Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n kehittämisstrategia

Transkriptio

1 Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n kehittämisstrategia

2 Sisällysluettelo 1. Saatesanat Strategian laatimisprosessi Viisarin kehittämisen strategiset periaatteet Maaseudun kehittämisen prioriteetit ja Viisarin toiminta Viisarin toiminta-alueen kuvaus Alueen taustatietoja Toiminta-alueemme kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Kehittämisen painopisteet ja läpäisevät teemat Monipuolinen pienyrittäjyys - mitä tavoittelemme? Asumisviihtyvyys ja ympäristö - mitä tavoittelemme? Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen - mitä tavoittelemme? Lähitalous mitä teemme? Nuoriso mitä teemme? Vihreä voima mitä teemme? Kansainvälisyys mitä teemme? Yhteistyöllä enemmän Strategian määrälliset tavoitteet Toimenpiteiden valintakriteerit Hallinnon ja seurannan järjestäminen Strategian rahoitussuunnitelma Liiteluettelo (26)

3 VIISARIN KEHITTÄMISSTRATEGIA Saatesanat Leader- toimintapa on osoittautunut mainioksi maaseudun kehittämisen välineeksi ennen kaikkea paikallisuutensa ja alhaalta ylöspäin työtavan takia. Kun siihen kätkeytyy kumppanuus, avoimuus ja luottamus sekä maaseudun asukkaiden oma aktiivisuus saavutetaan toimintatavalla paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä tuloksia. On hyvä pohtia myös sitä, mitä meillä ei olisi, jos Leader-toimintaa ei olisi ollut! Edelliset lauseet on kirjattu Viisarin kehittämisohjelman saatesanoihin ja ovat edelleen ajankohtaisia. Kehittämisstrategia Viisarin kolmannelle Leader kaudelle on valmisteltu syksyllä 2012 kirjattujen alustavien ajatusten pohjalta. Strategian jatkosisältöön ovat vaikuttaneet myös edellisten POMO, LEADER+ ja Leader kausien kokemukset sekä lukuisten arviointien tulokset, samoin laajat kansalaiskuulemiset. Nuoriso on yhtenä läpileikkaavana teemana strategiassamme. Nuorten toiminta rakentuu mm. oman Amazing Lande brändin alle. Brändi rakentui rahoittamamme nuorisohankkeen toiminnasta ja nimestä. Hankkeen loputtua sen hallinnoija luovutti brändin Viisarin käyttöön. Kehittämistyömme päämäärä eli visio on osaavien ja yritteliäiden asukkaiden viihtyisä maaseutu. Päämäärän saavuttamiseksi strategiaamme valikoitui kolme kehittämisen painopistettä ja neljä niitä läpäisevää teemaa. Strategian valmistelussa teimme tiivistä yhteistyötä muiden Keski-Suomen Leader-ryhmien ja ELYkeskuksen kanssa. Vertasimme maakunnan eri maaseutualueita ja sovitimme yhteen teemoja ja toimintatapoja. Näin saimme kokoon kehittämispaketin, jolla jatkamme alueemme omaehtoista kehittämistä. Saarijärvellä Arja-Leena Peiponen toiminnanjohtaja, Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry 2 (26)

4 2. Strategian laatimisprosessi Viisarin kehittämisstrategia kolmannelle Leader-kaudelle on valmisteltu syksyllä 2012 kirjattujen alustavien ajatusten pohjalta. Strategian sisältöön ovat vaikuttaneet myös edellisten POMO- ja Leader -kausien kokemukset. Olemme hyödyntäneet mm. Maaseudun Leader-yritysrahoituksesta teettämäämme tutkimusta (17 vastaajaa) Leader-rahoitusta saaneiden yrittäjien antamaa palautetta sekä yrittäjien odotuksia tulevasta Leader-toiminnasta. Yrittäjät pitävät Leader-tyyppisen yritysrahoituksen säilymistä tärkeänä, ja arvostavat matalan kynnyksen toimistoa sekä lähellä saatavaa palvelua. Kesä-elokuussa 2012 toteutimme yhdessä Keski-Suomen muiden Leader-ryhmien kanssa avoimen nettikyselyn, jossa tiedustelimme asiakkaittemme ja sidosryhmiemme näkemyksiä toiminnastamme sekä toiveita tulevasta. Kyselyyn vastasi Viisarin alueelta 95 kpl hanketoimijoita, hallitusten jäseniä, yhdistysten ja yritysten edustajia, kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä alueemme asukkaita. Nuorten ajatuksia olemme koonneet erityisesti Nuorten Ääni Keski-Suomessa ryhmän eli NÄKS:n kautta. NÄKS on maakunnallinen vaikuttajaryhmä, jonka tehtävänä on tuoda nuorten asioita ja mielipiteitä päättäjien tietoon sekä innostaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan. Nuoret kokosivat keskuudestaan ryhmän, joka antoi arvokkaita rakennusaineksia strategiatyöhömme. Kontaktimme ryhmään tulee jatkossa entisestään korostumaan käytännön toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Nuorten ajatuksia ja toiveita on saatu esiin myös nk. nuorisohankkeiden kautta. Maalis-huhtikuussa 2013 haastattelimme rahoittamiemme kehittämishankkeiden toimijoita (vastaajia 48 kpl). Tutkimus antoi arvokasta tietoa yhdistysten toiveista ja tarpeista sekä palautetta Viisarin toiminnasta. Hankerahoitus koetaan tärkeäksi kautta linjan, ja Viisarin toiminta nähdään tarpeellisena ja hyödyllisenä. Hankerahoitus on vaikuttanut positiivisesti myös yhteisöllisyyteen, kun hankkeiden toimijat ovat yhdessä ponnistelleet tavoitteiden saavuttamiseksi. Varsinainen ohjelmavalmistelutyö käynnistyi huhti-toukokuussa Osittain samanaikaisesti on laadittu myös Keski-Suomen alueellista suunnitelmaa, ja keskusteluja esimerkiksi yritysrahoituksen periaatteista ja muusta yhteensovittamisesta on käyty myös muiden Leader-ryhmien kanssa. Käytännön kirjoitustyöstä on vastannut MMM Varpu Savolainen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista. Viisarin osalta työtä ovat ohjanneet sen hallitus ja työntekijät. Toukokuussa 2013 pidettiin kaksi puolen päivän mittaista työpajaa, joista toisessa pohdittiin maaseutuasumisen ja toisessa yrittäjyyden edistämistä uudella ohjelmakaudella. Työpajoihin osallistui yhteensä noin 40 keskisuomalaista toimijaa, joukossa niin julkishallinnon, yritysten, koulutus- ja tutkimuslaitosten kuin kolmannen sektorinkin edustajia. Työpajojen tuloksia on hyödynnetty tämän suunnitelman laatimisessa. Viisarin kehittämisstrategian luonnosta on esitelty mm. seuraavissa tilaisuuksissa: kuntakohtaiset kyläillat kaikissa alueemme kunnissa, Saarijärven kaupunginvaltuuston koulutustilaisuus; Karstulan yrittäjyysvaikutustyöryhmän kokous; Saarijärven-Viitasaaren seutujohtoryhmä (S-V jory) ja seutuedustajisto sekä Viisarin hallituksen kokoukset. Myös MYR:n maaseutujaoston kokouksissa on paikallisia suunnitelmia esitelty alueellisen suunnitelman valmistelun rinnalla. Tilaisuuksissa on laadittu SWOT-analyysia, kerätty tarpeita ja toiveita sekä keinoja niiden toteuttamiseen. Kaikkiaan tilaisuuksia pidettiin 12 kpl ja osallistujia oli 177 kpl. Strategiaa on esitelty ja työstetty myös yksittäisten toimijoiden kanssa keskusteluissa (esim. MSL) sekä toteuttamamme Kylä lähtee hankkeen tilaisuuksissa (10 tilaisuutta, 167 osallistujaa). 3 (26)

5 3. Viisarin kehittämisen strategiset periaatteet Maaseudun kehittämisen perusta, kehittämisen keko, rakentuu maakunnassamme seuraavista elementeistä. Myös me Viisarin toimijat sitoudumme näiden strategisten periaatteiden noudattamiseen. Kuva 1. Maaseudun kehittämisen peruselementit Viisarin toiminta-alueella. 4. Maaseudun kehittämisen prioriteetit ja Viisarin toiminta Kehittämistyömme visio vuonna 2020 on osaavien ja yritteliäiden asukkaiden viihtyisä maaseutu. Viisarin strategia noudattaa komission määrittämiä maaseudun kehittämisen prioriteetteja. Leadertoiminnan näkökulmasta erityisen merkityksellinen on sosiaalista osallisuutta sekä maaseutualueiden taloudellista kestävyyttä edistävä prioriteetti P6. Meidän toimintaamme leimaavat ennen kaikkea paikallisuus, yhteisöllisyys ja yhteistyö sekä pienimuotoisuus. Edistämme paikallislähtöisesti myös muita prioriteetteja. Kuva 2. Leader-toiminnan kannalta tärkein prioriteetti on maaseutuyhteisöjen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistäminen (P6). Ulkokehän pilvissä on lueteltu esimerkkejä Leader-toiminnan teemoista sekä kytköksistä myös muihin prioriteetteihin. 4 (26)

6 5. Viisarin toiminta-alueen kuvaus 5.1. Alueen taustatietoja Viisari on perustamisestaan eli keväästä 2000 lähtien toiminut Keski-Suomen maakunnan pohjoisosissa, Saarijärven-Viitasaaren sekä Äänekosken seutukunnilla. Toiminta-alueeseemme ovat kuuluneet Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit (Äänekosken osalta pois lukien Äänekosken ja Suolahden kaava-alueet) sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat. Uuden aluetypologialuokituksen mukaisesti myös Äänekosken taajama-alueet ovat maaseutualueita. Ohjelmakaudella Äänekosken kaupunki on kokonaan Viisarin toiminta-aluetta niin, että Viisarin rahoituksen piiriin kuuluvat yritystuet kaava-alueen ulkopuolella ja ELY-keskukselle myös kaava-alueella. Jos hanketukea haetaan kohdistuvaksi kaava-alueelle, tulee hakijan hakea kaavaalueen osuudelle kuntaraha erikseen Äänekosken kaupungilta. Tämä koskee Viisarilta haettavia hanketukia (kartta liitteenä 1). Viisarin toiminta-aluetta halkovat pohjois-eteläsuunnassa valtatie 4 ja kaakko-luodesuunnassa valtatie 13. Itä-länsisuunnassa, alueemme keskiosassa kulkee nk. Sininen tie (valtatie 77). Saarijärven-Viitasaaren seudulla oli vuoden 2012 lopussa asukkaita noin ja Äänekoskella noin Koko Keski-Suomen maakunnan väestöstä (noin ) toiminta-alueemme osuus on siten vajaa viidennes. Alueemme pinta-ala (vajaat km²) kattaa kuitenkin yli 40 prosenttia maakunnan pinta-alasta. Toiminta-alueemme on valtaosin harvaanasuttua maaseutua (alle 5 asukasta/km²). Alueellamme on noin vapaa-ajan asuntoa, joista useat on varustettu ympärivuotiseen käyttöön. Vapaa-ajan asukkaat lisäävät alueen palvelujen käyttöä ja ovat merkittävä väestön lisä etenkin loma-aikoina. Seuraavaan taulukkoon olemme koonneet alueemme väestöä koskevia perustietoja (lähde: Tilastokeskus). Viisarin toimintaalueen kunnat Kokonaispinta-ala, km 2 Asukasluku , lkm Asukasluku , lkm As.luvun muutos , lkm/ % As.tiheys, as./km 2 (kok.ala) Kannonkoski /-3,5 2,8 Karstula /-5,2 4,5 Kinnula /-4,8 3,6 Kivijärvi /-4,4 2,2 Kyyjärvi /-5,7 3,1 Pihtipudas /-5,5 3,6 Saarijärvi /-4,4 7,2 Viitasaari /-5,1 4,4 Äänekoski /-0,3 17,8 YHTEENSÄ / -3,1 Maisemaltaan ja luontotyypiltään toiminta-alueemme on vaihtelevaa ja monipuolista keskisuomalaista maaseutumaisemaa laajoine metsä- ja suoalueineen, peltoineen, kyläkuntineen, 5 (26)

7 kirkonkylineen ja vesistöalueineen. Toiminta-alueellamme on suurehkoja järvialtaita ja toisaalta myös mosaiikkimaisia, pienistä lammista ja lyhyistä virtavesipätkistä koostuvia vesireittejä. Vesistöissämme on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia esimerkiksi matkailun ja kalastuksen näkökulmasta. Tulemmekin toimimaan aktiivisesti valmisteilla olevassa Kala-Leaderissa, jonka toiminta-alueeksi on määritelty Pohjois-Kymen, Hämeen ja Keski-Suomen vesistöalueet. Uuden Kala- Leaderin ensisijaisia kohderyhmiä ovat ammattikalastajat, kalanviljelijät, kalastusmatkailuyrittäjät ym. elinkeinokalatalouden ammattilaiset Toiminta-alueemme kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Alueemme SWOT-analyysi on koottu kuntatilaisuuksissa, yritys- ja hanketukien vaikuttavuuden arvioinnin tuloksista, hankkeiden loppuraporteista sekä henkilöstön ja hallituksen tuntosarvien kokemuksesta. Leader-tuella on suuri merkitys maaseudun pienyrityksille. Yrittäjät kaipaavat investointien lisäksi tukea myynnin ja markkinoinnin edistämiseen sekä kannustusta uusiin kokeiluihin. Päättyneellä ohjelmakaudella hanketukien vaikuttavuus asuinympäristön viihtyisyyteen ja toimivuuteen sekä sosiaalisen pääoman kasvuun on ollut arviointikyselyn mukaan erittäin merkittävä. Vähäisempää vaikutusta on ollut palvelujen säilyttämisestä, nuorten osallistumisesta sekä yhteistyöja sidosryhmäverkostojen syntymisessä. Alla olevaan kuvaan olemme tiivistäneet toiminta-alueemme vahvuudet ja mahdollisuudet, toisaalta myös haasteet ja mahdolliset uhkakuvat. Piirroksen teemoja kuvaamme yksityiskohtaisemmin tekstiosuudessa. Kuva 3. Yhteenveto Viisari -alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkakuvista (SWOT). Vahvuuksina luonnonvarat ja monipuolinen yritystoiminta Monipuoliset ja runsaat luonnonvarat (metsät, suot, pellot, vesistöt) ovat meille tärkeä voimavara. Elinkeinotoimintamme vahvuutena ovat pienet, pirteät yritykset ja ahkerat yrittäjät. Yritystoimintamme perusta rakentuu erityisesti biotalous-, pienteollisuus-, vapaa-aika- sekä 6 (26)

8 palvelutoimialojen varaan, mutta myös maaseudun peruselinkeinoilla, maa- ja metsätaloudella, on edelleen suuri merkitys. Vahvuuksiemme edelleen vahvistamiseksi tarvitsemme yhteistyön tiivistämistä, pk-yrittäjille suunnattuja räätälöityjä palvelu- ja koulutuspaketteja, uusien liiketoimintakonseptien rakentamista ja ennen kaikkea rohkeita kokeiluja sekä perinteisten toimialarajojen rikkomista. Alueemme elinkeinorakenne on kauttaaltaan palveluvaltainen. Suhteessa maatalousvaltaisimpia kuntia ovat Kinnula, Kivijärvi ja Pihtipudas. Teollisuuden osuus työpaikoista on selkeästi suurin metsäteollisuusvaltaisella Äänekoskella, mutta myös pienessä Kyyjärven kunnassa on suhteessa paljon teollisia työpaikkoja. Työpaikkojen jakautuminen alueemme kunnissa on kuvattu oheisessa kaaviossa (lähde: Tilastokeskus) Palvelujen työpaikkojen osuus, % Jalostuksen työpaikkojen osuus, % Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % Haasteita verkostoitumisessa sekä resurssien hyödyntämisessä Elinkeinotoiminnan haasteet liittyvät alueellamme mm. yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen. Tarvitsemme nykyistä laajempaa asiakaskuntaa, lisää luovuutta ja yrittäjähenkisyyttä sekä yritystoiminnan jatkajia. Yritystemme on tärkeää päästä laajemmille ja väkirikkaille sekä kansainvälisille markkinoille. Työsarkaa on myös järvialueidemme ja luonnontuotteidemme hyödyntämisessä. Tähän tulee osaltaan vastaamaan alueellamme uusi Kala-Leader-toiminta. Kehittämisen tuloksellisuuden näkökulmasta pulmallista on ollut se, että kaupallistettavia maaseutuinnovaatioita ei ole syntynyt. Toisaalta uusille kokeiluille on annettava tilaa ja aikaa ja ylipäätään mahdollisuus. Verkostoitumista ja kaikenlaista vuorovaikutusta on edistettävä ja ennen kaikkea itse arvostettava ja uskottava alueemme mahdollisuuksiin. Pienistäkin iduista voi kasvaa suuria menestystarinoita. Vahvuuksina keskeinen sijainti, turvallisuus ja luonnonläheisyys Asumiseen ja yhteisöllisyyteen liittyviä vahvuuksiamme ovat alueemme keskeinen sijainti, monipuoliset ja turvalliset asuinympäristöt, laaja järjestötoiminta ja aktiivinen paikallinen kehittämistoiminta. Tuoreen Keski-Suomen muuttajatutkimuksen (2013) mukaan alueen luonnonläheisyys, hyvä sijainti ja turvallisuus ovat tekijöitä, jotka houkuttelevat tulomuuttajia. Tulijat ovat myös olleet tyytyväisiä alueemme vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Paikallisen kulttuurin hyödyntämisessä on meillä kuitenkin edelleen petrattavaa. 7 (26)

9 Haasteina teiden kunto, tietoliikenneyhteydet ja väestön ikääntyminen Maaseutuasumista uhkaavia tekijöitä alueellamme ovat mm. teiden kunnossapidon heikkeneminen ja edelleenkin puutteelliset tietoliikenneyhteydet. Lisäksi väestön ikääntyminen ja koko väestörakenteen vinoutuminen luovat mustia pilviä. Tarvitsemme siis kipeästi myös aktiivisessa työiässä olevia asukkaita, samoin nuoria alueemme kehittämiseen. Seuraavassa kaaviossa on esitetty väestön jakautuminen ikäryhmiin alueemme kunnissa (lähde: Tilastokeskus) vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % Mahdollisuuksia nuorisossa ja uusissa toimintatavoissa! Nostamme nuorten ja nuorten aikuisten äänen kuulemisen keskeiseen asemaan. Haluamme antaa heille aidosti mahdollisuuksia vaikuttaa ja ideoida sekä suunnitella ja toteuttaa heidän omaa tulevaisuuttaan koskevia toimenpiteitä. Tapaamisissa nuorten kanssa olemme saaneet arvokasta palautetta, jota olemme kirjanneet strategiamme tavoitteisiin ja mahdollisiin toimenpiteisiin. Kuuntelemme tulevaisuudessakin nuorisoa herkällä korvalla ja avoimella mielellä. Tukemalla nuorten ideoita ja ehdotuksia auraamme tietä maaseudun uuteen tulevaisuuteen. Nuorten yhteisöt eivät ole samalla tavalla paikkaan sidottuja kuin vanhempien sukupolvien. Myös maaseutualueiden nuoret liikkuvat aktiivisesti esimerkiksi verkossa ja ovat vuorovaikutuksessa eri puolilla maailmaa olevien nuorten kanssa. Ehkä juuri tässä, perinteiset rajat ylittävässä, osin virtuaalisessa toimintatavassa on mahdollisuuksien paikka alueemme kehittämisessä. Olemme jo aiemmilla ohjelmakausilla saaneet rahoittamiemme hankkeiden kautta hyviä kontakteja nuoriin, joten täysin puhtaalta pöydältä emme lähde. 6. Kehittämisen painopisteet ja läpäisevät teemat Viisari ja muut Keski-Suomen Leader-ryhmät ovat yhdessä valinneet kehittämistoiminnan kolme painopistettä, jotka ovat osoittautuneet alueella tärkeiksi edellisten ohjelmakausien ja arviointien perusteella: Elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen Monimuotoisen maaseutuasumisen kehittäminen Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen Läpäiseviksi teemoiksi olemme valinneet seuraavat: Lähitalouden edistäminen Nuorten osallisuuden lisääminen ja nuorisonäkökulman vahvistaminen Vihreä voima eli ympäristö- ja luontolähtöisen toiminnan edistäminen Kansainvälistymisen tukeminen. 8 (26)

10 Valintamme on kiteytetty seuraavaan piirrokseen. Teemat limittyvät toisiinsa monilta osin. Kuva 4. Viisarin valinnat: painopistealueet ja läpäisevät teemat Monipuolinen pienyrittäjyys - mitä tavoittelemme? Monipuolisen pienyrittäjyyden edistäminen on Viisarin keskeinen tavoite. Keskitymme rahoittamaan mikroyrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu esim. lähituotteiden, paikallisten resurssien, raakaaineiden ja osaamisen hyödyntämiseen. Tavoitteemme on: tukea rohkeita kokeiluja ja uusia avauksia yli perinteisten toimialarajojen olemassa olevan yritystoiminnan kehittyminen tukea kestäviä ja ympäristöystävällisiä tuotantotapoja ja edistää resurssien viisasta hyödyntämistä periaatteella Yhden jäte on toiselle raaka-aine. edistää paikallisen kulttuurin tuotteistamista kannattavaksi liiketoiminnaksi tukea palvelujen säilymistä yritystoiminnan jatkuvuuden tukeminen saada mentoreita alueemme yrityksille, esim. vapaa-ajanasukkaista Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: monipalveluyrittäjyys, yrittäjien yhteistyö ja vertaistuki, pienimuotoinen tuotekehitys- ja testaustoiminta, uudet palvelukonseptit, kierrätysmateriaalien monipuolinen hyödyntäminen, kansalaistoiminnasta yritystoiminnaksi kokeileva biotalousyrittäjyys, jossa mahdollisina sisältöinä esim. ruokaketju, puuteollisuus, luonnonantimet, luontoelämysten tuotteistaminen, luontolähtöinen matkailu, luonnonyrttien ja niihin liittyvän perinteen hyödyntäminen 6.2. Asumisviihtyvyys ja ympäristö - mitä tavoittelemme? Edistämme maaseutuasumista eri tavoin: tuemme asumisviihtyisyyttä parantavia toimia, palveluiden saatavuutta maaseutualueilla, asumista tukevaa yrittäjyyttä ja maaseudun etätyömahdollisuuksia. Tavoitteemme on: lisätä erityisesti lasten ja nuorten omaan elinympäristöön liittyviä vaikutusmahdollisuuksia, osallisuutta ja ympäristötietoisuutta 9 (26)

11 tukea kylätason resurssiviisaita kokeiluja lisätä asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden viihtymistä tukea kiertävien palveluiden kokeiluja tukea paikallisia tapahtumia ja niiden vakinaistamista Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: asukkaita palveleva vapaa-ajantoiminta, lähipalveluratkaisut, mobiilipalvelut laiturien, laavujen ym. asukkaita ja/tai vieraitamme palvelevien rakennelmien teko, luontopolut, ulkoilureittien kunnostaminen tyhjien rakennusten uusiokäyttö esim. etätyöpisteinä, toimistohotelleina, majoitustiloina 6.3. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen - mitä tavoittelemme? Yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistäminen sekä ihmisten osallisuuden lisääminen ovat Leadertoiminnan ytimessä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen sitoo ihmisiä oman asuin- ja toimintaympäristön kehittämiseen ja huolenpitoon ja parantaa samalla sekä asumisviihtyvyyttä että monien yritysten toimintaedellytyksiä. Tavoitteemme on: lisätä uusia, perinteisiä rajoja rikkovia yhteistoiminnan muotoja edistää yhdistystoiminnan kehittymistä esim. yhdistymisten ja sähköisten palvelujen käyttöön otolla lisätä maaseudun erilaisten ja eri-ikäisten asukkaiden vuorovaikutusta ja kohtaamista sekä suvaitsevaisuutta edistämme nk. kotikansainvälistymistä kannustamalla esimerkiksi alueemme maahanmuuttajia osallistumaan yhteisön aktiviteetteihin ja kehittämistoimintaan sekä hyödyntämään koulutustaustaansa ja siten auttamaan uutta asuin- ja/ tai työyhteisöään aktivoida paikallisia yhteisöjä, yrityksiä sekä yksityisiä kansalaisia ml. vapaa-ajan asukkaat osallistumaan yhteisten ongelmien ratkaisemiseen Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä: paikallisten yhdistysten uudet toimintakokeilut benchmarking- ja opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla esim. Iso-Britannian Big Society 1 -mallin soveltaminen alueellamme: yhteisöllisyyden, paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan roolin korostaminen, paikalliset palveluratkaisut 6.4. Lähitalous mitä teemme? Tuemme resurssiviisaan maaseudun ratkaisuja, esimerkiksi: paikallisten tuotepakettien ja palvelukokonaisuuksien syntymistä sekä tuotteiden saatavuutta raaka-aineittemme resurssiviisasta 2 hyödyntämistä ja jatkojalostamista lähitalouteen liittyvä yrittäminen, esim. lähi- ja yhteispalvelut, lähiruoka, lähienergia uudenlaisia lähiyhteistyön muotoja, jossa mukana mm. julkiset toimijat, 3. sektori, yritykset, asukkaat, vapaa-ajan asukkaat 1 Ks. esim. Haavisto, Ilkka Valta yhteisöille! Mitä opittavaa Suomella on Ison-Britannian Big Societysta? Elinkeinoelämän Valtuuskunta. EVA-analyysi No. 16, Valta-yhteisöille.pdf 2 SITRAn mukaan Suomessa on kehitettävä resurssien viisasta käyttöä. Kyse on esimerkiksi kierrätystaloudesta, energiatehokkuudesta ja yritysten yhteistoiminnasta raaka-aineiden säästämiseksi. Resurssiviisaus ja resurssitehokkuus liittyvät esim. uusiutuvaan lähienergiaan, energiansäästöön, liikkumisen korvaamiseen virtuaaliratkaisuilla, julkisen ja kevyen liikenteen kehittämiseen, lähiruokaan, ruokajätteen vähentämiseen, paikallisiin lannoitteisiin, ekotehokkuuden parantamiseen julkisissa hankinnoissa, tilatehokkuuden parantamiseen, lähimatkailuun sekä jätteen vähentämiseen ja hyötykäyttöön yritysten kesken (26)

12 6.5. Nuoriso mitä teemme? Hyödynnämme nuorten osaamista ja mahdollistamme heidän omista tarpeistaan lähtevien ideoiden toteutumisen oman Amazing Lande brändin alla. Tuemme esimerkiksi: lasten ja nuorten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia sekä keskinäistä yhteistyötä nuorten yrittäjyyttä, yrittäjyysasennetta ja / tai yrittäjyysosaamista, esim. o yrittäjyyttä edistävät opiskelijatyöt o vastuukokeilut (esim. eläintenhoito, ympäristönhoito, hoivatyöt, kotiapu) o nuorten yrittäjyyskasvatus- ja yrityshautomotoiminta o kokeiluyrittäminen nuorten viihtymistä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, esim. liikunta- ja kulttuuriaktiviteetit positiivisen kotiseutukuvan edistämistä, esim. brändityö 6.6. Vihreä voima mitä teemme? Edistämme ympäristötietoisuutta, sillä luonto ja luonnonvarat ovat alueemme ehdottomia vahvuuksia, joiden varaan haluamme esimerkiksi yritystoimintaa ja asumista rakentaa. Vihreä voima merkitsee luontolähtöisyyttä kaikessa kehittämistyössä huomioiden luontoresurssien monipuolisen hyödyntämisen kestävällä tavalla. Tuemme esimerkiksi: luontolähtöistä ja resurssiviisasta yrittäjyyttä, esim. GreenCare 3, hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailuyrittäjyys luontoympäristön tuotteistamista luontolähtöisten palvelujen ja palveluverkostojen toimintaa lähitalouden vihreitä innovaatioita ja kokeiluja maaseutumaiseman / ympäristön hoitoa 6.7. Kansainvälisyys mitä teemme? Viisari on solminut kansainvälisiä kumppanuuksia jo aikaisemmilla ohjelmakausilla Viroon, Pohjois- Irlantiin ja Italiaan. Lisäksi yhteistyötunnusteluja on kohdistunut Puolaan, Latviaan ja Unkariin. Ohjelmakaudella tavoitteenamme on vahvistaa jo olemassa olevia kumppanuuksia sulkematta ovia uusiltakaan yhteistyötahoilta. Kansainvälistä toimintaa pyrimme rahoittamaan maaseuturahaston lisäksi muiden ohjelmien rahoituksella kuten CIMO. Kansainväliseen yritysyhteistyöhön kannustamme paikallisia yrityksiä rohkeasti yli toimialarajojen. Jatkamme alkanutta yhteistyötä Vaara-Karjalan Leaderin ja Maaseudun Sivistysliiton kanssa ITE taiteen saralla. Tavoitteena ITE-taiteen kentällä on löytää uusia yhteistyökumppaneita EU:n ulkopuolella jolloin kokemusten ja oppimisen vaihto saavat aivan uuden ulottuvuuden. Yhteistyökumppaneita haetaan Venäjän suunnalta ja Afrikan mantereelta. JyväsRiihen kanssa alkanut kansainvälinen yhteistyö paikallisyhteisöjen, kyliksi tulleiden entisten kuntien alueiden palveluiden ja toiminnan kehittäminen saa jatkoa. Yhteistyökumppaneina jatkavat Leader-ryhmät Virossa ja Pohjois-Irlannissa. Pirityiset ry:n kanssa jatkamme yhteistyösopimuksen puitteissa kylien verkostomaista kehittämistä kansainvälisyyteen kuten Vihreä Väylä hankkeen kansainvälistäminen. Kansainvälisessä toiminnassa: autamme asukkaitamme ja yrittäjiämme kansainvälistymään, löytämään uusia verkostoja ja asiakkaita myös ulkomailta, kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan sekä niiden markkinointia vastaamaan kansainväliseen kysyntään tuemme erilaisia ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja, henkilövaihtoja ja kylävaihtoohjelmia kannustamme alueen nuoria kansainväliseen toimintaan 3 Green Care eli vihreä hoiva tarkoittaa luonnon, maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan hyödyntämistä esimerkiksi erilaisten hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden tuottamisessa (26)

13 7. Yhteistyöllä enemmän Kuva 5. Viisarin keskeisimmät yhteistyöverkostot. Jäsenet ovat yhdistyksemme perusta. Viisari ry:llä on 321 henkilöjäsentä ja 134 yhteisöjäsentä. Kunnat mahdollistavat toimintamme maksamillaan 20 % kuntaosuuksilla. Kehittämisyhtiöiden kanssa, joita alueellamme on neljä teemme yhteistyötä yritystoiminnan edistämiseksi. Jatkamme niiden kanssa yritysklinikkatoimintaa. Klinikoilla jaamme tietoa yrityksille eri rahoitusvaihtoehdoista, osallistumme neuvontaan mm. sukupolvenvaihdoksesta, markkinoinnista ja yhteistyöstä. Klinikat ovat avoimia kaikille aleen yrityksille. Suuri osa rahoittamistamme yrityshankkeista tulee alueemme kehittämisyhtiöiden kautta. Kehittämisyhtiöt ovat olleet myös merkittäviä hanketoteuttajia etenkin elinkeinojen kehittämishankkeissa. S-V Jory on seudullinen aluekehittämisestä vastaava elin, jossa kunta- ja kehittämisyhtiöiden johtajien lisäksi on johtavia luottamushenkilöitä ja Viisarin edustaja asiantuntijan roolissa. Viisari on mennyt tykö alueen nuorisovaltuustoihin ja sitä kautta osittain oppilaitoksiin. Nuorison kiinnostus Leaderin tarjoamiin mahdollisuuksiin kuten tapahtumien järjestäminen ja kansainväliset opintomatkat on pikkuhiljaa virinnyt. Nuorten tapahtumahanke Amazing Lande sai nuoret liikkeelle alueemme kunnissa. Nuorisovaltuustoilla on yhteys NÄKS:iin (Nuorten Ääni Keski-Suomessa). Saarijärvellä toimivat Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen luonnonvara-ala ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti edistävät yrittäjyyttä mm. biotalouden alalla. Viisari tukee paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa yrittäjyyttä ja yhteistyötä. Oppilaitokset ovat olleet myös merkittäviä hanketoteuttajia etenkin elinkeinojen kehittämishankkeissa (26)

14 Paikallinen kehittämistoiminta kiinnostaa alueen paikallislehtiä. Kylien saamat eurot erilaisiin yleishyödyllisiin investointeihin ja kehittämiseen ovat kiinnostavia juttujen aiheita. Alueiden välinen ja kansainvälinen toiminta, kumppaneiden vierailut kiinnostavat myös maakunnallista lehteä. Erityisesti ITE-taiteeseen liittyvä kansainvälinen Puusta pitkään hankkeen toiminta sai maakuntaradion ja - lehden huomion. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa laaditussa yhteistyösopimuksessa olemme sopineet mm. yritystukien aluemäärityksen, toimintatavoista ja yhteistyömuodoista (liite 2). ELY-keskuksen kanssa jatketaan alueen kehittämisyhtiöille ja kuntien elinkeinovastaaville kohdistettuja videoneuvotteluja, joissa käsitellään yritysrahoitustoimintaan liittyviä kysymyksiä. Jatkamme myös hyväksi havaittujen maksamiskoulutusten järjestämistä yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Keski-Suomen liitto ja Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) seuraavat myös paikallisen ohjelman toteutusta ja vaikuttavuutta. Maakunnallisista organisaatioista MTK:n vaikutus Viisarille kanavoituu sen paikallisten järjestöjen hanketoiminnan tasolla. Keski-Suomen kylät ry on täydentänyt Viisarin toimintaa. SYTY:n kyläasiamies-toiminnan todennäköinen muuttuminen heijastuu myös Viisarin alueelle. Onkin mahdollista, että koordinoimme kylien edunvalvontaa ja kansalaistoiminnan edistämistä uudella tavalla. Toimintaa kuitenkin linkittäen SYTY:n päin. Maaseudun Sivistysliitto (MSL) on ollut yhteistyökumppanimme LEADER+ -kaudesta lähtien. Yhteistyö MSL:n kanssa yltää paikalliselta tasolta alue- ja valtakunnan tason kautta kansainvälisille kentille. MSL on hallinnoinut useita Viisarin rahoittamia kansainvälisiä yhteishankkeita. Tuloksellista yhteistyötä on helppo jatkaa. Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa olemme suunnitelleet yhteistä tulevaisuutta ja aiempaa tiiviimpää strategista yhteistyötä. Olemme kokoontuneet säännöllisesti työpalavereihin pohtimaan mm. Leader-toimintaan liittyviä kysymyksiä. Palavereissa esim. Viisarin talous-/hankesihteeri on tuonut tuulahduksia Hyrrä- järjestelmän valmiusasteesta. Erityisen tiivistä yhteistyötä olemme tehneet eteläisen naapurimme, JyväsRiihi ry:n kanssa. Alueiden välistä yhteistyötä olemme tehneet mm. Vaara-Karjalan Leader-ryhmän, Pirityiset ry:n ja Ylä- Savon Veturi ry:n kanssa. Tuttujen kumppaneiden kanssa yhteistyön tekeminen on helppoa ja yhteistyötä jatketaan, kun ilmenneet tarpeet kohtaavat järkevästi. Olemme aktiivisesti mukana myös uuden, maakuntarajat ylittävän Kala-Leader ryhmän perustamisessa. Tärkeä kansainvälinen yhteistyökumppani meille on mm. virolainen Leader-ryhmä Tartumaa Arendusselts (TAS). Kuluneeseen Leader-kauteen valmistautuessaan TAS:n hallituksen jäsenet ja henkilöstö vieraili Viisarin luona oppimassa ja kuulemassa mm. strategian laadintaa ja rahoitustukihakemusten hallituskäsittelyä. Viisarin puheenjohtaja ja toimihenkilöt kävivät Tartossa esittelemässä toiminnan tuloksia ja mm. biotalousyrittäjyyttä ja -koulutusta alueellamme. Maa- ja metsätalousministeriö sekä Maaseutuvirasto ovat meille valtakunnallisia ohjeistajia ja vierellä kulkijoita. Etenkin Maaseutuviraston yhteydessä toimiva Maaseutuverkostoyksikön järjestämät tilaisuudet ja neuvonta hyödyttävät myös Leader-toimintaa (26)

15 8. Strategian määrälliset tavoitteet Määrälliset tulos- ja tuotostavoitteemme ovat mm. seuraavat: Tavoite Tulos/ tuotos Lisätietoja Uudet yritykset, lkm 25 kpl Tästä naisten yrityksiä 8 kpl ja alle 35-vuotiaiden 5 kpl Uudet työpaikat, kpl 60 kpl Tästä naisten 25 kpl ja alle 35- vuotiaiden 10 kpl Säilytetyt työpaikat, kpl 80 kpl Tästä naisten 40 kpl ja alle 35- vuotiaiden 5 kpl Uudet palvelut, kpl Yrityshankkeet 15 kpl Kehittämishankkeet 70 kpl Hankkeisiin osallistuneet 250 organisaatiot, kpl Koulutettujen määrä 500 Miehiä 200, naisia 200, nuoria 100 Teemahankkeiden lkm 5 kpl Hankkeissa tehty talkootyö, tuntia h Lisäksi talkootyö, joka ylittää hankkeen kustannukset, 6000 h Seuraamme tavoitteiden saavuttamista ja hankkeidemme tuloksellisuutta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitettyjen indikaattoreiden ja nk. Leader-indikaattoreiden avulla. Liitteeseen 3 on koottu ne määrälliset indikaattorit, joita käytämme toimintamme arvioinnissa. Laadulliset tavoitteet on esitetty kohdan 6 painopisteiden alla. Toimintarahan osalta seuraamme Leader-työryhmän määrittelemiä indikaattoreita, jotka ovat myös liitteessä 3. Tavoitteet käytännöksi Strategiamme toteutuksesta vastaavat pääosin alueella toimivat yhteisöt ja pienyritykset, jotka omilla hankkeillaan ja toimenpiteillään edistävät tavoitteiden saavuttamista. Toteutukseen osallistuvat alueen asukkaat, yrittäjät, yhdistykset, kehittäjä- ja koulutusorganisaatiot sekä kunnat. Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen tarvitsemme yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Painopiste rahoituksessamme on paikallisten uusien ja pienten olemassa olevien yritysten, uusien toimialojen sekä uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyön tukemisessa. Haluamme rahoittaa kokeilevaa ja innovatiivista yritystoimintaa. Yhteisöjen toiminnan sekä asumisviihtyvyyden ja ympäristöasioiden edistäminen on keskeinen osa toimintaamme. Tätä työtä teemme yhdessä alueellamme toimivien yhteisöjen kanssa. Osa toimenpiteistä toteutetaan kyläkohtaisina tai useamman kylän välisinä hankkeina. Osa kehittämisestä voidaan tehdä laajempina, koko toiminta-alueelle tai useamman Leader -ryhmän alueelle kohdentuvina tai tarvittaessa kansainvälisinä hankkeina. Pidämme tärkeänä myös monirahastoisuuden kautta avautuvia kehittämismahdollisuuksia. Toimenpiteiden suunnittelussa etsimme tarkoituksenmukaisimman toimintatavan. Laajempien hankekokonaisuuksien rahoittamiseen tutkimme myös muiden rahoituslähteiden (ESR, EAKR, suorat EU-rahastot) tarjoamat mahdollisuudet (26)

16 9. Toimenpiteiden valintakriteerit Kaikkien Viisarin rahoittamien hankkeiden tulee osaltaan toteuttaa ohjelmaamme niin, että rahoitettava toimenpide edistää samanaikaisesti vähintään yhtä pääteemaa ja yhtä läpileikkaavaa teemaa. Hallituksen kokouksessa todetaan hakemusten ohjelman teemojen, pakollisten vaatimusten, ohjaavien painotusten ja hanketyyppien mukaisten valintakriteerien toteutuminen. Valintakriteerit ovat nähtävänä Viisarin kotisivuilla. Suosimme erityisesti sellaisia hankkeita, jotka rikkovat rajoja. Järjestämme myös valittuihin teemoihin painottuneita hakuja. Kiinnitämme huomiota hanke-esitysten yrittäjyys-, maaseutu-, tasaarvo- ja ympäristövaikutuksiin. Kaikkien Viisari-hankkeiden tulee olla ympäristöystävällisiä tai ympäristövaikutuksiltaan vähintään neutraaleja. Hankepäätöksiä tehdessämme tarkistamme aina mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteistyömahdollisuudet muiden hankkeiden kanssa. Kaikille toimenpiteille pakolliset, yleiset vaatimukset: Ohjelmanmukaisuus: Toimenpide sopii Viisari-ohjelman teemoihin. Toimenpide joko edistää pienyrittäjyyttä kehittämällä uusia tuotteita, palveluita, toimintatapoja tai yhteistyömuotoja, tai parantaa maaseutuasuinympäristön viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta tai lisää asumista tukevaa yrittäjyyttä, tai edistää uudenlaista yhteistoimintaa ja aktivoi kansalaisia osallistumaan. Paikallislähtöisyys: Toimenpiteen lähtökohtana ovat Viisari-alueen asukkaiden ja/ tai elinkeinonharjoittajien tarpeet ja toiveet. Toimenpide tukeutuu paikallisiin voimavaroihin ja toimijoiden yhteistyöhön. Hakijoiden resurssit ja muut toimintaedellytykset (toimenpiteen vaikuttavuuden arviointi): Toimenpide on realistinen ja hakijan toteutettavissa. Toimenpiteelle on osoitettavissa selkeät, mitattavat ja saavutettavissa olevat tulokset. Käytännön toimenpiteet, työnjako ja hallinnointi on suunniteltu etukäteen. Toimenpiteen taloudellinen toteutettavuus: Toimenpiteellä on hyvä hyötysuhde eli panostus siihen on sopusoinnussa tulosten kanssa. Toimenpide perustuu kannattavaan toimintamalliin tai liikeideaan. Rahoitus on kattavasti suunniteltu, ja hakija on valmis sitoutumaan toimenpiteen toteuttamiseen myös rahallisesti. Viisarin valintoja ohjaavat painotukset: Työllistävyys ja yritystoiminnan edistäminen: Toimenpide luo uusia, pysyviä, osa-aikaisia tai tilapäisiä työtilaisuuksia tai säilyttää olemassa olevia työpaikkoja tai säilyttää sellaisia palveluita, jotka olisivat muutoin vaarassa kadota. Naisten ja nuorten työllistymistä edistävät toimenpiteet ovat etusijalla. Toimenpiteen uutuusarvo: Toimenpide on Viisari-alueella uutta luova tai alueelle uutta tuova. Toimenpiteessä kehitetään uusia tuotteita, palveluita, toimintatapoja tai yhteistyömuotoja, käytetään uutta tuotantomenetelmää tai - teknologiaa tai tuotetaan alueelle uutta osaamista. Toimijoiden yhteistyö: Toimenpiteellä edistetään toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista Viisari-alueella ja sen ulkopuolella. Usean toimijan yhdessä toteuttamat toimenpiteet ovat etusijalla. Toiminnan jatkuminen Leader-rahoituksen jälkeen: Tulosten ja toimintatapojen levittäminen ja hyödyntäminen, toiminnan jatkaminen ja ylläpitäminen sekä omistusoikeudet toimenpiteen päätyttyä on suunniteltu etukäteen. Yrityshankkeella on edellytykset jatkuvaan, taloudellisesti kannattavaan toimintaan. Siirrettävyys ja sovellettavuus: Toimenpiteen perusajatus ja toimintamalli ovat sovellettavissa toteutettaviksi muillakin maaseutualueilla. Hanketyyppikohtaiset valintakriteerit on esitetty liitteessä 4. Valintakriteerit on laadittu siten, että hyvät hankkeet toteuttavat mahdollisimman monia kriteereitä. Teemahankkeille asetetaan hankekohtaiset valintakriteerit. Viisarin Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät: - vesistöjen kunnostushankkeet - laajakaistahankkeet / kyläverkkohankkeet - sellaiset yleishyödylliset hankkeet, joiden tuotos on tarkoitettu myytäväksi 15 (26)

17 10. Hallinnon ja seurannan järjestäminen Viisarin toimintaperiaatteet Oheiseen kuvaan olemme tiivistetysti koonneet vahvuutemme ja kehittämisen mahdollisuudet. Vahvistamme edelleen vahvuuksiamme ja teemme myös tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Kokeilukulttuurimme mukaisesti tartumme rohkeasti uusiin avauksiin. Kuva 6. Yhteenveto Viisarin toimintatapoihin liittyvistä vahvuuksista ja mahdollisuuksista. Vahvuutena kehittämiskokemus ja -osaaminen Strategiamme toteuttamisessa ja hallinnoinnissa hyödynnämme aikaisemmilla ohjelmakausilla hyväksi havaittuja toimintatapoja, jotka mahdollistavat ruohonjuuritason toimijoiden osallistumisen alueemme kehittämiseen. Tuemme ja täydennämme alueemme muuta kehittämistä ja sen rahoittamista. Toimimme ruohonjuuritason ja virkamieskoneiston välissä. Tuemme sekä pieniä aloittavia yrityksiä että yhteisöllisyyttä ja elämän laatua edistäviä kehittämistoimia. Kehitämme yritysneuvontaa yritysklinikkamallia soveltaen yhteistyössä alueemme kehittämisyhtiöiden kanssa. Tukemamme yhteisöllinen toiminta lisää alueemme sosiaalista pääomaa ja samalla vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä lisää ihmisten aktiivisuutta. Kehittämistoiminta on ollut tuloksellista ja vaikuttavaa. Tämä on edesauttanut avoimen ja luottamuksellisen kuntayhteistyön. Viisarin rahoitussalkku LEADER+ -kaudella oli 6,3 M. Tällä rahoitettiin 179 hanketta, joista yrityshankkeita 106. Hanketoiminnan tuloksena syntyi 34 uutta yritystä, joista naisten perustamia 21. Uusia työpaikkoja syntyi 148, joista naisten 107 ja nuorten 50. Päättyneen Leader -kauden kokonaisrahoitus oli 7,2 M. Rahoitettuja hankkeita oli 310, joista 135 yrityshanketta. Uusia yrityksiä syntyi 15, joista naisten 4 ja nuorten 1. Uusia työpaikkoja syntyi 54, joista naisten 21 ja nuorten (26)

18 Yhdistys maaseudun kehittäjänä Viisari on avoin kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille yksityishenkilöille, yhdistyksille ja yrityksille sekä kunnille, kehittämisviranomaisille ja oppilaitoksille. Yhdistys on perustettu , sen jäseninä on 321 yksityishenkilöä, 134 yritystä ja yhdistystä sekä alueen kaikki yhdeksän kuntaa. Yhdistyksen toiminnasta päättää keväällä ja syksyllä pidettävät yhdistyksen kokoukset. Toiminnan toteutusta ohjaa syyskokouksen valitsema hallitus. Hallituksen yhdeksän jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä puheenjohtaja valitaan tasapuolisesti toiminta-alueen kunnista. Hallitusjäsenten valinnoissa noudatetaan ns. kolmikantaa asukkaiden, yhteisöjen ja kuntaedustajien osalta maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Menettely turvaa avoimen ja tasapuolisen edustuksen toiminta-alueelta. Hallitus kokoontuu vuosittain noin kuukauden välein. Hallituksen kokoukset ovat paperittomia (vuodesta 2006 lähtien), kokousmateriaali on omassa ekstranetissä. Asioiden käsittely hallituskokouksissa on avointa, aktiivista ja kaikkien näkökulmat huomioivaa. Hallinnon järjestäminen Viisarin toimintaa on koko sen olemassaoloajan arvioitu systemaattisesti niin itsearvioinnin, palautekyselyiden kuin ulkoisen arvioinninkin kautta. Viisari-toiminta on koettu alueella helppona ja läheisenä. Leader-toiminnalla on jatkossakin erittäin tärkeä tehtävä kehittämisessä, erityisesti paikallisesta näkökulmasta. Viisarista on vuosien varrella tullut meidän oma juttu, jolla on tärkeä sija harvaan asutun pohjoisen Keski-Suomen aluekehittäjänä ja yhteisöllisyyden edistäjänä. Hallinnollista osaamista Viisarilla on useiden vuosien ajalta. Yhdistyksemme käytännön toimintaa varten käytössämme on toimintaohje, johon olemme kirjanneet yhdistyksen toimintatavat ja - prosessit sekä kuvanneet työntekijöiden ja hallituksen työnjakoa. Toimintaohje täydentää valmisteilla olevaa Laatukäsikirjaa, joka on toimintaa ohjaava ja pohjaa luova dokumentti yhdistyksen laadukkaalle toiminnalle. Laatukäsikirja toimii johdon apuna laadun toteuttamisessa, työntekijöiden työvälineenä ja koko organisaation tukena. Viisarin kirjanpito hoidetaan ostopalveluna tilitoimistossa. Niukkenevien resurssien takia olemme tutkineet siirtymistä sähköiseen taloushallintoon. Vaihtoehtona on myös yhteinen tilinpitäjä toisen Leader-ryhmän kanssa. Toimintarahalla pyrimme työllistämään 2,5 htv/vuosi. Toteutamme myös omia hankkeita, joilla saamme lisäresurssia esimerkiksi nuorisoon liittyviin toimenpiteisiin ja tiedottamiseen. Viestintäsuunnitelma Viestintä on sekä sisäistä että ulkoista tiedotus- ja yhteystoimintaa eri sidosryhmien kanssa. Suunnitellulla viestinnällä tuemme Viisarin Leader-toimintatavan tavoitteiden toteutumista ja lisäämme positiivista kuvaa maaseudun kehittämistä kohtaan. Tiedotuksella lisäämme tietoisuutta Viisarin Leader-toiminnasta, hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista, sekä alueen yhteisistä kehittämistoimenpiteistä. Säännöllinen viestintä mahdollistaa yhteistyön eri toimijoiden kesken. Viestintä on päivittäistä toimintaa, jonka periaatteina ovat avoimuus, aloitteellisuus, suunnitelmallisuus, luotettavuus, vastavuoroisuus, nopeus, totuudenmukaisuus, ennakointi, luovuus, ihmisläheisyys ja läpinäkyvyys. Viestintä kytkeytyy ohjelmakauden alusta alkaen asioiden suunnitteluun, käsittelyyn, päätöksentekoon ja vaikutusten seurantaan. Viestinnällä mahdollistetaan oikean tiedon saaminen Leader-ryhmän palveluista ja toiminnoista oikeaan aikaan vaivattomasti ja useilla eri tavoilla eri vastaanottajatahojen tarpeet huomioiden (26)

19 Alla oleva taulukko toimii Viisarin viestintäsuunnitelmana. KENELLE VIESTITÄÄN MITÄ VIESTITÄÄN MITEN VIESTITÄÄN MILLOIN VIESTITÄÄN MIKSI VIESTITÄÄN VASTUUTAHO Hallitus Kokousmateriaali, tilaisuudet, koulutukset Extra, sähköposti, posti, puhelin Tarvittaessa Ohjelman toteuttaminen Henkilöstö Jäsenet Hanketoiminnan eteneminen, vuosikokouskutsut Jäsentiedote, sähköposti, nettisivut, paikallislehdet Puolivuosittain Tiedonjakoa ja osallistamista päätöksen tekoon Hallitus, henkilöstö Hanketoimijat Ohjeistusta hanketoiminnan eri vaiheista Henkilökohtainen neuvonta, sähköposti, puhelin, hanketreffit Hakuvaiheessa, hankkeen hyväksynnän jälkeen, toteutuksen aikana Hankkeen onnistumiseksi, ohjelman toteutumiseksi Henkilöstö, hallitus Suuri yleisö/ asukkaat Toiminnan mahdollisuuksia ja tuloksia Uutiskirje, media, tilaisuudet 4 kertaa vuodessa Tiedon ja tunnettuuden lisäämiseksi, aktivoimiseksi Henkilöstö, hallitus Nuoret Toiminnan mahdollisuuksia, tulevia tilaisuuksia, hankkeiden tiedotteita Amazing Lande facebook sivusto Viikoittain Tiedon ja tunnettuuden lisäämiseksi, aktivoimiseksi, osallistamiseksi Hankevetäjä (henkilöstö) Kunnat Ohjelman toteutuminen alueja kuntatasolla, toimintasuunnitelm at ja -kertomukset Sähköposti, S-V Jory, tapaamiset Sähköposti tarvittaessa ja kokousten yhteydessä Tärkeä kehittäjäkumppanuus, tulosten osoittaminen, tiedon lisääminen, yhteensovittaminen alueen muun kehittämistoiminnan kanssa Henkilöstö, hallitus Media Toiminnan mahdollisuuksia ja tuloksia Uutiskirje, sähköposti, tapaamiset Uutiskirje 4 kertaa vuodessa, tarvittaessa Toiminnan tunnettuuden lisäämiseksi Henkilöstö, hallitus Oppimissuunnitelma Leader-ryhmän keskeinen tehtävä on tiedottaa toiminta-alueellaan Leader-toiminnan mahdollisuuksista ja kannustaa alueensa asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä oman alueen kehittämistyöhön monipuolisesti. Viisari käynnistää laajat info- ja neuvontakierrokset alueensa kunnissa kun rahoituskehys on varmistunut ja hanketoiminnan lainsäädäntö asetuksineen on hyväksytty. Tilaisuuksissa kerrotaan, millaiseen toimintaan Leader-tukea voi hakea ja rohkaistaan alueen toimijoita hakemaan sitä. Tilaisuuksissa kerrotaan, mitä asioita hankesuunnittelussa tulee huomioida. Niitä ovat mm (26)

20 hankkeiden valintakriteerit sekä hankkeen realistisuus, riskit, hankkeen hallinnoijan rooli ja hankkeen talous. Neuvonnassa korostetaan vanhaa viisautta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suuri tarve neuvonnassa kohdistunee myös sähköisen hakujärjestelmän Hyrrän käyttöön. Kun rahoitustukea hakenut taho / yritys on saanut tukipäätöksen, hänelle soitetaan ja tukipäätöksessä olevat asiat käydään yhdessä läpi. Samalla kerrotaan, että Viisarin henkilöstö ja hallitus kulkevat hankkeen toteutuksen rinnalla alusta loppuun saakka periaatteella aina saa soittaa ja kysyä, yksin ei pidä jäädä ongelmia pohtimaan. Hankkeiden toteuttajien osaamisesta huolehdimme vuosittaisissa koulutustilaisuuksissa, joissa on mukana myös ELY keskuksen asiantuntijoita. Näissä maksamis- ja raportointikoulutuksissa rahoittamiemme hankkeiden toteuttajia ja kirjanpitäjiä ohjeistetaan mm. hankekirjanpitoa, maksamishakemuksia ja hankeraportointia käsittelevissä asioissa. Tilaisuudet ovat interaktiivisia. Eri puolilla toiminta-aluetta järjestettävillä hanketreffeillä kohtaavat hankkeiden toteuttajat ja hanketoimintaa suunnittelevat toimijat. Treffejä järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Ne ovat vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia, missä eri hankkeiden toteuttajat vaihtavat hanketoiminnan kokemuksiaan ja parastavat käytäntöjä. Hallituksen Leader-toiminnan osaamista kohennetaan vuosittain ensimmäisessä kokouksessa. Tarkoituksena on saada uudet, syyskokouksessa valitut hallituksen jäsenet sisälle toimintaan ja samalla kerrata asioita vanhojen jäsenten kanssa. Tuolloin käydään läpi toiminnan periaatteet, hanketyyppeihin liittyvät kysymykset ja hankekäsittelyssä huomioitavat asiat. Hallituksen jäsenet tuovat monipuolista osaamista omien taustojen, koulutuksen ja kokemusten perusteella. Tästä asiantuntijuudesta on hyötyä hallitukselle sen työnantajaroolissa sekä käsiteltäessä ja arvioitaessa erilaisia hankehakemuksia. Jokainen hallituksen kokous on myös kouluttautumistapahtuma. Hallituksen jäsenet arvioivat osaamistasoaan kaksi kertaa vuodessa itsearvioinnin yhteydessä. Hallitus osallistuu tarpeen mukaan valtakunnallisiin Leader-tapahtumiin. Etenkin verkostoyksikön hallituskoulutukset ovat hyödyllisiä oppimistilaisuuksia. Henkilöstön vahvuutena on pitkäaikainen kokemus Leader-toimintaan liittyvistä tehtävistä. Työyhteisöosaaminen (kuuntelutaito, vuorovaikutus ja viestiminen) kehittyy asiakaskontakteissa. Sisäiset yhteistyötaidot liittyvät yhteistyökykyyn sekä johtamis- ja esimies- / alaistaitoihin. Näitä ominaisuuksia parannamme asiakaspalautteiden ja keskinäisten keskustelujen perusteella. Kehittämisosaaminen, toiminnan kokonaisuuden hallinta ja organisaatiokulttuurin omaksuminen karttuu työn mukana. Samoin ammatilliset perustaidot kuten paikallistuntemus, talouden hallinta, valtio, kunta ja EU tuntemus sekä yhteiskunnan eri osa-alueiden, rakenteiden ja prosessien tuntemus. Toimimalla erilaisissa kehittäjäverkostoissa maakunnan ja valtakunnan tasolla lisäämme kehittämisosaamistamme. Juridiikan kysymyksissä voimme hyödyntää yhteistyöverkostossamme toimivaa SYTY:n juristipalvelua. Henkilöstön osaamisen vahvistamisalueita ovat mm: - hallinnon rutiinien kehittäminen työtä järkeistämällä; kyseenalaistetaan vanhoja käytäntöjä ja oma tekeminen, tehdäänkö oikeita asioita? - erityisosaamisalueella kielitaidon parantaminen ja monipuolistaminen Henkilöstö osallistuu eri tahojen järjestämiin Leader-toimintaan liittyviin koulutuksiin ja seminaareihin (26)

21 11. Strategian rahoitussuunnitelma Haemme kehittämisohjelmamme toteutusta varten yhteensä seitsemän miljoonaa (7 M ) euroa julkista rahoitusta. Tämä sisältää toiminta-alueemme kuntien 20%:n rahoitusosuuden. Julkisen rahoituksen lisäksi etsimme aktiivisesti myös uusia yksityisen rahoituksen lähteitä, esimerkkeinä erilaiset maaseudun kehittämistä tukevat säätiöt. Koko ohjelmakaudella arvioimme, että toimintamme ja rahoituksemme jakautuu likipitäen tasan kolmen pääteeman kesken: 1/3 hankkeista edistää monipuolista pienyrittäjyyttä, 1/3 asumisviihtyvyyttä ja- ympäristöä ja 1/3 yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Haettava rahoitus maaseudun yritys- ja kehittämishankkeisiin (ei sisällä toimintarahaa) EU (42 %) euroa Valtio (38 %) euroa Kunta (20 %) euroa Julkinen rahoitus yhteensä euroa (A) Yksityinen rahoitus (35 % kokonaisrahoituksesta Kokonaisrahoitus yhteensä euroa Haettava toimintaraha EU (42 %) euroa Valtio (38 %) euroa Kunta (20 %) euroa Julkinen rahoitus yhteensä euroa Julkinen rahoitus % taulukon 1 kohdasta A (enintään 25 %) Toimintakustannukset Aktivointi ja toiminnan edistäminen Toimintaraha yhteensä Toimintakustannukset liittyvät Viisarin strategian toteuttamisen hallintoon sekä sisäiseen työhön kuten käyttö-, henkilöstö-, koulutus-, ja suhdetoiminnan sekä strategian seurantaan ja arviointiin liittyviin kustannuksiin. Aktivointiin ja toiminnan edistämiseen liittyviä kustannuksia ovat Viisarin ulkoinen sidosryhmätyö ja strategian toteutumisen edistämien sekä potentiaalisten tuensaajien tukeminen tukihakemusten valmistelussa. 12. Liiteluettelo LIITE 1: Kartta Äänekosken kaupungin kaava-alueesta LIITE 2: Sopimusluonnos työnjaosta Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa LIITE 3: Viisarin valitsemat indikaattorit ohjelmakaudelle LIITE 4: Viisarin valintakriteerit LIITE 5: Yhdistyksen säännöt LIITE 6: Hallituksen kolmikannat LIITE 7: Kuntasitoumukset LIITE 8: Yhdistysrekisteriote 20 (26)