Kestävän kehityksen ohjelma Johtoryhmä käsitellyt Johtoryhmä hyväksynyt

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen ohjelma Johtoryhmä käsitellyt Johtoryhmä hyväksynyt xx.xx.2015 xx.xx.2015

2 Sisältö 1. Johdanto Kestävän kehityksen päämäärät ja tavoitteet Kestävän kehityksen politiikka Kestävän kehityksen hallinta ja työn organisointi Kehityspalveluiden tehtävät Toimipistekohtaisten kekevastaavien ja -tiimien tehtävät Kestävän kehityksen sertifiointi... 5 Lähteet:... 5 Liite 1. Kestävän kehityksen ohjelman toteutussuunnitelma... 6 Liite 2. Kestävän kehityksen opas... 7 Liite 3. Toimipistekohtaisten kestävän kehityksen sertifiointien aikataulu (nuorten koulutus) Liite 4. Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen itsearviointien suunniteltu aikataulu

3 1. Johdanto Kestävä kehitys on yksilöiden ja yhteisöjen toiminnan muutosta, joka pyrkii takaamaan terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville sekä turvaamaan ympäristön kantokyvyn sekä luonnon ja kulttuurien monimuotoisuuden. (Ympäristöministeriö 2015) Opetushallituksen mukaan kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Koulujen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat edellyttävät rakenteellisia muutoksia työelämässä, tuotannossa ja kulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän haasteena on työelämän muutosten ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi. Roolinamme ei ole vain muutoksiin reagointi, vaan myös aktiivinen muutoksen edistäminen ja työelämän kehittäminen. Savon koulutuskuntayhtymän kestävän kehityksen ohjelma tukee perustehtäväämme, edistää ympäristö- ja yhteiskuntavastuutamme sekä ohjaa toimiamme opiskelijoiden ohjaamisessa kestäviin elämäntapoihin kohti tulevaisuuden kestävää työelämää. Kestävä kehitys sisältää neljä eri näkökulmaa: Ekologinen kestävyys on ympäristöä kuormittavien toimintatapojen muutosta, kulutuksen vähentämistä, materiaali- ja energiatehokkuutta, ympäristöystävällisiä hankintoja sekä tottumusten, arvostusten ja arkikäytänteiden muutosta. Taloudellinen kestävyys on varallisuuden mukaan elämistä, ei velkaantumista vaan pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Sosiaalinen kestävyys on yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kehitystä sekä hyvinvoinnin tasapuolista jakaantumista. Päämääränä ovat mm. työ- ja opiskeluympäristön turvallisuus, terveellisyys, viihtyisyys ja esteettömyys sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu. Kulttuurinen kestävyys on erilaisten kulttuurien hyväksymistä, suvaitsevaisuutta ja oman kulttuuriperinnön säilyttämistä ja kehittämistä. 2

4 2. Kestävän kehityksen päämäärät ja tavoitteet Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013 ja Ympäristöministeriön Suomen kestävän kehityksen toimikunta laati kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Suomi, jonka haluamme Savon koulutuskuntayhtymä kirjasi keväällä 2014 yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet ja toimenpiteet ympäristöministeriön tietokantaan ensimmäisenä ammatillisena koulutuksen järjestäjänä. Kuntayhtymän sitoumus koostuu kahdeksan toimipisteen kestävän kehityksen sertifioinnista sekä hankintojen ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta kestävän kehityksen mukaisesti. Kuntayhtymä toimii Pohjois-Savon alueen kestävän kehityksen osaajana sekä valtakunnallisena edelläkävijänä. Tavoitteenamme on, että kestävä kehitys näkyy kaikessa toiminnassamme; johtamisessa, opetuksessa, oppimisympäristöissä sekä toimintakulttuurissa. Tavoitteenamme on ylläpitää kaikkien toimipisteiden jo saatuja kestävän kehityksen sertifikaatteja sekä sertifioida aikuiskoulutus. Kehittämisen tukena toimivat Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin kriteerit 3. Kestävän kehityksen politiikka Toimimme kuntayhtymässä tavalla, joka edistää yksilön, työ- ja opiskeluyhteisömme, alueemme ja yhteiskuntamme hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita ja vähennämme toimintamme ympäristövaikutuksia. Kilpailutettaessa hankintoja ja hankintapäätöksissä otamme ympäristönäkökohdat huomioon. Tuemme opiskelijoiden kasvua ympäristövastuullisiksi kansalaisiksi, jotka osaavat ottaa kestävän kehityksen mukaisen toiminnan huomioon sekä omassa työssään että arkielämässään. Opetuksen ja kestävän kehityksen mukaisten arkikäytänteiden myötä, vaikutamme opiskelijoiden kestävän kehityksen tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Kestävä kehitys sisältyy kuntayhtymämme strategiaan, alakohtaisiin opetussuunnitelmiin, ammatillisiin näyttötutkintoihin sekä henkilöstön kehittämiseen. Meillä on kestävän kehityksen ohjelma, jonka toteuttamiseen sitoudumme. (Yhtymähallitus 2006, 168 ) 3

5 4. Kestävän kehityksen hallinta ja työn organisointi Kuntayhtymän kestävän kehityksen mukainen toiminta ja kehittäminen on järjestelmällistä ja sitä ohjaavat kehityspalveluiden oman toiminnan kehittämisen osaamisalue, kestävän kehityksen koordinaattori sekä toimipistekohtaiset kestävän kehityksen vastaavat (kekevastaavat) ja -tiimit (keketiimit). Kestävällä tavalla toimiminen on jokaisen arkipäivää. Kestävän toiminnan toteutumisen tueksi on laadittu kestävän kehityksen opas (Liite 2). 4.1 Kehityspalveluiden tehtävät Kehityspalveluiden oman toiminnan kehittämisen osaamisalueen tehtävänä on suunnitella, ohjata ja edistää kestävän kehityksen toimintaa vastata kestävän kehityksen itsearviointi- ja sertifiointiprosesseista tiedottaa ja raportoida kestävään kehitykseen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tuloksista organisoida henkilöstön kestävän kehityksen koulutuksia seurata ja arvioida kestävän kehityksen tuloksia ja edistää alueellista ja valtakunnallista kestävän kehityksen yhteistyötä. 4.2 Toimipistekohtaisten kekevastaavien ja -tiimien tehtävät Toimipistekohtaisen kekevastaavan tehtävänä on edistää kestävän kehityksen toteutumista opetuksessa ja arkikäytänteissä koordinoida Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien mukaista toimintaa toimipisteessä, ohjata ja osallistua sertifiointien edellyttämiin arviointeihin ja auditointeihin, tiedottaa ajankohtaisista asioista ja seurata ja arvioida kestävän kehityksen toimipistekohtaisia tuloksia. Keketiimin tehtävänä on edistää kestävän kehityksen toteutumista opetuksessa ja arkikäytänteissä laatia toimipistekohtainen toteutussuunnitelma lukuvuosittain (Liite 1, toteutussuunnitelmapohja) tiedottaa ajankohtaisista asioista järjestää tapahtumia ja teemapäiviä osallistua kestävän kehityksen arviointeihin ja auditointeihin ja seurata, mitata ja arvioida suunnitelman toteutumista. Keketiimi koostuu henkilöstön ja opiskelijoiden edustajista. 4

6 5. Kestävän kehityksen sertifiointi Kestävän kehityksen sertifikaattien hakemiseen ja ylläpitoon liittyy laaja itsearviointi sekä ulkoinen auditointi (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, Okka-säätiö). Kestävän kehityksen sertifikaatti on voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen suoritetaan ulkoinen uusinta-auditointi. Sertifikaatin voimassaoloaikana tehdään vuosittainen itsearviointi. Kestävän kehityksen sertifioinnista löytyy lisätietoa ja materiaaleja Okka-säätiön sivuilta Savon koulutuskuntayhtymän toimipistekohtaisten kestävän kehityksen sertifiointien (nuorten koulutus) ja aikuiskoulutuksen itsearviointien aikataulutukset löytyvät kestävän kehityksen ohjelman liitteistä 3 ja 4. Lähteet: Finto-Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu Hällström J Arki, valinnat ja tulevaisuus- Kestävät energiavalinnat, Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kestävän kehityksen kriteerit ja Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi, verkkosivut Motiva, verkkosivut Opetushallituksen verkkosivut ja Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön kestävän kehityksen sertifioinnin verkkosivut Savon koulutuskuntayhtymä, Toiminta- ja taloussuunnitelma , Opetussuunnitelman yhteinen osa, ja verkkosivut Ympäristöministeriön verkkosivut,

7 Liite 1. Kestävän kehityksen ohjelman toteutussuunnitelma Toimipisteessä valitaan vähintään yksi teema/ tavoite, jolle laaditaan lukuvuoden ajaksi tavoitteet, toimenpiteet, mittarit, aikataulu sekä vastuuhenkilöt alla olevaan taulukkoon. Teeman/ tavoitteen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti keketiimin kokouksissa. Teema Tavoite ja toimenpiteet Mittari Aikataulu Vastuu Toteutumisen seuranta, tehdyt toimenpiteet Kestävä kehitys opetuksessa Energia ja vesi Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus Kuljetukset ja liikkuminen Oppilaitosrakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Turvallisuus oppilaitoksessa Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki Ravinto ja terveys Oma valinnainen teema 6

8 Liite 2. Kestävän kehityksen opas Savon koulutuskuntayhtymä on rakentamassa kestävää tulevaisuutta ja kouluttaa kestävän kehityksen osaajia. Sen lisäksi, että ohjaamme tulevia ammattilaisia kestäviin ja vastuullisiin työ- ja toimintatapoihin, edistämme ja nopeutamme myös rakenteellisia muutoksia kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta. Tässä oppaassa kuvataan keskeiset kestävän toiminnan tavoitteet ja arkikäytänteet. 1. Kestävä kehitys opetuksessa Tavoitteena on, että kestävä kehitys näkyy kaikessa toiminnassa ja erityisesti opetuksessa. Haasteellinen tavoite edellyttää, että kehitetään aktiivisesti opetuksen kestävän kehityksen sisältöjä ja pedagogisia ratkaisuja suunnitellaan ja toteutetaan opetusta monialaisesti ja yhteistyössä eri alojen kanssa tehdään kestävän kehityksen opetusta ja osaamista näkyväksi sekä opiskelijoille että työelämälle kehitetään oppimisympäristöjä huomioiden eri alojen kestävät ratkaisut ja tuetaan monipuolisten pedagogisten ratkaisujen käyttöä hyödynnetään ennakointitietoa ja tunnistettuja hyviä käytänteitä vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia opetuksen suunnittelussa sekä kehitetään henkilöstön kestävän kehityksen osaamista. Tutkinnon perusteissa edellytetään, että opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Kuntayhtymä on ottanut tavoitteekseen sisällyttää jokaiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen Kestävät elämäntavat - kestävä tulevaisuus -kurssin, jonka tavoitteena on opiskelijoiden kestävän kehityksen tietojen, taitojen ja kokemusten lisääminen. Kyseisen kurssin tavoitteina on mm. oppia perusasiat kestävästä kehityksestä tuntea kestävän kehityksen haasteet ja niihin esitetyt ratkaisut ja oppia soveltamaan hankittua ympäristötietoa sekä työssä että arkielämässä. Kurssilla käsitellään mm. yleisimpiä ympäristöongelmia luonnon monimuotoisuutta kestävän kehityksen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista ulottuvuutta luonnonvarojen rajallisuutta kestävän elämäntavan merkitystä sekä omaa ammattialaa kestävän kehityksen näkökulmasta ja kuntayhtymän kestävän kehityksen ohjelma. 7

9 2. Energian käytön tehostaminen ja veden kulutuksen vähentäminen On tärkeää tuntea oman ammattialan ympäristövaikutukset, joista usein energiankulutus on suurimpia. Energian kulutusta vähentämällä edistetään kestävää kehitystä ja samalla säästetään rahaa. Energiantuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia ovat mm. kemialliset päästöt, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, otsonikatoa ja happamoitumista. Uusiutuvilla energialähteillä (aurinko, tuuli, vesi, bioenergia, maalämpö) on pienemmät vaikutukset ympäristöön, kuin uusiutumattomilla energialähteillä (öljy, kivihiili, maakaasu, turve). Suoran energiankulutuksen lisäksi kulutamme saman verran välillistä energiaa esim. tuotteiden ja palveluiden valmistukseen, varastointiin ja kuljetuksiin. Kuva 1. Energian käyttö Suomessa (Tilastokeskus). Näin voit vaikuttaa energiankulutukseen: Sammuta turhat valot tiloista, myös tietokoneet ja laitteet. Vähennä lämpimän veden kulutusta. Hanki vähän energiaa kuluttavia laitteita. Alenna huonelämpötilaa yhdellä asteella, vähennät energiankulutusta noin 5 %. Tiesitkö! Meillä Savon koulutuskuntayhtymässä sammutetaan tietokoneet keskitetysti, jolloin vähennämme n kg hiilidioksidipäästöjä vuodessa säästämme n vuodessa. 8

10 Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että meillä on puhdasta vettä ja sitä voi käyttää rajattomasti. Tulevaisuudessa veden käyttöä tullaan rajoittamaan ja veden käytön kustannukset nousevat merkittävästi. Kuva 2. Vedenkulutuksen jakaantuminen Suomessa /asukas/vrk (Motiva 2015). Näin voit vaikuttaa veden kulutukseen: Tarkkaile ja huolla vesikalusteita säännöllisesti, pienikin vuoto kuluttaa paljon vettä. Pese taloudellisesti, älä juoksuta turhaan vettä. Mittaa vedenvirtaamat hanoista, säädä tarvittaessa. Hanki vähän vettä kuluttavia laitteita. 3. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Eri aloilla syntyy erilaisia jätteitä, joten on tärkeää, että jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen on olemassa selkeät ohjeet ja kunnollinen perehdytys. Paras jäte on syntymätön jäte! Jätelain 8 :ssä todetaan, että Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Tiesitkö! Jätehuollon kustannuksemme vuonna 2014 olivat Jokaisesta kuntayhtymän toimipisteestä löytyy jätehuollon suunnitelma ja tiedot kerättävistä jätelajeista. Oppilaitoksessamme lajitellaan mm. seuraavat jätteet: Biojäte (mm. ruoantähteet, hedelmien kuoret, jne.) Keräyspaperi (kopiopaperi, lehdet, mainokset, kirjekuoret) Kartonki (maito- ja mehutölkit, keksi- ja muropaketit, jauhopussit ja muut kuitupakkaukset) 9

11 Lasi (kirkas ja värillinen, puhdas kotitalouslasi) Metalli (metallipurkit, alumiinifoliot, metallikorkit ja kannet, muu pienmetalli) Pahvi (pahvilaatikot, ruskea voimapaperi, ruskeat paperikassit, -pussit ja kirjekuoret) Sähkö- ja elektroniikkaromu SER (sähkölaitteita ovat kaikki pienet ja isot verkkovirralla, akulla tai paristolla toimivat laitteet) Vaaralliset jätteet (lääkejätteet, jäteöljyt sekä muut öljyiset jätteet, kannettavat akut ja paristot, ajoneuvoakut, liuottimet, liimat, lakat, maalijätteet, torjunta-aineet, painekyllästetty puu, energiansäästölamput ja loisteputket) Rakennusjäte (puu, betoni, tiili) Sekajäte Pohjois-Savon kuntien alueella toimiva Jätekukko Oy on tehnyt nettisivuilleen Lajittelun ABCoppaan, jossa voi käydä tutustumassa tarkemmin jätteiden lajitteluohjeisiin. Lajittelemalla oikein säästämme luontoa ja jätehuollon kustannuksia! Tiesitkö! Olemme vähentäneet paperinkulutusta merkittävästi: paperinkulutuksemme oli 10 milj. A paperinkulutuksemme oli 4,9 milj. A4 Säästyneiden papereiden pino (5,1 milj. kpl) kasvaisi 6,8 kertaa Puijon tornin korkeuteen! 4. Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus Kuluttajien valinnoilla on vaikutus niin ympäristön tilaan kuin ihmisten ja eläinten hyvinvointiin. Kuluttajat voivat yksilöinä ja yhteisöinä käyttää omaa markkinavoimaansa. Kuluttamisen suuret vaikutukset syntyvät ostopäätösten ja ostamatta jättämisen kautta. Kuntayhtymän hankintaohje on laadittu ohjaamaan hankintaprosessia. Hankinnoissa on otettava huomioon kestävän kehityksen periaatteet eli tuotteen ja palvelun ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Hankinnan valmisteluissa tarkastellaan tuotteiden/palveluiden koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia valmistuksesta, kuljetuksesta, pakkauksesta, varastoinnista, käytöstä ja kierrätyksestä aina jätteenkäsittelyyn saakka. Hankinnoissa toteutetaan Valtioneuvoston kestävät valinnat periaatepäätöksen mukaisia suosituksia kunnille ja kuntayhtymille. Savon koulutuskuntayhtymän hankintaohjeen löydät Intrasta. Kuntayhtymässä kierrätetään kalustoa/kalusteita ja tähän tarkoitukseen on avattu Intraan Kierrätettävä kalusto linkki, josta on tarkistettava käytettyjen kalusteiden tarjonta, ennen uusien kalusteiden hankintaa. 10

12 5. Liikkumisen ympäristövaikutusten vähentäminen Liikenne ja kuljetukset kuluttavat paljon energiaa, aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, heikentävät ilmanlaatua ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin sekä muuttavat elinympäristöämme. Näin voit vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia: Kulje lyhyet matkat kävellen tai pyöräillen, näin saat hyötyliikuntaa. Käytä joukkoliikennettä aina kun voit. Suosi kimppakyytiä. Vaihda lentokone junaan aina kun mahdollista. Yhdistele useita asioita yhteen ajomatkaan. Vältä ruuhka-aikaan autoilua ja kaupunkien keskustoissa ajoa. Opettele taloudellisen ajotavan niksit. Vähennä liikkumisen tarvetta etätyöllä, sähköpostilla ja Lync-kokouksilla. Tiesitkö! Lentolippujen ostomme vähentyivät vuonna 2013 kotimaan lennot -50 % ulkomaan lennot -42 % Junalippujen ostomme lisääntyivät + 26 % vuonna 2013 ja +7,4 % vuonna Turvallisuuden edistäminen Turvallisuus kuuluu meille kaikille! Ammatillista koulutusta koskevissa säädöksissä määritellään oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Kuntayhtymässä on suunniteltu ja organisoitu toiminta niin, että opetus ja oppiminen voivat toteutua turvallisissa olosuhteissa ja ympäristössä. Kuntayhtymän turvallisuussuunnitelmasta löytyy ohjeet turvalliseen työskentelyyn ja oppimiseen. Turvallisuussuunnitelma ja toimipistekohtaiset pelastussuunnitelmat löytyvät Intrasta. 7. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen näkyy opintojen järjestelyissä ja toiminnan tuloksissa. Opiskelijoiden opintoja tukevia taitoja, yksilöllisten opintopolkujen rakentamista sekä opintojen läpäisyä edistetään mm. kehittämällä huolenpidon pedagogiikkaa. Toimenpiteiden keskiössä ovat erilaiset ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen toimintamallit. Opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää opetuksen toteuttamisen linjaukset ja opiskelun tuen periaatteet, joita noudatetaan kaikessa koulutustoiminnassa. Lue lisää Intrasta Opetussuunnitelman yhteisestä osasta. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kuntayhtymän kehittämiseen ja päätöksentekoon mm. opiskelijakuntatoiminnan kautta. Lisäksi joka lukuvuodelle valitaan opiskelijaedustajat kuntayhtymän johtoryhmään, tulosalueiden johtotiimeihin ja kuntayhtymän kehittämistiimeihin. 11

13 Henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi laaditaan Työhyvinvointisuunnitelma, joka on osa henkilöstösuunnitelmaa. Näin edistät viihtyvyyttä: omaksu positiivinen asenne, kanna vastuuta omasta tekemisestäsi, pidä huolta kavereistasi ja pidä yllä yleistä siisteyttä ja viihtyvyyttä! 8. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen Monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja erilaisuuden kohtaaminen ovat nykyisin arkipäivää ja tulevaisuuden eräs ehdoton menestystekijä. Erilaisten kulttuurien tuntemus on tullut entistä tärkeämmäksi. Kuntayhtymässä kansainvälisyys on luonteva osa opetusta. Kansainvälisyys näkyy vieraiden kielten opetuksena, kulttuurikasvatuksena, vieraskielisen materiaalin hyödyntämisenä opetuksessa, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutena, verkostoitumisena jne. Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen monipuolinen toteuttaminen ja jatkuva kehittäminen ovat tärkeä osa monikulttuurisen ja -kielisen yhteiskunnan ja työelämän vuoropuhelua. Kuntayhtymällä on laaja kansainvälisten kumppanien verkosto. Kansainvälisen toiminnan kokonaistavoitteena on tukea opiskelijoiden kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittymistä sekä edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus kansainvälisiin kokemuksiin. 12

14 Liite 3. Toimipistekohtaisten kestävän kehityksen sertifiointien aikataulu (nuorten koulutus) Yhtymähallitus päätti (2009, 197 ) toimipisteiden kestävän kehityksen sertifioinneista. Toimipisteiden sertifiointi päivitetään 3 vuoden välein, jolloin tehdään itsearviointi ja uusintaauditointi. Toimipiste Tutkinnot, jotka ovat saaneet sertifikaatin Iisalmi, Asevelikatu 24 Kuopio, Presidentinkatu 1 Kuopio, Presidentinkatu 3 Sahakatu 2 Kolmisopentie 7 Pohjolankatu 1 Kuopio, Sammakkolammentie 2 sosiaali- ja terveysalan pt liiketalouden pt sosiaali- ja terveysalan pt liiketalouden pt lääkealan pt autoalan pt elintarvikealan pt hiusalan pt kauneudenhoitoalan pt kone- ja metallialan pt laboratorioalan pt logistiikan pt puualan pt pintakäsittelyalan pt prosessiteollisuuden pt rakennusalan pt talotekniikan pt tekstiili- ja vaatetusalan pt sähkö- ja automaatiotekniikan pt tieto- ja tietoliikennetekniikan pt turvallisuusalan pt verhoilu- ja sisustusalan pt hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt matkailualan pt Sertifikaatin myöntämisajankohta Seuraava uusintaitsearviointi Seuraava uusintaauditointi kevät mennessä kevät mennessä kevät mennessä syksy mennessä Muuruvesi, Hietapohjantie 926 maatalousalan pt puutarhatalouden pt kevät mennessä Toivala, Haapamäentie 1 Varkaus, Osmajoentie 28 Varkaus, Osmajoentie 75 metsäalan pt kone- ja metallialan pt luonto- ja ympäristöalan pt rakennusalan pt sähkö- ja automaatioalan pt talotekniikan pt sosiaali- ja terveysalan pt liiketalouden pt audiovisuaalisen viestinnän pt autoalan pt hiusalan pt hotelli-, rav. ja cateringalan pt kone- ja metallialan pt käsi- ja taideteollisuusalan pt rakennusalan pt verhoilu- ja sisustusalan pt kevät mennessä kevät mennessä kevät mennessä 13

15 Liite 4. Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen itsearviointien suunniteltu aikataulu Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen itsearvioinnit tehdään aloittain, jolloin arvioidaan kaikki perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Aikataulu on alustava suunnitelma ja joustaa alojen tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Aikuiskoulutuksen aikataulu valmistuu ja lisätään liitteeksi vuoden 2015 loppuun mennessä. 14

16 Kestävän kehityksen ohjelma IISALMI Asevelikatu 24, Iisalmi KUOPIO Presidentinkatu 1, Kuopio Presidentinkatu 3, Kuopio Sammakkolammentie 2, Kuopio Kolmisopentie 7, Kuopio Pohjolankatu 1, Kuopio JUANKOSKI Hietapohjantie 926, Muuruvesi SIILINJÄRVI Haapamäentie 1, Toivala Siltasalmentie 450, Toivala VARKAUS Osmajoentie 75 A, Varkaus Osmajoentie 28, Varkaus VARKAUS Osmajoentie 75, Varkaus MIcrokatu 1 A-osa, Kuopio Savon koulutuskuntayhtymä PL 87, Kuopio Puh etunimi.sukunimi@sakky.fi