin tuotannon kehittymisestä tulevaisuudessa ei ole tietoa. Kenkätehtaalla ei enää käsitellä nahkaa. Pesulan vesipesuissa käytetään pesuaineita noin 70 kg kuukaudessa; kemiallisen pesun pesuaineita ei johdeta jätevesiviemäriin. Sakokaivolietteitä puhdistamolla otettiin vastaan noin 880 m 3 vuonna Jalasjärven vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty viemärilaitoksen toiminta-alueen laajentamista Keskikylään v. 2005, Jalastoon ja Komsille v Suunnittelujaksolla laajennetaan kaava-aluetta 25 tontin alueelle Keskikylän verkoston suuntaan. Mikäli hankkeet toteutetaan, asukkaiden määrä lisääntyisi vähintään 820 henkilöllä ja verkostoon liittyisi lisäksi kahvila-juustola. Puhdistamon tarkkailutulosten mukaiset kuormituksen vuosikeskiarvot vuosina ja liittyjämäärän arvioidun kasvun nojalla arvioidut vastaavat tulokuormituksen arvot vuonna 2015 ovat seuraavat: Virtaama, m 3 /d BOD 7ATU, kg O 2 /d COD Cr, kg O 2 /d Fosfori, kg P/d 11,2 12,5 13,9 16 Typpi, kg N/d 50,4 47,0 47,8 60 Vuoden 2015 arvioidussa tulokuormituksessa ei ole otettu huomioon teollisuusjätevesikuormituksen ja puhdistamolle tuotavien sakokaivolietteiden määrän mahdollisia muutoksia.

5 Puhdistamon mitoitus ja yksikköprosessit Energia ja polttoaineet 5 Puhdistamon mitoitusarvot ovat virtaamien osalta seuraavat: Keskimääräinen virtaama Q kesk 850 m 3 /d Maksimivirtaama Q max m 3 /d Maksimivirtaama Q max, biol m 3 /d Mitoitustuntivirtaama q mit 50 m 3 /h Maksimituntivirtaama q max 240 m 3 /h Puhdistamon yksikköprosessit ovat seuraavat: Esikäsittely Välppäys Hiekanerotus Aktiivilieteprosessi Ilmastus, tilavuus m 3 Väliselkeytys, pinta-ala 113 m 2 Jälkikäsittely Flotaatio, pinta-ala 60 m 2 Lietteen käsittely Sakeutus, pinta-ala 50 m 2 Koneellinen kuivaus Vuonna 2003 puhdistamon sähkönkulutus oli kwh eli noin 2,4 kwh/käsitelty jätevesikuutio. Rakennukset lämmitetään sähköllä ja kaikissa rakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto. Lämpötilat ja ilmastoinnin tehokkuus säädetään työajan mukaan. Öljyjä käytetään pumppuihin ja sekoittajiin. Öljyt säilytetään 200 litran tynnyreissä varastossa. Kemikaalit Jätevedenpuhdistamolla käytetään saostuskemikaalina alumiinisulfaattia ja pieniä määriä rautaa (PIX-105) ja kalkkia sekä lietteen kuivauksessa polymeeriä. Kemikaali vuosikulutus 2003 alumiinisulfaatti kg polymeeri kg kalkki kg PIX l Alumiinisulfaatti ja kalkki varastoidaan siiloissa. Polymeeri varastoidaan säkeissä ja valmistetaan siilossa esikäsittelyrakennuksessa. PIX säilytetään vanhassa ilmastus-lietteenkuivausrakennuksessa omassa säiliössään. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Puhdistustulos ja päästöt vesistöön Puhdistamolta vesistöön johdettu orgaaninen kuormitus on vuosina vaihdellut puolivuosikeskiarvona laskettuna 1,06-

6 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön 6 3,22 kg O 2 /d ja fosforikuormitus 0,063-0,28 kg P/d. Vuonna 2003 vesistökuormitus oli vuorokaudessa keskimäärin 2,3 kg orgaanista ainetta, 0,091 kg fosforia ja 8,5 kg typpeä. Lupaehdot ovat selkeästi täyttyneet viime vuosina: BOD 7ATU kok.p NH 4 -N mg O 2 /l % mg/l % mg/l % lupaehto ,0 90 8,0 80 vuosikeskiarvo ,3 99,5 0,13 99,4 0,6 98,8 vuosikeskiarvo ,1 99,5 0,09 99,5 1,0 98,0 vuosikeskiarvo ,1 99,0 0,16 99,0 2,0 97,0 vuosikeskiarvo , ,22 98,0 2,4 96,0 vuosikeskiarvo ,9 99,0 0,33 97,0 0,5 99,0 Puhdistamo on toiminut erittäin hyvin. Viimeisen kolmen vuoden aikana ovat poistumat olleet kokonaisfosforin osalta 99,0-99,5 % ja kokonaistypen osalta %. Hakija on esittänyt, että ympäristöluvassa asetettavat, puolivuosikeskiarvoina laskettavat, käsitellyn jäteveden laatua ja käsittelytehoa koskevat raja-arvot olisivat seuraavat: Pitoisuus Käsittelyteho mg/l % BOD 7ATU COD Cr Kok. P 1,0 90 Kiintoaine 35 tai 90 Jalasjoen havaintoasemien J3 (Jokipii, puhdistamon yläpuoli) ja J2 (Ahonkylä, puhdistamon alapuoli) väliin laskee Matoluoma, jonka kuormituslisäksi arvioidaan noin 2 kg P/d ja 22 kg N/d. Laitoksen kuormitustietoihin sekä Jalasjoen virtaama-arvoihin perustuvassa tarkastelussa laskennalliset pitoisuuden lisäykset olivat v fosforin ja typen osalta seuraavat: Virtaama Pitoisuuslisäys joessa Kok.P Kok.N HQ (95 m 3 /s) 0 µg/l 1 µg/l MQ (12 m 3 /s) 0 µg/l 10 µg/l NQ (1,3 m 3 /s) 1 µg/l 91 µg/l Havaitut pitoisuuslisäykset asemien J3 ja J2 välillä olivat selvästi suuremmat, kokonaisfosforin osalta 0-20 µg/l ja kokonaistypen osalta µg/l, mikä osaltaan myös viittaa asemien välille tulevaan hajakuormitukseen. Ainoastaan alivirtaamakausina puhdistamon osuus joen typpikuormasta on kohtalainen heti purkupaikan alapuolella. Jäteveden joh-

7 7 taminen saattaa myös ajoittain heikentää veden hygieenistä laatua purkupaikan alapuolella. Hakija ei kuitenkaan katso puhdistamon jätevesillä olevan merkittävää vaikutusta joen kalaston tai muun eliöstön tai vesikasvillisuuden kannalta eikä vesistön käytön kannalta. Jätevesiä voimakkaammin vaikuttaa ympäristöstä tuleva hajakuormitus. Hakija on esittänyt, että nykyinen 185 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu katsottaisiin riittäväksi. Puhdistamon kuormituksessa ei ole lähivuosina odotettavissa merkittäviä muutoksia, joten laitoksen aiheuttama vesistökuormituskin pysyy entisenlaisena. Päästöt ilmaan Melu ja liikenne Puhdistamosta saattaa aiheutua hajuhaittoja noudettaessa kuivattua lietettä lietesiilosta. Lisäksi vähäistä hajuhaittaa saattaa aiheutua ilmastoinnin poistoilmasta. Pölyhaitat alueella lienevät vähäiset. Puhdistamon ympäristölle aiheuttama melu on vuoden 1998 uudistusten yhteydessä vähentynyt oleellisesti melua aiheuttavien kompressorien poiston myötä. Puhdistamon ulkopuolista melutasoa ei ole määritetty. Raskasta liikennettä aiheutuu sakokaivolietteen, puhdistamolietteen ja muiden jätteiden sekä kemikaalien kuljetuksesta. Jätteenkuljetusauto noutaa välppeen ja muun jätteen viikoittain. Kuivattua lietettä haetaan noin 3 viikon välein perävaunullisella yhdistelmäajoneuvolla. Puhdistamoliete ja muut jätteet Laitoksella syntyy vuosittain runsaat 600 tonnia kuivattua jätevesilietettä, joka ajetaan Teuvalle kompostoitavaksi. Lietteen kuljetuksesta ja kompostoinnista on tehty sopimus Vapo Biotec Oy:n kanssa. Lingolla noin 15-%:iseksi kuivattu liete varastoidaan 50 m 3 :n suuruisessa varastosiilossa. Vuonna 2003 kuivattua puhdistamolietettä syntyi 636 tonnia. Kunta ottaa vastaan kompostoidun lietteen ja se pyritään saamaan hyötykäyttöön. Lokakuussa 2003 tehdyn lieteanalyysin mukaan liete soveltuu stabiloituna käytettäväksi maanviljelyksessä, mutta viljelijät eivät halua sitä pelloilleen. Muiden jätteiden osalta jätehuollon hoitaa Lakeuden Jätekeskus. Välpe, jota syntyi 53 m 3 v. 2003, pestään ja puristetaan niin kuivaksi, että se kyetään kuljettamaan sekajätteen mukana. Ongelmajätteet toimitetaan kunnan yhteiseen keräykseen Lakeuden Jätekeskukselle edelleen käsiteltäväksi.

8 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 8 Käyttötarkkailu Kuormitustarkkailu Puhdistamon hoitaja huolehtii päivittäin laitoksen käyttötarkkailusta ja valvonnasta. Käyttötarkkailutiedot kerätään järjestelmän raportointiohjelmaan. Näytteet otetaan laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä 8 kertaa vuodessa. Näytteet otetaan 24 tunnin virtaamapainotteisina kokoomanäytteinä. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tutkitaan lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja alkaliniteetti. Lähtevästä jätevedestä tutkitaan lisäksi NH 4 -N, NO 3 -N + NO 2 -N, liukoinen fosfori, fekaaliset koliformiset bakteerit ja saostuskemikaalien jäännöspitoisuudet. Lietenäyte otetaan kerran vuodessa. Mikäli lietettä käytetään maanviljelyksessä lannoitteena, lieteanalyysejä tehdään kuitenkin useammin. Lietteestä määritetään ravinteiden ja raskasmetallien lisäksi ph ja kuiva-ainepitoisuus. Tarkkailujen tulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Länsi-Suomen ympäristökeskukseen ja paikalliselle valvontaviranomaiselle. Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Vesistötarkkailun osalta laitos kuuluu Kyrönjoen yhteistarkkailuun. Tarkkailuohjelman on hyväksynyt Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vesistönäytteet otetaan havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, elo- ja lokakuussa) ja näytteet otetaan mikäli mahdollista 1 metrin syvyydestä jokiuoman keskeltä. Puhdistamon lähimmät tarkkailupisteet ovat purkupaikan yläpuolella oleva Jokipii (J3) ja alapuolella oleva Ahonkylä (J2). Näytteistä määritetään tavanomaiset parametrit. Lisäksi ajoittain tehdään laajempia tutkimuksia, jotka sisältävät myös biologisia osioita. Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailun osalta laitos kuuluu Kyrönjoen yläosan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tarkkailu on käsittänyt Jalasjoen osalta kalastustiedustelun kerran viidessä vuodessa ja kirjanpitokalastuksen katiskalla vuosittain. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ulkoisia häiriölähteitä ovat virtaamavaihtelut, viemäriin joutuvat öljyt ja liuottimet, sähköhäiriöt sekä kuormituspiikit. Sisäisiä häiriölähteitä ovat prosessissa tapahtuvat häiriöt. Orgaanisen aineen suuri määrä, yleensä maitotuotteet, lisäävät hapen tarvetta. Siihen on varauduttu kasvattamalla ilmastuskapasiteettia ja säätöautomatiikalla. Sakokaivolietteen ja jäteveden välpät on yhdistetty yhdysputkella häiriötilanteiden varalta. Toinen ilmastusallas voidaan ohittaa huoltoja korjaustoimia varten. Väliselkeyttimen kaapimen vioittuessa jäte-

9 9 vedet on tilapäisesti johdettava flotaatioon ja käsiteltävä kemiallisesti. Flotaatioselkeytys on 2-linjainen, joten sen häiriöt on helpommin hoidettavissa. Selkeytyksen häiriöissä jäteveden mukana karkaa kiintoainetta, mikä aiheuttaa vesistökuormitusta. Liete kuivataan nykyään lingolla, mutta varalle on jätetty vanha suotonauha ja polymeerin syöttölaitteisto. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa ja Jalasjärven kunnassa Kuuluttamisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille. Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan TE-keskukselta sekä Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että puhdistamolla on päästy hyvin vesioikeuden päätöksessä edellytettyyn puhdistustulokseen luvun lopulla alkaneen viemäriverkon saneerauksen ansiosta myös viemäriin pääsevät vuotovedet ovat merkittävästi vähentyneet. Vaikka tulevan veden orgaaninen kuorma on kasvanut kymmenessä vuodessa noin kaksinkertaiseksi, vesistökuormitus on pysynyt jotakuinkin samalla tasolla. Juustoportti Oy:n kuormituksen edelleen kasvaessa on meijerin jätevedet esikäsiteltävä, jotta voidaan varmistaa hyvän toiminnan jatkuminen erityisesti typen suhteen. Ympäristökeskus on esittänyt vesistöön johdettavan jäteveden kokonaisfosforipitoisuudeksi (puolivuosikeskiarvona) enintään 0,5 mg/l ja ammoniumtyppipitoisuudeksi (vuosikeskiarvona) enintään 4 mg/l sekä puhdistustehoksi vähintään 90 % molempien osalta. Lupamääräysten tarkistaminen on tarpeen, koska viemäriin odotetaan lähivuosina paljon uusia liittyjiä. 2) Pohjanmaan TE-keskus on esittänyt lausunnossaan, että lupa voidaan myöntää. Lupaehtoja on kuitenkin syytä tiukentaa puoleen niin fosforin, joka on Kyrönjoen vesistössä useimmiten minimiravinne, kuin ammoniumtypenkin osalta. Tehokkaampi ravinteiden poisto on tarpeen, koska kalataloustarkkailun tulokset kertovat vesistöalueen rehevöitymisestä (särkien ja pienikokoisten ahventen lisääntyminen, maku- ja hajuvirheet). Muun muassa Kyrönjoen kalastusalueen voimassa olevassa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitetään Jalasjoen tilan parantamiseksi jokeen tulevan ravinnekuorman vähentämistä. Mikäli lupaehtoja tiukennetaan TE-keskuksen vaatimalla tavalla, kalatalousmaksun määrääminen ei ole tarpeen.

10 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine 10 Kalataloudellista tarkkailua on edelleen jatkettava. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. 3) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on katsonut, että jätevedenpuhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa hakemuksen mukaisesti. Puhdistamo on puhdistusteholtaan selkeästi täyttänyt sille annetut lupaehdot. Häiriötilanteita ei ole ollut merkittävästi ja niihin on pystytty varautumaan. Myös laitoksen kapasiteetti tasaa mahdollisista häiriötilanteista aiheutuvia ongelmia. Verkostoa on saneerattu vuotovesien poistamiseksi ja jäljellä olevan vanhan verkoston uusiminen on tarkoitus toteuttaa jaksolla Vesistön kuormitusseurannassa ei ole havaittu puhdistamolla olevan merkittävää vaikutusta vastaanottavaan vesistöön. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakija ei näe viemärilaitoksen uusia liittyjiä perusteena lupamääräysten tarkistamiselle. Selvitysten mukaan puhdistamon puhdistustehon nostamisella ei saavuteta merkittävää parannusta Jalasjoen veden laatuun suuren hajakuormituksen vuoksi. Kunta pitää edelleenkin tärkeänä hoitaa puhdistamoa mahdollisimman hyvin taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Runsaiden sateiden aiheuttamat prosessin toimintahäiriöt eivät ole kohtuullisin toimenpitein estettävissä, koska viemäreiden saneerausta ja oman verkoston rakentamista kuivatus- ja sadevesille joudutaan jaksottamaan vuoteen 2015 saakka. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Jalasjärven kunnan Jokipiissä sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten jätevesien ja sakokaivolietteiden käsittelyä puhdistamolla ja jäteveden johtamista puhdistamolta Jalasjokeen seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologiskemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla. 2) Puhdistamolta ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja käsittelytehojen on mahdolli-

11 Päästöt ilmaan ja haju 11 set ohijuoksutukset, ylivuodot ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,5 95 Ammoniumtyppi, NH 4 -N 4 - Kiintoaine 20 - Lisäksi puhdistamon käytön tavoitteena on oltava mahdollisimman tehokas kokonaistypen poisto. Edellä mainituista arvoista ammoniumtypen pitoisuus lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot puolivuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätöksen mukaisesti tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Melu 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päiväsaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 55 db(l Aeq) ) eikä yöaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle. Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan

12 12 mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkon kunnostus Poikkeavat jätevedet 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sakokaivolietteiden ja muiden jätteiden haitallisuutta vähennetään asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Teollisuusjäteveden johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/ :n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa viemäriverkkoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset

13 13 tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun yhteydessä tai muulla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet Varastointi 8) Puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. 9) Lietteet on kuljetettava umpinaisessa, tiiviissä kuljetusvälineessä ympäristön likaantumisen ja hajuhaittojen estämiseksi. 10) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 11) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 12) Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suojaaltaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä vesiin ja joiden tilavuus vastaa suurimman kyseisessä tilassa pidettävän säiliön tai astian tilavuutta. Kyseisten aineiden käsittelyn on piha-alueella tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä Länsi-

14 Riskinhallinta 14 Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli vaikutukset voivat ulottua myös muiden kuntien alueelle, on tapahtuneesta ilmoitettava myös kyseisten kuntien asianomaisille valvontaviranomaisille. 14) Luvan saajan on toimitettava puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskinhallintasuunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuoden 2006 loppuun mennessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyt olennaiset muutokset on toimitettava tiedoksi em. viranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailu 15) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien ja puhdistamolle toimitettavien sakokaivolietteiden tarkkailu mukaan lukien on toteutettava tämän luvan lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään yhdet kokoomanäytteet joka kuukausi. Siinäkin tapauksessa, että puhdistamolietettä ei käytettäisi maanviljelyksessä, lietteestä on tutkittava vähintään yhdet näytteet vuodessa. Päästötarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 (eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin) mukaisten aineiden seuranta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 mukaisesti. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin. Ympäristövaikutusten tarkkailu 16) Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan, veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jä-

15 15 teveden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina muiden kuormittajien kanssa. Toiminnan aiheuttama melutaso on mitattava kertaluonteisesti lähimmissä häiriintyvissä kohteissa vuoden sisällä tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava edellä sanotuille viranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kirjanpito 17) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien kulutus sekä kemikaalien ja polttoaineiden käsittely ja varastointi - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä - puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden alkuperästä, laadusta ja määrästä tuontiajankohtineen - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä sekä toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 18) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön, kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan TEkeskukselle.

16 16 Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille viranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on raportoitava ao. viranomaisille näiden kanssa sovittavalla tavalla. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämiltä osin vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Jätevesien johtamisesta ei aiheudu korvattavia vahinkoja. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jalasjoen tilan parane-

17 17 misen edellytyksenä on kaikenlaisen ravinnekuormituksen pieneneminen. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat määräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) - 7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8) - 11) ovat ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 7 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaiset. Varastointia, häiriöitä ja riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 12) - 14) ovat tarpeen, koska kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeaviin jätevesiin ja mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Riskinhallintasuunnitelman laatimista koskeva velvoite perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä mm. toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 15) - 18) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osilta myös jätelain 51 ja 52 :iin. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksilöityihin vaatimuksiin ympäristölupavirasto viittaa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin.

18 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Korvattavat päätökset ja luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen 18 Tämä lupa korvaa vesioikeuden ja antamat päätökset nro 63/1993/2 ja nro 55/1996/2. Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2011 lokakuun loppuun mennessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä ainakin yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 5, 41-43, 45-47, 55, 56, 62 ja 72 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30, 36 ja 37 Jätelaki 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 7 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä

19 19 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) 2 :ään.

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Aino Turpeinen Markku Mäkelä Hannu Kokko Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HiP/sn Liitteet Liite 1 Valitusosoitus

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.