Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset

Transkriptio

1 I L M A I L U L A I T O S LENTOTURVALLISUUSHALLINTO Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset JAR-OPS 3 Kaupallinen ilmakuljetus (Helikopterit) 1. huhtikuuta 2004 Huom. Poikkeukset ja lisävaatimukset: Katso ilmailumääräys OPS M3-14, Kaupallisessa ilmakuljetuksessa noudatettavat lentotoimintamääräykset. Joint Aviation Authorities

2

3 JAR-OPS 3 SISÄLLYSLUETTELO JAR-OPS 3 KAUPALLINEN ILMAKULJETUS (HELIKOPTERIT) Kohta Sivu OSA 1 - VAATIMUKSET Yleistä ja julkaisuasu LUKU A - SOVELTAMISALA JAR-OPS Soveltamisala 1-A-1 JAR-OPS 3.001, liite 1 JAR-OPS 3:n vaatimusten myöhäisemmät voimaantulopäivät 1-A-2 LUKU B - YLEISTÄ JAR-OPS Yleistä 1-B-1 JAR-OPS Poikkeusluvat 1-B-1 JAR-OPS Erityiset toimintamääräykset 1-B-1 JAR-OPS Lait, määräykset ja menetelmät - Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet 1-B-2 JAR-OPS Yhteinen kieli 1-B-2 JAR-OPS Minimivarusteluettelot - Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet 1-B-2 JAR-OPS Laatujärjestelmä 1-B-2 JAR-OPS Onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelma 1-B-2 JAR-OPS Miehistön lisäjäsenet 1-B-3 JAR-OPS Tyhjä 1-B-3 JAR-OPS Etsintä- ja pelastustiedot 1-B-3 JAR-OPS Tiedot mukana olevista hätä- ja pelastautumisvarusteista 1-B-3 JAR-OPS Tyhjä 1-B-3 JAR-OPS Sota-aseiden ja sotatarvikkeiden kuljettaminen 1-B-3 JAR-OPS Urheiluaseiden ja ampumatarvikkeiden kuljettaminen 1-B-3 JAR-OPS Henkilöiden kuljettaminen 1-B-4 JAR-OPS Vaarallisten aineiden tarjoaminen ilmakuljetukseen 1-B-4 JAR-OPS Miehistön velvollisuudet 1-B-4 JAR-OPS Ilma-aluksen päällikön määräysvalta 1-B-6 JAR-OPS Tyhjä 1-B-6 JAR-OPS Pääsy ohjaamoon 1-B-6 JAR-OPS Salamatkustus ja luvaton kuljetus 1-B-6 JAR-OPS Kannettavat elektroniset laitteet 1-B-6 JAR-OPS Alkoholi ja huumeet 1-B-6 JAR-OPS Turvallisuuden vaarantaminen 1-B-6 JAR-OPS Mukana pidettävät asiakirjat 1-B-7 JAR-OPS Mukana pidettävät käsikirjat 1-B-7 JAR-OPS Mukana pidettävät lisätiedot ja lomakkeet 1-B-7 JAR-OPS Maassa säilytettävät tiedot 1-B-8 JAR-OPS Tarkastusvaltuudet 1-B S-1

4 JAR-OPS 3 Kohta Sivu JAR-OPS Asiakirjojen ja tietojen toimittaminen 1-B-8 JAR-OPS Asiakirjojen säilyttäminen 1-B-8 JAR-OPS Lennonrekisteröintilaitteen tallenteiden säilyttäminen, toimittaminen ja käyttö 1-B-8 JAR-OPS Vuokraaminen 1-B-9 JAR-OPS Tyhjä 1-B-11 JAR-OPS 3.005(c), Lentokäsikirjan rajoitukset 1-B-12 liite 1 JAR-OPS 3.005(d), Kiireelliset lääkintähelikopterilennot (HEMS) 1-B-13 liite 1 JAR-OPS 3.005(e), Helikopterilennot pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, liite 1 joka ei ole tiheästi asuttu 1-B-18 JAR-OPS 3.005(f), Toiminta pienillä helikoptereilla (vain VFR-lennot päivällä) 1-B-19 liite 1 JAR-OPS 3.005(g), Paikallislennot (vain VFR-lennot päivällä) 1-B-22 liite 1 JAR-OPS 3.005(h), Vinssaustoiminta helikoptereilla (HHO) 1-B-24 liite 1 JAR-OPS 3.005(i), Yleishyödylliseen toimintaan tarvittavien lentoonlähtö- ja liite 1 laskupaikkojen käyttö 1-B-27 LUKU C - LENTOTOIMINNAN HARJOITTAJIEN HYVÄKSYMINEN JA VALVONTA JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajien hyväksymisen [ja valvonnan] 1-C-1 yleiset ehdot JAR-OPS Ansiolentoluvan myöntäminen, muuttaminen ja voimassa pitäminen 1-C-2 JAR-OPS Hallinnolliset vaatimukset 1-C-2 JAR-OPS Tyhjä 1-C-3 JAR-OPS 3.175, liite 1 Ansiolentoluvan sisältö ja ehdot 1-C-4 JAR-OPS 3.175, liite 2 Ansiolentoluvan haltijan johto ja organisaatio 1-C-5 LUKU D - TOIMINTAMENETELMÄT JAR-OPS [Lentotoiminnan valvonta] 1-D-1 JAR-OPS Toimintakäsikirja 1-D-1 JAR-OPS Operatiivisen henkilöstön pätevyys 1-D-1 JAR-OPS Menetelmien laatiminen 1-D-1 JAR-OPS Ilmaliikennepalvelun käyttö 1-D-1 JAR-OPS Helikopterilentopaikkojen hyväksyminen 1-D-1 JAR-OPS Helikopterilentopaikan toimintaminimit 1-D-1 JAR-OPS Lähtö- ja lähestymismenetelmät 1-D-2 JAR-OPS Melunvaimennusmenetelmät 1-D-2 JAR-OPS Reitit ja toiminta-alueet 1-D S-2

5 JAR-OPS 3 Kohta Sivu JAR-OPS Toiminta alueilla, joita koskevat erityiset suunnistustarkkuusvaatimukset 1-D-2 JAR-OPS Tyhjä 1-D-2 JAR-OPS Minimilentokorkeuksien määrittäminen 1-D-2 JAR-OPS Polttoainevaatimukset 1-D-3 JAR-OPS Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettaminen 1-D-4 JAR-OPS Karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty 1-D-4 JAR-OPS Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen 1-D-4 JAR-OPS Tyhjä 1-D-4 JAR-OPS Matkustajien sijoittaminen 1-D-4 JAR-OPS Matkustajille annettavat turvallisuusohjeet 1-D-5 JAR-OPS Lennon valmistelu 1-D-5 JAR-OPS Helikopterilentopaikkojen valinta 1-D-6 JAR-OPS IFR-lentojen suunnitteluminimit 1-D-7 JAR-OPS ATS-lentosuunnitelman esittäminen 1-D-8 JAR-OPS Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa helikopteriin, ollessa helikopterissa tai poistuessa siitä 1-D-8 JAR-OPS Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto käytettäessä laajajakeista polttoainetta 1-D-8 JAR-OPS Miehistön jäsenten paikat 1-D-8 JAR-OPS Tyhjä 1-D-8 JAR-OPS Istuimet sekä istuin- ja olkavyöt 1-D-8 JAR-OPS Matkustamon ja tarjoomon turvallisuuden varmistaminen 1-D-9 JAR-OPS Hätävarusteiden saatavuus 1-D-9 JAR-OPS Tupakointi helikopterissa 1-D-9 JAR-OPS Sääolosuhteet 1-D-9 JAR-OPS [Jään ja muiden epäpuhtauksien huomioon ottaminen maassa] 1-D-9 [JAR-OPS Jään ja muiden epäpuhtauksien huomioon ottaminen lennolla 1-D-10] JAR-OPS Poltto- ja voiteluainemäärät 1-D-10 JAR-OPS Lentoonlähtöolosuhteet 1-D-10 JAR-OPS Lentoonlähtöminimien noudattaminen 1-D-10 JAR-OPS Minimilentokorkeudet 1-D-10 JAR-OPS Poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla 1-D-10 JAR-OPS Polttoainemäärän seuranta lennon aikana 1-D-10 JAR-OPS Tyhjä 1-D-10 JAR-OPS Lisähapen käyttö 1-D-10 JAR-OPS Tyhjä 1-D-10 JAR-OPS Maan läheisyyden havaitseminen 1-D-11 [JAR-OPS Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavan järjestelmän (ACAS) käyttö 1-D-11] JAR-OPS Lähestymis- ja laskuolosuhteet 1-D-11 JAR-OPS Lähestymisen aloittaminen ja jatkaminen 1-D-11 JAR-OPS Tyhjä 1-D-11 JAR-OPS Matkapäiväkirja 1-D-11 JAR-OPS Poikkeamailmoitukset 1-D-12 JAR-OPS 3.270, liite 1 Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen 1-D-14 JAR-OPS 3.305, liite 1 Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa helikopteriin, ollessa helikopterissa tai poistuessa siitä 1-D-15 JAR-OPS 3.375, liite 1 Polttoainemäärän seuranta lennon aikana 1-D S-3

6 JAR-OPS 3 Kohta Sivu LUKU E - LENTOTOIMINTA ERI SÄÄOLOSUHTEISSA JAR-OPS Helikopterilentopaikan toimintaminimit - Yleistä 1-E-1 JAR-OPS Määritelmät 1-E-1 JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Yleiset toimintasäännöt 1-E-2 JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Helikopterilentopaikat 1-E-2 JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset 1-E-2 JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Menetelmät (LVP) 1-E-3 JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Vähimmäisvarustus 1-E-3 JAR-OPS VFR-toimintaminimit 1-E-3 JAR-OPS 3.430, liite 1 Helikopterilentopaikan toimintaminimit 1-E-4 JAR-OPS 3.440, liite 1 Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Yleiset toimintasäännöt 1-E-10 JAR-OPS 3.450, liite 1 Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset 1-E-13 JAR-OPS 3.455, liite 1 Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Toimintamenetelmät 1-E-18 JAR-OPS 3.465, liite 1 Miniminäkyvyys VFR-lentotoiminnassa 1-E-19 JAR-OPS 3.365, liite 2 Minimit lennoille helikopterikannelta toiselle ilmatilaluokassa G 1-E-19 LUKU F - SUORITUSARVOT, YLEISTÄ JAR-OPS Soveltamisala 1-F-1 JAR-OPS Yleistä 1-F-1 JAR-OPS Määritelmät 1-F-1 LUKU G - SUORITUSARVOLUOKKA 1 JAR-OPS Yleistä 1-G-1 JAR-OPS Lentoonlähtö 1-G-1 JAR-OPS Lentoonlähdön lentorata 1-G-1 JAR-OPS Matkalento - Kriittinen voimalaite epäkunnossa 1-G-2 JAR-OPS Tyhjä 1-G-3 JAR-OPS Lasku 1-G-3 LUKU H - SUORITUSARVOLUOKKA 2 JAR-OPS Yleistä 1-H-1 JAR-OPS Soveltamisala 1-H-1 JAR-OPS Lentoonlähtö 1-H-1 JAR-OPS Lentoonlähdön lentorata 1-H-2 JAR-OPS Matkalento - Kriittinen voimalaite epäkunnossa 1-H-3 JAR-OPS Lasku 1-H-4 JAR-OPS 3.517(a), Helikopterilennot, joihin liittyy alttiusaika voimalaitehäiriön liite 1 sattuessa lentoonlähdössä tai laskussa 1-H S-4

7 JAR-OPS 3 Kohta Sivu LUKU I - SUORITUSARVOLUOKKA 3 JAR-OPS Yleistä 1-I-1 JAR-OPS Lentoonlähtö 1-I-1 JAR-OPS Matkalento 1-I-1 JAR-OPS Lasku 1-I-1 LUKU J - MASSA JA MASSAKESKIÖ JAR-OPS Yleistä 1-J-1 JAR-OPS Määritelmät 1-J-1 JAR-OPS Kuormaus, massa ja massakeskiö 1-J-1 JAR-OPS Miehistömassat 1-J-1 JAR-OPS Matkustajien ja matkatavaran massat 1-J-2 JAR-OPS Massa- ja massakeskiöasiakirjat 1-J-3 JAR-OPS 3.605, liite 1 Massa ja massakeskiö - Yleistä 1-J-4 JAR-OPS 3.620(h), Matkustajien ja matkatavaran tarkistettujen standardimassojen liite 1 määritysmenetelmä 1-J-6 JAR-OPS 3.625, liite 1 Massa- ja massakeskiöasiakirjat 1-J-8 LUKU K - MITTARIT JA VARUSTEET JAR-OPS Yleistä 1-K-1 JAR-OPS Tyhjä 1-K-1 JAR-OPS Helikopterin valot 1-K-1 JAR-OPS Tyhjä 1-K-2 JAR-OPS Varustus lentotoimintaan, johon vaaditaan radioviestintäja/tai radiosuunnistusjärjestelmä 1-K-2 JAR-OPS VFR-lentotoiminta päivällä - Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet 1-K-2 JAR-OPS IFR- tai yölentotoiminta - Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet 1-K-3 JAR-OPS Yhden ohjaajan miehistön IFR-toimintaan vaadittavat lisävarusteet 1-K-4 JAR-OPS Radiokorkeusmittarit 1-K-4 JAR-OPS Tyhjä 1-K-4 JAR-OPS Helikopterin säätutka 1-K-4 JAR-OPS Jäätävissä olosuhteissa lentämiseen tarvittava varustus 1-K-5 JAR-OPS Tyhjä 1-K-5 JAR-OPS Ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä 1-K-5 JAR-OPS Miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmä 1-K-5 JAR-OPS Matkustamokuulutusjärjestelmä 1-K-5 JAR-OPS Ohjaamoäänittimet (CVR) K-6 JAR-OPS Ohjaamoäänittimet (CVR) K-6 JAR-OPS Tyhjä 1-K-7 JAR-OPS Lentoarvotallentimet (FDR) K-7 JAR-OPS Lentoarvotallentimet (FDR) K-8 JAR-OPS Tyhjä 1-K-9 JAR-OPS Istuimet, istuin- ja olkavyöt sekä lasten turvavarusteet 1-K S-5

8 JAR-OPS 3 Kohta Sivu JAR-OPS Turvavöiden kiinnittämisen ja tupakointikiellon merkkivalot 1-K-9 JAR-OPS Tyhjä 1-K-9 JAR-OPS Tyhjä 1-K-9 JAR-OPS Ensiapupakkaukset 1-K-9 JAR-OPS Tyhjä 1-K-9 JAR-OPS Tyhjä 1-K-9 JAR-OPS Tyhjä 1-K-10 JAR-OPS Tyhjä 1-K-10 JAR-OPS Tyhjä 1-K-10 JAR-OPS Lisähappi - Paineistamattomat helikopterit 1-K-10 JAR-OPS Tyhjä 1-K-10 JAR-OPS Tyhjä 1-K-10 JAR-OPS Käsisammuttimet 1-K-10 JAR-OPS Tyhjä 1-K-10 JAR-OPS Sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen 1-K-11 JAR-OPS Tyhjä 1-K-11 JAR-OPS Megafonit 1-K-11 JAR-OPS Hätävalaistus 1-K-11 JAR-OPS Automaattinen hätäpaikannuslähetin (ELT) 1-K-11 JAR-OPS Pelastusliivit 1-K-11 JAR-OPS Miehistön pelastuspuvut 1-K-12 JAR-OPS Pelastuslautat ja hätäpaikannuslähettimet (ELT) pitkillä lennoilla veden yllä 1-K-12 JAR-OPS Pelastautumisvarusteet 1-K-12 JAR-OPS Lisävaatimukset sellaisia helikoptereita varten, joilla lennetään pakkolaskun kannalta vaarallisella merialueella sijaitsevilta helikopterikansilta tai -kansille 1-K-13 JAR-OPS Vesilentotoimintaan hyväksytyt helikopterit - Muu varustus 1-K-13 JAR-OPS Kaikki helikopterit, joilla lennetään vesialueen yllä - Pakkolasku veteen 1-K-13 [JAR-OPS 3.715/3.720, Lentoarvotallentimet - 1 ja 2: Tallennettavien parametrien liite 1 luettelo 1-K-15] JAR-OPS 3.775, liite 1 Lisähappi paineistamattomissa helikoptereissa 1-K-18 LUKU L - YHTEYDENPITO- JA SUUNNISTUSLAITTEET JAR-OPS Yleistä 1-L-1 JAR-OPS Radiolaitteet 1-L-1 JAR-OPS Audiovalintapaneeli 1-L-1 JAR-OPS Radiolaitteet VFR-lentotoimintaa varten reiteillä, joilla suunnistetaan näkyvien kiintopisteiden avulla 1-L-1 JAR-OPS Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet IFR-lentotoimintaa varten sekä VFR-lentotoimintaa varten reiteillä, joilla ei suunnisteta näkyvien kiintopisteiden avulla 1-L-2 JAR-OPS Tyhjä 1-L-2 LUKU M - HELIKOPTERIN HUOLTO JAR-OPS Yleistä 1-M-1 JAR-OPS Määritelmät 1-M S-6

9 JAR-OPS 3 Kohta Sivu JAR-OPS Hyväksynnän hakeminen ja myöntäminen lentotoiminnan harjoittajan huoltojärjestelyille 1-M-1 JAR-OPS Huoltovastuu 1-M-1 JAR-OPS Huollon järjestäminen 1-M-2 JAR-OPS Laatujärjestelmä 1-M-3 JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan huoltotoimintakäsikirja 1-M-3 JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan huolto-ohjelma 1-M-3 JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan tekninen matkapäiväkirja 1-M-3 JAR-OPS Huoltokirjanpito 1-M-4 JAR-OPS Tyhjä 1-M-4 JAR-OPS Ansiolentoluvan voimassa pitäminen huoltojärjestelyjen osalta 1-M-4 JAR-OPS Vastaava turvallisuustaso 1-M-4 LUKU N - OHJAAMOMIEHISTÖ JAR-OPS Ohjaamomiehistön kokoonpano 1-N-1 [JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyön (CRM) peruskoulutus 1-N-2] JAR-OPS Siirtymäkoulutus, tarkastuslennot ja kokeet 1-N-2 JAR-OPS Eroavuuskoulutus ja perehdyttämiskoulutus 1-N-3 JAR-OPS Nimittäminen ilma-aluksen päälliköksi 1-N-3 JAR-OPS Ilma-aluksen päällikön minimipätevyysvaatimukset 1-N-3 JAR-OPS Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet 1-N-4 JAR-OPS Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella 1-N-5 JAR-OPS Viimeaikainen kokemus 1-N-5 JAR-OPS Reitti-, tehtävä- ja aluekelpoisuus 1-N-6 JAR-OPS Tyhjä 1-N-6 JAR-OPS Toiminta useammassa kuin yhdessä helikopterityypissä tai -versiossa 1-N-6 JAR-OPS Koulutuskirjanpito 1-N-6 JAR-OPS 3.940, liite 1 IFR- tai yölentotoiminta yhden ohjaajan miehistöä käyttäen 1-N-7 JAR-OPS 3.955, liite 1 Nimittäminen ilma-aluksen päälliköksi 1-N-8 JAR-OPS 3.965, liite 1 Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet [- Ohjaajat] 1-N-9 JAR-OPS 3.968, liite 1 Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella 1-N-12 LUKU O - OHJAAMOMIEHISTÖÖN KUULUMATTOMAT MIEHISTÖN JÄSENET JAR-OPS Soveltamisala 1-O-1 JAR-OPS Tyhjä 1-O-1 JAR-OPS Vähimmäisvaatimukset 1-O-1 JAR-OPS Tyhjä 1-O-1 JAR-OPS Peruskoulutus 1-O-1 JAR-OPS Siirtymä- ja eroavuuskoulutus 1-O-1 JAR-OPS Perehdyttämislennot 1-O-2 JAR-OPS Määräaikaiskoulutus 1-O-2 JAR-OPS Kertauskoulutus 1-O S-7

10 JAR-OPS 3 Kohta Sivu JAR-OPS Kokeet 1-O-2 JAR-OPS Työskentely useammassa kuin yhdessä helikopterityypissä tai -versiossa 1-O-3 JAR-OPS Koulutuskirjanpito 1-O-3 JAR-OPS 3.988, liite 1 Matkustamomiehistön jäsenet 1-O-4 LUKU P - KÄSIKIRJAT, MATKAPÄIVÄKIRJAT JA TIETOJEN TALLENTAMINEN JAR-OPS Toimintakäsikirjoja koskevat yleiset säännöt 1-P-1 JAR-OPS Toimintakäsikirjan rakenne ja sisältö 1-P-2 JAR-OPS Lentokäsikirja 1-P-2 JAR-OPS Matkapäiväkirja 1-P-2 JAR-OPS Operatiivinen lentosuunnitelma 1-P-2 JAR-OPS Asiakirjojen säilytysajat 1-P-3 JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan huoltotoimintakäsikirja 1-P-3 JAR-OPS Helikopterin tekninen matkapäiväkirja 1-P-3 JAR-OPS , liite 1 Toimintakäsikirjan sisältö JAR-OPS , liite 1 Asiakirjojen säilytysajat 1-P-4 1-P-14 LUKU Q - LENTO- JA TYÖAIKARAJOITUKSET JA LEPOVAATIMUKSET (JULKAISTAAN MYÖHEMMIN) LUKU R - VAARALLISTEN AINEIDEN ILMAKULJETUS JAR-OPS Määritelmät 1-R-1 JAR-OPS Vaarallisten aineiden kuljetuslupa 1-R-2 JAR-OPS Soveltamisala 1-R-2 JAR-OPS Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset 1-R-3 JAR-OPS Luokitus 1-R-3 JAR-OPS Pakkaaminen 1-R-3 JAR-OPS Varoituslipukkeet ja merkinnät 1-R-3 JAR-OPS Vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja 1-R-3 JAR-OPS Tyhjä 1-R-3 JAR-OPS Vaarallisten aineiden hyväksyminen kuljetukseen 1-R-3 JAR-OPS Tarkastaminen vaurion, vuodon tai saastumisen varalta 1-R-4 JAR-OPS Saasteen poistaminen 1-R-4 JAR-OPS Kuormausrajoitukset 1-R-4 JAR-OPS Tietojen antaminen 1-R-4 JAR-OPS Koulutussuunnitelmat 1-R-5 JAR-OPS Ilmoittaminen vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista 1-R-7 JAR-OPS Tyhjä 1-R-7 LUKU S - TURVAVAATIMUKSET JAR-OPS Yleiset vaatimukset 1-S-1 JAR-OPS Koulutussuunnitelmat 1-S-1 JAR-OPS Ilmoittaminen laittomasta lentoon puuttumisesta 1-S-1 JAR-OPS Helikopterissa käytettävät etsintämenetelmät 1-S-1 JAR-OPS Ohjaamon turvaaminen 1-S S-8

11 JAR-OPS 3 YHTEISEUROOPPALAISET ILMAILUVAATIMUKSET SIVUJEN TARKISTUSLUETTELO JAR-OPS 3 KAUPALLINEN ILMAKULJETUS (HELIKOPTERIT) MUUTOS 3, JULKAISTU Seuraavat suomennetut JAR-OPS 3:n sivut ovat tällä hetkellä voimassa: Sivu Muutosnumero Päiväys Kansi S S S S S S S S TL TL TL TL A-1 Muutos A-2 Muutos B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B TL-1

12 JAR-OPS 3 1-B B B C C C C C D D D D D D D D D D D D D D D D E-1 Muutos E-2 Muutos E-3 Muutos E-4 Muutos E-5 Muutos E-6 Muutos E-7 Muutos E-8 Muutos E-9 Muutos E-10 Muutos E-11 Muutos E-12 Muutos E-13 Muutos E-14 Muutos E-15 Muutos E-16 Muutos E-17 Muutos E-18 Muutos E-19 Muutos F F F F G-1 Muutos G-2 Muutos G-3 Muutos H-1 Muutos H-2 Muutos H-3 Muutos H-4 Muutos H-5 Muutos TL-2

13 JAR-OPS 3 1-H-6 Muutos H-7 Muutos H-8 Muutos I-1 Muutos I-2 Muutos J J J J J J J J K K K K K K K K K K K K K K K K K K L L M-1 Muutos M-2 Muutos M-3 Muutos M-4 Muutos N N N N N N N N N N N N O O O O P P TL-3

14 JAR-OPS 3 1-P P P P P P P P P P P P P Q R-1 Muutos R-2 Muutos R-3 Muutos R-4 Muutos R-5 Muutos R-6 Muutos R-7 Muutos S TL-4

15 JAR-OPS 3 OSA 1 - VAATIMUKSET 1 YLEISTÄ Tämä osa sisältää ansiolentoluvan haltijoita koskevat vaatimukset. 2 JULKAISUASU 2.1 JAR-OPS:n vaatimukset julkaistaan kaksipalstaisina irtolehtinä. Jokaisella sivulla on julkaisupäivä ja tarvittaessa muutosnumero, jolla kyseistä sivua on muutettu tai se on julkaistu uudelleen. 2.2 Alaotsikot on kursivoitu. 2.3 Varsinaisiin vaatimuksiin kuulumaton selittävä teksti on painettu pienemmällä kirjasinkoolla. 2.4 Uusi, muutettu ja korjattu teksti merkitään lihavoiduin hakasulkein, kunnes seuraava muutos julkaistaan

16

17 JAR-OPS 3 Luku A LUKU A - SOVELTAMISALA JAR-OPS Soveltamisala (Katso JAR-OPS 3.001, liite 1) (a) JAR-OPS 3 sisältää vaatimukset, jotka koskevat siviilihelikopterien käyttöä kaupalliseen ilmakuljetukseen, kun lentotoiminnan harjoittajan päätoimipaikka on JAA:n jäsenvaltiossa. JAR-OPS 3:a ei sovelleta: [(1)] sotilas-, tulli-, poliisi- [tai etsintäja pelastuskäytössä (SAR)] oleviin helikoptereihin, [eikä] [(2) laskuvarjohyppy- ja palonsammutuslentoihin eikä niihin liittyviin siirto- ja paluulentoihin, joilla kuljetetaan vain niitä henkilöitä, joita normaalisti kuljetetaan laskuvarjohyppy- ja palonsammutuslennoilla, eikä (3) lentotyötä (aerial work) välittömästi edeltäviin sekä sen aikana tai välittömästi sen jälkeen suoritettaviin lentoihin, jotka liittyvät kyseiseen lentotyöhön ja joilla kuljetetaan miehistön jäsenten lisäksi enintään 6 henkilöä, jotka ovat välttämättömiä lentotyön kannalta.] (b) JAR-OPS 3:n vaatimuksia on noudatettava viimeistään 1. elokuuta 1999 lukien, ellei toisin mainita. [Muutos 2, ] A-1 Muutos 2

18 JAR-OPS 3 Luku A JAR-OPS 3.001, liite 1 JAR-OPS 3:n vaatimusten myöhäisemmät voimaantulopäivät Joitakin JAR-OPS 3:n vaatimuksia on noudatettava myöhäisemmästä päivämäärästä kuin siitä, jona JAR-OPS 3 tulee voimaan. Nämä vaatimukset ja niihin liittyvät myöhäisemmät voimaantulopäivät ovat: JAR-OPS (a) joulukuuta 2009 JAR-OPS (b) maaliskuuta 2005 JAR-OPS (a)(4) joulukuuta 2009 JAR-OPS (d), liite 1 kohta (c)(2)(i)(a) joulukuuta 2004 Sivu 1-H-1 Sivu 1-H-1 Sivu 1-I-1 Sivu 1-B A-2 Muutos 2

19 JAR-OPS 3 Luku B LUKU B - YLEISTÄ JAR-OPS Yleistä (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria kaupalliseen ilmakuljetukseen muutoin kuin JAR-OPS 3:n mukaisesti. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava kaupallisessa ilmakuljetuksessa käytettäviä helikoptereita koskevia JAR-26:n vaatimuksia. JAR-26:n viralliseen hyväksymiseen asti sovelletaan voimassa olevia kansallisia ilmailumääräyksiä. (c) Jokaista helikopteria on käytettävä sen lentokelpoisuustodistuksen ehtojen ja lentokäsikirjan hyväksyttyjen rajoitusten mukaisesti. [Katso JAR-OPS 3.005(c), liite 1.] (d) Kiireellistä lääkintähelikopteritoimintaa (HEMS) on harjoitettava JAR-OPS 3:n vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta JAR-OPS 3.005(d):n liitteen 1 poikkeuksia, joihin vaaditaan erillinen hyväksyntä. (e) Helikopterilennot pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu, on suoritettava JAR-OPS 3:n vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta poikkeuksia, joista määrätään JAR-OPS 3.005(e):n liitteessä 1 ja joihin vaaditaan erillinen hyväksyntä. Liite ei koske JAR-OPS 3.005(d):n liitteen 1 mukaista toimintaa. (f) Kun helikopterin suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään kg ja suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku enintään 9, lennot päivällä sellaisilla reiteillä, joilla suunnistetaan näkyvien kiintopisteiden avulla, on suoritettava JAR-OPS 3:n vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta poikkeuksia, joista määrätään JAR-OPS 3.005(f):n liitteessä 1 ja joihin vaaditaan erillinen hyväksyntä. (g) Kun helikopterin suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli kg ja suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku enintään 9, ja lento suoritetaan päivällä sellaisella reitillä, jolla suunnistetaan näkyvien kiintopisteiden avulla, viranomaista tyydyttävällä maantieteellisesti rajatulla alueella, ja lennon on tarkoitus päättyä saman 24 tunnin jakson aikana samaan paikkaan, josta se aloitettiin (tai muuhun viranomaista tyydyttävään paikkaan kyseisellä alueella), on noudatettava JAR-OPS 3:n vaatimuksia lukuun ottamatta poikkeuksia, joista määrätään JAR-OPS 3.005(g):n liitteessä 1 ja joihin vaaditaan erillinen hyväksyntä. (h) Vinssaustoiminta helikoptereilla on suoritettava JAR-OPS 3:n vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta poikkeuksia, joista määrätään JAR-OPS 3.005(h):n liitteessä 1 ja joihin vaaditaan erillinen hyväksyntä. (i) Helikopterilennot, joiden lähtö- tai määräpaikkana on yleishyödyllinen lentoonlähtöja laskupaikka, on suoritettava JAR-OPS 3:n vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta poikkeuksia, joista määrätään JAR-OPS 3.005(i):n liitteessä 1 ja joihin vaaditaan erillinen hyväksyntä. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Poikkeusluvat Viranomainen voi poikkeuksellisesti ja tilapäisesti myöntää luvan poiketa JAR-OPS 3:n vaatimuksista. Tämä edellyttää, että viranomainen on vakuuttunut poikkeuksen tarpeesta, ja että noudatetaan kaikkia lisäehtoja, jotka viranomainen katsoo tarvittavan riittävän turvallisuustason varmistamiseen kyseisessä erityistapauksessa. JAR-OPS Erityiset toimintamääräykset (a) Viranomainen voi erityisellä toimintamääräyksellä määrätä jonkin toiminnan kieltämisestä, rajoittamisesta tai asettamisesta tiettyjen ehtojen alaiseksi, jos se on tarpeen turvallisuuden vuoksi. (b) Erityisissä toimintamääräyksissä mainitaan: (1) määräyksen antamisen syy; (2) soveltamisala ja voimassaoloaika; ja (3) lentotoiminnan harjoittajilta vaadittavat toimet. (c) Erityiset toimintamääräykset täydentävät JAR-OPS 3:n vaatimuksia B-1

20 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS Lait, määräykset ja menetelmät - Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) kaikki työntekijät ovat tietoisia siitä, että heidän on noudatettava niissä valtioissa voimassa olevia tehtäviään koskevia lakeja, määräyksiä ja menetelmiä, joissa toimintaa harjoitetaan, ja (2) kaikki miehistön jäsenet tuntevat tehtäviään koskevat lait, määräykset ja menetelmät. JAR-OPS Yhteinen kieli (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki miehistön jäsenet kykenevät viestimään yhteisellä kielellä tai muulla viranomaista tyydyttävällä tavalla. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat ymmärtävät sitä kieltä, jolla heidän tehtäviään ja velvollisuuksiaan koskevat toimintakäsikirjan osat on kirjoitettu. JAR-OPS Minimivarusteluettelot - Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava jokaiselle helikopterille minimivarusteluettelo (Minimum Equipment List, MEL) ja hankittava sille viranomaisen hyväksyntä. Tämän luettelon on perustuttava vastaavaan viranomaisen hyväksymään perusminimivarusteluetteloon (Master Minimum Equipment List, MMEL), jos sellainen on olemassa. Lentotoiminnan harjoittajan laatima luettelo ei saa olla vähemmän rajoittava kuin MMEL. (b) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria muutoin kuin MEL:n mukaisesti, ellei viranomainen anna siihen lupaa. Tällaisella luvalla ei missään olosuhteissa saa sallia MMEL:n vaatimusten vastaista käyttöä. JAR-OPS Laatujärjestelmä (Katso AMC OPS 3.035) (Katso IEM OPS 3.035) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on otettava käyttöön yksi laatujärjestelmä ja nimitettävä yksi laatujohtaja valvomaan niiden menetelmien noudattamista, joiden avulla varmistetaan toiminnan turvallisuus ja helikoptereiden lentokelpoisuus, sekä kyseisten menetelmien riittävyyttä. Valvontaan on kuuluttava järjestelmä palautteen antamiseksi vastuulliselle johtajalle [katso myös JAR-OPS 3.175(h)], jotta korjaavien toimien toteuttaminen voidaan tarvittaessa varmistaa. (b) Laatujärjestelmään on kuuluttava laadunvarmistusohjelma, joka sisältää menetelmät sen varmistamiseksi, että kaikki toiminta tapahtuu asiaa koskevien vaatimusten, normien ja menetelmien mukaisesti. (c) Laatujärjestelmän ja laatujohtajan on oltava viranomaista tyydyttäviä. (d) Laatujärjestelmä on kuvattava asiaankuuluvissa asiakirjoissa. (e) Edellä olevasta (a) kohdasta poiketen viranomainen voi sallia kahden laatujohtajan nimittämisen, toisen lentotoimintaan ja toisen huoltotoimintaan, mikäli lentotoiminnan harjoittaja on nimennyt yhden laadunhallintayksikön varmistamaan, että laatujärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti kaikessa toiminnassa. [Muutos 1, ] JAR-OPS Onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelma (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelma. Se voidaan yhdistää laatujärjestelmään ja siihen on kuuluttava muun muassa: (1) ohjelmat, joiden tarkoituksena on saada kaikki toimintaan osallistuvat henkilöt tietoisiksi vaaratekijöistä ja pitää yllä tätä tietoisuutta; ja [(2) poikkeuksellisten tapahtumien ilmoitusjärjestelmä, jonka avulla voidaan vaa B-2

21 JAR-OPS 3 Luku B ratilanne- ja onnettomuusilmoituksia vertailemalla ja arvioimalla tunnistaa epäsuotuisia kehityssuuntia tai tuoda esille lentoturvallisuuteen vaikuttavia puutteita. Järjestelmässä on suojattava ilmoituksen tekijän henkilöllisyystiedot, ja siihen on kuuluttava mahdollisuus jättää ilmoitus nimettömänä [katso ACJ OPS 3.037(a)(2)]; ja] [(3)] onnettomuuksia ja vaaratilanteita koskevan olennaisen tiedon arviointi ja niihin liittyvän tiedon jakaminen, [mutta ei syyllisyyden osoittaminen; ja (4) ohjelmasta vastaavan henkilön nimeäminen. (b) Onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelmasta vastaava henkilö vastaa myös korjaavien toimenpiteiden ehdottamisesta. (c) Laatujohtaja valvoo niiden toimenpiteiden tehokkuutta, joihin on ryhdytty onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelman tuottamien korjaustoimenpide-esitysten johdosta.] [Muutos 1, ; muutos 3, ] JAR-OPS Miehistön lisäjäsenet Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että myös ne miehistön jäsenet, jotka eivät kuulu vaadittavaan ohjaamo- tai matkustamomiehistöön, ovat koulutettuja ja päteviä suorittamaan heille määrätyt tehtävät. JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Etsintä- ja pelastustiedot Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että aiottuun lentoon liittyvät etsintä- ja pelastuspalvelun kannalta olennaiset tiedot ovat helposti saatavilla ohjaamossa. [Muutos 1, ] JAR-OPS Tiedot mukana olevista hätä- ja pelastautumisvarusteista Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen kaikissa helikoptereissa olevista hätä- ja pelastautumisvarusteista on saatavilla luettelot, jotka voidaan välittömästi toimittaa lentopelastuskeskuksille. Luetteloissa on soveltuvin osin mainittava pelastuslauttojen ja hätärakettien lukumäärä, väri ja tyyppi, tiedot hätätilannetta varten tarkoitetuista lääke- ja vesivarastoista sekä kannettavan hätäradiolaitteen tyyppi ja taajuudet. JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Sota-aseiden ja sotatarvikkeiden kuljettaminen (Katso IEM OPS 3.065) (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa kuljettaa lentoteitse sota-aseita ja -tarvikkeita, elleivät kaikki asianosaiset valtiot ole antaneet siihen hyväksyntäänsä. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sota-aseet ja sotatarvikkeet: (1) sijoitetaan helikopterissa paikkaan, johon matkustajat eivät pääse lennon aikana, ja (2) tuliaseiden ollessa kyseessä, ovat lataamattomia, elleivät kaikki asianosaiset valtiot ole ennen lennon alkamista antaneet hyväksyntäänsä siihen, että tällaisia sota-aseita ja sotatarvikkeita voidaan kuljettaa tämän kohdan vaatimuksista osittain tai kokonaan poikkeavalla tavalla. (c) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilma-aluksen päällikölle annetaan ennen lennon alkua yksityiskohtaiset tiedot kuljetettaviksi tarkoitetuista sota-aseista ja sotatarvikkeista sekä ilmoitetaan niiden sijainti helikopterissa. [Muutos 1, ] JAR-OPS Urheiluaseiden ja ampumatarvikkeiden kuljettaminen (Katso IEM OPS 3.070) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että sille ilmoitetaan kaikista urheiluaseista, joita aiotaan kuljettaa lentoteitse B-3

22 JAR-OPS 3 Luku B (b) Urheiluaseita kuljetettavaksi ottavan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) aseet sijoitetaan helikopterissa sellaiseen paikkaan, johon matkustajat eivät pääse lennon aikana, ellei viranomainen ole todennut tämän vaatimuksen noudattamisen olevan käytännössä mahdotonta ja sallinut muunlaista menettelyä; ja (2) tuliaseiden tai muiden mahdollisesti ampumatarvikkeita sisältävien aseiden ollessa kyseessä, ovat lataamattomia. (c) Urheiluaseiden ampumatarvikkeita on luvallista kuljettaa matkustajan kuljetettavaksi jättämänä matkatavarana tiettyjä rajoituksia noudattaen ja kohdassa JAR-OPS (a)(3) määritellyn vaarallisten aineiden kuljetussäännöstön (ICAO-TI) mukaisesti [katso JAR-OPS (b)(5)]. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Henkilöiden kuljettaminen (a) Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan ole lennon aikana missään helikopterin osassa, jota ei ole tarkoitettu henkilöiden kuljettamiseen, ellei ilma-aluksen päällikkö ole myöntänyt tilapäistä pääsylupaa: (1) kyseiseen helikopterin osaan helikopterin tai siinä olevan henkilön, eläimen tai tavaran turvallisuuden kannalta välttämättömän toiminnan suorittamiseksi; tai (2) helikopterin osaan, jossa kuljetetaan rahtia tai matkatavaraa ja johon pääsyn lennon aikana on tarkoitettu olevan mahdollista. JAR-OPS Vaarallisten aineiden tarjoaminen ilmakuljetukseen Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kukaan ei tarjoa eikä hyväksy vaarallisia aineita ilmakuljetukseen, ellei kyseinen henkilö ole koulutettu ja aineet ole asiaankuuluvalla tavalla luokiteltuja, dokumentoituja, hyväksyttyjä, kuvailtuja, pakattuja, merkittyjä ja varoituslipukkeilla varustettuja sekä asianmukaisessa kuljetuskunnossa, siten kuin ICAO-TI:ssä vaaditaan. [Muutos 1, ] JAR-OPS Miehistön velvollisuudet (a) Miehistön jäsen on vastuussa niiden tehtäviensä asianmukaisesta hoitamisesta, jotka: (1) liittyvät helikopterin ja siinä olevien henkilöiden turvallisuuteen; ja (2) määritellään toimintakäsikirjaan sisältyvissä ohjeissa ja menetelmissä. (b) Miehistön jäsenen on: [(1) ilmoitettava ilma-aluksen päällikölle kaikista vioista, puutteista ja toimintahäiriöistä, joiden hän uskoo voivan vaikuttaa helikopterin lentokelpoisuuteen tai turvalliseen toimintaan, mukaan lukien hätäjärjestelmät;] [(2)] ilmoitettava ilma-aluksen päällikölle kaikista tapauksista, [joissa toiminnan turvallisuus vaarantui tai olisi saattanut vaarantua]; ja [(3) käytettävä kohdan JAR-OPS 3.037(a)(2) mukaista lentotoiminnan harjoittajan poikkeuksellisten tapahtumien ilmoitusjärjestelmää. Ilmoituksen jäljennös on aina toimitettava asianomaiselle ilma-aluksen päällikölle.] [(c) Edellä oleva kohta (b) ei velvoita miehistön jäsentä tekemään ilmoitusta sellaisesta poikkeuksellisesta tapahtumasta, jonka toinen miehistön jäsen on jo ilmoittanut.] [(d)] Miehistön jäsen ei saa suorittaa tehtäviä helikopterissa: (1) ollessaan sellaisen huumaavan [tai muun psykoaktiivisen] aineen tai lääkkeen vaikutuksen alaisena, joka saattaa vaikuttaa hänen toimintakykyynsä turvallisuutta heikentävästi [katso myös JAR-FCL 3 (lääketieteelliset vaatimukset), kohdat ja 3.040]; B-4

23 JAR-OPS 3 Luku B (2) laitesukelluksen jälkeen, ennen kuin siitä on kulunut kohtuullinen aika; (3) verenluovutuksen jälkeen, ennen kuin siitä on kulunut kohtuullinen aika; (4) jos hän mistä tahansa syystä epäilee kykyään suorittaa hänelle määrätyt tehtävät; tai (5) jos hän tietää tai epäilee kärsivänsä väsymyksestä tai tuntee itsensä huonokuntoiseksi siinä määrin, että lennon turvallisuus saattaisi vaarantua. [(e)] Miehistön jäsen ei saa: (1) käyttää alkoholia 8 tuntiin ennen lentotyöhön ilmoittautumiselle määrättyä ajankohtaa tai päivystyksen alkamista; (2) aloittaa lentotyöjaksoa veren alkoholipitoisuuden ollessa yli 0,2 promillea; (3) käyttää alkoholia lentotyöjakson eikä päivystyksen aikana. [(f)] Ilma-aluksen päällikön oikeudet ja velvollisuudet: (1) ilma-aluksen päällikkö on vastuussa helikopterin turvallisesta käytöstä ja mukana olevien henkilöiden turvallisuudesta sinä aikana, kun roottorit pyörivät; (2) ilma-aluksen päälliköllä on valtuudet antaa kaikki käskyt, joita hän pitää tarpeellisina helikopterin ja siinä kuljetettavien henkilöiden tai omaisuuden turvallisuuden varmistamiseksi; (3) ilma-aluksen päälliköllä on valtuudet poistaa helikopterista henkilö taikka rahdin tai matkatavaran osa, jonka hän katsoo voivan uhata helikopterin tai siinä olevien henkilöiden turvallisuutta; (4) ilma-aluksen päällikkö ei saa sallia sellaisen henkilön kuljettamista helikopterissa, joka näyttää olevan alkoholin tai huumaavan aineen vaikutuksen alaisena siinä määrin, että helikopterin tai siinä olevien henkilöiden turvallisuus todennäköisesti vaarantuisi; (5) ilma-aluksen päälliköllä on oikeus kieltäytyä kuljettamasta sellaisia matkustajia, joiden pääsy maahan on kielletty, taikka karkotettuja tai pidätettyjä henkilöitä, joiden kuljettamisesta saattaisi aiheutua vaaraa helikopterin tai siinä olevien henkilöiden turvallisuudelle; (6) ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että kaikille matkustajille tiedotetaan varauloskäyntien sijainnista sekä kysymykseen tulevien pelastautumis- ja hätävarusteiden säilytyspaikoista ja käytöstä; (7) ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että kaikkia toimintamenetelmiä ja tarkistuslistoja noudatetaan toimintakäsikirjan mukaisesti; (8) ilma-aluksen päällikkö ei saa sallia kenenkään miehistön jäsenen suorittavan lennon kriittisen vaiheen aikana mitään muita toimia kuin sellaisia, jotka ovat välttämättömiä helikopterin turvallisen käytön kannalta; (9) ilma-aluksen päällikkö ei saa sallia: (i) lentoarvotallentimen (FDR) tekemistä toimintakyvyttömäksi, pysäyttämistä tai tyhjentämistä lennon aikana, eikä tallentuneiden tietojen poistamista lennon jälkeen silloin, kun on sattunut onnettomuus tai ilmoitusvelvollisuuden alainen vaaratilanne; (ii)ohjaamoäänittimen (CVR) tekemistä toimintakyvyttömäksi tai pysäyttämistä lennon aikana, ellei hän katso, että siihen tallentuneet tiedot, jotka muutoin pyyhkiytyisivät automaattisesti, olisi säilytettävä vaaratilanteen tai onnettomuuden tutkintaa varten, eikä tallentuneiden tietojen poistamista manuaalisesti lennon aikana tai sen jälkeen silloin, kun on sattunut onnettomuus tai ilmoitusvelvollisuuden alainen vaaratilanne; (10) ilma-aluksen päällikkö päättää, hyväksytäänkö käyttöön sellainen helikopteri, jossa on puuttuvien osien luettelon (CDL) tai minimivarusteluettelon (MEL) mukaan sallittuja puutteita, ja (11) ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että lentoa edeltävä tarkastus on suoritettu B-5

24 JAR-OPS 3 Luku B [(g)] Ilma-aluksen päällikön tai ohjaajan, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, on sellaisessa hätätilanteessa, joka edellyttää välitöntä päätöksentekoa ja toimintaa, ryhdyttävä kaikkiin kyseisessä tilanteessa tarpeellisina pitämiinsä toimiin. Tällaisissa tapauksissa hän saa poiketa säännöistä, menettelytavoista ja menetelmistä, jos se on tarpeen turvallisuuden vuoksi. [Muutos 1, ; muutos 3, ] JAR-OPS Ilma-aluksen päällikön määräysvalta Kaikkien helikopterissa olevien henkilöiden on noudatettava kaikkia ilma-aluksen päällikön antamia laillisia määräyksiä, joiden tarkoituksena on helikopterin ja siinä olevien henkilöiden tai omaisuuden turvallisuuden varmistaminen. JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Pääsy ohjaamoon (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei muita henkilöitä kuin lennolle määrättyjä ohjaamomiehistön jäseniä päästetä ohjaamoon eikä kuljeteta siellä, ellei kyseinen henkilö ole: (1) työtehtävissä oleva miehistön jäsen; (2) lupien tai lupakirjojen myöntämisestä tai tarkastustoiminnasta vastaavan viranomaisen edustaja, jonka virallisten tehtävien suorittaminen edellyttää ohjaamoon pääsyä, tai (3) ellei ohjaamoon pääsy ole sallittua toimintakäsikirjan mukaisesti ja kuljetus tapahdu siinä annettujen ohjeiden mukaan. (b) Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että: (1) ohjaamoon pääsy ei häiritse tai haittaa lennon suorittamista siten, että turvallisuus saattaisi heikentyä, ja (2) kaikki ohjaamossa kuljetettavat henkilöt perehdytetään tarvittaviin turvallisuusmenetelmiin. (c) Lopullisen päätöksen ohjaamoon pääsystä tekee ilma-aluksen päällikkö. JAR-OPS Salamatkustus ja luvaton kuljetus Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan piiloudu helikopteriin eikä kätke siihen mitään. JAR-OPS Kannettavat elektroniset laitteet Lentotoiminnan harjoittaja ei saa sallia kenenkään käyttävän, ja sen on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan käytä helikopterissa sellaista kannettavaa elektronista laitetta, joka voi vaikuttaa haitallisesti helikopterin järjestelmien ja laitteiden toimintaan. [Muutos 1, ] JAR-OPS Alkoholi ja huumeet Lentotoiminnan harjoittaja ei saa sallia sellaisen henkilön nousevan helikopteriin tai olevan siellä, joka on alkoholin tai huumaavan aineen vaikutuksen alaisena siinä määrin, että helikopterin tai siinä olevien henkilöiden turvallisuus todennäköisesti vaarantuisi, ja lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei tällainen henkilö nouse helikopteriin tai ole siellä. [Muutos 1, ] JAR-OPS Turvallisuuden vaarantaminen (a) Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan toimi välinpitämättömästi tai huolimattomasti taikka laiminlyö toimenpiteitä siten, että: (1) helikopterin tai siinä olevan henkilön turvallisuus vaarantuu; tai (2) helikopteri voi vaarantaa henkilön tai omaisuuden turvallisuuden. [Muutos 1, ] B-6

25 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS Mukana pidettävät asiakirjat (Katso ACJ OPS 3.125) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaisella lennolla ovat mukana: (1) rekisteröimistodistus; (2) lentokelpoisuustodistus; (3) melutodistus tai sen jäljennös (tarvittaessa); (4) ansiolentolupa tai sen jäljennös; (5) ilma-aluksen radiolupa; ja (6) todistus tai todistukset kolmannen osapuolen vahinkoja korvaavasta vakuutuksesta tai niiden jäljennökset. (b) Jokaisen ohjaamomiehistön jäsenen on jokaisella lennolla pidettävä mukanaan voimassa oleva ilmailulupakirja, jossa ovat kyseistä lentoa varten vaadittavat kelpuutukset. [Muutos 2, ] JAR-OPS Mukana pidettävät käsikirjat (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) miehistön tehtäviä koskevat voimassa olevat toimintakäsikirjan osat ovat mukana jokaisella lennolla; (2) ne toimintakäsikirjan osat, joita tarvitaan lennon suorittamiseen, ovat helikopterissa helposti miehistön saatavilla, ja (3) voimassa oleva lentokäsikirja on mukana helikopterissa, ellei viranomainen ole vahvistanut, että JAR-OPS :n liitteen 1 osassa B tarkoitettu toimintakäsikirja sisältää tarvittavat tiedot kyseisestä helikopterista. JAR-OPS Mukana pidettävät lisätiedot ja lomakkeet (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kohdissa JAR-OPS ja JAR- OPS vaadittujen asiapapereiden ja käsikirjojen lisäksi jokaisella lennolla pidetään mukana seuraavat toiminta-alueen ja lentotoiminnan lajin mukaiset tiedot ja lomakkeet: (1) operatiivinen lentosuunnitelma, joka sisältää vähintään kohdassa JAR-OPS vaaditut tiedot; (2) helikopterin tekninen matkapäiväkirja, joka sisältää vähintään kohdassa JAR- OPS 3.915(a) vaaditut tiedot; (3) yksityiskohtaiset tiedot esitetystä ATS-lentosuunnitelmasta; (4) tarvittavat NOTAM/AIS-lennonvalmisteluasiakirjat; (5) tarvittavat säätiedot; (6) massa- ja massakeskiöasiakirjat siten kuin JAR-OPS 3:n luvussa J vaaditaan; (7) ilmoitus erityisistä matkustajaryhmistä, kuten turvahenkilöstöstä, ellei sitä lueta miehistöön kuuluvaksi, fyysisesti tai psyykkisesti toimintarajoitteisista henkilöistä, sellaisista matkustajista, joiden pääsy maahan on kielletty, sekä karkotetuista ja pidätetyistä henkilöistä; (8) ilmoitus erikoiskuormasta, mukaan lukien vaaralliset aineet, sekä kirjallinen tiedonanto ilma-aluksen päällikölle siten kuin kohdassa JAR-OPS (d) vaaditaan; (9) voimassa olevat kartat, menetelmäkartat ja niihin liittyvät asiakirjat siten kuin kohdassa JAR-OPS 3.290(b)(7) vaaditaan; (10) kaikki muut asiakirjat, joita asianosaiset valtiot mahdollisesti vaativat, kuten rahtiluettelo ja matkustajaluettelo, sekä (11) viranomaisen ja lentotoiminnan harjoittajan vaatimiin ilmoituksiin tarvittavat lomakkeet. (b) Viranomainen voi sallia edellä (a) kohdassa lueteltujen tietojen tai niiden osien esittämisen muulla tavoin kuin kirjallisena. Tietojen riittävä saatavuus, käyttökelpoisuus ja luotettavuus on kuitenkin varmistettava B-7

26 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS Maassa säilytettävät tiedot (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) vähintään kunkin lennon tai lentosarjan kestoaikana: (i) lentoon liittyvät, lentotoiminnan lajin kannalta tarkoituksenmukaiset tiedot säilytetään maassa, ja (ii)tiedot säilytetään, kunnes niistä on toimitettu kaksoiskappaleet paikkaan, johon ne taltioidaan kohdan JAR-OPS mukaisesti, tai jos näin ei voida tehdä, (iii) samat tiedot pidetään mukana helikopterissa tulenkestävässä säilytyspaikassa. (b) Edellä (a) kohdassa tarkoitettuihin tietoihin kuuluvat: (1) jäljennös operatiivisesta lentosuunnitelmasta, milloin se vaaditaan; (2) jäljennökset helikopterin teknisen matkapäiväkirjan asiaankuuluvista osista; (3) reittikohtaiset NOTAM-asiakirjat, jos lentotoiminnan harjoittaja on ne erikseen laatinut; (4) massa- ja massakeskiötiedot (JAR- OPS 3.625), milloin ne vaaditaan, ja (5) ilmoitus erikoiskuormasta. JAR-OPS Tarkastusvaltuudet Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että viranomaisen valtuuttaman henkilön sallitaan milloin tahansa nousta mihin tahansa helikopteriin, jota käytetään kyseisen viranomaisen myöntämän ansiolentoluvan mukaisesti, olla mukana lennolla sekä päästä ohjaamoon ja olla siellä. Ilma-aluksen päällikkö voi kuitenkin kieltää pääsyn ohjaamoon, jos se hänen mielestään vaarantaisi helikopterin turvallisuutta. JAR-OPS Asiakirjojen ja tietojen toimittaminen (a) Lentotoiminnan harjoittajan on: (1) annettava viranomaisen valtuuttaman henkilön päästä tutkimaan kaikkia lentotoimintaan ja huoltoon liittyviä asiakirjoja ja (2) toimitettava kaikki tällaiset asiakirjat ja tiedot kohtuullisessa ajassa viranomaisen niitä pyytäessä. (b) Ilma-aluksen päällikön on kohtuullisessa ajassa viranomaisen valtuuttaman henkilön pyynnöstä toimitettava tälle ne asiakirjat, jotka vaaditaan pidettäviksi helikopterissa. JAR-OPS Asiakirjojen säilyttäminen (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) kaikki säilytettäviksi vaaditut alkuperäiset asiakirjat tai niiden jäljennökset säilytetään vaaditun ajan, vaikka se ei enää olisi kyseistä helikopteria käyttävä lentotoiminnan harjoittaja, ja (2) jos sellainen miehistön jäsen, josta lentotoiminnan harjoittaja on tallentanut tietoja luvun Q mukaisesti, siirtyy toisen lentotoiminnan harjoittajan miehistön jäseneksi, kyseiset tiedot annetaan uuden lentotoiminnan harjoittajan käyttöön. JAR-OPS Lennonrekisteröintilaitteen tallenteiden säilyttäminen, toimittaminen ja käyttö (a) Tallenteiden säilyttäminen [Katso IEM OPS 3.160(a)] (1) Onnettomuuden tapahduttua sellaista helikopteria käyttävän lentotoiminnan harjoittajan, jossa on lennonrekisteröintilaite, on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä laitteeseen tallentuneet onnettomuuteen liittyvät alkuperäiset tiedot 60 päivän ajan, ellei tutkintaviranomainen toisin määrää. (2) Ellei viranomainen ole etukäteen myöntänyt lupaa toimia toisin, sellaista heli B-8

27 JAR-OPS 3 Luku B kopteria käyttävän lentotoiminnan harjoittajan, jossa on lennonrekisteröintilaite, on ilmoitusvelvollisuuden alaisen vaaratilanteen satuttua mahdollisuuksien mukaan säilytettävä laitteeseen tallentuneet kyseiseen tapahtumaan liittyvät alkuperäiset tiedot 60 päivän ajan, ellei tutkintaviranomainen toisin määrää. (3) Lisäksi lennonrekisteröintilaitteella varustettua helikopteria käyttävän lentotoiminnan harjoittajan on aina viranomaisen niin määrätessä säilytettävä laitteeseen tallentuneet alkuperäiset tiedot 60 päivän ajan, ellei tutkintaviranomainen toisin määrää. (4) Silloin, kun helikopterissa on vaatimusten mukaan oltava lentoarvotallennin (FDR), kyseistä helikopteria käyttävän lentotoiminnan harjoittajan on säilytettävä: (i) kohdissa JAR-OPS ja vaadittujen käyttöaikojen pituiset tallenteet; vanhinta tallentunutta tietoa voidaan kuitenkin poistaa lentoarvotallentimen testausta ja huoltoa varten enintään yhden tunnin ajalta, ja (ii) asiakirja, josta ilmenevät tallentuneiden tietojen purkamiseen ja teknisiksi mittayksiköiksi muuntamiseen tarvittavat tiedot. [(iii) Lisäksi lentotoiminnan harjoittajan on aina säilytettävä vähintään yhden esimerkkilennon tallenne. Esimerkkilennolla tarkoitetaan sellaista lentoa, joka on suoritettu viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ja johon on kuulunut lentoonlähtö, nousu, matkalento-osuus, korkeudenvähennys, lähestyminen laskua varten ja lasku. Käytettävissä on oltava keino sen tunnistamiseksi, mitä lentoa tallenne koskee.] (b) Tallenteiden toimittaminen. Sellaista helikopteria käyttävän lentotoiminnan harjoittajan, jossa on lennonrekisteröintilaite, on kohtuullisen ajan kuluessa viranomaisen pyynnöstä toimitettava lennonrekisteröintilaitteen tallenteet, jotka ovat saatavissa tai säilytettyinä. (c) Tallenteiden käyttäminen (1) Ohjaamoäänittimen tallenteita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin onnettomuuden tai ilmoitusvelvollisuuden alaisen vaaratilanteen tutkintaan, elleivät kaikki asianosaiset miehistön jäsenet anna siihen suostumustaan. (2) Lentoarvotallentimen tallenteita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin onnettomuuden tai ilmoitusvelvollisuuden alaisen vaaratilanteen tutkintaan, ellei näitä tietoja: (i) käytetä ainoastaan lentokelpoisuuteen tai huoltoon liittyviin lentotoiminnan harjoittajan tarkoituksiin; tai (ii) tehdä tunnistamattomiksi; tai (iii) pureta ja käsitellä sellaisin järjestelyin, etteivät tiedot pääse vuotamaan. [Muutos 2, ; muutos 3, ] JAR-OPS Vuokraaminen (a) Määritelmät Tässä kohdassa käytettyjen termien merkitykset ovat seuraavat: (1) Vuokraus ilman miehistöä (Dry lease): helikopteria käytetään vuokralleottajan ansiolentoluvalla. (2) Vuokraus miehistöineen (Wet lease): helikopteria käytetään vuokralleantajan ansiolentoluvalla. (3) JAA-lentotoiminnanharjoittaja: lentotoiminnan harjoittaja, jolle on myönnetty toimilupa jossakin JAA:n jäsenvaltiossa JAR- OPS 3:n mukaisesti. (b) Helikopterien vuokraaminen JAAlentotoiminnanharjoittajien välillä (1) Vuokralleanto miehistöineen. JAAlentotoiminnanharjoittajaa, joka vuokraa helikopterin ja sen täydellisen miehistön toiselle JAA-lentotoiminnanharjoittajalle säilyttäen itsellään kaikki luvussa C kuvatut tehtävät ja velvollisuudet, pidetään edelleen kyseistä helikopteria käyttävänä lentotoiminnan harjoittajana. (2) Kaikki muut vuokraustavat kuin vuokralleanto miehistöineen B-9

28 JAR-OPS 3 Luku B (i) Edellä (b)(1) alakohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta toiselta JAA-lentotoiminnanharjoittajalta vuokrattua helikopteria käyttävän tai toiselle JAAlentotoiminnanharjoittajalle helikopterin vuokraavan JAA-lentotoiminnanharjoittajan on hankittava kyseiselle toiminnalle etukäteen hyväksyntä viranomaiseltaan. Kaikki hyväksyntään liittyvät ehdot on sisällytettävä vuokrasopimukseen. (ii)viranomaisen hyväksymät vuokrasopimuksen osat katsotaan vuokratun helikopterin kannalta muutoksiksi siihen ansiolentolupaan, jonka perusteella lentotoimintaa harjoitetaan. Tämä ei kuitenkaan koske vuokrasopimuksia, joihin sisältyy helikopteri ja täydellinen miehistö ja joihin ei liity tehtävien ja velvollisuuksien siirtämistä. (c) Helikopterien vuokraaminen JAAlentotoiminnanharjoittajan ja muun osapuolen kuin JAA-lentotoiminnanharjoittajan välillä (1) Vuokralleotto ilman miehistöä (i) JAA-lentotoiminnanharjoittaja ei saa vuokrata helikopteria ilman miehistöä muulta osapuolelta kuin JAA-lentotoiminnanharjoittajalta, ellei viranomainen anna siihen hyväksyntäänsä. Kaikki hyväksyntään liittyvät ehdot on sisällytettävä vuokrasopimukseen. (ii) JAA-lentotoiminnanharjoittajan on varmistettava, että viranomaiselle ilmoitetaan ilman miehistöä vuokrattujen helikoptereiden osalta kaikista poikkeamista lukujen K ja L tai JAR-26:n vaatimuksista ja että nämä poikkeamat ovat viranomaista tyydyttäviä. (2) Vuokralleotto miehistöineen (i) JAA-lentotoiminnanharjoittaja ei saa vuokrata helikopteria miehistöineen yli kolmen peräkkäisen kuukauden ajaksi 12 kuukauden jakson aikana muulta osapuolelta kuin JAA-lentotoiminnanharjoittajalta, ellei viranomainen anna siihen hyväksyntäänsä. (ii) JAA-lentotoiminnanharjoittajan on vuokratessaan helikopterin miehistöineen varmistettava, että: (A) vuokralleantajan huollossa ja lentotoiminnassa noudattamat turvallisuusnormit vastaavat JAR-vaatimuksia; (B) vuokralleantaja on lentotoiminnan harjoittaja, jolla on Chicagon yleissopimuksen allekirjoittaneen valtion myöntämä ansiolentolupa; (C) helikopterilla on normaali lentokelpoisuustodistus, joka on myönnetty ICAO Annex 8:n mukaisesti. Muun JAAvaltion kuin ansiolentoluvan myöntäneen valtion antama normaali lentokelpoisuustodistus hyväksytään, jos se on myönnetty JAR-21:n mukaisesti, ja (D) kaikkia vuokralleottajaa valvovan viranomaisen edellyttämiä JAAvaatimuksia noudatetaan. (3) Vuokralleanto ilman miehistöä (i) JAA-lentotoiminnanharjoittaja saa antaa helikopterin vuokralle ilman miehistöä kaupallista ilmakuljetusta varten mille tahansa sellaisen valtion lentotoiminnan harjoittajalle, joka on allekirjoittanut Chicagon yleissopimuksen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: (A) viranomainen on myöntänyt kyseiselle JAA-lentotoiminnanharjoittajalle luvan poiketa JAR-OPS 3:n asiaa koskevista vaatimuksista ja on sen jälkeen, kun ulkomainen valvova viranomainen on kirjallisesti ilmoittanut ottavansa vastuulleen helikopterin tai helikopterien huollon ja käytön valvonnan, poistanut helikopterin ansiolentoluvasta, ja (B) helikopteria huolletaan hyväksytyn huolto-ohjelman mukaisesti. (4) Vuokralleanto miehistöineen. JAAlentotoiminnanharjoittajaa, joka vuokraa helikopterin ja sen täydellisen miehistön toiselle osapuolelle säilyttäen itsellään kaikki luvussa C kuvatut tehtävät ja velvollisuudet, pidetään edelleen kyseistä helikopteria käyttävänä lentotoiminnan harjoittajana. (d) Helikopterin vuokraaminen kiireellisesti. Sellaisissa olosuhteissa, joissa JAAlentotoiminnanharjoittaja viipymättä, kiireellisesti ja odottamatta tarvitsee korvaavan heli B-10

29 JAR-OPS 3 Luku B kopterin, edellä olevan (c)(2)(i) alakohdan mukainen hyväksyntä voidaan katsoa myönnetyksi, jos: (1) vuokralleantaja on lentotoiminnan harjoittaja, jolla on Chicagon yleissopimuksen allekirjoittaneen valtion myöntämä ansiolentolupa, ja (2) vuokrausaika on lyhyempi kuin 14 peräkkäistä päivää, ja (3) tämän kohdan soveltamisesta ilmoitetaan viranomaiselle viipymättä. JAR-OPS Tyhjä B-11

30 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS 3.005(c), liite 1 Lentokäsikirjan rajoitukset (a) Jos helikopteri on tyyppihyväksytty luokkaan A, tilapäinen lentäminen korkeusnopeuskäyrän läpi on sallittu lentoonlähdössä ja laskussa silloin, kun [ ] toiminta on jonkin seuraavassa luetellun vaatimuksen mukaista: (1) JAR-OPS tai (2) [JAR-OPS 3.005(i), liite 1 tai] (3) JAR-OPS 3.005(e), liite 1. [Muutos 1, ; muutos 3, ] B-12

31 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS 3.005(d), liite 1 Kiireelliset lääkintähelikopterilennot (HEMS) [Katso ACJ, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1] Huom: Viranomaisella on oikeus päättää, millainen toiminta on tässä liitteessä tarkoitettua HEMS-toimintaa. (a) Määritelmät Käänt.huom: Määritelmät esitetään suomenkielisen termin mukaisessa aakkosjärjestyksessä, ja kohtien numerointi poikkeaa tältä osin alkuperäistekstistä. (1) D. Helikopterin suurin ulottuvuus roottorien pyöriessä. (2) HEMS-miehistön jäsen (HEMS crew member). Henkilö, joka on määrätty HEMSlennolle huolehtimaan helikopterissa kuljetettavasta, lääkinnällisen avun tarpeessa olevasta henkilöstä sekä avustamaan ohjaajaa tehtävässä. Tällaista henkilöä koskevat erityiset koulutusvaatimukset, joista määrätään tarkemmin jäljempänä kohdassa (e)(2). (3) HEMS-tukikohta (HEMS operating base). Helikopterilentopaikka, jolla HEMSmiehistön jäsenet ja HEMS-toimintaan käytettävä helikopteri voivat olla valmiudessa HEMS-toimintaa varten. (4) Kiireellinen lääkintähelikopterilento (Helicopter Emergency Medical Service (HEMS) flight). HEMS-hyväksynnän mukaisesti suoritettava helikopterilento, jonka tarkoituksena on järjestää lääkinnällistä apua hätätilanteessa silloin, kun on tarve kuljettaa välittömästi ja nopeasti: (i) lääkintähenkilöstöä; tai (ii) lääkintätarvikkeita (laitteita, verta, elimiä, lääkkeitä); tai (iii) sairaita tai vammautuneita ja muita tapahtumaan suoraan liittyviä henkilöitä. (5) Kuljetettava lääkintähenkilöstö (Medical passenger). Helikopterissa HEMSlennolla kuljetettava lääkintähenkilöstö, johon kuuluvat esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat ja ensihoitajat. Tällaiset matkustajat on perehdytettävä jäljempänä kohdassa (e)(3) tarkemmin määrättyihin asioihin. (6) Maassa toimiva pelastushenkilöstö (Ground emergency service personnel). Maassa toimiva pelastushenkilöstö (esim. poliisit ja palomiehet), joka osallistuu HEMS-toimintaan ja jonka tehtävät liittyvät joltain osin helikopterin toimintaan. (7) Tilapäinen HEMS-toimintapaikka (HEMS operating site). Paikka, jonka ilmaaluksen päällikkö valitsee vinssausta, laskua ja lentoonlähtöä varten HEMS-lennon aikana. [Katso ACJ, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1, kohta 7.] (b) Toimintakäsikirja. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjaan sisältyy liite, jossa määrätään HEMStoiminnassa huomioon otettavista erityisseikoista. Toimintakäsikirjan asiaankuuluvat osat on annettava sen organisaation saataville, jolle HEMS-palvelua annetaan. [Katso ACJ, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1, kohta (b).] (c) Toimintavaatimukset (1) Helikopteri. Suoritusarvoluokan 3 toimintaa ei saa harjoittaa pakkolaskun kannalta vaarallisten alueiden yllä. (2) Suoritusarvovaatimukset (i) Lentoonlähtö ja lasku - Helikopterit, joiden MTOM on enintään 5700 kg (A) Helikoptereilla, joilla lennetään pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella sijaitsevan sairaalan helikopterilentopaikalle tai -paikalta, on toimittava luvun G (suoritusarvoluokka 1) vaatimusten mukaisesti, [ellei lentotoiminnan harjoittajalla ole hyväksyntää JAR-OPS 3.005(i):n liitteen 1 mukaiseen toimintaan.] (B) Helikoptereilla, joilla lennetään pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella sijaitsevalle tilapäiselle HEMStoimintapaikalle tai -paikalta, on siinä määrin kuin mahdollista toimittava luvun G (suoritusarvoluokka 1) vaatimusten mukaisesti. Ilma-aluksen päällikön on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen ajan minimoimiseksi, jolloin helikopterissa ja maassa oleville henkilöille aiheutuisi vaaraa voimalaitehäiriön sattuessa. [Katso ACJ, JAR- OPS 3.005(d):n liite 1, alakohta (c)(2)(i)(b).] B-13

32 JAR-OPS 3 Luku B (C) Tilapäisen HEMS-toimintapaikan on oltava niin suuri, että kaikkiin esteisiin voidaan säilyttää riittävä etäisyys. Yölentotoimintaa varten lentopaikka on valaistava joko maasta tai helikopterista, jotta paikka ja mahdolliset esteet voidaan tunnistaa. [Katso ACJ, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1, alakohta (c)(2)(i)(c).] (D) Toimintakäsikirjassa on annettava ohjeet lentoonlähtö- ja laskumenetelmistä, kun käytetään ennalta tarkastamatonta tilapäistä HEMS-toimintapaikkaa. (ii) Lentoonlähtö ja lasku - Helikopterit, joiden MTOM on yli 5700 kg. Helikoptereita on käytettävä HEMS-toiminnassa suoritusarvoluokan 1 vaatimusten mukaisesti. (3) Miehistö. Sen estämättä, mitä luvussa N vaaditaan, HEMS-toimintaa koskevat seuraavat vaatimukset: (i) Valinta. Toimintakäsikirjassa on määriteltävä HEMS-tehtäviin osallistuvien ohjaamomiehistön jäsenten erityiset valintaperusteet, joissa otetaan huomioon henkilön aiempi kokemus. (ii) Kokemus. HEMS-lennolla ilmaaluksen päällikkönä toimivalla on oltava vähintään seuraava kokemus: (A) joko: (A1) 1000 tuntia ilma-aluksen päällikkönä, josta 500 tuntia helikoptereilla; tai (A2) 1000 tuntia perämiehenä HEMS-toiminnassa, josta 500 tuntia ilmaaluksen päällikön tehtävissä valvonnan alaisena, sekä 100 tuntia ilma-aluksen päällikkönä helikoptereilla. (B) 500 tunnin helikopterilentokokemus samankaltaisista toimintaolosuhteista kuin ne, joissa toimintaa aiotaan harjoittaa [katso ACJ, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1, alakohta (c)(3)(ii)(b)]; ja (C) yölennoille osallistuvilla ohjaajilla 20 tunnin kokemus toiminnasta ilmaaluksen päällikkönä yöllä VMC-olosuhteissa; ja (D) hyväksytysti suoritettu tämän liitteen (e) kohdan mukainen koulutus. (iii) Viimeaikainen kokemus. Kaikkien HEMS-toimintaan osallistuvien ohjaajien on oltava viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana lentänyt vähintään 30 minuuttia yksinomaan mittarien avulla helikopterilla tai synteettisellä koulutuslaitteella (STD). [Katso ACJ, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1, alakohta (c)(3)(iii).] (iv) Miehistökokoonpano. Katso ACJ, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1, alakohta (c)(3)(iv). (A) Päivälennot. Päivällä vähimmäismiehistöön on kuuluttava yksi ohjaaja ja yksi HEMS-miehistön jäsen. Poikkeustapauksissa näiden sijasta voidaan käyttää vain yhtä ohjaajaa. (B) Yölennot. Yöllä vähimmäismiehistöön on kuuluttava kaksi ohjaajaa. Yhtä ohjaajaa ja yhtä HEMS-miehistön jäsentä voidaan kuitenkin käyttää tietyillä maantieteellisillä alueilla, jotka lentotoiminnan harjoittaja on määritellyt toimintakäsikirjassa ja jotka ovat viranomaista tyydyttäviä, ottaen huomioon seuraavat seikat: (B1) maassa olevien vertailukohtien riittävyys; (B2) lennonseurantajärjestelmä HEMS-tehtävän ajaksi [katso AMC, JAR- OPS 3.005(d):n liite 1, kohta (c)(3)(iv)(b)(b2)]; (B3) sääpalvelun luotettavuus; (B4) HEMS-toiminnan minimivarusteluettelo; (B5) miehistöjärjestelyn jatkuvuus; (B6) miehistön vähimmäispätevyys sekä perus- ja määräaikaiskoulutus; (B7) toimintamenetelmät, mukaan lukien miehistön yhteistoiminta; (B8) sääminimit; (B9) alueen erityisolosuhteisiin liittyvät muut seikat B-14

33 JAR-OPS 3 Luku B (4) HEMS-toimintaminimit (i) Suoritusarvoluokat 1 ja 2. HEMSlennon aloitus- ja reittilentovaiheen sääminimit annetaan seuraavassa taulukossa. Jos sääolosuhteet heikkenevät reittilentovaiheen aikana siten, etteivät taulukossa esitetyt pilven alarajan tai näkyvyyden minimivaatimukset enää täyty, vain näkösääolosuhteissa lentämiseen varustetulla helikopterilla on keskeytettävä lento tai palattava tukikohtaan. Mittarisääolosuhteissa lentämiseen varustetulla ja hyväksytyllä helikopterilla voidaan keskeyttää lento, palata tukikohtaan tai siirtyä kokonaan IFR-lentoon, jos ohjaamomiehistöllä on tarvittava pätevyys. Taulukko 1: HEMS-toimintaminimit 2 OHJAAJAA 1 OHJAAJA PÄIVÄLLÄ Pilvikorkeus Näkyvyys Pilvikorkeus Näkyvyys 500 ft tai yli (Ks. JAR- OPS 3.465) ft 1000 m (Huom. 1) 500 ft tai yli (Ks.JAR- OPS 3.465) ft 2000 m ft 2000 m ft 3000 m YÖLLÄ Pilven alaraja Näkyvyys Pilven alaraja Näkyvyys 1200 ft (Huom. 2) 2500 m 1200 ft (Huom. 2) 3000 m Huom. 1: Näkyvyys saa olla lyhyen ajan 800 metriä, jos maa on näkyvissä ja helikopteria lennetään sellaisella nopeudella, jolla esteet on mahdollista havaita riittävän ajoissa törmäyksen välttämiseksi. (Katso ACJ OPS ) Huom. 2: Pilven alaraja saa olla lyhyen ajan 1000 jalkaa. (ii) Suoritusarvoluokka 3. HEMSlennon aloitus- ja reittilentovaiheessa pilvikorkeuden on oltava vähintään 600 jalkaa ja näkyvyyden vähintään 1500 metriä. Näkyvyys saa olla lyhyen ajan 800 metriä, jos maa on näkyvissä ja helikopteria lennetään sellaisella nopeudella, jolla kaikkien esteiden havaitsemiseen ja törmäyksen välttämiseen on riittävä mahdollisuus. (Katso ACJ OPS ) (d) Lisävaatimukset (1) Helikopterin lääkintävarustus (i) Kaikkien helikopterikohtaisten lääkintävarusteiden asentamiseen ja tarvittaessa niiden käyttöön, mukaan lukien myöhemmät muutokset, on hankittava hyväksyntä. (ii) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että helikopterissa olevien kannettavien varusteiden käyttöä varten laaditaan ohjeet. (2) Helikopterin yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet. HEMS-lennoilla käytettävissä helikoptereissa on JAR-OPS 3:n luvussa L vaadittujen yhteydenpitolaitteiden lisäksi oltava laitteet, jotka soveltuvat kaksisuuntaiseen viestintään sen organisaation kanssa, jolle HEMS-palvelua annetaan. Jos mahdollista, laitteiden avulla olisi voitava pitää yhteyttä myös maassa toimivaan pelastushenkilöstöön. Kaikille tällaisille lisälaitteille on hankittava lentokelpoisuushyväksyntä. (3) HEMS-tukikohdan varustus (i) Jos miehistön jäsenten vaaditaan päivystävän alle 45 minuutin valmiusajalla, jokaisen tukikohdan lähellä on oltava tarkoitukseen varatut ja soveltuvat majoitustilat. (ii) Ohjaajilla on oltava jokaisessa tukikohdassa käytettävissään välineet ajan tasalla olevien säätietojen ja -ennusteiden vastaanottamiseen sekä riittävät viestintäyhteydet asianomaiseen ilmaliikennepalveluelimeen. Kaikkien tehtävien suunnittelua varten on oltava käytettävissä riittävät välineet. (4) Polttoainetankkaus matkustajien ollessa helikopterissa. Kun ilma-aluksen päällikkö katsoo polttoainetankkauksen olevan tarpeen matkustajien ollessa helikopterissa, se voidaan suorittaa roottorit pysäytettyinä tai niiden pyöriessä, jos seuraavia vaatimuksia noudatetaan: (i) sen puolen ovet, jolta helikopteri tankataan, on pidettävä suljettuina; (ii) toisen puolen ovet on pidettävä auki, jos se on sääolosuhteiden vuoksi mahdollista; B-15

34 JAR-OPS 3 Luku B (iii) riittävät palontorjuntavälineet on sijoitettava siten, että ne ovat tulipalon syttyessä heti saatavilla; ja (iv) riittävä määrä henkilöstöä on oltava heti saatavilla siirtämään potilaat pois helikopterin luota tulipalon syttyessä. (e) Koulutus ja tarkastuslennot (1) Ohjaamomiehistön jäsenet (i) JAR-OPS 3:n luvussa N vaaditun koulutuksen lisäksi: (A) meteorologinen koulutus, jossa painotetaan käytettävissä olevien säätietojen ymmärtämistä ja tulkintaa; (B) helikopterin ja siinä olevien lääkintävarusteiden valmistelu seuraavaa HEMS-lähtöä varten; (C) HEMS-lähtöjen harjoittelu; (D) tilapäisten HEMS-toimintapaikkojen käyttökelpoisuuden arviointi ilmasta; ja (E) ilmakuljetuksen mahdolliset lääketieteelliset vaikutukset potilaaseen. (ii) JAR-OPS 3:n luvussa N vaadittujen tarkastuslentojen lisäksi: (A) näkösääolosuhteissa päivällä ja/tai yöllä suoritettavat tarkastuslennot, joihin kuuluu tilapäisillä HEMS-toimintapaikoilla todennäköisesti käytettävien lasku- ja lentoonlähtöprofiilien lentäminen; (B) reittitarkastuslennot painottaen erityisesti seuraavia seikkoja [katso IEM, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1, alakohta (e)(1)(ii)(b)]: (B5) matalalla lentäminen huonossa säässä; ja (B6) lentotoiminnan harjoittajan toiminta-alueella käytössä olevien tilapäisten HEMS-toimintapaikkojen tuntemus. (2) HEMS-miehistön jäsenet. HEMSmiehistön jäsenet on koulutettava luvun O vaatimusten mukaisesti. Sen lisäksi koulutuksessa on käsiteltävä seuraavat asiat: (i) HEMS-miehistön jäsenelle kuuluvat tehtävät; (ii) suunnistus (kartanluku, suunnistuslaitteiden toimintaperiaatteet ja käyttö); (iii) radiolaitteiden käyttö; (iv) helikopterissa olevan lääkintävarustuksen käyttö; (v) helikopterin ja siinä olevien lääkintävarusteiden valmistelu seuraavaa HEMSlähtöä varten; (vi) mittarien lukeminen, varoitukset, normaaleissa ja hätätilanteissa noudatettavien tarkistuslistojen käyttö tarvittaessa ohjaajan apuna; (vii) perustiedot kyseisen helikopterityypin normaalien ja varajärjestelmien ja -varusteiden sijainnista ja käytöstä; (viii) miehistön yhteistoiminta; (ix) harjoituksia toiminnasta HEMShälytyksen vastaanottamisen jälkeen; (x) polttoainetankkaus roottorit pysäytettyinä ja niiden pyöriessä; (xi) tilapäisten HEMS-toimintapaikkojen valinta ja käyttö; (B2) HEMS-lennon suunnittelu; (B1) paikalliset sääolosuhteet; (B3) HEMS-lähdöt; (xii) potilaiden käsittely, ilmakuljetuksen lääketieteelliset vaikutukset ja perustiedot onnettomuuden uhrien vastaanottamisesta sairaalassa; (xiii) opastusmerkit; (B4) tilapäisten HEMStoimintapaikkojen valinta ilmasta; (xiv) ulkopuolisen kuorman kuljetus, jos se tulee kysymykseen; B-16

35 JAR-OPS 3 Luku B (xv) vinssaustoiminta, jos se tulee kysymykseen; (xvi) helikopterin pyörivästä roottorista itselle ja muille aiheutuvat vaarat, myös potilaiden kuormauksessa; (xvii) helikopterin sisäisen yhteydenpitojärjestelmän käyttö. (iv) ihmisjoukon hallinta helikopteritoiminnan yhteydessä; ja (v) helikopterissa olevien henkilöiden evakuointi, kun toimintapaikalla on sattunut helikopterionnettomuus. [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 3, ] (3) Kuljetettava lääkintähenkilöstö. Helikopterissa kuljetettavalle lääkintähenkilöstölle on ennen HEMS-lentoa tai tällaisten lentojen sarjaa annettava seuraava opastus: (i) käytettävään helikopterityyppiin tai -tyyppeihin tutustuminen; (ii) helikopteriin nousu ja siitä poistuminen normaaleissa ja hätätilanteissa, sekä henkilön itsensä että potilaan kannalta; (iii) helikopterissa olevien, henkilön tehtävissä tarvittavien lääkintävarusteiden käyttö; (iv) ilma-aluksen päällikön luvan pyytäminen ennen erikoisvarusteiden käyttöä; (v) muun lääkintähenkilöstön valvonta; (vi) helikopterin sisäisen yhteydenpitojärjestelmän käyttö; ja (vii) helikopterissa olevien sammuttimien sijainti ja käyttö. (4) Maassa toimiva pelastushenkilöstö. Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että maassa toimiva pelastushenkilöstö on perehtynyt seuraaviin asioihin [katso IEM, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1, kohta (e)(4)]: (i) kaksisuuntainen radioviestintä helikopterin miehistön kanssa; (ii) sopivien tilapäisten HEMStoimintapaikkojen valinta HEMS-lentoja varten; (iii) helikopterin vaara-alueet; B-17

36 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS 3.005(e), liite 1 Helikopterilennot pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu [Katso IEM, JAR-OPS 3.005(e):n liite 1] (a) Hyväksyntä. Lentotoiminnan harjoittajan, joka aikoo harjoittaa tämän liitteen mukaista toimintaa, on hankittava toiminnalle etukäteen ansiolentoluvan myöntävän viranomaisen hyväksyntä sekä sen valtion viranomaisen hyväksyntä, jossa kyseistä toimintaa on tarkoitus harjoittaa. Hyväksynnässä määritellään: (f) Lisähappi paineistamattomissa helikoptereissa. Paineistamattomilla helikoptereilla saa lentää yli jalan painekorkeudessa ilman lisähappilaitteita, joilla pystytään varastoimaan ja jakamaan vaadittu happimäärä, mikäli matkustamon painekorkeus ei ole yli jalkaa pidempään kuin 30 minuutin ajan eikä missään tilanteessa ylitä jalkaa. [Muutos 1, ] (1) helikopterityyppi ja (2) lentotoiminnan laji. (b) Soveltamisala. Tämä liite koskee vain turbiinimoottorikäyttöisiä helikoptereita silloin, kun niillä lennetään sellaisen pakkolaskun kannalta vaarallisen alueen yllä, joka ei ole tiheästi asuttu, ja kun on osoitettu, että helikopterin rajoitukset tai muut hyväksyttävät syyt estävät asianmukaisten suoritusarvokriteerien käytön. (c) Suoritusarvoluokan 2 vaatimusten lievennykset. Kun suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan enintään 9- paikkaista helikopteria lennetään suoritusarvoluokan 2 mukaisesti pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu, seuraavia JAR-OPS 3:n luvun H vaatimuksia ei tarvitse täyttää: (1) JAR-OPS 3.520(a)(2)(i)(A); (2) JAR-OPS 3.535(a)(2)(i)(B). (d) Suoritusarvoluokan 3 vaatimusten lievennykset. Kun suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan enintään 6- paikkaista helikopteria lennetään suoritusarvoluokan 3 mukaisesti pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu, kohdan JAR-OPS 3.240(a)(5) vaatimusta ei tarvitse täyttää, mikäli lentotoiminnan harjoittaja noudattaa JAR-OPS 3.517(a):n liitteen 1 kohtia (a)(2)(ii) ja (v). (e) Toimintamenetelmät. Toimintakäsikirjassa on määriteltävä menetelmät, joita noudatetaan voimalaitehäiriötilanteessa lentoonlähdön ja laskun aikana B-18

37 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS 3.005(f), liite 1 Toiminta pienillä helikoptereilla (vain VFR-lennot päivällä) (a) Määritelmät (1) Paikallinen lentotoiminta (Local Operations). Lennot, jotka suoritetaan viranomaista tyydyttävällä maantieteellisesti rajatulla alueella ja päättyvät saman 24 tunnin jakson aikana samaan paikkaan, josta ne aloitettiin. (b) Hyväksyntä. Lentotoiminnan harjoittajan, joka aikoo harjoittaa tämän liitteen mukaista toimintaa, on hankittava toiminnalle etukäteen ansiolentoluvan myöntävän viranomaisen hyväksyntä. Hyväksynnässä määritellään: (1) helikopterityyppi (2) lentotoiminnan laji (3) tässä liitteessä tarkoitetun paikallisen lentotoiminnan maantieteelliset rajat [katso ACJ, JAR-OPS 3.005(f):n liite 1, kohta (b)(3)]. (c) Kiellot. Seuraava toiminta on kiellettyä: (1) JAR-OPS 3.065, Sota-aseiden ja sotatarvikkeiden kuljettaminen. (2) JAR-OPS 3.265, Karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty. (3) JAR-OPS 3.305, Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa helikopteriin, ollessa helikopterissa tai poistuessa siitä. (4) JAR-OPS 3.335, Tupakointi helikopterissa. (d) Vaatimusten lievennykset. Seuraavia vaatimuksia lievennetään: (1) JAR-OPS 3.100, Pääsy ohjaamoon: (i) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava säännöt matkustajien kuljettamiselle ohjaamon istuimella, jos se tulee kysymykseen. (ii) Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että: (A) matkustajien kuljettaminen ohjaamon istuimella ei häiritse tai haittaa lennon suorittamista, ja (B) ohjaamon istuimella kuljetettava matkustaja perehdytetään häntä koskeviin rajoituksiin ja turvallisuusmenetelmiin. (2) JAR-OPS 3.135, Mukana pidettävät lisätiedot ja lomakkeet. (i) Paikallisessa lentotoiminnassa ei tarvitse pitää mukana seuraavia asiakirjoja: (A) JAR-OPS 3.135(a)(1), operatiivinen lentosuunnitelma (B) JAR-OPS 3.135(a)(2), tekninen matkapäiväkirja (paitsi silloin, kun se vaaditaan laskettaessa toiminnan aikana muualle kuin lentoonlähtöpaikalle) (C) JAR-OPS 3.135(a)(4), Notam / AIS-asiakirjat (D) JAR-OPS 3.135(a)(5), säätiedot (E) JAR-OPS 3.135(a)(7), ilmoitus erityisistä matkustajaryhmistä (F) JAR-OPS 3.135(a)(8), ilmoitus erikoiskuormasta jne. (ii) Muussa kuin paikallisessa lentotoiminnassa: (A) JAR-OPS 3.135(a)(1): operatiivinen lentosuunnitelma voi olla yksinkertaistetussa muodossa, joka on harjoitettavan toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen ja viranomaista tyydyttävä. (B) JAR-OPS 3.135(a)(7): ilmoitusta erityisistä matkustajaryhmistä ei vaadita. (3) JAR-OPS 3.140, Maassa säilytettävät tiedot. Tietoja ei tarvitse säilyttää maassa, jos käytetään muita tallennusmenetelmiä. (4) JAR-OPS 3.165, Vuokraaminen. Noudatettava vain, jos on tehty kirjallinen vuokrasopimus B-19

38 JAR-OPS 3 Luku B Huom: Matkustajien kuljetuksesta tehdyn sopimuksen siirtämistä toiselle lentotoiminnan harjoittajalle niin, että matkustajat maksavat kuljetuksesta tälle lentotoiminnan harjoittajalle, ei pidetä vuokrauksena. (5) JAR-OPS 3.215, Ilmaliikennepalvelun käyttö. Ei tarvitse noudattaa, jos ilmatilan vaatimukset eivät sitä edellytä ja etsintä- ja pelastuspalvelu on järjestetty viranomaista tyydyttävästi. (6) JAR-OPS 3.220, Helikopterilentopaikkojen hyväksyminen. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ilma-aluksen päälliköille ohjeet, joiden mukaan valitaan sellaiset helikopterilentopaikat tai laskupaikat, jotka soveltuvat kyseiselle helikopterityypille ja kyseiseen lentotoimintaan. (7) JAR-OPS 3.255, Polttoainevaatimukset. Kohtien (b) - (d) vaatimuksia ei tarvitse täyttää, jos JAR-OPS 3.255(a):ssa tarkoitetuilla polttoainevaatimuksilla varmistetaan, ettei lennon tai lentosarjan päätyttyä jäljellä oleva polttoainemäärä ole pienempi kuin se määrä, joka tarvitaan 30 minuutin lentoon normaalilla matkalentonopeudella. Tämä aika voidaan kuitenkin lyhentää 20 minuuttiin, jos toimitaan sellaisella alueella, jolla on jatkuvasti käytettävissä valmisteltuun pakkolaskuun soveltuvia alueita. Loppuvarapolttoaineen määrä on määrättävä toimintakäsikirjassa, jotta voidaan noudattaa kohtaa JAR-OPS 3.375(c). (8) JAR-OPS 3.280, Matkustajien sijoittaminen. Tätä varten ei tarvitse laatia menetelmiä. Huom: Edellä mainitun kohdan tarkoituksen saavuttaminen perustuu ohjaajan harkintaan. Kohtaa JAR-OPS on noudatettava, ja sitä varten laadittavien menetelmien katsotaan riittävän matkustajien sijoittamiseen. (9) JAR-OPS 3.285, Matkustajille annettavat turvallisuusohjeet. (i) Alakohta (a)(1). Matkustajille on annettava suulliset turvallisuusohjeet, mikäli tämä ei haittaa muiden lentoturvallisuuteen vaikuttavien tehtävien suorittamista. Ohjeet voidaan antaa kokonaan tai osittain audiovisuaalisena esityksenä. Kannettavien elektronisten laitteiden käyttöön on vaadittava lupa. (10) JAR-OPS 3.290, Lennon valmistelu. (i) Paikallinen lentotoiminta (A) JAR-OPS 3.290(a): operatiivista lentosuunnitelmaa ei vaadita. (ii) Muu kuin paikallinen lentotoiminta (A) JAR-OPS 3.290(a): operatiivinen lentosuunnitelma voidaan laatia yksinkertaistetussa muodossa, joka on aiotun toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen. (11) JAR-OPS 3.375, Polttoainemäärän seuranta lennon aikana. JAR-OPS 3.375:n liitettä 1 ei tarvitse noudattaa [katso jäljempänä oleva kohta (d)(14)]. (12) JAR-OPS 3.385, Lisähapen käyttö. Helikopterilla voidaan lentää lyhyitä aikoja jalan ja jalan välillä lisähappea käyttämättä toimintakäsikirjassa määrättyjen menetelmien mukaisesti, jos siihen on saatu etukäteen viranomaisen hyväksyntä. Tällöin lentotoiminnan harjoittajan on kuitenkin varmistettava, että matkustajille ilmoitetaan ennen lähtöä siitä, että lisähappea ei ole saatavilla. (13) JAR-OPS 3.270:n liite 1, Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen. Noudatetaan siltä osin kuin kyseisen lentotoiminnan lajin ja helikopterityypin kannalta on tarkoituksenmukaista. (14) JAR-OPS 3.375:n liite 1, Polttoainemäärän seuranta lennon aikana. Ei tarvitse noudattaa. (15) JAR-OPS 3.630, Yleistä - Mittarit ja varusteet. Viranomainen voi sallia muun varustuksen, joka ei täytä voimassa olevia JTSO-standardeja, mutta täyttää alkuperäisten varusteiden turvallisuusvaatimukset. (16) JAR-OPS 3.775, Lisähappi - Paineistamattomat helikopterit. Helikopterilla voidaan lentää lyhyitä aikoja jalan ja jalan välillä ilman lisähappilaitteita toimintakäsikirjassa määrättyjen menetelmien mukaisesti, jos siihen on saatu etukäteen viranomaisen hyväksyntä. (17) JAR-OPS 3.775:n liite 1, Lisähappi paineistamattomissa helikoptereissa. Vaatimuksista voidaan poiketa edellä olevien kohtien 12 ja 16 mukaisesti B-20

39 JAR-OPS 3 Luku B (18) JAR-OPS 3.955(b), Nimittäminen ilma-aluksen päälliköksi. Viranomainen voi hyväksyä lyhennetyn päällikkökurssin, joka on harjoitettavan lentotoiminnan kannalta tarkoituksenmukainen. [(19) JAR-OPS 3.970(a), Viimeaikainen kokemus. Viimeksi kuluneiden 90 vuorokauden aikana vaadittu lentokokemus voidaan kohdan JAR-OPS 3.970(a) vaatimusten täyttämisen sijasta vaihtoehtoisesti hankkia siten, että ohjaaja on suorittanut viimeksi kuluneiden 90 vuorokauden aikana 3 lentoonlähtöä, 3 laskukierrosta ja 3 laskua millä tahansa helikopterilla, joka on luettu kuuluvaksi viimeaikaisen kokemuksen kannalta samaan ryhmään [katso ACJ, JAR-OPS 3.005(f):n liitteen 1 kohta (d)(19)], jos viranomainen on antanut etukäteen hyväksyntänsä tämän vaihtoehdon käyttöön. Käytettävän helikopterityypin viimeaikaista kokemusta koskevien vaatimusten täyttyminen edellyttää, että: [(22)] JAR-OPS , Yleiset turvavaatimukset. Noudatettava vain, kun lennetään sellaisissa valtioissa, joissa kansallinen turvaohjelma koskee tässä liitteessä tarkoitettua lentotoimintaa. [(23)] JAR-OPS , Koulutussuunnitelmat. Koulutussuunnitelmat on mukautettava kyseiseen lentotoiminnan lajiin. Tarkoitukseen soveltuva itseopiskeluohjelma voi myös olla viranomaista tyydyttävä. [(24)] JAR-OPS , Helikopterissa käytettävät etsintämenetelmät. Tarkistuslistaa ei vaadita. [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 3, ] (i) kyseisellä helikopterityypillä suoritettu tyyppitarkastuslento on voimassa; (ii) ohjaaja on lentänyt kyseisellä helikopterityypillä tai -versiolla vähintään 2 tuntia viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana; (iii) lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslento on voimassa jollakin saman ryhmän helikopterilla; (iv) lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennot suoritetaan järjestelmällisesti vuorotellen kaikilla ryhmän helikoptereilla; ja (v) helikopteriryhmät sekä tyyppitarkastuslentoja, lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentoja ja viimeaikaista kokemusta koskevien vaatimusten täyttämismenettelyt esitetään toimintakäsikirjassa.] [(20)] JAR-OPS 3.965:n liite 1, Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet. Viranomainen voi hyväksyä lentotoiminnan lajiin soveltuvan koulutusohjelman. [(21)] JAR-OPS , Operatiivinen lentosuunnitelma. Katso edellä olevat alakohdat (2)(i)(A) ja (2)(ii)(A) B-21

40 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS 3.005(g), liite 1 Paikallislennot (vain VFR-lennot päivällä) (a) Hyväksyntä. Lentotoiminnan harjoittajan, joka aikoo harjoittaa tämän liitteen mukaista toimintaa, on hankittava toiminnalle etukäteen ansiolentoluvan myöntävän viranomaisen hyväksyntä. Hyväksynnässä määritellään: (1) helikopterityyppi (2) lentotoiminnan laji (3) tässä liitteessä tarkoitetun toiminnan maantieteelliset rajat [katso ACJ, JAR-OPS 3.005(g):n liite 1, kohta (a)(3)]. (b) Kiellot. Seuraava toiminta on kiellettyä: (1) JAR-OPS 3.065, Sota-aseiden ja sotatarvikkeiden kuljettaminen. (2) JAR-OPS 3.265, Karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty. (3) JAR-OPS 3.305, Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa helikopteriin, ollessa helikopterissa tai poistuessa siitä. (4) JAR-OPS 3.335, Tupakointi helikopterissa. (c) Vaatimusten lievennykset. Seuraavia vaatimuksia lievennetään: (1) JAR-OPS 3.135, Mukana pidettävät lisätiedot ja lomakkeet. (i) JAR-OPS 3.135(a)(1), Operatiivinen lentosuunnitelma. Voi olla yksinkertaistetussa muodossa, joka on harjoitettavan toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen ja viranomaista tyydyttävä. (ii) JAR-OPS 3.135(a)(4), Notam/AIS-asiakirjat. Ei vaadita (iii) JAR-OPS 3.135(a)(5), säätiedot. Ei vaadita. (iv) JAR-OPS 3.135(a)(7), ilmoitus erityisistä matkustajaryhmistä. Ei vaadita. (v) JAR-OPS 3.135(a)(8), ilmoitus erikoiskuormasta jne. Ei vaadita. (2) JAR-OPS 3.140, Maassa säilytettävät tiedot. Tietoja ei tarvitse säilyttää maassa, jos käytetään muita tallennusmenetelmiä. (3) JAR-OPS 3.165, Vuokraaminen. Noudatettava vain, jos on tehty kirjallinen vuokrasopimus. Huom: Matkustajien kuljetuksesta tehdyn sopimuksen siirtämistä toiselle lentotoiminnan harjoittajalle niin, että matkustajat maksavat kuljetuksesta tälle lentotoiminnan harjoittajalle, ei pidetä vuokrauksena. (4) JAR-OPS 3.215, Ilmaliikennepalvelun käyttö. Ei tarvitse noudattaa, jos ilmatilan vaatimukset eivät sitä edellytä ja etsintä- ja pelastuspalvelu on järjestetty viranomaista tyydyttävästi. (5) JAR-OPS 3.220, Helikopterilentopaikkojen hyväksyminen. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ilma-aluksen päälliköille ohjeet, joiden mukaan valitaan sellaiset helikopterilentopaikat tai laskupaikat, jotka soveltuvat kyseiselle helikopterityypille ja kyseiseen lentotoimintaan. (6) JAR-OPS 3.255, Polttoainevaatimukset. Kohtien (b) - (d) vaatimuksia ei tarvitse täyttää, jos kohdassa JAR-OPS 3.255(a) tarkoitetuilla polttoainevaatimuksilla varmistetaan, ettei lennon tai lentosarjan päätyttyä jäljellä oleva polttoainemäärä ole pienempi kuin se määrä, joka tarvitaan 30 minuutin lentoon normaalilla matkalentonopeudella. Tämä aika voidaan kuitenkin lyhentää 20 minuuttiin, jos toimitaan sellaisella alueella, jolla on jatkuvasti käytettävissä valmisteltuun pakkolaskuun soveltuvia alueita. Loppuvarapolttoaineen määrä on määrättävä toimintakäsikirjassa, jotta voidaan noudattaa kohtaa JAR- OPS 3.375(c). (7) JAR-OPS 3.290(a). Katso edellä oleva alakohta (c)(1)(i). (8) JAR-OPS 3.375, Polttoainemäärän seuranta lennon aikana. JAR-OPS 3.375:n liitettä 1 ei tarvitse noudattaa [katso jäljempänä oleva alakohta (c)(10)] B-22

41 JAR-OPS 3 Luku B (9) JAR-OPS 3.385, Lisähapen käyttö. Helikopterilla voidaan lentää lyhyitä aikoja jalan ja jalan välillä lisähappea käyttämättä toimintakäsikirjassa määrättyjen menetelmien mukaisesti, jos siihen on saatu etukäteen viranomaisen hyväksyntä. Tällöin lentotoiminnan harjoittajan on kuitenkin varmistettava, että matkustajille ilmoitetaan ennen lähtöä siitä, että lisähappea ei ole saatavilla. (10) JAR-OPS 3.375:n liite 1, Polttoainemäärän seuranta lennon aikana. Ei tarvitse noudattaa. (11) JAR-OPS 3.630, Yleistä - Mittarit ja varusteet. Viranomainen voi sallia muun varustuksen, joka ei täytä voimassa olevia JTSO-standardeja, mutta täyttää alkuperäisten varusteiden turvallisuusvaatimukset. (12) JAR-OPS 3.775, Lisähappi - Paineistamattomat helikopterit. Helikopterilla voidaan lentää lyhyitä aikoja jalan ja jalan välillä ilman lisähappilaitteita toimintakäsikirjassa määrättyjen menetelmien mukaisesti, jos siihen on saatu etukäteen viranomaisen hyväksyntä. (13) JAR-OPS 3.775:n liite 1, Lisähappi paineistamattomissa helikoptereissa. Vaatimuksista voidaan poiketa edellä olevien kohtien 9 ja 12 mukaisesti. (14) JAR-OPS , Operatiivinen lentosuunnitelma. Katso edellä oleva alakohta (c)(1)(i). (15) JAR-OPS , Yleiset turvavaatimukset. Noudatettava vain sellaisissa valtioissa, joissa kansallinen turvaohjelma koskee tässä liitteessä tarkoitettua lentotoimintaa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] B-23

42 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS 3.005(h), liite 1 Vinssaustoiminta helikoptereilla (HHO) (4) vinssauspaikan vähimmäiskoon määritysperusteet (tehtävän mukaan); Huom: Viranomaisella on oikeus päättää, millainen toiminta on tässä liitteessä tarkoitettua vinssaustoimintaa. (5) vähimmäismiehistön määräytyminen; (a) Määritelmät (1) Vinssauslento (Helicopter Hoist Operations Flight). Vinssaustoimintaan hyväksytyn helikopterin lento, jonka tarkoituksena on henkilöiden tai rahdin siirto helikopterivinssausta käyttäen. (2) Vinssausmiehistön jäsen (HHO Crew Member). Miehistön jäsen, joka suorittaa hänelle määrättyjä vinssin käyttöön liittyviä tehtäviä. (3) Vinssauslento merialueella (HHO Offshore). Vinssaustoimintaan hyväksytyn helikopterin lento, jonka tarkoituksena on henkilöiden tai rahdin siirto helikopterivinssausta käyttäen, kun siirron lähtö- tai määräpaikkana on alus tai merialueella sijaitseva rakennelma. (4) Vinssauskerta (Hoist Cycle). Tämän liitteen miehistön pätevyysvaatimuksissa vinssauskerralla tarkoitetaan yhtä vinssin koukun edestakaista liikettä alas ja ylös. (5) Vinssauspaikka (HHO site). Määritelty alue, jolla helikopteri suorittaa siirtotehtävään kuuluvan vinssauksen. (6) Vinssattava matkustaja (HHO Passenger). Henkilö, joka siirretään helikopterivinssausta käyttäen. (b) Toimintakäsikirja. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjassa on erityinen vinssaustoimintaa koskeva liite. Liitteessä on käsiteltävä erityisesti: (1) suoritusarvonäkökohdat; (2) olosuhteet, joissa vinssaustoimintaa merialueella saa harjoittaa, kuten aluksen liikkumista ja tuulen nopeutta koskevat rajoitukset, mikäli tällainen ohjeistus on tarpeen; (3) vinssaustoiminnan säärajoitukset; (6) menetelmä, jolla miehistön jäsenet kirjaavat vinssauskerrat. Toimintakäsikirjan liitteen asiaankuuluvat osat on vaadittaessa esitettävä sille organisaatiolle, jolle vinssauspalvelua annetaan. (c) Vinssilaitteiden huolto. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava vinssijärjestelmien huolto-ohjeet yhteistyössä valmistajan kanssa, ja ne on sisällytettävä kohdassa JAR-OPS vaadittuun lentotoiminnan harjoittajan helikopterien huolto-ohjelmaan. Huoltoohjeille on hankittava viranomaisen hyväksyntä. (d) Toiminnalliset vaatimukset (1) Helikopteri. Helikopterin on vinssaustoiminnan aikana suoriuduttava kriittisen voimalaitteen häiriöstä niin, että toimivat moottorit ovat asianmukaisella tehoasetuksella, ilman että siitä aiheutuu vaaraa vinssattavalle henkilölle tai rahdille, ulkopuolisille henkilöille tai omaisuudelle. Vaatimus ei kuitenkaan koske HEMS-vinssaustoimintaa tilapäisellä HEMS-toimintapaikalla. (2) Miehistö. Sen estämättä, mitä luvussa N vaaditaan, vinssaustoimintaa koskevat seuraavat vaatimukset: (i) Valinta. Toimintakäsikirjassa on määriteltävä vinssaustehtäviin osallistuvien ohjaamomiehistön jäsenten valintaperusteet, joissa otetaan huomioon henkilön aiempi kokemus. (ii) Kokemus. Vinssauslennolla ilmaaluksen päällikkönä toimivalla on oltava vähintään seuraava kokemus: (A) Lennot merialueella: (A1) 1000 tuntia ilma-aluksen päällikkönä helikoptereilla tai 1000 tuntia perämiehenä vinssaustoiminnassa, josta 200 tuntia ilma-aluksen päällikön tehtävissä valvonnan alaisena; ja B-24

43 JAR-OPS 3 Luku B (A2) 50 vinssauskertaa merialueella, joista 20 kertaa on oltava suoritettu yöllä, jos toimintaa harjoitetaan yöllä. (B) Muut lennot: (B1) 500 tuntia ilma-aluksen päällikkönä helikoptereilla tai 500 tuntia perämiehenä vinssaustoiminnassa, josta 100 tuntia ilma-aluksen päällikön tehtävissä valvonnan alaisena; (B2) 200 tunnin helikopterilentokokemus samankaltaisista toimintaolosuhteista kuin ne, joissa toimintaa aiotaan harjoittaa [katso IEM, JAR-OPS 3.005(d):n liite 1, alakohta (c)(3)(ii)(b)]; ja (B3) 50 vinssauskertaa, joista 20 kertaa on oltava suoritettu yöllä, jos toimintaa harjoitetaan yöllä; (C) hyväksytysti suoritettu toimintakäsikirjassa määrättyjen menetelmien mukainen koulutus sekä riittävä kokemus siitä tehtävästä ja toimintaympäristöstä, jossa vinssaustoimintaa harjoitetaan. (iii) Viimeaikainen kokemus. Kaikkien vinssaustoimintaan osallistuvien ohjaajien ja vinssausmiehistön jäsenten on kohdan JAR- OPS 3.970(a) vaatimusten lisäksi oltava suorittanut viimeksi kuluneiden 90 vuorokauden aikana: (A) päivätoimintaa varten: 3 vinssauskertaa päivällä tai yöllä, joista jokaiseen on kuuluttava siirtyminen leijuntaan ja pois leijunnasta. (B) yötoimintaa varten: 3 vinssauskertaa yöllä, joista jokaiseen on kuuluttava siirtyminen leijuntaan ja pois leijunnasta. (iv) Miehistökokoonpano. Päivällä ja yöllä käytettävän vähimmäismiehistön on oltava toimintakäsikirjan liitteen mukainen. Miehistön vähimmäismäärään vaikuttavat helikopterityyppi, sääolosuhteet ja suoritettava tehtävä. Merialueella harjoitettavassa lentotoiminnassa on lisäksi otettava huomioon vinssauspaikan ympäristö, merenkäynti ja aluksen liikkuminen. Miehistöön on kuitenkin aina kuuluttava vähintään yksi ohjaaja ja yksi vinssausmiehistön jäsen. [Katso ACJ, JAR-OPS 3.005(h):n liite 1, kohta (d)(2)(iv).] (e) Lisävaatimukset (1) Vinssilaitteet. Kaikkien helikopterin vinssilaitteiden asennukseen, myöhempiin muutostöihin ja tarvittaessa laitteiden käyttöön on hankittava aiotun toiminnan mukainen hyväksyntä. Lisälaitteiden on oltava asiaankuuluvien vaatimusten mukaan suunniteltuja ja testattuja sekä viranomaista tyydyttäviä. (2) Helikopterin yhteydenpitolaitteet. Niille radiolaitteille, joita helikopterissa on luvussa L vaadittujen lisäksi, on hankittava lentokelpoisuushyväksyntä. Seuraavaan toimintaan vaaditaan kaksisuuntainen viestintäyhteys siihen organisaatioon, jolle vinssauspalvelua annetaan, ja mahdollisuuksien mukaan myös viestintäyhteys maassa toimivaan henkilöstöön: (i) päivä- ja yölentotoiminta merialueella; (ii) yölentotoiminta maa-alueella. (f) Koulutus ja tarkastuslennot (1) Ohjaamomiehistön jäsenet. Ohjaamomiehistön jäsenten koulutukseen on kuuluttava seuraavat aiheet: lisäksi: (i) luvussa N vaaditun koulutuksen (A) vinssin toimintavalmiuteen saattaminen ja käyttö; (B) helikopterin ja vinssaukseen tarvittavan välineistön valmistelu vinssaustoimintaa varten; (C) vinssaustoiminnan normaalit ja hätämenetelmät päivällä ja tarvittaessa yöllä; (D) miehistön yhteistoimintamenetelmät vinssauksessa; (E) vinssausmenetelmien harjoittelu; ja (F) staattisen sähkön purkauksista aiheutuvat vaarat B-25

44 JAR-OPS 3 Luku B (ii) Luvussa N vaadittujen tarkastuslentojen lisäksi: (A) tarkastuslennot päivällä, sekä yöllä, jos toimintaa harjoitetaan myös yöllä. Tarkastuslentoihin olisi kuuluttava vinssauspaikoilla todennäköisesti käytettäviä menetelmiä, painottaen erityisesti seuraavia seikkoja: (A1) paikalliset sääolosuhteet; (x) henkilöiden liikkumisen vaikutus helikopterin massaan ja massakeskiöön vinssauksen aikana; (xi) henkilöiden liikkumisen vaikutus helikopterin suoritusarvoihin normaaleissa lento-olosuhteissa ja hätätilanteissa; (xii) helikopterin ohjaajien opastaminen vinssauspaikoilla; (A2) vinssauslennon suunnittelu; (xiii) toimintaympäristön erityiset vaarat; ja (A3) lähtö vinssauslennolle; (A4) siirtyminen leijuntaan ja pois leijunnasta vinssauspaikalla; (A5) vinssaustoiminnan normaalit ja hätämenetelmät (viimeksi mainitut simuloituina); ja (A6) miehistön yhteistoiminta. (2) Vinssausmiehistön jäsenet. Vinssausmiehistön jäsenet on koulutettava luvun O vaatimusten mukaisesti. Sen lisäksi koulutuksessa on käsiteltävä seuraavat asiat: (xiv) staattisen sähkön purkauksista aiheutuvat vaarat. (3) Vinssattavat matkustajat. Vinssattaville matkustajille on ennen vinssauslentoa tai tällaisten lentojen sarjaa annettava tietoa ja opastusta staattisen sähkön purkausten aiheuttamista vaaroista ja muista seikoista, jotka on otettava huomioon vinssaustoiminnassa. [Muutos 2, ] (i) vinssausmiehistön jäsenelle kuuluvat tehtävät; (ii) vinssin toimintavalmiuteen saattaminen ja käyttö; (iii) vinssaukseen tarvittavan välineistön käyttö; (iv) helikopterin ja erikoisvarustuksen valmistelu vinssaustoimintaa varten; (v) normaalit ja hätämenetelmät; (vi) miehistön yhteistoimintamenetelmät vinssauksessa; (vii) sisäisen yhteydenpitojärjestelmän ja radiolaitteiden käyttö; (viii) vinssaukseen liittyvät hätävarusteet; (ix) vinssattavien matkustajien käsittelymenetelmät; B-26

45 JAR-OPS 3 Luku B JAR-OPS 3.005(i), liite 1 Yleishyödylliseen toimintaan tarvittavien lentoonlähtö- ja laskupaikkojen käyttö (a) Hyväksyntä. Lentotoiminnan harjoittajan, joka aikoo harjoittaa tämän liitteen mukaista toimintaa, on hankittava toiminnalle etukäteen ansiolentoluvan myöntävän viranomaisen hyväksyntä sekä sen valtion viranomaisen hyväksyntä, jossa kyseistä toimintaa on tarkoitus harjoittaa. Hyväksynnässä määritellään: (1) yleishyödyllinen lentoonlähtö- ja laskupaikka tai -paikat [katso ACJ, JAR-OPS 3.005(i):n liitteen 1 kohta (a)(1)] (2) helikopterityyppi tai -tyypit ja (3) lentotoiminnan laji. (b) Määritelmät (1) Yleishyödyllinen lentoonlähtö- ja laskupaikka (Public interest site). [ ] Lentoonlähtö- ja laskupaikka, [ ] jota käytetään yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan [ ]. (c) Soveltamisala. Tämä liite koskee vain [monimoottorisia] turbiinimoottorikäyttöisiä helikopterityyppejä, [joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 6 ja] joilla lennetään sellaisille yleishyödyllisille lentoonlähtö- ja laskupaikoille tai sellaisilta yleishyödyllisiltä lentoonlähtö- ja laskupaikoilta, jotka [ ]: [(1) sijaitsevat pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella; ja (2) on otettu käyttöön helikopterilentopaikoiksi aiemmin kuin 1. heinäkuuta (d) Lievennykset: (1) Yleishyödylliselle lentoonlähtö- ja laskupaikalle tai yleishyödylliseltä lentoonlähtö- ja laskupaikalta voidaan harjoittaa lentotoimintaa luvun H (suoritusarvoluokka 2) mukaisesti. Toiminta vapautetaan seuraavista vaatimuksista: (i) JAR-OPS 3.520(a)(2) ja (ii) JAR-OPS 3.535(a)(2) 31. joulukuuta 2004 asti edellyttäen, että viranomainen on myöntänyt lentotoiminnan harjoittajalle tarvittavan luvan [katso JAR- OPS 3.517(a):n liite 1, alakohdat (a)(2)(ii) ja (v) sekä (b)(2) ja (b)(5)]. (2) Jos helikopteria ei voida yleishyödyllisen lentoonlähtö- ja laskupaikan koon tai sen ympärillä olevien esteiden vuoksi käyttää luvun G (suoritusarvoluokka 1) mukaisesti, viranomainen voi 1. tammikuuta 2005 alkaen hyväksyä edellä kohdassa (d)(1) mainitun vapautuksen voimassaolon jatkamisen pidempään kuin 31. joulukuuta 2004 asti edellyttäen, että: (i) kun toimitaan pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu, helikopterin massa ei ylitä suurinta massaa, jolla helikopteri lentokäsikirjansa mukaan pystyy leijuntaan maavaikutuksen ulkopuolella tyynellä säällä siten, että kaikki voimalaitteet toimivat asianmukaisella teholla; ja (ii) kun toimitaan tiheästi asutulla pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, helikopterin massa ei ylitä suurinta massaa, jolla helikopteri lentokäsikirjansa mukaan pystyy tyynellä säällä saavuttamaan 8 prosentin nousugradientin turvallisella lentoonlähtönopeudella (V TOSS ) siten, että kriittinen voimalaite on epäkunnossa ja muut voimalaitteet toimivat asianmukaisella teholla [katso ACJ, JAR-OPS 3.005(i):n liite 1, kohta (d)(2)].] (e) Toimintamenetelmät. Toimintakäsikirjassa on määriteltävä jokaista paikkaa varten menetelmät sen ajan minimoimiseksi, jolloin helikopterissa ja maassa oleville henkilöille aiheutuisi vaaraa, jos lentoonlähdössä yleishyödylliseltä lentoonlähtö- ja laskupaikalta tai laskussa tällaiselle paikalle sattuisi voimalaitehäiriö. Toimintakäsikirjan osassa C on oltava jokaisesta yleishyödyllisestä lentoonlähtö- ja laskupaikasta kaavio tai selityksin varustettu valokuva, josta ilmenevät tärkeimmät huomioon otettavat seikat, paikan mitat, [ ] poikkeamat [luvun G (suoritusarvoluokka 1)] vaatimuksista, tärkeimmät riskitekijät ja toimintasuunnitelma vaaratilanteita varten. [ ] [Muutos 2, ; muutos 3, ] B-27

46

47 JAR-OPS 3 Luku C LUKU C - LENTOTOIMINNAN HARJOITTAJIEN HYVÄKSYMINEN JA VALVONTA JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajien hyväksymisen [ja valvonnan] yleiset ehdot Huom. 1: Ansiolentoluvan sisältö ja ehdot määritellään tämän kohdan liitteessä 1. Huom. 2: Johtoa ja organisaatiota koskevat vaatimukset määritellään tämän kohdan liitteessä 2. (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria kaupalliseen ilmakuljetukseen muutoin kuin ansiolentoluvan (AOC) perusteella ja sen rajoitusten ja ehtojen mukaisesti. (b) Ansiolentoluvan tai sen muutoksen hakijan on sallittava viranomaisen tutkia kaikki aiotun toiminnan turvallisuusnäkökohdat. (c) Ansiolentoluvan saamisen edellytyksenä on, että: (1) hakijalla ei ole toisen viranomaisen myöntämää ansiolentolupaa, elleivät kyseiset viranomaiset erikseen hyväksy tästä rajoituksesta poikkeamista; (2) hakijan päätoimipaikka ja mahdollisesti muualla sijaitseva pääkonttori ovat siinä valtiossa, joka myöntää ansiolentoluvan [katso IEM OPS 3.175(c)(2)]; (3) hakija on rekisteröinyt ansiolentoluvan perusteella käytettävät helikopterit siinä valtiossa, joka myöntää ansiolentoluvan, ja (4) hakija osoittaa viranomaista tyydyttävällä tavalla kykenevänsä harjoittamaan turvallista lentotoimintaa. (d) Sen estämättä, mitä edellä kohdassa (c)(3) vaaditaan, lentotoiminnan harjoittaja saa ansiolentoluvan myöntävän viranomaisen ja toisen viranomaisen molemminpuolisella suostumuksella käyttää jälkimmäisen viranomaisen kansalliseen rekisteriin merkittyjä helikoptereita. (e) Lentotoiminnan harjoittajan on JAR- OPS:n jatkuvan noudattamisen selvittämiseksi annettava viranomaiselle mahdollisuus tutkia lentotoiminnan harjoittajan organisaation toimintaa ja päästä sen helikoptereihin sekä varmistettava, että viranomainen pääsee tutkimaan kaikkia sen käyttämiä JAR-145-huoltoorganisaatioita. (f) Ansiolentolupaa muutetaan tai se peruutetaan kokonaan tai määräajaksi, jos viranomainen ei enää ole vakuuttunut siitä, että lentotoiminnan harjoittaja kykenee harjoittamaan turvallista lentotoimintaa. (g) [Lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava viranomaiselle, että: (1) lentotoiminnan harjoittajan organisaatio ja johto ovat toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden sopivat ja tarkoituksenmukaiset; ja (2) toiminnan valvontamenettelyt on määritelty.] (h) Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä viranomaista tyydyttävä vastuullinen johtaja, jolla on yrityksen sisäiset valtuudet varmistaa, että kaikki lento- ja huoltotoiminta voidaan rahoittaa ja suorittaa viranomaisen vaatimusten mukaisesti. (i) Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä viranomaista tyydyttävät vastuuhenkilöt, jotka vastaavat [seuraavien toiminnan osaalueiden johtamisesta ja valvonnasta]: (1) lentotoiminta (2) huoltojärjestelyt (3) miehistön koulutus ja (4) maatoiminta. [[Katso ACJ OPS 3.175(i)].] [(j) Sama henkilö voidaan nimetä useamman kuin yhden osa-alueen vastuuhenkilöksi, jos järjestely on viranomaista tyydyttävä. Kuitenkin jos lentotoiminnan harjoittajalla on palveluksessaan vähintään 21 kokopäivätoimista työntekijää, edellä mainittuja neljää toiminnan osa-aluetta varten on nimettävä yhteensä vähintään kaksi vastuuhenkilöä. [Katso ACJ OPS 3.175(j) & (k).] C-1

48 JAR-OPS 3 Luku C (k) Jos lentotoiminnan harjoittajan kokopäivätoimisten työntekijöiden määrä on 20 tai vähemmän, vastuullinen johtaja voi itse toimia yhdessä tai useammassa nimetyn vastuuhenkilön tehtävässä, mikäli järjestely on viranomaista tyydyttävä. [Katso ACJ OPS 3.175(j) & (k).] ] [(l)] Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen lento suoritetaan toimintakäsikirjan määräysten mukaisesti. [(m)] Lentotoiminnan harjoittajan on järjestettävä asianmukaiset ja turvalliset maapalvelut lentojaan varten. [(n)] Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen helikopterien varustus ja miehistöjen pätevyys ovat niiden vaatimusten mukaisia, joita on noudatettava kyseisellä toiminta-alueella ja harjoitettavassa toiminnassa. [(o)] Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava luvun M vaatimuksia kaikkien helikopterien huollossa, joita käytetään sen ansiolentoluvan alaisessa toiminnassa. [(p)] Lentotoiminnan harjoittajan on toimitettava viranomaiselle luvun P mukainen toimintakäsikirja sekä kaikki sen lisäykset ja muutokset. [(q)] Lentotoiminnan harjoittajan on ylläpidettävä kotilentopaikallaan toiminta-alueen ja toiminnan lajin kannalta asianmukaiset lentotoiminnan tukitoiminnot. [, ] JAR-OPS Ansiolentoluvan myöntäminen, muuttaminen ja voimassa pitäminen (a) Lentotoiminnan harjoittajalle voidaan myöntää ansiolentolupa tai sen muutos ja ansiolentolupa pysyy voimassa ainoastaan, jos: (1) käytettäville helikoptereille on myönnetty normaali lentokelpoisuustodistus jossakin JAA:n jäsenvaltiossa ICAO Annex 8:n mukaisesti. Muun JAA:n jäsenvaltion kuin ansiolentoluvan myöntävän valtion antama normaali lentokelpoisuustodistus hyväksytään ilman muuta näyttöä, jos se on myönnetty JAR-21:n mukaisesti; (2) viranomainen on hyväksynyt huoltojärjestelyt luvun M mukaisesti, ja (3) lentotoiminnan harjoittaja on viranomaista tyydyttävällä tavalla osoittanut kykenevänsä: (i) perustamaan asianmukaisen organisaation ja pitämään sitä yllä; (ii)perustamaan kohdan JAR-OPS mukaisen laatujärjestelmän ja pitämään sitä yllä; (iii) noudattamaan vaadittuja koulutussuunnitelmia; (iv) noudattamaan lentotoiminnan luonteen ja laajuuden kannalta asianmukaisia huoltovaatimuksia, mukaan lukien JAR-OPS 3.175:n kohdissa (g) - (o) tarkoitetut vaatimukset, ja (v)noudattamaan kohtaa JAR-OPS (b) Sen estämättä, mitä kohdassa JAR-OPS 3.185(f) vaaditaan, lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava viranomaiselle mahdollisimman nopeasti kaikista kohdan JAR-OPS 3.185(a) mukaisesti annettujen tietojen muutoksista. (c) Jos viranomainen ei ole vakuuttunut siitä, että kohdan (a) vaatimukset täyttyvät, se voi näytön saamiseksi vaatia suoritettavaksi yhden tai useamman lennon, joilla toimitaan siten kuin ne olisivat kaupallista ilmakuljetusta. JAR-OPS Hallinnolliset vaatimukset (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ensimmäisessä ansiolentolupahakemuksessa ja soveltuvin osin sen muutos- ja uusimishakemuksissa ovat seuraavat tiedot: (1) hakijan virallinen nimi ja toiminimi, käyntiosoite ja postiosoite; (2) aiotun toiminnan kuvaus; (3) johto-organisaation kuvaus; C-2

49 JAR-OPS 3 Luku C (4) vastuullisen johtajan nimi; (5) tärkeimmissä tehtävissä olevien vastuuhenkilöiden, kuten lentotoiminnasta, huoltojärjestelyistä, miehistön koulutuksesta ja maatoiminnasta vastaavien, nimet sekä pätevyyttä ja kokemusta koskevat tiedot, ja (6) toimintakäsikirja. (b) Lentotoiminnan harjoittajan huoltojärjestelyjen osalta ensimmäisessä ansiolentolupahakemuksessa ja soveltuvin osin sen muutos- ja uusimishakemuksissa on oltava jokaisesta käytettävästä helikopterityypistä seuraavat tiedot [katso IEM OPS 3.185(b)]: (1) huoltotoimintakäsikirja; (2) lentotoiminnan harjoittajan huoltoohjelma(t); (3) helikopterin tekninen matkapäiväkirja; (4) tarvittaessa lentotoiminnan harjoittajan ja JAR-145:n mukaisesti hyväksytyn huolto-organisaation välisen huoltosopimuksen tekninen osuus; (5) helikopterien lukumäärä. (c) Ensimmäinen ansiolentolupahakemus on jätettävä viimeistään 90 päivää ennen aiotun toiminnan aloittamista. Toimintakäsikirja voidaan toimittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään 60 päivää ennen aiotun toiminnan aloittamista. (d) Ansiolentoluvan muutoshakemus on jätettävä vähintään 30 päivää tai sovittua aikaa ennen aiotun toiminnan aloittamista. (e) Ansiolentoluvan uusimishakemus on jätettävä vähintään 30 päivää tai sovittua aikaa ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. (f) Viranomaiselle on ilmoitettava nimetyn vastuuhenkilön aiotusta vaihtamisesta vähintään 10 päivää ennen vaihdon suunniteltua ajankohtaa, ellei se ole poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. JAR-OPS Tyhjä C-3

50 JAR-OPS 3 Luku C JAR-OPS 3.175, liite 1 Ansiolentoluvan sisältö ja ehdot Ansiolentoluvassa on mainittava: (a) lentotoiminnan harjoittajan nimi ja sijainti (päätoimipaikka); (b) myöntämispäivä ja voimassaoloaika; (c) hyväksytyn lentotoiminnan kuvaus; (d) käyttöön hyväksytyt helikopterityypit; (e) käyttöön hyväksyttyjen helikopterien rekisteritunnukset; lentotoiminnan harjoittaja voi kuitenkin saada hyväksynnän järjestelmälle, jolla viranomaiselle ilmoitetaan sen ansiolentoluvan perusteella käytettävien helikopterien rekisteritunnukset; (f) hyväksytyt toiminta-alueet; (g) erityiset rajoitukset (esim. vain VFR); sekä (h) erityiset luvat ja hyväksynnät, kuten: CAT II/CAT III (hyväksytyt toimintaminimit) Toiminta merialueella sijaitsevilta lentopaikoilta (Offshore operations) HEMS [Ks. JAR-OPS 3.005(d), liite 1] Vaarallisten aineiden kuljetus (Katso JAR-OPS ) Helikopterilennot pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu [Katso JAR-OPS 3.005(e), liite 1] Toiminta pienillä helikoptereilla (vain VFR-lennot päivällä) [Katso JAR-OPS 3.005(f), liite 1] Paikallislennot (vain VFR-lennot päivällä) [Katso JAR-OPS 3.005(g), liite 1] Vinssaustoiminta helikoptereilla [Katso JAR-OPS 3.005(h), liite 1] Yleishyödylliseen toimintaan tarvittavien lentoonlähtö- ja laskupaikkojen käyttö[katso JAR-OPS 3.005(i), liite 1] Helikopterilennot, joihin liittyy alttiusaika voimalaitehäiriön sattuessa lentoonlähdössä tai laskussa [Katso JAR- OPS ja JAR-OPS 3.540(a)(4).] [Muutos 1, ; muutos 2, ] C-4

51 JAR-OPS 3 Luku C JAR-OPS 3.175, liite 2 Ansiolentoluvan haltijan johto ja organisaatio (a) Yleistä. [ ] Lentotoiminnan harjoittajan johto on järjestettävä tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi, jotta lentotoiminnan turvallisuus voidaan varmistaa. Nimetyillä vastuuhenkilöillä on oltava [johtamiskykyä sekä asianmukainen tekninen tai lentotoiminnallinen pätevyys ilmailun alalta.] [ ] (b) Nimetyt vastuuhenkilöt (1) Toimintakäsikirjassa on oltava nimettyjen vastuuhenkilöiden nimet sekä kuvaus heidän tehtävistään ja vastuualueistaan. Viranomaiselle on ilmoitettava kirjallisesti kaikista suunnitelluista tai tapahtuneista henkilö- ja tehtävämuutoksista. (2) Lentotoiminnan harjoittajan on huolehdittava järjestelyistä, joilla varmistetaan jatkuva valvonta nimettyjen vastuuhenkilöiden poissa ollessa. [(3)] Ansiolentoluvan haltijan vastuuhenkilöksi nimeämää henkilöä ei saa nimetä minkään muun ansiolentoluvan haltijan vastuuhenkilöksi, ellei tällainen järjestely ole [kyseisiä viranomaisia] tyydyttävä. [ ] [(4) Vastuuhenkilöiden työaika on sovittava riittäväksi niin, että he kykenevät hoitamaan toiminnan laadun ja laajuuden edellyttämät johtotehtävät.] [ ] (c) Henkilöstön riittävyys ja valvonta (1) Miehistön jäsenet. Lentotoiminnan harjoittajan on otettava palvelukseensa suunnitellun toiminnan kannalta riittävä ohjaamoja matkustamomiehistö, joka on koulutettu ja tarkastettu soveltuvin osin lukujen N ja O mukaisesti. (2) Maahenkilöstö on oltava koulutettu henkilökunta, joka tuntee perusteellisesti vastuualueensa organisaatiossa. (ii)kun lentotoiminnan harjoittaja tekee toisen organisaation kanssa sopimuksen tiettyjen palveluiden hankkimisesta, vastuu asianmukaisen tason ylläpidosta säilyy lentotoiminnan harjoittajalla. Tällaisessa tapauksessa nimetylle vastuuhenkilölle on annettava tehtäväksi varmistaa, että kaikki sopimuskumppanit täyttävät vaadittavat normit. (3) Valvonta (i) Nimettävien valvojien lukumäärä riippuu lentotoiminnan harjoittajan toiminnan yleisestä järjestelystä ja henkilöstön määrästä. [(ii)] Valvojien tehtävät ja velvollisuudet on määriteltävä ja kaikki [muut] tehtävät järjestettävä niin, että he pystyvät huolehtimaan valvontavelvollisuuksistaan. [(iii)] Miehistön jäsenten [ja maahenkilöstön] valvonnasta vastaavien henkilöiden on oltava kokemukseltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että toimintakäsikirjassa määritelty vaatimustaso saavutetaan. (d) Työskentelytilat (1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentotoiminnan turvallisuudesta vastaavan henkilöstön käytettävissä ovat riittävät työtilat jokaisella lentopaikalla, jolta toimintaa harjoitetaan itsenäisesti. Huomioon on otettava maahenkilöstön, lentotoiminnan valvonnasta vastaavan henkilöstön, tärkeiden tietojen säilyttämisen ja esillä pitämisen sekä miehistön lennonsuunnittelun tarpeet. (2) Toimistopalvelujen on kyettävä viipymättä jakamaan toimintaohjeita ja muuta tietoa kaikille asianosaisille. (e) Asiakirjat. Lentotoiminnan harjoittajan on järjestettävä käsikirjojen, muutosasiakirjojen ja muiden asiakirjojen tuottaminen. [, ] (i) Maahenkilöstön lukumäärä riippuu toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Erityisesti lentotoiminta- ja maapalveluosastoilla C-5

52

53 JAR-OPS 3 Luku D LUKU D - TOIMINTAMENETELMÄT JAR-OPS [Lentotoiminnan valvonta] [(Katso ACJ OPS 3.195)] Lentotoiminnan harjoittajan on: [(a)] [ ] otettava käyttöön viranomaisen hyväksymä lentotoiminnan valvontamenetelmä ja pidettävä sitä yllä; ja [(b) valvottava lentotoimintaa kaikilla sen ansiolentoluvan mukaisesti suoritettavilla lennoilla.] [, ] JAR-OPS Toimintakäsikirja Lentotoiminnan harjoittajan on annettava operatiivisen henkilöstön käyttöön ja ohjeeksi JAR-OPS 3:n luvun P mukainen toimintakäsikirja. JAR-OPS Operatiivisen henkilöstön pätevyys Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki maa- ja lentotoimintatehtäviin määrätyt tai niihin suoraan osallistuvat henkilöt ovat saaneet asianmukaisen opastuksen, osoittaneet kykynsä erityisiin tehtäviinsä ja tuntevat velvollisuutensa sekä tehtäviensä merkityksen toiminnan kokonaisuuden kannalta. JAR-OPS Menetelmien laatiminen (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava jokaista helikopterityyppiä varten menetelmät ja ohjeet, joihin sisältyvät maahenkilöstön ja miehistön jäsenten tehtävät maassa ja lennon aikana lentotoiminnan lajin mukaan. [Katso AMC OPS 3.210(a).] (b) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava tarkistuslistajärjestelmä, jota miehistön jäsenten on noudatettava helikopterin käytön kaikissa vaiheissa normaaleissa, poikkeuksellisissa ja hätätilanteissa, sen varmistamiseksi, että toimintakäsikirjan lentomenetelmiä noudatetaan. [Katso IEM OPS 3.210(b).] [Tarkistuslistojen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon inhimilliset tekijät ja miehistöyhteistyön periaatteet.] (c) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa vaatia miehistön jäsentä suorittamaan lennon kriittisten vaiheiden aikana mitään muita tehtäviä kuin sellaisia, jotka ovat helikopterin turvallisen käytön kannalta välttämättömiä. (d) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa sallia helikopterin roottorin pyörivän moottorin voimalla ilman, että ohjaimissa on ohjaaja, jolla on tarvittava pätevyys. [Muutos 1, ; muutos 3, ] JAR-OPS Ilmaliikennepalvelun käyttö Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilmaliikennepalvelua käytetään kaikilla lennoilla aina, kun sitä on saatavissa. JAR-OPS Helikopterilentopaikkojen hyväksyminen (Katso AMC OPS 3.220) Lentotoiminnan harjoittaja saa hyväksyä vain sellaisten helikopterilentopaikkojen käytön, jotka ovat kyseisen helikopterityypin ja lentotoiminnan lajin kannalta riittäviä. [Muutos 1, ] JAR-OPS Helikopterilentopaikan toimintaminimit (a) Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä kohdan JAR-OPS mukaisesti helikopterilentopaikan toimintaminimit jokaiselle lähtö-, määrä- ja varalentopaikalle, joka on hyväksytty käytettäväksi kohdan JAR-OPS mukaisesti. (b) Minimeissä on otettava huomioon kaikki viranomaisen vaatimat lisäykset määritettyihin arvoihin. (c) Tietyn lähestymis- ja laskumenetelmän minimejä voidaan käyttää, jos: (1) aiottua menetelmää varten tarvittavat lähestymiskarttaan merkityt maalaitteet ovat toiminnassa; D-1

54 JAR-OPS 3 Luku D (2) lähestymismenetelmää varten tarvittavat helikopterin järjestelmät toimivat; (3) helikopterin suoritusarvovaatimukset täyttyvät; ja (4) miehistöllä on tarvittava pätevyys. JAR-OPS Lähtö- ja lähestymismenetelmät (a) Lentotoiminnan harjoittajan on käytettävä lähtö- ja lähestymismenetelmiä, jos helikopterilentopaikan sijaintivaltio on ne määritellyt. (b) Sen estämättä, mitä edellä (a) kohdassa vaaditaan, ilma-aluksen päällikkö voi hyväksyä julkaistusta lähtö- tai tuloreitistä poikkeavan lennonjohtoselvityksen edellyttäen, että estevarakriteereitä noudatetaan ja toimintaolosuhteet otetaan täysin huomioon. Loppulähestyminen on lennettävä näkölähestymisenä tai vahvistetun mittarilähestymismenetelmän mukaisesti. (c) Lentotoiminnan harjoittaja voi ottaa käyttöön muita kuin edellä (a) kohdassa tarkoitettuja menetelmiä ainoastaan, jos niillä on helikopterilentopaikan sijaintivaltion hyväksyntä, milloin se vaaditaan, ja ne ovat viranomaista tyydyttäviä. JAR-OPS Melunvaimennusmenetelmät Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoonlähtö- ja laskumenetelmissä otetaan huomioon helikopterin meluvaikutuksen minimointi. JAR-OPS Reitit ja toiminta-alueet (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentotoimintaa harjoitetaan vain sellaisilla reiteillä tai alueilla, joilla: (1) maalaitteet ja -palvelut, mukaan lukien lentosääpalvelut, ovat aiotun toiminnan kannalta riittävät; (2) käytettäväksi aiotun helikopterin suoritusarvot ovat riittävät minimilentokorkeusvaatimusten noudattamiseen; (3) käytettäväksi aiotun helikopterin varustus täyttää suunnitellun lentotoiminnan vähimmäisvaatimukset; (4) tarvittavat kartat ja menetelmäkartat ovat saatavilla [JAR-OPS 3.135(a)(9)]; (5) kun helikopteria käytetään suoritusarvoluokan 3 mukaisesti, käytettävissä on paikkoja, joille on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku, paitsi jos helikopteri on hyväksytty JAR-OPS 3.005(e):n liitteen 1 mukaiseen toimintaan. (6) Kun helikopteria käytetään suoritusarvoluokan 3 mukaisesti rannikolla vesialueen kautta kulkevalla reitillä, toimintakäsikirjan osassa C on oltava menetelmät sen varmistamiseksi, että reitin etäisyys rantaviivasta (rannikkokäytävän leveys) ja helikopterin varustus vastaavat vallitsevia olosuhteita. [Katso IEM OPS 3.240(a)(6).] (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toiminnassa noudatetaan viranomaisen asettamia reittejä ja toiminta-alueita koskevia rajoituksia. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Toiminta alueilla, joita koskevat erityiset suunnistustarkkuusvaatimukset (Katso IEM OPS 3.243) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa ilman viranomaisen eri hyväksyntää (RNP/RNAV -hyväksyntä) käyttää helikopteria erikseen määritellyillä alueilla tai tietyn ilmatilan erikseen määritellyissä osissa, joita varten on alueellisten sopimusten perusteella asetettu suunnistustarkkuuden minimivaatimukset. [Katso myös JAR-OPS 3.865(c)(2).] [Muutos 1, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Minimilentokorkeuksien määrittäminen (Katso IEM OPS 3.250) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä kaikille lennettävän reitin osille minimilentokorkeudet ja niiden määritysmenetelmät, D-2

55 JAR-OPS 3 Luku D joilla varmistetaan vaadittava korkeusvara maastoon JAR-OPS 3:n lukujen F - I vaatimusten mukaisesti. (b) Minimilentokorkeuksien määritysmenetelmän on oltava viranomaisen hyväksymä. (c) Jos niiden valtioiden, joiden yli lennetään, vahvistamat minimilentokorkeudet ovat lentotoiminnan harjoittajan määräämiä korkeammat, pätevät korkeammat arvot. (d) Lentotoiminnan harjoittajan on minimilentokorkeuksia määrittäessään otettava huomioon seuraavat tekijät: (1) tarkkuus, jolla helikopterin sijainti voidaan määrittää; (2) käytettävien korkeusmittarien näytön todennäköiset epätarkkuudet; (3) maaston ominaisuudet (esim. äkilliset korkeusvaihtelut) niillä reiteillä tai alueilla, joilla lentotoimintaa harjoitetaan; (4) epäsuotuisiin sääolosuhteisiin joutumisen todennäköisyys (esim. voimakas turbulenssi ja laskevat ilmavirtaukset) sekä (5) ilmailukarttojen mahdolliset epätarkkuudet. (e) Edellä olevan (d) kohdan vaatimuksia täytettäessä on otettava huomioon: (1) vakioarvoista poikkeavan lämpötilan tai paineen vuoksi tehtävät korjaukset; (2) lennonjohdolliset vaatimukset; ja (3) suunniteltuun reittiin liittyvät odottamattomat tekijät. JAR-OPS Polttoainevaatimukset (Katso AMC OPS 3.255) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava lentojen suunnittelua ja lennon aikana tapahtuvaa uudelleensuunnittelua varten polttoainevaatimukset sen varmistamiseksi, että jokaisella lennolla on mukana riittävästi polttoainetta suunniteltua lentoa varten sekä varapolttoainetta suunnitellusta toiminnasta poikkeamisesta aiheutuvaan lisätarpeeseen. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentojen suunnittelu perustuu ainoastaan: (1) toimintakäsikirjassa oleviin tai siitä johdettuihin menetelmiin ja tietoihin tai ajan tasalla oleviin helikopterikohtaisiin tietoihin; ja (2) niihin toimintaolosuhteisiin, joissa lento suoritetaan, mukaan lukien: (i) helikopterin polttoaineenkulutusta koskevat realistiset tiedot; (ii) todennäköiset massat; (iii) odotettavissa olevat sääolosuhteet; sekä (iv) ilmaliikennepalvelun menetelmät ja rajoitukset. (c) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ennen lentoa tehtävään laskelmaan käytettävissä olevan polttoaineen tarpeesta sisältyvät: (1) rullauspolttoaine; (2) reittipolttoaine; (3) varapolttoaine, johon kuuluvat: (i) reittivarapolttoaine [katso IEM OPS 3.255(c)(3)(i)]; (ii)varalentopaikalle lentämiseen tarvittava polttoaine, jos määrävaralentopaikka vaaditaan (tämä ei estä lähtölentopaikan valitsemista määrävaralentopaikaksi); (iii) loppuvarapolttoaine; ja (iv) lisäpolttoaine, jos se on tarpeen lentotoiminnan lajin (esim. syrjäiset helikopterilentopaikat) vuoksi; (4) ylimääräinen polttoaine, jos ilmaaluksen päällikkö niin vaatii. (d) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lennon aikana tehtävään uuteen laskelmaan käytettävissä olevan polttoaineen tarpeesta silloin, kun lentoa on jatkettava D-3

56 JAR-OPS 3 Luku D muuta kuin alun perin suunniteltua reittiä tai toiselle määräpaikalle, sisältyvät: (1) jäljellä olevaan lentoon tarvittava reittipolttoaine; (2) varapolttoaine, johon kuuluvat: (i) reittivarapolttoaine; (ii) varalentopaikalle lentämiseen tarvittava polttoaine, jos määrävaralentopaikka vaaditaan (tämä ei estä lähtölentopaikan valitsemista määrävaralentopaikaksi); (iii) loppuvarapolttoaine; ja (iv) lisäpolttoaine, jos se on tarpeen lentotoiminnan lajin (esim. syrjäiset helikopterilentopaikat) vuoksi; (3) ylimääräinen polttoaine, jos ilmaaluksen päällikkö niin vaatii. JAR-OPS Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettaminen (Katso IEM OPS 3.260) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettamista varten. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei liikuntarajoitteisia henkilöitä sijoiteta ja etteivät tällaiset henkilöt asetu sellaisille paikoille, joilla ollessaan he saattaisivat: (1) haitata miehistön tehtävien suorittamista; (2) vaikeuttaa hätävarusteiden käyttöön saamista; tai (3) haitata helikopterin evakuointia hätätilanteessa. (c) Ilma-aluksen päällikölle on ilmoitettava helikopterissa kuljetettavista liikuntarajoitteisista henkilöistä. JAR-OPS Karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava helikopterin ja siinä olevien henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi menetelmät karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettamista varten, joiden pääsy maahan on kielletty. Ilmaaluksen päällikölle on ilmoitettava edellä tarkoitettujen henkilöiden kuljettamisesta. JAR-OPS Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen (Katso JAR-OPS 3.270, liite 1) (Katso AMC OPS 3.270) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että helikopteriin tuodaan ja matkustamoon otetaan ainoastaan sellaista käsimatkatavaraa ja rahtia, joka voidaan sijoittaa asianmukaisesti ja turvallisesti. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että kaikki helikopterissa oleva matkatavara ja rahti, joka voi paikaltaan siirtyessään aiheuttaa vammoja tai vahinkoa tai tukkia käytäviä ja uloskäyntejä, sijoitetaan niin, ettei se pääse liikkumaan. [Muutos 1, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Matkustajien sijoittaminen (Katso IEM OPS 3.280) [Katso JAR-OPS 3.280, ACJ N:o 1] [Katso JAR-OPS 3.280, ACJ N:o 2] Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että matkustajat sijoitetaan sellaisille paikoille, joilla he voivat mahdollisessa hätäevakuointitilanteessa parhaiten myötävaikuttaa helikopterin evakuointiin eivätkä ole sen esteenä. [, ] D-4

57 JAR-OPS 3 Luku D JAR-OPS Matkustajille annettavat turvallisuusohjeet Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (a) Yleistä (1) Matkustajille annetaan suulliset turvallisuusohjeet. Ohjeet voidaan antaa kokonaan tai osittain audiovisuaalisen esityksen avulla. (2) Matkustajien saatavilla on turvallisuusohjekortti, jossa esitetään kuvin niiden hätävarusteiden ja varauloskäyntien käyttö, joita matkustajat todennäköisesti käyttäisivät. (b) Ennen lentoonlähtöä (1) Matkustajille annetaan soveltuvin osin ohjeet seuraavista seikoista: (i) tupakointia koskevat määräykset; (ii)istuimen selkänojan on oltava pystyasennossa ja pöydän käännettynä pois; (iii) varauloskäyntien sijainti; (iv) lattian lähellä olevien poistumistiemerkintöjen sijainti ja käyttö; (iii) pelastusliivien, pelastuslauttojen ja pelastuspukujen sijainti ja käyttö, jos ne vaaditaan (JAR-OPS 3.825, ja 3.830). (c) Lentoonlähdön jälkeen (1) Matkustajia muistutetaan soveltuvin osin seuraavista seikoista: (i) tupakointia koskevat määräykset; (ii)istuin- ja/tai olkavöiden käyttö. (d) Ennen laskua (1) Matkustajia muistutetaan soveltuvin osin seuraavista seikoista: (i) tupakointia koskevat määräykset; (ii)istuin- ja/tai olkavöiden käyttö; (iii) istuimen selkänojan on oltava pystyasennossa ja pöydän käännettynä pois; (iv) käsimatkatavaroiden asettaminen takaisin sijoituspaikkaansa ja (v)kannettavien elektronisten laitteiden käytön rajoitukset. (e) Laskun jälkeen sijoittaminen; (v)käsimatkatavaroiden (1) Matkustajia muistutetaan seuraavista seikoista: (vi) kannettavien elektronisten laitteiden käytön rajoitukset ja sisältö. (vii) turvallisuusohjekortin sijainti ja (2) Matkustajille esitetään: (i) istuin- ja/tai olkavöiden käyttö sekä niiden kiinnittäminen ja avaaminen; (ii)happilaitteiden sijainti ja käyttö, jos ne vaaditaan (JAR-OPS ja JAR-OPS 3.775). Matkustajia on myös kehotettava sammuttamaan kaikki tupakointivälineet silloin, kun happea käytetään, ja (i) tupakointia koskevat määräykset; (ii)istuin- ja/tai olkavöiden käyttö. (f) Jos lennon aikana joudutaan hätätilanteeseen, matkustajia opastetaan toimimaan siten kuin kyseisessä tilanteessa on asianmukaista. JAR-OPS Lennon valmistelu (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaisesta aiotusta lennosta laaditaan operatiivinen lentosuunnitelma. (b) Ilma-aluksen päällikkö saa aloittaa lennon vasta varmistuttuaan siitä, että: (1) helikopteri on lentokelpoinen; D-5

58 JAR-OPS 3 Luku D (2) helikopteri on puuttuvien osien luettelon (Configuration Deviation List, CDL) mukainen; (3) kyseiselle lennolle JAR-OPS 3:n lukujen K ja L mukaan vaadittavat mittarit ja varusteet ovat käytettävissä; (4) mittarit ja varusteet ovat toimintakuntoisia, ellei minimivarusteluettelossa (MEL) toisin sallita; (5) lennon suoritukseen tarvittavat toimintakäsikirjan osat ovat käytettävissä; (6) ne asiakirjat, lisätiedot ja lomakkeet, jotka kohtien JAR-OPS ja JAR-OPS mukaan vaaditaan pidettävän mukana, ovat helikopterissa; (7) käytettävissä ovat ajan tasalla olevat kartat, menetelmäkartat ja niihin liittyvät asiakirjat tai vastaavat tiedot, jotka kattavat helikopterin aiotun käytön sekä kohtuudella odotettavissa olevat suunnitelmasta poikkeamiset; (8) suunniteltua lentoa varten tarvittavat maalaitteet ja -palvelut ovat käytettävissä ja riittävät; (9) toimintakäsikirjan määräyksiä polttoaine-, öljy- ja happivaatimuksista, alimmista turvallisista lentokorkeuksista, helikopterilentopaikan toimintaminimeistä ja käytettävissä olevista varalentopaikoista, milloin sellaisia vaaditaan, voidaan lennolla suunnitelman mukaan noudattaa; (10) kuorma on asianmukaisesti sijoitettu ja turvallisesti kiinnitetty; (11) helikopterin massa on lentoonlähdön alkaessa sellainen, että lento voidaan suorittaa JAR-OPS 3:n lukujen F - I vaatimusten mukaisesti, ja (12) edellä alakohdissa 9-11 tarkoitettujen lisäksi voidaan noudattaa mahdollisia muita toimintaa koskevia rajoituksia. JAR-OPS Helikopterilentopaikkojen valinta (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joilla määrä- ja varalentopaikat valitaan lentoa suunniteltaessa kohdan JAR- OPS mukaisesti. (b) Ilma-aluksen päällikön on valittava mittarisääolosuhteissa suoritettavaa lentoa varten lähtövaralentopaikka, joka sijaitsee enintään yhden tunnin lentoa normaalilla matkalentonopeudella vastaavalla etäisyydellä, ellei lähtölentopaikalle palaaminen ole sään vuoksi mahdollista. (c) Kun lento suoritetaan mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti tai VFR-lentona siten, että suunnistukseen käytetään muita keinoja kuin näkyviä kiintopisteitä, ilma-aluksen päällikön on ilmoitettava operatiivisessa lentosuunnitelmassa vähintään yksi varalentopaikka, paitsi jos: (1) määräpaikkana on rannikolla sijaitseva helikopterilentopaikka [katso AMC OPS 3.295(c)(1) ja IEM OPS 3.295(c)(1)]; tai (2) muulle maalla sijaitsevalle lentopaikalle suuntautuvan lennon kestoaika ja vallitsevat sääolosuhteet ovat sellaiset, että sinä ajankohtana, jolloin laskuun käytettäväksi aiotulle helikopterilentopaikalle arvioidaan saavuttavan, lähestyminen ja lasku voidaan suorittaa viranomaisen määrittelyn mukaisissa näkösääolosuhteissa, tai (3) se helikopterilentopaikka, jolle lasku aiotaan suorittaa, on syrjäinen, eikä varalentopaikkaa ole. Tällöin on määritettävä paluurajakohta (Point of No Return, PNR). (d) Lentotoiminnan harjoittajan on valittava kaksi määrävaralentopaikkaa, jos: (1) määrälentopaikkaa koskevat sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet eivät täytä käytettäviä suunnitteluminimejä; tai (2) määrälentopaikkaa varten ei ole saatavilla säätietoja. (e) Merialueella sijaitsevia varalentopaikkoja voidaan valita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät [katso AMC OPS 3.295(e) ja IEM OPS 3.295(e)]: D-6

59 JAR-OPS 3 Luku D (1) Merialueella sijaitsevaa varalentopaikkaa käytetään vasta paluurajakohdan (PNR) jälkeen. Ennen paluurajakohtaa on käytettävä maalla sijaitsevaa varalentopaikkaa. (2) Varalentopaikalle on voitava laskeutua yhden moottorin ollessa epäkunnossa. (3) Helikopterikannen käytettävissä olo on varmistettava. Yksittäisten helikopterikansien tai muiden laskupaikkojen mitat, varustus ja muut ominaisuudet sekä esteet on arvioitava sen selvittämiseksi, soveltuvatko ne varalentopaikoiksi sitä helikopterityyppiä varten, jota aiotaan käyttää. (4) Sääminimit on määritettävä ottaen huomioon säätietojen tarkkuus ja luotettavuus [katso IEM OPS 3.295(e)(4)]. (5) Minimivarusteluettelon (MEL) on katettava kyseisen lentotoiminnan vaatimukset. (6) Merialueella sijaitsevaa varalentopaikkaa ei saa valita, ellei lentotoiminnan harjoittaja ole julkaissut toimintakäsikirjassa sitä varten menetelmää, joka on viranomaisen hyväksymä. (f) Lentotoiminnan harjoittajan on mainittava vaaditut varalentopaikat operatiivisessa lentosuunnitelmassa. (a) Lähtövaralentopaikkojen suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa valita helikopterilentopaikkaa lähtövaralentopaikaksi, elleivät asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet, mukaan lukien lentopaikkakohtaiset ennusteet tai laskuennusteet, tai ne yhdessä osoita, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa lähtövaralentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät kohdan JAR-OPS mukaisesti määritetyt laskuminimit. Pilvikorkeus on otettava huomioon silloin, kun ainoat mahdolliset lähestymismenetelmät ovat ei-tarkkuuslähestyminen tai kiertolähestyminen. Lisäksi on otettava huomioon rajoitukset, jotka koskevat lentotoimintaa yhden moottorin ollessa epäkunnossa. (b) Määrälentopaikkojen ja määrävaralentopaikkojen suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja saa valita tietyn määrälentopaikan tai määrävaralentopaikan ainoastaan, jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet, mukaan lukien lentopaikkakohtaiset ennusteet tai laskuennusteet, tai ne yhdessä osoittavat, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa helikopterilentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät seuraavassa esitetyt suunnitteluminimit. (1) Ellei kohdasta JAR-OPS 3.295(e) muuta johdu, määrälentopaikan suunnitteluminimit ovat: (i) kiitotienäkyvyys (RVR) tai meteorologinen näkyvyys, jotka on määritetty kohdan JAR-OPS mukaisesti, ja (ii)ei-tarkkuuslähestymistä pilvikorkeus vähintään MDH:n tasolla. varten (2) Määrävaralentopaikkojen suunnitteluminimit: Taulukko 1: Määrävaralentopaikkojen suunnitteluminimit [Muutos 1, ; muutos 2, ] Lähestymismenetelmä Suunnitteluminimi JAR-OPS IFR-lentojen suunnitteluminimit Cat II ja III Cat I (Huom. 1) Cat I Ei-tarkkuuslähestyminen Huom. 1: Huom. 2: [Muutos 2, ] Pilvikorkeusvaatimukseen lisätään 200 ft; näkyvyysvaatimukseen lisätään 400m Ei-tarkkuuslähestyminen (Huom. 2); pilvikorkeusvaatimukseen lisätään 200 ft; näkyvyysvaatimukseen lisätään 400 m Kiitotienäkyvyys (RVR). Pilvikorkeuden on oltava vähintään MDH:n tasolla D-7

60 JAR-OPS 3 Luku D JAR-OPS ATS-lentosuunnitelman esittäminen (Katso AMC OPS 3.300) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentoa aloiteta ilman, että ATSlentosuunnitelma on esitetty tai riittävät tiedot jätetty etukäteen, tai annetaan mahdollisimman pian lentoonlähdön jälkeen, jotta hälytyspalvelu voidaan tarvittaessa käynnistää. JAR-OPS Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa helikopteriin, ollessa helikopterissa tai poistuessa siitä (Katso JAR-OPS 3.305, liite 1) (Katso IEM OPS 3.305) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei helikopterin polttoainetankkausta tai polttoaineen poistoa suoriteta matkustajien noustessa helikopteriin, ollessa helikopterissa tai poistuessa siitä silloin, kun käytetään lentobensiiniä tai laajajakeista polttoainetta (esim. Jet-B tai vastaava), tai kun tällaiset polttoainetyypit saattaisivat sekoittua. Muissa tapauksissa on ryhdyttävä tarvittaviin varotoimiin ja helikopterissa on oltava asianmukainen ja pätevä henkilöstö, joka on valmis aloittamaan helikopterin evakuoinnin ja johtamaan sitä mahdollisimman käytännöllisesti ja ripeästi. JAR-OPS Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto käytettäessä laajajakeista polttoainetta (Katso IEM OPS 3.307) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joita noudatetaan polttoainetankkauksessa ja polttoaineen poistossa käytettäessä laajajakeista polttoainetta (esim. Jet-B tai vastaava), jos se on tarpeen. [Muutos 1, ] JAR-OPS Miehistön jäsenten paikat (a) Ohjaamomiehistön jäsenet (1) Jokaisen ohjaamotehtäviin vaaditun ohjaamomiehistön jäsenen on oltava omalla paikallaan rullauksen, lentoonlähdön ja laskun aikana. (2) Kaikissa muissa lennon vaiheissa jokaisen tehtäviin vaaditun ohjaamomiehistön jäsenen on pysyttävä omalla paikallaan, ellei siltä poistuminen ole välttämätöntä lentotoimintaan liittyvien tehtävien tai fysiologisten tarpeiden vuoksi. Helikopterin ohjaimissa on kuitenkin aina oltava vähintään yksi ohjaaja, jolla on tarvittava pätevyys. (b) Matkustamomiehistön jäsenet. Vaadittujen matkustamomiehistön jäsenten on kaikissa helikopterin osissa, joissa on matkustajia, oltava määrätyillä paikoillaan rullauksen, lentoonlähdön ja laskun ajan sekä silloin, kun ilma-aluksen päällikkö katsoo sen olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi. [Katso IEM OPS (b).] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Istuimet sekä istuin- ja olkavyöt (a) Miehistön jäsenet (1) Jokaisen miehistön jäsenen on pidettävä kaikki käytettävissään olevat istuin- ja olkavyöt asianmukaisesti kiinnitettyinä rullauksen, lentoonlähdön ja laskun ajan sekä silloin, kun ilma-aluksen päällikkö katsoo sen olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi. (2) Lennon muiden vaiheiden aikana jokaisen ohjaamossa olevan ohjaamomiehistön jäsenen on pidettävä istuinvyönsä kiinnitettynä silloin, kun hän on omalla paikallaan. (b) Matkustajat (1) Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että jokainen helikopterissa oleva matkustaja on asettunut istuma- tai makuupaikalle ja kiinnittänyt istuinvyönsä ja mahdolliset olkavyönsä asianmukaisesti ennen lentoonlähtöä ja laskua, rullauksen ajaksi ja muulloin, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi. (2) Lentotoiminnan harjoittajan on hankittava tarvittava varustus ja ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että useampi kuin yksi henkilö on samalla istuimella ainoastaan määrätyillä paikoilla ja siten, että istuimella on yksi aikuinen ja yksi sylilapsi, joka on asianmukaisesti kiinnitetty ylimääräisellä turvavyölenkillä tai muulla kiinnityslaitteella D-8

61 JAR-OPS 3 Luku D JAR-OPS Matkustamon ja tarjoomon turvallisuuden varmistaminen (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joilla varmistetaan, että kaikki uloskäynnit ja poistumistiet ovat esteettömiä ennen rullausta, lentoonlähtöä ja laskua. (b) Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että kaikki varusteet ja matkatavarat on asianmukaisesti asetettu paikoilleen ja tarvittaessa kiinnitetty ennen lentoonlähtöä ja laskua sekä muulloin, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi. JAR-OPS Hätävarusteiden saatavuus Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että tarvittavat hätävarusteet ovat aina helposti saatavilla välittömästi käytettäviksi. JAR-OPS Tupakointi helikopterissa (a) Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, ettei kenenkään helikopterissa olevan sallita tupakoida: (1) silloin kun tupakoinnin kieltämisen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi; (2) helikopterin ollessa maassa, ellei tupakointia ole erikseen sallittu toimintakäsikirjassa määriteltyjen menettelytapojen mukaisesti; (3) merkittyjen tupakointialueiden ulkopuolella, käytävillä tai WC:ssä; (4) rahtitiloissa tai muilla alueilla, joilla kuljetetaan sellaista rahtia, jota ei ole pakattu itsestään palamattomiin säiliöihin tai peitetty itsestään palamattomalla kankaalla, ja (5) sellaisilla matkustamon alueilla, joilla parhaillaan käytetään happea. JAR-OPS Sääolosuhteet (a) IFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa: (1) aloittaa lentoonlähtöä eikä (2) ohittaa sitä kohtaa, josta alkaen muutettua lentosuunnitelmaa aiotaan noudattaa silloin, kun lentosuunnitelmaa on muutettu lennon aikana, ellei ole saatavilla tietoa, jonka mukaan kohdassa JAR-OPS tarkoitetulla määrälentopaikalla tai vaadituilla varalentopaikoilla odotettavissa olevat sääolosuhteet täyttävät kohdassa JAR-OPS vaaditut suunnitteluminimit. (b) VFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoonlähtöä, elleivät ajan tasalla olevat sääsanomat tai ajan tasalla olevat sääsanomat ja -ennusteet yhdessä osoita, että sääolosuhteet reitillä tai sillä reitin osalla, joka on tarkoitus lentää näkölentosääntöjen mukaisesti, ovat kyseisenä aikana sellaiset, että näiden sääntöjen noudattaminen on mahdollista. (c) IFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa jatkaa kohti suunniteltua määrälentopaikkaa, elleivät uusimmat saatavilla olevat tiedot osoita, että sääolosuhteet määrälentopaikalla tai vähintään yhdellä määrävaralentopaikalla, jos sellainen vaaditaan, ovat aiottuna saapumisajankohtana yhtä hyvät tai paremmat kuin edellä kohdassa (a) tarkoitetut lentopaikan toimintaminimit. (d) Helikopterikannelle tai maanpintaa korkeammalla sijaitsevalle helikopterilentopaikalle suuntautuvaa lentoa ei saa suorittaa, jos keskimääräiseksi tuulen nopeudeksi kyseisellä helikopterikannella tai lentopaikalla ilmoitetaan 60 solmua tai enemmän. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS [Jään ja muiden epäpuhtauksien huomioon ottaminen maassa] (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joita on noudatettava silloin, kun jäänesto ja jäänpoisto maassa sekä niihin liittyvät helikopterin tarkastukset ovat tarpeen. (b) Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoonlähtöä, jos helikopterin ulkopinnoilla on sellaisia epäpuhtauksia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti helikopterin suoritusarvoihin tai ohjattavuuteen, ellei lentokäsikirjassa toisin sallita. [ ] [Muutos 1, ; muutos 3, ] D-9

62 JAR-OPS 3 Luku D [JAR-OPS Jään ja muiden epäpuhtauksien huomioon ottaminen lennolla (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joita noudatetaan lennoilla odotettavissa olevissa ja todellisissa jäätävissä olosuhteissa, jos lentäminen tällaisissa olosuhteissa tulee kysymykseen. (Katso ACJ OPS ja JAR-OPS ) (b) Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoa eikä tarkoituksellisesti lentää odotettavissa oleviin tai todellisiin jäätäviin olosuhteisiin, ellei helikopteria ole hyväksytty ja varustettu lentämään tällaisissa olosuhteissa.] [, ] JAR-OPS Poltto- ja voiteluainemäärät Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoa, ellei hän ole vakuuttunut siitä, että helikopterissa on vähintään se määrä poltto- ja voiteluainetta, joka suunnitelman mukaan tarvitaan turvalliseen lentoon ottaen huomioon odotettavissa olevat lentotoimintaolosuhteet. JAR-OPS Lentoonlähtöolosuhteet Ennen lentoonlähdön aloittamista ilmaaluksen päällikön on varmistuttava siitä, että helikopterilentopaikan sääolosuhteet ja käytettäväksi aiotun loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueen (FATO) kunto ovat hänen saatavillaan olevien tietojen mukaan sellaiset, ettei niiden pitäisi olla turvallisen lentoonlähdön ja nousun esteenä. JAR-OPS Lentoonlähtöminimien noudattaminen Ennen lentoonlähdön aloittamista ilmaaluksen päällikön on varmistuttava siitä, että kiitotienäkyvyys tai näkyvyys sekä pilvikorkeus ovat helikopterin lentoonlähtösuunnassa yhtä hyvät tai paremmat kuin käytettävä minimi. JAR-OPS Minimilentokorkeudet (Katso IEM OPS 3.250) Ohjaava ohjaaja ei saa laskeutua määrättyjen minimilentokorkeuksien alapuolelle, ellei se ole välttämätöntä lentoonlähdön tai laskun vuoksi tai ellei käytetä viranomaisen hyväksymiä menetelmiä. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, ettei kaupallisen ilmakuljetuksen aikana jäljitellä poikkeus-, häiriö- tai hätätilanteita, jotka edellyttävät tavallisuudesta poikkeavien tai hätämenetelmien noudattamista kokonaan tai osittain, eikä jäljitellä mittarisääolosuhteita keinotekoisesti. JAR-OPS Polttoainemäärän seuranta lennon aikana (Katso JAR-OPS 3.375, liite 1) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmä sen varmistamiseksi, että polttoainemäärän tarkistukset suoritetaan ja polttoaineenkulutusta seurataan lennon aikana. (b) Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, ettei käytettävissä oleva polttoainemäärä ole lennon aikana pienempi kuin se määrä, joka tarvitaan sellaiselle helikopterilentopaikalle pääsemiseen, jolle lasku voidaan suorittaa turvallisesti niin, että loppuvarapolttoaine jää vielä jäljelle. (c) Ilma-aluksen päällikön on annettava hätäilmoitus, jos helikopterissa käytettävissä olevan polttoaineen määrä on pienempi kuin loppuvarapolttoaine. JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Lisähapen käyttö Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että helikopterin turvallisen käytön kannalta oleellisiin tehtäviin osallistuvat ohjaamomiehistön jäsenet käyttävät jatkuvasti lisähappea aina matkustamon painekorkeuden ollessa yli jalkaa pidempään kuin 30 minuutin ajan, ja aina silloin, kun matkustamon painekorkeus on yli jalkaa. JAR-OPS Tyhjä D-10

63 JAR-OPS 3 Luku D JAR-OPS Maan läheisyyden havaitseminen Jos ohjaamomiehistön jäsen tai maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (GPWS) havaitsee helikopterin olevan liian lähellä maata, ilma-aluksen päällikön tai ohjaajan, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, on varmistettava, että turvallisten lentoolosuhteiden palauttamiseksi ryhdytään välittömästi korjaaviin toimiin. [Muutos 1, ] [JAR-OPS Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavan järjestelmän (ACAS) käyttö (Katso ACJ OPS 3.398) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että ACAS-järjestelmän ollessa asennettu ja toimintakuntoinen lennon aikana käytetään sellaista laitteen moodia, jossa on mahdollista saada liikenneilmoituksia (Traffic Advisory, TA). (b) Lentotoiminnan harjoittajien, jotka käyttävät ACAS-järjestelmällä varustettuja ilma-aluksia, on laadittava koulutusta ja käyttöä koskevat standardit ennen kuin miehistöjen sallitaan käyttävän ACAS-järjestelmää.] [, ] JAR-OPS Lähestymis- ja laskuolosuhteet (Katso IEM OPS 3.400) Ennen lähestymisen aloittamista laskua varten ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että helikopterilentopaikan sääolosuhteet ja käytettäväksi aiotun loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueen (FATO) kunto ovat hänen saatavillaan olevien tietojen mukaan sellaiset, ettei niiden pitäisi olla turvallisen lähestymisen, laskun tai keskeytetyn lähestymisen esteenä toimintakäsikirjan suoritusarvotiedot huomioon ottaen. JAR-OPS Lähestymisen aloittaminen ja jatkaminen voi aloittaa mittarilähestymisen ilmoitetusta kiitotie- tai meteorologisesta näkyvyydestä riippumatta, mutta lähestymistä ei saa jatkaa ulkomerkkiä tai sitä vastaavaa kohtaa pidemmälle, jos ilmoitettu kiitotie- tai meteorologinen näkyvyys on käytettävää minimiä huonompi. [Katso IEM OPS 3.405(a).] (b) Mikäli kiitotienäkyvyyttä ei ole saatavilla, RVR-arvo voidaan johtaa ilmoitetusta näkyvyydestä JAR-OPS 3.430:n liitteen 1 kohdan (h) mukaisesti. (c) Mikäli ilmoitettu kiitotie- tai meteorologinen näkyvyys huononee alle käytettävän minimin sen jälkeen, kun ulkomerkki tai sitä vastaava kohta on ohitettu edellä olevan (a) kohdan mukaisesti, lähestymistä voidaan jatkaa ratkaisukorkeuteen (DA/H) tai minimilaskeutumiskorkeuteen (MDA/H) asti. (d) Jos ulkomerkkiä tai sitä vastaavaa kohtaa ei ole, ilma-aluksen päällikön tai ohjaajan, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, on päätettävä lähestymisen jatkamisesta tai keskeyttämisestä ennen laskeutumista loppulähestymissegmentissä 1000 jalan alapuolelle lentopaikan korkeustasosta mitattuna. [Jos minimilaskeutumiskorkeus (MDA/H) on vähintään 1000 jalkaa lentopaikan korkeustasosta mitattuna, lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä jokaista lähestymismenetelmää varten korkeus, jonka alapuolelle lähestymistä ei saa jatkaa, jos kiitotie- tai meteorologinen näkyvyys on käytettävää minimiä huonompi.] (e) Lähestymistä voidaan jatkaa ratkaisukorkeuden tai minimilaskeutumiskorkeuden alapuolelle ja lasku voidaan suorittaa, jos ratkaisukorkeudessa tai minimilaskeutumiskorkeudessa saadaan näkyviin riittävästi ulkoisia vertailukohtia ja näköyhteys säilyy. [Muutos 1, ; muutos 3, ] JAR-OPS Tyhjä [Muutos 2, ] JAR-OPS Matkapäiväkirja Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että matkapäiväkirja täytetään. (a) Ilma-aluksen päällikkö tai ohjaaja, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, D-11

64 JAR-OPS 3 Luku D JAR-OPS Poikkeamailmoitukset [(a) Määritelmät (1) Vaaratilanne. Lentotoimintaan liittyvä muu tapahtuma kuin onnettomuus, joka vaikuttaa tai voisi vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen. (2) Vakava vaaratilanne. Vaaratilanne, johon liittyneet seikat viittaavat siihen, että onnettomuus oli vähällä tapahtua. (3) Onnettomuus. Lentotoimintaan liittyvä tapahtuma, joka sattuu aikana, joka alkaa ensimmäisen lennolle aikovan henkilön noustessa helikopteriin ja päättyy, kun kaikki henkilöt ovat poistuneet siitä, ja jossa: (i) henkilö saa kuolemaan johtavia tai vakavia vammoja sen vuoksi, että hän on: (A) ollut helikopterissa; (B) joutunut suoraan kosketukseen helikopterin jonkin osan kanssa, mukaan lukien helikopterista irronneet osat, tai (C) joutunut suoraan alttiiksi moottorin suihkuvirtaukselle tai roottorin alasvirtaukselle, lukuun ottamatta tapauksia, joissa vammat ovat luonnollisten syiden aiheuttamia, itse aiheutettuja tai muiden henkilöiden aiheuttamia, tai kun vammat ovat aiheutuneet matkustajille ja miehistölle tarkoitettujen alueiden ulkopuolelle piiloutuneille salamatkustajille; tai (ii) helikopteri vaurioituu tai saa rakenteellisen vian, joka vaikuttaa haitallisesti sen rakenteelliseen lujuuteen, suoritusarvoihin tai lento-ominaisuuksiin ja vaatisi normaalisti suurehkon korjauksen tai viallisen laitteen tai osan vaihtamisen. Näihin vaurioihin ei kuitenkaan lueta moottorivikoja ja vaurioita, jotka rajoittuvat moottoriin, sen suojuksiin tai lisälaitteisiin, antenneihin, renkaisiin, jarruihin tai muotolevyihin, eikä helikopterin pintalevyjen pieniä lommoja tai reikiä; tai (iii) helikopteri on kadonnut tai täysin luoksepääsemättömissä. (b) Vaaratilanteiden ilmoittaminen. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava vaaratilanteiden ilmoitusmenetelmät, joissa otetaan huomioon seuraavissa alakohdissa määritellyt velvollisuudet ja jäljempänä kohdassa (d) kuvatut erityistapaukset. (1) Miehistön jäsenten velvollisuudesta ilmoittaa tapauksista, joissa toiminnan turvallisuus vaarantui tai olisi saattanut vaarantua, määrätään kohdassa JAR-OPS 3.085(b). (2) Ilma-aluksen päällikön tai lentotoiminnan harjoittajan on tehtävä viranomaiselle ilmoitus kaikista tapauksista, joissa toiminnan turvallisuus vaarantui tai olisi saattanut vaarantua. (3) Ilmoitus on jätettävä 72 tunnin kuluessa siitä, kun vaaratilanne havaittiin, ellei tämä ole poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. (4) Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että helikopterin tekniseen matkapäiväkirjaan merkitään kaikki tiedossa olevat ja epäillyt tekniset viat ja teknisten rajoitusten ylitykset, jotka sattuivat hänen ollessaan vastuussa lennosta. Jos vika tai teknisten rajoitusten ylitys vaaransi tai olisi saattanut vaarantaa toiminnan turvallisuuden, ilma-aluksen päällikön on lisäksi ryhdyttävä toimenpiteisiin ilmoituksen tekemiseksi viranomaiselle edellä olevan alakohdan (b)(2) mukaisesti. (5) Kun kyseessä on edellä olevien alakohtien (b)(1), (b)(2) ja (b)(3) mukaisesti ilmoitettu vaaratilanne, joka johtui helikopterin, sen varusteen tai maalaitteiden häiriöstä tai joka vaikuttaa tai saattaisi vaikuttaa haitallisesti helikopterin jatkuvaan lentokelpoisuuteen, lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava asiasta myös helikopterin suunnitteluorganisaatiolle tai valmistajalle, tai tarvittaessa sen jatkuvasta lentokelpoisuudesta vastaavalle organisaatiolle, samanaikaisesti kun ilmoitus tehdään viranomaiselle. (c) Onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden ilmoittaminen. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden ilmoitusmenetelmät, joissa otetaan huomioon seuraavissa alakohdissa määritellyt velvollisuudet ja jäljempänä kohdassa (d) kuvatut erityistapaukset D-12

65 JAR-OPS 3 Luku D (1) Ilma-aluksen päällikön on ilmoitettava lentotoiminnan harjoittajalle kaikista onnettomuuksista ja vakavista vaaratilanteista, jotka sattuivat hänen ollessaan vastuussa lennosta. Jos ilma-aluksen päällikkö ei pysty tekemään tällaista ilmoitusta, ilmoitusvelvollisuus siirtyy muille toimintakykyisille miehistön jäsenille siinä järjestyksessä, jonka lentotoiminnan harjoittaja on määrännyt päällikkyyden siirtoa varten. (2) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että onnettomuudesta tai vakavasta vaaratilanteesta ilmoitetaan lentotoiminnan harjoittajan valtion viranomaiselle, lähimmälle asianomaiselle viranomaiselle (mikäli tämä ei ole sama kuin lentotoiminnan harjoittajan valtion viranomainen) ja kaikille muille organisaatioille, joille lentotoiminnan harjoittajan valtion vaatimusten mukaan on ilmoitettava. Ilmoitus on tehtävä nopeimmalla mahdollisella tavalla. Kun kyseessä on onnettomuus, ilmoitus on tehtävä ennen helikopterin siirtämistä, ellei tämä ole poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. (3) Ilma-aluksen päällikön tai lentotoiminnan harjoittajan on tehtävä ilmoitus lentotoiminnan harjoittajan valtion viranomaiselle 72 tunnin kuluessa siitä, kun onnettomuus tai vakava vaaratilanne tapahtui. (d) Erityiset ilmoitukset. Seuraavien alakohtien mukaiset poikkeukselliset tapahtumat edellyttävät erityisiä ilmoitusmenettelyjä. (1) Yhteentörmäysvaarat ja ilmaliikennepalvelun häiriöt. Ilma-aluksen päällikön on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle ilmaliikennepalveluelimelle vaaratilanteesta ja kerrottava aikomuksestaan tehdä vaaratilanneilmoitus lennon päätyttyä, kun helikopteri on lennon aikana ollut vaarassa seuraavista syistä: (i) yhteentörmäysvaara minkä tahansa lentävän laitteen kanssa; (ii) virheelliset lennonjohtomenetelmät tai niiden menetelmien noudattamatta jättäminen, joita ilmaliikennepalvelun tai ohjaamomiehistön olisi pitänyt noudattaa; häiriö. (iii) ilmaliikennepalvelun laitteiden Lisäksi ilma-aluksen päällikön on ilmoitettava vaaratilanteesta viranomaiselle. (2) ACAS-järjestelmän antama väistöohje (Resolution Advisory). Ilma-aluksen päällikön on ilmoitettava asianomaiselle ilmaliikennepalveluelimelle ja tehtävä viranomaiselle ACAS-ilmoitus, kun helikopteri on lennon aikana tehnyt väistöliikkeen yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavan järjestelmän (ACAS) antaman väistöohjeen vuoksi. (3) Lintutörmäykset ja lintujen aiheuttamat vaaratilanteet (i) Ilma-aluksen päällikön on viipymättä ilmoitettava paikalliselle ilmaliikennepalveluelimelle, kun havaitaan vaara törmätä lintuihin. (ii) Jos ilma-aluksen päällikkö tietää lintutörmäyksen tapahtuneen, hänen on tehtävä laskun jälkeen kirjallinen ilmoitus viranomaiselle aina, kun hänen vastuullaan oleva helikopteri on törmännyt lintuun ja siitä on aiheutunut helikopterille merkittävä vaurio tai jonkin tärkeän toiminnon menetys tai häiriö. Jos lintutörmäys havaitaan silloin, kun ilmaaluksen päällikkö ei ole paikalla, lentotoiminnan harjoittaja vastaa ilmoituksen tekemisestä. (4) Hätätilanteet lennon aikana vaarallisia aineita kuljetettaessa. Jos lennon aikana joudutaan hätätilanteeseen, ilma-aluksen päällikön on tilanteen salliessa ilmoitettava asianomaiselle ilmaliikennepalveluelimelle helikopterissa olevista vaarallisista aineista. Jos tapaus liittyy vaarallisten aineiden kuljetukseen, ilma-aluksen päällikön on laskun jälkeen noudatettava myös kohdan JAR-OPS ilmoitusvaatimuksia. (5) Laiton puuttuminen lentoon. Kun helikopterissa on tapahtunut laiton puuttuminen lentoon, ilma-aluksen päällikön, tai hänen ollessaan estyneenä lentotoiminnan harjoittajan, on tehtävä siitä mahdollisimman pian ilmoitus paikalliselle viranomaiselle ja lentotoiminnan harjoittajan valtion viranomaiselle. (Katso myös JAR-OPS ) (6) Vaaralliset olosuhteet. Ilma-aluksen päällikön on ilmoitettava asianomaiselle ilmaliikennepalveluelimelle mahdollisimman pian aina, kun lennon aikana ilmenee mahdollisesti vaarallisia olosuhteita tai muita tekijöitä, kuten maa- tai suunnistuslaitteiden häiriö, vaarallinen sääilmiö tai vulkaaninen tuhkapilvi.] [Muutos 2, ; muutos 3, ] [ ] D-13

66 JAR-OPS 3 Luku D JAR-OPS 3.270, liite 1 Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen (a) Lentotoiminnan harjoittajan laatimissa menetelmissä sen varmistamiseksi, että käsimatkatavarat ja rahti sijoitetaan asianmukaisesti ja turvallisesti, on otettava huomioon seuraavat seikat: (1) jokainen matkustamossa kuljetettava tavara on sijoitettava sellaiseen paikkaan, jossa se pysyy paikoillaan; (2) säilytystiloihin tai niiden läheisyyteen merkittyjä massarajoituksia ei saa ylittää; (3) istuimien alla olevia säilytystiloja saa käyttää ainoastaan, jos istuimessa on matkatavaran liikkumista rajoittava tanko ja tavara on kooltaan sellainen, että se pysyy kyseisen varusteen avulla riittävän hyvin paikoillaan; (4) tavaroita ei saa sijoittaa WC:hen eikä sellaisia väliseiniä vasten, jotka eivät estä niiden liikkumista eteen, sivulle tai ylöspäin ja ellei väliseinissä ole kylttiä, jossa ilmoitetaan suurin massa, joka voidaan sijoittaa kyseiseen paikkaan; (5) lokeroihin sijoitettavat matkatavarat ja rahti eivät saa olla niin suuria, että ne estävät lukollisten ovien pitävän sulkeutumisen; (6) matkatavaraa ja rahtia ei saa sijoittaa paikkaan, jossa se voi estää hätävarusteiden käyttöön saamisen; (7) ennen lentoonlähtöä ja laskua sekä aina, kun turvavöiden kiinnittämisen merkkivalot sytytetään tai muutoin niin määrätään, on tarkastamalla varmistettava, ettei matkatavaraa ole sijoitettuna paikkoihin, joissa se voisi lennon vaiheen mukaan joko estää helikopterin evakuoinnin tai aiheuttaa vammoja pudotessaan tai muutoin liikkuessaan. [Muutos 1, ] D-14

67 JAR-OPS 3 Luku D JAR-OPS 3.305, liite 1 Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa helikopteriin, ollessa helikopterissa tai poistuessa siitä (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava toimintamenetelmät, joita noudatetaan silloin, kun polttoainetta tankataan tai poistetaan matkustajien ollessa helikopterissa, sekä roottorit pysäytettyinä että niiden pyöriessä, sen varmistamiseksi, että seuraavat varotoimet suoritetaan: (1) sen puolen ovet, jolta helikopteri tankataan, on pidettävä suljettuina; (2) toisen puolen ovet on pidettävä auki, jos se on sääolosuhteiden vuoksi mahdollista; (3) riittävät palontorjuntavälineet on sijoitettava siten, että ne ovat tulipalon syttyessä heti saatavilla; (4) riittävä määrä henkilöstöä on oltava heti käytettävissä siirtämään matkustajat pois helikopterin luota tulipalon syttyessä; (5) helikopterissa on oltava riittävästi pätevää henkilöstöä, joka on heti valmiina suorittamaan hätäevakuoinnin; (6) jos helikopterin sisätiloissa havaitaan polttoainehöyryä tai polttoainetankkauksen tai polttoaineen poiston aikana ilmenee muu vaaratilanne, toiminta on lopetettava välittömästi; (7) hätäevakuointiin käytettäväksi aiottujen uloskäyntien alla oleva maa-alue sekä pelastusliukumäkien avautumisalueet on pidettävä tyhjinä, ja (8) on varauduttava turvallisen ja nopean evakuoinnin suorittamiseen D-15

68 JAR-OPS 3 Luku D JAR-OPS 3.375, liite 1 Polttoainemäärän seuranta lennon aikana (a) Lennon aikana tehtävät polttoainemäärän tarkistukset (1) Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että polttoainemäärä tarkistetaan lennon aikana säännöllisin väliajoin. Jäljellä olevan polttoaineen määrä on merkittävä muistiin ja: (i) verrattava todellista polttoaineenkulutusta suunniteltuun kulutukseen; (ii)tarkistettava, että jäljellä oleva polttoaine riittää lennon loppuun suorittamiseen, ja (iii) määritettävä polttoainemäärä, jonka arvioidaan olevan jäljellä määräpaikkaan saavuttaessa. (2) Asiaankuuluvat polttoainetiedot on merkittävä muistiin. (c) Jos polttoainemäärän tarkistuksessa sellaisella lennolla, joka on suunniteltu AMC OPS 3.255:n kohdan 3 mukaisesti syrjäiselle määrälentopaikalle, ilmenee, että viimeisessä paikassa, josta voidaan lentää varalentopaikalle, jäljellä oleva arvioitu polttoainemäärä on pienempi kuin seuraavien summa: (1) kohdan JAR-OPS 3.295(b) mukaisesti valitulle varalentopaikalle lentämiseen tarvittava polttoaine; (2) reittivarapolttoaine ja (3) loppuvarapolttoaine, ilma-aluksen päällikön on: (4) lennettävä varalentopaikalle tai (5) jatkettava määrälentopaikalle, jos maalla sijaitsevalla määrälentopaikalla on käytettävissä kaksi erillistä soveltuvaa kosketuskohta- ja lentoonlähtöaluetta ja siellä odotettavissa olevat sääolosuhteet täyttävät kohdassa JAR-OPS 3.340(a)(2) vaaditut suunnitteluminimit. (b) Polttoainemäärän seuranta lennon aikana (1) Jos lennon aikana tehtävässä polttoainemäärän tarkistuksessa ilmenee, että se polttoainemäärä, jonka arvioidaan olevan jäljellä määräpaikkaan saavuttaessa, on pienempi kuin varalentopaikalle lentämiseen tarvittava polttoainemäärä ja loppuvarapolttoaine yhteensä, ilma-aluksen päällikön on: (i) lennettävä varalentopaikalle tai (ii) muutettava lentosuunnitelmaa noudattaen kohtaa JAR-OPS 3.295(d)(1), ellei hän pidä turvallisempana jatkaa lentoa määrälentopaikalle, jos seuraava edellytys täyttyy: (2) mikäli maalla sijaitsevalla määrälentopaikalla on käytettävissä kaksi erillistä soveltuvaa kosketuskohta- ja lentoonlähtöaluetta ja määrälentopaikan sääolosuhteet täyttävät kohdan JAR-OPS 3.340(a)(2) vaatimukset, ilma-aluksen päällikkö voi sallia varalentopaikalle lentämiseen tarvittavan polttoaineen käytön ennen laskua määrälentopaikalle D-16

69 JAR-OPS 3 Luku E LUKU E - LENTOTOIMINTA ERI SÄÄOLOSUHTEISSA Huom: Aina, kun tässä luvussa vaaditaan käytettävän lentosimulaattoria tai muuta synteettistä koulutuslaitetta, sen on oltava hyväksytty JAR-STD:n vaatimusten mukaisesti. JAR-OPS Helikopterilentopaikan toimintaminimit - Yleistä (Katso JAR-OPS 3.430, liite 1) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä jokaista käytettäväksi aiottua helikopterilentopaikkaa varten toimintaminimit, jotka eivät saa olla liitteessä 1 mainittuja arvoja pienemmät. Minimien määritysmenetelmän on oltava viranomaista tyydyttävä. Lentotoiminnan harjoittajan minimit eivät saa olla pienempiä kuin ne, jotka helikopterilentopaikan sijaintivaltio on vahvistanut kyseistä lentopaikkaa varten, ellei asianomainen valtio ole tätä erikseen hyväksynyt. Huom: Edellä sanotusta poiketen minimien laskeminen ennalta suunnittelematonta varalentopaikkaa varten lennon aikana on sallittua, jos se tapahtuu viranomaista tyydyttävän menetelmän mukaisesti. (b) Määrittäessään helikopterilentopaikan minimejä tiettyä toimintaa varten lentotoiminnan harjoittajan on otettava täysin huomioon: (1) helikopterin tyyppi, suoritusarvot ja lento-ominaisuudet; (2) ohjaamomiehistön kokoonpano, pätevyys ja kokemus; (3) niiden loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueiden (FATO) tai kiitoteiden mitat ja ominaisuudet, jotka voidaan valita käytettäviksi; (4) käytettävissä olevien visuaalisten ja muiden maalaitteiden riittävyys ja toimivuus [katso AMC OPS 3.430(b)(4)]; (5) helikopterissa olevat laitteet, joita käytetään suunnistukseen tai lentoradan hallintaan lentoonlähdön, lähestymisen, loppuloivennuksen, leijunnan, laskun, laskukiidon ja keskeytetyn lähestymisen aikana; (6) esteet sekä tarvittava estevara niillä lähestymiseen, keskeytettyyn lähestymiseen ja nousuun käytettävillä alueilla, joita tarvitaan varamenetelmien noudattamiseen; (7) estevarakorkeus mittarilähestymismenetelmiä varten; ja (8) sääolosuhteiden määritys- ja ilmoituskeinot. JAR-OPS Määritelmät (a) Niiden tässä luvussa käytettävien termien, joita ei ole määritelty JAR-1:ssä, merkitykset ovat seuraavat: Käänt.huom: Määritelmät esitetään suomenkielisen termin mukaisessa aakkosjärjestyksessä, ja kohtien numerointi poikkeaa tältä osin alkuperäistekstistä. (1) Huonon näkyvyyden lentoonlähtö (Low Visibility Take-Off, LVTO). Lentoonlähtö silloin, kun kiitotienäkyvyys (RVR) on alle 400 metriä. (2) Huonon näkyvyyden toimintamenetelmät (Low Visibility Procedures, LVP). Menetelmät, joita helikopterilentopaikalla noudatetaan lentotoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi kategorian II ja III lähestymisten ja huonon näkyvyyden lentoonlähtöjen aikana. (3) Kiertolähestyminen (Circling). Mittarilähestymisen näkölento-osuus, jonka tarkoituksena on saada ilma-alus sopivaan asemaan laskua varten silloin, kun suoraa lähestymistä ei voida käyttää. (4) Loppulähestymis- ja lentoonlähtöalue (Final Approach and Take-Off area, FATO). Määritetty alue, jonka yli lähestymisen loppuvaihe suoritetaan päättyen leijuntaan tai laskuun ja jolta lentoonlähtömenetelmä aloitetaan. Jos loppulähestymis- ja lentoonlähtöaluetta käyttävät suoritusarvoluokan 1 mukaisesti käytettävät helikopterit, siihen sisältyy myös lentoonlähdön keskeyttämiseen käytettävissä oleva alue E-1 Muutos 2

70 JAR-OPS 3 Luku E (5) Näkölähestyminen (Visual approach). Lähestyminen IFR-lennolla, kun mittarilähestymismenetelmää tai osaa siitä ei suoriteta ja lähestyminen tapahtuu näköyhteydessä maahan. [(6) Pilven alaraja (Cloud base). Alimman havaitun tai ennustetun pilven alarajan korkeus lentopaikan, helikopterilentopaikan tai määritellyn toiminta-alueen läheisyydessä. Pilven alarajan korkeus mitataan yleensä lentopaikan korkeustasosta. Kun toimitaan merialueella sijaitsevilta lentopaikoilta, se mitataan kuitenkin keskimääräisestä merenpinnasta.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Yleiset toimintasäännöt (Katso JAR-OPS 3.440, liite 1) (a) Lentotoiminnan harjoittaja saa harjoittaa kategorian II tai III toimintaa ainoastaan, jos: (1) kaikki siihen käytettävät helikopterit on hyväksytty lentotoimintaan alle 200 jalan ratkaisukorkeutta käyttäen tai ilman ratkaisukorkeutta ja varustettu JAR-AWO:n tai vastaavan viranomaista tyydyttävän vaatimuksen mukaisesti; (2) laaditaan ja pidetään yllä asianmukainen järjestelmä, johon kirjataan lähestymisten ja/tai automaattilaskujen onnistumiset ja epäonnistumiset lentotoiminnan yleisen turvallisuuden seurantaa varten; (3) viranomainen on hyväksynyt toiminnan; (4) ohjaamomiehistöön kuuluu vähintään kaksi ohjaajaa; ja (5) ratkaisukorkeus määritetään radiokorkeusmittarin avulla. (b) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa ilman viranomaisen erillistä hyväksyntää suorittaa huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä kiitotienäkyvyyden ollessa alle 150 metriä. JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Helikopterilentopaikat (a) Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää helikopterilentopaikkaa kategorian II tai III toimintaan ainoastaan, jos lentopaikan sijaintivaltio on hyväksynyt sen käytettäväksi tällaiseen toimintaan. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on tarkistettava, että huonon näkyvyyden toimintamenetelmät on laadittu ja niitä noudatetaan niillä helikopterilentopaikoilla, joilla huonon näkyvyyden lentotoimintaa aiotaan harjoittaa. JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset (Katso JAR-OPS 3.450, liite 1) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on ennen huonon näkyvyyden lentoonlähtöjen tai kategorian II tai III toiminnan aloittamista varmistettava, että: (1) jokainen ohjaamomiehistön jäsen: (i) täyttää liitteen 1 koulutus- ja tarkastuslentovaatimukset ja on saanut simulaattorikoulutuksen lentotoimintaan, jossa käytetään pienimpiä lentotoiminnan harjoittajan kategoria II/III -hyväksynnän mukaisia kiitotienäkyvyys- ja ratkaisukorkeusarvoja; ja (ii)täyttää liitteen 1 mukaiset kelpoisuusvaatimukset; (2) koulutus ja tarkastuslennot suoritetaan viranomaisen hyväksymän ja toimintakäsikirjaan sisältyvän yksityiskohtaisen koulutusohjelman mukaisesti. Tämä koulutus on annettava JAR-OPS 3:n luvussa N vaaditun koulutuksen lisäksi; ja (3) ohjaamomiehistöllä on kyseiseen lentotoimintaan ja helikopterityyppiin tarvittava kelpoisuus E-2 Muutos 2

71 JAR-OPS 3 Luku E JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Menetelmät (LVP) (Katso JAR-OPS 3.455, liite 1) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava huonon näkyvyyden lentoonlähdöissä ja kategorian II ja III toiminnassa noudatettavat menetelmät ja ohjeet. Menetelmien on sisällyttävä toimintakäsikirjaan ja niissä on määriteltävä ohjaamomiehistön jäsenten tehtävät rullauksen, lentoonlähdön, lähestymisen, loppuloivennuksen, leijunnan, laskun ja keskeytetyn lähestymisen aikana. (b) Ilma-aluksen päällikön on ennen huonon näkyvyyden lentoonlähdön tai kategorian II tai III lähestymisen aloittamista varmistuttava siitä, että: (1) visuaalisten ja muiden laitteiden taso on riittävä; (2) huonon näkyvyyden toimintamenetelmät ovat ilmaliikennepalvelulta saadun tiedon mukaan voimassa; ja (3) ohjaamomiehistön jäsenillä on tarvittava kelpoisuus, jos suoritetaan lentoonlähtö kiitotienäkyvyyden ollessa alle 150 metriä tai kategorian II tai III lähestyminen. (1) VFR-lennot suoritetaan näkölentosääntöjen sekä JAR-OPS 3.465:n liitteessä 1 olevan taulukon mukaisesti; (2) ellei alla olevista alakohdista (3) ja (4) muuta johdu, helikoptereilla lennetään [ ] päivänvalossa vähintään 1500 metrin ja yöllä vähintään 5 kilometrin lentonäkyvyydessä. Lentonäkyvyys saa huonontua päivänvalossa lyhyiksi ajoiksi 800 metriin maan ollessa näkyvissä, jos helikopteria lennetään sellaisella nopeudella, jolla on riittävä mahdollisuus muun liikenteen ja esteiden havaitsemiseen ajoissa törmäyksen välttämiseksi [(katso ACJ OPS 3.465)]. Lennot matalalla veden yllä niin, ettei maata ole näkyvissä, voidaan suorittaa näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti päivällä vain silloin, kun pilvikorkeus on yli 600 jalkaa, ja yöllä vain silloin, kun pilvikorkeus on yli 1200 jalkaa; (3) kun lennetään ilmatilaluokassa G helikopterikannelta toiselle ja veden yllä lennettävä osuus on alle 10 meripeninkulmaa, VFR-lennot suoritetaan JAR-OPS 3.465:n liitteen 2 mukaisesti; ja (4) [erityis-vfr-lennoilla noudatetaan voimassa olevia valtio- tai aluekohtaisia minimejä.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Vähimmäisvarustus (a) Lentotoiminnan harjoittajan on mainittava toimintakäsikirjassa se vähimmäisvarustus, jonka on lentokäsikirjan tai muun hyväksytyn asiakirjan mukaan oltava toimintakunnossa, kun huonon näkyvyyden lentoonlähtö tai kategorian II tai III lähestyminen aloitetaan. (b) Ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että helikopterin ja sen tarvittavien järjestelmien kunto on kyseistä toimintaa varten asianmukainen. JAR-OPS VFR-toimintaminimit (Katso JAR-OPS 3.465, liitteet 1 ja 2) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: E-3 Muutos 2

72 JAR-OPS 3 Luku E JAR-OPS 3.430, liite 1 Helikopterilentopaikan toimintaminimit (Katso IEM, JAR-OPS 3.430, liite 1) (a) Lentoonlähtöminimit (1) Yleistä (i) Lentotoiminnan harjoittajan määrittämät lentoonlähtöminimit on ilmoitettava näkyvyyden tai kiitotienäkyvyyden (RVR) raja-arvoina ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät jokaisella helikopterilentopaikalla, jota on tarkoitus käyttää, sekä helikopterin ominaisuudet. Lisäksi on määriteltävä muita ehtoja (esim. pilvikorkeus), jos esteiden näkeminen ja väistäminen on erityisesti tarpeen lentoonlähdössä tai pakkolaskua varten. (ii)ilma-aluksen päällikkö saa aloittaa lentoonlähdön ainoastaan, jos lähtölentopaikan sääolosuhteet ovat yhtä hyvät tai paremmat kuin kyseisen helikopterilentopaikan laskuminimi, ellei käytettävissä ole riittävää ja säävaatimukset täyttävää lähtövaralentopaikkaa. (iii) Jos ilmoitettu meteorologinen näkyvyys on huonompi kuin lentoonlähtöä varten vaaditaan ja kiitotienäkyvyyttä ei ilmoiteta, lentoonlähtö voidaan aloittaa vain, jos ilma-aluksen päällikkö voi todeta RVR-arvon tai näkyvyyden olevan käytettävällä kiitotiellä tai FATOlla yhtä hyvä tai parempi kuin vaadittu minimi. (iv) Jos ilmoitettua meteorologista tai kiitotienäkyvyyttä ei ole saatavilla, lentoonlähtö voidaan aloittaa vain, jos ilma-aluksen päällikkö voi todeta RVR-arvon tai näkyvyyden olevan käytettävällä kiitotiellä tai FA- TOlla yhtä hyvä tai parempi kuin vaadittu minimi. (2) Näköyhteys (i) Lentoonlähtöminimit on valittava siten, että varmistetaan näköhavaintojen riittävyys helikopterin ohjaamiseen sekä silloin, kun lentoonlähtö joudutaan keskeyttämään epäsuotuisissa olosuhteissa, että silloin, kun lentoonlähtöä jatketaan kriittisen voimalaitteen vikaannuttua. (ii) Yölentotoimintaa varten on maassa oltava valot FATOn tai kiitotien sekä mahdollisten esteiden valaisemiseen, ellei viranomainen ole muuta hyväksynyt. (3) Vaadittava RVR/näkyvyys (i) Suoritusarvoluokan 1 toimintaa varten lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä lentoonlähtöminimiksi RVR- ja näkyvyysarvo, joka täyttää seuraavan taulukon vaatimukset [katso IEM, JAR-OPS 3.430:n liite 1, alakohta (a)(3)(1)]: [Taulukko 1 - RVR/näkyvyysminimit lentoonlähtöä varten Maalla sijaitsevat helikopterilentopaikat, joilla on IFR-lähtömenetelmä Ei valoja eikä merkintöjä (päivä) Ei merkintöjä (yö) Kiitotien reunavalot tai FATOn valaistus ja keskilinjamerkinnät Kiitotien reunavalot tai FATOn valaistus, keskilinjamerkinnät ja RVRtiedot Merialueella sijaitseva helikopterikansi RVR/näkyvyys Lentoonlähdön keskeytykseen tarvittava matka, kuitenkin vähintään 250 m 800 m 200 m 150 m Kahden ohjaajan miehistö 250 m (Huom. 1) Yhden ohjaajan miehistö 500 m (Huom. 1) Huom. 1: Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, ettei lentoonlähdön lentoradalla ole esteitä.] (ii) [Kun harjoitetaan suoritusarvoluokan 2 mukaista toimintaa maalla sijaitsevilta lentopaikoilta, ilma-aluksen päällikön] on käytettävä lentoonlähtöminiminä 800 metrin RVR-arvoa tai näkyvyyttä ja helikopterin on pysyttävä selvästi erossa pilvestä lentoonlähdön aikana, [ ] kunnes suoritusarvoluokan 1 vaatimukset täyttyvät. [(iii) Kun harjoitetaan suoritusarvoluokan 2 mukaista toimintaa merialueella sijaitsevilta lentopaikoilta, ilma-aluksen päällikön on käytettävä vähintään suoritusarvoluo E-4 Muutos 2

73 JAR-OPS 3 Luku E kan 1 minimejä ja helikopterin on pysyttävä selvästi erossa pilvestä lentoonlähdön aikana, kunnes suoritusarvoluokan 1 vaatimukset täyttyvät. (Katso edellä olevaan taulukkoon 1 liittyvä huomautus.)] (iv) Jäljempänä olevaa taulukkoa 6, joka on tarkoitettu ilmoitetun meteorologisen näkyvyyden muuntamiseen kiitotienäkyvyydeksi, ei saa käyttää lentoonlähtöminimien laskemiseen. (b) Ei-tarkkuuslähestyminen (1) Järjestelmäminimit (i) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, etteivät järjestelmäminimit sellaisia ei-tarkkuuslähestymismenetelmiä varten, jotka perustuvat ILS:n käyttöön ilman liukupolkua (vain LLZ) tai VOR:n, NDB:n, SRA:n tai VDF:n käyttöön, ole pienempiä kuin taulukossa 2 annetut MDH-arvot. Taulukko 2 - Ei-tarkkuuslähestymislaitteiden järjestelmäminimit Järjestelmäminimit ja tunnistamaan vähintään yhtä seuraavista käytettäväksi aiotun FATOn tai kiitotien kohteista: (i) lähestymisvalojärjestelmän osia; (ii) kynnys; (iii) kynnysmerkinnät; (iv) kynnysvalot; (v) kynnyksen tunnistusvalot; (vi) liukukulmaosoitus; (vii) kosketuskohta-alue tai kosketuskohta-alueen merkinnät; kohde. (viii) kosketuskohtavalot; (ix) FATOn tai kiitotien reunavaloja; (x) muu viranomaista tyydyttävä (4) Vaadittava kiitotienäkyvyys. [Katso AMC OPS 3.430(b)(4).] (i) Seuraavat minimit koskevat eitarkkuuslähestymisiä suoritusarvoluokan 1 tai 2 mukaisesti käytettävillä helikoptereilla: Järjestelmä ILS (ei liukupolkua - LLZ) SRA (päättyy ½ NM:n etäisyydellä) SRA (päättyy 1 NM:n etäisyydellä) SRA (päättyy 2 NM:n etäisyydellä) Alin MDH 250 ft 250 ft 300 ft 350 ft Taulukko 3 - Maalla sijaitsevien lentopaikkojen ei-tarkkuuslähestymisminimit Maalla sijaitsevien lentopaikkojen ei-tarkkuuslähestymisminimit (5) (6) (7) VOR VOR/DME 300 ft 250 ft MDH Täysi (1) Varustus/RVR Keskitaso Perus (2) (3) Ei läh. valoja (4) NDB VDF (QDM & QCH) 300 ft 300 ft ft 600 m 800 m 1000 m 1000 m ft 800 m 1000 m 1000 m 1000 m (2) Minimilaskeutumiskorkeus (MDH). Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei ei-tarkkuuslähestymisen minimilaskeutumiskorkeus ole alempi kuin: (i) kyseisen helikopteriluokan estevarakorkeus (OCH/OCL); tai (ii) järjestelmäminimi. (3) Näköyhteys. Ohjaaja ei saa jatkaa lähestymistä minimilaskeutumiskorkeuden alapuolelle, ellei hän pysty selvästi näkemään 450 ft tai yli 1000 m 1000 m 1000 m 1000 m Huom. 1: Huom. 2: Täyteen varustukseen kuuluvat FATO- tai kiitotiemerkinnät, vähintään 720 metrin pituiset suur- tai keskitehoiset lähestymisvalot sekä FATOn tai kiitotien reunavalot, kynnysvalot ja päätevalot. Valojen on oltava toiminnassa. Keskitason varustukseen kuuluvat FATOtai kiitotiemerkinnät, metrin pituiset suur- tai keskitehoiset lähestymisvalot sekä FATOn tai kiitotien reunavalot, kynnysvalot ja päätevalot. Valojen on oltava toiminnassa E-5 Muutos 2

74 JAR-OPS 3 Luku E Huom. 3: Perusvarustukseen kuuluvat FATO- tai kiitotiemerkinnät, alle 420 metrin pituiset suur- tai keskitehoiset lähestymisvalot, minkä tahansa pituiset pienitehoiset lähestymisvalot sekä FATOn tai kiitotien reunavalot, kynnysvalot ja päätevalot. Valojen on oltava toiminnassa. Huom. 4: Huom. 5: Huom. 6: Huom. 7: Ei lähestymisvaloja -varustukseen kuuluvat FATO- tai kiitotiemerkinnät, reunavalot, kynnysvalot ja päätevalot, tai ei lainkaan valoja. Taulukoita sovelletaan vain tavanomaisiin lähestymisiin, joissa nimellinen liukukulma on enintään 4. Suurempia liukukulmia käytettäessä vaaditaan yleensä, että myös liukukulmaosoituksen (esim. PAPI) on oltava nähtävissä minimilaskeutumiskorkeudesta. Taulukon luvut tarkoittavat joko ilmoitettua kiitotienäkyvyyttä tai sitä kiitotienäkyvyyttä, joka saadaan meteorologisesta näkyvyydestä jäljempänä olevan (h) kohdan mukaisesti muuntamalla. Taulukossa 3 mainitulla MDH:lla tarkoitetaan alkuperäistä MDH-laskelmaa. Vastaavaa kiitotienäkyvyyttä määritettäessä ei tarvitse ottaa huomioon pyöristystä ylöspäin lähimpään kymmeneen jalkaan, joka voidaan suorittaa käytännön tarkoituksiin (esim. MDA:ksi muuntaminen). (ii) Kun lähestymisen keskeytyspiste on enintään 0,5 meripeninkulman etäisyydellä kynnyksestä, täyden varustuksen lähestymisminimejä voidaan käyttää lähestymisvalojen pituudesta riippumatta. FATOn tai kiitotien reunavalot, kynnysvalot, päätevalot ja FATOtai kiitotiemerkinnät kuitenkin vaaditaan. (iii) Yölentotoiminta. Yölentotoimintaa varten on maassa oltava valot FATOn tai kiitotien sekä mahdollisten esteiden valaisemiseen, ellei viranomainen ole muuta hyväksynyt. (iv) Lentotoiminta yhden ohjaajan miehistöllä. Yhden ohjaajan lentotoiminnassa minimikiitotienäkyvyyden on oltava taulukon 3 mukainen, kuitenkin vähintään 800 metriä. (c) Tarkkuuslähestyminen - Kategorian I toiminta kun ratkaisukorkeus on vähintään 200 jalkaa ja kiitotienäkyvyys vähintään 500 metriä. (2) Ratkaisukorkeus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kategorian I tarkkuuslähestymisessä käytettävä ratkaisukorkeus ole alempi kuin: (i) lentokäsikirjan (HFM) mukainen minimiratkaisukorkeus, mikäli se on annettu; (ii) minimikorkeus, johon asti tarkkuuslähestymislaitetta voidaan käyttää ilman tarvittavaa näköyhteyttä; (iii) kyseisen helikopteriluokan estevarakorkeus (OCH/OCL); tai (iv) 200 jalkaa. (3) Näköyhteys. Ohjaaja ei saa jatkaa lähestymistä edellä olevan (c)(2) alakohdan mukaisesti määritetyn kategorian I ratkaisukorkeuden alapuolelle, ellei hän pysty selvästi näkemään ja tunnistamaan vähintään yhtä seuraavista käytettäväksi aiotun kiitotien kohteista: (i) lähestymisvalojärjestelmän osia; (ii) kynnys; (iii) kynnysmerkinnät; (iv) kynnysvalot; (v) kynnyksen tunnistusvalot; (vi) liukukulmaosoitus; (vii) kosketuskohta-alue tai kosketuskohta-alueen merkinnät; (viii) kosketuskohtavalot tai (ix) FATOn tai kiitotien reunavaloja. (4) Vaadittava kiitotienäkyvyys. Seuraavat minimit koskevat kategorian I toimintaa suoritusarvoluokkien 1 ja 2 helikoptereilla: (1) Yleistä. Kategorian I toiminnalla tarkoitetaan tarkkuuslähestymistä ja laskua ILStai MLS-järjestelmän tai PAR:n avulla silloin, E-6 Muutos 2

75 JAR-OPS 3 Luku E Taulukko 4 - Maalla sijaitsevien lentopaikkojen tarkkuuslähestymisminimit - Kategoria I DH Maalla sijaitsevien lentopaikkojen tarkkuuslähestymisminimit - Kategoria I (5)(6)(7) Täysi (1) Varustus/RVR Keskitaso Perus (2) (3) Ei läh. valoja (4) 200 ft 500 m 600 m 700 m 1000 m ft 550 m 650 m 750 m 1000 m ft 600 m 700 m 800 m 1000 m 301 ft tai yli 750 m 800 m 900 m 1000 m Huom. 1: Huom. 2: Täyteen varustukseen kuuluvat FATO- tai kiitotiemerkinnät, vähintään 720 metrin pituiset suur- tai keskitehoiset lähestymisvalot sekä FATOn tai kiitotien reunavalot, kynnysvalot ja päätevalot. Valojen on oltava toiminnassa. Keskitason varustukseen kuuluvat FATOtai kiitotiemerkinnät, metrin pituiset suur- tai keskitehoiset lähestymisvalot sekä FATOn tai kiitotien reunavalot, kynnysvalot ja päätevalot. Valojen on oltava toiminnassa. Huom. 3: Perusvarustukseen kuuluvat FATO- tai kiitotiemerkinnät, alle 420 metrin pituiset suur- tai keskitehoiset lähestymisvalot, minkä tahansa pituiset pienitehoiset lähestymisvalot sekä FATOn tai kiitotien reunavalot, kynnysvalot ja päätevalot. Valojen on oltava toiminnassa. Huom. 4: Ei lähestymisvaloja -varustukseen kuuluvat FATO- tai kiitotiemerkinnät, reunavalot, kynnysvalot ja päätevalot, tai ei lainkaan valoja. (i) Yölentotoiminta. Yölentotoimintaa varten on maassa oltava valot FATOn tai kiitotien sekä mahdollisten esteiden valaisemiseen, ellei viranomainen ole muuta hyväksynyt. (ii) Lentotoiminta yhden ohjaajan miehistöllä. Lentotoiminnan harjoittajan on laskettava yhden ohjaajan lentotoimintaa varten minimikiitotienäkyvyys kaikille lähestymismenetelmille JAR-OPS 3.430:n ja tämän liitteen mukaisesti. Kiitotienäkyvyys saa olla alle 800 metriä vain, kun käytetään sopivaa ILS- tai MLS-järjestelmään kytkettyä automaattiohjausta. Tällöin käytetään tavanomaisia minimejä. Ratkaisukorkeuden on oltava vähintään 1,25 x automaattiohjauksen minimikäyttökorkeus. (d) Tarkkuuslähestyminen maalla sijaitsevalle lentopaikalle - Kategorian II toiminta [Katso IEM, JAR-OPS 3.430:n kohta (d)] (1) Yleistä. Kategorian II toiminnalla tarkoitetaan tarkkuuslähestymistä ja laskua ILS- tai MLS-järjestelmän avulla silloin, kun: (i) ratkaisukorkeus on alle 200 jalkaa mutta kuitenkin vähintään 100 jalkaa; ja (ii) kiitotienäkyvyys on vähintään 300 metriä. (2) Ratkaisukorkeus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kategorian II toiminnassa käytettävä ratkaisukorkeus ole alempi kuin: (i) lentokäsikirjan mukainen minimiratkaisukorkeus, mikäli se on annettu; Huom. 5: Huom. 6: Huom. 7: Taulukon luvut tarkoittavat joko ilmoitettua kiitotienäkyvyyttä tai sitä kiitotienäkyvyyttä, joka saadaan meteorologisesta näkyvyydestä jäljempänä olevan (h) kohdan mukaisesti muuntamalla. Taulukkoa sovelletaan tavanomaisiin lähestymisiin, joissa liukukulma on enintään 4. Taulukossa 4 mainitulla ratkaisukorkeudella tarkoitetaan alkuperäistä ratkaisukorkeuslaskelmaa. Vastaavaa kiitotienäkyvyyttä määritettäessä ei tarvitse ottaa huomioon pyöristystä ylöspäin lähimpään kymmeneen jalkaan, joka voidaan suorittaa käytännön tarkoituksiin (esim. DA:ksi muuntaminen). (ii) minimikorkeus, johon asti tarkkuuslähestymislaitetta voidaan käyttää ilman tarvittavaa näköyhteyttä; (iii) kyseisen helikopteriluokan estevarakorkeus (OCH/OCL); (iv) ratkaisukorkeus, johon ohjaamomiehistöllä on hyväksyntä; tai (v) 100 jalkaa. (3) Näköyhteys. Ohjaaja ei saa jatkaa lähestymistä edellä olevan (d)(2) alakohdan mukaisesti määritetyn kategorian II ratkaisukorkeuden alapuolelle, ellei saada ja kyetä E-7 Muutos 2

76 JAR-OPS 3 Luku E säilyttämään näköyhteyttä vähintään kolmen peräkkäisen valon mittaiseen osaan lähestymisvalojen keskilinjasta, kosketuskohtavaloista, FATOn tai kiitotien keskilinjavaloista, FATOn tai kiitotien reunavaloista tai näiden yhdistelmästä. Näköyhteyteen on kuuluttava myös jokin poikittainen linja, joita ovat lähestymisvalojen poikkiorsi, kynnysvalot tai kosketuskohtavalorivi. (4) Vaadittava kiitotienäkyvyys. Seuraavat minimit koskevat kategorian II lähestymisiä suoritusarvoluokan 1 helikoptereilla: Taulukko 5 - RVR kategorian II lähestymisessä ratkaisukorkeuden mukaan Maalla sijaitsevien lentopaikkojen tarkkuuslähestymisminimit - Kategoria II Ratkaisukorkeus Lähestyminen automaattiohjauksella DH:n alapuolelle (1) RVR ft 300 m ft 400 m 141 ft tai yli 450 m Huom. 1: (e) Tyhjä Ilmaisulla lähestyminen automaattiohjauksella DH:n alapuolelle tarkoitetaan tässä taulukossa automaattiohjauksen jatkuvaa käyttöä ainakin sellaiseen korkeuteen asti, joka on 80 % käytettävästä ratkaisukorkeudesta. Näin ollen lentokelpoisuusvaatimukset saattavat automaattiohjauksen minimikäyttökorkeuden kautta vaikuttaa käytettävään ratkaisukorkeuteen. (f) Kiertolähestyminen maalla sijaitsevalle lentopaikalle (1) Kiertolähestymisellä tarkoitetaan mittarilähestymisen näkölento-osuutta, jonka tarkoituksena on saada ilma-alus oikeaan asemaan laskua varten silloin, kun FATOn tai kiitotien sijainti ei ole sopiva suoraan lähestymiseen. (2) Kiertolähestymistä käytettäessä minimilaskeutumiskorkeuden (MDH) on oltava vähintään 250 jalkaa ja meteorologisen näkyvyyden vähintään 800 metriä. Huom: Kiertolähestyminen, jossa lentoradat on määrätty, on tässä kohdassa tarkoitettu hyväksytty menetelmä. (g) Näkölähestyminen. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää näkölähestymiseen alle 800 metrin kiitotienäkyvyyttä. (h) Ilmoitetun meteorologisen näkyvyyden muuntaminen kiitotienäkyvyydeksi (1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei meteorologisen näkyvyyden muuntamista kiitotienäkyvyydeksi käytetä lentoonlähtöminimien tai kategorian II tai III minimien laskemiseen eikä silloin, kun ilmoitettu kiitotienäkyvyys on saatavilla. (2) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että meteorologisen näkyvyyden muuntamisessa kiitotienäkyvyydeksi kaikissa muissa kuin edellä (h)(1) alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa käytetään seuraavaa taulukkoa: Taulukko 6 - Meteorologisen näkyvyyden muuntaminen kiitotienäkyvyydeksi Toiminnassa oleva valaistus Suurtehoiset lähestymis- ja kiitotievalot Mikä tahansa valaistus RVR = Met. näkyvyys kerrottuna luvulla: Päivä Yö 1,5 2,0 1,0 1,5 Ei valaistusta 1,0 Ei mahdollinen (i) Lähestyminen ilma-aluksen lähestymistutkan avulla (Airborne Radar Approach, ARA) vesialueen yläpuolella suoritettavilla lennoilla [Katso IEM, JAR-OPS 3.430:n liite 1, kohta (i)] (1) Yleistä (i) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa suorittaa lähestymisiä ilma-aluksen lähestymistutkan avulla, ellei viranomainen ole myöntänyt siihen lupaa. (ii) Ilma-aluksen lähestymistutkan avulla suoritettavat lähestymiset liikkeessä oleville öljynporauslautoille tai aluksille ovat sallittuja ainoastaan, kun käytetään useamman ohjaajan miehistöä E-8 Muutos 2

77 JAR-OPS 3 Luku E (iii) Ilma-aluksen päällikkö saa aloittaa lähestymisen ilma-aluksen lähestymistutkan avulla ainoastaan, jos tutka antaa riittävän suuntaopastuksen estevaran varmistamiseksi. (iv) Ilma-aluksen päällikön on ennen loppulähestymisen aloittamista varmistettava, että tutkan näytöllä on selvä vapaa alue loppulähestymisen ja keskeytetyn lähestymisen segmenttejä varten. Jos etäisyys mihin tahansa esteeseen olisi sivusuunnassa alle 1,0 meripeninkulmaa, ilma-aluksen päällikön on: (A) suoritettava lähestyminen kohti lähellä olevaa rakennetta ja jatkettava sen jälkeen näkölentoa määräpaikkaan; tai (B) suoritettava lähestyminen toisesta suunnasta kiertolähestymisenä. (v) Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että pilvikorkeus on helikopterikannen yläpuolella riittävä turvalliseen laskuun. (4) Päätöksentekoetäisyys. Päätöksentekoetäisyys ei saa olla pienempi kuin 0,75 meripeninkulmaa, ellei lentotoiminnan harjoittaja ole osoittanut viranomaiselle, että pienempää päätöksentekoetäisyyttä voidaan käyttää hyväksyttävä turvallisuustaso säilyttäen. (5) Näköyhteys. Ilma-aluksen ohjaaja ei saa jatkaa lähestymistä päätöksentekoetäisyyttä pidemmälle tai minimilaskeutumiskorkeuden alapuolelle, ellei hän saa määräpaikkaa näkyviinsä. (6) Lentotoiminta yhden ohjaajan miehistöllä. Yhden ohjaajan miehistöä käytettäessä ilma-aluksen lähestymistutkan avulla suoritettavan lähestymisen minimilaskeutumiskorkeuden on oltava 100 jalkaa suurempi kuin edellä olevien alakohtien (2) ja (3) mukaan laskettu korkeus. Päätöksentekoetäisyys ei saa olla pienempi kuin 1,0 meripeninkulmaa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] (2) Minimilaskeutumiskorkeus (MDH). Alla olevissa kohdissa (i) ja (ii) mainituista minimeistä huolimatta minimilaskeutumiskorkeus ei saa olla pienempi kuin 50 jalkaa helikopterikannen korkeustasosta. (i) MDH määritetään radiokorkeusmittarin avulla. Ilma-aluksen lähestymistutkan avulla suoritettavassa lähestymisessä MDH:n on oltava: (A) päivällä vähintään 200 jalkaa; (B) yöllä vähintään 300 jalkaa. oltava: (ii) Kiertolähestymisessä MDH:n on (A) päivällä vähintään 300 jalkaa; (B) yöllä vähintään 500 jalkaa. (3) Minimilaskeutumiskorkeus merenpinnasta (MDA). MDA-korkeutta saa käyttää ainoastaan, jos radiokorkeusmittari on epäkunnossa. MDA:n on oltava vähintään MDH jalkaa. Sen on perustuttava määrälentopaikan kalibroidun ilmapuntarin näyttämään tai alueelle ennustettuun alimpaan QNHarvoon E-9 Muutos 2

78 JAR-OPS 3 Luku E JAR-OPS 3.440, liite 1 Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Yleiset toimintasäännöt (a) Yleistä. Huonon näkyvyyden toimintamenetelmien käyttöönottoon ja hyväksymiseen käytetään seuraavia menetelmiä. (b) Helikopterin järjestelmien toimivuuden osoittaminen. Kun lentotoiminnan harjoittaja ottaa käyttöön helikopterityypin, joka on JAA:lle uusi kategorian II tai III toiminnassa, sen on täytettävä jäljempänä olevan (c) kohdan vaatimukset. Huom: Jos kyseistä helikopterityyppiä käytetään jo kategorian II tai III toimintaan toisessa JAA-valtiossa, käytetään tämän sijasta kohdassa (f) tarkoitettua ohjelmaa toimivuuden osoittamiseksi normaalissa lentotoiminnassa. (1) Toimintavarmuus. Kategorian II tai III lähestymisten onnistumisprosentti ei saa olla JAR-AWO:ssa vaadittua alhaisempi. (2) Lähestymisen onnistumisen arviointiperusteet. Lähestymisen katsotaan onnistuneen, jos: (i) JAR-AWO:ssa tai vastaavassa vaatimuksessa määritellyt kriteerit täyttyvät; (ii) kyseiseen toimintaan liittyvissä helikopterin järjestelmissä ei ilmene vikoja. (c) Tietojen kerääminen osoitettaessa helikopterin järjestelmien toimivuutta - Yleistä (1) Lentotoiminnan harjoittajan on otettava käyttöön raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä tarkastuksia ja ajoittain tarkastella tuloksia toiminnan arvioinnin aikana ennen kuin lentotoiminnan harjoittajalle annetaan hyväksyntä kategorian II tai III toimintaan. Raportointijärjestelmän on katettava kaikki onnistuneet ja epäonnistuneet lähestymiset, jälkimmäisten syyt sekä tiedot järjestelmän osien vioista. Raportointijärjestelmän on perustuttava ohjaamomiehistön antamiin raportteihin ja automaattisiin tallenteisiin siten kuin jäljempänä (d) ja (e) kohdissa vaaditaan. (2) Lähestymisiä koskevat tiedot voidaan tallentaa tavanomaisilla reittilennoilla tai muilla lentotoiminnan harjoittajan lennoilla. (d) Tietojen kerääminen osoitettaessa helikopterin järjestelmien toimivuutta - Ratkaisukorkeus 50 jalkaa tai suurempi (1) Kun lentotoiminnassa käytetään 50 jalan tai sitä suurempaa ratkaisukorkeutta, lentotoiminnan harjoittajan on tallennettava ja arvioitava tiedot. Tarvittaessa myös viranomaisen on arvioitava ne. (2) Ohjaamomiehistön on tallennettava seuraavat tiedot: kiitotie; (i) käytetty helikopterilentopaikka ja (ii) sääolosuhteet; (iii) kellonaika; (iv) syy epäonnistumiseen, joka aiheutti lähestymisen keskeytyksen; (v) nopeudensäädön riittävyys; (vi) viritystila sillä hetkellä, kun automaattiohjaus kytkettiin pois toiminnasta; (vii) automaattiohjauksen, lennonohjausnäytön ja raakanäyttöjen yhteensopivuus; (viii) näyttämä helikopterin sijainnista suhteessa ILS-keskilinjaan, kun läpäistään 30 metrin (100 jalan) korkeus; ja (ix) helikopterin sijainti maahankosketushetkellä. (3) Ensimmäisen arvioinnin aikana tehtävien lähestymisten lukumäärän on oltava viranomaisen hyväksymä ja riittävä osoittamaan 90 prosentin varmuudella, että todellisessa liikennelentokäytössä järjestelmällä suoritetuista lähestymisistä 95 % onnistuu. (e) Tietojen kerääminen osoitettaessa helikopterin järjestelmien toimivuutta - Lentotoiminta alle 50 jalan ratkaisukorkeutta käyttäen tai ilman ratkaisukorkeutta (1) Kun ratkaisukorkeus on alle 50 jalkaa tai ratkaisukorkeutta ei ole, on käytettävä ohjaamomiehistön antamien raporttien lisäksi lentoarvotallenninta (FDR) tai muuta laitetta, E-10 Muutos 2

79 JAR-OPS 3 Luku E jolla tarvittavat tiedot voidaan tallentaa, jotta varmistetaan järjestelmän toimivan suunnitellulla tavalla todellisessa liikennelentokäytössä. Seuraavat tiedot vaaditaan: (i) ILS-poikkeamien jakautuma 30 metrin (100 jalan) korkeudessa, kosketuskohdassa ja tarvittaessa siinä kohdassa, jossa laskukiidon ohjausjärjestelmä kytketään pois toiminnasta, sekä poikkeamien maksimiarvot näiden kohtien välillä; ja (ii) vajoamisnopeus maahankosketushetkellä. (2) Kaikki laskuun liittyvät poikkeavuudet on perusteellisesti tutkittava käyttäen kaikkia saatavilla olevia tietoja niiden syyn selvittämiseen. (f) Toimivuuden osoittaminen normaalissa lentotoiminnassa Huom: Lentotoiminnan harjoittajan, joka täyttää edellä olevan (b) kohdan vaatimukset, katsotaan täyttävän myös tässä kohdassa esitetyt vaatimukset toimivuuden osoittamisesta normaalissa lentotoiminnassa. (1) Järjestelmän on osoittauduttava normaalissa lentotoiminnassa käyttövarmuudeltaan ja toimivuudeltaan kyseisen toimintakategorian vaatimusten mukaiseksi. Normaalissa lentotoiminnassa, mukaan lukien koulutuslennot, on suoritettava viranomaisen vaatima riittävä määrä onnistuneita laskuja käyttäen helikopterityyppiin asennettua automaattista laskun ja laskukiidon opastus- tai ohjausjärjestelmää. (2) Toimivuutta osoitettaessa on käytettävä kategorian II tai kategorian III ILSjärjestelmää. Lentotoiminnan harjoittajan niin halutessa voidaan kuitenkin käyttää muita ILSlaitteita, jos tallennetaan riittävät tiedot epätyydyttävän toiminnan syyn selvittämiseksi. (3) Jos lentotoiminnan harjoittajalla on käytössään saman helikopterityypin eri versioita, joissa käytetään samoja automaattiohjauksen ja näytön perusjärjestelmiä, tai jos samassa helikopterityypissä käytetään erilaisia automaattiohjauksen ja näytön perusjärjestelmiä, lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava eri versioiden täyttävän perusjärjestelmien toimivuusvaatimukset. Lentotoiminnan harjoittajan ei kuitenkaan tarvitse osoittaa järjestelmien toimivuutta täydellisesti jokaisessa versiossa erikseen. (4) Jos lentotoiminnan harjoittaja ottaa käyttöön helikopterityypin, jonka toisen JAAvaltion viranomainen on jo hyväksynyt kategorian II ja/tai III toimintaan, voidaan hyväksyä lyhennetty toimivuuden osoittamisohjelma. (g) Jatkuva seuranta (1) Ensimmäisen hyväksynnän saamisen jälkeen lentotoiminnan harjoittajan on jatkuvasti seurattava toimintaa mahdollisten eitoivottujen kehityssuuntien havaitsemiseksi ennen kuin niistä aiheutuu vaaraa. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää ohjaamomiehistön antamia raportteja. (2) Seuraavat tiedot on säilytettävä 12 kuukauden ajan: (i) sellaisten lähestymisten kokonaismäärä helikopterityypeittäin, joissa helikopterin kategorian II tai III laitteita käytettiin onnistuneeseen todelliseen tai harjoituslähestymiseen kyseessä olevaan kategorian II tai III minimiin; ja (ii) raportit epäonnistuneista lähestymisistä ja/tai automaattilaskuista lentopaikan ja helikopterin rekisteritunnuksen mukaan, jaoteltuina seuraaviin ryhmiin: (B) maalaitteista aiheutuneet vaikeudet; (A) helikopterin laitteiden viat; (C) lennonjohdon ohjeista johtuneet lähestymisen keskeytykset; (D) muut syyt. (3) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmä jokaisen helikopterin automaattisen laskujärjestelmän toimivuuden seuraamiseksi. (h) Siirtymäajat (1) Lentotoiminnan harjoittajat, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kategorian II tai III toiminnasta E-11 Muutos 2

80 JAR-OPS 3 Luku E (i) Lentotoiminnan harjoittajalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta kategorian II tai III toiminnasta, voidaan antaa hyväksyntä kategorian II tai IIIA toimintaan vasta, kun se on hankkinut vähintään kuuden kuukauden kokemuksen kategorian I toiminnasta kyseisellä helikopterityypillä. (ii) Kun lentotoiminnan harjoittaja on hankkinut kuuden kuukauden kokemuksen kategorian II tai IIIA toiminnasta kyseisellä helikopterityypillä, sille voidaan antaa hyväksyntä kategorian IIIB toimintaan. Tällaista hyväksyntää myöntäessään viranomainen voi määrätä, että tietyn ajan on käytettävä korkeampia minimejä kuin alimmat, joita muutoin voitaisiin noudattaa. Minimien korottaminen koskee tavallisesti vain kiitotienäkyvyyttä ja/tai rajoittaa sellaista lentotoimintaa, jossa ei käytetä ratkaisukorkeutta. Minimit on valittava siten, etteivät ne edellytä ohjaamomenetelmien muuttamista. (2) Lentotoiminnan harjoittajat, joilla on aikaisempaa kokemusta kategorian II tai III toiminnasta. Viranomainen voi hakemuksesta sallia lyhyemmän siirtymäajan sellaiselle lentotoiminnan harjoittajalle, jolla on aikaisempaa kokemusta kategorian II tai III toiminnasta. (i) Kategorian II, kategorian III ja LVTOlaitteiden huolto. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava helikopterin lennonohjausjärjestelmien huolto-ohjeet yhteistyössä valmistajan kanssa. Niiden on sisällyttävä lentotoiminnan harjoittajan huolto-ohjelmaan, joka vaaditaan kohdassa JAR-OPS ja jonka on oltava viranomaisen hyväksymä E-12 Muutos 2

81 JAR-OPS 3 Luku E JAR-OPS 3.450, liite 1 Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset (a) Yleistä. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ohjaamomiehistön koulutussuunnitelmiin huonon näkyvyyden lentotoimintaa varten kuuluu teoria-, simulaattorija/tai lentokoulutusta selkeästi jäsenneltyinä kursseina. Lentotoiminnan harjoittaja voi lyhentää kurssia siten kuin jäljempänä alakohdissa (2) ja (3) sallitaan edellyttäen, että lyhennetyn kurssin sisältö on viranomaista tyydyttävä. (1) Ohjaamomiehistön jäsenten, joilla ei ole kokemusta kategorian II tai III toiminnasta, on saatava koulutus kokonaisuudessaan jäljempänä kohdissa (b), (c) ja (d) kuvatun koulutussuunnitelman mukaisesti. (2) Ohjaamomiehistön jäsenet, joilla on kokemusta kategorian II tai III toiminnasta toisen JAA-lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa, voivat suorittaa lyhennetyn teoriakurssin. (3) Ohjaamomiehistön jäsenet, joilla on kokemusta kategorian II tai III toiminnasta kyseisen lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa, voivat suorittaa lyhennetyn teoria-, simulaattori- ja/tai lentokoulutuskurssin. Lyhennetyn kurssin on täytettävä soveltuvin osin vähintään alakohtien (d)(1), (d)(2)(i) tai (d)(2)(ii) sekä alakohdan (d)(3)(i) vaatimukset. (b) Teoriakoulutus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että huonon näkyvyyden lentotoiminnan peruskurssiin kuuluvat vähintään seuraavat asiat: (1) ILS- tai MLS-järjestelmien ominaisuudet ja rajoitukset; (2) visuaalisten apulaitteiden ominaisuudet; (3) sumun ominaisuudet; (4) helikopterin erityisjärjestelmien toimintakyky ja rajoitukset; (5) sateen, jäänmuodostuksen, alhaisessa korkeudessa esiintyvän tuulileikkauksen (wind shear) ja turbulenssin vaikutukset; (6) helikopterin toimintahäiriöiden vaikutukset; (7) kiitotienäkyvyyden arviointijärjestelmien käyttö ja rajoitukset; (8) estevaravaatimusten periaatteet; (9) maalaitteiden vikaantumisen tunnistaminen ja tilanteen edellyttämät toimenpiteet; (10) maassa liikuttaessa noudatettavat menetelmät ja varotoimet, kun kiitotienäkyvyys on 400 metriä tai vähemmän, sekä lisämenetelmät, jotka vaaditaan lentoonlähtöön alle 150 metrin näkyvyydessä; (11) radiokorkeusmittariin perustuvien ratkaisukorkeuksien merkitys sekä lähestymispinnan alla olevan maaston profiilin vaikutus radiokorkeusmittarin lukemiin ja automaattisiin lähestymis- ja laskujärjestelmiin; (12) tarvittaessa varoitusrajakorkeuden (Alert Height; ks. JAR-AWO Subpart 3 Notes) merkitys ja tarkoitus sekä toimenpiteet häiriötilanteessa varoitusrajakorkeuden ylä- ja alapuolella; (13) ohjaajien kelpoisuusvaatimukset hyväksynnän saamiseksi ja säilyttämiseksi huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä ja kategorian II tai III toimintaa varten; ja (14) istuimen ja silmän oikean aseman tärkeys. (c) Simulaattori- ja/tai lentokoulutus (1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että huonon näkyvyyden lentotoimintaa varten annettavaan simulaattori- ja/tai lentokoulutukseen sisältyvät: (i) laitteiden toiminnan tarkistukset sekä maassa että lennon aikana; (ii) maalaitteiden toimintakuntoisuuden muutosten vaikutus minimeihin; (iii) automaattiohjaukseen ja automaattiseen laskujärjestelmään liittyvien ilmaisimien seuraaminen, painottaen tällaisten järjestelmien vikaantuessa tarvittavia toimia; E-13 Muutos 2

82 JAR-OPS 3 Luku E (iv) toimenpiteet häiriötilanteissa, kuten moottorien, sähköjärjestelmien, hydrauliikan tai automaattiohjauksen vikaantuessa; (v) tiedossa olevien vikojen vaikutukset ja minimivarusteluetteloiden käyttö; (vi) lentokelpoisuushyväksynnästä johtuvat toimintarajoitukset; (vii) ratkaisukorkeudessa vaadittava näköyhteys ja sallitut enimmäispoikkeamat liukupolusta ja suuntasäteestä; ja (viii) tarvittaessa varoitusrajakorkeuden (Alert Height; ks. JAR-AWO Subpart 3 Notes) merkitys ja tarkoitus sekä toimenpiteet häiriötilanteessa varoitusrajakorkeuden ylä- ja alapuolella. (2) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa koulutuksen tehtäviinsä ja opastuksen yhteistoimintaan muiden miehistön jäsenten kanssa. Tähän tarkoitukseen olisi mahdollisimman paljon käytettävä asianmukaisesti varustettuja lentosimulaattoreita. (3) Koulutus on jaettava vaiheisiin, jotka kattavat toisaalta normaalin lentotoiminnan kaikissa mahdollisesti kohdattavissa sääolosuhteissa ilman helikopterin tai laitteiden vikoja, ja toisaalta yksityiskohtaiset harjoitukset niistä helikopterin ja laitteiden vioista, jotka saattaisivat vaikuttaa kategorian II tai III toimintaan. Jos helikopterin järjestelmiin kuuluu hybridisiä tai muita erityisjärjestelmiä, kuten tuulilasinäyttö tai näkemistä parantava varustus, ohjaamomiehistön jäsenten on koulutuksen simulaattorivaiheessa harjoiteltava tällaisten järjestelmien normaalien ja epätavallisten toimintavaihtoehtojen käyttöä. (4) Koulutuksessa on harjoiteltava myös huonon näkyvyyden lentoonlähtöihin ja kategorian II ja III toimintaan soveltuvia menetelmiä ohjaajan toimintakyvyn menetyksen varalta. (5) Jos helikopterille ei ole tyyppikohtaista simulaattoria, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että se lentokoulutusvaihe, jossa harjoitellaan näköyhteyden saamista ja arvioimista kategorian II toiminnassa, suoritetaan viranomaisen tähän tarkoitukseen hyväksymässä lentosimulaattorissa. Tällaiseen koulutukseen on kuuluttava vähintään neljä lähestymistä. Tyyppikohtainen koulutus ja menetelmien harjoittelu on suoritettava helikopterilla. (6) Kategorian II ja III koulutukseen on kuuluttava vähintään seuraavat harjoitukset: (i) lähestyminen käytettävään ratkaisukorkeuteen asti käyttäen helikopteriin asennettuja lennonohjausjärjestelmiä, automaattiohjausta ja hallintajärjestelmiä, siirtyminen näkölentoon ja lasku; (ii) lähestyminen käytettävään ratkaisukorkeuteen asti kaikkien moottorien toimiessa käyttäen helikopteriin asennettuja lennonohjausjärjestelmiä, automaattiohjausta ja hallintajärjestelmiä sekä ylösveto ilman ulkoista näköyhteyttä; (iii) lähestymisiä käyttäen automaattiohjausta loppuloivennukseen, leijuntaan, laskuun ja laskukiitoon, jos se on kyseisellä helikopterilla mahdollista; ja (iv) käytettävän järjestelmän normaali käyttö silloin, kun ratkaisukorkeudessa saadaan näköyhteys, ja silloin, kun näköyhteyttä ei saada. (7) Koulutuksen seuraaviin vaiheisiin on kuuluttava vähintään: (i) lähestymisiä, joissa moottori vikaantuu lähestymisen eri vaiheissa; (ii) lähestymisiä, joissa jokin kriittinen laite vikaantuu (esim. sähköjärjestelmät, automaattiohjaus, maassa tai helikopterissa olevat ILS/MLS-järjestelmät ja toimintakuntoisuuden valvontalaitteet); (iii) lähestymisiä, joissa automaattiohjauksen vikaannuttua alhaisessa korkeudessa on joko: (A) suoritettava käsinohjauksella loppuloivennus, leijunta, lasku ja laskukiito tai ylösveto; tai (B) suoritettava ylösveto ratkaisukorkeudesta tai sen alapuolelta käsinohjauk E-14 Muutos 2

83 JAR-OPS 3 Luku E sella tai rajoittuneemmalla automatiikan toiminnalla, mukaan lukien sellaiset lähestymiset, jotka saattavat johtaa maakosketukseen kiitotiellä; (iv) järjestelmäviat, jotka aiheuttavat liiallisen poikkeaman suuntasäteestä ja/tai liukupolusta, sekä ratkaisukorkeuden ylä- että alapuolella. Harjoitus on tehtävä kyseistä toimintaa varten sallitussa miniminäkyvyydessä. Lisäksi on harjoiteltava jatkamista käsin ohjattuun laskuun, jos tuulilasinäyttö on automaattijärjestelmän rajoittuneempi toimintamuoto tai ainoa loppuloivennuksen toimintavaihtoehto; ja (v) helikopterin tyyppi- tai versiokohtaiset viat ja menetelmät. (8) Koulutusohjelmaan on kuuluttava sellaisten vikatilanteiden harjoittelua, jotka edellyttävät siirtymistä korkeampiin minimeihin. (9) Koulutusohjelmaan on kuuluttava helikopterin käsittely silloin, kun automaattiohjaus kytkeytyy vian vuoksi pois toiminnasta ratkaisukorkeudessa tai sen alapuolella, kun suoritetaan kategorian III lähestymistä vikaantuessa passiivisella automaattiohjauksella ja viimeksi ilmoitettu kiitotienäkyvyys on 300 metriä tai vähemmän. (10) Jos lentoonlähtöjä suoritetaan kiitotienäkyvyyden ollessa 400 metriä tai vähemmän, koulutukseen on kuuluttava järjestelmä- ja moottorivikoja niin, että lentoonlähtöä jatketaan niiden ilmenemisen jälkeen, ja niin, että lentoonlähtö keskeytetään. (d) Siirtymäkoulutusvaatimukset huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä sekä kategorian II ja III toimintaa varten. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa seuraavan koulutuksen huonon näkyvyyden toimintamenetelmiin, kun hän siirtyy uuteen helikopterityyppiin tai - versioon, jolla suoritetaan huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä ja kategorian II ja III toimintaa. Ohjaamomiehistön jäsenten kokemusvaatimuksista lyhennetyn kurssin suorittamiseksi määrätään edellä alakohdissa (a)(2) ja (a)(3). (1) Teoriakoulutus. Vaatimukset ovat samat kuin edellä (b) kohdassa, kuitenkin ottaen huomioon ohjaamomiehistön koulutuksen ja kokemuksen kategorian II ja III toiminnasta. (2) Simulaattori- ja/tai lentokoulutus. (i) Vähintään 8 lähestymistä ja/tai laskua tarkoitukseen hyväksytyllä simulaattorilla. (ii) Jos tyyppikohtaista simulaattoria ei ole käytettävissä, on tehtävä helikopterilla vähintään 3 lähestymistä, joihin sisältyy vähintään yksi ylösveto. (iii) Jos vaaditaan erityislaitteita, kuten tuulilasinäyttö tai näkemistä parantava varustus, on annettava asianmukainen lisäkoulutus. (3) Ohjaamomiehistön kelpoisuus. Ohjaamomiehistön kelpoisuusvaatimukset määräytyvät lentotoiminnan harjoittajan ja käytettävän helikopterityypin mukaan. (i) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen suorittaa tarkastuslennon ennen kategorian II tai III toiminnan aloittamista. (ii) Edellä (i) alakohdassa vaadittu tarkastuslento voidaan korvata edellä (d)(2) alakohdassa vaaditun simulaattori- ja/tai lentokoulutuksen hyväksytyllä suorittamisella. (4) Reittilento valvonnan alaisena. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen suorittaa reittilennoilla valvonnan alaisena: (i) kategoriaa II varten, kun lasku on suoritettava käsin ohjaten, vähintään 3 laskua automaattiohjauksen irrotuksesta; (ii) kategoriaa III varten vähintään 3 automaattilaskua. Jos edellä (d)(2) alakohdassa vaadittu koulutus on annettu lentosimulaattorilla, jolla koulutus voidaan antaa kokonaan ilman helikopterilla lentämistä (zero flight time training), vaaditaan kuitenkin vain yksi automaattilasku. (e) Tyyppi- ja päällikkökokemus. Niiden ilma-aluksen päälliköiden, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kyseisestä helikopterityypistä, on täytettävä seuraavat lisävaatimukset: E-15 Muutos 2

84 JAR-OPS 3 Luku E (1) 50 tuntia tai 20 yksittäistä lentoa ilma-aluksen päällikön tehtäviä hoitavana ohjaajana kyseisellä helikopterityypillä ennen kategorian II tai kategorian III toiminnan aloittamista; ja (2) 100 tuntia tai 40 yksittäistä lentoa ilma-aluksen päällikön tehtäviä hoitavana ohjaajana kyseisellä helikopterityypillä. Ellei ohjaajalle ole aiemmin myönnetty hyväksyntää kategorian II tai III toimintaan JAAlentotoiminnanharjoittajan palveluksessa, on käytettäviin kategorian II tai III RVRminimeihin lisättävä 100 metriä. (3) Viranomainen voi sallia edellä olevien päällikkökokemusvaatimusten lieventämisen silloin, kun ohjaamomiehistön jäsenellä on päällikkökokemusta kategorian II tai kategorian III toiminnasta. (f) Huonon näkyvyyden lentoonlähtö kiitotienäkyvyyden ollessa alle 150 metriä (1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ennen oikeuden myöntämistä lentoonlähtöihin alle 150 metrin kiitotienäkyvyydessä annetaan seuraava koulutus: (i) normaali lentoonlähtö huonoimmassa sallitussa kiitotienäkyvyydessä; (ii) lentoonlähtö huonoimmassa sallitussa kiitotienäkyvyydessä siten, että moottori vikaantuu lentoonlähdön ratkaisupisteessä (TDP) tai sen jälkeen; ja (iii) lentoonlähtö huonoimmassa sallitussa kiitotienäkyvyydessä siten, että moottori vikaantuu ennen lentoonlähdön ratkaisupistettä (TDP). (2) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että edellä (1) alakohdassa vaadittu koulutus annetaan hyväksytyssä simulaattorissa. Koulutukseen on kuuluttava kaikkien erityismenetelmien ja -laitteiden käyttö. Jos hyväksyttyä simulaattoria ei ole, viranomainen voi hyväksyä koulutuksen antamisen helikopterissa niin, ettei kiitotienäkyvyys ole huonoin sallittu. (Katso JAR-OPS 3.965, liite 1.) (3) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ohjaamomiehistön jäsen on suorittanut tarkastuslennon ennen huonon näkyvyyden lentoonlähtöjen aloittamista alle 150 metrin kiitotienäkyvyydessä. Tarkastuslento voidaan korvata ainoastaan suorittamalla hyväksytysti (f)(1) alakohdassa vaadittu simulaattori- ja/tai lentokoulutus toiseen helikopterityyppiin siirryttäessä. (g) Määräaikaiskoulutus ja tarkastuslennot - Huonon näkyvyyden lentotoiminta (1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tavanomaisen määräaikaiskoulutuksen ja lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentojen yhteydessä tarkastetaan ohjaajan tiedot ja taidot siihen toimintakategoriaan kuuluvissa tehtävissä, johon hänellä on hyväksyntä, mukaan lukien huonon näkyvyyden lentoonlähtö. Määräaikaiskoulutuksen aikana on tehtävä vähintään kaksi lähestymistä, joista yhden on oltava keskeytetty lähestyminen, ja vähintään yksi huonon näkyvyyden lentoonlähtö pienimpien käytettävien minimien olosuhteissa. Tarkastuslennon voimassaoloaika on 6 kuukautta suorituskuukauden jäljellä oleva osa mukaan lukien. (2) Kategorian III toimintaa varten lentotoiminnan harjoittajan on käytettävä kategorian III koulutukseen hyväksyttyä lentosimulaattoria. (3) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kategorian III toimintaa varten helikoptereilla, joissa on vikaantuessa passiivinen automaattiohjaus, suoritetaan vähintään 18 kuukauden välein keskeytetty lähestyminen, joka johtuu automaattiohjauksen vikaantumisesta ratkaisukorkeudessa tai sen alapuolella viimeksi ilmoitetun kiitotienäkyvyyden ollessa 300 metriä tai vähemmän. (4) Viranomainen voi sallia kategorian II toimintaa varten vaadittavan määräaikaiskoulutuksen antamisen helikopterilla, jos hyväksyttyä simulaattoria ei ole käytettävissä. (h) Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä ja kategorian II/III toimintaa varten (1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että säilyttääkseen kelpoisuutensa kategorian II ja III toimintaan ohjaajat ovat kuuden viimeksi kuluneen kuukauden aikana suorittaneet vähintään 3 lähestymistä ja laskua E-16 Muutos 2

85 JAR-OPS 3 Luku E käyttäen hyväksyttyjä kategorian II tai III menetelmiä. Näistä vähintään yksi on suoritettava helikopterilla. (2) Pätevyys huonon näkyvyyden lentoonlähtöihin säilytetään pitämällä yllä edellä (h)(1) alakohdassa tarkoitettu kategorian II tai III kelpoisuus. (3) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa korvata näillä viimeaikaisen kokemuksen vaatimuksilla määräaikaiskoulutusta. [Muutos 1, ] E-17 Muutos 2

86 JAR-OPS 3 Luku E JAR-OPS 3.455, liite 1 Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Toimintamenetelmät (a) Yleistä. Huonon näkyvyyden lentotoimintaan kuuluvat: (1) lentoonlähtö käsin ohjaten (elektronisten lennonohjausjärjestelmien avulla tai ilman niitä); (2) lähestyminen ratkaisukorkeuden alapuolelle automaattiohjauksella ja loppuloivennus, leijunta, lasku ja laskukiito käsin ohjaten; (3) lähestyminen, loppuloivennus, leijunta ja lasku automaattiohjauksella sekä laskukiito käsin ohjaten; ja (4) lähestyminen, loppuloivennus, leijunta, lasku ja laskukiito automaattiohjauksella, määräävän kiitotienäkyvyyden ollessa alle 400 metriä. Huom. 1: Hybridistä järjestelmää voidaan käyttää kaikissa edellä mainituissa toimintalajeissa. Huom. 2: Muunlaisia lennonohjausjärjestelmiä tai näyttöjä voidaan hyväksyä. (b) Menetelmät ja toimintaohjeet (1) Menetelmien ja ohjeiden tarkka luonne ja laajuus riippuvat helikopterissa käytettävistä laitteista ja ohjaamomenetelmistä. Lentotoiminnan harjoittajan on selvästi määriteltävä toimintakäsikirjassa ohjaamomiehistön tehtävät lentoonlähdön, lähestymisen, loppuloivennuksen, leijunnan, laskukiidon ja ylösvedon aikana. Erityisesti on korostettava ohjaamomiehistön velvollisuuksia siirryttäessä mittarilento-olosuhteista näkölentoolosuhteisiin sekä menetelmiä, joita on käytettävä näkyvyyden huonontuessa ja häiriötilanteissa. Huomiota on kiinnitettävä varsinkin ohjaamomiehistön tehtävien jakamiseen niin, ettei laskusta tai lähestymisen keskeyttämisestä päättävän ohjaajan työmäärä estä häntä keskittymästä valvontaan ja ratkaisun tekemiseen. (2) Lentotoiminnan harjoittajan on annettava yksityiskohtaiset toimintamenetelmät ja ohjeet toimintakäsikirjassa. Ohjeiden on oltava sopusoinnussa lentokäsikirjan rajoitusten ja pakollisten menetelmien kanssa, ja niihin on kuuluttava erityisesti: (i) helikopterin laitteiden toiminnan tarkistukset sekä ennen lähtöä että lennon aikana; (ii) maalaitteiden ja helikopterin laitteiden toimintakuntoisuuden muutosten vaikutus minimeihin; (iii) menetelmät lentoonlähtöä, lähestymistä, loppuloivennusta, leijuntaa, laskua, laskukiitoa ja ylösvetoa varten; (iv) häiriö-, varoitus- ja muissa poikkeustilanteissa noudatettavat menetelmät; (v) vaadittu miniminäköyhteys; (vi) istuimen ja silmän oikean aseman tärkeys; (vii) näköyhteyden huononemisen vuoksi mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet; (viii) miehistön tehtävien jako edellä alakohdissa (i) - (iv) ja (vi) tarkoitettuja menetelmiä noudatettaessa niin, että ilma-aluksen päällikkö voi keskittyä ennen kaikkea valvontaan ja ratkaisujen tekoon; (ix) vaatimus siitä, että kaikkien alle 200 jalan korkeudessa annettavien korkeusilmoitusten on perustuttava radiokorkeusmittariin, ja yhden ohjaajan on jatkuvasti seurattava helikopterin mittareita, kunnes lasku on suoritettu; (x) suuntasäteen herkkyysalueen suojauksen vaatimus; (xi) tuulen nopeutta, tuulileikkausta (wind shear), turbulenssia ja kiitotien epäpuhtauksia koskevien tietojen sekä kiitotien eri osille annettujen kiitotienäkyvyysarvioiden käyttö; (xii) menetelmät, joita käytetään harjoituslähestymisissä ja -laskuissa, kun kyseisellä kiitotiellä eivät ole voimassa helikopterilentopaikan täydelliset kategorian II tai kategorian III menetelmät; (xiii) lentokelpoisuushyväksynnästä johtuvat toimintarajoitukset ja (xiv) tiedot enimmäispoikkeamasta, joka sallitaan ILS-liukupolusta ja/tai suuntasäteestä E-18 Muutos 2

87 JAR-OPS 3 Luku E JAR-OPS 3.465, liite 1 Miniminäkyvyys VFR-lentotoiminnassa [ Ilmatilaluokka A B C D E F G Etäisyys pilvestä Vaakasuoraan: 1500 m Pystysuoraan: 300 m (1000 ft) Yli 900 m (3000 ft) AMSL tai yli 300 m (1000 ft) maastosta, sen mukaan kumpi näistä on ylempi Enintään 900 m (3000 ft) AMSL tai 300 m (1000 ft) maastosta, sen mukaan kumpi näistä on ylempi Selvästi erossa pilvestä ja maan tai veden pinta näkyvissä Lentonäkyvyys 3050 m ( ft) AMSL ja sen yläpuolella: 8 km (Huom. 1) Alle 3050 m ( ft) AMSL: 5 km (Huom. 2) 5 km (Huom. 2) Huom. 1: Huom. 2: Kun siirtokorkeus on alle 3050 metriä ( jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta (AMSL), jalan sijasta olisi käytettävä lentopintaa 100. Helikopterilennot ovat sallittuja [päivällä] 1500 metrin lentonäkyvyyteen asti edellyttäen, että asianomainen ATS-viranomainen sallii toiminnan alle 5 kilometrin lentonäkyvyydessä, muun liikenteen kohtaamisen mahdollisuus on vähäinen ja mittarinopeus enintään 140 solmua. Jos asianomainen ATS-viranomainen niin määrää, helikopterilennot voidaan sallia päivällä [ ], kun lentonäkyvyys on vähintään 800 metriä. ] [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS 3.465, liite 2 Minimit lennoille helikopterikannelta toiselle ilmatilaluokassa G Päivällä Yöllä Lentokorkeus (Huom. 1) Näkyvyys Lentokorkeus (Huom. 1) Näkyvyys Yksi ohjaaja 300 ft 3 km 500 ft 5 km Kaksi ohjaajaa 300 ft 2 km (Huom. 2) 500 ft 5 km (Huom. 3) Huom. 1: Huom. 2: Huom. 3: Pilven alarajan on oltava sellainen, että määrätyssä korkeudessa on mahdollista lentää pilvien alapuolella ja selvästi erossa pilvistä. Helikopterilennot ovat sallittuja, kun lentonäkyvyys on vähintään 800 metriä, jos määräpaikka tai jokin välillä sijaitseva rakennelma on jatkuvasti näkyvissä. Helikopterilennot ovat sallittuja, kun lentonäkyvyys on vähintään 1500 metriä, jos määräpaikka tai jokin välillä sijaitseva rakennelma on jatkuvasti näkyvissä. [Muutos 1, ] E-19 Muutos 2

88

89 JAR-OPS 3 Luku F LUKU F - SUORITUSARVOT, YLEISTÄ JAR-OPS Soveltamisala (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että [helikoptereita, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 19 tai joilla lennetään tiheästi asutulla, pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella sijaitseville helikopterilentopaikoille tai -paikoilta,] käytetään JAR-OPS 3:n luvun G mukaisesti (suoritusarvoluokka 1). [(b) Ellei edellä olevasta (a) kohdasta muuta johdu,] lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan 19-paikkaisia tai sitä pienempiä mutta kuitenkin yli 9-paikkaisia helikoptereita käytetään JAR-OPS 3:n luvun G tai H mukaisesti (suoritusarvoluokka 1 tai 2). [(c) Ellei edellä olevasta (a) kohdasta muuta johdu,] lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan 9-paikkaisia ja sitä pienempiä helikoptereita käytetään JAR-OPS 3:n luvun G, H tai I mukaisesti (suoritusarvoluokka 1, 2 tai 3). JAR-OPS Yleistä (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei helikopterin massa ole: (1) lentoonlähdön alkaessa; tai jos lentosuunnitelmaa on muutettu lennon aikana, (2) siinä kohdassa, josta alkaen muutettua operatiivista lentosuunnitelmaa noudatetaan, suurempi kuin se massa, jolla sovellettavan luvun vaatimuksia pystytään noudattamaan kyseisellä lennolla, ottaen huomioon lennon aikana odotettavissa oleva massan väheneminen ja polttoaineen pikatyhjennys siten kuin kyseisessä vaatimuksessa sallitaan. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sovellettavan luvun vaatimusten täyttymistä selvitettäessä käytetään lentokäsikirjan hyväksyttyjä suoritusarvotietoja, joita täydennetään tarvittaessa muilla viranomaista tyydyttävillä tiedoilla siten kuin kyseisessä luvussa vaaditaan. Kyseisessä luvussa vaadittuja kertoimia sovellettaessa voidaan ottaa huomioon kaikki lentokäsikirjan suoritusarvotietoihin jo sisältyvät kertoimet, jotta vältettäisiin kertoimien kaksinkertainen vaikutus. (c) Vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on otettava asianmukaisella tavalla huomioon helikopterin varustus ja asu, vallitsevat olosuhteet sekä sellaisten järjestelmien käyttö, jotka vaikuttavat huonontavasti suoritusarvoihin. JAR-OPS Määritelmät (a) Niiden luvuissa F, G, H, I ja J käytettävien termien, joita ei ole määritelty JAR-1:ssä, merkitykset ovat seuraavat: Käänt.huom: Määritelmät esitetään suomenkielisen termin mukaisessa aakkosjärjestyksessä, ja kohtien numerointi poikkeaa tältä osin alkuperäistekstistä. [(1) Alttiusaika (Exposure time). Aika, jona helikopterin suoritusarvot tyynellä säällä kriittisen voimalaitteen ollessa epäkunnossa eivät takaa, että voidaan tehdä turvallinen pakkolasku tai jatkaa lentoa turvallisesti. (Katso myös pisimmän sallitun alttiusajan määritelmä.)] (2) DR-etäisyys (Distance DR). Vaakasuora matka, jonka helikopteri on kulkenut lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päätekohdasta. (3) Este (Obstacle). Esteisiin luetaan myös maan ja veden pinta. (4) Helikopterikansi (Helideck). Merialueella kelluvalla tai kiinteällä rakenteella sijaitseva helikopterilentopaikka. (5) Helikopterilentopaikka (Heliport). Lentopaikka tai määrätty maa- tai vesialue tai rakennelma, jota käytetään tai joka on tarkoitettu käytettäväksi kokonaan tai osittain helikopterien laskuun, lentoonlähtöön ja maassa liikkumiseen F-1

90 JAR-OPS 3 Luku F (6) Ilmoitettu vastatuulikomponentti (Reported headwind component). Ilmoitetun vastatuulikomponentin katsotaan olevan se, joka on ilmoitettu lennon suunnittelun aikana. Sitä voidaan käyttää, ellei vallitsevassa tuulessa tapahdu huomattavaa muutosta ennen lentoonlähtöä. (7) Kosketuskohta- ja lentoonlähtöalue (Touchdown and lift-off area, TLOF). Kantava alue, jolle helikopteri voi laskeutua tai jolta se voi lähteä lentoon. (8) Laskun ratkaisupiste (Landing decision point, LDP). Laskusuoritusarvojen määrityksessä käytettävä piste, josta voidaan turvallisesti jatkaa laskua tai aloittaa laskun keskeytys, jos voimalaitehäiriö on havaittu tässä pisteessä. (9) Laskuun käytettävissä oleva matka (Landing distance available). Loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueen pituus, johon on lisätty alue, jonka on ilmoitettu olevan käytettävissä ja sopiva laskun suorittamiseen helikopterilla määrätystä korkeudesta. (10) Laskuun tarvittava matka (Landing distance required). Vaakasuora matka, joka tarvitaan laskuun täydelliseen pysähtymiseen asti pisteestä, joka on 10,7 metriä (35 jalkaa) laskupinnan yläpuolella. (11) Lentoonlähdön keskeytykseen tarvittava matka (Rejected take-off distance required). Vaakasuora matka, joka tarvitaan lentoonlähdön aloituksesta siihen kohtaan, jossa helikopteri pysähtyy kokonaan sen jälkeen, kun lentoonlähtö on keskeytetty lentoonlähdön ratkaisupisteessä (TDP) voimalaitehäiriön vuoksi. (12) Lentoonlähdön ratkaisupiste (Takeoff decision point, TDP). Lentoonlähdön suoritusarvojen määrityksessä käytettävä piste, josta voidaan joko keskeyttää lentoonlähtö tai jatkaa sitä turvallisesti, jos voimalaitehäiriö on havaittu tässä pisteessä. [(13) Lentoonlähdön rotaatiopiste (Rotation Point). Lentoonlähdön lentoradan kohta, jossa helikopterin nokkaa painetaan alas. Tämä on lentoradan viimeinen kohta, josta voimalaitehäiriön sattuessa voidaan tehdä pakkolasku helikopterikannelle.] (14) Lentoonlähtömassa (Take-off mass). Lentoonlähtömassalla tarkoitetaan helikopterin massaa, kun mukaan luetaan kaikki henkilöt, aineet ja tavarat, jotka ovat helikopterissa lentoonlähdön alkaessa. (15) Lentoonlähtöön käytettävissä oleva matka (Take-off distance available). Loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueen pituus, johon on lisätty nousualueen pituus (jos sellainen on), jonka on ilmoitettu olevan käytettävissä ja sopiva helikopterin lentoonlähtöä varten. (16) Lentoonlähtöön tarvittava matka (Take-off distance required). Vaakasuora matka, joka tarvitaan lentoonlähdön aloituksesta siihen kohtaan, jossa saavutetaan V TOSS, 10,7 metrin (35 jalan) korkeus lentoonlähtöpinnasta ja positiivinen nousugradientti, jos kriittinen voimalaite on vikaantunut lentoonlähdön ratkaisupisteessä (TDP) ja muut voimalaitteet toimivat hyväksyttyjen rajoitusten mukaisesti. (17) Luokka A (Category A) tarkoittaa monimoottorisia helikoptereita, joissa moottorit ja järjestelmät ovat toisistaan riippumattomia siten kuin JAR-27/29:ssä tai vastaavassa JAA:ta tyydyttävässä säännöksessä määrätään ja joiden lentokäsikirjan suoritusarvotiedot perustuvat sellaiseen toimintaan kriittisen moottorin vikaantuessa, joka takaa riittävän tarkoitukseen varatun alueen ja riittävän suorituskyvyn lennon turvalliseen jatkamiseen moottorin vikaannuttua. (18) Luokka B (Category B) tarkoittaa yksi- tai monimoottorisia helikoptereita, jotka eivät joka suhteessa täytä kaikkia luokan A vaatimuksia. Luokan B helikopterit eivät välttämättä kykene lentämään moottorin vikaannuttua ja niillä oletetaan tällaisessa tilanteessa laskeuduttavan muualle kuin alun perin suunniteltiin. (19) Maanpintaa korkeammalla sijaitseva helikopterilentopaikka (Elevated heliport). Helikopterilentopaikka, joka on vähintään 3 metriä ympäristöään korkeammalla. [(20) Määritelty piste lentoonlähdön jälkeen (Defined point after take-off, DPATO). Lentoonlähtö- ja alkunousuvaiheen kohta, jota ennen ei ole varmuutta helikopterin kyvystä jatkaa lentoa turvallisesti kriittisen voimalaitteen vikaannuttua, vaan voidaan joutua tekemään pakkolasku.] F-2

91 JAR-OPS 3 Luku F [(21) Määritelty piste ennen laskua (Defined point before landing, DPBL). Lähestymis- ja laskuvaiheen kohta, jonka jälkeen ei ole varmuutta helikopterin kyvystä jatkaa lentoa turvallisesti kriittisen voimalaitteen vikaannuttua, vaan voidaan joutua tekemään pakkolasku. Huom: Määriteltyjen pisteiden käsitteet koskevat vain suoritusarvoluokan 2 mukaisesti käytettäviä helikoptereita.] [(22) Pakkolaskun kannalta turvallinen alue (Non-hostile environment) (i) Alue, jolla: (A) turvallinen pakkolasku on mahdollinen; ja (B) helikopterissa olevat henkilöt voidaan suojata luonnonvoimilta; ja (C) etsintä- ja pelastuspalvelun valmius ja kapasiteetti vastaavat odotettavissa olevaa luonnonvoimille altistumista. (ii) Tiheästi asuttuja alueita, joilla on käytettävissä riittävästi turvalliseen pakkolaskuun soveltuvia alueita, pidetään joka tapauksessa pakkolaskun kannalta turvallisina alueina.] [(23) Pakkolaskun kannalta vaarallinen alue (Hostile environment): (i) Alue, jolla: (A) pakkolaskua ei voida suorittaa turvallisesti, koska pinta on pakkolaskuun soveltumaton; tai (B) helikopterissa olevia henkilöitä ei voida riittävästi suojata luonnonvoimilta; tai (C) etsintä- ja pelastuspalvelun valmius tai kapasiteetti ei ole sellainen kuin odotettavissa olevan luonnonvoimille altistumisen vuoksi olisi tarpeen; tai (D) maassa oleville henkilöille tai omaisuudelle aiheutuisi kohtuutonta vaaraa. (ii) Seuraavia alueita pidetään joka tapauksessa pakkolaskun kannalta vaarallisina: (A) veden yllä tapahtuvassa lentotoiminnassa leveyspiirin 45N pohjoispuoliset ja leveyspiirin 45S eteläpuoliset avomerialueet, jotka kyseisen valtion viranomainen on määritellyt vaarallisiksi; ja (B) tiheästi asutut alueet, joilla ei ole käytettävissä riittäviä turvalliseen pakkolaskuun soveltuvia alueita. [(Katso IEM OPS 3.480(a)(12).] ] [(24) Pisin sallittu alttiusaika (Maximum permitted exposure time). Aika, jona voimalaitehäiriön mahdollisuus voidaan jättää huomioon ottamatta. Aika riippuu kyseiselle moottorityypille määritetystä häiriötiheydestä. (Katso myös alttiusajan määritelmä.)] [(25) Päätöksentekokohta (Committal Point, CP). Kohta, jossa ohjaava ohjaaja lähestymisen aikana päättää, että voimalaitehäiriön sattuessa turvallisin vaihtoehto on jatkaa lentoa helikopterikannelle.] (26) R. Roottorin säde. (27) Suoritusarvoluokka 1 (Performance Class 1). Suoritusarvoluokkaan 1 kuuluu lentotoiminta, jossa helikopterilla on suoritusarvojen mukaan kriittisen voimalaitteen vikaannuttua mahdollista suorittaa lasku ilman, että lentoonlähdön keskeytykseen käytettävissä oleva matka ylittyy, tai jatkaa lentoa turvallisesti sopivalle laskualueelle, sen mukaan missä vaiheessa voimalaite vikaantuu. (28) Suoritusarvoluokka 2 (Performance Class 2). Suoritusarvoluokkaan 2 kuuluu lentotoiminta, jossa helikopterilla on suoritusarvojen mukaan kriittisen voimalaitteen vikaannuttua mahdollista jatkaa lentoa turvallisesti, paitsi jos voimalaite vikaantuu lentoonlähdön aikaisessa tai laskun myöhäisessä vaiheessa, jolloin voidaan joutua tekemään pakkolasku. (29) Suoritusarvoluokka 3 (Performance Class 3). Suoritusarvoluokkaan 3 kuuluu lentotoiminta, jossa voimalaitteen vikaannuttua missä tahansa lennon vaiheessa monimoottorisella helikopterilla voidaan joutua tekemään pakkolasku, ja yksimoottorisella helikopterilla pakkolasku on välttämätön F-3

92 JAR-OPS 3 Luku F (30) Suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku (Maximum approved passenger seating configuration). Yksittäisen helikopterin suurin matkustajapaikkamäärä, jota lentotoiminnan harjoittaja käyttää, jonka viranomainen on hyväksynyt ja joka on merkitty toimintakäsikirjaan. Tähän määrään ei lueta miehistön istuimia. [(31) Tiheästi asuttu alue (Congested area). Kaupungin tai muun asutuskeskuksen alue, jota käytetään merkittävässä määrin asumiseen, liiketoimintaan tai vapaa-ajan viettoon. (Katso myös pakkolaskun kannalta vaarallisen ja pakkolaskun kannalta turvallisen alueen määritelmät.)] (32) Turvallinen pakkolasku (Safe forced landing). Pakkotilanteessa maalle tai veteen tehtävä lasku, jossa voidaan kohtuudella olettaa, etteivät ilma-aluksessa tai maassa olevat henkilöt saa vammoja. (33) V y. Parhaan kohoamisnopeuden antava lentonopeus. (b) Termien lentoonlähtöön tarvittava matka, lentoonlähdön lentorata ja matkalentorata kriittisen voimalaitteen ollessa epäkunnossa merkitykset on määritelty niissä lentokelpoisuusvaatimuksissa, joiden mukaisesti helikopterille on myönnetty tyyppihyväksyntä. Viranomainen voi kuitenkin määritellä termien merkityksen, jos se pitää helikopterin lentokäsikirjan tietoja riittämättöminä osoittamaan, että suoritusarvoihin liittyviä toimintarajoituksia noudatetaan F-4

93 JAR-OPS 3 Luku G LUKU G - SUORITUSARVOLUOKKA 1 JAR-OPS Yleistä Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että suoritusarvoluokassa 1 käytettävät helikopterit on tyyppihyväksytty luokkaan A. JAR-OPS Lentoonlähtö (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) Lentoonlähtömassa ei ylitä suurinta lentoonlähtömassaa, joka määrätään helikopterin lentokäsikirjan luokan A suoritusarvoja koskevassa osassa sitä painekorkeutta ja lämpötilaa varten, joka lähtölentopaikalla vallitsee. [Katso IEM OPS 3.490(a)(1) & 3.510(a)(1)]. (2) Muilla kuin maanpintaa korkeammalla sijaitsevilla helikopterilentopaikoilla lentoonlähtömassa on sellainen, jota käytettäessä: (i) lentoonlähdön keskeytykseen tarvittava matka ei ylitä lentoonlähdön keskeytykseen käytettävissä olevaa matkaa; ja (ii) lentoonlähtöön tarvittava matka ei ylitä lentoonlähtöön käytettävissä olevaa matkaa. (3) Maanpintaa korkeammalla sijaitsevilla helikopterilentopaikoilla ja helikopterikansilla lentoonlähtömassa ei ylitä suurinta lentoonlähtömassaa, joka lentokäsikirjassa määrätään kyseistä lentoonlähtömenetelmää varten, ja on lisäksi sellainen, jota käytettäessä helikopterilla voidaan: (i) keskeyttää lentoonlähtö ja laskeutua takaisin maanpintaa korkeammalla sijaitsevalle helikopterilentopaikalle tai helikopterikannelle, jos kriittisen voimalaitteen häiriö havaitaan lentoonlähdön ratkaisupisteessä (TDP) tai sitä ennen; ja (ii) jatkaa lentoonlähtöä ylittäen maanpintaa korkeammalla sijaitsevan helikopterilentopaikan tai helikopterikannen ja ylittäen sen jälkeen kaikki lentoradan alla olevat esteet vähintään 35 jalan korkeusvaralla lentoonlähtöön tarvittavan matkan loppuun asti, jos kriittisen voimalaitteen häiriö havaitaan lentoonlähdön ratkaisupisteessä tai sen jälkeen. Viranomainen voi määrätä yli 35 jalan estevaran tiettyä helikopterilentopaikkaa varten. [Katso IEM OPS 3.490(a)(3)(ii).] (b) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on otettava huomioon seuraavat lähtölentopaikan olosuhteet: (3) käytettävä lentoonlähtömenetelmä; ja (1) painekorkeus; (2) lämpötila; (4) enintään 50 % ilmoitetusta vastatuulikomponentista tai vähintään 150 % ilmoitetusta myötätuulikomponentista, jos viimeksi mainittu tieto on saatavilla. [Viranomainen voi kuitenkin hyväksyä paikkakohtaisesti muunlaisten tuulikomponenttien käytön. [Katso IEM OPS 3.490(b)(4).] ] (c) Lentoonlähtö on suoritettava määrättyyn ratkaisupisteeseen (TDP) asti näköyhteydessä maan tai veden pintaan siten, että lentoonlähtö voidaan tarvittaessa keskeyttää. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Lentoonlähdön lentorata (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos kriittisen voimalaitteen häiriö on havaittu lentoonlähdön ratkaisupisteessä (TDP): (1) Lentoonlähdön lentorata, jonka helikopteri pystyy saavuttamaan kriittisen voimalaitteen ollessa epäkunnossa, ylittää kaikki esteet vähintään 10,7 metrin (35 jalan) korkeusvaralla, kun lennetään näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti, ja vähintään korkeusvaralla 35 ft + 0,01 DR, kun lennetään mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti. Estettä ei tarvitse ottaa huomioon, jos sen etäisyys lähimmästä aiotun lentoradan alla olevan pinnan pisteestä on sivusuunnassa yli 30 metriä tai yli 1,5- kertainen helikopterin suurimpaan pituuteen verrattuna, sen mukaan kumpi näistä etäisyyksistä on suurempi, lisättynä: G-1 Muutos 2

94 JAR-OPS 3 Luku G (i) VFR-toiminnassa etäisyydellä 0,15 DR; tai (ii) IFR-toiminnassa etäisyydellä 0,30 DR. (b) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa: (1) esteet voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ne sijaitsevat kauempana kuin: (i) päivällä lennettäessä etäisyydellä 7R, jos varmistetaan, että suunnistustarkkuus voidaan saavuttaa nousun aikana sopivien ulkoisten vertailukohtien avulla; (ii) yöllä lennettäessä etäisyydellä 10R, jos varmistetaan, että suunnistustarkkuus voidaan saavuttaa nousun aikana sopivien ulkoisten vertailukohtien avulla; (iii) 300 metrin etäisyydellä, jos suunnistustarkkuus voidaan saavuttaa suunnistuslaitteiden avulla; ja (iv) muissa tapauksissa 900 metrin etäisyydellä. (2) Jos lentoonlähdön jälkeen tehdään yli 15 asteen suunnanmuutos, estevaravaatimuksiin on lisättävä pystysuunnassa 5 metriä (15 jalkaa) siitä kohdasta alkaen, josta kaarto aloitetaan. Tällaista kaartoa ei saa aloittaa ennen kuin on saavutettu 30 metrin (100 jalan) korkeus lentoonlähtöpinnasta. (c) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on otettava huomioon seuraavat olosuhteet lähtölentopaikalla: (1) helikopterin massa lentoonlähdön alkaessa; (2) painekorkeus; (3) lämpötila; ja (4) enintään 50 % suunnitteluvaiheessa ilmoitetusta vastatuulikomponentista tai vähintään 150 % ilmoitetusta myötätuulikomponentista, jos viimeksi mainittu tieto on saatavilla. [Viranomainen voi kuitenkin hyväksyä paikkakohtaisesti muunlaisten tuulikomponenttien käytön. [Katso IEM OPS 3.490(b)(4).] ] [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Matkalento - Kriittinen voimalaite epäkunnossa (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) Lentorata, jonka helikopteri pystyy saavuttamaan matkalennolla kriittisen voimalaitteen ollessa epäkunnossa, täyttää reitin kaikissa kohdissa joko alakohdan (2) tai (3) vaatimukset niissä sääolosuhteissa, jotka ovat odotettavissa lennon aikana. (2) Jos lento aiotaan suorittaa siten, että jossain lennon vaiheessa ei ole näköyhteyttä maahan, helikopterin massan on oltava sellainen, jolla pystytään saavuttamaan vähintään kohoamisnopeus 50 ft/min kriittisen voimalaitteen ollessa epäkunnossa ja säilyttämään vähintään 300 metrin (1000 jalan) [vuoristoisilla alueilla 600 metrin (2000 jalan] korkeusvara kaikkiin reitin varrella oleviin esteisiin, jotka sijaitsevat enintään 18,5 kilometrin (10 nm) etäisyydellä aiotusta reitistä. Kun lento aiotaan suorittaa näkösääolosuhteissa (VMC) ja näköyhteydessä maan tai veden pintaan, samaa vaatimusta sovelletaan siten, että ainoastaan enintään 900 metrin etäisyydellä aiotusta reitistä sijaitsevat esteet on otettava huomioon. (3) Helikopteri pystyy saavuttamaan lentoradan, jolla on mahdollista jatkaa lentoa matkalentokorkeudesta 300 metrin (1000 jalan) korkeuteen sellaisen helikopterilentopaikan yläpuolelle, jolle lasku voidaan suorittaa JAR-OPS 3.510:n mukaisesti. Lentoradan on ylitettävä kaikki reitin varrella olevat esteet, jotka sijaitsevat enintään 18,5 kilometrin (10 nm) etäisyydellä aiotusta reitistä, säilyttäen vähintään 300 metrin (1000 jalan) [vuoristoisilla alueilla 600 metrin (2000 jalan] korkeusvaran. Kriittisen voimalaitteen oletetaan vikaantuvan reitin kriittisimmässä kohdassa. Kun lento aiotaan suorittaa näkösääolosuhteissa (VMC) ja näköyhteydessä maan tai veden pintaan, samaa vaatimusta sovelletaan siten, että ainoastaan enintään 900 metrin etäisyydellä aiotusta reitistä sijaitsevat esteet on otettava huomioon. Vajoamismenetelmiä voidaan käyttää. (4) Tuulen vaikutus lentorataan otetaan huomioon G-2 Muutos 2

95 JAR-OPS 3 Luku G (5) Polttoaineen pikatyhjennys suunnitellaan suoritettavaksi turvallista menetelmää käyttäen ja vain siinä määrin kuin on tarpeen, jotta helikopterilentopaikalle päästään niin, että vaadittu varapolttoaine on vielä jäljellä. [Katso IEM OPS 3.500(a)(5).] (6) Polttoaineen pikatyhjennystä ei suunnitella tehtäväksi alempana kuin 1000 jalan korkeudessa maastosta. (b) Tämän kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa voidaan edellä alakohdissa (a)(2) ja (a)(3) tarkoitettu sivuttaisvara pienentää 9,3 kilometriin (5 nm), jos vaadittu suunnistustarkkuus voidaan saavuttaa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Lasku (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) Helikopterin laskumassa ei arvioituna laskuajankohtana ylitä suurinta massaa, joka määrätään helikopterin lentokäsikirjan luokan A suoritusarvoja koskevassa osassa sitä painekorkeutta ja lämpötilaa varten, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrälentopaikalla tai varalentopaikalla, jos sellainen vaaditaan. [Katso IEM OPS 3.490(a)(1) & 3.510(a)(1).] (2) Muilla kuin maanpintaa korkeammalla sijaitsevilla helikopterilentopaikoilla laskumassa on sellainen, jota käytettäessä helikopterilla voidaan, kun kriittisen voimalaitteen häiriö on havaittu missä tahansa lähestymisen tai laskun vaiheessa: (i) keskeyttää lasku ylittäen kaikki lentoradan alla olevat esteet, jos kriittisen voimalaitteen häiriö havaitaan laskun ratkaisupisteessä (LDP) tai sitä ennen; ja (3) Maanpintaa korkeammalla sijaitsevilla helikopterilentopaikoilla ja helikopterikansilla laskumassa ei ylitä suurinta laskumassaa, joka on hyväksytty kyseistä laskumenetelmää varten, ja on lisäksi sellainen, että helikopterilla voidaan: (i) keskeyttää lasku ylittäen maanpintaa korkeammalla sijaitsevan helikopterilentopaikan tai helikopterikannen ja sen jälkeen kaikki lentoradan alla olevat esteet, jos kriittisen voimalaitteen häiriö havaitaan laskun ratkaisupisteessä (LDP) tai sitä ennen. [Katso IEM OPS 3.510(a)(3)(i).] (ii) laskeutua maanpintaa korkeammalla sijaitsevalle helikopterilentopaikalle tai helikopterikannelle, jos kriittisen voimalaitteen häiriö havaitaan laskun ratkaisupisteessä (LDP) tai sen jälkeen. (b) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on otettava huomioon seuraavat olosuhteet, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrälentopaikalla tai varalentopaikalla, jos sellainen vaaditaan: (1) painekorkeus; (2) lämpötila; (3) käytettävä laskumenetelmä; (4) enintään 50 % odotettavissa olevasta vastatuulikomponentista; ja (5) lennon aikana odotettavissa olevat helikopterin massan muutokset. (c) Laskun ratkaisupisteen (LDP) ja maakosketuksen välinen laskun osuus on suoritettava näköyhteydessä maan tai veden pintaan. [Muutos 1, ] (ii) laskeutua lentopaikalle ja pysähtyä laskuun käytettävissä olevalla matkalla, jos kriittisen voimalaitteen häiriö havaitaan laskun ratkaisupisteessä (LDP) tai sen jälkeen G-3 Muutos 2

96

97 JAR-OPS 3 Luku H LUKU H - SUORITUSARVOLUOKKA 2 JAR-OPS Yleistä (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) suoritusarvoluokan 2 mukaisesti käytettävät helikopterit on tyyppihyväksytty luokkaan A; (2) suoritusarvoluokan 2 mukaisia lentoja ei suoriteta maanpintaa korkeammalla sijaitsevilta helikopterilentopaikoilta tai -paikoille eikä helikopterikansilta tai -kansille: (i) yöllä; tai (ii) pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, muutoin kuin kohdan JAR-OPS mukaisesti. [Muutos 1, ] JAR-OPS Soveltamisala (a) Suoritusarvoluokan 2 mukaisia lentoja helikopterikansilta tai -kansille ja maanpintaa korkeammalla sijaitsevilta helikopterilentopaikoilta tai -paikoille, jotka sijaitsevat pakkolaskun kannalta turvallisella alueella tai sellaisella pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu, voidaan 31. joulukuuta 2009 asti suorittaa siten, että lentoonlähtö- tai laskuvaiheessa on alttiusaika voimalaitehäiriön sattuessa [katso IEM OPS 3.517(a)], mikäli lentotoiminnan harjoittaja on saanut viranomaiselta toimintaan tarvittavan hyväksynnän. [Katso JAR-OPS 3.517(a):n liite 1, JAR-OPS ja JAR-OPS ] (b) Suoritusarvoluokan 2 mukaiset lennot maanpintaa korkeammalla sijaitsevilta helikopterilentopaikoilta tai -paikoille, jotka sijaitsevat sellaisella pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu, ja helikopterikansilta tai -kansille ovat sallittuja ilman edellä olevan (a) kohdan mukaista hyväksyntää 31. maaliskuuta 2005 asti edellyttäen, että näillä lennoilla noudatetaan viranomaisen hyväksymiä menetelmiä. [Katso IEM OPS 3.517(b).] [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Lentoonlähtö (Katso IEM OPS 3.520) (Katso IEM OPS & 5.535) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) Lentoonlähtömassa ei ylitä suurinta massaa, jolla saavutetaan kohoamisnopeus 150 ft/min 300 metrin (1000 jalan) korkeudessa lentopaikan korkeustasosta, kun kriittinen voimalaite on epäkunnossa ja muut voimalaitteet toimivat asianmukaisella teholla. (2) Mikäli ei ole saatu erillistä hyväksyntää toimintaan, johon liittyy alttiusaika [katso IEM OPS 3.520(a)(2)]: (i) lentoonlähtömassa ei ylitä kyseistä lentoonlähtömenetelmää varten hyväksyttyä suurinta lentoonlähtömassaa ja on lisäksi sellainen, jota käytettäessä helikopterilla voidaan: (A) tehdä turvallinen pakkolasku helikopterilentopaikalle tai maan pinnalle, jos kriittisen voimalaitteen vika havaitaan määritellyssä pisteessä lentoonlähdön jälkeen (DPATO) tai sitä ennen; ja (B) jatkaa lentoa, jos kriittisen voimalaitteen vika havaitaan DPATO:n jälkeen. (ii) Se lentoonlähdön vaihe, jonka aikana kriittisen voimalaitteen vikaantuminen voi johtaa pakkolaskuun, suoritetaan sellaisen pinnan yläpuolella, jolle on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku voimalaitehäiriön sattuessa. (3) Kun lentotoiminnassa käytetään helikopterikantta tai sellaista maanpintaa korkeammalla sijaitsevaa helikopterilentopaikkaa, joka sijaitsee pakkolaskun kannalta turvallisella alueella, ja lentotoiminnan harjoittajalla on hyväksyntä toimintaan, johon liittyy alttiusaika [katso JAR-OPS 3.517(a)]: (i) lentoonlähtömassa ei ylitä kyseistä lentoonlähtömenetelmää varten hyväk H-1 Muutos 2

98 JAR-OPS 3 Luku H syttyä suurinta lentoonlähtömassaa ja on lisäksi sellainen, jota käytettäessä helikopterilla voidaan: (A) tehdä turvallinen pakkolasku helikopterilentopaikalle tai maan pinnalle, jos kriittisen voimalaitteen vika havaitaan alttiusajan päätyttyä mutta ennen kuin on saavutettu määritelty piste lentoonlähdön jälkeen (DPA- TO); ja (B) jatkaa lentoa, jos kriittisen voimalaitteen vika havaitaan DPATO:n jälkeen. (ii) Alttiusajan päättymisen ja DPA- TO:n välinen lentoonlähdön vaihe suoritetaan sellaisen pinnan yläpuolella, jolle on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku voimalaitehäiriön sattuessa. (iii) Jos kriittinen voimalaite vikaantuu alttiusaikana, turvallinen pakkolasku ei ehkä ole mahdollinen. (4) Kun lentotoiminnassa käytetään helikopterikantta tai sellaista maanpintaa korkeammalla sijaitsevaa helikopterilentopaikkaa, joka sijaitsee pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu, ja lentotoiminnan harjoittajalla on hyväksyntä toimintaan, johon liittyy alttiusaika [katso JAR-OPS 3.517(a)]: (i) lentoonlähtömassa ei ylitä kyseistä lentoonlähtömenetelmää varten hyväksyttyä suurinta lentoonlähtömassaa ja on lisäksi sellainen, jota käytettäessä helikopterilla voidaan jatkaa lentoa, jos kriittisen voimalaitteen vika havaitaan alttiusajan päätyttyä. (ii) Jos kriittinen voimalaite vikaantuu alttiusaikana, turvallinen pakkolasku ei ehkä ole mahdollinen. (b) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on otettava huomioon seuraavat lähtölentopaikan olosuhteet: ja (1) painekorkeus; (2) lämpötila; (3) käytettävä lentoonlähtömenetelmä; (4) enintään 50 % ilmoitetusta vastatuulikomponentista tai vähintään 150 % ilmoitetusta myötätuulikomponentista, jos viimeksi mainittu tieto on saatavilla. (c) Lentoonlähtö on suoritettava näköyhteydessä maan tai veden pintaan siihen asti, kunnes DPATO on saavutettu. [Muutos 1, ] JAR-OPS Lentoonlähdön lentorata (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen jälkeen kun määritelty piste lentoonlähdön jälkeen (DPATO) on saavutettu: (1) lentoonlähdön lentorata, jonka helikopteri pystyy saavuttamaan kriittisen voimalaitteen ollessa epäkunnossa, ylittää kaikki esteet vähintään 10,7 metrin (35 jalan) korkeusvaralla, kun lennetään näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti, ja vähintään korkeusvaralla 35 ft + 0,01 DR, kun lennetään mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti. Estettä ei tarvitse ottaa huomioon, jos sen etäisyys lähimmästä aiotun lentoradan alla olevan pinnan pisteestä on sivusuunnassa yli 30 metriä tai yli 1,5- kertainen helikopterin suurimpaan pituuteen verrattuna, sen mukaan kumpi näistä etäisyyksistä on suurempi, lisättynä: (i) VFR-toiminnassa etäisyydellä 0,15 DR; tai (ii) IFR-toiminnassa etäisyydellä 0,30 DR. (b) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa: (1) esteet voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ne sijaitsevat kauempana kuin: (i) päivällä lennettäessä etäisyydellä 7R, jos varmistetaan, että suunnistustarkkuus voidaan saavuttaa nousun aikana sopivien ulkoisten vertailukohtien avulla; (ii) yöllä lennettäessä etäisyydellä 10R, jos varmistetaan, että suunnistustarkkuus voidaan saavuttaa nousun aikana sopivien ulkoisten vertailukohtien avulla; H-2 Muutos 2

99 JAR-OPS 3 Luku H (iii) 300 metrin etäisyydellä, jos suunnistustarkkuus voidaan saavuttaa suunnistuslaitteiden avulla; ja (iv) muissa tapauksissa 900 metrin etäisyydellä. (2) Jos lentoonlähdön jälkeen tehdään yli 15 asteen suunnanmuutos, estevaravaatimuksiin on lisättävä pystysuunnassa 5 metriä (15 jalkaa) siitä kohdasta alkaen, josta kaarto aloitetaan. Tällaista kaartoa ei saa aloittaa ennen kuin on saavutettu 30 metrin (100 jalan) korkeus lentoonlähtöpinnasta. (c) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on otettava huomioon seuraavat olosuhteet lähtölentopaikalla: (1) helikopterin massa lentoonlähdön alkaessa; (2) painekorkeus; (3) lämpötila; ja (4) enintään 50 % suunnitteluvaiheessa ilmoitetusta vastatuulikomponentista tai vähintään 150 % ilmoitetusta myötätuulikomponentista, jos viimeksi mainittu tieto on saatavilla. [Muutos 1, ] JAR-OPS Matkalento - Kriittinen voimalaite epäkunnossa (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) Lentorata, jonka helikopteri pystyy saavuttamaan matkalennolla kriittisen voimalaitteen ollessa epäkunnossa, täyttää reitin kaikissa kohdissa joko alakohdan (2) tai (3) vaatimukset niissä sääolosuhteissa, jotka ovat odotettavissa lennon aikana. (2) Jos lento aiotaan suorittaa siten, että jossain lennon vaiheessa ei ole näköyhteyttä maahan, helikopterin massan on oltava sellainen, jolla pystytään saavuttamaan vähintään kohoamisnopeus 50 ft/min kriittisen voimalaitteen ollessa epäkunnossa ja säilyttämään vähintään 300 metrin (1000 jalan) [vuoristoisilla alueilla 600 metrin (2000 jalan] korkeusvara kaikkiin reitin varrella oleviin esteisiin, jotka sijaitsevat enintään 18,5 kilometrin (10 nm) etäisyydellä aiotusta reitistä. Kun lento aiotaan suorittaa näkösääolosuhteissa (VMC) ja näköyhteydessä maan tai veden pintaan, samaa vaatimusta sovelletaan siten, että ainoastaan enintään 900 metrin etäisyydellä aiotusta reitistä sijaitsevat esteet on otettava huomioon. (3) Helikopteri pystyy saavuttamaan lentoradan, jolla on mahdollista jatkaa lentoa matkalentokorkeudesta 300 metrin (1000 jalan) korkeuteen sellaisen helikopterilentopaikan yläpuolelle, jolle lasku voidaan suorittaa kohdan JAR-OPS mukaisesti. Lentoradan on ylitettävä kaikki reitin varrella olevat esteet, jotka sijaitsevat enintään 18,5 kilometrin (10 nm) etäisyydellä aiotusta reitistä, säilyttäen vähintään 300 metrin (1000 jalan) [vuoristoisilla alueilla 600 metrin (2000 jalan] korkeusvaran. Kriittisen voimalaitteen oletetaan vikaantuvan reitin kriittisimmässä kohdassa. Kun lento aiotaan suorittaa näkösääolosuhteissa (VMC) ja näköyhteydessä maan tai veden pintaan, samaa vaatimusta sovelletaan siten, että ainoastaan enintään 900 metrin etäisyydellä aiotusta reitistä sijaitsevat esteet on otettava huomioon. Vajoamismenetelmiä voidaan käyttää. (4) Tuulen vaikutus lentorataan otetaan huomioon. (5) Polttoaineen pikatyhjennys suunnitellaan suoritettavaksi turvallista menetelmää käyttäen ja vain siinä määrin kuin on tarpeen, jotta helikopterilentopaikalle päästään niin, että vaadittu varapolttoaine on vielä jäljellä. [Katso IEM OPS 3.530(a)(5).] (6) Polttoaineen pikatyhjennystä ei suunnitella tehtäväksi alempana kuin 1000 jalan korkeudessa maastosta. (b) Tämän kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa voidaan edellä (a)(2) ja (a)(3) alakohdissa tarkoitettu sivuttaisvara pienentää 9,3 kilometriin (5 nm), jos vaadittu suunnistustarkkuus voidaan saavuttaa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-3 Muutos 2

100 JAR-OPS 3 Luku H JAR-OPS Lasku (Katso IEM OPS & 3.535) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) Laskumassa ei arvioituna laskuajankohtana ylitä suurinta massaa, jolla saavutetaan kohoamisnopeus 150 ft/min 300 metrin (1000 jalan) korkeudessa lentopaikan korkeustasosta, kun kriittinen voimalaite on epäkunnossa ja muut voimalaitteet toimivat asianmukaisella teholla. (2) Mikäli ei ole saatu erillistä hyväksyntää toimintaan, johon liittyy alttiusaika: (i) laskumassa on sellainen, jota käytettäessä helikopterilla voidaan kriittisen voimalaitteen vikaannuttua missä tahansa lähestymisen tai laskun vaiheessa ylittää kaikki lentoradan alla olevat esteet ja sen jälkeen: (A) jatkaa lentoa, jos kriittisen voimalaitteen vika havaitaan ennen kuin on saavutettu määritelty piste ennen laskua (DPBL); ja (B) tehdä turvallinen pakkolasku helikopterilentopaikalle tai maan pinnalle, jos kriittisen voimalaitteen vika havaitaan määritellyssä pisteessä ennen laskua (DPBL) tai sitä myöhemmin. [(ii) Se laskun vaihe, jonka aikana voimalaitteen vikaantuminen voi johtaa pakkolaskuun, suoritetaan sellaisen pinnan yläpuolella, jolle on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku voimalaitehäiriön sattuessa.] (3) Kun lentotoiminnassa käytetään helikopterikantta tai sellaista maanpintaa korkeammalla sijaitsevaa helikopterilentopaikkaa, joka sijaitsee pakkolaskun kannalta turvallisella alueella, ja lentotoiminnan harjoittajalla on hyväksyntä toimintaan, johon liittyy alttiusaika [katso JAR-OPS 3.517(a)]: (i) laskumassa on sellainen, jota käytettäessä helikopterilla voidaan kriittisen voimalaitteen vikaannuttua missä tahansa lähestymisen tai laskun vaiheessa ennen alttiusajan alkua ylittää kaikki lentoradan alla olevat esteet ja sen jälkeen: (A) jatkaa lentoa, jos kriittisen voimalaitteen vika havaitaan ennen kuin DPBL on saavutettu; ja (B) tehdä turvallinen pakkolasku helikopterilentopaikalle tai maan pinnalle, jos kriittisen voimalaitteen vika havaitaan sen jälkeen kun DPBL on saavutettu, mutta ennen alttiusajan alkamista. (ii) Jos kriittinen voimalaite vikaantuu alttiusaikana, turvallinen pakkolasku ei ehkä ole mahdollinen. (4) Kun lentotoiminnassa käytetään helikopterikantta tai sellaista maanpintaa korkeammalla sijaitsevaa helikopterilentopaikkaa, joka sijaitsee pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, joka ei ole tiheästi asuttu, ja lentotoiminnan harjoittajalla on hyväksyntä toimintaan, johon liittyy alttiusaika [katso JAR-OPS 3.517(a)]: (i) laskumassa on sellainen, jota käytettäessä helikopterilla voidaan kriittisen voimalaitteen vikaannuttua missä tahansa lähestymisen tai laskun vaiheessa ennen alttiusajan alkua ylittää kaikki lentoradan alla olevat esteet ja sen jälkeen jatkaa lentoa. (ii) Jos kriittinen voimalaite vikaantuu alttiusaikana, turvallinen pakkolasku ei ehkä ole mahdollinen. (b) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on otettava huomioon seuraavat olosuhteet, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrälentopaikalla tai varalentopaikalla, jos sellainen vaaditaan: (1) painekorkeus; (2) lämpötila; (3) käytettävä laskumenetelmä; (4) enintään 50 % odotettavissa olevasta vastatuulikomponentista; ja (5) lennon aikana odotettavissa olevat helikopterin massan muutokset. (c) Se laskun osuus, joka alkaa DPBL:stä ja päättyy maakosketukseen, on suoritettava näköyhteydessä maan tai veden pintaan. [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-4 Muutos 2

101 JAR-OPS 3 Luku H JAR-OPS 3.517(a), liite 1 Helikopterilennot, joihin liittyy alttiusaika voimalaitehäiriön sattuessa lentoonlähdössä tai laskussa [Katso AMC, JAR-OPS 3.517(a):n liite 1] [Katso IEM, JAR-OPS 3.517(a):n liite 1] (a) Hyväksyminen (1) Lentotoiminnan harjoittaja voi saada hyväksynnän lennoille, joihin liittyy alttiusaika lentoonlähdössä tai laskussa. Hyväksynnässä määritellään: (i) helikopterin tyyppi; ja (ii) lentotoiminnan laji. (2) Hyväksynnän ehtoina ovat: (i) valmistajan suorittama voimalaitteen luotettavuusarviointi, jolla osoitetaan helikopterityypin (rungon ja moottorin yhdistelmän) soveltuvuus kyseiseen toimintaan; (ii) erityisehdot, joita lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava saadakseen hyväksynnän kyseistä helikopterityyppiä varten ja pitääkseen sen voimassa; ja (iii) jatkuva valvonta; (iv) voimalaitejärjestelmän seuranta; (v) moottorin käytön seurantajärjestelmän (Usage Monitoring System) käyttöönotto. Ehdot määritellään tarkemmin jäljempänä kohdassa (b). (b) Lentotoiminnan harjoittajan, joka harjoittaa toimintaa, johon liittyy alttiusaika lentoonlähdössä tai laskussa, on noudatettava seuraavia vaatimuksia: (1) Voimalaitteen luotettavuusarviointi (i) lentotoiminnan harjoittajan on esitettävä viranomaiselle tyydyttävät tiedot, joista ilmenee: (A) kyseisen helikopterityypin ja moottorityypin voimalaitehäiriöitä koskevat tilastot; (B) arvio (analyysi) alttiusajasta, kun käytetään suositeltuja lentoonlähtö- ja laskumenetelmiä. (ii) Tietojen on osoitettava helikopterityypin soveltuvuus toimintaan. Niistä on käytävä ilmi, että voimalaitehäiriön todennäköisyys alttiusaikana ei ole suurempi kuin kohdassa AMC, JAR-OPS 3.517(a):n liite 1, määritelty todennäköisyys. [Katso myös IEM, JAR-OPS 3.517(a):n liite 1]. (iii) Uudet helikopterin ja moottorin yhdistelmät arvioidaan tapauskohtaisesti. (2) Lentotoiminnan harjoittajan on lisäksi: (i) saavutettava ja pidettävä yllä valmistajan määrittelemä helikopterin ja moottorin turvallisuustaso toteuttamalla kaikki turvallisuuteen vaikuttavat muutostyöt; (ii) toteutettava valmistajan määrittelemät ennaltaehkäisevät huoltotoimet [katso alakohta (5)(v)]; (iii) määrättävä alttiusaikaa vastaavat lentoonlähtö- ja laskumenetelmät toimintakäsikirjassa, elleivät ne jo sisälly helikopterin lentokäsikirjaan. Menetelmien on perustuttava valmistajan suosittamiin menetelmiin, jos sellaiset ovat olemassa. Jos kyseiselle helikopterityypille ei enää ole saatavissa valmistajan tukea tältä osin, lentotoiminnan harjoittaja voi itse laatia tarvittavat lentoonlähtö- ja laskumenetelmät edellyttäen, että ne ovat viranomaista tyydyttävät; (iv) järjestettävä ohjaamomiehistön koulutus, johon on kuuluttava alttiusajan minimointiin tarvittavien menetelmien opetus, esittely, käyttö ja harjoittelu; (v) ilmoitettava kertyneet lentoajat ja moottorin käyntiajat; ja (vi) ilmoitettava kaikista tehon menetyksistä, moottorin pysäytyksistä (varotoimena tai muutoin) ja voimalaitehäiriöistä (lukuun ottamatta voimalaitehäiriön simulointia koulutuksen aikana). Jokaisessa ilmoituksessa on mainittava: (A) päivämäärä; H-5 Muutos 2

102 JAR-OPS 3 Luku H (B) lentotoiminnan harjoittaja; (C) helikopterin tyyppi ja lentotoiminnan laji; (D) helikopterin rekisteritunnus ja sarjanumero; (E) moottorin tyyppi ja sarjanumero; (F) voimalaitteen versio ja tehdyt muutostyöt; (G) moottorin sijainti; (H) tapahtumaa edeltäneet havainnot; missä lennon tai maatoiminnan vaiheessa häiriö tapahtui; (J) sää ja muut ympäristöolosuhteet; (I) tapahtuman seuraukset; (K) voimalaitehäiriön syy; (L) voimalaitehäiriön olosuhteet; (M) jos moottori on pysähtynyt tai jouduttu pysäyttämään lennon aikana, pysäytyksen luonne (välttämätön / ei välttämätön); (N) käytetty käynnistysmenetelmä ja huomiot moottorin uudelleenkäynnistymisestä; (O) moottorin käyntiaika ja käyttökertojen lukumäärä; ja (P) rungon lentotunnit; (Q) muut huomiot tapahtuneesta; (R) mahdolliset muut tapaukseen liittyvät tiedot. (3) Jatkuva valvonta (i) Lentotoiminnan harjoittajan on yhteistyössä viranomaisen ja helikopterin valmistajan kanssa seurattava voimalaitehäiriöiden esiintymistiheyttä, jotta varmistetaan voimalaitteen jatkuva luotettavuus. Seurantaprosessin aikana on tarkasteltava kaikkia näkökohtia, jotka liittyvät alttiusajan sisältävään lentotoimintaan. Näin varmistetaan, että toiminnassa saavutetaan ja ylläpidetään riittävä luotettavuustaso ja että toimintaa harjoitetaan turvallisesti. Lentotoiminnan harjoittajan, viranomaisen ja helikopterivalmistajan yhteisessä seurannassa on otettava huomioon kokemukset, joita toiminnasta on saatu muualla maailmassa, ja lentotoiminnan harjoittajan omat kokemukset. (ii) Mikäli: (A) luotettavuus ei pysy hyväksyttävällä tasolla; (B) havaitaan merkittävää epäsuotuisaa kehitystä; (C) tyypin suunnittelussa havaitaan merkittäviä puutteita; tai (D) lentotoiminnassa havaitaan merkittäviä puutteita, on käynnistettävä erityinen arviointi, jotta ongelmiin löydetään ratkaisut nopeasti. (4) Voimalaitejärjestelmän seuranta (i) Lentotoiminnan harjoittajan arvio helikopterikaluston voimalaitteen luotettavuudesta on toimitettava viranomaiselle vuosittain, ja mukana on oltava tiedot, joihin arvio perustuu. Näin varmistetaan, että hyväksytyn huolto-ohjelman avulla pystytään edelleen ylläpitämään se luotettavuustaso, joka vaaditaan alttiusajan sisältävään lentotoimintaan. (ii) Arvioon on sisällyttävä vähintään moottorien käyntiajat jakson aikana, voimalaitehäiriöiden esiintymistiheys (kaikki syyt) ja äkillisten voimalaitevikojen esiintymistiheys. Kaksi viimeksi mainittua on ilmoitettava 12 kuukauden liukuvana keskiarvona. (iii) Jos ne helikopterit, joita on tarkoitus käyttää alttiusajan sisältävään lentotoimintaan, ovat osa suurempaa lentokalustoa, jossa helikopteri-moottoriyhdistelmä on sama, hyväksytään lentotoiminnan harjoittajan koko kalustoa koskevat tiedot. Edellä olevan alakohdan (2)(vi) ilmoitusvaatimuksia on silti noudatettava vain kyseiseen toimintaan käytettävän kaluston osalta H-6 Muutos 2

103 JAR-OPS 3 Luku H (iv) Jos havaitaan epäsuotuisaa kehitystä, lentotoiminnan harjoittajan on välittömästi suoritettava toiminnan arviointi yhteistyössä viranomaisen kanssa. Arviointi voi johtaa korjaaviin toimiin tai toiminnan rajoituksiin. (v) Jos pelkkä tilastollinen arvio ei ole tarkoituksenmukainen esimerkiksi lentokaluston pienen määrän vuoksi, lentotoiminnan harjoittajan toimintaa tarkastellaan tapauskohtaisesti. (5) Moottorin käytön seurantajärjestelmä (i) Seurantajärjestelmän on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset: (A) tallennettavat tiedot: (A1) tallennuspäivä ja -aika tai luotettava keino näiden tietojen selvittämiseen; (A2) päivän aikana tallennettujen lentotuntien määrä ja kokonaislentoaika; (A3) N1 (kaasugeneraattorin RPM) käyttökertojen lukumäärä (jos kyseessä on vapaaturbiinimoottori); (A4) N2 (työturbiinin RPM) käyttökertojen lukumäärä; (A5) T4 tai T5-arvon (turbiinin pakokaasun lämpötila) ylitys: arvo, kestoaika; (A6) voimansiirtoakselin vääntömomentin ylitys: arvo, kestoaika (jos vääntömomenttianturi on asennettu); (A7) N1-arvon (kaasugeneraattorin RPM) ylitys: arvo, kestoaika (jos kyseessä on vapaaturbiinimoottori); (A8) N2-arvon (työturbiinin RPM) ylitys (tai vastaava tieto): arvo, kestoaika. (B) Edellä luetellut tiedot on pystyttävä tallentamaan sellaiselta ajalta, joka kattaa päivittäisen enimmäislentoajan, kuitenkin vähintään 5 lentotuntia. Jokainen tieto on tallennettava tietyn sekuntimäärän välein. (C) Tallentimessa on oltava monipuolinen itsetestausjärjestelmä, jossa on vikailmaisin ja joka ilmoittaa virran sammumisesta tai anturin irtikytkeytymisestä. (D) Tallennettujen tietojen purkamista ja analysointia varten on oltava käytettävissä tarvittavat laitteet ja ohjelmat. (ii) Huolto-ohjeissa on kuvattava, miten moottorin käytön seurantajärjestelmän avulla kootut tiedot analysoidaan ja mitä huoltotoimia ne edellyttävät. (iii) Jos moottoria on käytetty valmistuksen tai peruskorjauksen jälkeen, se on tarkastettava valmistajan ohjeiden mukaisesti ennen seurantajärjestelmän ensiasennusta. (iv) Jos helikopteria on käytetty mihin tahansa tarkoitukseen ilman moottorin käytön seurantajärjestelmää, moottori on tarkastettava valmistajan ohjeiden mukaan ennen kuin aloitetaan lentotoiminta, johon liittyy alttiusaika lentoonlähdössä tai laskussa. (v) Seuraavat valmistajan suosittamat ennaltaehkäisevät moottorin huoltotoimet on järjestelmällisesti suoritettava: (A) moottoriöljyn spektrometrianalyysi; (B) moottorin kunnon seuranta, mukaan lukien tehokokeet; (C) moottorin tärinäanalyysi; (D) lentotoiminnan harjoittajan on saavutettava ja ylläpidettävä valmistajan määrittelemä turvallisuustaso toteuttamalla kaikki tarvittavat muutostyöt. (vi) Lento voidaan aloittaa tässä kohdassa vaaditun moottorin käytön seurantajärjestelmän ollessa epäkunnossa, jos: (A) seurantajärjestelmän korjaaminen tai vaihtaminen ennen lennon alkua ei ole kohtuudella mahdollista; (B) helikopterilla ei tämän jälkeen lennetä enemmän kuin 8 peräkkäistä lentoa seurantajärjestelmän ollessa epäkunnossa; H-7 Muutos 2

104 JAR-OPS 3 Luku H (C) seurantajärjestelmä on todettu epäkuntoiseksi enintään 72 tuntia sitten. (vii) Tallennettujen tietojen analyysin tulokset on säilytettävä hyväksyttävässä muodossa ja viranomaisen saatavilla vähintään 12 kuukauden ajan. [Muutos 1, ] H-8 Muutos 2

105 JAR-OPS 3 Luku I LUKU I - SUORITUSARVOLUOKKA 3 JAR-OPS Yleistä (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) Suoritusarvoluokan 3 mukaisesti käytettävät helikopterit on tyyppihyväksytty luokkaan A tai B. (2) Lentotoimintaa harjoitetaan ainoastaan sellaisilta helikopterilentopaikoilta tai -paikoille ja sellaisilla reiteillä, alueilla ja reiteillä varalentopaikoille, jotka sijaitsevat pakkolaskun kannalta turvallisella alueella. [ ] Lentäminen pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella on kuitenkin sallittua, jos siihen on saatu kohdassa JAR-OPS 3.005(e) tarkoitettu hyväksyntä. (3) Lentotoimintaa ei harjoiteta pilvikorkeuden ollessa alle 600 jalkaa sijaintipaikan pinnasta tai näkyvyyden ollessa alle 800 metriä, ja lennot suoritetaan aina näköyhteydessä maan tai veden pintaan. (4) Lennot maanpintaa korkeammalla sijaitsevilta helikopterilentopaikoilta tai -paikoille, jotka sijaitsevat pakkolaskun kannalta turvallisella alueella, voidaan 31. joulukuuta 2009 asti suorittaa siten, että lentoonlähtö- tai laskuvaiheessa on alttiusaika voimalaitehäiriön sattuessa [katso IEM OPS 3.517(a)], mikäli lentotoiminnan harjoittaja on saanut viranomaiselta toimintaan tarvittavan hyväksynnän. [Katso JAR-OPS 3.517(a):n liite 1.] (5) Lentotoimintaa ei harjoiteta helikopterikansilta eikä helikopterikansille. (6) Lentotoimintaa ei harjoiteta yöllä. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Lentoonlähtö Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (a) lentoonlähtömassa ei ylitä suurinta lentoonlähtömassaa, jolla helikopteri pystyy leijuntaan maavaikutuksessa kaikkien voimalaitteiden toimiessa lentoonlähtöteholla. Jos olosuhteet ovat sellaiset, että leijunta maavaikutuksessa ei todennäköisesti ole mahdollista, lentoonlähtömassa ei saa ylittää suurinta lentoonlähtömassaa, jolla helikopteri pystyy leijuntaan maavaikutuksen ulkopuolella kaikkien voimalaitteiden toimiessa lentoonlähtöteholla. (b) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa otetaan huomioon seuraavat lähtölentopaikan olosuhteet: (1) painekorkeus; (2) lämpötila. (c) Helikopterilla on voimalaitteen vikaannuttua mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku, paitsi jos toimitaan edellä kohdassa [3.540(a)(2) tai 3.540(a)(4) tarkoitetun hyväksynnän] mukaisesti. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Matkalento Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (a) kun kaikki voimalaitteet toimivat suurimmalla sallitulla jatkuvalla teholla, helikopterilla on mahdollista jatkaa lentoa aiottua reittiä noudattaen tai lentää suunnitelman mukaisesti varalentopaikalle ilman, että minimilentokorkeus alittuu missään kohdassa; ja (b) helikopterilla on voimalaitteen vikaannuttua mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku, paitsi jos toimitaan edellä kohdassa [3.540(a)(2) tarkoitetun hyväksynnän] mukaisesti. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Lasku Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (a) helikopterin laskumassa ei arvioituna laskuajankohtana ylitä suurinta laskumassaa, jolla helikopteri pystyy leijuntaan maavaikutuksessa kaikkien voimalaitteiden toimiessa I-1 Muutos 2

106 JAR-OPS 3 Luku I lentoonlähtöteholla. Jos olosuhteet ovat sellaiset, että leijunta maavaikutuksessa ei todennäköisesti ole mahdollista, laskumassa ei saa ylittää suurinta laskumassaa, jolla helikopteri pystyy leijuntaan maavaikutuksen ulkopuolella kaikkien voimalaitteiden toimiessa lentoonlähtöteholla. (b) Edellä olevan (a) kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa otetaan huomioon seuraavat olosuhteet, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrälentopaikalla tai varalentopaikalla, jos sellainen vaaditaan: (1) painekorkeus; (2) lämpötila. (c) Helikopterilla on voimalaitteen vikaannuttua mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku, paitsi jos toimitaan edellä kohdassa [3.540(a)(2) tai 3.540(a)(4) tarkoitetun hyväksynnän] mukaisesti. [Muutos 1, ; muutos 2, ] I-2 Muutos 2

107 JAR-OPS 3 Luku J LUKU J - MASSA JA MASSAKESKIÖ JAR-OPS Yleistä (Katso JAR-OPS 3.605, liite 1) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että helikopterin kuorma, massa ja massakeskiö ovat kaikissa lentotoiminnan vaiheissa niiden rajoitusten mukaisia, joista määrätään hyväksytyssä lentokäsikirjassa tai toimintakäsikirjassa, jos viimeksi mainittu on rajoittavampi. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä kaikkien helikoptereidensa massa ja massakeskiö punnitsemalla ennen ensimmäistä käyttöönottoa ja tämän jälkeen neljän vuoden välein. Muutosten ja korjausten yhteisvaikutus massaan ja massakeskiöön on otettava huomioon ja merkittävä asiakirjoihin. Lisäksi helikopterit on punnittava uudelleen, jos muutosten vaikutusta massaan ja massakeskiöön ei tarkasti tunneta. (c) Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä kaikkien helikopterin operatiiviseen kuivamassaan sisältyvien tarvikkeiden ja miehistön jäsenten massat punnitsemalla tai käyttämällä standardimassoja. Myös sijoituspaikan vaikutus helikopterin massakeskiöön on selvitettävä. (d) Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä hyötykuorman massa, painolasti mukaan lukien, punnitsemalla tai laskemalla matkustajien ja matkatavaran standardimassojen perusteella siten kuin JAR-OPS 3.620:ssa vaaditaan. (e) Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä polttoaineen massa todellisen tiheyden tai, jos se ei ole tiedossa, toimintakäsikirjassa määrätyn menetelmän mukaisesti lasketun tiheyden perusteella. [Katso IEM OPS 3.605(e).] JAR-OPS Määritelmät Käänt.huom: Määritelmät esitetään suomenkielisen termin mukaisessa aakkosjärjestyksessä, ja kohtien numerointi poikkeaa tältä osin alkuperäistekstistä. (a) Hyötykuorma (Traffic Load). Matkustajien, matkatavaran ja rahdin yhteismassa, mukaan lukien myös muu kuin kaupallinen kuorma. (b) Operatiivinen kuivamassa (Dry Operating Mass). Helikopterin kokonaismassa sen ollessa valmiina tietyntyyppiseen lentotoimintaan, lukuun ottamatta käytettävissä olevaa polttoainetta ja hyötykuormaa. (c) Suurin sallittu lentoonlähtömassa (Maximum Take-Off Mass). Helikopterin suurin sallittu kokonaismassa lentoonlähdössä. [(d) Matkustajien luokittelu (1) Aikuisilla tarkoitetaan 12-vuotiaita ja sitä vanhempia miehiä ja naisia. (2) Lapsilla tarkoitetaan 2-vuotiaita ja sitä vanhempia, mutta kuitenkin alle 12- vuotiaita henkilöitä. (3) Sylilapsilla tarkoitetaan alle 2- vuotiaita henkilöitä.] JAR-OPS Kuormaus, massa ja massakeskiö Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä toimintakäsikirjassa kuormaukseen sekä massan ja massakeskiön määritysjärjestelmään liittyvät periaatteet ja menetelmät, jotka täyttävät JAR-OPS 3.605:n vaatimukset. Järjestelmän on katettava kaikki aiotun lentotoiminnan lajit. JAR-OPS Miehistömassat (a) Lentotoiminnan harjoittajan on operatiivista kuivamassaa määrittäessään käytettävä seuraavia miehistömassoja: (1) todelliset massat, joihin sisältyvät miehistön matkatavarat; tai [(2) miehistön jäsenten standardimassat, 85 kg, joihin sisältyvät käsimatkatavarat; tai] (3) muut viranomaista tyydyttävät standardimassat J-1

108 JAR-OPS 3 Luku J (b) Lentotoiminnan harjoittajan on korjattava operatiivinen kuivamassa siten, että kaikki lisämatkatavarat otetaan huomioon. Lisämatkatavaroiden sijoituspaikka on otettava huomioon helikopterin massakeskiötä määritettäessä. JAR-OPS Matkustajien ja matkatavaran massat (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laskettava matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran massa käyttäen joko kaikkien henkilöiden ja matkatavaroiden todellista punnittua massaa tai jäljempänä taulukoissa 1-3 annettuja standardimassoja. Jos käytettävissä olevien matkustajaistuinten lukumäärä on [alle 6, matkustajien massa voidaan kuitenkin määrittää kunkin matkustajan antaman tai hänen puolestaan annetun suullisen ilmoituksen perusteella ja lisäämällä siihen ennalta määrätty vakioluku käsimatkatavaran ja vaatteiden huomioon ottamiseksi [katso AMC OPS 3.620(a)]. Toimintakäsikirjassa on oltava ohjeet, joiden mukaan päätetään todellisten tai standardimassojen käytöstä, sekä menettely, jota on noudatettava, kun määritys perustuu suulliseen ilmoitukseen.] (b) Jos massa määritetään punnitsemalla, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustajien henkilökohtaiset tavarat ja käsimatkatavarat ovat mukana punnituksessa. Punnitus on tehtävä helikopterin lähellä juuri ennen siihen nousemista. (c) Jos matkustajien massa määritetään standardimassojen perusteella, on käytettävä jäljempänä taulukoissa 1, 2 ja 3 annettuja standardimassoja. [Niihin sisältyy myös sellaisen alle 2-vuotiaan sylilapsen massa, jota aikuinen pitää sylissään samalla matkustajaistuimella]. Erilliselle matkustajaistuimelle sijoitettavia sylilapsia pidetään tässä kohdassa lapsina. (d) Kun helikopterissa käytettävissä olevien matkustajaistuinten kokonaismäärä on vähintään 20, käytetään taulukossa 1 mainittuja miesten ja naisten standardimassoja. Jos käytettävissä olevien matkustajaistuinten kokonaismäärä on 30 tai sitä suurempi, voidaan vaihtoehtoisesti käyttää taulukon 1 sarakkeessa Kaikki aikuiset annettuja massoja. TAULUKKO 1 Matkustajaistuimia: vähintään 20 Mies Nainen vähintään 30 Kaikki aikuiset Kaikki lennot 82 kg 64 kg 78 kg Lapset 35 kg 35 kg 35 kg Käsimatkatavara (jos on) Pelastuspuku (jos on) 6 kg 3 kg (e) Kun helikopterissa käytettävissä olevien matkustajaistuinten kokonaismäärä on 10-19, käytetään taulukossa 2 annettuja standardimassoja. TAULUKKO 2 Matkustajaistuimia: Mies Nainen Kaikki lennot 86 kg 68 kg Lapset 35 kg 35 kg Käsimatkatavara (jos on) Pelastuspuku (jos on) 6 kg 3 kg (f) Kun käytettävissä olevien matkustajaistuinten lukumäärä on 1-5 tai 6-9, käytetään taulukossa 3 annettuja standardimassoja. TAULUKKO 3 Matkustajaistuimia Mies 98 kg 90 kg Nainen 80 kg 72 kg Lapsi 35 kg 35 kg Käsimatkatavara (jos on) Pelastuspuku (jos on) 6 kg 3 kg (g) Kun helikopterissa käytettävissä olevien matkustajaistuinten kokonaismäärä on 20 tai enemmän, kunkin kuljetettavaksi jätetyn matkatavarakollin standardimassa on 13 kg. Jos helikopterissa on 19 matkustajaistuinta tai vähemmän, on käytettävä kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran todellista, punnitsemalla määritettyä massaa J-2

109 JAR-OPS 3 Luku J (h) Jos lentotoiminnan harjoittaja haluaa käyttää muita kuin edellä taulukoissa 1-3 annettuja standardimassoja, sen on ilmoitettava viranomaiselle syyt tähän ja hankittava sitä varten etukäteen viranomaisen hyväksyntä. Lisäksi lentotoiminnan harjoittajan on jätettävä viranomaisen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen punnitustutkimussuunnitelma ja käytettävä JAR-OPS 3.620(h):n liitteessä 1 esitettyä tilastollista analyysimenetelmää. Sen jälkeen kun viranomainen on tarkistanut ja hyväksynyt punnitustutkimuksen tulokset, tarkistetut standardimassat koskevat ainoastaan kyseistä lentotoiminnan harjoittajaa. Tarkistettuja standardimassoja voidaan käyttää yksinomaan niitä olosuhteita vastaavissa olosuhteissa, joissa tutkimus tehtiin. Jos tarkistetut standardimassat ovat taulukoissa 1-3 annettuja suurempia, on käytettävä näitä tarkistettuja arvoja. [Katso IEM OPS 3.620(h).] (i) Jos lennolle havaitaan olevan tulossa huomattava määrä matkustajia, joiden massan käsimatkatavarat mukaan lukien arvellaan olevan standardimassaa suurempi, lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä tällaisten matkustajien todellinen massa punnitsemalla tai tekemällä riittävän suuri massalisäys. [Katso IEM OPS 3.620(i) ja (j).] (j) Jos käytetään kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran standardimassoja ja lähtöselvityksessä ilmenee, että huomattavan monien matkustajien matkatavaran massan voidaan olettaa olevan standardimassaa suurempi, lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä tällaisen matkatavaran todellinen massa punnitsemalla tai tekemällä riittävän suuri massalisäys. [Katso IEM OPS 3.620(i) ja (j).] JAR-OPS Massa- ja massakeskiöasiakirjat (Katso JAR-OPS 3.625, liite 1) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ennen jokaista lentoa massa- ja massakeskiöasiakirjat, joista ilmenee kuorma ja sen sijoitus. Näiden asiakirjojen perusteella ilmaaluksen päällikön on [voitava varmistua siitä], etteivät kuorma ja sen sijoitus aiheuta helikopterin massa- ja massakeskiörajoitusten ylittymistä. Asiakirjoissa on mainittava niiden laatijan nimi. Helikopterin kuormausta valvovan henkilön on allekirjoituksellaan vahvistettava, että kuorma ja sen sijoitus ovat massaja massakeskiöasiakirjojen mukaiset. Asiakirjojen on oltava ilma-aluksen päällikön hyväksymät, ja hänen hyväksyntänsä on osoitettava allekirjoituksella tai muulla vastaavalla tavalla. [Katso myös JAR-OPS (a)(12).] (b) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ohjeet viime hetkellä tapahtuvia kuorman muutoksia varten. (c) Jos viranomainen sen hyväksyy, lentotoiminnan harjoittaja voi käyttää muita kuin edellä kohdissa (a) ja (b) vaadittuja menetelmiä. (k) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilma-aluksen päällikölle ilmoitetaan, jos kuorman massan määritykseen on käytetty tavanomaisesta poikkeavaa menetelmää, ja että kyseinen menetelmä mainitaan massa- ja massakeskiöasiakirjoissa J-3

110 JAR-OPS 3 Luku J JAR-OPS 3.605, liite 1 Massa ja massakeskiö - Yleistä Katso JAR-OPS (a) Helikopterin operatiivisen kuivamassan määrittäminen (1) Helikopterin punnitseminen (i) Uudet helikopterit punnitaan yleensä tehtaalla ja ne voidaan ottaa käyttöön ilman uutta punnitusta, jos massa- ja massakeskiötiedot on korjattu helikopteriin tehtyjen muutosten mukaan. JAA-lentotoiminnanharjoittajalta toiselle siirtyviä helikoptereita ei tarvitse punnita ennen käyttöönottoa uudella lentotoiminnan harjoittajalla, ellei edellisestä punnituksesta ole kulunut yli neljä vuotta, jos kummallakin lentotoiminnan harjoittajalla on hyväksytty massantarkkailuohjelma. (ii) Jokaisen yksittäisen helikopterin massa ja massakeskiön asema on määritettävä uudelleen määrätyin väliajoin. Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä punnitusten välinen enimmäisaika ja tämän ajan on oltava JAR- OPS 3.605(b):n vaatimusten mukainen. Lisäksi jokaisen helikopterin massa ja massakeskiö on määritettävä uudelleen joko: (A) punnitsemalla; tai (B) laskennallisesti, jos lentotoiminnan harjoittaja pystyy osoittamaan valitun laskutavan oikeellisuuden, aina kun operatiivisen kuivamassan muutosten yhteisvaikutus ylittää 0,5 % suurimmasta sallitusta laskumassasta. (2) Punnitusten suoritus (i) Joko helikopterin valmistajan tai hyväksytyn huolto-organisaation on suoritettava punnitseminen. (ii) Punnituksessa on noudatettava tavanomaisia, hyvän käytännön mukaisia varotoimia, kuten: (A) tarkistettava helikopterin ja varustuksen täydellisyys; (B) varmistettava, että nesteet otetaan asianmukaisesti huomioon; puhtaus; ja (C) varmistettava helikopterin (D) varmistettava, että punnitus suoritetaan suljetussa rakennuksessa. (iii) Kaikkien punnitusvälineiden on oltava asianmukaisesti kalibroituja, nollattuja ja niitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jokaisen vaa an on oltava valmistajan, painoja ja mittoja valvovan valtion laitoksen (Suomessa Teknillinen tarkastuskeskus) tai valtuutetun organisaation kalibroima punnituslaitteiden valmistajan määrittelemin väliajoin, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. Helikopterin massa on voitava laitteiden avulla määrittää [tarkasti. [Katso IEM, JAR-OPS 3.605:n liite 1, kohta (a)(2)(iii).] ] (b) Erityiset hyötykuorman standardimassat. Matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran standardimassojen lisäksi lentotoiminnan harjoittaja voi hankkia viranomaisen hyväksynnän muiden kuorman osien standardimassoille. (c) Helikopterin kuormaus (1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen helikopterit kuormataan pätevän henkilöstön valvonnassa. (2) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että rahti kuormataan helikopterin massan ja massakeskiön laskennassa käytettyjen tietojen mukaisesti. (3) Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava rakenteesta johtuvia lisärajoituksia, kuten lattian lujuuteen liittyvät rajoitukset, suurin sallittu kuorma juoksumetriä kohti, suurin sallittu massa rahtiosastoa kohti ja/tai istuinpaikkarajoitukset. (4) Lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon lennon aikana tapahtuvat kuorman muutokset (esim. vinssaustoimet). (d) Massakeskiön raja-arvot (1) Massakeskiöalue. Ellei istumapaikkoja määrätä ja ellei matkustajien määrää istuinriviä kohti, rahdin määrää rahtiruuman yksittäisissä osastoissa ja polttoaineen määrää yksittäisissä säiliöissä oteta tarkasti huomioon J-4

111 JAR-OPS 3 Luku J massakeskiölaskelmassa, hyväksytylle massakeskiöalueelle on määritettävä toiminnassa käytettävät raja-arvot. Massakeskiön rajoja määritettäessä on otettava huomioon mahdolliset poikkeamat kuorman oletetusta jakautumisesta. Jos matkustajat saavat vapaasti valita istumapaikkansa, lentotoiminnan harjoittajan on annettava ohjeet sen varmistamiseksi, että ohjaamo- tai matkustamomiehistö korjaa tilanteen, mikäli matkustajat asettuvat helikopterin pituussuunnassa ääriasemiin. Massakeskiön rajojen ja asiaan liittyvien toimintamenetelmien, mukaan lukien matkustajien sijoittamista koskevat olettamukset, on oltava viranomaista tyydyttäviä. [Katso IEM, JAR-OPS 3.605:n liite 1, kohta (d).] (2) Massakeskiön vaihtelu lennon aikana. Edellä olevan (d)(1) alakohdan vaatimusten lisäksi lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava, että menetelmissä otetaan täysin huomioon äärirajat, joiden välillä massakeskiön asema vaihtelee lennon aikana matkustajien tai miehistön liikkumisen ja polttoaineen kulutuksen tai siirtämisen vuoksi J-5

112 JAR-OPS 3 Luku J JAR-OPS 3.620(h), liite 1 Matkustajien ja matkatavaran tarkistettujen standardimassojen määritysmenetelmä (Katso IEM, JAR-OPS 3.620(h), liite 1) (a) Matkustajat (1) Satunnaisotantamenetelmä. Matkustajien ja heidän käsimatkatavaransa keskimassa on määritettävä punnitsemalla satunnaisotos. Satunnaisotos on otettava siten, että se edustaa luonteeltaan ja laajuudeltaan kaikkia matkustajia lentotoiminnan lajin, eri reittien lentotiheyden, saapuvien/lähtevien lentojen, vuodenajan ja helikopterin istuinkapasiteetin mukaan. (2) Otoksen suuruus. Tutkimussuunnitelman mukaan on punnittava vähintään se matkustajamäärä, joka seuraavista on suurin: (i) Malliotoksesta tavanomaisten tilastollisten menetelmien mukaan laskettu matkustajamäärä, jolla päästään kaikkien aikuisten keskimassoja käytettäessä 1 prosentin ja miesten ja naisten erillisiä keskimassoja käytettäessä 2 prosentin suhteelliseen luottamusväliin (tarkkuuteen). Tilastollinen menetelmä ja esimerkki otoksen vähimmäiskoon ja keskimassan määrittämisestä esitetään kohdassa IEM OPS 3.620(h). (ii) Jos helikopterin matkustajaistuinkapasiteetti on: (A) vähintään 40, yhteensä 2000 matkustajaa; (B) alle 40, yhteensä se matkustajamäärä, joka saadaan kertomalla matkustajaistuinkapasiteetti luvulla 50. [(3) Matkustajien massat. Matkustajien massoihin on sisällyttävä myös niiden tavaroiden massa, jotka heillä on mukanaan helikopteriin noustessaan. Kun otetaan satunnaisotoksia matkustajien massojen määrittämistä varten, sylilapsi on punnittava yhdessä sen aikuisen kanssa, jonka mukana hän matkustaa. [Katso myös JAR-OPS 3.607(d) ja JAR-OPS 3.620(c), (d) ja (e).] ] (4) Punnituspaikka. Matkustajien punnituspaikka on valittava mahdollisimman läheltä helikopteria niin, etteivät matkustajien massat tämän kohdan jälkeen enää todennäköisesti muutu ennen helikopteriin nousemista henkilökohtaisten tavaroiden pois jättämisen tai uusien tavaroiden mukaan ottamisen vuoksi. (5) Vaaka. Matkustajien punnituksessa käytettävän vaa an kapasiteetin on oltava vähintään 150 kg. Asteikon pienin jakoväli saa olla enintään 500 grammaa. Vaa an tarkkuuden on oltava 0,5 %, kuitenkin vähintään 200 grammaa. (6) Massa-arvojen taltioiminen. Jokaisesta lennosta on taltioitava matkustajien massa, matkustajaluokka (mies/nainen/lapsi) ja lennon numero. (b) Kuljetettavaksi jätetty matkatavara. Kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran tarkistetut standardimassat määritetään vaadittavan vähimmäisotoksen keskimassojen perusteella. Määritykseen käytetään pääosin samaa tilastollista menetelmää kuin matkustajien massojen määrittämiseen, josta määrätään alakohdassa (a)(1) [katso myös IEM OPS 3.620(h)]. Matkatavaran osalta suhteellinen luottamusväli (tarkkuus) on 1 %. Tutkimuksessa on punnittava vähintään 2000 kuljetettavaksi jätettyä matkatavarakollia. (c) Matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran tarkistettujen standardimassojen määrittäminen (1) Sen varmistamiseksi, ettei matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran tarkistettujen standardimassojen käyttö punnitsemalla määritettyjen todellisten massojen sijasta vaikuta haitallisesti lentotoiminnan turvallisuuteen, on tehtävä tilastollinen analyysi [katso IEM OPS 3.620(h)]. Analyysin tuloksena saadaan matkustajien ja matkatavaran keskimassat sekä muita tietoja. (2) Vähintään 20-matkustajapaikkaisissa helikoptereissa tulokseksi saatuja keskimassoja käytetään sellaisenaan miesten ja naisten tarkistettuina standardimassoina. (3) Pienemmissä helikoptereissa matkustajien keskimassaan on tehtävä tarkistettujen standardimassojen määrittämiseksi seuraavat lisäykset: J-6

113 JAR-OPS 3 Luku J Matkustajaistuinten lukumäärä Vaadittava massan lisäys kg kg kg Vähintään 30-matkustajapaikkaisissa helikoptereissa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää kaikkien aikuisten tarkistettuja standardimassoja (keskimassoja). Kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran tarkistettuja standardimassoja (keskimassoja) voidaan käyttää vähintään 20- matkustajapaikkaisissa helikoptereissa. (4) Lentotoiminnan harjoittajat voivat esittää viranomaiselle hyväksyttäväksi yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman ja sen tuloksena saadun poikkeaman tarkistetusta standardimassasta, jos tämä poikkeava arvo on määritetty tässä liitteessä kuvattua menetelmää käyttäen. Poikkeamat on tarkistettava uudelleen viiden vuoden välein tai useammin. [Katso AMC, JAR-OPS 3.620(h):n liite 1, alakohta (c)(4).] (5) Kaikkien aikuisten tarkistettujen standardimassojen on perustuttava siihen, että miesten ja naisten suhteellinen osuus on kaikilla lennoilla 80/20. Jos lentotoiminnan harjoittaja haluaa hankkia hyväksynnän erilaisen suhdeluvun käyttöön tietyillä reiteillä tai lennoilla, sen on esitettävä viranomaiselle tiedot, jotka osoittavat ehdotetun miesten ja naisten suhteellisen osuuden olevan riittävän varovaisesti arvioitu ja kattavan vähintään 84 % todellisista miesten ja naisten suhteellisista osuuksista vähintään sata edustavaa lentoa käsittävässä otoksessa. (6) Saadut keskimassat pyöristetään lähimpään kokonaiseen kiloon. Kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran massat pyöristetään lähimpään puoleen kiloon J-7

114 JAR-OPS 3 Luku J JAR-OPS 3.625, liite 1 Massa- ja massakeskiöasiakirjat Katso JAR-OPS Katso IEM, JAR-OPS 3.625, liite 1 (a) Massa- ja massakeskiöasiakirjat (1) Sisältö (i) Massa- ja massakeskiöasiakirjoissa on oltava seuraavat tiedot: tyyppi; (A) helikopterin rekisteritunnus ja (B) lennon tunnus ja päivämäärä; (C) ilma-aluksen päällikkö; (D) asiakirjan laatija; (E) helikopterin operatiivinen kuivamassa ja sitä vastaava massakeskiö; (F) polttoaineen massa lentoonlähdössä ja reittipolttoaineen massa; (G) muiden kuluvien aineiden kuin polttoaineen massa; (H) kuorman osat, mukaan lukien matkustajat, matkatavara, rahti ja painolasti; (I) lentoonlähtömassa, laskumassa ja massa ilman polttoainetta; määrättävä suurin sallittu matkustajamäärän tai ruumassa olevan kuorman muutos, joka voidaan hyväksyä viime hetken muutoksena. Jos tämä raja ylittyy, on laadittava uudet massa- ja massakeskiöasiakirjat. (b) Tietokonejärjestelmät. Jos massa- ja massakeskiöasiakirjat laaditaan tietokoneistetun massan ja massakeskiön määritysjärjestelmän avulla, lentotoiminnan harjoittajan on tarkistettava tulokseksi saatujen tietojen todenmukaisuus. Lisäksi on otettava käyttöön järjestelmä sen varmistamiseksi, että syöttötietojen muutokset tulevat järjestelmässä asianmukaisesti huomioon otetuiksi ja että tietokonejärjestelmä toimii jatkuvasti moitteettomasti. Tätä varten lentotoiminnan harjoittajan on tarkistettava tuloksena saadut tiedot 6 kuukauden välein tai useammin. (c) Helikopterissa olevat massan ja massakeskiön määritysjärjestelmät. Jos lentotoiminnan harjoittaja haluaa käyttää helikopterissa olevaa tietokoneistettua massan ja massakeskiön määritysjärjestelmää ensisijaisena tietolähteenä lennonvalmistelussa, sen on hankittava tähän viranomaisen hyväksyntä. (d) Tiedonsiirtoyhteys. Jos massa- ja massakeskiöasiakirjat lähetetään helikoptereihin tiedonsiirtoyhteyden välityksellä, ilma-aluksen päällikön hyväksymistä lopullisista massa- ja massakeskiöasiakirjoista on oltava jäljennös maassa. (J) kuorman jakautuminen; asemat; ja (L) massan ja massakeskiön rajaarvot. (K) helikopterin massakeskiön (ii) Jos viranomainen sen hyväksyy, lentotoiminnan harjoittaja voi jättää osan näistä tiedoista pois massa- ja massakeskiöasiakirjoista. (2) Viime hetken muutokset. Jos massaja massakeskiöasiakirjojen laatimisen jälkeen tapahtuu viime hetken muutos, siitä on ilmoitettava ilma-aluksen päällikölle ja viime hetken muutos on merkittävä massa- ja massakeskiöasiakirjoihin. Toimintakäsikirjassa on J-8

115 JAR-OPS 3 Luku K LUKU K - MITTARIT JA VARUSTEET JAR-OPS Yleistä (Katso IEM OPS 3.630) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoa ei aloiteta, elleivät tässä luvussa vaaditut mittarit ja varusteet ole: (1) hyväksyttyjä, ellei kohdassa (c) toisin mainita, ja asennettuja niitä koskevien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien laitteiden toimintaa koskevat minimivaatimukset sekä lentotoiminta- ja lentokelpoisuusvaatimukset; ja (2) lentotoiminnan lajin edellyttämässä toimintakunnossa, ellei minimivarusteluettelossa (MEL) toisin sallita (JAR-OPS 3.030). (b) Mittarien ja varusteiden toimintaa koskevat minimivaatimukset määritellään niissä yhteiseurooppalaisissa teknisissä standardeissa (Joint Technical Standard Orders, JTSO), jotka luetellaan JAR-TSO:ssa, ellei lentotoimintatai lentokelpoisuusmääräyksissä määrätä muista toimintavaatimuksista. Sellaisia mittareita ja varusteita, jotka ovat JAR-OPS:n voimaantulopäivänä muiden rakenne- ja toimintavaatimusten kuin JTSO:n mukaisia, voidaan edelleen käyttää tai asentaa, ellei tässä luvussa määrätä lisävaatimuksista. Aiemmin hyväksyttyjen mittarien ja varusteiden ei tarvitse olla muutetun JTSO:n tai muun muutetun määrittelyn mukaisia, ellei vaatimus ole taannehtiva. (c) Laitehyväksyntää ei vaadita seuraaville: (1) taskulamput, joista määrätään kohdassa JAR-OPS 3.640(a)(4); (2) tarkka kello, josta määrätään kohdissa JAR-OPS 3.650(b) ja 3.652(b); (3) kartanpidin, josta määrätään kohdassa JAR-OPS 3.652(n); (4) ensiapupakkaukset, joista määrätään kohdassa JAR-OPS 3.745; (5) megafonit, joista määrätään kohdassa JAR-OPS 3.810; (6) pelastautumisvarusteet ja pyrotekniset merkinantolaitteet (hätäraketit), joista määrätään kohdissa JAR-OPS 3.835(a) ja (c); sekä (7) ajoankkurit ja muut varusteet, joita käytetään amfibioiden kiinnittämiseen, ankkurointiin tai ohjaamiseen vedessä ja joista määrätään kohdassa JAR-OPS (d) Jos laite on tarkoitettu yhden ohjaamomiehistön jäsenen käytettäväksi omalla paikallaan lennon aikana, sen on oltava helposti käytettävissä hänen paikaltaan. Jos useamman ohjaamomiehistön jäsenen on käytettävä samaa laitetta, se on sijoitettava niin, että laitetta voidaan helposti käyttää kaikilta paikoilta, joilta sitä vaaditaan käytettävän. (e) Ohjaamomiehistön jäsenen käyttämät mittarit on järjestettävä siten, että hän voi selvästi nähdä niiden lukemat omalta paikaltaan poiketen mahdollisimman vähän siitä asennosta ja katseen suunnasta, jota hän normaalisti käyttää katsoessaan eteenpäin lentoradan suuntaisesti. Jos helikopteriin, jonka ohjaamomiehistöön kuuluu useampi kuin yksi henkilö, vaaditaan yksi mittari, se on sijoitettava niin, että se on nähtävissä kaikkien sitä käyttävien ohjaamomiehistön jäsenten paikoilta. JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Helikopterin valot Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, ellei siinä ole seuraavia valolaitteita: (a) VFR-lennoilla päivällä: (1) valomajakkajärjestelmä (anticollision light system); (b) IFR- tai yölennoilla edellä (a) kohdassa vaaditun lisäksi: (1) helikopterin sähköjärjestelmästä virran saava valaistus, jolla kaikki helikopterin turvallisen käytön kannalta oleelliset mittarit ja laitteet voidaan riittävästi valaista; K-1

116 JAR-OPS 3 Luku K (2) helikopterin sähköjärjestelmästä virran saava valaistus, jolla kaikki matkustajaosastot voidaan valaista; (3) taskulamppu jokaista vaadittua miehistön jäsentä varten. Lampun on oltava helposti miehistön jäsenten saatavilla, kun he istuvat määrätyillä paikoillaan; (4) purjehdusvalot; (5) kaksi laskuvalonheitintä, joista vähintään toinen on lennon aikana suunnattavissa siten, että helikopterin edessä ja alapuolella sekä sen kummallakin sivulla oleva maan tai veden pinta voidaan valaista; ja (6) valot, joista määrätään kansainvälisissä säännöissä yhteentörmäysten ehkäisemiseksi merellä, jos helikopteri pystyy toimimaan myös vedestä. [Muutos 2, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Varustus lentotoimintaan, johon vaaditaan radioviestintä- ja/tai radiosuunnistusjärjestelmä (Katso IEM OPS 3.647) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa harjoittaa toimintaa, johon vaaditaan radioviestintä- ja/tai radiosuunnistusjärjestelmä, ellei helikopterissa ole kuuloke- ja puomimikrofoniyhdistelmää tai vastaavaa laitetta sekä ohjaimiin sijoitettua tangenttipainiketta jokaisen vaaditun ohjaajan tai miehistön jäsenen työskentelypaikalla. [Muutos 1, ] JAR-OPS VFR-lentotoiminta päivällä - Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet (Katso AMC OPS 3.650/3.652) (Katso IEM OPS 3.650/3.652) Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää helikopteria päivällä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti ainoastaan, jos siinä on seuraavissa kohdissa vaaditut lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet, ja vain kyseisissä kohdissa mainituin ehdoin: (a) magneettikompassi; (b) tarkka kello, joka näyttää ajan tunteina, minuutteina ja sekunteina; (c) tarkkuuskorkeusmittari, joka näyttää korkeuden jalkoina ja jonka asetusasteikossa on hehtopascal- tai millibaarijaotus; mittarin on oltava säädettävissä mihin tahansa ilmanpaineeseen, joka lennon aikana todennäköisesti joudutaan korkeusmittariin asettamaan; (d) nopeusmittari, joka näyttää ilmanopeuden solmuina; (e) pystynopeusmittari; (f) luisumittari; (g) lämpömittari, joka näyttää ohjaamoon ulkoilman lämpötilan celsiusasteina [katso AMC OPS 3.650(g) ja 3.652(k)]. (h) Silloin, kun helikopterissa on vaatimusten mukaan oltava kaksi ohjaajaa, toisella ohjaajanpaikalla on oltava seuraavat erilliset mittarit: (1) tarkkuuskorkeusmittari, joka näyttää korkeuden jalkoina ja jonka asetusasteikossa on hehtopascal- tai millibaarijaotus; mittarin on oltava säädettävissä mihin tahansa ilmanpaineeseen, joka lennon aikana todennäköisesti joudutaan korkeusmittariin asettamaan; (2) nopeusmittari, joka näyttää ilmanopeuden solmuina; (3) pystynopeusmittari; ja (4) luisumittari. (i) Helikoptereissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 3175 kg tai joita käytetään näkyvyyden ollessa alle 1500 metriä tai veden yllä siten, ettei maata ole näkyvissä, on edellä kohdissa (a) - (h) vaadittujen lentoja suunnistusmittarien lisäksi oltava: (2) stabiloitu suuntamittari (suuntahyrrä). (1) keinohorisontti; ja (j) Aina kun vaaditaan kaksi mittaria, kumpaakin ohjaajaa varten on oltava erilliset näytöt, valitsimet ja muut tarvittavat laitteet K-2

117 JAR-OPS 3 Luku K (k) Kaikissa helikoptereissa on oltava laitteet sen osoittamiseksi, jos vaadittavat lentomittarit eivät saa riittävästi käyttövoimaa. (l) Jos helikopterin suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 3175 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, jokaisessa ilmanopeuden mittausjärjestelmässä on oltava pitot-putken lämmitys tai muu vastaava keino, jolla ehkäistään kosteuden tiivistymisestä tai jäätymisestä johtuvia toimintahäiriöitä. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS IFR- tai yölentotoiminta - Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet (Katso AMC OPS 3.650/3.652) (Katso IEM OPS 3.650/3.652) Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää helikopteria mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti tai yöllä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti ainoastaan, jos siinä on seuraavissa kohdissa vaaditut lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet, ja vain kyseisissä kohdissa mainituin ehdoin: (a) magneettikompassi; (b) tarkka kello, joka näyttää ajan tunteina, minuutteina ja sekunteina; (c) kaksi tarkkuuskorkeusmittaria, jotka näyttävät korkeuden jalkoina ja joiden asetusasteikossa on hehtopascal- tai millibaarijaotus. Mittarien on oltava säädettävissä mihin tahansa ilmanpaineeseen, joka lennon aikana todennäköisesti joudutaan korkeusmittariin asettamaan. Yhden ohjaajan miehistön yö- VFR-lentotoiminnassa toinen painekorkeusmittari voidaan korvata radiokorkeusmittarilla; (d) ilmanopeuden mittausjärjestelmä, johon kuuluu pitot-putken lämmitys tai jossa kosteuden tiivistymisestä tai jäätymisestä johtuvat toimintahäiriöt ehkäistään muulla tavoin, sekä pitot-putken lämmityksen vian ilmaisu. Pitotputken lämmityksen vian ilmaisua ei kuitenkaan tarvitse olla helikoptereissa, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 9 tai suurin sallittu lentoonlähtömassa enintään 3175 kg ja joille on myönnetty helikopterikohtainen lentokelpoisuustodistus aiemmin kuin 1. elokuuta 1999 [katso AMC OPS 3.652(d) ja (m)(2)]; (e) pystynopeusmittari; (f) luisumittari; (g) keinohorisontti; (h) yksi varakeinohorisontti, jota voidaan käyttää kummaltakin ohjaajanpaikalta ja joka: (1) toimii normaalin sähköntuottojärjestelmän täydellisen vikaantumisen jälkeen luotettavasti vähintään 30 minuutin ajan tai sen ajan, joka tarvitaan riittävälle ja säävaatimukset täyttävälle varalaskupaikalle lentämiseen, kun toimitaan pakkolaskun kannalta vaarallisen maaston tai merialueen yllä, jos viimeksi mainittu aika on pidempi, ottaen huomioon varavirtalähteen muun kuormituksen ja toimintamenetelmät; (2) toimii muista keinohorisonteista riippumatta; (3) on automaattisesti toiminnassa normaalin sähköntuottojärjestelmän täydellisen vikaantumisen jälkeen; ja (4) on riittävästi valaistu kaikissa lentotoiminnan vaiheissa. (i) Ohjaamomiehistön on voitava selvästi havaita, milloin edellä (h) kohdassa vaadittu varakeinohorisontti toimii varasähköllä. Jos varakeinohorisonttia varten on oma virtalähde, ohjaamossa on oltava selvästi näkyvä merkki, joka osoittaa tämän virtalähteen olevan käytössä. (j) stabiloitu suuntamittari (suuntahyrrä); (k) lämpömittari, joka näyttää ohjaamoon ulkoilman lämpötilan celsiusasteina [katso AMC OPS 3.650(g) ja 3.652(k)]; (l) staattisen paineen varajärjestelmä korkeus-, ilmanopeus- ja pystynopeusmittareita varten; ja (m) silloin, kun helikopterissa on vaatimusten mukaan oltava kaksi ohjaajaa, toisella ohjaajanpaikalla on oltava seuraavat erilliset mittarit: K-3

118 JAR-OPS 3 Luku K (1) tarkkuuskorkeusmittari, joka näyttää korkeuden jalkoina ja jonka asetusasteikossa on hehtopascal- tai millibaarijaotus. Mittarin on oltava säädettävissä mihin tahansa ilmanpaineeseen, joka lennon aikana todennäköisesti joudutaan korkeusmittariin asettamaan. Tämä saa olla toinen edellä (c) kohdassa vaadituista kahdesta korkeusmittarista; (2) ilmanopeuden mittausjärjestelmä, johon kuuluu pitot-putken lämmitys tai jossa kosteuden tiivistymisestä tai jäätymisestä johtuvat toimintahäiriöt ehkäistään muulla tavoin, sekä pitot-putken lämmityksen vian ilmaisu. Pitot-putken lämmityksen vian ilmaisua ei kuitenkaan tarvitse olla helikoptereissa, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 9 tai suurin sallittu lentoonlähtömassa enintään 3175 kg ja joille on myönnetty helikopterikohtainen lentokelpoisuustodistus aiemmin kuin 1. elokuuta 1999 [katso AMC OPS 3.652(d) ja (m)(2)]; (6) stabiloitu suuntamittari (suuntahyrrä). (3) pystynopeusmittari; (4) luisumittari; (5) keinohorisontti; ja (n) IFR-lennoilla kartanpidin paikassa, jossa kartta on helposti luettavissa ja yölennoilla valaistavissa. (o) Aina kun vaaditaan kaksi mittaria, kumpaakin ohjaajaa varten on oltava erilliset näytöt, valitsimet ja muut tarvittavat laitteet. (p) Kaikissa helikoptereissa on oltava laitteet sen osoittamiseksi, jos vaadittavat lentomittarit eivät saa riittävästi käyttövoimaa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Yhden ohjaajan miehistön IFR-lentotoimintaan vaadittavat lisävarusteet (Katso AMC OPS 3.655) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria IFR-lentotoimintaan yhden ohjaajan miehistöllä, ellei siinä ole automaattiohjausta, johon kuuluu vähintään korkeudenpito- ja ohjaussuuntatoiminto. Vaatimus ei kuitenkaan koske helikoptereita, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 6 ja joille on ensimmäisen kerran myönnetty tyyppihyväksymistodistus yhden ohjaajan lentotoimintaan mittarisääolosuhteissa (IMC) JAA:n jäsenvaltiossa 1. tammikuuta 1979 tai aikaisemmin, ja jotka olivat käytössä JAA:n jäsenvaltiossa 1. elokuuta Tällaisia helikoptereita saa käyttää 31. joulukuuta 2004 asti edellyttäen, että viranomainen on myöntänyt lentotoiminnan harjoittajalle siihen tarvittavan luvan. [Muutos 2, ] JAR-OPS Radiokorkeusmittarit (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria lennolla veden yllä (1) siten, ettei maata ole näkyvissä; (2) näkyvyyden ollessa alle 1500 metriä; (3) yöllä; eikä (4) sellaisella etäisyydellä maasta, joka vastaa yli 3 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella, ellei siinä ole radiokorkeusmittaria, joka antaa äänivaroituksen tai muun viranomaista tyydyttävän merkin, jos laskeudutaan ennalta valitun korkeuden alapuolelle, ja näkyvän varoituksen ohjaajan valitsemassa korkeudessa. [Muutos 2, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Helikopterin säätutka Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 9-paikkaista helikopteria mittarilentosääntöjen mukaisesti tai yöllä silloin, kun lennettävällä reitillä voidaan uusimpien säätiedotteiden mukaan kohtuudella olettaa esiintyvän ukkosta tai muita vaarallisia sääolosuhteita, joiden katsotaan olevan helikopterin säätutkan avulla havaittavia, ellei siinä ole säätutkaa K-4

119 JAR-OPS 3 Luku K JAR-OPS Jäätävissä olosuhteissa lentämiseen tarvittava varustus (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria jäätävissä olosuhteissa tai jos jäätämistä on odotettavissa, ellei sitä ole hyväksytty ja varustettu lentämään jäätävissä olosuhteissa. (b) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria yöllä jäätävissä olosuhteissa tai jos jäätämistä on odotettavissa, ellei siinä ole valaistusta jään muodostumisen havaitsemiseksi tai jäätymisen ilmaisinta. Käytettävä valaistus ei saa aiheuttaa sellaista häikäisyä tai heijastuksia, jotka haittaisivat miehistön jäsenten tehtävien suorittamista. JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, jonka ohjaamomiehistöön kuuluu vaatimusten mukaan useampi kuin yksi jäsen, ellei siinä ole sisäpuhelinjärjestelmää jokaisen ohjaamomiehistön jäsenen käytettävissä. Järjestelmään on kuuluttava kuulokkeet ja mikrofonit, jotka eivät saa olla kädessä pidettävää tyyppiä. JAR-OPS Miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmä (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, jossa on ohjaamomiehistön lisäksi mukana muuta miehistöä, ellei siinä ole miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmää. (b) Tässä kohdassa vaaditun miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmän on: (1) toimittava matkustamokuulutusjärjestelmästä riippumatta, lukuun ottamatta käsipuhelimia, kuulokkeita, mikrofoneja, valintakytkimiä ja merkinantolaitteita; (2) saatava aikaan kaksisuuntainen viestintäyhteys ohjaamosta jokaiselle miehistön jäsenen paikalle; (3) oltava helposti käytettävissä jokaisen vaaditun ohjaamomiehistön jäsenen paikalta ohjaamossa; sekä matkustamomiehistöä varten lisäksi: (4) oltava helposti käytettävissä vaadittujen matkustamomiehistön jäsenten paikoilta, jotka ovat yksittäisten tai pareittain sijaitsevien lattiatason varauloskäyntien läheisyydessä; (5) sisällettävä ääni- tai näkömerkkeihin perustuva kutsujärjestelmä, jota ohjaamomiehistön jäsenet voivat käyttää matkustamomiehistön kutsumiseen ja matkustamomiehistön jäsenet ohjaamomiehistön kutsumiseen; ja (6) annettava merkki, josta puhelun vastaanottaja voi päätellä, onko kyseessä tavanomainen vai hätäpuhelu [katso AMC OPS 3.690(b)(6)]. [Muutos 2, ] JAR-OPS Matkustamokuulutusjärjestelmä (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 9-paikkaista helikopteria, ellei siihen ole asennettu matkustamokuulutusjärjestelmää, [paitsi kohdan (c) mukaisesti]. (b) Tässä kohdassa vaaditun matkustamokuulutusjärjestelmän on: (1) toimittava sisäpuhelinjärjestelmästä riippumatta, lukuun ottamatta käsipuhelimia, kuulokkeita, mikrofoneja, valintakytkimiä ja merkinantolaitteita; (2) oltava helposti saatavilla välittömään käyttöön jokaisen vaaditun ohjaamomiehistön jäsenen paikalta; (3) oltava helposti käyttöön saatavissa vähintään yhdeltä matkustamomiehistön jäsenen paikalta, ja jokainen matkustamomiehistön käytettäväksi tarkoitettu matkustamokuulutusjärjestelmän mikrofoni on sijoitettava sellaisen matkustamomiehistön istuimen lähelle, joka sijaitsee vaaditun lattiatason varauloskäynnin läheisyydessä; K-5

120 JAR-OPS 3 Luku K (4) oltava valmiina matkustamomiehistön jäsenen käyttöön 10 sekunnissa jokaiselta matkustamon paikalta, jolta järjestelmä on käytettävissä; (5) oltava kuultavissa ja ymmärrettävissä kaikilla matkustajaistuimilla, käymälöissä sekä matkustamomiehistön istuimilla ja työpisteissä; ja (6) toimittava normaalin sähköntuottojärjestelmän täydellisen vikaantumisen jälkeen luotettavasti vähintään 10 minuutin ajan. [(c) Kun helikopterin suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 9 mutta alle 19, matkustamokuulutusjärjestelmää ei vaadita, jos: (1) helikopteri on suunniteltu niin, ettei ohjaajan ja matkustajien välillä ole väliseinää; ja (2) lentotoiminnan harjoittaja pystyy osoittamaan, että ohjaajan ääni on lennon aikana kuultavissa ja ymmärrettävissä kaikilta matkustajien istuimilta.] [, ] JAR-OPS Ohjaamoäänittimet - 1 (Katso [ACJ] OPS 3.700) (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty helikopterikohtainen lentokelpoisuustodistus [ ] 1. elokuuta 1999 tai sen jälkeen ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 3175 kg, ellei siinä ole ohjaamoäänitintä (CVR), joka tallentaa aikamerkit ja: (1) [ ]miehistön lähettämän ja vastaanottaman radiopuhelinliikenteen; (2) ohjaamon äänet sekä jokaisesta käytössä olevasta [ ]miehistön mikrofonista saadut äänisignaalit keskeytyksettä; (3) [ ]miehistön jäsenten puheviestinnän, joka on tapahtunut [miehistön jäsenten] sisäpuhelinjärjestelmän kautta; (4) kuulokkeisiin tai kaiuttimeen tulleet suunnistus- ja lähestymislaitteiden puhe- tai äänitunnukset; ja (5) [ ]miehistön jäsenten puheviestinnän, joka on tapahtunut matkustamokuulutusjärjestelmän kautta, jos mahdollista. (b) Ohjaamoäänittimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen viimeisen toimintatunnin ajalta. Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 7000 kg:n painoisissa helikoptereissa tämä aika voidaan kuitenkin vähentää 30 minuuttiin. (c) Ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus automaattisesti ennen kuin helikopteri alkaa liikkua omalla voimallaan ja jatkettava tallennusta, kunnes helikopteri ei lennon päätyttyä enää voi liikkua omalla voimallaan. Lisäksi ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus sähkövirran saatavuuden mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa niiden ohjaamotarkistusten aikana, jotka tehdään lennon alkaessa ennen moottorien käynnistämistä, ja jatkettava tallennusta niihin ohjaamotarkistuksiin asti, jotka tehdään lennon päätyttyä heti moottorien sammuttamisen jälkeen. (d) Ohjaamoäänittimessä on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. (e) Tämän kohdan vaatimusten täyttämiseen voidaan käyttää yhdistettyä ohjaamoäänitintä ja lentoarvotallenninta (FDR). [Katso ACJ OPS 3.700(e).] [ ] [Muutos 2, ; muutos 3, ] JAR-OPS Ohjaamoäänittimet - 2 (Katso [ACJ] OPS 3.705) (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty helikopterikohtainen lentokelpoisuustodistus [ ] 31. heinäkuuta 1999 tai sitä aiemmin ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 7000 kg, [tai jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 3175 kg mutta enintään 7000 kg ja jolle on ensimmäisen kerran myönnetty helikopterikohtainen lentokelpoisuustodistus 1. tammikuuta 1987 tai sen jälkeen], ellei siinä ole ohjaamoäänitintä (CVR), joka tallentaa aikamerkit ja: (1) [ ]miehistön lähettämän ja vastaanottaman radiopuhelinliikenteen; K-6

121 JAR-OPS 3 Luku K (2) ohjaamon äänet sekä mahdollisuuksien mukaan jokaisesta käytössä olevasta [ ] miehistön mikrofonista saadut äänisignaalit keskeytyksettä; (3) [ ]miehistön jäsenten puheviestinnän, joka on tapahtunut [miehistön jäsenten] sisäpuhelinjärjestelmän kautta; (4) kuulokkeisiin tai kaiuttimeen tulleet suunnistus- ja lähestymislaitteiden puhe- tai äänitunnukset; (5) [ ]miehistön jäsenten puheviestinnän, joka on tapahtunut matkustamokuulutusjärjestelmän kautta, jos mahdollista; ja (6) pääroottorin kierrosnopeuden määrittämiseen tarvittavat parametrit, jos helikopterissa ei ole lentoarvotallenninta (FDR). (b) Ohjaamoäänittimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään viimeisten 30 minuutin ajalta, jotka äänitin on ollut toiminnassa. (c) Ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus ennen kuin helikopteri alkaa liikkua omalla voimallaan ja jatkettava tallennusta, kunnes helikopteri ei lennon päätyttyä enää voi liikkua omalla voimallaan. (d) Ohjaamoäänittimessä on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. (e) Tämän kohdan vaatimusten täyttämiseen voidaan käyttää yhdistettyä ohjaamoäänitintä ja lentoarvotallenninta. [Katso ACJ OPS 3.700(e).] (f) [Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 3175 kg:n mutta enintään 7000 kg:n painoisia helikoptereita, joita on käytetty HEMS-toimintaan 1. elokuuta 1999 tai sitä aiemmin, voidaan käyttää HEMS-toimintaan ilman ohjaamoäänitintä 31. joulukuuta 2010 asti, jos viranomainen sen sallii.] [, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Lentoarvotallentimet - 1 [(Katso JAR-OPS 3.715/3.720, liite 1)] (Katso [ACJ] OPS 3.715/3.720) (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty helikopterikohtainen lentokelpoisuustodistus [ ] 1. elokuuta 1999 tai sen jälkeen ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 3175 kg, ellei siinä ole lentoarvotallenninta, joka tallentaa ja säilyttää tiedot digitaalisesti. Lisäksi on oltava käytettävissä menetelmä, jolla laitteeseen tallentuneet tiedot voidaan helposti purkaa. (b) Lentoarvotallentimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen 8 viimeisen toimintatunnin ajalta. (c) Lentoarvotallentimen on tallennettava seuraavat parametrit ja vastaavat aikamerkit: (1) [suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 3175 kg:n mutta enintään 7000 kg:n painoisissa helikoptereissa ne parametrit, jotka luetellaan liitteen 1 taulukossa A;] (2) suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 7000 kg:n painoisissa helikoptereissa [ne parametrit, jotka luetellaan liitteen 1 taulukossa B. Parametriä 19 ei kuitenkaan tarvitse tallentaa, jos viranomainen sallii tämän poikkeuksen ja jokin seuraavista ehdoista täyttyy: (i) anturia ei ole helposti käytettävissä, (ii) tallentaminen edellyttäisi tiedon tuottavan laitteen muuttamista.] (3) Kaikkien helikopterien lentoarvotallentimien on tallennettava erityiset parametrit, jotka liittyvät helikopterin uudenlaiseen tai ainutlaatuiseen rakenteeseen tai käyttöominaisuuksiin. [(4) Elektronisilla näyttöjärjestelmillä varustetuissa helikoptereissa on tallennettava JAR-OPS 3.715:n liitteen 1 taulukossa C luetellut parametrit.] (d) Tiedot on otettava sellaisista helikopterissa olevista lähteistä, joiden avulla saadaan K-7

122 JAR-OPS 3 Luku K tarkasti ohjaamomiehistön näkyvissä oleva tieto. (e) Lentoarvotallentimen on aloitettava tietojen tallennus automaattisesti ennen kuin helikopteri voi liikkua omalla voimallaan ja lopetettava tallennus automaattisesti sen jälkeen, kun helikopteri ei enää voi liikkua omalla voimallaan. (f) Lentoarvotallentimessa on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. (g) Tämän kohdan vaatimusten täyttämiseen voidaan käyttää yhdistettyä lentoarvotallenninta ja ohjaamoäänitintä (CVR). [Katso ACJ OPS 3.700(e).] [ ] [Muutos 2, ; muutos 3, ] JAR-OPS Lentoarvotallentimet - 2 [(Katso JAR-OPS 3.715/3.720, liite 1)] (Katso [ACJ] OPS 3.715/3.720) (a) [Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty helikopterikohtainen lentokelpoisuustodistus 1. tammikuuta 1989 tai sen jälkeen, mutta viimeistään 1. heinäkuuta 1999, ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 7000 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku enemmän kuin 9, ellei siinä ole lentoarvotallenninta, joka tallentaa ja säilyttää tiedot digitaalisesti. Lisäksi lentoarvotallentimessa on oltava menetelmä, jolla laitteeseen tallentuneet tiedot voidaan helposti purkaa. Jos helikopterissa ei ole ollut lentoarvotallenninta 31. heinäkuuta 1999 tai sitä aiemmin, tämän vaatimuksen noudattamista voidaan lykätä 1. tammikuuta 2005 asti.] (b) Lentoarvotallentimen (FDR) on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen 5 viimeisen toimintatunnin ajalta. (c) Lentoarvotallentimen on tallennettava seuraavat parametrit ja vastaavat aikamerkit: (1) [suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 7000 kg:n painoisissa helikoptereissa, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 9, ne parametrit, jotka luetellaan liitteen 1 taulukossa A;] (2) suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 7000 kg:n painoisissa helikoptereissa [ne parametrit, jotka luetellaan liitteen 1 taulukossa B. Parametriä 19 ei kuitenkaan tarvitse tallentaa, jos viranomainen sallii tämän poikkeuksen ja jokin seuraavista ehdoista täyttyy: (i) anturia ei ole helposti käytettävissä, (ii) tallentaminen edellyttäisi tiedon tuottavan laitteen muuttamista.] (3) Kaikkien helikopterien lentoarvotallentimien on tallennettava erityiset parametrit, jotka liittyvät helikopterin uudenlaiseen tai ainutlaatuiseen rakenteeseen tai käyttöominaisuuksiin. [(4) Elektronisilla näyttöjärjestelmillä varustetuissa helikoptereissa on tallennettava JAR-OPS 3.715:n liitteen 1 taulukossa C luetellut parametrit. (d) Yksittäisiä parametrejä, jotka voidaan johtaa laskemalla muista tallennetuista parametreistä, ei tarvitse tallentaa, mikäli viranomainen sallii niiden tallentamatta jättämisen.] [(e)] Tiedot on otettava sellaisista helikopterissa olevista lähteistä, joiden avulla saadaan tarkasti ohjaamomiehistön näkyvissä oleva tieto. [(f)] Lentoarvotallentimen on aloitettava tietojen tallennus automaattisesti ennen kuin helikopteri voi liikkua omalla voimallaan ja lopetettava tallennus automaattisesti sen jälkeen, kun helikopteri ei enää voi liikkua omalla voimallaan. [(g)] Lentoarvotallentimessa on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. [(h)] Tämän kohdan vaatimusten täyttämiseen voidaan käyttää yhdistettyä lentoarvotallenninta ja ohjaamoäänitintä (CVR). [Katso ACJ OPS 3.700(e).] [ ] [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 3, ] K-8

123 JAR-OPS 3 Luku K JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Istuimet, istuin- ja olkavyöt sekä lasten turvavarusteet (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, ellei siinä ole seuraavaa varustusta: (1) istuin tai makuupaikka jokaiselle vähintään 2-vuotiaalle henkilölle; (2) helikoptereissa, joille on ensimmäisen kerran myönnetty helikopterikohtainen lentokelpoisuustodistus JAA:n jäsenvaltiossa tai muualla 31. heinäkuuta 1999 tai sitä aiemmin, pelkkä istuinvyö tai istuinvyö, johon kuuluu viisto olkavyö, tai olkavöillä varustettu turvavyö jokaisella matkustajaistuimella jokaisen vähintään 2-vuotiaan matkustajan käytettäväksi; (3) helikoptereissa, joille on ensimmäisen kerran myönnetty helikopterikohtainen lentokelpoisuustodistus JAA:n jäsenvaltiossa tai muualla 1. elokuuta 1999 tai sen jälkeen, istuinvyö, johon kuuluu viisto olkavyö, tai olkavöillä varustettu turvavyö jokaisella matkustajaistuimella jokaisen vähintään 2- vuotiaan matkustajan käytettäväksi; (4) lasten turvavaruste jokaiselle alle 2- vuotiaalle matkustajalle; (5) jokaisella ohjaamomiehistön istuimella olkavöillä varustettu turvavyö, johon kuuluu laite, joka automaattisesti pitää henkilön vartalon paikallaan nopeuden äkillisesti hidastuessa; ja (6) olkavöillä varustettu turvavyö jokaisella matkustamomiehistön istuimella; HUOM: Tästä vaatimuksesta huolimatta ne matkustamomiehistön jäsenet, jotka ovat mukana lennolla vaaditun täysilukuisen matkustamomiehistön lisäksi, voivat käyttää matkustajaistuimia. (7) matkustamomiehistön jäsenten istuimet, jotka on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava lattiatason varauloskäyntien läheisyyteen. Jos vaadittujen matkustamomiehistön jäsenten lukumäärä on suurempi kuin lattiatason varauloskäyntien määrä, matkustamomiehistön lisäistuimet on sijoitettava siten, että matkustamomiehistön jäsenet voivat parhaiten auttaa matkustajia hätäevakuoinnissa. Tällaisten istuinten on oltava eteenpäin tai taaksepäin suunnattuja niin, että suunta poikkeaa enintään 15 astetta helikopterin pituusakselista. (b) Kaikkien turvavöiden on oltava yhdestä kohdasta avattavia. Yhdellä viistolla olkavyöllä varustettuja turvavöitä saa käyttää, jos olkavyöllisten turvavöiden asentaminen ei ole kohtuudella mahdollista. JAR-OPS Turvavöiden kiinnittämisen ja tupakointikiellon merkkivalot Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, jossa kaikki matkustajaistuimet eivät ole nähtävissä ilma-aluksen päällikön istuimelta tai sellaisen ohjaajan istuimelta, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen voidaan siirtää, ellei siinä ole laitteita, joiden avulla kaikille matkustajille ja matkustamomiehistölle voidaan ilmoittaa, milloin turvavyöt on kiinnitettävä ja milloin tupakointi ei ole sallittua. [Muutos 1, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Ensiapupakkaukset (Katso AMC OPS 3.745) (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, ellei siinä ole ensiapupakkausta, joka on helposti saatavissa käyttöön. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ensiapupakkaukset: (1) tarkastetaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että sisältö on säilynyt käyttötarkoituksensa edellyttämässä kunnossa; ja (2) täydennetään säännöllisin väliajoin pakkausten lipukkeissa olevien ohjeiden mukaisesti ja aina tarvittaessa. JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Tyhjä K-9

124 JAR-OPS 3 Luku K JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Lisähappi - Paineistamattomat helikopterit (Katso JAR-OPS 3.775, liite 1) (a) Yleistä (1) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää paineistamatonta helikopteria yli jalan painekorkeudessa, ellei siinä ole lisähappilaitteita, joiden avulla vaadittu happimäärä voidaan säilyttää ja jakaa. (2) Lentoa varten vaadittavan lisähapen määrä on määritettävä lentokorkeuksien ja lennon kestoajan perusteella niin, että huomioon otetaan toimintakäsikirjan mukaiset toimintamenetelmät, lennettävä reitti ja toimintakäsikirjassa määrätyt hätätilannemenetelmät. (3) Jos helikopteria aiotaan käyttää yli jalan painekorkeudessa, siinä on oltava vaaditun happimäärän säilytykseen ja jakamiseen tarvittavat välineet. (b) Hapen määrä (1) Ohjaamomiehistön jäsenet. Kaikille ohjaamotehtävissä oleville ohjaamomiehistön jäsenille on oltava lisähappea liitteen 1 mukaisesti. Jos kaikki ohjaamon istuimilla olevat henkilöt käyttävät ohjaamomiehistön happivarastoa, heitä on hapen määrän kannalta pidettävä ohjaamotehtävissä olevina ohjaamomiehistön jäseninä. (2) Matkustamomiehistön jäsenet, miehistön lisäjäsenet ja matkustajat. Matkustamomiehistön jäsenille ja matkustajille on oltava lisähappea liitteen 1 mukaisesti. Niitä matkustamomiehistön jäseniä, jotka ovat helikopterissa matkustamomiehistön vaaditun vähimmäismäärän lisäksi, ja miehistön lisäjäseniä on hapen määrän kannalta pidettävä matkustajina. JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Käsisammuttimet (Katso AMC OPS 3.790) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, ellei siinä ole käsisammuttimia, jotka on varattu käytettäviksi miehistö- ja matkustajatiloissa sekä mahdollisissa rahtitiloissa ja tarjoomoissa seuraavien vaatimusten mukaan: (a) Sammutusaineen on oltava tyypiltään ja määrältään soveltuva sellaisiin paloihin, joita todennäköisimmin syttyy siinä tilassa, jossa sammutinta on tarkoitus käyttää. Ihmisten oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa on käytettävä ainetta, jolla myrkyllisten kaasujen ilmaan kertymisen vaara on mahdollisimman pieni. (b) Ohjaamoon on tarkoituksenmukaisesti sijoitettava ohjaamomiehistön käyttöön vähintään yksi käsisammutin, jossa sammutusaineena on Halon 1211 (bromikloridifluorimetaani, CBrCIF 2 ) tai vastaava aine. (c) Jokaiseen tarjoomoon, joka sijaitsee muualla kuin päämatkustamon tasolla, on sijoitettava tai siinä käytettäväksi on oltava helposti saatavilla vähintään yksi käsisammutin. (d) Jokaista sellaista rahtitilaa varten, johon miehistön jäsenet pääsevät lennon aikana, on oltava helposti saatavilla vähintään yksi käsisammutin. (e) Helikopteriin on tarkoituksenmukaisesti sijoitettava vähintään seuraavassa taulukossa esitetty määrä käsisammuttimia siten, että ne ovat riittävän helposti saatavilla jokaisessa matkustajaosastossa käytettäviksi. Matkustajaosaston istuinkapasiteetti Käsisammuttimien vähimmäismäärä JAR-OPS Tyhjä K-10

125 JAR-OPS 3 Luku K JAR-OPS Sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen [Jos helikopteriin on merkitty ne rungon alueet, jotka soveltuvat pelastushenkilöstön sisään murtautumiseen hätätilanteessa], lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tällaiset kohdat merkitään seuraavassa esitetyllä tavalla. Merkinnät on tehtävä punaisella tai keltaisella värillä ja tarvittaessa ympäröitävä valkoisella, jotta ne erottuvat taustastaan. Jos kulmamerkkien välinen etäisyys on yli 2 metriä, niiden väliin on lisättävä 9 cm x 3 cm kokoiset viivat siten, että vierekkäiset merkit ovat enintään 2 metrin etäisyydellä toisistaan. [, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Megafonit (Katso AMC OPS 3.810) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 19, ellei siinä ole kannettavia paristokäyttöisiä megafoneja, jotka ovat helposti saatavilla miehistön jäsenten käyttöön hätäevakuoinnin aikana. JAR-OPS Hätävalaistus (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 19, ellei siinä ole: (1) erillisellä virtalähteellä toimivaa hätävalaistusjärjestelmää, josta saadaan matkustamon yleisvalaistus evakuoinnin helpottamiseksi; ja (2) valaistuja varauloskäyntien merkintöjä ja opasteita. JAR-OPS Automaattinen hätäpaikannuslähetin (ELT) (Katso IEM OPS 3.820) (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, ellei siinä ole automaattista hätäpaikannuslähetintä. Laite on kiinnitettävä helikopteriin siten, että se onnettomuuden tapahduttua mahdollisimman todennäköisesti lähettää havaittavaa hätämerkkiä ja toisaalta mahdollisuus lähettämiseen muulloin on mahdollisimman pieni. (b) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria suoritusarvoluokan 1 tai 2 mukaisesti lennolla, joka suoritetaan veden yllä pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella, siten kuin se määritellään kohdassa 3.480(a)(23)(ii)(A), sellaisella etäisyydellä maasta, joka vastaa yli 10 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella, kun lento liittyy mineraalivarojen (mukaan lukien maakaasu) hyödyntämiseen merialueella, ellei siinä ole automaattista irtoavaa hätäpaikannuslähetintä (ELT(AD)). (c) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että hätäpaikannuslähetin toimii ICAO Annex 10:ssä määrätyillä hätätaajuuksilla. [Muutos 1, ] JAR-OPS Pelastusliivit (Katso IEM OPS 3.825) (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria lentotoimintaan veden yllä eikä vesialueen yli lentämiseen: (1) suoritusarvoluokan 3 mukaisesti kauempana maasta kuin autorotaatioetäisyydellä; tai (2) suoritusarvoluokan 1 tai 2 mukaisesti kauempana maasta kuin etäisyydellä, joka vastaa 10 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella; tai (3) suoritusarvoluokan 2 tai 3 mukaisesti, kun lentoonlähtö tai lasku suoritetaan sellaisella helikopterilentopaikalla, jolla lentoonlähdön tai lähestymisen lentorata kulkee veden yllä, ellei siinä ole paikannusvalolla varustettua pelastusliiviä jokaista helikopterissa olevaa henkilöä varten. Pelastusliivit on sijoitettava K-11

126 JAR-OPS 3 Luku K siten, että ne ovat helposti saatavilla turvavyötä avaamatta sen henkilön istuimelta tai makuupaikalta, jonka käyttöön ne on tarkoitettu. Jokaista sylilasta varten on oltava erillinen kelluntaväline, jossa on paikannusvalo. JAR-OPS Miehistön pelastuspuvut (Katso IEM OPS 3.827) (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria suoritusarvoluokan 1 tai 2 mukaisesti lennolla veden yllä sellaisella etäisyydellä maasta, joka vastaa yli 10 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella, kun lento liittyy mineraalivarojen (mukaan lukien maakaasu) hyödyntämiseen merialueella ja ilma-aluksen päällikön saatavilla olevat sääsanomat tai -ennusteet osoittavat meriveden lämpötilan olevan lennon aikana alle +10 C tai arvioitu pelastusaika ylittää lasketun elossapysymisajan, ellei jokainen miehistön jäsen käytä pelastuspukua. (b) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria suoritusarvoluokan 3 mukaisesti lennolla veden yllä kauempana maaalueesta kuin autorotaatioetäisyydellä tai sellaisella etäisyydellä, jolta on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku maalle, kun ilmaaluksen päällikön saatavilla olevat sääsanomat tai -ennusteet osoittavat meriveden lämpötilan olevan lennon aikana alle +10 C, ellei jokainen miehistön jäsen käytä pelastuspukua. [Muutos 2, ] JAR-OPS Pelastuslautat ja hätäpaikannuslähettimet (ELT) pitkillä lennoilla veden yllä (Katso AMC OPS 3.830) (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria veden yllä suoritettavalla lennolla sellaisella etäisyydellä maasta, joka vastaa yli 10 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella, jos toimitaan suoritusarvoluokan 1 tai 2 mukaisesti, tai yli 3 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella, jos toimitaan suoritusarvoluokan 3 mukaisesti, ellei siinä ole seuraavaa varustusta: (1) kun helikopterissa kuljetettavien henkilöiden enimmäismäärä on alle 12, vähintään yksi pelastuslautta, jonka nimelliskapasiteetti on vähintään yhtä suuri kuin helikopterissa kuljetettavien henkilöiden enimmäismäärä; (2) kun helikopterissa kuljetettavien henkilöiden enimmäismäärä on enemmän kuin 11, vähintään kaksi pelastuslauttaa, joihin yhteensä mahtuvat kaikki henkilöt, jotka helikopterissa voidaan kuljettaa. Lauttojen ylikuormituksen kantokyvyn on oltava niin suuri, että jos yksi suurimman nimelliskapasiteetin pelastuslautoista menetetään, kaikki helikopterissa olevat henkilöt mahtuvat jäljellä olevaan lauttaan tai lauttoihin [katso AMC OPS 3.830(a)(2)]; (3) vähintään yksi irrotettava hätäpaikannuslähetin (ELT(S)) jokaista pelastuslauttaa kohti, mutta yhteensä ei vaadita enempää kuin kaksi hätäpaikannuslähetintä. Lähettimen on toimittava ICAO Annex 10:ssä määrätyillä hätätaajuuksilla [katso AMC OPS 3.830(a)(3)]; (4) valaistut varauloskäyntien merkinnät; ja (5) kyseisen lennon kannalta tarkoituksenmukaiset hengenpelastusvälineet ja elossa pysymiseen tarvittava varustus. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Pelastautumisvarusteet (Katso IEM OPS 3.835) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria alueilla, joilla etsintä- ja pelastuspalvelun katsotaan olevan poikkeuksellisen vaikeaa, ellei siinä ole seuraavia varusteita: (a) ICAO Annex 2:ssa kuvattujen hätämerkkien antamiseen tarvittavat pyrotekniset merkinantolaitteet; (b) vähintään yksi irrotettava hätäpaikannuslähetin (ELT(S)), joka toimii ICAO Annex 10:ssä määrätyillä hätätaajuuksilla [katso AMC OPS 3.830(a)(3)]; ja (c) muut pelastautumisvarusteet lennettävän reitin ja helikopterissa olevien henkilöiden määrän mukaan [katso AMC OPS 3.835(c)]. [Muutos 1, ] K-12

127 JAR-OPS 3 Luku K JAR-OPS Lisävaatimukset sellaisia helikoptereita varten, joilla lennetään pakkolaskun kannalta vaarallisella merialueella [määritelmä kohdassa JAR-OPS 3.480(a)(23)(ii)(A)] sijaitsevilta helikopterikansilta tai -kansille (a) Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää helikopteria veden yllä suoritettavalla lennolla, jonka lähtö- tai määräpaikkana on pakkolaskun kannalta vaarallisella merialueella sijaitseva helikopterikansi, sellaisella etäisyydellä maasta, joka vastaa yli 10 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella, kun lento liittyy mineraalivarojen (mukaan lukien maakaasu) hyödyntämiseen merialueella, vain seuraavin edellytyksin: (1) kaikki helikopterissa olevat henkilöt käyttävät pelastuspukua silloin, kun ilmaaluksen päällikön saatavilla olevat sääsanomat tai -ennusteet osoittavat meriveden lämpötilan olevan lennon aikana alle +10 C, kun arvioitu pelastusaika ylittää lasketun elossapysymisajan, tai kun lento aiotaan suorittaa yöllä (katso IEM OPS 3.827); (2) kaikki kohdassa JAR-OPS vaaditut pelastuslautat on asennettu niin, että ne ovat käytettävissä sellaisissa merenkäyntiolosuhteissa, joissa helikopterin pakkolasku-, kellunta- ja trimmiominaisuudet on arvioitu veteen tehtävää pakkolaskua koskevien tyyppihyväksyntävaatimusten täyttämiseksi [katso IEM OPS 3.837(a)(2)]; (3) helikopterissa on erillisellä virtalähteellä toimiva hätävalaistusjärjestelmä, josta saadaan matkustamon yleisvalaistus evakuoinnin helpottamiseksi; (4) kaikki varauloskäynnit, mukaan lukien miehistön varauloskäynnit, ja niiden avaamisohjeet ovat selvästi merkittyjä niin, että käyttäjä näkee ne sekä päivänvalossa että pimeässä. Merkintöjen on oltava suunniteltuja siten, että ne näkyvät myös silloin, kun helikopteri on kaatunut ja matkustamo on veden alla; (5) kaikki ovet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi varauloskäynteinä veteen tehtävässä pakkolaskussa ja joita ei voi kokonaan irrottaa, on voitava kiinnittää auki niin, etteivät ne haittaa ulospääsyä missään merenkäyntiolosuhteissa, joissa pakkolasku- ja kelluntaominaisuudet on vaatimusten mukaan arvioitava; (6) kaikki matkustamon ovet, ikkunat ja muut aukot, jotka viranomainen on hyväksynyt käytettäviksi poistumisteinä helikopterin ollessa veden alla, ovat varustettuja niin, että niitä voidaan käyttää hätätilanteessa; (7) pelastusliivejä käytetään jatkuvasti, ellei matkustajalla tai miehistön jäsenellä ole yllään yhtenäistä pelastuspukua, joka täyttää viranomaista tyydyttävästi sekä pelastuspukua että pelastusliiviä koskevat vaatimukset. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Vesilentotoimintaan hyväksytyt helikopterit - Muu varustus (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää vesilentotoimintaan hyväksyttyä helikopteria vesialueella, ellei siinä ole: (1) ajoankkuria ja muita varusteita, jotka ilma-aluksen koon, painon ja käsittelyominaisuuksien vuoksi tarvitaan helpottamaan sen kiinnittämistä, ankkurointia tai käsittelyä vedessä; ja (2) tarvittaessa laitteita, joilla voidaan antaa äänimerkkejä siten kuin määrätään kansainvälisissä säännöissä yhteentörmäysten ehkäisemiseksi merellä. JAR-OPS Kaikki helikopterit, joilla lennetään vesialueen yllä - Pakkolasku veteen (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria suoritusarvoluokan 1 tai 2 mukaisesti vesialueen yläpuolella pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella suoritettavalla lennolla sellaisella etäisyydellä maasta, joka vastaa yli 10 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella, ellei helikopteria ole suunniteltu laskeutumaan veteen tai hyväksytty veteen tehtävän pakkolaskun varalta K-13

128 JAR-OPS 3 Luku K (b) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria suoritusarvoluokan 1 tai 2 mukaisesti vesialueen yläpuolella pakkolaskun kannalta turvallisella alueella suoritettavalla lennolla sellaisella etäisyydellä maasta, joka vastaa yli 10 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella, ellei helikopteria ole suunniteltu laskeutumaan veteen, hyväksytty veteen tehtävän pakkolaskun varalta tai ellei siinä ole hätäkellukkeita. (c) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria suoritusarvoluokan 2 mukaisesti silloin, kun lentoonlähtö tai lasku suoritetaan vesialueen yläpuolella, ellei helikopteria ole suunniteltu laskeutumaan veteen, hyväksytty veteen tehtävän pakkolaskun varalta tai ellei siinä ole hätäkellukkeita. [Katso IEM OPS 3.843(c).] Ellei viranomainen toisin määrää, tämä ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa lentoonlähtö tiheästi asutulla alueella sijaitsevalta tilapäiseltä HEMS-toimintapaikalta tai lasku sille suoritetaan vesialueen yli sen vuoksi, että maassa oleville ihmisille aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. (d) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria suoritusarvoluokan 3 mukaisesti vesialueen yläpuolella suoritettavalla lennolla kauempana maa-alueesta kuin etäisyydellä, jolta on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku maalle, ellei helikopteria ole suunniteltu laskeutumaan veteen, hyväksytty veteen tehtävän pakkolaskun varalta tai ellei siinä ole hätäkellukkeita. [Muutos 2, ] K-14

129 JAR-OPS 3 Luku K [JAR-OPS 3.715/3.720, liite 1 Lentoarvotallentimet - 1 ja 2: Tallennettavien parametrien luettelo Taulukko A: Helikopterit, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 7000 kg Nro Parametri 1 Aika tai suhteellinen aikalaskelma 2 Painekorkeus 3 Mittarinopeus 4 Ohjaussuunta 5 Normaalikiihtyvyys 6 Pituuskallistus 7 Sivuttaiskallistus 8 Manuaalinen radiolähetyksen aloittaminen (tangentin painaminen) 9 Kunkin moottorin teho (vapaaturbiinin pyörimisnopeus ja moottorin vääntömomentti) / ohjaamon tehovivun asento (jos osoitusjärjestelmä on olemassa) 10a 10b 11 11a 11b 11c 11d 11e 11f Pääroottorin pyörimisnopeus Roottorijarru (jos asennettu) Pääohjaimet - Ohjaajan ohjausliikkeet ja ohjainvaste (jos osoitusjärjestelmä on olemassa) Noususauvalla valittu lapakulma Ohjaussauvalla valittu pituuskallistuskulma Ohjaussauvalla valittu sivuttaiskallistuskulma Pyrstöroottoripoljin Säädettävä vakain Hydrauliikan valinta 12 Varoitukset 13 Ulkoilman lämpötila 14 Automaattiohjauksen kytkentätila 15 Vakautusjärjestelmän kytkentä K-15

130 JAR-OPS 3 Luku K Taulukko B: Helikopterit, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 7000 kg Nro Parametri 1 Aika tai suhteellinen aikalaskelma 2 Painekorkeus 3 Mittarinopeus 4 Ohjaussuunta 5 Normaalikiihtyvyys 6 Pituuskallistus 7 Sivuttaiskallistus 8 Manuaalinen radiolähetyksen aloittaminen (tangentin painaminen) 9 Kunkin moottorin teho (vapaaturbiinin pyörimisnopeus ja moottorin vääntömomentti) / ohjaamon tehovivun asento (jos osoitusjärjestelmä on olemassa) 10a 10b 11 11a 11b 11c 11d 11e 11f Pääroottorin pyörimisnopeus Roottorijarru (jos asennettu) Pääohjaimet - Ohjaajan ohjausliikkeet ja ohjainvaste (jos osoitusjärjestelmä on olemassa) Noususauvalla valittu lapakulma Ohjaussauvalla valittu pituuskallistuskulma Ohjaussauvalla valittu sivuttaiskallistuskulma Pyrstöroottoripoljin Säädettävä vakain Hydrauliikan valinta 12 Alhainen hydraulipaine 13 Ulkoilman lämpötila 14 Automaattiohjauksen moodi ja kytkentätila 15 Vakautusjärjestelmän kytkentä 16 Päävaihteiston öljynpaine 17 Päävaihteiston öljyn lämpötila K-16

131 JAR-OPS 3 Luku K 18 Suuntakulman muutos tai suuntakulman muuttumisnopeus 19 Riippuvasta kuormasta johtuvat voimat (jos mittari asennettu) 20 Pituussuuntainen kiihtyvyys (rungon pituusakselin suuntainen) 21 Sivuttaiskiihtyvyys 22 Radiokorkeus 23 Pystysuuntainen poikkeama (ILS:n liukupolusta tai MLS:n opastamasta korkeudesta) 24 Sivusuuntainen poikkeama (ILS:n suuntasäteestä tai MLS:n opastamasta sivusuunnasta) 25 Merkkimajakan ylitys 26 Varoitukset 27 Varattu (suositellaan NAV-vastaanottimen taajuusvalintaa) 28 Varattu (suositellaan DME-etäisyyttä) 29 Varattu (suositellaan navigointitietoja) 30 Laskutelineen tai telinevalitsimen asento Taulukko C: Elektronisilla näyttöjärjestelmillä varustetut helikopterit Nro Parametri 6 Valittu ilmanpaineasetus (jokaiselta ohjaajanpaikalta) 7 Valittu korkeus merenpinnasta 8 Valittu nopeus 9 Valittu Machin luku 10 Valittu pystynopeus 11 Valittu ohjaussuunta 12 Valittu lentorata 13 Valittu ratkaisukorkeus 14 EFIS-näyttömuoto 15 Monitoimi- / moottori- / varoitusnäyttömuoto [, ] ] K-17

132 JAR-OPS 3 Luku K JAR-OPS 3.775, liite 1 Lisähappi paineistamattomissa helikoptereissa Taulukko 1 (a) HAPPEA OLTAVA: 1. Kaikille ohjaamon istuimilla oleville henkilöille, jotka ovat ohjaamotehtävissä 2. Kaikille vaadituille matkustamomiehistön jäsenille prosentille matkustajista (Katso huomautus) prosentille matkustajista (Katso huomautus) (b) KESTOAIKA JA PAINEKORKEUS Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli jalkaa. Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli jalkaa, ja koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli , mutta ei yli jalkaa. Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli jalkaa. Koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli , mutta ei yli jalkaa. Huom: Tässä taulukossa matkustajilla tarkoitetaan helikopterissa tosiasiallisesti olevia matkustajia, mukaan lukien alle 2- vuotiaat sylilapset K-18

133 JAR-OPS 3 Luku L LUKU L - YHTEYDENPITO- JA SUUNNISTUSLAITTEET JAR-OPS Yleistä (Katso IEM OPS 3.845) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoa ei aloiteta, elleivät tässä luvussa vaaditut yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet ole: (1) hyväksyttyjä ja asennettuja niitä koskevien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien laitteiden toimintaa koskevat minimivaatimukset sekä lentotoiminta- ja lentokelpoisuusvaatimukset; (2) asennettuja siten, että minkään yhteydenpitoon, suunnistukseen tai kumpaankin tarkoitukseen käytettävän yksittäisen laitteen vikaantuminen ei aiheuta toisen vaadittavan yhteydenpito- tai suunnistuslaitteen vikaantumista; (3) lentotoiminnan lajin edellyttämässä toimintakunnossa, ellei minimivarusteluettelossa (MEL) toisin sallita (JAR-OPS 3.030); ja (4) sijoitettuja siten, että yhden ohjaamomiehistön jäsenen käytettäviksi omalla paikallaan lennon aikana tarkoitetut laitteet ovat helposti käytettävissä hänen paikaltaan. Jos useamman ohjaamomiehistön jäsenen on käytettävä samaa laitetta, se on sijoitettava niin, että laitetta voidaan helposti käyttää kaikilta paikoilta, joilta sitä vaaditaan käytettävän. (b) Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteiden toimintaa koskevat minimivaatimukset määritellään niissä yhteiseurooppalaisissa teknisissä standardeissa (Joint Technical Standard Orders, JTSO), jotka luetellaan JAR-TSO:ssa, ellei lentotoiminta- tai lentokelpoisuusmääräyksissä määrätä muista toimintavaatimuksista. Sellaisia yhteydenpito- ja suunnistuslaitteita, jotka ovat JAR-OPS:n voimaantulopäivänä muiden rakenne- ja toimintavaatimusten kuin JTSO:n mukaisia, voidaan edelleen käyttää tai asentaa, ellei tässä luvussa määrätä lisävaatimuksista. Aiemmin hyväksyttyjen yhteydenpito- ja suunnistuslaitteiden ei tarvitse olla muutetun JTSO:n tai muun muutetun määrittelyn mukaisia, ellei vaatimus ole taannehtiva. [Muutos 1, ] JAR-OPS Radiolaitteet (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria, ellei siinä ole kyseessä olevaa lentotoimintaa varten vaadittavia radiolaitteita. (b) Kun helikopterissa on tämän luvun vaatimusten mukaan oltava kaksi toisistaan riippumatonta (erillistä ja täydellistä) radiojärjestelmää, kummassakin järjestelmässä on oltava oma antenni. Jos kuitenkin käytetään tukevarakenteisia muuntyyppisiä antenneja kuin lanka- tai piiska-antenneja tai toimintavarmuudeltaan vastaavia antenniasennuksia, vaaditaan vain yksi antenni. (c) Edellä (a) kohdassa vaadittujen radiolaitteiden avulla on voitava viestiä myös ilmailun hätätaajuudella 121,5 MHz. JAR-OPS Audiovalintapaneeli Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti, ellei siinä ole audiovalintapaneelia jokaisen vaaditun ohjaamomiehistön jäsenen ulottuvilla. JAR-OPS Radiolaitteet VFRlentotoimintaa varten reiteillä, joilla suunnistetaan näkyvien kiintopisteiden avulla Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti reiteillä, joilla voidaan suunnistaa näkyvien kiintopisteiden avulla, ellei siinä ole radiolaitteita (yhteydenpitolaitteet ja toisiotutkavastain), joilla normaaleissa lentotoimintaolosuhteissa pystytään seuraaviin toimintoihin: (a) yhteydenpito maa-asemien kanssa; (b) yhteydenpito lennonjohtoelinten kanssa sen valvotun ilmatilan kaikista kohdista, jossa on tarkoitus lentää; (c) säätietojen saaminen; ja (d) [kyseisen ilmatilan vaatimusten edellyttäessä] toisiovalvontatutkan kyselysignaa L-1

134 JAR-OPS 3 Luku L leihin vastaaminen [painekorkeuden ilmoittavalla transponderilla, joka toimii ICAOn standardin (Annex 10 Volume IV) mukaisesti]. [, ] JAR-OPS Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet IFR-lentotoimintaa varten sekä VFRlentotoimintaa varten reiteillä, joilla ei suunnisteta näkyvien kiintopisteiden avulla [(Katso AMC OPS 3.865)] (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää helikopteria mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti, eikä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti sellaisilla reiteillä, joilla ei voida suunnistaa näkyvien kiintopisteiden avulla, ellei siinä ole kyseisen alueen ilmaliikennepalvelun vaatimusten mukaisia radiolaitteita (yhteydenpitolaitteet ja toisiotutkavastain) ja suunnistuslaitteita. (b) Radiolaitteet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että radiolaitteisiin kuuluu vähintään: (1) kaksi erillistä radioviestintäjärjestelmää, jotka normaaleissa lentotoimintaolosuhteissa tarvitaan yhteydenpitoon maaaseman kanssa mistä tahansa reitin kohdasta, mukaan lukien lento varalentopaikalle; ja (2) [kyseisen ilmatilan vaatimusten edellyttäessä painekorkeuden ilmoittava transponderi, joka toimii ICAOn standardin (Annex 10 Volume IV) mukaisesti.] (c) Suunnistuslaitteet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että (1) suunnistuslaitteisiin kuuluu vähintään: (i) kaksi erillistä suunnistuslaitetta, jotka ovat tarkoituksenmukaisia kyseisellä lentoreitillä tai -alueella; (ii) määrä- ja varalentopaikoille soveltuva lähestymislaite; (iii) aluesuunnistusjärjestelmä, jos lentoreitillä tai -alueella tarvitaan aluesuunnistusta (RNAV); (iv) kaksi VOR-vastaanotinta, jos suunnistus perustuu reitillä tai sen osalla pelkästään VOR-signaaleihin; ja (v) kaksi ADF-järjestelmää, jos suunnistus perustuu reitillä tai sen osalla pelkästään suuntaamattoman radiomajakan (NDB) signaaleihin; tai (2) suunnistuslaitteet täyttävät kyseisen ilmatilan suunnistustarkkuusvaatimukset (RNP). (Katso myös IEM OPS ) (d) Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää helikopteria, jossa ei ole edellä alakohdissa (c)(1)(iv) ja (c)(1)(v) tarkoitettuja suunnistuslaitteita, jos siinä on muu varustus, jonka viranomainen on hyväksynyt käytettäväksi kyseisellä lentoreitillä tai -alueella. Varustuksen on oltava toimintavarmuudeltaan ja tarkkuudeltaan sellainen, että aiotulla lentoreitillä voidaan sen avulla suunnistaa turvallisesti. (e) [Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että IFR-toiminnassa käytettäviin helikoptereihin asennetut VHF-yhteydenpitolaitteet sekä ILS-suuntasäde- ja VOR-vastaanottimet ovat hyväksyttyä tyyppiä, joka täyttää FM-häiriönsietovaatimukset [katso ACJ OPS 3.865(e)].] (f) Jos vain yksi edellä kohdassa (a) vaadituista laitteista on epäkunnossa lentoa aloitettaessa, lennolle voidaan lähteä seuraavin ehdoin: (1) laitteen korjaaminen tai vaihtaminen ennen lennon alkua ei ole kohtuudella mahdollista; (2) helikopterilla ei ole lennetty enempää kuin yksi lento sen jälkeen, kun laitevika havaittiin; ja (3) ilma-aluksen päällikkö on varmistunut siitä, että lento voidaan suorittaa turvallisesti ja lennonjohdollisten vaatimusten mukaisesti, ottaen huomioon käytettävästä reitistä tai alueesta ja lentopaikasta (mukaan lukien suunnitelman mukaiset lennot varalentopaikalle) saatavilla olevat uusimmat tiedot ja todennäköisesti kohdattavat sääolosuhteet. [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 3, ] JAR-OPS Tyhjä L-2

135 JAR-OPS 3 Luku M LUKU M - HELIKOPTERIN HUOLTO JAR-OPS Yleistä (Katso IEM OPS 3.875) (a) Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää helikopteria ainoastaan, jos sitä huoltaa ja sille antaa huoltotodisteen JAR-145:n mukaisesti hyväksytty tai muu JAA:n hyväksymä organisaatio. Lentoa edeltävään tarkastukseen ei kuitenkaan vaadita JAR-145-organisaatiota. (b) Tämä luku sisältää helikopterin huoltovaatimukset, joita on noudatettava, jotta ansiolentolupien myöntämiselle kohdassa JAR- OPS asetetut vaatimukset täyttyisivät. JAR-OPS Määritelmät Tässä luvussa käytetään seuraavia JAR- 145:n määritelmiä: (a) Viranomaisen hyväksymä. Viranomaisen suoraan hyväksymä tai viranomaisen hyväksymän menettelytavan mukaisesti hyväksytty. (b) Hyväksytty normi. Viranomaisen hyväksymä valmistus-, suunnittelu-, huolto- tai laatunormi. (c) Lentoa edeltävä tarkastus. Ennen lentoa tehtävä tarkastus sen varmistamiseksi, että helikopteri on kelvollinen aiotulle lennolle. Siihen eivät sisälly vikojen korjaukset. JAR-OPS Hyväksynnän hakeminen ja myöntäminen lentotoiminnan harjoittajan huoltojärjestelyille (a) Ensimmäistä ansiolentolupaa tai sen muutosta tai uusimista hakevan lentotoiminnan harjoittajan on esitettävä huoltojärjestelyjen hyväksymistä varten JAR-OPS 3.185(b):ssä vaaditut asiakirjat. [Katso IEM OPS 3.885(a).] (b) Ensimmäistä ansiolentolupaa tai sen muutosta tai uusimista hakevalla lentotoiminnan harjoittajalla, joka täyttää tämän luvun vaatimukset yhdessä JAR-145:n mukaisesti hyväksytyn huolto-organisaation tai JAA:n hyväksymän muun huolto-organisaation kanssa siten kuin huolto-organisaation käsikirjassa esitetään, on oikeus saada huoltojärjestelyilleen viranomaisen hyväksyntä. [Katso IEM OPS 3.885(b).] Huom: Yksityiskohtaiset vaatimukset ovat kohdissa JAR-OPS 3.180(a)(3) ja 3.180(b) sekä JAR-OPS JAR-OPS Huoltovastuu (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava helikopterin lentokelpoisuus sekä lentotoiminnallisten ja hätävarusteiden toimintakuntoisuus [katso AMC OPS 3.890(a)]. Tätä varten sen on: (1) huolehdittava lentoa edeltävistä tarkastuksista [katso AMC OPS 3.890(a)(1)]; (2) korjattava lentotoiminnan turvallisuuteen vaikuttavat viat ja vauriot hyväksytyn normin mukaisesti, ottaen huomioon minimivarusteluettelon (MEL) ja puuttuvien osien luettelon (CDL), jos nämä ovat saatavilla kyseistä helikopterityyppiä varten [katso AMC OPS 3.890(a)(2)]; (3) suoritettava kaikki huollot noudattaen lentotoiminnan harjoittajan hyväksyttyä huolto-ohjelmaa, joka vaaditaan kohdassa JAR-OPS [katso AMC OPS 3.890(a)(3)]; (4) seurattava lentotoiminnan harjoittajan hyväksytyn huolto-ohjelman tehokkuutta [katso AMC OPS 3.890(a)(4)]; (5) noudatettava erityisiä toimintamääräyksiä, lentokelpoisuusmääräyksiä ja muita viranomaisen edellyttämiä vaatimuksia lentokelpoisuuden ylläpitämiseksi. JAR-39:n viralliseen hyväksymiseen asti lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava voimassa olevia kansallisia ilmailumääräyksiä [katso AMC OPS 3.890(a)(5)]; ja (6) suoritettava muutostyöt hyväksytyn normin mukaisesti ja määriteltävä vapaaehtoisia muutostöitä varten muutosten toteuttamisperiaatteet. [Katso AMC OPS 3.890(a)(6).] M-1 Muutos 2

136 JAR-OPS 3 Luku M (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaisen sen käyttämän helikopterin lentokelpoisuustodistus pysyy voimassa, ottaen huomioon: (1) edellä olevan (a) kohdan vaatimukset; (2) lentokelpoisuustodistuksessa ilmoitetun voimassaolon päättymispäivän; ja (3) muut lentokelpoisuustodistuksessa määritellyt huoltoehdot. (c) Edellä (a) kohdassa vaaditut tehtävät on suoritettava viranomaista tyydyttävien menettelyjen mukaisesti. [Muutos 2, ] JAR-OPS Huollon järjestäminen (a) Lentotoiminnan harjoittajalla on oltava JAR-145-hyväksyntä kohdissa JAR-OPS 3.890(a)(2), (3), (5) ja (6) vaadittujen tehtävien suorittamiseen, ellei viranomaista tyydyttävällä tavalla osoiteta, että huollosta voidaan tehdä sopimus JAR-145:n mukaisesti hyväksytyn tai JAA:n hyväksymän muun organisaation kanssa. [Katso AMC OPS 3.895(a).] (b) Lentotoiminnan harjoittajalla on oltava palveluksessaan viranomaista tyydyttävä henkilö tai henkilöryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa, että huollot tehdään oikeaan aikaan ja hyväksytyn normin mukaisesti siten, että JAR-OPS 3.890:n huoltovastuuvaatimukset täyttyvät. [ ] Kyseinen henkilö tai ryhmän vastaava on myös kohdassa JAR-OPS 3.175(i)(2) tarkoitettu nimetty vastuuhenkilö. [Huoltotoiminnan vastuuhenkilö vastaa lisäksi kaikista korjaavista toimista, joihin ryhdytään JAR-OPS 3.900(a):n mukaisen laadunvalvonnan havaintojen johdosta.] [Katso AMC OPS 3.895(b).] [(c) Huoltotoiminnan vastuuhenkilö ei saa olla sellaisen JAR-145:n mukaisesti hyväksytyn tai JAA:n hyväksymän muun organisaation palveluksessa, joka on sopimussuhteessa lentotoiminnan harjoittajaan, ellei viranomainen anna tähän erillistä hyväksyntää. [Katso AMC OPS 3.895(c)]. ] [(d)] Jos lentotoiminnan harjoittajalla ei ole JAR-145-hyväksyntää, sen on sovittava JAR- 145:n mukaisesti hyväksytyn organisaation kanssa järjestelyistä kohdissa JAR-OPS 3.890(a)(2), (3), (5) ja (6) vaadittujen tehtävien suorittamiseksi. [Ellei alla olevista kohdista (e), (f) ja (g) muuta johdu, järjestelyistä on tehtävä kirjallinen huoltosopimus lentotoiminnan harjoittajan ja JAR-145:n mukaisesti hyväksytyn tai JAA:n hyväksymän muun huoltoorganisaation kesken. Sopimuksessa on eriteltävä kohdissa JAR-OPS 3.890(a)(2), (3), (5) ja (6) vaaditut tehtävät ja määriteltävä, miten JAR-OPS 3.900:ssa tarkoitetut laatutoiminnot tukevat huoltosopimuksessa sovittuja järjestelyjä. Helikopterin korjaamohuoltoja ja määräaikaisia linjahuoltoja koskevien sopimusten sekä moottorin huoltosopimusten, mukaan lukien kaikki muutokset,] on oltava viranomaista tyydyttäviä. Viranomaiselle ei kuitenkaan tarvitse esittää huoltosopimuksen kaupallista osuutta. [Katso AMC OPS 3.895(d).] [(e) Sen estämättä, mitä edellä (d) kohdassa vaaditaan, lentotoiminnan harjoittajalla voi olla huoltosopimus muun kuin JAR-145:n mukaisesti hyväksytyn tai JAA:n hyväksymän huolto-organisaation kanssa edellyttäen, että: (1) kun kyseessä on helikopterin tai moottorin huoltosopimus, sopimuskumppani on JAR-OPS:n mukaisen lentotoiminnan harjoittaja, joka käyttää samaa helikopterityyppiä; (2) huollon lopullinen suorittaja on JAR-145:n mukaisesti hyväksytty tai muu JAA:n hyväksymä huolto-organisaatio; (3) sopimuksessa eritellään kohdissa JAR-OPS 3.890(a)(2), (3), (5) ja (6) vaaditut tehtävät ja määritellään, miten JAR-OPS 3.900:ssa tarkoitetut laatutoiminnot tukevat huoltosopimuksessa sovittuja järjestelyjä; (4) sopimus ja kaikki sen muutokset ovat viranomaista tyydyttäviä. Viranomaiselle ei kuitenkaan tarvitse esittää huoltosopimuksen kaupallista osuutta. [Katso AMC OPS 3.895(e).] (f) Sen estämättä, mitä edellä (d) kohdassa vaaditaan, helikopterin tarvitessa satunnaista linjahuoltoa huoltosopimus voi olla huoltoorganisaatiolle esitettyjen yksittäisten työtilausten muodossa. [Katso IEM OPS (f) & (g).] M-2 Muutos 2

137 JAR-OPS 3 Luku M (g) Sen estämättä, mitä edellä (d) kohdassa vaaditaan, helikopterin osien ja laitteiden, mukaan lukien moottorin, huoltosopimus voi olla huolto-organisaatiolle esitettyjen yksittäisten työtilausten muodossa. [Katso IEM OPS (f) & (g).] ] [(h)] Lentotoiminnan harjoittajan on annettava edellä (b) kohdassa tarkoitetun henkilöstön käyttöön sijainniltaan sopivat, asianmukaiset toimistotilat. [Katso AMC OPS 3.895(h).] [Muutos 2, ] JAR-OPS Laatujärjestelmä (Katso AMC OPS 3.900) (Katso IEM OPS 3.900) (a) Huoltotoiminnan osalta kohdan JAR- OPS mukaisen lentotoiminnan harjoittajan laatujärjestelmän avulla on valvottava vähintään, että: (1) JAR-OPS 3.890:ssä tarkoitetut tehtävät suoritetaan hyväksyttyjen menettelyjen mukaisesti; (2) huoltosopimukseen kuuluvat huollot tehdään sopimuksen mukaisesti; ja (3) tämän luvun vaatimuksia noudatetaan jatkuvasti. (b) Jos lentotoiminnan harjoittajalla on JAR-145-hyväksyntä, laatujärjestelmä voidaan yhdistää JAR-145:ssä vaadittuun järjestelmään. JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan huoltotoimintakäsikirja (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava huoltotoimintakäsikirja, jossa on yksityiskohtainen selvitys organisaatiorakenteesta [katso AMC OPS 3.905(a)], mukaan lukien: (1) kohdassa JAR-OPS 3.175(i)(2) vaadittu huoltojärjestelyistä vastaava nimetty vastuuhenkilö sekä kohdassa JAR-OPS 3.895(b) tarkoitettu henkilö tai henkilöryhmä; (2) menettelyt, joita on noudatettava kohdan JAR-OPS huoltovastuuvaatimusten ja kohdan JAR-OPS laatujärjestelmävaatimusten täyttämiseksi. Jos lentotoiminnan harjoittaja on hyväksytty huoltoorganisaatioksi JAR-145:n mukaisesti, nämä tiedot voidaan antaa JAR-145-käsikirjassa. (b) Lentotoiminnan harjoittajan huoltotoimintakäsikirjan ja siihen myöhemmin tehtävien muutosten on oltava viranomaisen hyväksymiä. JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan huoltoohjelma (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että helikopteria huolletaan lentotoiminnan harjoittajan huolto-ohjelman mukaisesti. Ohjelman on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot kaikesta vaadittavasta huollosta, mukaan lukien huoltojaksot. Ohjelmaan on kuuluttava myös luotettavuusohjelma, jos viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. [Katso AMC OPS 3.910(a).] (b) Lentotoiminnan harjoittajan huoltoohjelman ja siihen myöhemmin tehtävien muutosten on oltava viranomaisen hyväksymiä. [Katso AMC OPS 3.910(b).] JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan tekninen matkapäiväkirja (Katso AMC OPS 3.915) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on käytettävä helikopterin teknistä matkapäiväkirjaa, joka sisältää jokaisesta helikopterista seuraavat tiedot: (1) lentoturvallisuuden ylläpidon kannalta tarpeelliset tiedot jokaisesta lennosta; (2) helikopterin voimassa oleva huoltotodiste; (3) voimassa oleva huoltotilannemerkintä, josta ilmenee, mikä määräaikaishuolto tai määräaikaishuoltojen välinen huolto helikopterille on seuraavaksi tehtävä; viranomainen voi kuitenkin sallia huoltotilannemerkinnän pitämisen muualla; (4) korjaamattomat siirretyt viat, jotka vaikuttavat helikopterin käyttöön; ja M-3 Muutos 2

138 JAR-OPS 3 Luku M (5) tarvittavat yhteystiedot ja ohjeet sovituista huoltotukijärjestelyistä. (b) Helikopterin teknisen matkapäiväkirjan ja siihen myöhemmin tehtävien muutosten on oltava viranomaisen hyväksymiä. JAR-OPS Huoltokirjanpito (Katso AMC OPS 3.920) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että helikopterin tekninen matkapäiväkirja säilytetään 24 kuukautta viimeisen merkinnän päivämäärästä. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että käytössä on järjestelmä, jonka avulla seuraavat tiedot säilytetään vaaditun ajan viranomaista tyydyttävästi: (1) helikopterin ja siihen asennettujen osien yksityiskohtainen huoltokirjanpito - 24 kuukautta helikopterin tai sen osan huoltotodisteen antamisesta; (2) helikopterin ja sen käyttöiältään rajoitettujen osien kokonaiskäyttöaika ja lentojen lukumäärä - 12 kuukautta siitä, kun helikopteri on pysyvästi poistettu käytöstä; (3) helikopterin ja sen osien, joille on annettu peruskorjausjakso, käyttöaika tai lentojen lukumäärä viimeksi tehdyn peruskorjauksen jälkeen - siihen asti, kunnes helikopterille tai sen osalle on tehty uusi, laajuudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan vastaava peruskorjaus; (6) yksityiskohtaiset tiedot helikopteriin, moottoreihin, roottoriin, voimaansiirtoon ja muihin lentoturvallisuuden kannalta ensisijaisen tärkeisiin helikopterin osiin viimeksi tehdyistä muutostöistä ja korjauksista - 12 kuukautta siitä, kun helikopteri on pysyvästi poistettu käytöstä. [Katso IEM OPS 3.920(a)(6).] (c) Kun helikopteri siirretään pysyvästi lentotoiminnan harjoittajalta toiselle, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että samalla siirretään myös edellä (a) ja (b) kohdissa tarkoitetut tiedot. Vaaditut aikarajat koskevat edelleen uutta lentotoiminnan harjoittajaa. [Katso AMC OPS 3.920(c).] [Muutos 2, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Ansiolentoluvan voimassa pitäminen huoltojärjestelyjen osalta (Katso IEM OPS 3.930) Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava kohtia JAR-OPS ja JAR-OPS varmistaakseen ansiolentoluvan voimassa pysymisen huoltojärjestelyjen osalta. JAR-OPS Vastaava turvallisuustaso (Katso IEM OPS 3.935) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa ottaa käyttöön muita kuin tässä luvussa vaadittuja menettelytapoja, ellei siihen ole tarvetta ja ellei viranomainen ole ensiksi hyväksynyt ja JAA:n jäsenviranomaiset puoltaneet kyseisiä muita menettelytapoja vastaavan turvallisuustason takaavina. (4) helikopterin senhetkinen huoltotilanne, jonka avulla lentotoiminnan harjoittajan huolto-ohjelman noudattaminen voidaan osoittaa - siihen asti, kunnes helikopterille tai sen osalle on tehty uusi, laajuudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan vastaava huolto; (5) ajan tasalla oleva selvitys helikopteria ja sen osia koskevien lentokelpoisuusmääräysten perusteella tehdyistä toimenpiteistä - 12 kuukautta siitä, kun helikopteri on pysyvästi poistettu käytöstä; ja M-4 Muutos 2

139 JAR-OPS 3 Luku N LUKU N - OHJAAMOMIEHISTÖ Huom. 1: Kun tässä luvussa viitataan JAR-FCLvaatimuksiin, sovelletaan näissä kohdin vastaavia kansallisia ilmailumääräyksiä JAR-FCL:n voimaantuloon asti. Huom. 2: Aina, kun tässä luvussa vaaditaan käytettävän lentosimulaattoria tai muuta synteettistä koulutuslaitetta, sen on oltava hyväksytty JAR-STD:n vaatimusten mukaisesti. JAR-OPS Ohjaamomiehistön kokoonpano (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) ohjaamomiehistön kokoonpano ja miehistöpaikoilla olevien ohjaamomiehistön jäsenten lukumäärä ovat lentokäsikirjan mukaiset eivätkä alita siinä määrättyä vähimmäismäärää; (2) ohjaamomiehistöön kuuluu lisäjäseniä lentotoiminnan lajin niin edellyttäessä, eikä ohjaamomiehistön määrää vähennetä alle toimintakäsikirjassa määrätyn; (3) kaikilla ohjaamomiehistön jäsenillä on tehtäväänsä vaadittava voimassa oleva lupakirja, joka on viranomaista tyydyttävä, sekä tarvittava kelpoisuus ja pätevyys; (4) käytössä ovat viranomaista tyydyttävät menetelmät, joilla estetään kokemattomien ohjaamomiehistön jäsenten sijoittaminen samaan miehistöön [katso AMC OPS 3.940(a)(4)]; ja (5) yksi ohjaamomiehistöön kuuluvista ohjaajista nimetään ilma-aluksen päälliköksi, joka voi siirtää lennon suorittamisen toisen ohjaajan tehtäväksi, mikäli tällä on tarvittava pätevyys. [(6) Jos käytetään sellaisia ohjaamomiehistön jäseniä, jotka ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia tai toimivat freelance-periaatteella tai osa-aikaisina työntekijöinä, on noudatettava luvun N vaatimuksia. (7) Ilma-aluksen päällikköinä toimivien miehistön jäsenten on saatava lentotoiminnan harjoittajan järjestämä miehistöyhteistyön (CRM) peruskoulutus ennen kuin he aloittavat reittilentämisen ilman valvojaa.] (b) Ohjaajat. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) IFR-lennoilla ilma-aluksen päällikköinä ja perämiehinä toimivilla on voimassa oleva mittarilentokelpuutus. Ohjaajan lupakirjan haltija saa kuitenkin lentää näkösääolosuhteissa (VMC) yöllä, jos hänellä on siihen toimintaan, siihen ilmatilaan ja niihin lento-olosuhteisiin tarvittava pätevyys, joissa lento suoritetaan. Tämä pätevyysvaatimus on määrättävä toimintakäsikirjassa, ja sen on oltava viranomaista tyydyttävä. [Katso IEM OPS 3.940(b)(1).] (2) IFR-lentotoiminnassa suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 9- paikkaisilla helikoptereilla: (i) vähimmäisohjaamomiehistöön kuuluu kaksi ohjaajaa, joilla on tarvittava pätevyys; ja (ii) ilma-aluksen päälliköllä on voimassa oleva helikopteriliikennelentäjän lupakirja (ATPL(H)); (3) suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaisilla helikoptereilla suoritettavilla lennoilla: (i) vähimmäisohjaamomiehistöön kuuluu kaksi ohjaajaa, joilla on tarvittava pätevyys; ja (ii) ilma-aluksen päälliköllä on voimassa oleva helikopteriliikennelentäjän lupakirja (ATPL(H)). (c) Muissa kuin edellä alakohdissa (b)(2) ja (b)(3) tarkoitetuissa helikoptereissa voidaan käyttää yhden ohjaajan miehistöä, jos JAR- OPS 3.940(c):n liitteen 1 vaatimukset täyttyvät. [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 3, ] N-1

140 JAR-OPS 3 Luku N [JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyön (CRM) peruskoulutus (Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 1) (Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 2) (a) Jos ohjaamomiehistön jäsen ei ole aikaisemmin saanut lentotoiminnan harjoittajan järjestämää miehistöyhteistyön (CRM) peruskoulutusta, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että hän suorittaa miehistöyhteistyön peruskurssin. Tämä koskee sekä uusia työntekijöitä että vanhaa henkilöstöä. Uusien työntekijöiden on saatava lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyön peruskoulutus vuoden kuluessa siitä, kun he tulevat lentotoiminnan harjoittajan palvelukseen. (b) Miehistöyhteistyön peruskoulutuksen antajilla on oltava tehtävään tarvittava pätevyys. (Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 1.) (c) Miehistöyhteistyön peruskoulutus annetaan toimintakäsikirjaan sisältyvän yksityiskohtaisen kurssiohjelman mukaisesti. Siihen on kuuluttava vähintään seuraavat aiheet: (1) inhimilliset virheet ja ihmisen toiminnan luotettavuus, virheketju, virheiden ennaltaehkäisy ja havaitseminen; (2) yhtiön turvallisuuskulttuuri, vakiotoimintamenetelmät (SOPs), organisaatioon liittyvät tekijät; (3) stressi, stressin hallinta, väsymys ja tarkkaavaisuus; (4) tietojen hankinta ja käsittely, tilannetietoisuus, työkuorman hallinta; (5) päätöksenteko; (6) viestintä ja yhteistoiminta ohjaamossa ja sen ulkopuolella; (7) johtaminen ja toiminta ryhmässä, synergia; (8) automaatio ja sen käytön periaatteet (jos tarpeen kyseisessä lentokonetyypissä); (9) erityiset tyyppikohtaiset erot; (10) esimerkkitapausten tarkastelu; (11) muut aihealueet, joihin on onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelman havaintojen perusteella syytä kiinnittää erityistä huomiota (katso JAR-OPS 3.037).] [, ] JAR-OPS Siirtymäkoulutus, tarkastuslennot ja kokeet (Katso AMC OPS 3.945) (Katso IEM OPS 3.945) [(Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 1) (Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 2)] (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) ohjaamomiehistön jäsen suorittaa JAR-FCL:n vaatimusten mukaisen tyyppikurssin siirtyessään toiseen helikopterityyppiin, jota varten vaaditaan uusi tyyppikelpuutus; (2) ohjaamomiehistön jäsen suorittaa lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssin ennen reittilentojen aloittamista ilman valvojaa: (i) siirtyessään käyttämään helikopteria, jota varten vaaditaan uusi tyyppikelpuutus; tai (ii) tullessaan lentotoiminnan harjoittajan palvelukseen toisen palveluksesta; (3) siirtymäkoulutuksen antajilla on tehtäviinsä tarvittava pätevyys, ja koulutus annetaan [ ] toimintakäsikirjaan sisältyvän yksityiskohtaisen kurssiohjelman mukaisesti; (4) lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssilla vaadittavan koulutuksen määrästä päätettäessä otetaan huomioon ohjaamomiehistön jäsenen aikaisempi koulutus, joka on merkitty häntä koskevaan, kohdassa JAR-OPS vaadittuun koulutuskirjanpitoon; (5) toimintakäsikirjassa määrätään vähimmäispätevyys ja -kokemus, joka ohjaamomiehistön jäsenellä on oltava ennen siirtymäkoulutuksen aloittamista; N-2

141 JAR-OPS 3 Luku N (6) jokainen ohjaamomiehistön jäsen suorittaa kohdassa JAR-OPS 3.965(b) vaaditut tarkastuslennot ja kohdassa JAR-OPS 3.965(d) vaaditun koulutuksen ja kokeet ennen reittilentojen aloittamista valvonnan alaisena; (7) kun valvonnan alaiset reittilennot on suoritettu, lennetään kohdassa JAR-OPS 3.965(c) vaadittu tarkastuslento; (8) ohjaamomiehistön jäsen ei lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssin aloitettuaan toimi lentotehtävissä muussa helikopterityypissä ennen kurssin loppuun suorittamista tai lopettamista, ellei viranomainen toisin hyväksy [katso IEM OPS 3.945(a)(8)]; ja (9) [siirtymäkurssilla käsitellään myös miehistöyhteistyöasiat. [Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 1 ja 2, AMC OPS 3.945(a)(9) ja IEM OPS 3.945(a)(9)].] (b) Kun ohjaaja siirtyy helikopterityypistä toiseen, voidaan kohdassa 3.965(b) vaadittu tarkastuslento yhdistää lentokokeeseen, joka vaaditaan JAR-FCL:n mukaan tyyppikelpuutusta varten. (c) Lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssi ja JAR-FCL:ssä vaadittu tyyppikurssi voidaan yhdistää. [Muutos 2, ; muutos 3, ] JAR-OPS Eroavuuskoulutus ja perehdyttämiskoulutus (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ohjaamomiehistön jäsen saa: (1) eroavuuskoulutuksen, jonka vaatimuksiin kuuluu lisätietoja ja koulutusta asianmukaisessa koulutuslaitteessa: (i) kun hän siirtyy käyttämään saman helikopterin toista versiota; tai (ii) kun niiden helikopterityyppien tai -versioiden, joissa ohjaamomiehistön jäsen parhaillaan toimii, varustusta tai menetelmiä muutetaan merkittävästi; (2) perehdyttämiskoulutuksen, jonka vaatimuksiin kuuluu lisätietojen saaminen: (i) kun hän siirtyy käyttämään toista saman tyypin helikopteria; tai (ii) kun niiden helikopterityyppien tai -versioiden, joissa ohjaamomiehistön jäsen parhaillaan toimii, varustusta tai menetelmiä muutetaan merkittävästi. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä toimintakäsikirjassa, milloin eroavuus- tai perehdyttämiskoulutusta vaaditaan. [Muutos 1, ] JAR-OPS Nimittäminen ilmaaluksen päälliköksi (Katso JAR-OPS 3.955, liite 1) (a) Ilma-aluksen päälliköksi nimitettävän ohjaajan on suoritettava asianmukainen päällikkökurssi. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä toimintakäsikirjassa vähimmäiskokemus, joka vaaditaan yhtiön sisällä ilma-aluksen päälliköiksi nimitettäviltä ja suoraan päälliköiksi palvelukseen otettavilta ohjaajilta. JAR-OPS Ilma-aluksen päällikön minimipätevyysvaatimukset (a) Ilma-aluksen päälliköllä on oltava joko: (1) helikopteriliikennelentäjän lupakirja (ATPL(H)); tai (2) helikopteriansiolentäjän lupakirja (CPL(H)) edellyttäen, että: (i) kun lento suoritetaan mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti, ilma-aluksen päällikön kokonaislentoaika helikoptereilla on vähintään 700 tuntia, josta 300 tuntia ilmaaluksen päällikkönä (JAR-FCL:n mukaisesti) ja 100 tuntia IFR-lentoa. Edellä vaadittu 300 tunnin päällikkökokemus voidaan korvata perämieskokemuksella siten, että kaksi tuntia perämiehenä vastaa yhtä tuntia päällikkönä, mikäli tämä kokemus on hankittu toimintakäsikirjassa määrättyjen kahden ohjaajan toimintamenetelmien mukaisesti; N-3

142 JAR-OPS 3 Luku N (ii) kun lento suoritetaan yöllä näkösääolosuhteissa (VMC), eikä ilma-aluksen päälliköllä ole voimassa olevaa mittarilentokelpuutusta, hänen kokonaislentoaikansa helikoptereilla on vähintään 300 tuntia, josta 100 tuntia ilma-aluksen päällikkönä ja 10 tuntia yölennoilla ohjaavana ohjaajana. [Muutos 1, ] JAR-OPS Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet (Katso JAR-OPS 3.965, liite 1) [(Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 1) (Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 2)] (Katso AMC OPS 3.965) (Katso IEM OPS 3.965) (a) Yleistä. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) jokainen ohjaamomiehistön jäsen suorittaa määräaikaiskoulutuksen, tarkastuslennot ja kokeet, ja ne ovat sen helikopterityypin tai -version mukaiset, jossa ohjaamomiehistön jäsen toimii; (2) määräaikaiskoulutus- ja koesuunnitelma esitetään toimintakäsikirjassa ja on viranomaisen hyväksymä; (3) määräaikaiskoulutuksen antaa seuraava henkilöstö: (i) Maakoulutus ja kertauskoulutus - henkilöstö, jolla on tehtävään tarvittava pätevyys; (ii) Helikopteri- tai simulaattorikoulutus - tyyppikouluttaja (TRI) [tai lennonopettaja (FI), jolla on tarvittava tyyppikelpuutus], tai simulaattorikoulutuksen osalta simulaattorikouluttaja (SFI), joka täyttää lentotoiminnan harjoittajan kokemus- ja tietovaatimukset niin, että hän voi antaa opetusta JAR- OPS 3.965:n liitteen 1 alakohdissa (a)(1)(i)(a) ja (B) tarkoitetuista aiheista; (iii) Hätä- ja turvallisuusvarustekoulutus ja kokeet - henkilöstö, jolla on tehtävään tarvittava pätevyys; ja (iv)miehistöyhteistyökoulutus (CRM) - henkilöstö, jolla on tehtävään tarvittava pätevyys; (4) määräaikaiset tarkastuslennot ottaa vastaan seuraava henkilöstö: (i) Lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennot - [lentotoiminnan harjoittajan nimeämä ja viranomaista tyydyttävä tyyppitarkastuslentäjä (TRE) tai tarkastuslentäjä (FE), jolla on tarvittava tyyppikelpuutus, tai simulaattoritarkastuslentäjä (SFE), jos tarkastuslento suoritetaan tarkoitukseen hyväksytyllä lentosimulaattorilla;] ja (ii) Reittitarkastuslennot - lentotoiminnan harjoittajan nimeämät ja viranomaista tyydyttävät ilma-aluksen päälliköt, [joilla on tehtävään tarvittava pätevyys ja jotka ovat saaneet koulutuksen miehistöyhteistyötaitojen arviointiin (katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 2, kohta 4)]; (5) jokainen ohjaamomiehistön jäsen suorittaa lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennot normaalimiehistön jäsenenä. (b) Lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennot (1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (i) jokainen ohjaamomiehistön jäsen suorittaa lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennot osoittaakseen, että hän kykenee toimimaan normaaleissa, poikkeuksellisissa ja hätätilanteissa noudatettavien menetelmien mukaisesti; ja (ii) tarkastuslento on suoritettava ilman ulkoista näköyhteyttä, jos ohjaamomiehistön jäsenen vaaditaan todennäköisesti lentävän mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti. (2) Lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennon voimassaoloaika on 6 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana tarkastuslento on suoritettu. Jos tarkastuslento on suoritettu lentotoiminnan harjoittajan edellisen tarkastuslennon kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes lentotoiminnan harjoittajan edelli N-4

143 JAR-OPS 3 Luku N sen tarkastuslennon voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 6 kalenterikuukautta. Ennen kuin ohjaamomiehistön jäsen saa toimia näkösääolosuhteissa (VMC) yöllä ilman voimassa olevaa mittarilentokelpuutusta, hänen on suoritettava tarkastuslento yöllä. Tämän jälkeen joka toinen tarkastuslento on suoritettava yöllä. (c) Reittitarkastuslento. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen lentää reittitarkastuslennon helikopterilla osoittaakseen, että hän kykenee suorittamaan normaalin reittilennon toimintakäsikirjan menetelmien mukaisesti. Reittitarkastuslennon voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana tarkastuslento on suoritettu. Jos tarkastuslento on suoritettu edellisen reittitarkastuslennon kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes edellisen reittitarkastuslennon voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. (d) Hätä- ja turvallisuusvarustekoulutus ja -kokeet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen suorittaa koulutuksen ja kokeet kaikkien helikopterissa olevien hätä- ja turvallisuusvarusteiden sijainnista ja käytöstä. Hätä- ja turvallisuusvarustekokeen voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana koe on suoritettu. Jos koe on suoritettu edellisen hätä- ja turvallisuusvarustekokeen kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes edellisen hätä- ja turvallisuusvarustekokeen voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. (e) [Miehistöyhteistyö (CRM). Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) miehistöyhteistyöasioita käsitellään kaikissa määräaikaiskoulutuksen vaiheissa, joissa se on tarkoituksenmukaista, ja (2) jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa erillisen miehistöyhteistyökoulutuksen. Kaikki CRM-koulutuksen pääasiat on käsiteltävä enintään kolmen vuoden jakson kuluessa.] (f) Maakoulutus ja kertauskoulutus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa maakoulutuksen ja kertauskoulutuksen 12 kalenterikuukauden välein tai sitä useammin. Jos koulutus suoritetaan tämän 12 kalenterikuukauden jakson päättymistä edeltävien kolmen kuukauden aikana, seuraava maakoulutus ja kertauskoulutus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa edellisen maakoulutuksen ja kertauskoulutuksen alkuperäisestä voimassaolon päättymispäivästä. (g) Helikopteri- tai simulaattorikoulutus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa helikopteri- tai simulaattorikoulutuksen 12 kalenterikuukauden välein tai sitä useammin. Jos koulutus suoritetaan tämän 12 kalenterikuukauden jakson päättymistä edeltävien kolmen kuukauden aikana, seuraava helikopteri- tai simulaattorikoulutus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa edellisen helikopteri- tai simulaattorikoulutuksen alkuperäisestä voimassaolon päättymispäivästä. [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 3, ] JAR-OPS Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella (Katso JAR-OPS 3.968, liite 1) (Katso AMC OPS 3.965) (Katso IEM OPS 3.965) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) ohjaaja, joka voidaan määrätä toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella, suorittaa tarvittavan koulutuksen ja tarkastuslennot; ja (2) koulutus- ja tarkastuslentosuunnitelma esitetään toimintakäsikirjassa ja on viranomaista tyydyttävä. [Muutos 1, ] JAR-OPS Viimeaikainen kokemus (a) Ellei alla olevasta (b) kohdasta muuta johdu, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: N-5

144 JAR-OPS 3 Luku N (1) henkilö ei toimi helikopterin ohjaajana, ellei hän ole viimeksi kuluneiden 90 vuorokauden aikana suorittanut vähintään kolmea lentoonlähtöä, kolmea laskukierrosta ja kolmea laskua ohjaavana ohjaajana samalla helikopterityypillä tai saman helikopterityypin lentosimulaattorilla; (2) kun lentotoimintaa harjoitetaan yöllä näkösääolosuhteissa (VMC): (i) jos ohjaajalla ei ole voimassa olevaa mittarilentokelpuutusta, hän on suorittanut viimeksi kuluneiden 90 vuorokauden aikana vähintään kolme lentoonlähtöä, kolme laskukierrosta ja kolme laskua yöllä. Tämä viimeaikainen kokemus saa olla hankittu synteettisellä koulutuslaitteella. (ii) Jos ohjaajalla on voimassa oleva mittarilentokelpuutus, hänen katsotaan täyttävän viimeaikaisen yölentokokemuksen vaatimuksen, mikäli hän on suorittanut viimeksi kuluneiden 90 vuorokauden aikana vähintään kolme mittarilähestymistä. Tämä viimeaikainen kokemus saa olla hankittu synteettisellä koulutuslaitteella. (b) Edellä (a) kohdassa tarkoitettu 90 vuorokauden jakso voidaan pidentää enintään 120 vuorokauteen lentämällä reittilento nimetyn ilma-aluksen päällikön valvonnassa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Reitti-, tehtävä- ja aluekelpoisuus (Katso AMC OPS 3.975) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ennen kuin ohjaaja määrätään ilma-aluksen päälliköksi tai ohjaajaksi, jonka tehtäväksi päällikkö voi siirtää lennon suorittamisen tietyllä reitillä, alueella tai tehtävässä, hän on hankkinut riittävät tiedot lennettävästä reitistä sekä käytettävistä lentopaikoista (mukaan lukien varalentopaikat), laitteista ja menetelmistä. (b) Reitti-, tehtävä- ja aluekelpoisuuden voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta: (1) kelpoisuuden myöntämiskuukauden lopusta lukien; tai (2) sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana ohjaaja viimeksi toimi kyseisellä reitillä tai alueella tai kyseisessä tehtävässä. (c) Reitti-, tehtävä- tai aluekelpoisuuden voimassaoloa jatketaan lentämällä kyseisellä reitillä tai alueella tai kyseisessä tehtävässä edellä (b) kohdassa tarkoitetun voimassaoloajan kuluessa. (d) Jos reitti-, tehtävä- tai aluekelpoisuuden voimassaoloa on jatkettu edellisen kelpoisuuden kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, kelpoisuus on voimassa jatkamispäivästä siihen asti, kunnes edellisen reitti-, tehtävä- tai aluekelpoisuuden voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. [Muutos 1, ] JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Toiminta useammassa kuin yhdessä helikopterityypissä tai -versiossa (Katso AMC OPS 3.980) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei ohjaamomiehistön jäsen toimi useammassa kuin yhdessä helikopterityypissä tai -versiossa, ellei: (1) hän ole pätevä työskentelemään niissä; ja (2) toimintakäsikirjassa ole määrätty sitä varten asianmukaisia, viranomaisen hyväksymiä menetelmiä. [Muutos 1, ] JAR-OPS Koulutuskirjanpito (Katso IEM OPS 3.985) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on: (1) pidettävä kirjaa kaikesta ohjaamomiehistön jäsenen suorittamasta koulutuksesta, tarkastuslennoista, kokeista ja kelpuutuksista, jotka vaaditaan kohdissa JAR-OPS 3.945, 3.955, 3.965, ja 3.975; ja (2) annettava pyynnöstä ohjaamomiehistön jäsenen saataville häntä koskevat tiedot siirtymäkursseista, määräaikaiskoulutuksesta, tarkastuslennoista ja kokeista N-6

145 JAR-OPS 3 Luku N JAR-OPS 3.940(c), liite 1 IFR- tai yölentotoiminta yhden ohjaajan miehistöä käyttäen (a) Kohdassa JAR-OPS 3.940(c) tarkoitetuilla helikoptereilla voidaan harjoittaa IFRtai yölentotoimintaa yhden ohjaajan miehistöä käyttäen, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät: (1) Lentotoiminnan harjoittajan toimintakäsikirjassa on oltava ohjaajien siirtymä- ja määräaikaiskoulutussuunnitelma, joka sisältää yhden ohjaajan miehistön käyttöä koskevat lisävaatimukset. (2) Koulutus ja viimeaikainen kokemus. Huomiota on kiinnitettävä ohjaamomenetelmiin ja erityisesti seuraaviin seikkoihin: (i) moottorin käyttö ja sen käsittely hätätilanteessa; (ii) yhteensä 25 tunnin lentokokemus kyseisellä yhden ohjaajan IFR-toimintaan hyväksytyllä helikopterityypillä, josta 10 tuntia ilma-aluksen päällikkönä tai päällikön tehtävissä valvonnan alaisena. Tähän kokemukseen on kuuluttava myös 5 yksittäistä IFRreittilentoa valvonnan alaisena yhden ohjaajan menetelmiä käyttäen. (iii) Yhden ohjaajan IFR-lentotoimintaan osallistuvan ohjaajan on oltava viimeksi kuluneiden 90 vuorokauden aikana suorittanut [tarkoitukseen hyväksytyllä helikopterilla] ainoana ohjaajana 5 IFR-lentoa, joihin on kuulunut 3 mittarilähestymistä. Tämä viimeaikaisen kokemuksen vaatimus voidaan korvata IFR-mittarilähestymisen tarkastuslennolla, joka suoritetaan [helikopterilla tai synteettisellä koulutuslaitteella]. Huom: Lisävarustevaatimuksista ohjaajan työmäärän vähentämiseksi määrätään kohdassa JAR-OPS [Muutos 1, ; muutos 3, ] (ii) tarkistuslistojen käyttö normaaleissa, poikkeuksellisissa ja hätätilanteissa; (iii) yhteydenpito lennonjohtoon; (iv) lähtöön ja lähestymiseen liittyvät ohjaamomenetelmät; (v) automaattiohjauksen käyttö, jos se tulee kysymykseen; ja (vi) yksinkertaistetut lennon aikana käytettävät asiakirjat. (3) Kohdassa JAR-OPS vaaditut määräaikaiset tarkastuslennot on suoritettava ainoana ohjaajana kyseisellä helikopterityypillä sellaisissa olosuhteissa, jotka vastaavat käytännön lentotoimintaa. (4) Ohjaajan on täytettävä minimipätevyysvaatimukset, jotka asetetaan ilma-aluksen päälliköille kohdassa JAR-OPS (5) IFR-lentotoimintaa varten ohjaajalla on oltava seuraava kokemus: (i) yhteensä 25 tunnin IFRlentokokemus kyseessä olevan lentotoiminnan mukaisessa toimintaympäristössä; N-7

146 JAR-OPS 3 Luku N JAR-OPS 3.955, liite 1 Nimittäminen ilma-aluksen päälliköksi [ ] (a) Päällikkökurssi (1) Kohdassa JAR-OPS 3.955(a) vaaditun päällikkökurssin sisältö on määrättävä toimintakäsikirjassa ja siihen on kuuluttava vähintään: (i) simulaattorikoulutus (myös reittitoiminnan mukainen koulutus) ja/tai lentokoulutus, mukaan lukien tarkastuslento ilmaaluksen päällikön tehtävissä; (ii) päällikön tehtävät kyseisen lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa; (iii) reittilentokoulutus päällikön tehtävissä valvonnan alaisena. Jos ohjaajalla on jo kyseisen helikopterin tyyppikelpuutus, minimivaatimus on 10 tuntia, johon sisältyy vähintään 10 yksittäistä lentoa; (iv) ilma-aluksen päällikön reittitarkastuslennon suorittaminen sekä reitti-, tehtävä- ja aluekelpoisuuden hankkiminen. (v) Kun ohjaaja nimitetään päälliköksi ensimmäistä kertaa, kurssiin on kuuluttava myös miehistöyhteistyökoulutus. [(Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 1.)] (2) Yhdistetty päällikkö- ja siirtymäkurssi. Jos ohjaaja siirtyy käyttämään toista helikopterityyppiä tai -versiota samalla, kun hänet nimitetään ilma-aluksen päälliköksi: (i) päällikkökurssiin on kuuluttava myös kohdan JAR-OPS mukainen siirtymäkurssi; (ii) uuteen helikopterityyppiin siirtyvältä ohjaajalta on vaadittava enemmän yksittäisiä lentoja. [, ] N-8

147 JAR-OPS 3 Luku N JAR-OPS 3.965, liite 1 Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet [- Ohjaajat] (Katso IEM, JAR-OPS 3.965, liite 1) [(Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 1) (Katso JAR-OPS 3.943, ACJ N:o 2) (Katso IEM OPS 3.965)] (a) Määräaikaiskoulutus. Määräaikaiskoulutukseen on kuuluttava: (1) Maakoulutus ja kertauskoulutus (i) Maa- ja kertauskoulutusohjelmaan on sisällyttävä: (A) helikopterin järjestelmät; (B) toimintamenetelmät ja -vaatimukset, mukaan lukien jäänesto ja jäänpoisto maassa sekä ohjaajan toimintakyvyn menetys; ja (C) katsaus sattuneista onnettomuuksista, vaaratilanteista ja poikkeamista. (ii) Maakoulutuksessa ja kertauskoulutuksessa saadut tiedot on tarkistettava kirjallisten kysymysten tai muiden soveltuvien menetelmien avulla. (2) Helikopteri- ja simulaattorikoulutus (i) Helikopteri- ja simulaattorikoulutussuunnitelma on laadittava siten, että kaikki merkittävimmät helikopterin järjestelmien viat ja niihin liittyvät menetelmät tulevat käsitellyiksi jokaisen kolmen vuoden jakson aikana. (ii) Jos synteettistä koulutuslaitetta ei ole käytettävissä, moottorihäiriötä voidaan jäljitellä helikopterissa lennon aikana turvallista menetelmää käyttäen. Kun tällaista koulutusta annetaan helikopterissa, on otettava huomioon mahdollisesti sattuvien muiden häiriöiden vaikutus, ja harjoitus on käytävä perusteellisesti läpi etukäteen. (iii) Helikopteri- ja simulaattorikoulutus voidaan yhdistää lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentoon. (3) Hätä- ja turvallisuusvarustekoulutus (i) Hätä- ja turvallisuusvarustekoulutus voidaan yhdistää hätä- ja turvallisuusvarustekokeisiin. Koulutus on annettava helikopterissa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa koulutuslaitteessa. (ii) Hätä- ja turvallisuusvarustekoulutukseen on sisällyttävä joka vuosi: (A) pelastusliivin pukemisen harjoittelu, jos helikopterissa on nämä varusteet; (B) suojaavan hengityslaitteen käyttöönoton harjoittelu, jos helikopterissa on nämä varusteet; (C) sen tyypin sammuttimien käytön harjoittelu, joita helikopterissa käytetään; (D) opastus kaikkien helikopterissa olevien hätä- ja turvallisuusvarusteiden sijainnista ja käytöstä; (E) opastus kaikkien erityyppisten uloskäyntien sijainnista ja käytöstä; ja (F) turvamenetelmät. (iii) Koulutussuunnitelmaan on sisällyttävä joka kolmas vuosi: (A) kaikkien erityyppisten uloskäyntien käytön harjoittelu; (B) palon sammuttamisen harjoittelu käyttäen sellaisia laitteita, jotka vastaavat helikopterissa olevaa varustusta. Tulipalo voi olla todellinen tai simuloitu. Halonsammuttimien sijaista voidaan käyttää vaihtoehtoista menetelmää, joka on viranomaista tyydyttävä; (C) savun vaikutukset suljetussa tilassa ja tarvittavien laitteiden käytön harjoittelu jäljitellyn savun täyttämässä tilassa, jos tällaisia laitteita on; (D) pelastuslauttojen käytön esittely, jos helikopterissa on nämä varusteet, tai pelastuslauttojen käytön esittely ja harjoittelu vedessä, jos nämä varusteet ovat helikopterissa pitkiä vesialueen yllä suoritettavia lentoja varten [katso AMC, JAR-OPS 3.965:n liite 1, alakohta (a)(3)(iii)(d)]; ja (E) ensiapukoulutus. (4) Miehistöyhteistyökoulutus (CRM) N-9

148 JAR-OPS 3 Luku N (b) Määräaikaiset tarkastuslennot. Määräaikaisiin tarkastuslentoihin on kuuluttava: (1) Lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennot (i) Tarkastuslennoilla on soveltuvin osin tarkastettava seuraavissa poikkeus- ja hätätilanteissa noudatettavat menetelmät: (C) laskutelineen käyttö varajärjestelmällä; (A) moottoripalo; (B) tulipalo rungossa; (D) polttoaineen pikatyhjennys; (E) moottorin vikaantuminen ja uudelleenkäynnistys lennolla; (F) hydraulijärjestelmän häiriö; (G) sähköjärjestelmän häiriö; (H) moottorihäiriö lentoonlähdön aikana ennen ratkaisupistettä; (I) moottorihäiriö lentoonlähdön aikana ratkaisupisteen jälkeen; (J) moottorihäiriö laskun aikana ennen ratkaisupistettä; (K) moottorihäiriö laskun aikana ratkaisupisteen jälkeen; (L) ohjausjärjestelmän ja moottorin säätöjärjestelmän viat; (M) oikaisu epätavallisista lentoasennoista; (N) lasku yhden tai useamman moottorin ollessa epäkunnossa; (O) mittarisääolosuhteissa (IMC) käytettävät autorotaatiomenetelmät; (ii) IFR-lentotoimintaan osallistuvien ohjaajien tarkastuslentoihin on kuuluttava lisäksi seuraavat poikkeus- ja hätätilannemenetelmät: (A) tarkkuusmittarilähestyminen minimiin; monimoottorisella helikopterilla lähestyminen on suoritettava yksi moottori epäkunnossa (simuloituna); (B) ylösveto mittarilentona minimistä; monimoottorisella helikopterilla ylösveto on suoritettava yksi moottori epäkunnossa (simuloituna); (C) ei-tarkkuuslähestyminen minimiin; (D) lasku yksi tai useampi moottori epäkunnossa (simuloituna); ja (E) kyseessä olevan helikopterityypin mukaan lähestymisiä, joissa jäljitellään automaattiohjauksen ja lennonohjausnäyttöjen häiriöitä sekä lennonvalvontamittarien ja suunnistuslaitteiden vikoja. (2) Hätä- ja turvallisuusvarustekokeet. Kokeissa on tarkastettava ne asiat, jotka on koulutettu edellä olevan (a)(3) alakohdan mukaisesti. (3) Reittitarkastuslennot (i) Reittitarkastuslennoilla on varmistettava, että ohjaaja kykenee suorittamaan hyväksyttävästi kokonaisen reittilennon, mukaan lukien lentoa edeltävät ja lennon jälkeiset tehtävät sekä laitteiden käyttö siten kuin toimintakäsikirjassa määrätään. (ii) Ohjaamomiehistön miehistöyhteistyötaidot on arvioitava [seuraavia tarkoituksia varten: (A) palautteen antaminen miehistölle yhteisesti ja jokaiselle miehistön jäsenelle erikseen, ja (P) autorotaatio määrätylle alueelle; (Q) ohjaajan toimintakyvyn menetys; ja (R) suuntaohjauksen viat ja häiriöt. (B) kehittäminen.] CRM-koulutusjärjestelmän (iii) Jos ohjaaja voidaan määrätä sekä ohjaavan ohjaajan että avustavan ohjaajan tehtäviin, tarkastuslentoon on kuuluttava molemmat tehtävät N-10

149 JAR-OPS 3 Luku N (iv) Reittitarkastuslennot on suoritettava helikopterilla. (v) [Reittitarkastuslennon vastaanottajan, jota tarkoitetaan alakohdassa JAR-OPS 3.965(a)(4)(ii), on toimittava helikopterissa tarkkailijan istuimella, jos se on käytännössä mahdollista.] (4) Yhden ohjaajan lentotoiminta (i) Edellä alakohdissa (1) - (3) vaaditut määräaikaiset tarkastuslennot on suoritettava ainoana ohjaajana kyseisellä helikopterityypillä ja sellaisissa olosuhteissa, jotka vastaavat käytännön lentotoimintaa. [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 3, ] N-11

150 JAR-OPS 3 Luku N JAR-OPS 3.968, liite 1 Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella (a) Jos ilma-aluksen päällikön on toimittava myös perämiehenä tai koulutus- ja tarkastustehtävissä, hänen on suoritettava [peräkkäiset tarkastuslentonsa vuorotellen vasemman- ja oikeanpuoleiselta istuimelta. Jos tyyppitarkastuslento suoritetaan lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennon yhteydessä, ilmaaluksen päällikön on kuitenkin suoritettava koulutus tai tarkastuslennot siltä istuimelta, jolla hän normaalisti toimii. Kaikilla tarkastuslennoilla on noudatettava kohdan JAR-OPS 3.965(b) vaatimuksia riippumatta siitä, miltä istuimelta ne suoritetaan.] (e) Muun päällikön istuimella olevan ohjaajan kuin ilma-aluksen päällikön on kohdassa JAR-OPS 3.965(b) vaadittujen lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentojen yhteydessä osoitettava, että hän hallitsee myös ne toimenpiteet ja menetelmät, jotka muutoin olisivat ilma-aluksen päällikön vastuulla tämän toimiessa avustavana ohjaajana. Tehtävät, joissa vasemman- ja oikeanpuoleisen istuinpaikan väliset erot eivät ole merkittäviä esimerkiksi automaattiohjauksen käytön vuoksi, voidaan suorittaa kummalta tahansa istuimelta. [Muutos 1, ; muutos 3, ] [ ] (b) Kun moottorihäiriötilanteen toimenpiteitä suoritetaan helikopterissa, moottorin vikaantuminen on simuloitava. [Kun moottorihäiriötilanteen toimenpiteitä koulutetaan yksimoottorisella helikopterilla, moottorin vikaantuminen on simuloitava ja koulutettavan on suoritettava autorotaatiolasku peräkkäisillä tarkastuslennoilla vuorotellen vasemman- ja oikeanpuoleiselta istuimelta.] (c) Kun ohjaaja toimii perämiehen istuimella, myös niiden tarkastuslentojen, jotka kohtien JAR-OPS ja JAR-OPS mukaan vaaditaan ilma-aluksen päällikön istuimella toimimiseen, on oltava voimassa. (d) Ilma-aluksen päällikön sijaisena toimivan ohjaajan on kohdassa JAR-OPS 3.965(b) vaadittujen lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentojen yhteydessä oltava osoittanut, että hän hallitsee myös ne toimenpiteet ja menetelmät, jotka eivät normaalisti kuuluisi sijaisena toimivalle ohjaajalle. Tehtävät, joissa vasemman- ja oikeanpuoleisen istuinpaikan väliset erot eivät ole merkittäviä esimerkiksi automaattiohjauksen käytön vuoksi, voidaan suorittaa kummalta tahansa istuimelta N-12

151 JAR-OPS 3 Luku O LUKU O - OHJAAMOMIEHISTÖÖN KUULUMATTOMAT MIEHISTÖN JÄSENET JAR-OPS Soveltamisala (Katso JAR-OPS 3.988, liite 1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki ohjaamomiehistöön kuulumattomat miehistön jäsenet, jotka lentotoiminnan harjoittaja on määrännyt hoitamaan tehtäviä helikopterissa, täyttävät tämän luvun vaatimukset. Matkustamomiehistön jäsenten on kuitenkin täytettävä vain JAR-OPS 3.988:n liitteen 1 vaatimukset. [Muutos 2, ] JAR-OPS Tyhjä [Muutos 2, ] JAR-OPS Vähimmäisvaatimukset (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen miehistön jäsen: (1) on täyttänyt 18 vuotta; (2) on läpäissyt lääkärintarkastuksen tai terveydentilan arvioinnin ja todettu terveydeltään soveltuvaksi hoitamaan toimintakäsikirjassa määrättyjä tehtäviä [katso ACJ OPS 3.995(a)(2)]; ja (3) pysyy terveydeltään soveltuvana hoitamaan toimintakäsikirjassa määrättyjä tehtäviä. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen miehistön jäsen on pätevä hoitamaan tehtävänsä toimintakäsikirjassa määrättyjen menetelmien mukaisesti. [Muutos 2, ] JAR-OPS Tyhjä [Muutos 2, ] JAR-OPS Peruskoulutus (Katso ACJ OPS ) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen miehistön jäsen suorittaa hyväksytysti viranomaista tyydyttävän peruskoulutuksen, [johon on kuuluttava myös kohdassa JAR-OPS tarkoitetun koulutuksen asiaankuuluvat osat,] sekä kohdassa JAR-OPS vaaditut kokeet ennen siirtymäkoulutuksen aloittamista. [Muutos 2, ; muutos 3, ] JAR-OPS Siirtymä- ja eroavuuskoulutus (Katso ACJ OPS ) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen miehistön jäsen on saanut seuraavan, toimintakäsikirjassa tarkemmin määrätyn koulutuksen ennen työtehtäviensä aloittamista: (1) Siirtymäkoulutus. Miehistön jäsenen on suoritettava siirtymäkurssi ennen kuin: (i) lentotoiminnan harjoittaja määrää hänet ensimmäistä kertaa toimimaan miehistön jäsenenä; tai (ii) hänet määrätään työskentelemään toisessa helikopterityypissä. (2) Eroavuuskoulutus. Eroavuuskoulutus on saatava ennen työskentelemistä: (i) sen helikopterityypin toisessa versiossa, jossa miehistön jäsen parhaillaan toimii; tai (ii) samassa helikopterityypissä tai -versiossa, jos turvallisuusvarusteet, turvallisuusvarusteiden sijainti, miehistön jäsenen tehtävissä tarvittavat varusteet tai normaaleissa ja hätätilanteissa käytettävät menetelmät ovat erilaiset. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on päätettävä siirtymä- tai eroavuuskoulutuksen sisällöstä ottaen huomioon miehistön jäsenen aiemman koulutuksen, joka on merkitty häntä koskevaan, kohdassa JAR-OPS vaadittuun koulutuskirjanpitoon. (c) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) siirtymäkoulutus annetaan järjestelmällisesti ja todenmukaisesti; O-1

152 JAR-OPS 3 Luku O (2) eroavuuskoulutus annetaan järjestelmällisesti; (3) siirtymäkoulutuksessa ja tarvittaessa eroavuuskoulutuksessa käydään läpi kaikkien tarvittavien helikopterityypin tai -version varusteiden (mukaan lukien turvallisuusvarusteet) käyttö ja hätätilannemenetelmät. Koulutukseen on kuuluttava opetusta ja harjoittelua joko helikopterissa tai todenmukaisessa koulutuslaitteessa; ja [(4) siirtymäkurssilla käsitellään myös miehistöyhteistyöasiat (CRM).] [Muutos 2, ; muutos 3, ] JAR-OPS Perehdyttämislennot Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen miehistön jäsen suorittaa siirtymäkoulutuksen jälkeen perehdyttämislennon ennen kuin hän aloittaa työskentelyn JAR-OPS 3:ssa vaadittuna miehistön jäsenenä. [Muutos 2, ] JAR-OPS Määräaikaiskoulutus (Katso ACJ OPS ) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen miehistön jäsen saa määräaikaiskoulutuksen, jossa käsitellään kullekin miehistön jäsenelle normaaleissa ja hätätilanteissa kuuluvat menetelmät ja toimenpiteet siinä helikopterityypissä tai -versiossa, jossa hän toimii. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että viranomaista tyydyttävään määräaikaiskoulutus- ja koesuunnitelmaan sisältyy tietopuolista ja käytännön opetusta sekä henkilökohtaista harjoittelua. (c) Kohdassa JAR-OPS vaaditun määräaikaiskoulutuksen ja siihen liittyvien kokeiden voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana ne on suoritettu. Jos koe on suoritettu edellisen kokeen kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes edellisen kokeen voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. [(d) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) miehistöyhteistyöasioita käsitellään kaikissa määräaikaiskoulutuksen vaiheissa, joissa se on tarkoituksenmukaista, ja (2) jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa erillisen miehistöyhteistyökoulutuksen. Kaikki CRM-koulutuksen pääasiat on käsiteltävä enintään kolmen vuoden jakson kuluessa.] [Muutos 1, ; muutos 2, ; muutos 3, ] JAR-OPS Kertauskoulutus (Katso ACJ OPS ) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen miehistön jäsen, joka on ollut poissa lentotehtävistä yli 6 kuukauden ajan, saa toimintakäsikirjassa määrätyn kertauskoulutuksen. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että miehistön jäsen, joka ei ole ollut poissa kaikista lentotehtävistä mutta ei ole viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana toiminut miehistön jäsenenä tietyssä helikopterityypissä, täyttää seuraavat vaatimukset ennen siinä työskentelemistä: (1) saa kertauskoulutuksen kyseistä tyyppiä varten tai (2) suorittaa kaksi yksittäistä perehdyttämislentoa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Kokeet (Katso ACJ OPS ) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen miehistön jäsen suorittaa kohdissa JAR-OPS , ja vaaditun koulutuksen aikana tai sen jälkeen kokeen, joka kattaa koulutuksessa käsitellyt asiat. Kokeen tarkoituksena on tarkistaa, että miehistön jäsen on pätevä suorittamaan turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä normaaleissa ja hätätilanteissa. Kokeiden pitäjien on oltava viranomaista tyydyttäviä O-2

153 JAR-OPS 3 Luku O (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen miehistön jäsen suorittaa seuraavat kokeet: (1) Peruskoulutus. (Katso ACJ OPS ); (2) Siirtymä- ja eroavuuskoulutus. (Katso ACJ OPS ); ja (3) Määräaikaiskoulutus. (Katso ACJ OPS ). [Muutos 2, ] JAR-OPS Työskentely useammassa kuin yhdessä helikopterityypissä tai -versiossa (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei miehistön jäsen työskentele useammassa kuin kolmessa eri helikopterityypissä. Miehistön jäsen voi kuitenkin työskennellä neljässä eri helikopterityypissä, jos viranomainen sen hyväksyy ja jos turvallisuusvarusteet ja hätätilannemenetelmät ovat samankaltaiset vähintään kahdessa näistä tyypeistä. (b) Edellä olevaa (a) kohtaa noudatettaessa helikopterityypin eri versioita on pidettävä eri tyyppeinä, elleivät ne ole samankaltaisia seuraavilta osin: (1) varauloskäyntien toiminta; (2) turvallisuusvarusteiden sijainti ja tyyppi; sekä (3) hätätilannemenetelmät. [Muutos 2, ] JAR-OPS Koulutuskirjanpito (a) Lentotoiminnan harjoittajan on: (1) pidettävä kirjaa kaikesta kohdissa JAR-OPS , , , ja vaaditusta koulutuksesta ja kokeista; ja (2) annettava pyynnöstä miehistön jäsenen saataville häntä koskevat tiedot perus-, siirtymä- ja määräaikaiskoulutuksesta sekä kokeista. [Muutos 2, ] O-3

154 JAR-OPS 3 Luku O JAR-OPS 3.988, liite 1 Matkustamomiehistön jäsenet (a) Soveltamisala. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki matkustamomiehistön jäsenet, jotka lentotoiminnan harjoittaja on määrännyt hoitamaan tehtäviä helikopterin matkustamossa, täyttävät JAR- OPS 1:n (Kaupallinen ilmakuljetus, lentokoneet) luvun O vaatimukset lukuun ottamatta tässä liitteessä mainittuja poikkeuksia. (b) Termien tulkinta. Kun JAR-OPS 1:n luvun O tekstiä sovelletaan tämän liitteen mukaiseen tarkoitukseen, seuraavat tekstikohdat on tulkittava alla esitetyllä tavalla: (1) Kohdassa JAR-OPS käytetyn termin "miehistön jäsenet" ei pidä tulkita tarkoittavan miehistön jäseniä JAR-OPS 3:n luvun O mukaisessa merkityksessä. (2) Sana "lentokone" korvataan sanalla "helikopteri". (3) Lentopaikalla tarkoitetaan myös helikopterilentopaikkaa. (4) Viittaukset muihin JAR-OPS 1:n lukuihin katsotaan viittauksiksi JAR-OPS 3:n vastaaviin lukuihin. (c) Vaatimusten lievennykset. Seuraavat vaatimukset eivät koske helikoptereissa toimivia matkustamomiehistön jäseniä: (1) JAR-OPS , liite 1: Siirtymäja eroavuuskoulutus: (i) kohta (d), evakuointiliukumäen käyttökoulutus; (ii) kohta (e)(2)(ii), voimakas turbulenssi; (iii) kohta (e)(2)(iii), äkillinen paineistuksen menetys; (iv) kohta (h)(1), evakuointiliukumäet; (v) kohta (h)(2), pelastuslauttana käytettävät evakuointiliukumäet; (vi) kohta (h)(4), automaattisesti esille tulevat happinaamarit. [Muutos 2, ] O-4

155 JAR-OPS 3 Luku P LUKU P - KÄSIKIRJAT, MATKAPÄIVÄKIRJAT JA TIETOJEN TALLENTAMINEN JAR-OPS Toimintakäsikirjoja koskevat yleiset säännöt (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirja sisältää kaikki ohjeet ja tiedot, joita operatiivinen henkilöstö tarvitsee tehtävissään. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei toimintakäsikirjan sisältö tai sen lisäykset ja muutokset ole ristiriidassa ansiolentoluvan (AOC) ehtojen tai muiden asiaa koskevien määräysten kanssa, ja että toimintakäsikirja on viranomaista tyydyttävä ja vaadittavilta osin viranomaisen hyväksymä. [Katso IEM OPS (b).] (c) Ellei viranomainen muuta hyväksy tai kansallisessa lainsäädännössä toisin määrätä, lentotoiminnan harjoittajan on laadittava toimintakäsikirja englannin kielellä. Lisäksi lentotoiminnan harjoittaja voi kääntää käsikirjan tai sen osia muulle kielelle ja käyttää sitä kyseisellä kielellä. [Katso IEM OPS (c).] (d) Jos lentotoiminnan harjoittajan on tarpeen laatia uusi toimintakäsikirja tai sen osa, se on laadittava edellä olevaa (c) kohtaa noudattaen. Muussa tapauksessa lentotoiminnan harjoittajan on täytettävä (c) kohdan vaatimus mahdollisimman pian ja viimeistään 1. joulukuuta (e) Lentotoiminnan harjoittaja voi julkaista toimintakäsikirjan erillisinä osina. (f) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikilla operatiiviseen henkilöstöön kuuluvilla on helposti saatavillaan kaikki toimintakäsikirjan osat, jotka liittyvät heidän tehtäviinsä. Lisäksi lentotoiminnan harjoittajan on annettava jokaiselle miehistön jäsenelle oma kappale toimintakäsikirjan osista A ja B tai näiden osien niistä kohdista, jotka on tarkoituksenmukaista antaa henkilökohtaiseen käyttöön. (g) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjaan tehdään lisäyksiä ja muutoksia niin, että siinä olevat ohjeet ja tiedot pysyvät ajan tasalla. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että operatiiviselle henkilöstölle ilmoitetaan sellaisista muutoksista, jotka liittyvät heidän tehtäviinsä. (h) Jokaisen toimintakäsikirjan tai sen tarvittavien osien haltijan on pidettävä se ajan tasalla lentotoiminnan harjoittajan toimittamien lisäysten ja muutosten mukaisesti. (i) Lentotoiminnan harjoittajan on toimitettava aiotut lisäykset ja muutokset viranomaiselle ennen niiden voimaantulopäivää. Jos muutos koskee sellaista toimintakäsikirjan osaa, joka on JAR-OPS 3:n mukaan hyväksytettävä, hyväksyntä on hankittava ennen muutoksen voimaantuloa. Jos lisäyksiä tai muutoksia on turvallisuussyistä tehtävä heti, ne voidaan julkaista ja toteuttaa välittömästi, mikäli vaadittua hyväksyntää on haettu. (j) Lentotoiminnan harjoittajan on tehtävä toimintakäsikirjaan kaikki viranomaisen vaatimat lisäykset ja muutokset. (k) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että hyväksyttyihin asiakirjoihin perustuvat tiedot ja tällaisten asiakirjojen muutokset otetaan toimintakäsikirjassa oikein huomioon ja ettei toimintakäsikirjassa ole hyväksyttyjen asiakirjojen kanssa ristiriitaisia tietoja. Tämä vaatimus ei kuitenkaan estä lentotoiminnan harjoittajaa käyttämästä sellaisia tietoja ja menetelmiä, jotka johtavat suurempaan varmuuteen. (l) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan sisältö esitetään sellaisessa muodossa, jossa sitä voidaan vaikeuksitta käyttää. [Käsikirjan suunnittelussa on otettava huomioon inhimilliset tekijät ja miehistöyhteistyön periaatteet.] (m) Viranomainen voi antaa lentotoiminnan harjoittajalle luvan laatia toimintakäsikirjan tai sen osia muussa muodossa kuin paperille painettuna, jos tietojen riittävä saatavuus, käytettävyys ja luotettavuus varmistetaan. (n) Toimintakäsikirjan lyhennetyn muodon käyttö ei vapauta lentotoiminnan harjoittajaa kohdan JAR-OPS vaatimusten noudattamisesta. [Muutos 1, ; muutos 3, ] P-1

156 JAR-OPS 3 Luku P JAR-OPS Toimintakäsikirjan rakenne ja sisältö (Katso JAR-OPS , liite 1) (Katso AMC OPS ) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan yleinen rakenne on seuraava: Osa A. Yleistä / Perusteet Tässä osassa esitetään helikopterityypistä riippumattomat toimintaperiaatteet, ohjeet ja menetelmät, joita turvallinen lentotoiminta edellyttää. JAR-OPS Lentokäsikirja Lentotoiminnan harjoittajalla on oltava jokaisen käyttämänsä helikopterin voimassa oleva hyväksytty lentokäsikirja tai vastaava asiakirja. JAR-OPS Matkapäiväkirja (a) Lentotoiminnan harjoittajan on säilytettävä matkapäiväkirjassa jokaisesta lennosta seuraavat tiedot: (1) helikopterin rekisteritunnus; (2) päivämäärä; Osa B. Helikopterin käyttö (3) miehistön jäsenten nimet; Tässä osassa esitetään tyyppikohtaiset ohjeet ja menetelmät, joita turvallinen lentotoiminta edellyttää. Siinä on otettava huomioon lentotoiminnan harjoittajan käyttämien tyyppien, versioiden tai yksittäisten helikopterien väliset erot. Osa C. Reittejä, tehtäviä, alueita ja helikopterilentopaikkoja koskevat ohjeet ja tiedot Tässä osassa annetaan ne ohjeet ja tiedot, jotka tarvitaan kyseisellä toiminta-alueella. Osa D. Koulutus Tässä osassa annetaan turvalliseen lentotoimintaan tarvittavan henkilöstön koulutusohjeet. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan sisältö on JAR- OPS :n liitteen 1 mukainen sekä toiminta-alueeseen ja lentotoiminnan lajiin soveltuva. (c) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan yksityiskohtainen rakenne on viranomaista tyydyttävä. [Katso IEM OPS (c).] [Muutos 1, ] (4) miehistön jäsenten tehtävät; (5) lähtöpaikka; (6) saapumispaikka; (7) lähtöaika; (8) saapumisaika; (9) lentoaika; (10) lennon tarkoitus; (11) mahdolliset poikkeukselliset tapahtumat ja huomiot; sekä (12) ilma-aluksen päällikön allekirjoitus (tai vastaava vahvistus). [Katso IEM OPS (a)(12).] (b) Viranomainen voi antaa lentotoiminnan harjoittajalle luvan olla pitämättä matkapäiväkirjaa kokonaan tai osittain, jos tarvittavat tiedot ovat saatavissa muista asiakirjoista. [Katso IEM OPS (b).] JAR-OPS Operatiivinen lentosuunnitelma (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että käytettävä operatiivinen lentosuunnitelma ja siihen lennon aikana tehtävät merkinnät sisältävät seuraavat tiedot: (1) helikopterin rekisteritunnus; P-2

157 JAR-OPS 3 Luku P (2) helikopterin tyyppi ja versio; (3) lennon päivämäärä; (4) lennon tunnus; (5) ohjaamomiehistön jäsenten nimet; (6) ohjaamomiehistön jäsenten tehtävät; (7) lähtöpaikka; (8) lähtöaika; (9) saapumispaikka (suunniteltu ja todellinen); jne.); (10) saapumisaika; (11) lentotoiminnan laji (VFR, HEMS (12) reitti ja reittiosuudet reittipisteineen, etäisyydet, ajat ja lentosuunnat; (13) suunniteltu matkalentonopeus ja reittipisteiden väliset lentoajat, arvioidut ja todelliset ylitysajat; (14) turvalliset korkeudet ja minimilentokorkeudet; (15) suunnitellut lentokorkeudet; (16) polttoainelaskelmat (merkinnät lennon aikana tehdyistä polttoainemäärän tarkistuksista); (17) polttoainemäärä moottoreita käynnistettäessä; (b) Operatiivisesta lentosuunnitelmasta voidaan jättää pois sellaiset tiedot, jotka ovat helposti saatavissa muista asiakirjoista tai muusta hyväksyttävästä lähteestä tai joilla ei ole merkitystä kyseisessä toiminnassa. (c) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että operatiivinen lentosuunnitelma ja sen käyttö esitetään toimintakäsikirjassa. (d) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki operatiivisen lentosuunnitelman merkinnät tehdään viipymättä ja ovat pysyviä. JAR-OPS Asiakirjojen säilytysajat Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaisen yksittäisen lennon koko kirjanpito ja kaikki lentoon liittyvät lentotoiminnalliset ja tekniset tiedot säilytetään JAR- OPS :n liitteessä 1 vaaditun ajan. JAR-OPS Lentotoiminnan harjoittajan huoltotoimintakäsikirja Lentotoiminnan harjoittajalla on oltava ajan tasalla oleva hyväksytty huoltotoimintakäsikirja siten kuin kohdassa JAR-OPS vaaditaan. JAR-OPS Helikopterin tekninen matkapäiväkirja Lentotoiminnan harjoittajan on pidettävä helikopterin teknistä matkapäiväkirjaa siten kuin kohdassa JAR-OPS vaaditaan. (18) määrävaralentopaikat ja tarvittaessa lähtö- ja reittivaralentopaikat, mukaan lukien edellä alakohdissa (12), (13), (14) ja (15) vaaditut tiedot; (19) alkuperäinen lennonjohtoselvitys ja myöhemmät selvityksen muutokset; (20) lennon aikana tehtyyn lentosuunnitelman muutokseen liittyvät laskelmat; ja (21) tarvittavat säätiedot P-3

158 JAR-OPS 3 Luku P JAR-OPS , liite 1 Toimintakäsikirjan sisältö (Katso IEM, JAR-OPS , liite 1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirja sisältää seuraavat tiedot: A. YLEISTÄ / PERUSTEET 0 TOIMINTAKÄSIKIRJAN YLLÄPI- TO JA MUUTTAMINEN 0.1 Johdanto (a) Vakuutus siitä, että käsikirja on kaikkien sitä koskevien määräysten sekä ansiolentoluvan rajoitusten ja ehtojen mukainen. (b) Määräys siitä, että henkilöstön on noudatettava käsikirjan toimintaohjeita. (c) Luettelo ja lyhyt kuvaus käsikirjan eri osista, niiden sisällöstä, soveltamisalasta ja käytöstä. (d) Käsikirjan käytön kannalta tarpeelliset termien ja sanojen selitykset ja määritelmät. 0.2 Lisäys- ja muutosmenettely (a) Kuka (tai ketkä) vastaavat lisäysten ja muutosten julkaisemisesta ja käsikirjaan tekemisestä. (b) Luettelo lisäyksistä ja muutoksista sekä päivämääristä, jolloin ne on tehty käsikirjaan, ja voimaantulopäivistä. (c) Maininta siitä, ettei lisäysten ja muutosten tekeminen käsin ole sallittua muutoin kuin tilanteissa, joissa lisäys tai muutos on turvallisuussyistä tehtävä heti. (d) Sivujen numerointijärjestelmä ja voimaantulopäivän merkintä. (e) Voimassa olevien sivujen luettelo. (f) Muuttuneiden kohtien merkintätapa (tekstisivuilla ja mahdollisuuksien mukaan kartoissa ja kaavioissa). (g) Tilapäiset muutokset. (h) Käsikirjojen, lisäysten ja muutosten jakelujärjestelmä. 1 ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT 1.1 Organisaatiorakenne. Organisaatiorakenteen kuvaus, mukaan lukien koko yhtiön ja lentotoimintaosaston organisaatiokaaviot. Organisaatiokaaviosta on ilmettävä lentotoimintaosaston ja muiden yhtiön osastojen välinen suhde. Erityisesti on esitettävä niiden toimistojen, osastojen jne. alaisuus- ja raportointisuhteet, joiden toiminta liittyy lentoturvallisuuteen. 1.2 Nimetyt vastuuhenkilöt. Jokaisen JAR- OPS 3:n luvussa C vaaditun lentotoiminnasta, huoltojärjestelyistä, miehistön koulutuksesta ja maatoiminnasta vastaavan nimetyn vastuuhenkilön nimi sekä tehtävät ja vastuu. 1.3 Lentotoiminnan johtohenkilöstön vastuu ja tehtävät. Niiden johtajien tehtävät, vastuu ja toimivalta, joiden tehtävät liittyvät lentoturvallisuuteen ja sovellettavien määräysten noudattamiseen. 1.4 Ilma-aluksen päällikön toimivalta, tehtävät ja vastuu. Ilma-aluksen päällikön toimivallan, tehtävien ja vastuun määrittely. 1.5 Muiden miehistön jäsenten tehtävät ja vastuu. 2 TOIMINNAN OHJAUS JA VALVONTA 2.1 Lentotoiminnan harjoittajan suorittama valvonta. Kuvaus järjestelmästä, jolla lentotoiminnan harjoittaja valvoo toimintaa [katso JAR-OPS 3.175(g)]. Kuvauksesta on ilmettävä, miten lentotoiminnan turvallisuutta ja henkilöstön pätevyyttä valvotaan, ja erityisesti seuraavien asioiden valvontamenetelmät: (a) lupakirjojen ja kelpuutusten voimassaolo; (b) operatiivisen henkilöstön pätevyys; ja (c) lentoon liittyvien asiakirjojen, tallenteiden ja muiden tietojen valvonta, analysointi ja säilytys. 2.2 Lisäohjeiden ja -tietojen antaminen. Menettely, jolla annetaan toimintakäsikirjaa täydentäviä operatiivisia tietoja, sekä näiden tietojen käyttö, sitovuus ja vastuu niiden julkaisemisesta P-4

159 JAR-OPS 3 Luku P 2.3 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja lentoturvallisuusohjelma. Lentoturvallisuusohjelman pääkohdat. 2.4 Toiminnan ohjaus. Menetelmät ja velvollisuudet, jotka tarvitaan toiminnan ohjaukseen lentoturvallisuuden kannalta. 2.5 Viranomaisen valtuudet. Kuvaus viranomaisen valtuuksista [ja ohjeet henkilöstölle viranomaisen tarkastustyön helpottamiseksi]. 3 LAATUJÄRJESTELMÄ Käytettävän laatujärjestelmän kuvaus, johon on kuuluttava vähintään: (a) laatupolitiikka; (b) laatujärjestelmän rakenteen kuvaus; ja (c) tehtävien ja vastuun jako. 4 MIEHISTÖN KOKOONPANO 4.1 Miehistön kokoonpano. Selvitys menetelmästä, jota käytetään miehistökokoonpanoista päätettäessä, ottaen huomioon seuraavat seikat: (a) käytettävä helikopterityyppi; (b) toiminta-alue ja lentotoiminnan laji; (c) lennon vaihe; (d) vähimmäismiehistövaatimukset ja suunniteltu lentotyöjakso; (e) miehistön jäsenten kokemus (kokonaiskokemus ja tyyppikohtainen), viimeaikainen kokemus ja kelpoisuus; (f) ilma-aluksen päällikön nimeäminen; ja (g) matkustamomiehistön vastaavan nimeäminen. 4.2 Tyhjä 4.3 Ohjaamomiehistön jäsenen toimintakyvyn menetys. Ohjeet päällikkyyden ja muiden tehtävien siirtymisestä ohjaamomiehistön jäsenen menetettyä toimintakykynsä. 4.4 Toiminta useammassa kuin yhdessä helikopterityypissä. Sen määrittely, mitkä helikopterit katsotaan samaan tyyppiin kuuluviksi seuraavia tarkoituksia varten: (a) ohjaamomiehistön työvuorojen suunnittelu; ja (b) matkustamomiehistön työvuorojen suunnittelu. 5 KELPOISUUSVAATIMUKSET 5.1 Operatiivisen henkilöstön tehtäviin vaadittavat lupakirjat, kelpuutukset, kelpoisuus (esim. reiteille ja lentopaikoille), pätevyys, kokemus, koulutus, kokeet, tarkastuslennot ja viimeaikainen kokemus, ottaen huomioon helikopterityypin, lentotoiminnan lajin ja miehistökokoonpanon. 5.2 Ohjaamomiehistö (a) Ilma-aluksen päällikkö (b) Ilma-aluksen päällikön sijaisena toimiva ohjaaja (c) Perämies (d) Valvonnan alaisena toimiva ohjaaja (e) Järjestelmiä hoitava ohjaamomiehistön jäsen (f) Toiminta useammassa kuin yhdessä helikopterityypissä tai -versiossa. 5.3 Matkustamomiehistö (a) Matkustamomiehistön vastaava (b) Matkustamomiehistön jäsen (i) Vaadittu matkustamomiehistön jäsen (ii) Matkustamomiehistön lisäjäsen tai perehdyttämislennolla oleva matkustamomiehistön jäsen (c) Toiminta useammassa kuin yhdessä helikopterityypissä tai -versiossa. 5.4 Koulutus-, tarkastus- ja valvontahenkilöstö P-5

160 JAR-OPS 3 Luku P (a) Ohjaamomiehistöä varten (b) Matkustamomiehistöä varten 5.5 Muu operatiivinen henkilöstö 6 MIEHISTÖN TERVEYS 6.1 Miehistön terveyttä koskevat varotoimet. Sovellettavat määräykset ja miehistön jäsenille annettavat ohjeet terveyteen liittyvistä seikoista, mukaan lukien: (a) [psykoaktiiviset aineet, kuten: (i) masennuslääkkeet; 8 TOIMINTAMENETELMÄT 8.1 Lennonvalmisteluohjeet. Lentotoiminnan lajin mukaan: Minimilentokorkeudet. Minimilentokorkeuksien määrittäminen ja käyttö, mukaan lukien: (a) menetelmä, jota käytetään minimilentokorkeuksien määrittämiseen VFR-lennoille (korkeudet merenpinnasta tai lentopinnat); ja (b) menetelmä, jota käytetään minimilentokorkeuksien määrittämiseen IFR-lennoille (korkeudet merenpinnasta tai lentopinnat). (ii) alkoholi ja muut päihdyttävät nesteet; Lentopaikkojen käyttökelpoisuuden arviointiperusteet (iii) huumausaineet; (iv) lääkkeet; ja (v) unilääkkeet. [Katso myös JAR-FCL 3 (Lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset), kohdat ja ] ] [(b)] lääkevalmisteet; [(c)] rokotukset; [(d)] laitesukellus; [(e)] veren [tai luuytimen] luovutus; [(f)] ateriat ennen lentoa ja lennon aikana; [(g)] uni ja lepo; sekä [(h)] kirurgiset toimenpiteet. 7 LENTOAIKARAJOITUKSET 7.1 Lento- ja työaikarajoitukset ja lepovaatimukset. Kyseisessä lentotoiminnassa käytettävät lento- ja työaikarajoitukset ja lepovaatimukset, joista määrätään JAR-OPS 3:n luvussa Q. 7.2 Lento- ja työaikarajoitusten ylitykset ja lepoaikojen lyhennykset. Millä ehdoilla lentoja työaikarajoituksia saa ylittää ja lepoaikoja lyhentää, ja miten näistä tapauksista on ilmoitettava Lentopaikan toimintaminimien määritys. Menetelmä, jolla määritetään lentopaikan toimintaminimit IFR-lennoille JAR-OPS 3:n luvun E mukaisesti. Lisäksi on annettava ohjeet näkyvyyden ja/tai RVR:n määrittämisestä sekä siitä, miten ohjaajien havaitsemaa todellista näkyvyyttä, ilmoitettua näkyvyyttä ja ilmoitettua kiitotienäkyvyyttä sovelletaan Matkalennon toimintaminimit VFRlennoille tai lennon VFR-osuuksille. Jos käytetään yksimoottorisia helikoptereita, myös ohjeet reitin valinnasta siten, että käytettävissä on paikkoja, joihin on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku Lentopaikan ja matkalennon toimintaminimien ilmoittaminen ja käyttö Säätietojen tulkinta. Ohjeet toimintaalueella tarvittavien koodimuotoisten METennusteiden ja -sanomien lukemisesta, mukaan lukien muutostietojen soveltaminen Helikopterin polttoaine-, voiteluaine- ja vesimetanolimäärien määrittäminen. Menetelmät, joita käytetään helikopterin polttoaine-, voiteluaine- ja vesimetanolimäärien määrittämiseen ja seurantaan lennon aikana, sekä ohjeet helikopterissa olevan nesteen mittauksesta ja sijoittamisesta. Ohjeissa on otettava huomioon kaikki lennolla todennäköisesti kohdattavat olosuhteet, kuten mahdollinen lentosuunnitelman muuttaminen lennon aikana ja yhden tai useamman voimalaitteen vikaantuminen. Myös poltto- ja voiteluainemäärän kirjausjärjestelmä on kuvattava P-6

161 JAR-OPS 3 Luku P Massa ja massakeskiö. Yleiset massan ja massakeskiön määritysperiaatteet, mukaan lukien: (a) määritelmät; (b) massa- ja massakeskiölaskelmien laadinnassa ja hyväksymisessä käytettävät menetelmät sekä vastuu niistä; (c) standardimassojen ja todellisten massojen käytön periaatteet; (d) matkustajien, matkatavaran ja rahdin massan määrittämiseen käytettävät menetelmät; (e) eri lentotoiminnan lajeissa ja helikopterityypeissä käytettävät matkustajien ja matkatavaran massat; (f) yleiset ohjeet ja tiedot, jotka tarvitaan käytössä olevien erityyppisten massa- ja massakeskiöasiakirjojen tarkistamiseen; (g) ohjeet viime hetken muutoksista; (h) polttoaineen, voiteluaineen ja vesimetanolin tiheydet; (i) matkustajien sijoittamisessa noudatettavat periaatteet ja menetelmät; sekä (j) standardikuormaussuunnitelmat ATS-lentosuunnitelma. ATS-lentosuunnitelman laadintaan ja esittämiseen liittyvät menetelmät ja vastuu, tarpeen mukaan sekä yksittäisten että toistuvaislentosuunnitelmien esittämistavat Operatiivinen lentosuunnitelma. Operatiivisen lentosuunnitelman laadintaan ja hyväksymiseen liittyvät menetelmät ja vastuu, ohjeet operatiivisen lentosuunnitelman käytöstä ja lomakemallit Lentotoiminnan harjoittajan tekninen matkapäiväkirja. Lentotoiminnan harjoittajan teknisen matkapäiväkirjan käyttö ja siihen liittyvä vastuu sekä käytettävät lomakemallit Luettelo mukana pidettävistä asiakirjoista, lomakkeista ja muista tiedoista 8.2 Maapalveluohjeet Tankkausmenetelmät. Kuvaus tankkausmenetelmistä, mukaan lukien: (a) polttoainetankkauksen ja polttoaineen poiston aikana noudatettavat varotoimet, myös silloin, kun roottorit pyörivät, moottori on käynnissä tai APU on toiminnassa; (b) polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa helikopteriin, ollessa helikopterissa tai poistuessa siitä; sekä (c) varotoimet, joiden avulla vältetään polttoaineiden sekoittuminen Turvallisuuden kannalta merkitykselliset helikopterin, matkustajien ja rahdin käsittelymenetelmät. Menetelmät, joita noudatetaan matkustajien sijoittamisessa, matkustajien noustessa helikopteriin ja poistuessa siitä sekä helikopterin kuormauksessa ja kuorman purkamisessa. Lisäksi on kuvattava muut menetelmät, joiden avulla pyritään varmistamaan turvallisuus helikopterin ollessa asematasolla. Menetelmissä on otettava huomioon: (a) lapset ja sylilapset sekä sairaat ja liikuntarajoitteiset matkustajat; (b) karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty; (c) käsimatkatavaran sallittu koko ja paino; (d) tavaroiden kuormaus helikopteriin ja niiden kiinnittäminen; (e) erikoisrahti ja rahtitilojen luokitus; (f) maakaluston sijoitus; (g) helikopterin ovien käyttö; (h) asematason turvallisuus, kuten palontorjunta sekä voimalaitteen imun ja puhalluksen vaara-alueet; (i) menetelmät, joita käytetään moottoreita käynnistettäessä, asematasolta lähdettäessä ja sinne saavuttaessa; (j) helikopterille asematasolla tehtävät toimenpiteet (servicing); P-7

162 JAR-OPS 3 Luku P (k) helikopterin maapalveluissa käytettävät asiakirjat ja lomakkeet; ja (l) useamman kuin yhden henkilön sijoittaminen samalle helikopterin istuimelle Helikopteriin nousun kieltäminen. Ohjeet sen varmistamiseksi, että sellaisen henkilön, joka vaikuttaa päihtyneeltä tai jonka käytös tai olemus osoittavat hänen olevan huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, helikopteriin nousu estetään. Tämä ei koske asianmukaisessa hoidossa ja valvonnassa olevia potilaita Jäänesto ja jään poisto maassa. Periaatteet ja menetelmät, joita noudatetaan jäänestossa ja jään poistossa helikopterin ollessa maassa. Myös jään ja muiden epäpuhtauksien eri tyypit ja niiden vaikutukset silloin, kun helikopteri on paikoillaan, sekä maassa liikkumisen ja lentoonlähdön aikana on kuvailtava. Lisäksi on määrättävä käytettävät nestelaadut, mukaan lukien: (a) tavaramerkit tai kauppanimet; (b) ominaisuudet; (c) vaikutus helikopterin suoritusarvoihin; (d) suoja-ajat; ja (e) käytössä noudatettavat varotoimet. 8.3 Lentomenetelmät VFR/IFR-periaatteet. Määräykset siitä, milloin VFR-lento sallitaan, milloin on lennettävä mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti ja milloin on siirryttävä VFR-lennosta IFRlentoon, sekä milloin voidaan siirtyä IFRlennosta VFR-lentoon tai päinvastoin Suunnistusmenetelmät. Lentotoiminnan lajin ja toiminta-alueen mukaiset suunnistusmenetelmät, ottaen huomioon: (a) normaalit suunnistusmenetelmät ja vaatimus syötettyjen tietojen ristiintarkistuksesta, mikäli ne vaikuttavat helikopterin lentorataan; (b) suunnistus MNPS- ja napa-alueilla sekä muilla erityisalueilla; (c) RNAV. Osassa C määrättyjen RNAVmenetelmien kuvaus; (d) lentosuunnitelman muuttaminen lennon aikana; ja (e) menetelmät, joita käytetään järjestelmän häiriötilanteissa Korkeusmittarin asetusmenetelmät Äänivaroituslaite Tyhjä Tyhjä Polttoainemäärän seurantaan lennon aikana käytettävät periaatteet ja menetelmät Epäsuotuisat ja mahdollisesti vaaralliset ilmakehän olosuhteet. Menetelmät, joita käytetään vaarallisissa ilmakehän olosuhteissa toimittaessa ja niiden välttämiseksi, mukaan lukien: (a) ukkonen; (b) jäätävät olosuhteet; (c) turbulenssi; (d) tuulileikkaus (windshear); (e) suihkuvirtaus; (f) vulkaaniset tuhkapilvet; (g) rankkasade; (h) hiekkamyrskyt; (i) vuoriston aaltovirtaukset; ja (j) huomattavat lämpöinversiot Jättöpyörteet ja roottorin alasvirtaus. Jättöpyörteisiin ja roottorin alasvirtaukseen perustuva porrastus, ottaen huomioon helikopterityypit, tuuliolosuhteet sekä loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueen (FATO) sijainnin Miehistön jäsenten paikat. Vaatimukset siitä, milloin miehistön jäsenten on oltava määrätyillä paikoillaan tai istuimillaan lennon eri vaiheiden aikana, ja siitä, että he ovat paikoillaan aina, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi P-8

163 JAR-OPS 3 Luku P Miehistön ja matkustajien turvavöiden käyttö. Vaatimukset siitä, milloin miehistön jäsenten ja matkustajien on käytettävä istuinja/tai olkavöitä lennon eri vaiheiden aikana, ja siitä, että vöitä käytetään aina, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi Pääsy ohjaamoon. Ehdot, joiden mukaisesti ohjaamoon voidaan päästää muita kuin ohjaamomiehistöön kuuluvia henkilöitä. Myös viranomaisen tarkastajien pääsystä ohjaamoon on annettava ohjeet Vapaiden miehistöistuinten käyttö. Vapaiden miehistöistuinten käyttöä koskevat ehdot ja ohjeet Miehistön jäsenen toimintakyvyn menetys. Menetelmät, joita on noudatettava miehistön jäsenen menetettyä toimintakykynsä lennon aikana. Lisäksi on annettava esimerkkejä toimintakyvyn menetyksistä ja ohjeet niiden tunnistamiseksi Matkustamon turvallisuusvaatimukset. Menetelmiin on kuuluttava: (a) matkustamon valmistelu lentoa varten, toiminta lennon aikana ja valmistautuminen laskuun, mukaan lukien matkustamon ja tarjoomoiden turvallisuuden varmistaminen; (b) menetelmät sen varmistamiseksi, että matkustajat sijoitetaan sellaisille paikoille, joilla he voivat mahdollisessa hätäevakuointitilanteessa parhaiten myötävaikuttaa helikopterin evakuointiin eivätkä ole sen esteenä; (c) menetelmät, joita on noudatettava matkustajien noustessa helikopteriin ja poistuessa siitä; (d) menetelmät, joita on noudatettava polttoainetankkauksessa, kun matkustajat ovat helikopterissa, nousevat helikopteriin tai poistuvat siitä; ja (e) tupakointi helikopterissa Matkustajille annettavat turvallisuusohjeet. Kohdan JAR-OPS mukaisten ohjeiden sisältö sekä miten ja milloin ne on annettava Tyhjä 8.4 AWO (All Weather Operations). Lentotoimintaan eri sääolosuhteissa liittyvät toimintamenetelmät. (Katso JAR-OPS 3:n luvut D ja E.) 8.5 Tyhjä 8.6 Minimivarusteluettelon (MEL) ja puuttuvien osien luettelon (CDL) käyttö 8.7 Muut kuin kaupalliset lennot. Menetelmät ja rajoitukset, joita on noudatettava: (a) koululennoilla; (b) koelennoilla; (c) uuden tai huollosta tuotavan helikopterin siirtolennoilla; (d) viallisen helikopterin siirtolennoilla; (e) esittelylennoilla; ja (f) muilla kuin kohdissa (c) ja (d) tarkoitetuilla siirtolennoilla, sekä henkilöt, joita näillä lennoilla saa kuljettaa. 8.8 Happivaatimukset Olosuhteet, joissa happea on oltava saatavilla ja käytettävä Happivaatimukset: (a) ohjaamomiehistölle; (b) matkustamomiehistölle; ja (c) matkustajille. 9 VAARALLISET AINEET JA ASEET 9.1 Tiedot ja ohjeet vaarallisten aineiden kuljettamisesta, mukaan lukien: (a) periaatteet, joita lentotoiminnan harjoittaja noudattaa vaarallisten aineiden kuljetuksessa; (b) vaarallisten aineiden kuljetukseen hyväksymistä, merkintää, käsittelyä, sijoittamista ja erottelua koskevat vaatimukset; P-9

164 JAR-OPS 3 Luku P (c) menetelmät, joiden mukaan on toimittava hätätilanteessa, johon liittyy vaarallisia aineita; (d) kuljetukseen osallistuvan henkilöstön velvollisuudet kohdan JAR-OPS mukaisesti; ja (e) ohjeet lentotoiminnan harjoittajan työntekijöiden kuljettamisesta. 9.2 Ehdot, joiden mukaan aseita, sotatarvikkeita ja urheiluaseita saa kuljettaa. 10 TURVAMENETELMÄT 10.1 Ne turvaohjeet ja -säännöt, joita ei ole pidettävä luottamuksellisina, sekä operatiivisen henkilöstön toimivalta ja velvollisuudet. Lisäksi on määriteltävä periaatteet ja menetelmät, joita noudatetaan helikopterissa tapahtuneiden rikosten, kuten laittoman lentoon puuttumisen, sabotaasin, pommiuhkausten ja kaappausten ilmoittamiseksi ja tällaisista tilanteista selviytymiseksi Ennaltaehkäisevät turvatoimet ja turvakoulutus. Huom: Osa turvaohjeista ja -säännöistä voidaan pitää luottamuksellisina. 11 [LENTOTURVALLISUUSPOIK- KEAMIEN KÄSITTELY JA IL- MOITTAMINEN] Poikkeamien käsittelyä ja ilmoittamista koskevaan kohtaan on sisällyttävä: (a) [ ] poikkeaman määritelmä sekä osallisina olleiden velvollisuudet; [(b) ilmoitusten sisältökuvaukset erityyppisten poikkeamien ilmoittamista varten (tai kopiot lomakkeista), täyttöohjeet, ilmoituksen tekemisen määräaika sekä osoite, johon ilmoitus on toimitettava; (c) ohjeet siitä, mille yhtiön osastoille, viranomaisille ja muille organisaatioille on ilmoitettava onnettomuudesta sekä miten ja missä järjestyksessä ilmoitus on annettava; (d) menetelmät, joita käytetään ilmoitettaessa ilmaliikennepalveluelimelle suullisesti vaaratilanteista, joihin on liittynyt ACASväistöohje, lintutörmäysvaara, vaarallisia aineita tai vaarallisia olosuhteita; (e) menetelmät, joita käytetään tehtäessä kirjallinen ilmoitus yhteentörmäysvaarasta tai ilmaliikennepalvelun häiriöstä, ACASväistöohjeesta, lintutörmäyksestä, vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneesta onnettomuudesta tai vaaratilanteesta tai laittomasta puuttumisesta lentoon; ja (f) kohtien JAR-OPS 3.085(b) ja mukaiset ilmoitusmenettelyt. Niihin on kuuluttava yhtiön sisäiset miehistön jäsenten ilmoitusmenettelyt, jotka varmistavat, että ilmaaluksen päällikölle ilmoitetaan välittömästi kaikista tapauksista, joissa lennon turvallisuus on vaarantunut tai olisi saattanut vaarantua, ja että ilma-aluksen päällikkö saa kaikki tarvittavat tiedot.] 12 LENTOSÄÄNNÖT Lentosäännöt, mukaan lukien: (a) näkö- ja mittarilentosäännöt; (b) lentosääntöjen alueellinen soveltaminen; (c) yhteydenpitomenetelmät ja toiminta radioyhteyden katketessa; (d) tiedot ja ohjeet siviilihelikopterin lentoon puuttumisesta tunnistamista ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten; (e) tilanteet, joissa radiokuuntelua on ylläpidettävä; (f) merkit; (g) lentotoiminnassa käytettävä aika; (h) lennonjohtoselvitykset, lentosuunnitelman noudattaminen ja paikkailmoitukset; (i) näkömerkit, joita käytetään rajoitus-, kielto- tai vaara-alueella luvatta lentävän tai tällaiselle alueelle saapumassa olevan helikopterin varoittamiseen; (j) menetelmät, joita ohjaajien on noudatettava havaitessaan onnettomuuden tai vastaanottaessaan hätäviestin; P-10

165 JAR-OPS 3 Luku P (k) pelastettavien käyttämät maastohätämerkit sekä merkinantovälineet ja niiden käyttö; ja (l) hätä- ja pakkotilamerkit. [13 VUOKRAUS Helikopterien pitkäaikaiseen vuokraukseen (leasing) liittyvät toimintajärjestelyt, menettelyt ja johdon velvollisuudet.] B HELIKOPTERIN KÄYTTÖ - TYYPPIKOHTAISET TIEDOT Käsikirjassa on käytettävä seuraavaa otsikointia ja otettava huomioon helikopterityyppien ja -versioiden väliset erot. 0 YLEISET TIEDOT JA MITTAYK- SIKÖT 0.1 Yleiset tiedot (esim. helikopterin mitat) sekä kyseisessä helikopterityypissä käytettävät mittayksiköt ja muuntotaulukot. 1 RAJOITUKSET 1.1 Tyyppihyväksynnän mukaiset ja lentotoimintaan liittyvät rajoitukset, mukaan lukien: (a) hyväksymisperusteet [esim. JAR-27, JAR-29, ICAO Annex 16 (JAR-34 ja JAR- 36)]; (b) jokaisen helikopterityypin matkustajaversion määrittely sekä versiokuva; (c) hyväksytyt lentotoiminnan lajit (esim. IFR/VFR, CAT II/III, RNP-luokka, lennot tiedossa olevissa jäätävissä olosuhteissa); (d) miehistön kokoonpano; (e) massa ja massakeskiö; (f) nopeusrajoitukset; (g) lennon rajakäyrä(t); (h) tuulirajoitukset; (i) lentoasun mukaiset suoritusarvorajoitukset; (j) kaltevuus; (k) rungon epäpuhtaudet; ja (l) järjestelmien rajoitukset. 2 HÄTÄMENETELMÄT 2.1 Menetelmät ja miehistön tehtävät hätätilanteissa, tarkistuslistat ja niiden käyttö sekä ohjaamomiehistön ja [muiden miehistön jäsenten] yhteistoimintamenetelmät. [Menetelmien suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon inhimilliset tekijät ja miehistöyhteistyön periaatteet. Menetelmien ja tehtävien on katettava seuraavat hätätilanteet:] (a) miehistön jäsenen toimintakyvyn menetys; (b) tulipalo ja savunmuodostus; (c) salamaniskut; (d) hätäradioliikenne ja hätätilanteiden ilmoittaminen lennonjohdolle; (e) moottorihäiriö; (f) järjestelmien häiriöt; (g) varalentopaikalle lentäminen vakavan teknisen vian sattuessa; (h) äänivaroitus; (i) tuulileikkaus (windshear); ja (j) pakkolasku maalle tai veteen. 3 NORMAALIT MENETELMÄT 3.1 Menetelmät ja miehistön tehtävät normaaleissa tilanteissa, tarkistuslistat ja niiden käyttö sekä ohjaamo- ja matkustamomiehistön yhteistoimintamenetelmät. Menetelmien ja tehtävien on katettava seuraavat tilanteet: (a) lennon valmistelu; (b) ennen lähtöä; (c) korkeusmittarin asetus ja tarkistus; (d) rullaus, lentoonlähtö ja nousu; (e) melunvaimennus; (f) matkalento ja laskeutuminen; (g) lähestymisen ja laskun valmistelu ja briefing; (h) VFR-lähestyminen; (i) IFR-lähestyminen; P-11

166 JAR-OPS 3 Luku P (j) näkölähestyminen ja kiertolähestyminen; (k) keskeytetty lähestyminen; (l) normaali lasku; ja (m) laskun jälkeen. 4 SUORITUSARVOT 4.0 Suoritusarvotiedot on annettava sellaisessa muodossa, jossa niitä voidaan vaikeuksitta käyttää. 4.1 Suoritusarvot. Lukujen F, G, H ja I suoritusarvovaatimusten noudattamiseen tarvittavat tiedot. 4.2 Jos hyväksytyssä lentokäsikirjassa ei ole kyseistä suoritusarvoluokkaa varten vaadittavia suoritusarvotietoja, on annettava muut viranomaista tyydyttävät tiedot. Vaihtoehtoisesti toimintakäsikirjassa voidaan viitata lentokäsikirjassa annettuihin hyväksyttyihin tietoihin, mikäli näitä tietoja ei todennäköisesti käytetä usein eikä hätätilanteessa. 5 MASSA JA MASSAKESKIÖ Massan ja massakeskiön laskemiseen tarvittavat ohjeet ja tiedot, mukaan lukien: (a) laskentajärjestelmä (esim. indeksijärjestelmä); (b) tiedot ja ohjeet, jotka tarvitaan massaja massakeskiöasiakirjojen laatimiseen sekä käsin että tietokoneella; (c) massan ja massakeskiön raja-arvot lentotoiminnan harjoittajan käyttämissä helikopterityypeissä, -versioissa tai yksittäisissä helikoptereissa; ja (d) operatiivinen kuivamassa ja sitä vastaava massakeskiö tai indeksi. 6 KUORMAUS Helikopterin kuormaukseen ja kuorman kiinnittämiseen käytettävät menetelmät ja välineet. 7 LENNON SUUNNITTELU 7.1 Tiedot ja ohjeet, jotka tarvitaan lentoa edeltävään ja lennon aikana tapahtuvaan suunnitteluun. Tarvittaessa on määrättävä myös menetelmät, joita noudatetaan yhden tai useamman moottorin ollessa epäkunnossa ja syrjäisille helikopterilentopaikoille suuntautuvilla lennoilla. 7.2 Menetelmä, jota käytetään lennon eri vaiheissa tarvittavan polttoainemäärän laskemiseen kohdan JAR-OPS mukaisesti. 8 PUUTTUVIEN OSIEN LUETTELO (CDL) Käytettävien helikopterityyppien ja versioiden mukainen puuttuvien osien luettelo (tai luettelot), jos sellainen on saatu valmistajalta, sekä menetelmät silloin, kun helikopteri aloittaa lennon CDL:n rajoitusten mukaisesti. 9 MINIMIVARUSTELUETTELO (MEL) Käytettävien helikopterityyppien ja versioiden, lentotoiminnan lajin ja toiminta-alueiden mukainen minimivarusteluettelo. MELiin on kuuluttava myös suunnistuslaitteet, ja siinä on otettava huomioon kyseisen reitin ja toimintaalueen suunnistustarkkuusvaatimukset. 10 PELASTAUTUMIS- JA HÄTÄVA- RUSTEET, MUKAAN LUKIEN HAPPI 10.1 Luettelo lennettävillä reiteillä mukana pidettävistä pelastautumisvarusteista ja menetelmät, joilla niiden toimintakuntoisuus tarkistetaan ennen lentoonlähtöä. Lisäksi on annettava ohjeet pelastautumis- ja hätävarusteiden sijainnista, esille saamisesta ja käytöstä sekä niihin liittyvistä tarkistuslistoista Menetelmät, joilla määritetään vaadittavan hapen ja käytettävissä olevan hapen määrät, ottaen huomioon lennon profiili ja helikopterissa olevien henkilöiden lukumäärä. 11 HÄTÄEVAKUOINTIMENETELMÄT 11.1 Hätäevakuoinnin valmisteluohjeet, mukaan lukien miehistön yhteistoiminta ja niiden paikkojen määrääminen, joilla kunkin on oltava hätätilanteessa P-12

167 JAR-OPS 3 Luku P 11.2 Hätäevakuointimenetelmät. Miehistön jäsenten tehtävät, jotka tarvitaan helikopterin nopeaan evakuointiin ja matkustajien ohjaamiseen pakkolaskun tai muun hätätilanteen yhteydessä. 12 HELIKOPTERIN JÄRJESTELMÄT Helikopterin järjestelmät, niihin liittyvät hallintalaitteet ja näytöt sekä käyttöohjeet. (Katso IEM, JAR-OPS , liite 1.) C REITTEJÄ JA LENTOPAIKKOJA KOSKEVAT OHJEET JA TIEDOT 1 Yhteydenpitoon, suunnistukseen ja lentopaikkoihin liittyvät ohjeet ja tiedot, kuten jokaisen lennettävän reitin alimmat lentopinnat ja -korkeudet sekä jokaisen käytettäväksi aiotun helikopterilentopaikan toimintaminimit, mukaan lukien: (a) alin lentopinta tai korkeus merenpinnasta; (b) lähtö-, määrä- ja varalentopaikkojen toimintaminimit; (c) yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet; (d) tiedot loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueista (FATO) tai kiitoteistä ja helikopterilentopaikan varustuksesta; (e) lähestymis-, lähtö- ja keskeytetyn lähestymisen menetelmät, mukaan lukien melunvaimennusmenetelmät; (f) toiminta radioyhteyden katketessa; (g) etsintä- ja pelastuspalvelut alueella, jonka yli lennetään; (h) ilmailukartat, jotka on pidettävä helikopterissa lentotoiminnan lajin ja lennettävän reitin mukaan, sekä menetelmät niiden voimassaolon tarkistamiseksi; (i) käytettävissä olevat ilmailutiedotus- ja sääpalvelut; (j) matkalennon yhteydenpito- ja suunnistusmenetelmät; (k) tyhjä D KOULUTUS 1 Lennon valmisteluun ja/tai suorittamiseen osallistuvan operatiivisen henkilöstön koulutusohjelmat ja koevaatimukset. 2 Koulutusohjelmiin ja koevaatimuksiin on sisällyttävä: 2.1 Ohjaamomiehistöä varten JAR-OPS 3:n luvuissa E ja N vaaditut asiat soveltuvin osin; 2.2 Matkustamomiehistöä varten luvussa O vaaditut asiat soveltuvin osin; 2.3 Kyseiseen toimintaan osallistuva operatiivinen henkilöstö ja miehistön jäsenet: (a) JAR-OPS 3:n luvussa R (vaarallisten aineiden ilmakuljetus) vaaditut asiat soveltuvin osin; ja (b) JAR-OPS 3:n luvussa S (turvavaatimukset) vaaditut asiat soveltuvin osin. 2.4 Muu operatiivinen henkilöstö kuin miehistön jäsenet (lennonselvittäjät, maapalveluhenkilöstö jne.). Muut JAR-OPS:ssa vaaditut asiat, joilla on merkitystä heidän tehtäviensä kannalta. 3 Menettelyt 3.1 Koulutus- ja koemenettelyt. 3.2 Toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä, jos henkilöstö ei saavuta tai säilytä vaadittua tasoa. 3.3 Menettelyt sen varmistamiseksi, ettei kaupallisen ilmakuljetuksen aikana jäljitellä poikkeus-, häiriö- tai hätätilanteita, jotka edellyttävät tavallisuudesta poikkeavien tai hätämenetelmien noudattamista kokonaan tai osittain, eikä jäljitellä mittarisääolosuhteita keinotekoisesti. 4 Säilytettävät asiakirjat ja niiden säilytysajat. (Katso JAR-OPS , liite 1.) [Muutos 1, ; muutos 3, ] (l) helikopterilentopaikkojen erityiset rajoitukset (suoritusarvot, toiminta jne.) P-13

168 JAR-OPS 3 Luku P JAR-OPS , liite 1 Asiakirjojen säilytysajat Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että seuraavat tiedot ja asiakirjat säilytetään hyväksyttävässä muodossa viranomaisen saatavilla seuraavissa taulukoissa esitetyn ajan. Huom: Huoltokirjanpidosta annetaan lisäohjeita luvussa M. Taulukko 1 - Lennon valmistelussa ja suorittamisessa käytettävät tiedot Taulukko 3 - Ohjaamomiehistön tiedot Lento-, työ- ja lepoaika Lupakirja Siirtymäkoulutus, kokeet ja tarkastuslennot Ohjaamomiehistön tiedot 15 kuukautta Niin kauan kuin ohjaamomiehistön jäsen toimii lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa tehtävissä, joihin vaaditaan lupakirja 3 vuotta Lennon valmistelussa ja suorittamisessa käytettävät tiedot, jotka vaaditaan kohdassa JAR-OPS Operatiivinen lentosuunnitelma Helikopterin tekninen matkapäiväkirja Reittikohtaiset NOTAM/ AIS-lennonvalmisteluasiakirjat, jos lentotoiminnan harjoittaja on muokannut niitä Massa- ja massakeskiöasiakirjat Ilmoitus erikoiskuormasta, mukaan lukien ilmaaluksen päällikölle annetut kirjalliset tiedot vaarallisista aineista Taulukko 2 - Ilmoitukset 3 kuukautta 24 kuukautta viimeisen merkinnän päivämäärästä 3 kuukautta 3 kuukautta 3 kuukautta Päällikkökurssi (mukaan lukien tarkastuslennot ja kokeet) Määräaikaiskoulutus, kokeet ja tarkastuslennot Koulutus ja tarkastuslennot, jotka vaaditaan toimimiseen kummalta tahansa ohjaajan istuimelta Viimeaikainen kokemus (JAR-OPS 3.970) Kelpoisuus reiteille ja lentopaikoille (JAR-OPS 3.975) Koulutus ja kelpoisuus erityiseen lentotoimintaan, milloin se JAR-OPS:n mukaan vaaditaan (esim. HEMS, CAT II/III) Koulutus vaarallisten aineiden kuljetukseen 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 15 kuukautta 3 vuotta 3 vuotta 3 vuotta Matkapäiväkirja Ilmoitukset 3 kuukautta Taulukko 4 - Matkustamomiehistön tiedot Ilmoitukset poikkeamista, kuten kohdassa JAR-OPS vaaditaan, ja muista tapauksista, jotka ilmaaluksen päällikkö katsoo aiheelliseksi ilmoittaa ja taltioida 3 kuukautta Lento-, työ- ja lepoaika Perus-, siirtymä- ja eroavuuskoulutus (mukaan lukien kokeet) Matkustamomiehistön tiedot 15 kuukautta Niin kauan kuin matkustamomiehistön jäsen on lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa Ilmoitukset työaikarajoitusten ylittämisestä ja lepoaikojen lyhentämisestä 3 kuukautta Määräaikais- ja kertauskoulutus (mukaan lukien kokeet) 12 kuukauden ajan sen jälkeen, kun matkustamomiehistön jäsen on poistunut lentotoiminnan harjoittajan palveluksesta Koulutus vaarallisten aineiden kuljetukseen 3 vuotta P-14

169 JAR-OPS 3 Luku P Taulukko 5 - Muun operatiivisen henkilöstön tiedot Muun operatiivisen henkilöstön tiedot Koulutus- ja kelpoisuustiedot muusta henkilöstöstä, jota varten JAR- OPS:ssa vaaditaan hyväksytty koulutussuunnitelma Tiedot kahdesta viimeksi suoritetusta koulutuksesta Taulukko 6 - Muut tiedot Muut tiedot Laatujärjestelmään liittyvät asiakirjat Vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja Vaarallisten aineiden vastaanottotarkastuslista 5 vuotta 3 kuukautta lennon päätyttyä 3 kuukautta lennon päätyttyä [Muutos 1, ; muutos 2, ] P-15

170

171 JAR-OPS 3 Luku Q LUKU Q - LENTO- JA TYÖAIKARAJOITUKSET JA LEPOVAATIMUKSET VARATTU (JULKAISTAAN MYÖHEMMIN) Q-1

172 JAR-OPS 3 Luku Q TARKOITUKSELLISESTI TYHJÄ TARKOITUKSELLISESTI TYHJÄ Q-2

173 JAR-OPS 3 Luku R LUKU R - VAARALLISTEN AINEIDEN ILMAKULJETUS JAR-OPS Määritelmät (a) Tässä luvussa käytettyjen termien merkitykset ovat seuraavat: Käänt.huom: Määritelmät esitetään suomenkielisen termin mukaisessa aakkosjärjestyksessä, ja kohtien numerointi poikkeaa tältä osin alkuperäistekstistä. (1) Aineen nimi (Proper Shipping Name). Nimi, jota on käytettävä esineestä tai aineesta kaikissa kuljetusasiakirjoissa ja ilmoituksissa sekä myös pakkauksissa, jos merkintä vaaditaan. (2) Alkuperävaltio (State of Origin). Valtio, jonka alueella vaaralliset aineet ensimmäisen kerran kuormataan ilma-alukseen. (3) ICAO-TI (Technical Instructions). Uusin voimassa oleva painos vaarallisten aineiden kuljetussäännöstöstä (Technical Instructions for the Safe Transport of Dangerous Goods by Air, Doc 9284AN/905), mukaan lukien sen liite ja lisäykset, jotka on hyväksytty ja julkaistu Kansainvälisen siviiliilmailujärjestön (ICAO) neuvoston päätöksellä. [(4) ID-numero (ID number). Sellaisen vaarallisen aineen tilapäinen tunnistusnumero, jolle ei ole annettu YK-numeroa.] (5) Kolli (Package). Pakkaamisen lopputulos, joka käsittää pakkauksen ja sen sisällön kuljetusvalmiina. (6) Lisäpäällys (Overpack). Päällys tai muu apuväline, jolla yksi lähettäjä yhdistää yhden tai useampia kolleja yhdeksi yksiköksi käsittelyn ja kuormaamisen helpottamiseksi. (7) Maapalveluasiamies (Handling Agent). Liike, joka huolehtii lentotoiminnan harjoittajan puolesta osittain tai kokonaan tämän tehtävistä, mukaan lukien matkustajien ja rahdin vastaanotto, kuormaus, purku, siirtäminen tai muu käsittely. (8) Pakkaus (Packaging). Säilytysyksikkö sekä tarvikkeet ja materiaalit, jotka tarvitaan säilytysyksikön sisällön sisällä pysymiseen ja pakkausvaatimusten täyttämiseen. (9) Rahti-ilma-alus (Cargo Aircraft). Ilma-alus, jolla kuljetetaan tavaraa, mutta ei matkustajia. Tässä yhteydessä matkustajina ei pidetä: (i) miehistön jäseniä; (ii) lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa olevia henkilöitä, jotka toimintakäsikirjan mukaan saavat olla lennolla mukana ja joita kuljetetaan toimintakäsikirjan ohjeiden mukaisesti; (iii) viranomaisen valtuutettuja edustajia; (iv) henkilöitä, joiden tehtävät liittyvät tiettyyn helikopterissa kuljetettavaan rahtilähetykseen. (10) Rahtikontti (Freight Container). Radioaktiivisen aineen kuljetusväline, joka on tarkoitettu helpottamaan tällaisen aineen kuljettamista pakattuna tai pakkaamattomana käyttäen yhtä tai useampaa kuljetusmuotoa. (11) Vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja (Dangerous Goods Transport Document). Asiakirja, josta määrätään ICAO- TI:ssä. Kuljetusasiakirjan täyttää henkilö, joka tarjoaa vaarallisia aineita ilmakuljetukseen, ja se sisältää tietoja kuljetettavista aineista. Asiakirjassa on oltava allekirjoitettu ilmoitus siitä, että vaaralliset aineet on tarkasti ja täydellisesti kuvattu oikeilla nimillään ja [YK- tai IDnumeroillaan], oikealla tavalla luokiteltu, pakattu, merkitty, varustettu varoituslipukkeilla ja ovat asianmukaisessa kuljetuskunnossa. (12) Vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuus (Dangerous Goods Accident). Vaarallisten aineiden kuljetuksen yhteydessä sattuva ja siihen liittyvä tapahtuma, josta aiheutuu henkilön kuolema tai vakava vammautuminen tai merkittäviä omaisuusvahinkoja. [Katso IEM OPS (a)(3) & (a)(4).] (13) Vaarallisten aineiden kuljetusvaaratilanne (Dangerous Goods Incident). Vaarallisten aineiden kuljetuksen yhteydessä ilmaaluksessa tai muualla sattuva ja kuljetukseen liittyvä muu tapahtuma kuin onnettomuus, kun tapahtumasta aiheutuu henkilön vammautumi R-1 Muutos 2

174 JAR-OPS 3 Luku R nen, omaisuusvahinko, tulipalo, pakkauksen rikkoutuminen, vaarallisen aineen läikkyminen, nesteen tai säteilyn vuoto tai muuta, josta ilmenee, ettei pakkaus ole säilynyt ehjänä. Vaarallisten aineiden kuljetusvaaratilanteeksi katsotaan myös mikä tahansa vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvä tapahtuma, joka saattaa ilma-aluksen tai siinä olevat henkilöt vakavaan vaaraan. [Katso IEM OPS (a)(3) & (a)(4).] (14) Vakava vamma (Serious Injury). Henkilön onnettomuudessa saama vamma: (i) joka edellyttää yli 48 tunnin mittaista sairaalahoitoa, joka alkaa seitsemän päivän kuluessa vammautumisesta; (ii) joka aiheuttaa luun murtumisen (lukuun ottamatta sormien, varpaiden tai nenän vähäisiä murtumia); (iii) johon liittyy haavoja, jotka aiheuttavat runsasta verenvuotoa tai hermo-, lihastai jännevaurioita; (iv) johon liittyy sisäelinvaurioita; (v) johon liittyy toisen tai kolmannen asteen palovammoja, tai muita palovammoja, joiden laajuus on yli 5 prosenttia ihon pintaalasta; tai (vi) joka johtuu toteennäytetystä altistumisesta tartuntavaarallisille aineille tai vaaralliselle säteilylle. (15) Vastaanottotarkastuslista (Acceptance Check List). Asiakirja, jota käytetään apuna tarkastettaessa vaarallisten aineiden kollien ulkoista kuntoa ja niiden mukana olevia asiakirjoja sen varmistamiseksi, että kaikkia asiaankuuluvia vaatimuksia on noudatettu. (16) YK-numero (UN number). Nelinumeroinen luku, jonka Yhdistyneiden kansakuntien vaarallisten aineiden kuljetuskomitea on antanut aineen tai aineryhmän tunnukseksi. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Vaarallisten aineiden kuljetuslupa (Katso IEM OPS ) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa kuljettaa vaarallisia aineita ilman viranomaisen antamaa lupaa. JAR-OPS Soveltamisala (a) Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava ICAO-TI:n määräyksiä kaikissa vaarallisten aineiden kuljetuksissa riippumatta siitä, tapahtuuko lento kokonaan tai osittain tietyn valtion alueella vai kokonaan sen ulkopuolella. [Katso IEM OPS (a).] (b) Tämän luvun vaatimukset eivät koske muutoin vaarallisiksi aineiksi luokiteltavia esineitä ja aineita niissä tapauksissa, joista ICAO-TI:ssä erikseen määrätään, kun niitä kuljetetaan: (1) JAR-vaatimusten perusteella tai lentotoiminnallisista syistä [katso IEM OPS (b)(1)]; (2) muonitus- tai matkustamopalvelun tarpeisiin; (3) käytettäviksi lennon aikana eläinlääkinnällisiin tarkoituksiin tai eläimen lopettamiseen [katso IEM OPS (b)(3)]; (4) käytettäviksi lennon aikana potilaan tarpeisiin, ja [katso IEM OPS (b)(4)]: (i) kaasusäiliöt on erityisesti valmistettu kyseisen kaasun säilyttämistä ja kuljettamista varten; (ii) lääkkeet ja muut lääkintätarvikkeet ovat koulutetun henkilöstön valvonnassa sinä aikana, kun niitä käytetään helikopterissa; (iii) nesteakkuja sisältävät laitteet pidetään pystyasennossa ja tarvittaessa kiinnitetään tähän asentoon akkunesteen vuotamisen estämiseksi; ja (iv) tarvikkeiden paikoilleen sijoittamisesta ja kiinnittämisestä huolehditaan asianmukaisesti lentoonlähdön ja laskun ajaksi sekä silloin, kun ilma-aluksen päällikkö katsoo sen olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi; tai R-2 Muutos 2

175 JAR-OPS 3 Luku R (5) matkustajien tai miehistön jäsenten matkatavaroissa tai muutoin heidän mukanaan. [Katso IEM OPS (b)(5).] (c) Edellä alakohdissa (b)(1) [ja (b)(2)] tarkoitettujen esineiden ja aineiden täydennystarvikkeet on kuljetettava helikopterissa ICAO- TI:n määräysten mukaisesti. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-OPS Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset (a) Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei helikopterissa kuljeteta esineitä ja aineita, jotka luokitellaan ICAO-TI:ssä nimen tai ryhmänimikkeen perusteella sellaisiksi, joiden kuljettaminen helikopterissa on kiellettyä kaikissa olosuhteissa. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että sellaisia esineitä, aineita tai muita tavaroita, joiden kuljettaminen on ICAO-TI:n mukaan normaaliolosuhteissa kielletty, kuljetetaan helikopterissa ainoastaan, jos: (1) asianosaiset valtiot ovat myöntäneet siihen poikkeusluvan ICAO-TI:n määräysten mukaisesti [katso IEM OPS (b)(1)]; tai (2) niitä saa ICAO-TI:n mukaan kuljettaa alkuperävaltion luvalla. JAR-OPS Luokitus Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että esineet ja aineet luokitellaan vaarallisiksi aineiksi ICAO-TI:n määräysten mukaisesti. JAR-OPS Pakkaaminen (Katso AMC OPS ) Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vaaralliset aineet pakataan ICAO-TI:n mukaisesti tai muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla, jolla saavutetaan vastaava turvallisuustaso. JAR-OPS Varoituslipukkeet ja merkinnät (a) Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kolleissa, lisäpäällyksissä ja rahtikonteissa on ICAO-TI:n mukaiset varoituslipukkeet. (b) Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kolleissa, lisäpäällyksissä ja rahtikonteissa on ICAO-TI:n mukaiset tai viranomaisen määräämät merkinnät. [Katso AMC OPS (b).] (c) Jos vaarallisia aineita kuljetetaan lennolla, joka suoritetaan kokonaan tai osittain alkuperävaltion alueen ulkopuolella, varoituslipukkeiden ja merkintöjen on oltava englanninkielisiä. Lisäksi on noudatettava mahdollisia muita kielivaatimuksia. JAR-OPS Vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että vaarallisten aineiden mukana on vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja, ellei ICAO-TI:ssä toisin määrätä. (b) Jos vaarallisia aineita kuljetetaan lennolla, joka suoritetaan kokonaan tai osittain alkuperävaltion alueen ulkopuolella, vaarallisten aineiden kuljetusasiakirjan on oltava englanninkielinen. Lisäksi on noudatettava mahdollisia muita kielivaatimuksia. JAR-OPS Tyhjä JAR-OPS Vaarallisten aineiden hyväksyminen kuljetukseen (a) Lentotoiminnan harjoittaja ei saa hyväksyä vaarallisia aineita kuljetukseen, ellei kollia, lisäpäällystä tai rahtikonttia ole tarkastettu ICAO-TI:n hyväksymismenetelmien mukaisesti. (b) Lentotoiminnan harjoittajan tai maapalveluasiamiehen on käytettävä vastaanottotarkastuslistaa. Listan on sisällettävä kaikki tarkastettavat yksityiskohdat ja oltava sellaisessa muodossa, että vastaanottotarkastuksen tulokset voidaan kirjata käsin, mekaanisesti tai tietokoneella R-3 Muutos 2

176 JAR-OPS 3 Luku R JAR-OPS Tarkastaminen vaurion, vuodon tai saastumisen varalta (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) kollit, lisäpäällykset ja rahtikontit tarkastetaan ICAO-TI:n mukaisesti vuodon tai vaurion havaitsemiseksi juuri ennen kuormaamista helikopteriin; (2) vuotavia tai vaurioituneita kolleja, lisäpäällyksiä ja rahtikontteja ei kuormata helikopteriin; (3) kaikki vaarallisia aineita sisältävät kollit, jotka näyttävät vaurioituneilta tai vuotavilta, poistetaan helikopterista tai järjestetään niin, että asianomainen viranomainen tai organisaatio poistaa ne. Tällaisessa tapauksessa lähetyksen muu osa on tarkastettava sen varmistamiseksi, että se on asianmukaisessa kuljetuskunnossa ja ettei helikopteri tai sen kuorma ole vaurioitunut tai saastunut; ja (4) kollit, lisäpäällykset ja rahtikontit tarkastetaan helikopterista purettaessa mahdollisen vaurion tai vuodon havaitsemiseksi. Jos löydetään merkkejä vauriosta tai vuodosta, vaarallisten aineiden sijoitusalue on tarkastettava vaurioitumisen tai saastumisen varalta. JAR-OPS Saasteen poistaminen (a) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) vaarallisten aineiden vuotamisen tai vaurioitumisen seurauksena syntyneet saasteet poistetaan viipymättä; ja (2) radioaktiivisen aineen saastuttama helikopteri poistetaan heti käytöstä ja otetaan uudelleen käyttöön vasta, kun säteilyn annosnopeus kaikilla luoksepäästävillä pinnoilla ja irtoava saaste ovat ICAO-TI:ssä määrättyjen raja-arvojen alapuolella. JAR-OPS Kuormausrajoitukset [Katso AMC OPS (a)] (a) Matkustamo, ohjaamo ja rahtitilat. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että vaaralliset aineet kuormataan, erotellaan, sijoitetaan, kiinnitetään ja kuljetetaan helikopterissa ICAO-TI:n mukaisesti tai muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla. (b) Ainoastaan rahti-ilma-aluksissa kuljetettaviksi merkityt vaaralliset aineet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että varoituslipukkeella Vain rahti-ilma-alukseen ( Cargo Aircraft Only ) varustetut vaarallisia aineita sisältävät kollit kuljetetaan rahti-ilmaaluksissa ja kuormataan ICAO-TI:n mukaisesti. JAR-OPS Tietojen antaminen (a) Tietojen antaminen maahenkilöstölle. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) maahenkilöstölle annetaan tiedot, jotka se tarvitsee vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvien tehtäviensä suorittamiseen, sekä ohjeet toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jos vaarallisten aineiden kuljetuksen yhteydessä sattuu onnettomuus tai vaaratilanne; ja (2) edellä (a)(1) alakohdassa tarkoitetut tiedot annetaan tarvittaessa myös maapalveluasiamiehelle. (b) Tietojen antaminen matkustajille ja muille henkilöille [Katso AMC OPS (b).] (1) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustajille jaetaan ICAO- TI:n mukaisesti tietoa siitä, minkälaisia tavaroita he eivät saa ottaa mukaansa heli-kopteriin; ja (2) lentotoiminnan harjoittajan ja tarvittaessa maapalveluasiamiehen on varmistettava, että rahdin vastaanottopisteissä on tiedotteita vaarallisten aineiden kuljettamisesta R-4 Muutos 2

177 JAR-OPS 3 Luku R (c) Tietojen antaminen miehistön jäsenille. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjassa annetaan tiedot, jotka miehistön jäsenet tarvitsevat vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvien tehtäviensä suorittamiseen, sekä ohjeet toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jos vaarallisten aineiden kuljetuksen yhteydessä joudutaan hätätilanteeseen. (d) Tietojen antaminen ilma-aluksen päällikölle. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilma-aluksen päällikölle annetaan ICAO-TI:ssä määrätyt kirjalliset tiedot. [Asiakirjojen säilytysajat määrätään JAR-OPS :n liitteen 1 taulukossa 1.] (e) Tietojen antaminen vaaratilanteen tai lento-onnettomuuden tapahduttua [Katso AMC OPS (e).] (1) Lentotoiminnan harjoittajan, jonka käyttämä helikopteri on joutunut vaaratilanteeseen, on pyynnöstä toimitettava kaikki tiedot, jotka tarvitaan helikopterissa olevista vaarallisista aineista aiheutuvan vaaran minimointiin. (2) Lentotoiminnan harjoittajan, jonka käyttämä helikopteri on joutunut onnettomuuteen, on mahdollisimman nopeasti ilmoitettava helikopterissa olevista vaarallisista aineista sen valtion asianomaiselle viranomaiselle, jossa onnettomuus tapahtui. [Muutos 2, ] JAR-OPS Koulutussuunnitelmat (Katso AMC OPS ) (Katso IEM OPS ) (a) Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ICAO-TI:n mukaiset henkilöstön koulutussuunnitelmat ja pidettävä ne ajan tasalla. Suunnitelmien on oltava viranomaisen hyväksymät. (b) Lentotoiminnan harjoittajat, joilla ei ole pysyvää lupaa vaarallisten aineiden kuljettamiseen. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) yleiseen rahdin [ja matkatavaran] käsittelyyn osallistuva henkilöstö on saanut koulutuksen vaarallisiin aineisiin liittyviin tehtäviinsä. Koulutukseen on kuuluttava vähintään taulukon 1 sarakkeeseen 1 merkityt aiheet. Sen on oltava riittävän perusteellista, jotta koulutettavat ymmärtävät vaarallisiin aineisiin liittyvät vaaratekijät [sekä oppivat tunnistamaan tällaiset aineet ja tuntemaan määräykset, jotka koskevat niiden kuljettamista matkustajien matkatavaroissa tai muutoin heidän mukanaan]; ja (2) seuraava henkilöstö: (i) miehistön jäsenet; (ii) matkustajapalveluhenkilöstö; ja (iii) lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa oleva turvahenkilöstö, joka osallistuu matkustajien ja matkatavaroiden turvatarkastukseen, on saanut koulutuksen vähintään taulukon 1 sarakkeeseen 2 merkityistä aiheista. Sen on oltava riittävän perusteellista, jotta koulutettavat ymmärtävät vaarallisiin aineisiin liittyvät vaaratekijät sekä oppivat tunnistamaan tällaiset aineet ja tuntemaan määräykset, jotka koskevat niiden kuljettamista matkustajien matkatavaroissa tai muutoin heidän mukanaan. Taulukko 1 [ OPETUSAIHEET 1 2 Yleiset periaatteet X X Vaarallisten aineiden ilmakuljetuksen rajoitukset Kollien merkinnät ja varoituslipukkeet Vaaralliset aineet matkustajien matkatavaroissa Hätätilannemenetelmät X X Huom: Koulutuksessa on käsiteltävä rastilla merkityt aiheet. (c) Lentotoiminnan harjoittajat, joilla on pysyvä lupa vaarallisten aineiden kuljettamiseen. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että: (1) henkilöstö, joka osallistuu vaarallisten aineiden hyväksymiseen kuljetettavaksi, on saanut koulutuksen tehtäviinsä ja on pätevä hoitamaan niitä. Koulutukseen on kuuluttava X X X X X ] R-5 Muutos 2

178 JAR-OPS 3 Luku R vähintään taulukon 2 sarakkeeseen 1 merkityt aiheet ja sen on oltava riittävän perusteellista, jotta henkilöstö pystyy tekemään päätöksiä ilmakuljetukseen tarjottavien vaarallisten aineiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä; (2) vaarallisten aineiden maakäsittelyyn, varastointiin ja kuormaukseen osallistuva henkilöstö on saanut koulutuksen vaarallisiin aineisiin liittyviin tehtäviinsä. Koulutukseen on kuuluttava vähintään taulukon 2 sarakkeeseen 2 merkityt aiheet. Sen on oltava riittävän perusteellista, jotta koulutettavat ymmärtävät vaarallisiin aineisiin liittyvät vaaratekijät, oppivat tunnistamaan tällaiset aineet sekä käsittelemään ja kuormaamaan niitä oikein; (3) yleiseen rahdin [ja matkatavaran] käsittelyyn osallistuva henkilöstö on saanut koulutuksen vaarallisiin aineisiin liittyviin tehtäviinsä. Koulutukseen on kuuluttava vähintään taulukon 2 sarakkeeseen 3 merkityt aiheet. Sen on oltava riittävän perusteellista, jotta koulutettavat ymmärtävät vaarallisiin aineisiin liittyvät vaaratekijät, oppivat tunnistamaan tällaiset aineet sekä käsittelemään ja kuormaamaan niitä oikein [ja tuntemaan määräykset, jotka koskevat niiden kuljettamista matkustajien matkatavaroissa tai muutoin heidän mukanaan]; (4) ohjaamomiehistön jäsenet ovat saaneet koulutuksen, johon kuuluvat vähintään taulukon 2 sarakkeeseen 4 merkityt aiheet. Koulutuksen on oltava riittävän perusteellista, jotta koulutettavat ymmärtävät vaarallisiin aineisiin liittyvät vaaratekijät ja oppivat tuntemaan niiden oikeat kuljetusmenetelmät helikopterissa; (5) seuraava henkilöstö: (i) matkustajapalveluhenkilöstö; (ii) lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa oleva turvahenkilöstö, joka osallistuu matkustajien ja matkatavaroiden turvatarkastukseen; ja (iii) muut kuin ohjaamomiehistöön kuuluvat miehistön jäsenet, on saanut koulutuksen vähintään taulukon 2 sarakkeeseen 5 merkityistä aiheista. Sen on oltava riittävän perusteellista, jotta koulutettavat ymmärtävät vaarallisiin aineisiin liittyvät vaaratekijät ja oppivat tuntemaan määräykset, jotka koskevat niiden kuljettamista matkustajien matkatavaroissa tai muutoin heidän mukanaan tai, yleisemmällä tasolla, helikopterissa. Taulukko 2 [ OPETUSAIHEET Vaarallisten aineiden ilmakuljetuksen rajoitukset Vaarallisten aineiden luokitus X X X X Vaarallisten aineiden luettelo X X X Pakkausten spesifikaatiot ja merkinnät Varastointi- ja kuormausmenettelyt Vaaralliset aineet matkustajien matkatavaroissa X X X X X X X X X X Hätätilannemenetelmät X X X X X ] Huom: Koulutuksessa on käsiteltävä rastilla merkityt aiheet. [(d) Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki työntekijät, jotka saavat koulutusta, suorittavat kokeen sen varmistamiseksi, että he ymmärtävät heille kuuluvat velvollisuudet.] [(e)] Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki työntekijät, joiden on osallistuttava vaarallisia aineita koskevaan koulutukseen, saavat määräaikaiskoulutuksen kahden vuoden välein tai sitä useammin. [(f)] Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että henkilöstön edellä olevan (d) kohdan mukaisesti saamasta koulutuksesta pidetään kirjaa. [(g)] Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen käyttämän maapalveluasiamiehen henkilöstö koulutetaan taulukon 1 tai 2 soveltuvan sarakkeen mukaisesti. [Muutos 2, ] R-6 Muutos 2

179 JAR-OPS 3 Luku R JAR-OPS Ilmoittaminen vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista (Katso AMC OPS ) [(a)] Lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista viranomaiselle. Alustava ilmoitus on tehtävä 72 tunnin kuluessa tapahtumasta, ellei se ole poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. [(b) Lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava viranomaiselle myös ilmoittamatta jätetyistä tai väärin ilmoitetuista vaarallisista aineista, jotka on löydetty rahdista tai matkustajien matkatavaroista. Alustava ilmoitus on tehtävä 72 tunnin kuluessa aineen löytämisestä, ellei se ole poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta.] [Muutos 2, ] JAR-OPS Tyhjä R-7 Muutos 2

180

181 JAR-OPS 3 Luku S LUKU S - TURVAVAATIMUKSET JAR-OPS Yleiset vaatimukset Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että henkilöstö tuntee ne lentotoiminnan harjoittajan valtion kansallisten turvaohjelmien vaatimukset, joilla on merkitystä heidän tehtäviensä kannalta, ja noudattaa niitä. JAR-OPS Ohjaamon turvaaminen Jos helikopterissa on ohjaamon ja matkustamon välinen ovi, se on voitava kaikissa matkustajien kuljettamiseen käytettävissä helikoptereissa lukita ohjaamon puolelta luvattoman pääsyn estämiseksi. JAR-OPS Koulutussuunnitelmat Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava hyväksytyt koulutussuunnitelmat, pidettävä ne ajan tasalla ja annettava koulutus, jonka avulla henkilöstö pystyy toimimaan asianmukaisesti estääkseen laittoman lentoon puuttumisen, kuten sabotaasin tai helikopterin kaappauksen, ja vähentääkseen tällaisista tapauksista aiheutuvia vahinkoja. JAR-OPS Ilmoittaminen laittomasta lentoon puuttumisesta Kun helikopterissa on tapahtunut laiton puuttuminen lentoon, ilma-aluksen päällikön, tai hänen ollessaan estyneenä lentotoiminnan harjoittajan, on viipymättä ilmoitettava tapauksesta asianomaiselle paikalliselle viranomaiselle ja lentotoiminnan harjoittajan valtion viranomaiselle. JAR-OPS Helikopterissa käytettävät etsintämenetelmät Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaisessa helikopterissa on tarkistuslista niistä menetelmistä, joita kyseisessä helikopterityypissä on käytettävä kätkettyjen aseiden, räjähteiden ja muiden vaarallisten esineiden etsintään. [Tarkistuslistan lisäksi lentotoiminnan harjoittajan on annettava ohjeet siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos löydetään pommi tai epäilyttävä esine.] [, ] S-1

182