ICT-City, Joukahaisenkatu 3, B. porras, 4. krs. B4044 Sisu

Transkriptio

1 Pöytäkirja 3/ (6) Aika ma klo 8.15 Paikka ICT-City, Joukahaisenkatu 3, B. porras, 4. krs. B4044 Sisu Jäsenet Muut osallistujat Aaltonen Niko, puheenjohtaja Haapala Tero, jäsen Lahti Mari, jäsen Niemelä Jari, jäsen Ratilainen Niina, varapuheenjohtaja Salenius-Ranki Marja, jäsen Sundman Pekka, jäsen Taatila Vesa, rehtori-toimitusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu Oy, esittelijä Lakka Ulla-Maija, talousjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu Oy Savolainen Sami, palvelujohtaja, Turun ammattikorkeakoulu Oy, sihteeri Este Pyykkö Riitta, jäsen Kantola Ilkka, jäsen Soini Juhani, vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu Oy 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Vuoden 2018 alustava tilinpäätös ja Q4 raportti Talousjohtaja Ulla-Maija Lakka: Turun ammattikorkeakoulu laatii viidennen osakeyhtiöaikaisen tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätöstä tehdään yhteistyössä Kunnan Taitoa Oy:n kanssa. Tilinpäätöskokonaisuus on vielä kesken, joskin suuria muutoksia ei lukuihin ole enää tulossa. Alustava tuloslaskelma osoittaa tässä vaiheessa voittoa 319t (367t 2017). Yhtiön liikevaihto on 68,0 milj. (65,8 milj. 2017), kun budjetoitu liikevaihtotavoite oli 68,9 milj.. Liikevaihtoa nostaa etenkin AMK:n erinomainen menestys Osaamisannissa, jonka tuotot on rahastoitu taseeseen. Liiketoiminnan muut tuotot, lähinnä vuokratuotot, ovat 706t (839t 2017) ja ylittävät näin budjetoidun tavoitteen 393t. Rahoitustuotot olivat 364t (345t 2017). Yhteensä vuoden 2018 tuotot (sis. varainhankinnan) ovat tässä vaiheessa 69,1 milj. (67,0 milj. 2017), kun budjetoitu tulotavoite oli 69,4 milj.. Vastaavasti vuoden 2018 menot, yhteensä 68,8 milj. (66,6 milj. 2017), johon sisältyy tuloksesta rahastoitu varainhankinnan tuotto 1,8 milj., alittavat hieman budjetoidun 69,4 milj..

2 Pöytäkirja 3/ (6) Vuoden lopussa raportoidut toiminnan mittarit ovat huomattavan positiivisia. Merkittävimmät rahoitusmittarit (päivä-, monimuoto- ja YAMK -tutkinnot, 55 op) ja julkaisumäärä ylittävät viimevuotisen tason huomattavasti ja tutkintomäärissä saavutettiin yhtiöaikainen ennätys tutkintoa (1 788 vuonna 2017). Myös avoimen pisteissä noustiin reilusti viime vuoden tasosta pisteeseen (+45%). Ulkoisen TKI-rahoituksen määrä jatkoa kasvua 7,5 milj. euroon (7 milj. 2017) samalla kun keskimääräinen omarahoitusosuus laski edelleen 24 % -yksikköön (32 % 2017). TKI-kokonaisrahoitus oli 10,0 milj. (10,4 milj. 2017). Palveluliiketoiminnan liikevaihto 1,7 milj. euroa tuotti positiivisen tuloksen 192t. Turun ammattikorkeakoulu Oy hankki omistukseensa osake-enemmistön Koneteknologiakeskus Turku Oy:n osakekannasta keväällä Näin ollen Turun Amk Oy konsernin tilinpäätös tulee kolmatta kertaa laadittavaksi tilikaudelta Lopullinen ammattikorkeakoulun tilinpäätös ja konsernitilinpäätös tuodaan hallitukselle käsittelyyn maaliskuussa. Liite 1 Turun AMK Oy:n alustava tuloslaskelma 2018 Liite 2 Turun AMK Oy:n Q4 toiminnan ja talouden mittarit Hallitus käy keskustelun ja päättää merkitä alustavan tuloslaskelman vuodelta 2018 ja Q4 toiminnan ja talouden mittarit tiedoksi Terveyden ja hyvinvoinnin sektorin harjoittelumaksut vuodelle 2019 on budjetoitu puoleksi vuodeksi, sillä odotuksella, että kansallinen SOTE ratkaisu muuttaa vuoden 2019 aikana käytäntöjä korkeakoulujen eduksi. Jos näin ei tapahdu, tullaan Terhyn budjettia korjaamaan tulopuolelta. 4 Vuonna 2020 alkavan tutkintokoulutuksen tarjontasuunnitelma Palvelupäällikkö, opiskelijapalvelut Ismo Kantola: Ammattikorkeakoululain (932/2014,16 ) nojalla ammattikorkeakoulun hallitus päättää ammattikorkeakouluun valittavien opiskelijoiden määrästä. Turun ammattikorkeakoulun hallitus päätti ( 4) vuoden 2019 koulutustarjonnasta. Tarjontasuunnitelmassa on otettu huomioon yhteishaun aloituspaikkojen lisäksi avoimen ammattikorkeakoulun opintojen perusteella erillisvalinnassa (avoin AMK väylä) valittavien aloituspaikat. Koulutustarjonta on esitetty ISCED-tilastoluokituksen mukaisesti. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen on yhteishaun kautta tarjolla yhteensä 2019 aloituspaikkaa ja avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta 318 paikkaa, jolloin kokonaistarjonta on 2337 aloituspaikkaa. Avoimen ammattikorkeakoulun väylän osuus kokonaistarjonnasta vajaa 14 %. Näiden lisäksi AMK-tutkintokoulutukseen on tarjolla 45 aloituspaikkaa muissa erillishaussa sekä 146 aloituspaikkaa siirtohaussa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on yhteishaussa 515 aloituspaikkaa ja avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta 175 paikkaa, jolloin kokonaistarjonta on 690 aloituspaikkaa. Näiden lisäksi on tarjolla YAMK-tutkimusryhmäopintojen erillishaussa 80 paikkaa.

3 Pöytäkirja 3/ (6) Tarjontasuunnitelma perustuu opetuksen sektoreiden valmisteluun. Esitys on käsitelty koulutusjohtajien kanssa. Koulutustarjontapäätös joudutaan tekemään huomattavasti aikaisemmin kuin suunnitellut koulutukset tulevat hakuun. Myöhemmin ilmeneviin koulutustarpeisiin ja kysyntämuutoksiin vastaamista helpottaisi, mikäli rehtori-toimitusjohtaja voisi tehdä vähäisiä muutoksia koulutustarjontaan tarkentavilla päätöksillä. Liite 1 Alakohtaiset aloituspaikat tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2020 päättää tutkintokoulutuksen tarjonnasta vuodelle 2020 liitteen 1 esityksen mukaisesti sekä valtuuttaa rehtori-toimitusjohtajan tekemään muutoksia, jotka ovat enintään +/ - 5 % kokonaistarjonnan laajuudesta. 5 Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaukseen liittyviä asioita Kuluvalla hallituskaudella on toteutettu opetus- ja kulttuuriministerin johdolla ensin Visio 2030 projekti korkeakoulutuksen pitkän tähtäimen tavoitteen määrittelyksi ja sitten sen pohjalta tiekartta konkreettisille toimenpiteille. Tiekarttatyön lopputuloksena määriteltiin korkeakoululakeihin muutoksia, jotka tulivat voimaan alkaen sekä rahoitusasetuksiin muutoksia, jotka tulevat voimaan alkaen. Lisäksi tiekarttatyön loppuvaiheessa määriteltiin viisi koko korkeakoulusektorille kohdistettua toimenpideohjelmaa, joiden suunnittelu ja toteutus käynnistetään kuluvan vuoden aikana. Ammattikorkeakoululain suurin muutos oli tuoda jatkuva oppiminen ammattikorkeakoulujen neljänneksi perustehtäväksi. Tämän muutoksen tavoitteena on vahvistaa suomalaisten korkeakoulutettujen elinikäistä oppimissykliä sekä vähentää painetta useiden päällekkäisten tutkintojen suorittamiselta. Muita muutoksia olivat seuraavat: Korkeakoulututkintoon johtavaan tilauskoulutukseen voivat jatkossa osallistua myös EU- ja ETA-maiden kansalaiset. Opiskelijalta ei voi periä maksuja, vaan koulutuksen tilaaja maksaa kustannukset. Korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan. Korkeakoulut voivat halutessaan valita sisäiset siirto-opiskelijat erillään muista siirto-opiskelijoista. Erillisvalintojen käyttöalaa täsmennetään, ja niissä voi käyttää joustavaa valintaa ympäri vuoden. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pääsy helpottuu. Kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävässä ylempään tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulu voi päättää tutkinnon laajuuden joustavasti. Korkeakouluille myönnettävät hankerahoitukset siirretään valtionavustuslain piiristä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaiseen rahoitusjärjestelmään.

4 Pöytäkirja 3/ (6) Rahoitusasetukseen tehtiin näitä tavoitteita tukevia merkittäviä muutoksia. Keskeiset muutokset olivat: 55 opintopisteen käyttö rahoitusmittarina poistuu. Tutkintojen rahoitusosuutta korotetaan 56:een prosenttiin. Tutkintojen laskentaan tulee käyttöön niistä saatavaan rahoitukseen vaikuttavia kertoimia: o Alakohtaiset tutkintokorit (3 eri tasoa) o Opintoaika suhteessa tavoiteaikaan o Aiemmin suoritettu tutkinto pienentää rahoitusta. Kansainvälisen vaihdon mittarit poistuvat rahoitusmallista Jatkuvan oppimisen rahoitusosuus kasvaa merkittävästi 9:ään prosenttiin Avoimeen julkaisuun kannustetaan laittamalla rangaistuskerroin ei-avoimille julkaisuille. Työllisyysmittarin osuutta kasvatetaan, mutta se jaetaan puoliksi työllistyneiden määrään perustuvaksi ja puoliksi 5-vuotta aiemmin valmistuneiden uraseurantakyselyyn perustuvaksi. Strategiarahan jaetaan korkeakoulujen omien strategisten tavoitteiden ja OKM:n yhteisesti määrittelemien tavoitteiden kesken suhteessa 2/3 ja 1/3. Tällä käytännössä siirretään korkeakoulujen perusrahoitusta kansallisten kehittämishankkeiden tekemiseen. Ammattikorkeakoulujen osalta summa on yhteensä n. 13 M /a. Rahoitusosuus kasvaa TKI-rahoituksessa ja YAMK-tutkinnoissa. Mahdollisiin rahoitusvähennyksiin tulee 3:n prosentin vuosijarru vuosille 2021 ja 2022, eli yksikään korkeakoulu ei voi menettää enempää kuin 3 % edellisen vuoden rahoituksesta. Laki- ja rahoitusmuutokset ovat Turun ammattikorkeakoulun strategian mukaisia. Olemme jo lisänneet jatkuvan oppimisen tarjontaamme merkittävästi ja tulemme julkaisemaan kevään kuluessa laajan ilmaisen jatkuvan oppimisen paketin vapaasti käytettäväksi. Rahoitusmallissa olemme lievästi voittajien puolella, mutta 3:n prosentin jarrusta aiheutuva kompensaatio tulee vaikuttamaan rahoitukseemme lievästi negatiivisesti. Tiekarttatyön lopussa julkistettiin lista viidestä kansallisesta kehittämisohjelmasta, joiden valmistelu on aloitettu. Liitteessä 1 tarkemmin esiteltävät ohjelmat ovat: Osaavimman työvoiman kotimaaksi Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä. Turun ammattikorkeakoulu pyrkii olemaan aktiivisesti mukana kehittämisohjelmien toteutuksessa. Liite 1 OKM:n kansalliset kehittämisohjelmat Hallitus merkitsee muutokset ja kehittämisohjelmat tiedoksi.

5 Pöytäkirja 3/ (6) 6 Salainen asia 7 Tiedoksi: Apulaisoikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyynnöt Turun AMK:n taideakatemian koulutusjohtaja Timo Tanskanen: Apulaisoikeuskanslerin selvityspyyntö Apulaisoikeuskansleri on jättänyt Turun ammattikorkeakoululle selvityspyynnön kanteluun liittyen. Opiskelija on kokenut tulleensa kiusatuksi ja kohdelluksi epäasiallisesti. Selvitystä pyydetään asian käsittelyprosessin etenemisestä, Turun AMK:n turvallisuuspoikkeamailmoituskäytänteistä viranomaisten kanssa ja niihin liittyvistä julkisuuslain mukaisista tietojen luovutukseen liittyvistä periaatteista. Selvitys tulee jättää mennessä. Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntö Eduskunnan oikeusasiamies on jättänyt Turun ammattikorkeakoululle selvitys- ja lausuntopyynnön kanteluun liittyen. Yhteisvalintaan osallistunut hakija vaatii takaisin valintaan liittyviä karsivia etukäteistehtäviä. Hakuohjeissa on mainittu, että tehtäviä ei palauteta. Turun AMK ei ole luovuttanut tehtäviä hakijalle. Selvitys tulee jättää mennessä. Hallitus päättää merkitä tiedoksi. 8 Yli :n TKI-hankesitoumukset ja hankinnat Vararehtori Juhani Soini: Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen ohjesäännön perusteella rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila tiedottaa hallitukselle allekirjoittamistaan taloudellisista sitoumuksista, merkittävien yli :n tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankkeiden ja hankintojen osalta. Yli :n hankkeille ja hankinnoille haetaan hallituksen hyväksyntä. Liite mennessä tehdyt yli :n hankesitoumukset. Hallitus merkitsee tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankesitoumukset tiedokseen ja hyväksyy liitteen 1 mukaisesti.

6 Pöytäkirja 3/ (6) 9 Muut asiat Hallitus kuuli rehtorin suullisen katsauksen asioihin Taideakatemiassa. Huomenna allekirjoitetaan esisopimus Turun Teknologiakiinteistöjen kanssa. 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Niko Aaltonen puheenjohtaja Sami Savolainen sihteeri