NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET

Transkriptio

1 RAPORTTI 16X E NOKIA Oyj NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET

2 Yhteenveto Maaperän pilaantuneisuutta ja kumijätteen esiintymistä kartoitettiin lisää 14 koekuopan avulla. Alueella oli aiemmin tehty kaksi maaperätutkimusta. Alueen maaperässä on korkeita sinkkipitoisuuksia sekä kumijätettä lähes koko pilaantuneella alueella. Pilaantuneen alueen laajuudeksi arvioidaan noin m 2 ja massamääräksi t. Pilaantunut täyttö ulottuu keskimäärin 1 m syvyydelle maan pinnasta. Rounionkatuun rajoittuva osa alueesta, n m 2 on voimakkaimmin pilaantunutta. Alueen nykyinen kaava sallii teollisuus- ja varastointitoiminnat. Alueen kaavanmuutos asuinkäyttöön on tulevaisuudessa vaihtoehtona nykyiselle käytölle. Pilaantuneisuus ja jätetäyttö edellyttävät maaperän kunnostusta, jos pilaantuneille alueille suunnitellaan joko nykykaavan mukaista lisärakentamista tai kaavamuutoksen jälkeen asuinrakentamista. Nykytilanteessa alueella ei ole mitään toimintaa eikä maaperän pilaantuneisuus siksi aiheuta terveys- tai muuta riskiä eikä kunnostustarvetta. Kunnostukseen soveltuva menetelmä on massanvaihto. Sekä maaperän korkea sinkkipitoisuus että kumijätteen esiintyminen koko pilaantuneella alueella edellyttävät massanvaihtoa ennen alueen rakentamista. Pilaantuneen maan käsittely on merkittävin kustannustekijä. Jätettä sisältä maa on jäteverollista jos se viedään kaatopaikalle tai jätekeskukseen. Jäte kannattaa seuloa erilleen pilaantuneesta maasta ja toimittaa vastaanottopaikkaan kumpikin jae erikseen. Kunnostuksen jälkeen maaperän haitta-aine pitoisuus on alle alemman ohjearvon ja alue soveltuu asuinkäyttöön. Poistettavien massojen hyötykäyttö voi olla mahdollista, jos sopiva sijoituspaikka on löydettävissä. Liukoisuustestien mukaan sinkki liukenee maasta hyvin vähän ja kumijäte sinänsä on inerttiä materiaalia. Hyödyntäminen voi olla mahdollista maisema tai meluvalleissa teiden varsilla tai vastaavissa kohteissa. Hyötykäyttö edellyttää luvitusta massojen sijoittamiseen sekä suunniteltua kohdetta, mihin massat tultaisiin sijoittamaan. Sijoituskohde tulisi esittää esim. kaavassa tai tiesuunnitelmassa. Hyötykäyttö kohteessa olisi ensisijainen tavoite. Suunnitelmallinen hyötykäyttö alueella on mahdollista toteuttaa niin, että massojen loppusijoittamisesta ei aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä.

3 1 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO TUTKIMUSKOHDE AIEMMAT TUTKIMUKSET TUTKIMUKSET Näytteenotto ja analytiikka Tulokset YHTEENVETO ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA KUMIJÄTTEESTÄ Maaperän sinkkipitoisuus ja jätteiden esiintyminen Sinkin liukoisuus Pilaantuneen alueen laajuus ja massamäärät RISKITARKASTELU Alueen nykyisen kaavan mukainen käyttö Alueen mahdollinen tuleva kaavoitus asuinalueeksi KUNNOSTUSVAIHTOEHDOT Massojen hyötykäyttö alueella tai muualla Epävarmuuksista... 8 Liitteet Liite 1 Kohteen sijaintikartta Liite 2 Näytepisteet (uudet ja vanhat) sekä haitta-aine tasot Liite 3 Analyysitulokset ja kenttähavainnot, yhteenvetotaulukko 2014 Liite 4 Liukoisuustestien tulokset 2014 Liite 5 Laboratorion analyysitulosteet 2014 Liite 6 Valokuvia tutkimusalueelta Liite 7 Rengasjätteiden sijainti maan pinnalla kenttähavaintojen mukaan Liite7B Kumijätettä ja kumiseoksia maan pinnalla Liite 8 Aiempien tutkimusten 2008 ja 2010 tulostaulukot (Ramboll) Copyright Pöyry Finland Oy

4 2 1 JOHDANTO Työn tarkoitus oli täydentää alueen aiempia maaperätutkimuksia, selvittää maaperän pilaantuneisuutta ja kumijätteen sekä rengasjätteen esiintymistä alueella sekä kunnostusvaihtoehtoja, kun alueen käyttö tulevaisuudessa on asuinrakentamisen alue. Alueella ei ole tällä hetkellä mitään toimintaa. Alueen lounaisosassa sijaitsee Nokian Renkaiden käytössä oleva palovesiallas sekä pumppaamorakennus. Altaaseen pumpataan vesi Laajanojasta. Alue on nyt teollisuusaluetta. Alueelle on tarkoitus aloittaa asuinrakentamisen mahdollistavan kaavan valmistelu. 2 TUTKIMUSKOHDE Tutkitut kiinteistöt ( m 2 ) ja (8 655 m 2 ) sijaitsevat osoitteessa Rounionkatu 44 Nokia. Kiinteistöt omistaa Nokia Group. Alue rajoittuu etelässä Rounionkatuun. Lännessä on metsäaluetta ja sen takana Laajanoja. Pohjoisessa kiinteistö rajoittuu metsäiseen mäkialueeseen ja idässä entisen mattotehtaan tonttiin (Nykyisin Hartwall Capitalin omistuksessa, tehdasrakennus on varastokäytössä). Rounionkadun varrella kiinteistön itäosassa on sijainnut asuintalo, jonka perustukset ovat paikoillaan. Kiinteistöjen alue on toiminut kumitehtaan ja rengastehtaan kaatopaikkana luvulta vuoteen 1982 asti. Maaperään on haudattu erilaisia kumitehtaan tuotantojätteitä, kumimassoja ja erivärisiä kumin paloja sekä hylkyrenkaita. Lisäksi alueella on maan pinnalla runsaasti hylkyrenkaita laajalla alueella sekä kasoittain että yksittäisiä renkaita. Kumijätealueella on ollut laaja tulipalo vuonna Tulipalon jätteet on historiatietojen mukaan viety kunnalliselle kaatopaikalle. Kumijätealueelta on poistettu tuotantohylkyä vuosina Syksyn 2014 havaintojen mukaan alueella on edelleen maan pinnalla melko laajalla alueella rengashylkyä ja kumijätettä. Tutkimusalueella on palovesiallas, joka on noin 30 m x 70 m kokoinen. Alueella olevissa ojissa ei ollut vettä näytteenottoaikaan Tutkimuskuopissa (max. 3m syvyys) ei myöskään todettu vettä. Pohjamaa on tiivistä savi-silttiä, jossa vesi liikkuu hitaasti. 3 AIEMMAT TUTKIMUKSET Alueen maaperää on tutkittu vuonna 2008 (Ramboll Finland, raportti: Rounionkatu 44, Nokia, maaperän pilaantuneisuusselvitys, ) sekä vuonna 2010 (Kumijätteen kaatopaikka, Rounionkatu, pilaantuneisuustutkimus, käytössä analyysitulosten yhteenvetotaulukko ja näytepistekartta). Vuonna 2008 tehtiin alueen eteläosaan 11 kaivinkonekuoppaa, joista otettiin näytteitä 2-3,0 m syvyydelle asti. Näytteistä analysoitiin XRF- mittarilla Cu, Ni, Pb ja Zn pitoisuudet (kaikista 36 näytteestä) sekä laboratoriossa metallit kahdesta näytteestä, öljyt kolmesta näytteestä ja PAH- yhdisteet kahdesta näytteestä. Tulosten mukaan Copyright Pöyry Finland Oy

5 maassa oli korkea sinkkipitoisuus (ylitti ylemmän ohjearvon 400 mg/kg) viidessä pisteessä 0-1,5 m syvyyksillä. Vuoden 2010 tutkimukset kattoivat koko kiinteistön. 16 näytteestä mitattiin XRFmittarilla 53 näytteen pitoisuudet (As, Cu, Cr, Pb, Ni, Zn) ja Petroflag- testillä öljyt 7 näytteestä sekä laboratoriossa raskasmetallisarja 9 näytteestä ja PAH- yhdisteet kahdesta näytteestä. Tulosten mukaan ylemmän ohjearvon ylittäviä sinkkipitoisuuksia esiintyi kumijätettä sisältävissä täytöissä Rounionkadun puoleisella alueella ja lisäksi yhdessä pisteessä alueen pohjoisosassa. Sinkkipitoisuudet olivat korkeita, tasoa mg/kg. Aivan maan pinnassa oli vielä huomattavasti korkeampia pitoisuuksia, mg/kg. Kumijätettä esiintyi yleensä lähellä maan pintaa, mutta voimakkaasti pilaantuneella alueella myös perusmaassa, kuten pisteessä RF3 savista silttiä sisältävässä pohjamaassa 0,8-1,4 m syvyydellä. 3 4 TUTKIMUKSET 2014 Lokakuussa 2014 tutkimusaluetta täydennettiin ottamalla näytteet 14 kaivinkonekuopasta. Tutkimuspisteet sijoitettiin täydentämään ja rajaamaan aiemmissa tutkimuksissa todettuja pilaantuneita ja tutkimattomia alueita. Näytteistä tutkittiin haitta-aine pitoisuudet ja kahdesta näytteestä liukoisuus/kaatopaikkakelpoisuus. Ajoneuvonrenkaiden esiintyminen pintamaassa eri osissa aluetta kartoitettiin silmämääräisesti. 4.1 Näytteenotto ja analytiikka 4.2 Tulokset Näytteet otettiin kaivinkoneella kokoomanäytteinä maan pinnasta pohjamaahan asti ja lisäksi otettiin näyte alkuperäisen pohjamaan pintaosasta. Näytteistä (42 kpl) analysoitiin XRF-mittarilla arseeni-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet ja laboratoriossa analysoitiin 10 näytteestä metallisarja. Näytteissä ei todettu öljyyn viittaava, joten öljyjä ei tutkittu. Liukoisuustesti tehtiin seuraavista kokoomanäytteistä: Näyte 1: PE6 (0-0,4m) + PE7 (0-0,2m) Näyte 2: PE2 (0,0-0,3m) + PE2 (0,3-0,8m) Laboratorioanalyysit ja liukoisuustestit teki SGS Inspection Services Oy Kotkan laboratorio. XRF mittaukset teki InnovX laitteella Pöyry Finland Oy. Liitteen 3 taulukossa on pitoisuusmittausten tulokset sekä kenttähavainnot ja liitteessä 4 liukoisuustestien tulokset. Rounionkadun tuntumassa olevissa pisteissä PE1, PE2, PE6 sekä palovesialtaan koillispuolella pisteissä PE7 ja PE9 sekä jätettä sisältävässä pisteessä PE10 sinkkipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon. Näiden lisäksi pisteessä PE4 pinnassa ylittyi alempi ohjearvo. Sinkin lisäksi muiden yhdisteiden pitoisuudet eivät ylittäneet alempaa ohjearvoa. Maaperässä todettiin runsaasti kumijätetäyttöä kaikissa pisteissä, missä sinkin ylempi ohjearvo ylittyi. Copyright Pöyry Finland Oy

6 Sinkkipitoisuus oli kynnysarvotasoa tai taustatasoa pisteissä PE8, PE11, PE12, PE13 ja PE14, jotka sijaitsivat alueen pohjoisosassa. Maan pinnalla oli läjitettynä hylkyrenkaita laajalla alueella (Liite 7). Rounionkadun tuntumassa ja palovesialtaan pohjoispuolella sekä pisteen PE9 lähettyvillä olevassa täyttöpenkereessä hylkyrenkaita oli pilaantuneen ja rengasjätettä sisältävän kaatopaikkatäytön päällä. Alueen pohjoisosassa oli erillisiä hylkyrengaskasoja ja yksittäisiä renkaita useassa paikassa. 4 5 YHTEENVETO ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA KUMIJÄTTEESTÄ 5.1 Maaperän sinkkipitoisuus ja jätteiden esiintyminen 5.2 Sinkin liukoisuus Taulukossa 1 on yhteenveto pilaantuneiden ja jätettä sisältävien maakerrosten kerrospaksuudesta uusien ja vanhojen tutkimusten pohjalta. Voimakkaasti pilaantuneiden massojen sinkkipitoisuuksien (kenttämittaukset laboratorioanalyysit) keskiarvo koko alueella oli noin 2300 mg/kg. Liitteessä 2 on rajattu voimakkaasti sinkillä pilaantuneet alueet, missä ylempi ohjearvo (400 mg/kg) ylittyy. Korkeimmat sinkkipitoisuudet (yli 1000 mg/kg) olivat maaperässä alueen eteläosassa, Rounionkadun ja sen suuntaisesti kulkevan tien välissä noin 50 m x 150 m alueella. Alueen keskiosassa oli paikoin pilaantuneita alueita siellä, missä täytössä todettiin runsaasti kumijätettä (PE7, PE9, RF7) ja paikoin esiintyi puhdasta täyttöä. Alueen pohjoisosassa ei ollut pilaantunutta maata lukuun ottamatta paria erillistä pistettä eikä täytössä todettu kumijätettä. Renkaissa oleva sinkki on sinkkioksidina, joka on niukkaliukoista. Tulipalon yhteydessä renkaiden palaessa niiden sisältämä sinkkioksidi on kuumentunut, mikä on voinut vaikuttaa sinkin liukoisuuteen. Tulipalon jälkeen palojätteet on kuitenkin raivattu ja poistettu alueelta. Maaperässä oleva sinkki on siten pääosin renkaista ja kumijätteestä niiden hajotessa vapautunutta sinkkiä. Sinkin liukoisuus maaperässä tutkittiin laboratoriossa kahdesta kokoomanäytteestä. Näytteiden sinkkipitoisuudet olivat 870 mg/kg (näyte 1) ja 1600 mg/kg (näyte 2) joten ne edustivat voimakkaasti pilaantunutta maata. Liukoisuustestin tulosten perustella sinkkiä liukeni maasta 1,6 2,8 mg/kg. Liuennut määrä on pieni. Pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavista massoista sinkkiä saa liueta 4 mg/kg. Kaikkien muiden metallien sekä suolojen liukoisuudet olivat myös hyvin pieniä. Maaperän ph (6,5 6,8), orgaanisen aineen määrä (1,3 ja 3,2 %) sekä liuennut orgaaninen aines (DOC, mg/kg) täyttivät myös kaatopaikkakelpoisuuden vaatimukset. Pilaantuneessa maassa olevasta sinkistä liukeni liukoisuustesteissä: näytteessä 1 sinkin liukoisuus oli 1,6 mg/kg / 870 mg/kg = 0,18 % näytteessä 2 liukoisuus oli 2,8 mg/kg / 1600 mg/kg = 0,16 %. Liukoisuustestin tulos edustaa lähinnä maksimimäärää sinkkiä, joka maaperästä voi aikojen kuluessa liueta. ja Copyright Pöyry Finland Oy

7 5 Taulukko 1. Pilaantuneen maan ja jätteen esiintymissyvyydet,yo=ylempi ohjearvo AO=alempi ohjearvo Piste >YO >AO jätekerros (m) jätelaji PE1 0,1-1,0 0,0-0,1 0,1-1,0 1,0-1,7 kumijäte PE2 0,0-0,8 0,0-0,8 kumijäte PE3 0,0-1,1 kumijäte PE4 0,0-0,9 PE5 0,0-0,1 renkaita PE6 0,0-0,4 0,0-0,4 kumijäte PE7 0,0-0,2 0,2-1,0 0,0-0,2 kumijäte PE8 0,0-0,1 renkaita PE9 0,0-0,2 0,2-0,7 0,2-0,7 kumijäte PE10 0,0-0,2 0,0-1,2 muovi,tiili PE12 0,1-1,3 rengas+rak.jäte KK4 0-1,0 KK6 0,0-0,5 0,0-0,5 kumijäte 0,5-1,0 0,5-1,0 kumijäte KK7 0,5-1,0 0,5-1,0 kumijäte KK8 0,0-0,5 0,0-0,5 kumijäte 1,0-1,5 1,0-1,5 kumijäte KK9 0,5-1,0 1,5-2,2 kumijäte KK10 0,5-1,0 RF1 1,0-1,5 0,0-0,5 0,5-1,0 kumi+tuhka RF2 0,5-0,8 0,5-0,8 tuhka RF3 0,0-0,3 0,0-0,3 kumijäte 0,8-1,4 RF4 0,0-0,4 0,0-0,4 kumijäte 1,0-2,0 RF5 0,0-0,5 RF6 0,0-0,3 0,0-0,3 kumijäte RF7 0,0-0,8 0,0-0,8 kumijäte RF12 1,0-2,0 1,0-2,0 tiiliä 5.3 Pilaantuneen alueen laajuus ja massamäärät Pilaantuneen alueen laajuus on yhteensä noin m 2 (liite 2). Taulukon 1 tulosten mukaan pilaantuneen maakerroksen paksuus oli keskimäärin 0,95 m. Pilaantuneisuudessa ei ole eritelty alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, mutta lähes koko alueella pilaantuneisuus ylittää ylemmän ohjearvon 400 mg/kg. Voimakkaimmin pilaantunut osa alueesta on Rounionkatuun rajoittuva osa, Copyright Pöyry Finland Oy

8 pinta-alaltaan noin m 2. Alueen poikki menevän tien pohjoispuolella (PE4, RF5, PE 5 alue) voi olla laajemmallakin alueella lievemmin pilaantuneita tai pilaantumattomia massoja, mikä täsmentyy kunnostuksen yhteydessä tehtävissä tutkimuksissa. Jätettä sisältävän kerroksen paksuus oli keskimäärin 0,75 m, vaihdellen välillä 0,3 2,2 m. Rounionkatua lähinnä olevalla alueella keskimääräinen kerrospaksuus oli 1,3 m (vaihtelu 0,8-2,2m) lukuun ottamatta sen länsiosaa (RF6, PE6) missä kerrospaksuus oli 0,3-0,4 m. Jätetä oli yleensä pilaantuneissa kerroksissa, mutta neljässä pilaantunutta maata sisältävässä pisteessä (PE4, RF5, KK4, KK10) ei todettu jätettä. Pilaantuneen maan määräksi saadaan m 2 x 0,95 m = m 3 ja x 1,8 = t. Pilaantuneesta maasta noin m 3 sisältää myös kumijätettä. 6 6 RISKITARKASTELU Alueella ei ole tällä hetkellä toimintaa tai rakennuksia. Alueella sattuneen laajan rengasjätteen tulipalon jälkeen palojätteet on raivattu ja poistettu alueelta. Tutkimuspisteissä PE2 ja PE10 todettiin mustaa ja maatuneen näköistä kumijätettä maassa ja näissä kerroksissa mitattiin myös korkeimmat sinkkipitoisuudet. Mahdollisesti näissä kohdin oli jäljellä palamisjätteitä. Alueen mahdollinen tuleva käyttö on sen kaavoitus asuinalueeksi. Riskitarkasteluun sisältyy riskinarviointi alueen nykyisessä käytössä sekä mahdollisessa tulevassa käytössä. Alueen kaavavalmistelu ei ole vielä käynnistynyt eikä alueesta tällä hetkellä ole olemassa kaavaluonnosta eikä tietoa tulevien rakennusalueiden ja toimintojen sijoittumisesta. 6.1 Alueen nykyisen kaavan mukainen käyttö Tutkitun alueen kokonais-pinta-ala on m 2. Pilaantuneen alueen pinta-alaksi laskettiin noin m 2 joten sen osuus on noin kolmasosa koko alueesta. Täyttömaassa on kumijätettä, jota esiintyy pilaantuneen maan joukossa (Taulukko 1). Maaperän pilaantumisen on aiheuttanut kumijätteessä oleva sinkki, jonka maksimipitoisuus maaperässä on korkea, tasoa mg/kg. Analyysitulosten keskiarvopitoisuus oli mg/kg. Pilaantuneen ja jätettä sisältävän kerroksen paksuus on noin 1 m, jonka alapuolella tulee vastaan tiivis savea tai moreenia sisältävä perusmaa, joka ei ole pilaantunut. Sinkin liukoisuus on testien (Liite 4) mukaan kuitenkin vähäistä eikä ylitä esim. pysyvän jätteen kaatopaikan sijoitusvaatimusta. Sinkki ei siten kulkeudu alueelta veden mukana huuhtoutumalla. Maaperän ph on lähellä neutraalia (6,2-6,8), jolloin sinkin liukoisuus pysyy alhaisena. Myös muiden yhdisteiden liukoisuudet maaperässä olivat alhaisia. Maaperän pilaantuneisuus ei tällä hetkellä aiheuta terveydellistä tai muuta riskiä tai haittaa siellä oleskeleville eikä alueella tästä syystä ole kunnostustarvetta. Vulkanoitu kumijäte (renkaat) on hyvin hitaasti hajoavaa ja sinkki liukenee siitä hitaasti. Sinkki sitoutuu tehokkaasti maahiukkasiin. Muu kumijäte hajoaa maassa hitaasti haurastuen ja murtuen pienemmiksi paloiksi. Alueen nykyinen kaava sallii alueelle teollisuus ja varastotoimintojen sijoittamisen. Jos alueen pilaantuneeksi todetulle osalle suunnitellaan uudisrakentamista tulee maaperä kunnostaa rakennettavilta alueilta. Kumijäte ja pilaantunut maa joudutaan kaivamaan pois näiltä alueita (rakennusten pohjat, pihat, liikenne- ja katualueet, Copyright Pöyry Finland Oy

9 kunnallistekniikan sijoittamisalueet) ja korvaamaan puhtaalla maalla ennen kuin rakentaminen on mahdollista. Altistuminen ja sinkin myrkyllisyys. Alueella ei viljellä syötäviä kasveja, joihin maaperästä rikastunut sinkki voisi päätyä ja aiheuttaa terveydellistä altistumista, jos kasveja käytetään ravintona. Pintakasvillisuus sekä alueen tiheä puusto estävät pölyämisen tehokkaasti tällä hetkellä. Teoreettisesti sinkille voisi altistua maan kaivutöiden yhteydessä, jos siinä tapahtuu pölyämistä ja pölyä hengitetään tai niellään. Sinkin myrkyllisyys ihmisille on vähäinen eli sallittu päivittäinen enimmäissaanti on korkea, 500 µg/kg-d. Terveysperustainen laskennallinen viitearvo, suurin haitaton pitoisuus maaperän sinkkipitoisuudelle on > mg/kg ja pääasiallisin altistusreitti (yli 90 %) on kasveihin rikastuneen sinkin syöminen. Tällä perusteella maaperän sinkille ei voi altistua alueella niin, että sen kautta saisi elimistöön haitallisen annoksen sinkkiä. Sinkin ekologisen vaikutukset ovat terveysvaikutuksia merkittävämpiä ja voivat ilmetä paljon alhaisemmissa pitoisuuksissa. Ekologinen haitallisuus on maaperän ohje- ja rajaarvojen määrittelyn perustana. Varhaisemmalta ajalta (2000 ja 2003) on alueelta olemassa liito-orava havaintoja, mutta myöhemmin ei ole havaintoja. Alueen muuttuminen noiden vuosien välillä on haitannut eläimen viihtymistä alueella eikä maaperän sinkkipitoisuudella ole ollut siihen vaikutusta. Alueella ei ole sellaisia luotoarvoja, jotka edellyttäisivät maaperän kunnostusta alueen nykytilassa Alueen mahdollinen tuleva kaavoitus asuinalueeksi Alue ei nykytilassa sovellu asuinrakentamiseen koska maaperässä on sekä hyvin korkeita sinkkipitoisuuksia että runsaasti kumijätettä. Alueen kaavamuutos asuinrakentamisen sallivaksi edellyttää pilaantuneen maan ja jätteen poistamista maaperästä. Pilaantuneen ja jätettä sisältävän kerroksen paksuus on keskimäärin 1 m. Kumijätettä ei käytännössä voi jättää maaperään asuintonteilla ja voimakkaasti sinkkipitoiset massat on tarpeen vaihtaa puhtaaseen perusmaahan asti. Pilaantuneen alueen laajuus on noin m 2 ja massamäärä t. Yksityiskohtainen kunnostussuunnitelma voidaan laatia sitten kun alue on kaavoitettu ja tiedetään rakennusten ja toimintojen sijoittuminen tonteittain. Voimakkaasti pilaantuneen eteläisen osan (50 m x 150 m, n m 2 ) ulkopuolella on lievemmin pilaantunutta ja vähemmän kumijätettä sisältäviä alueita ja osittain puhtaita alueita, joiden kunnostukseen voidaan todennäköisesti soveltaa esim. osittaista massanvaihtoa tai eristystä, jotka perustuvat täsmennettyyn riskinarvioon. 7 KUNNOSTUSVAIHTOEHDOT Voimakkaasti pilaantunut ja kumijätettä sisältävä maa tulee kunnostaa jos alueelle tulee joko asuinrakentamista tai teollisuusrakentamista. Maaperässä oleva kumijäte sijaitsee lähellä maan pintaa. Rakennettavilta alueilta se tulee poistaa. Kumijätteen esiintymisalueilla ja -syvyyksillä on myös voimakkaasti sinkillä pilaantunutta maata, joka joudutaan samalla poistamaan. Pilaantuneet massat on mahdollista toimittaa lähellä sijaitsevalle Nokian Koukkujärven kaatopaikalle (Pirkanmaan Jätehuolto Oy). Tässä vaihtoehdossa jätejakeet on tarkoituksenmukaista erotella pilaantuneesta maasta paikan päällä seulomalla, jolloin jäteverollisten kumijätteen sekä sekajätteen määrä voidaan minimoida. Seulottu maa ja jäte toimitetaan omina erinään loppusijoituspaikalle. Kumimassan seulonta on Copyright Pöyry Finland Oy

10 todennäköisesti hidasta ja seulontateho riippuu kumijätteen laadusta, koosta ja maatuneisuusasteesta. Massan seulottavuus ja sen kustannukset voidaan selvittää vasta koeseulonnoissa Massojen hyötykäyttö alueella tai muualla 7.2 Epävarmuuksista Kumia ja renkaita sisältäviä massoja on muualla sijoitettu myös mm. maisema / meluvalleihin luvanvaraisesti, jolloin niillä on voitu korvata muita materiaaleja. Kumijäte inerttinä aineena soveltuisi meluvalleihin tms. rakenteisiin ja maaperässä olevan sinkin liukoisuus on niin vähäinen, että se soveltuisi hyötykäyttöön. Hyötykäyttökohde tulisi esittää alueen kaavassa tai muussa suunnitelmassa (tiesuunnitelma tms), jotta hyötykäyttö täyttäisi suunnitelmallisuuden vaatimuksen. Massojen hyötykäyttömahdollisuus lähialueiden maisemarakenteissa tai tiealueiden maisemavalleissa tulee selvittää erikseen esim. Nokian kaupungin kaavoituksen kanssa. Laadittavassa kaavassa tai tiesuunnitelmassa tulisi esittää hyötykäyttömahdollisuus. Kumijätettä voisi sijoittaa sellaisenaan rakenteiden sisäosiin, kun rakenteet peitetään puhtaalla maalla. Maan pinnalla näkyvissä oleva kumiseos. Ajoneuvojen renkaat on jo kerätty erikseen pois joulukuussa Maan pinnalla on lisäksi laajalla alueella muuta kumijätettä. Liitteessä 7B on esitetty pisteet, joissa on todettu kumiseoksia ja kuminpalasia (ei renkaita) maan pinnalla. Kumiseosjätteen esiintymisen laajuudeksi maan pinnalla arvioidaan noin m 2. Kumiseosjätettä esiintyy maan joukossa syvyyssuunnassa 0,2 1 m syvyydelle yhtenäisenä kerroksena. Pilaantuneen maan ja kumijätteen määrä voi poiketa arvioidusta, koska rajatun alueen sisällä oli myös puhtaita alueita, joiden laajuutta ei tällä hetkellä pystytä arvioimaan vaan vasta kaivun yhteydessä. Toisaalta kumijätteen osuutta maaperässä ei pysty luotettavasti arvioimaan ja se voi olla oletettua suurempi tai pienempi. Pöyry Finland Oy Risto Valo Jari Ruohonen Johtava asiantuntija Ympäristöasiantuntija Copyright Pöyry Finland Oy

11 NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO LIITE 1 SIJAINTIKARTTA

12 Myllyhaka ja Laa Hirsimäki a noj B Taka-Lauttala Koulu Alhonniitty Amm.oppil. Urh. Koulu Lukio Sair. Vt. S.talo K.talo NOKIA Työväen opisto B Nokia Oyj Liite 1 Kiinteistöt ja Lintuniemi Maaperätutkimus 1 : (A4) Utolankallio 0 Viiki 500 metriä JJRU Yökönsaari

13 NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO LIITE 2 TUTKIMUSPISTEET, HAITTA-AINE TASOT JA PILAANTUNEISUUDEN RAJAUS

14 PE12 PE14 PE11 RF11 RF m2 PE13 RF10 RF Viik 200 m2 PE10 RF9 RF PE8 PE m2 RF7 PE5 PE9 RF14 RF16 RF15 RF5 RF3 PE4 KK6 RF2 RF1 KK8 KK7 PE1 KK10 PE2 KK4 PE3 KK5 KK11 KK9 1: KK3 KK2 1:251 KK1 1:251 RF4 1: RF6 PE6 1:201 1:250 Yht. 876:1 alle alemman ohjearvon Nokia Oyj Liite 2 Rounionkatu 44, Nokia yli alemman ohjearvon yli ylemmän ohjearvon Näytepisteet sekä haitta-aine tasot 1 : (A4) 0 50 metriä 3:12 1:251 yli alemman ohjearvon JJRU

15 NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO LIITE 3 ANALYYSITULOKSET JA KENTTÄHAVAINNOT, YHTEENVETO

16 ## Asiakas: Kohde: Nokia, Rounionkatu 45 Projektinumero: LIITE 3 LIITE 3 pvm Pistetunnus PVM Syvyys Maalaji Viitearvot hiilivedyt VOC ph org. Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Kerrospaksuus arvio luont. pit. 1 aine 0,02 1 0,005 0, kynn. arvo - - % 2 5 0, al.ohjearvo yl.ohjearvo ong.jäte raja Lisätiedot ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) PE ,0-0,1 0,1 Hm, Sr x Hm-kerros 1 cm < 19 < (2014) 0,1-1,0 HkMr x paljon rengasjätettä 6.2 1,0 % < 18 < ,0-1,7 0,7 HkMr x < 16 < ,0 1,7 laboratorioanalyysi <1 8,1 <0,2 <0,3 6,7 24,2 18,6 7,2 10, ,4 PE ,0-0,3 0,3 Hm, Hk x tiilijätettä ja renkaan paloja < 14 < ,3-0,8 0,5 Si x maatunutta rengasjätettä(mustaa) 6.5 2,4 % < 21 < ,8-1,6 0,8 SiMr x kovaa, kiviä, lohkareita < 14 < 30 < ,8 1,6 0,8 laboratorioanalyysi <1 10 <0,2 <0,3 7,7 15,2 13,4 7, ,9 PE ,0-0,4 0,4 HM, Si x maan pinnalla rengasjätettä < 13 < 33 < ,4-1,1 0,7 Si x rengasjätettä, renkaan paloja < 12 < 31 < ,4 1,4 1,0 laboratorioanalyysi <1 3,3 <0,3 9,1 34,5 19,3 3 14,5 194,6 38,3 1,1-1,4 0,3 SiMr Ki, SiMr PE ,0-0,9 0,9 Hm, HKMr x kiviä, lohkareita 6.1 1,9 % 34 < ,9-1,0 0,1 SiSa x < 14 < ,9 1,0 0,1 laboratorioanalyysit <1 2,6 <0,2 <0,3 12, ,6 16, ,3 PE ,0-0,1 0,1 Hm, Hk x maan pinnalla renkaita < 16 < ,1-1,0 Hk x kiviä < 17 < ,1 1,0 laboratorioanalyysit 6,9 <0,2 <0,3 6,6 27,4 25,5 18,8 11, PE ,0-0,4 0,4 Hm, Hk x paljon kumijätettä 6.8 3,4 % < 15 < 32 < ,4-0,8 0,4 Sa x < 15 < 36 < ,4 0,8 laboratorioanalyysit <0,2 <0,3 13,5 43,4 21,8 5,6 18, PE ,0-0,2 0,2 Hm, Hk x kumijätettä < 13 < ,2-1,0 0,8 Sa x kiviä < 15 < ,2 1,0 0,8 laboratorioanalyysi <1 2,9 <0, ,0- -1,0 Sa PE ,0-0,1 0,1 Hm, Hk x renkaita, tuoleja, tv 20 < ,0 0,1 0,1 laboratorioanalyysi <1 20,3 <0,2 <0, ,1-1,2 1,1 SrMr x vähän muovijätettä 4.4 0,9 % < 16 < ,2- -1,2 Sa PE ,0-0,2 0,2 Hm, Hk x 20 < 37 < ,0 0,2 0,2 laboratorioanalyysi <1 20,3 <0,2 <0, ,4 5, ,2-0,7 0,5 Hk x paljon kumijätettä < ,7-1,2 0,5 HkMr < 16 < ,7 1,2 0,5 laboratorioanalyysit <1 6,1 <0,2 <0,3 10,9 42,2 26,7 4,5 18, ,2- Sa Kosteus (14) 0-3 Aistihav. (15) 0-3 Näyte PE ,0-0,2 0,2 Hm, Hk x mustaa,pinnalla vähän muovijätettä < ,2-1,2 1,0 HkMr x vähän tiilijätettä < 15 < ,2- -1,2 Sa x PE ,0-0,1 0,1 Hm,Hk x < 13 < ,1-1,2 1,1 HkMr x paljon kiviä ,0 Alueella renkaita, tiili- ja betonikasa PE ,0-0,1 0,1 Hm, Hk x < 16 < ,1-1,3 1,2 Hk, Sr x rakennusjätettä, renkakaan paloja 8.4 1,0 % < 18 < ,3- -1,3 Sa x PE ,0-0,1 0,1 Hm, Hk x maan pinnalla renkaita < 14 < 30 < ,1-1,9 1,8 HkMr x kivistä maata 25 < 34 < ,9- -1,9 Sa x Kenttämittaukset Innov-X ja laboratorioanalyysit, Metallit ja puolimetalli PE ,0-0,1 0,1 Hm. Hk x maan pinnalla renkaita 20 < 38 < ,1-1,2 1,1 HkMr x < ,2- -1,2 Sa x <

17 NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO LIITE 4 YHTEENVETO LIUKOISUUSTESTIEN TULOKSISTA

18 Haitta-aineiden liukoisuus / kaatopaikkakelpoisuus Nokia Rounionkatu kaatopaikkakelpoisuuskokeiden tulokset. LIITE 4 Näyte 1: PE6 (0-0,4m) + PE7 (0-0,2m) Näyte 2: PE2 (0,0-0,3m) + PE2 (0,3-0,8m) Näyte 1 Näyte 2 kaatopaikkakelpoisuuskriteerit Aine Pitoisuus Mitattu liukoisuus Mitattu liukoisuus Pysyvän jät- Tavanomaisen Ongelmajätteen näytteessä Kumulatiivinen Kumulatiivinen teen KP jätteen KP kaatopaikka mg/kg L/S 10 L/S 10 mg/kg mg/kg Al As <0,2 <0, Ba 1,8 0, Cd <0,01 <0, Cr <0,1 <0, Cu <0,1 <0, Hg <0,002 <0, Mo <0,2 <0, Ni 0,1 <0, Pb <0,1 <0, Sb <0,01 0, Se <0,01 <0, V <0,1 <0,1 Zn 1,6 2, Cl <10 < F <5 < SO ph 6,5 6,8 >6 ANC, mmol/kg DOC Fenoliset yhdisteet 1 TOC, % KA:sta 3,2 1,3 3 % 5 % 6 % BTEX 6 mineraaliöljy 500 LOI 10 % PAH 40 PCB 1 TDS

19 NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO LIITE 5 LABORATORIOANALYYSIEN TULOSTEET

20 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö PÖYRY FINLAND OY Risto Valo SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite Jaakonkatu Vantaa Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm X E KOMMENTIT ALLEKIRJOITUKSET Eeva Niemelä Apulaiskemisti ALAVIITTEET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Inspection Services Oy Kotolahdentie 10 FI Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 4

21 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PE1; 0,1-1,0m KE PE1; 1,0-1,7m KE PE2; 0,3-0,8m KE PE2; 0,8-1,6m KE PE3; 0,4-1,4m Analyysi Yksikkö DL Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Elohopea * mg/kg <0.2 - <0.2 <0.2 Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Arseeni mg/kg Kadmium mg/kg <0.3 - <0.3 <0.3 Koboltti mg/kg Kromi mg/kg Kupari mg/kg Nikkeli mg/kg Lyijy mg/kg Vanadiini mg/kg Sinkki mg/kg Antimoni * mg/kg 1 - <1 - <1 <1 ph (H2O) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO ph (H2O) * ph-yksikkö Hehkutushäviö maanäytteestä Menetelmä: SFS 3008 Hehkutushäviö * paino-% KA Näytenumero Näytteen nimi KE PE4; 0,1-0,9m KE PE4; 0,9-1,0m KE PE5; 0,05-1,0m KE PE6; 0,0-0,4m KE PE6; 0,4-0,8m Analyysi Yksikkö DL Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Elohopea * mg/kg <0.2 <0.2 - <0.2 Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Arseeni mg/kg Kadmium mg/kg <0.3 <0.3 - <0.3 Koboltti mg/kg Kromi mg/kg Kupari mg/kg Nikkeli mg/kg Lyijy mg/kg Vanadiini mg/kg Sinkki mg/kg Antimoni * mg/kg 1 - <1 <1 - <1 ph (H2O) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO ph (H2O) * ph-yksikkö Page 2 of 4

22 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PE4; 0,1-0,9m KE PE4; 0,9-1,0m KE PE5; 0,05-1,0m KE PE6; 0,0-0,4m KE PE6; 0,4-0,8m Analyysi Yksikkö DL Hehkutushäviö maanäytteestä Menetelmä: SFS 3008 Hehkutushäviö * paino-% KA Näytenumero Näytteen nimi KE PE7; 0,2-1,0m KE PE8; 0,0-0,1m KE PE8; 0,1-1,2m KE PE9; 0,0-0,2m KE PE9; 0,7-1,2m Analyysi Yksikkö DL Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Elohopea * mg/kg 0.2 <0.2 <0.2 - <0.2 <0.2 Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Arseeni mg/kg Kadmium mg/kg 0.3 <0.3 <0.3 - <0.3 <0.3 Koboltti mg/kg Kromi mg/kg Kupari mg/kg Nikkeli mg/kg Lyijy mg/kg Vanadiini mg/kg Sinkki mg/kg Antimoni * mg/kg 1 <1 <1 - <1 <1 ph (H2O) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO ph (H2O) * ph-yksikkö Hehkutushäviö maanäytteestä Menetelmä: SFS 3008 Hehkutushäviö * paino-% KA Näytenumero Näytteen nimi KE PE12; 0,1-1,3m Analyysi Yksikkö DL Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Elohopea * mg/kg Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO Arseeni mg/kg Kadmium mg/kg Koboltti mg/kg Kromi mg/kg Kupari mg/kg Page 3 of 4

23 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PE12; 0,1-1,3m Analyysi Yksikkö DL Metallit maanäytteestä ICP-AES Menetelmä: ISO (continued) Nikkeli mg/kg Lyijy mg/kg Vanadiini mg/kg Sinkki mg/kg Antimoni * mg/kg 1 - ph (H2O) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO ph (H2O) * ph-yksikkö Hehkutushäviö maanäytteestä Menetelmä: SFS 3008 Hehkutushäviö * paino-% KA Page 4 of 4

24 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 ASIAKAS NÄYTE Nimi Yhteyshenkilö PÖYRY FINLAND OY Risto Valo SGS Refno Raportointi pvm KE R Osoite Jaakonkatu Vantaa Saapumis pvm Aloitus pvm Valmistumis pvm Projekti Asiakkaan viite Näytteiden lkm X E KOMMENTIT ALLEKIRJOITUKSET Tytti Tuutti Kemisti ALAVIITTEET * DL - Tämä analyysi ei ole akkreditoitu Määritysraja Ei analysoitu 1) Alihankinta SGS IF Hertenin DAkks:n akkreditoimassa testauslaboratoriossa Yritys on antanut tämän raportin SGS Palvelujen Yleisten Toimitusehtojensa (SGS General Conditions of Services) mukaisesti, jotka ovat saatavilla osoitteessa Toimitusehdot sisältävät rajoituksia yrityksen vahingonkorvausvastuuseen, hyvityksiin ja lain valintaan. Tämän dokumentin haltijan tulee huomioida, että informaatio tässä dokumentissa kuvaa tilanteen sellaisena kuin yhtiö on sen työsuorituksensa aikana todennut asiakkaan mahdollisten ohjeiden mukaisesti. Yrityksen vastuu rajoitttuu yrityksen asiakkaaseen eikä tämä dokumentti estä kaupan osapuolia käyttämästä kaupan asiakirjojen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tämän dokumentin sisällön tai ulkomuodon luvaton muuttaminen, väärentäminen tai vääristely on lainvastaista ja tekijä voidaan asettaa syytteeseen lain ankarimman tulkinnan mukaisesti. Ellei erikseen ole mainittu: (a) tässä dokumentissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä ja (b) näytteitä säilytetään korkeintaan 2 viikkoa. Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin. SGS Inspection Services Oy Kotolahdentie 10 FI Kotka Finland t , f , Member of the SGS Group (SGS SA) Business ID Page 1 of 4

25 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PE6(0-0,4m) KE PE7(0-0,2m) KE Näyte1 Kokooma KE PE2(0-0,3m) KE PE2(0,3-0,8m) Analyysi Yksikkö DL TOC maanäytteestä 1) Menetelmä: EN TOC paino-% KA ph (H2O) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO ph (H2O) * ph-yksikkö Neutralointikapasiteetti maanäytteestä 1) Menetelmä: LAGA EW98p Haponneutralointikapasiteetti * mmol/kg Kuiva-ainepitoisuus Menetelmä: SFS-ISO Kuiva-ainepitoisuus * paino-% Liukoisuus, 2-vaiheinen ravistelutesti (raekoko <4mm) Menetelmä: SFS-EN Kosteuspitoisuus * %w/w Testinäytteen massa * kg Liuottimen tilavuus L2 * l Liuottimen tilavuus L8 * l ELUAATTI L/S=2 * ph * ph-yksikkö Sähkönjohtavuus * ms/m ELUAATTI L/S=8 * ph * ph-yksikkö Sähkönjohtavuus * ms/m LIUENNUT MÄÄRÄ L/S=2 * Arseeni * mg/kg KA < Barium * mg/kg KA Kadmium * mg/kg KA < Kromi * mg/kg KA < Kupari * mg/kg KA < Molybdeeni * mg/kg KA < Lyijy * mg/kg KA < Nikkeli * mg/kg KA < Vanadiini * mg/kg KA < Sinkki * mg/kg KA Elohopea * mg/kg KA < DOC * mg/kg KA Kloridi * mg/kg KA < Sulfaatti * mg/kg KA Fluoridi * mg/kg KA <5 - - Antimoni * mg/kg KA < Seleeni * mg/kg KA < Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS * mg/kg KA KUMULATIIVINEN L/S=10 * Arseeni * mg/kg KA < Barium * mg/kg KA Kadmium * mg/kg KA < Kromi * mg/kg KA < Kupari * mg/kg KA < Molybdeeni * mg/kg KA < Page 2 of 4

26 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE PE6(0-0,4m) KE PE7(0-0,2m) KE Näyte1 Kokooma KE PE2(0-0,3m) KE PE2(0,3-0,8m) Analyysi Yksikkö DL Liukoisuus, 2-vaiheinen ravistelutesti (raekoko <4mm) Menetelmä: SFS-EN (continued) Lyijy * mg/kg KA < Nikkeli * mg/kg KA Vanadiini * mg/kg KA < Sinkki * mg/kg KA Elohopea * mg/kg KA < DOC * mg/kg KA Kloridi * mg/kg KA < Sulfaatti * mg/kg KA Fluoridi * mg/kg KA <5 - - Antimoni * mg/kg KA < Seleeni * mg/kg KA < Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS * mg/kg KA Näytenumero Näytteen nimi KE Näyte2 Kokooma Analyysi Yksikkö DL TOC maanäytteestä 1) Menetelmä: EN TOC paino-% KA ph (H2O) maanäytteestä Menetelmä: SFS-ISO ph (H2O) * ph-yksikkö Neutralointikapasiteetti maanäytteestä 1) Menetelmä: LAGA EW98p Haponneutralointikapasiteetti * mmol/kg Kuiva-ainepitoisuus Menetelmä: SFS-ISO Kuiva-ainepitoisuus * paino-% Liukoisuus, 2-vaiheinen ravistelutesti (raekoko <4mm) Menetelmä: SFS-EN Kosteuspitoisuus * %w/w Testinäytteen massa * kg Liuottimen tilavuus L2 * l Liuottimen tilavuus L8 * l ELUAATTI L/S=2 * ph * ph-yksikkö Sähkönjohtavuus * ms/m ELUAATTI L/S=8 * ph * ph-yksikkö Sähkönjohtavuus * ms/m LIUENNUT MÄÄRÄ L/S=2 * Arseeni * mg/kg KA. 0.2 <0.2 Barium * mg/kg KA Kadmium * mg/kg KA <0.01 Kromi * mg/kg KA. 0.1 < Page 3 of 4

27 ANALYYSIRAPORTTI KE R0 Näytenumero Näytteen nimi KE Näyte2 Kokooma Analyysi Yksikkö DL Liukoisuus, 2-vaiheinen ravistelutesti (raekoko <4mm) Menetelmä: SFS-EN (continued) Kupari * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Molybdeeni * mg/kg KA. 0.2 <0.2 Lyijy * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Nikkeli * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Vanadiini * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Sinkki * mg/kg KA Elohopea * mg/kg KA <0.002 DOC * mg/kg KA Kloridi * mg/kg KA. 10 <10 Sulfaatti * mg/kg KA Fluoridi * mg/kg KA. 5 <5 Antimoni * mg/kg KA <0.01 Seleeni * mg/kg KA <0.01 Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS * mg/kg KA. 200 <200 KUMULATIIVINEN L/S=10 * Arseeni * mg/kg KA. 0.2 <0.2 Barium * mg/kg KA Kadmium * mg/kg KA <0.01 Kromi * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Kupari * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Molybdeeni * mg/kg KA. 0.2 <0.2 Lyijy * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Nikkeli * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Vanadiini * mg/kg KA. 0.1 <0.1 Sinkki * mg/kg KA Elohopea * mg/kg KA <0.002 DOC * mg/kg KA Kloridi * mg/kg KA. 10 <10 Sulfaatti * mg/kg KA Fluoridi * mg/kg KA. 5 <5 Antimoni * mg/kg KA Seleeni * mg/kg KA <0.01 Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS * mg/kg KA Page 4 of 4

28 NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO LIITE 6 VALOKUVIA TUTKIMUSALUEELTA

29 LIITE 6a Kuoppa PE1. PE 2, rengasjätettä 0-0,8 m. Kumijätettä, PE 1, 0,1-1,0 m. Rengasjätettä pisteessä PE 3. Kuopan PE 2 sijainti. PE 4, ei rengasjätettä.

30 Liite 6b PE 5 ja PE 7 aluetta, rengasjätettä pinnassa. PE 6, runsaasti kumijätettä 0-0,4 m syvyydellä. PE 5, täytössä ei kumijätettä. PE 7, kumijätettä 0-0,2 m syvyydellä. PE 6, kuopan sijainti. PE 8, yksittäisiä renkaita pinnassa.

31 Liite 6c PE 9, runsaasti kumijätettä 0,2-0,7 metrissä. PE 12, 0,1-1,3 m rakennusjätettä ja renkaan paloja. PE 10, maan pinnassa muovijätettä, 0,2-1,2 m tiiliä. PE 13, 0-0,1 m renkaita. PE 11, kuoppa puhdas, alueella renkaita sekä tiilija betonijätekasa.

32 Liite 6d Renkaita palovesialtaan pohjoispuolella. Renkaita maan pinnalla. Kumijätettä. Rengaskasa alueella. Kumijätettä maan pinnalla.

33 NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO LIITE 7 RENGASJÄTTEEN ESIINTYMINEN PINTAMAASSA, KARTTA KUMISEOSTEN JA KUMIJÄTTEEN ESIINTYMINEN MAAN PINNALLA LIITE 7B

34 : Viik 1:275 1: :251 1:250 1:201 Yht. 876:1 Nokia Oyj Rounionkatu Renkaita maan pinnalla 1 : (A4) JJRU :12 1: ,1 Kilometriä

35 PE12 PE14 PE11 RF11 RF m2 PE13 RF10 RF Viik 200 m2 PE10 RF9 RF PE8 PE m2 RF7 PE5 PE9 RF14 RF16 RF15 RF5 RF3 PE4 KK6 RF2 RF1 KK8 KK7 PE1 KK10 PE2 KK4 PE3 KK5 KK11 KK9 1: KK3 KK2 1:251 KK1 1:251 RF4 1: RF6 PE6 1:201 1:250 Yht. 876:1 alle alemman ohjearvon Nokia Oyj Liite 2 Rounionkatu 44, Nokia yli alemman ohjearvon yli ylemmän ohjearvon Näytepisteet sekä haitta-aine tasot 1 : (A4) 0 50 metriä 3:12 1:251 yli alemman ohjearvon JJRU

36 NOKIA ROUNIONKATU 44 kiinteistöt ja MAAPERÄTUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSEN KUSTANNUSARVIO LIITE 8 TUTKIMUSTEN 2008 JA 2010 (Ramboll Finland Oy) tulostaulukot

37 Liite 3. LABORATORIO ANALYYSITULOSTEN KOONTITAULUKKO Asiakas: Nokia Asset Management Oy ### Kohde: Rounionkatu 44, Nokia desimaalit-> 1,0 1,0 1,0 1,00 1,00 1,00 1,0 1,00 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,0 1,0 1,00 Projektinumero: pvm Metallit 2, laboratorio Metallit, XRF kenttäanalysaattori Öljyhiilivetyjakeet lab. Kenttäm. Polyaromaattiset hiilivedyt Bentso(k)fl Piste Syvyys, m Maalaji Koordinaatti As Cu Ni Pb Zn As Cu Ni Pb Zn C 5 -C 10 C 10 -C 21 C 21 -C 40 C 10 -C 40 PetroFlag Fluoranteeni PAH 5 PCB 6 uoranteeni sum. luontainen pit Bensiini Keskit. Raskaat sum. kynnysarvo ,1 alempi ohjearvo ,5 ylempi ohjearvo X Y L/T % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) KK1 0,0-1,0 sihk L ,0-2,0 sihk L 2, ,0-2,5 hk L KK2 0,0-1,0 si T ,0-2,0 si L KK3 0,0-1,0 si L ,0-2,0 sihk L ,0-3,0 sihk L 3, KK4 0,0-1,0 sihk T , ,0-2,0 simr L 7, KK5 0,0-1,0 si T ,0-2,0 sihk L ,0-3,0 sihk L KK6 0,0-0,5 sr T < ,5-1,0 sr T 9, ,0-1,5 sa L 2, ,5 2,0 sa L ,0 3,0 sa L KK7 0,0-0,5 sr T 5, ,5-1,0 sr T , ,1 0,1 0,5 <0,01 1,0-1,2 sa L KK8 0,0-0,5 simr T ,5-1,0 simr T ,0 1,5 sr T 20, < <0,1 <0,1 <0,25 <0,01 1,5-2,2 sisa L KK9 0,0-0,5 simr T 4, ,5-1,0 sr T 5, ,0-1,5 sasi L ,5 2,2 sasi L KK10 0,0-0,5 sr, hk T 2, ,5-1,0 sr, hk T 5, ,0-1,5 hk L 4, ,5-2,2 hk L 2, KK11 0,0-0,5 täyttö T 2, ,5-1,5 hk L ,5-2,5 sa L \\RAMFITAMDS02\data1\ymparis\PIMA\0000_Arkistoidut\ Nokia Asset Management_Rounionkatu\Työkansio\Yhteenveto kenttä ja labrat.xls

38 Liite 3, Sivu 1/1 KENTTÄHAVAINTOJEN JA ANALYYSITULOSTEN KOONTITAULUKKO Asiakas: Nokia Asset Management Oy #### Kohde: Rounionkatu 44 desimaalit-> 1,0 1,0 2,00 2,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,0 1,0 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 Projektinumero: pvm Metallit ja puolimetallit 2, laboratorio Metallit, XRF-kenttäanalysaattori Öljyhiilijakeet Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Piste Syvyys Maalaji Kosteus 14 Aistihav. 15 Kuiva-aine Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V As Cr Cu Pb Ni Zn C 5 -C 10 C 10 -C 21 C 21 -C 40 C 10 -C 40 PetroFlag Antrase Bentso( Bentso Bentso(k) Fenant Fluoran Naftal PAH 5 PCB 6 luontainen pit. 1 eni a)antra (a)pyre fluorante reeni teeni eeni ,02 1 0,005 0, Bensiini Keskit. Raskaat sum. seeni eni eni sum. kynnysarvo 2 5 0, , ,1 alempi ohjearvo ,5 ylempi ohjearvo L/T % ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) RF1 RF2 RF3 RF4 RF5 RF6 RF7 RF8 RF9 RF10 RF11 RF12 RF13 RF14 RF15 RF16 0-0,5 Mr 3 1 T < LOD 74,3 < LOD < LOD < LOD 300,1 0,5-1,0 kumijäte, tuhka 3 4 T 87,2 % <2,0 6,1 <0,10 <0,40 9, < LOD 71,4 < LOD < LOD < LOD 68,5 26 1,0-1,5 SiSa 2 1 L 86 % 1 8,7 <0,07 0, < LOD 74,0 < LOD 21,67 < LOD 967, ,012 0,068 0,095 0,043 0,024 0,61 0,013 0,81 <0,002 1,5-2,0 SiSa 2 1 L < LOD 77,1 < LOD < LOD < LOD 114,7 0-0,5 Mr 4 1 T < LOD 143,4 < LOD < LOD < LOD 71,6 0,5-0,8 tuhka 3 3 T 69,9 % 7,3 40 <0,10 <0, <0, < LOD < LOD < LOD < LOD < LOD 107,6 0,8-1,7 SiSa 2 1 L < LOD 84,7 < LOD < LOD < LOD 64, ,3 kumijäte, Hk 4 4 T < LOD 65,0 < LOD 30,6 < LOD 7427,2 0,3-0,8 SiSa 3 1 L < LOD 119,7 < LOD < LOD < LOD 50,1 0,8-1,4 SiSa 2 1 L < LOD 143,8 < LOD < LOD < LOD 2683,8 0-0,4 kumijäte, Hk, Mr 4 4 T < LOD 108,6 < LOD 21,7 < LOD 2919,8 0,4-1,0 SiSa 2 1 L < LOD 133,5 < LOD < LOD < LOD 59,5 1,0-2,0 SiSa 2 1 L < LOD 156,9 65,8 < LOD < LOD 358,0 0-0,5 Hm, Mr 3 2 T < LOD 86,0 < LOD < LOD < LOD 294,6 0,5-1,0 Hm 3 2 T 73,8 % <2,0 5,5 <0,10 <0,40 6, < LOD 70,0 < LOD < LOD < LOD 56,8 1,0-2,0 SiSa 2 1 L < LOD 76,8 < LOD < LOD < LOD 40, ,3 Hm, satunnaisia kuminpalasia 4 1/2 T/L < LOD < LOD < LOD < LOD < LOD 4171,4 0,3-1,0 SiSa 3 1 L < LOD 101,0 < LOD < LOD < LOD 117, ,8 kumijäte 4 4 T < LOD 109,5 < LOD 57,0 < LOD 10704,9 0-0,8 kumijäte 4 4 T < LOD 95,0 < LOD 57,6 < LOD 6536,5 0,8-2,0 SiSa 3 1 L 71 % <1 7 <0,07 0, < LOD 127,9 < LOD < LOD < LOD 124,6 <50 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0, ,3 Hm, Si 4 1 L < LOD 173,3 < LOD < LOD < LOD 36,0 0,3-1,0 Si 2 1 L < LOD 109,4 < LOD < LOD < LOD < LOD 1,0-1,6 Si 2 1 L < LOD 90,4 < LOD < LOD < LOD 77,9 0-0,3 Hm, SaSi 4 1 L < LOD 96,2 < LOD < LOD < LOD 65,9 0,3-0,8 SaSi 2 1 L < LOD 98,9 < LOD < LOD < LOD 56,3 0,8-2,0 HkSi 2 1 L < LOD 85,5 < LOD < LOD < LOD < LOD 0-0,3 Hm 4 1 T < LOD 165,1 < LOD < LOD < LOD 124,3 0,3-1,5 Ki (Ø20 30cm), Sr, Mr 4/3 1 T 91,5 % <2,0 17 0,11 <0, < LOD 102,7 72,76 18,95 < LOD 92,4 2,8-3,0 Sa 2 1 L < LOD 65,8 < LOD < LOD < LOD 54,6 0-0,3 Hm, Mr 3 1 T < LOD 96,0 < LOD < LOD < LOD 169,7 0,3-1,1 Mr, Lo 2 1 T < LOD 87,9 < LOD < LOD < LOD 121,4 1,0-2,0 SiSa 2 1 L < LOD 105,2 < LOD < LOD < LOD 148, ,3 Hm, Mr 3 1 T 16,0 95,4 < LOD < LOD < LOD 208,3 0,3-1,0 Mr, Lo 3 1 T < LOD 113,7 < LOD < LOD < LOD 130,3 1,0-2,0 Mr, Lo, vähän tiiliä 2 1 T 72,0 % 2,2 9,5 0,2 0, < LOD 120,1 83,0 57,7 < LOD 745,6 2,0-2,7 SiSa 2 1 L < LOD 111,3 < LOD < LOD < LOD 143,4 0-0,9 SaMr 4/3 1 T < LOD 83,0 < LOD < LOD < LOD 94,2 0,9-1,7 SiHk, Lo 3 1 T < LOD 88,8 < LOD < LOD < LOD 33,4 1,7-2,0 Hm (vanha kasvukerros) 3 1 L < LOD 70,9 < LOD < LOD < LOD 73,9 2,0-2,8 Hk, Lo 2 1 L < LOD 76,6 < LOD < LOD < LOD 79, ,5 Hm, SiSa 4 1 T < LOD 89,5 < LOD < LOD < LOD 82,2 0,5-1,5 SiSa, Lo 3 1 T 80,0 % <2,0 11 <0,10 <0, < LOD 89,4 < LOD 69,2 < LOD 79,1 1,5-2,6 SiSa, Lo 3 1 T < LOD 81,3 < LOD < LOD < LOD 63,6 2,6-3,2 SiSa 3 1 L < LOD 106,5 < LOD < LOD < LOD 42,8 0-0,5 Hm, Mr, Sr 4 1 T < LOD 118,2 < LOD 24,5 < LOD 65,1 0,5-1,5 Mr 3 1 T < LOD 112,0 < LOD 20,4 < LOD 64,4 1,5-2,1 Mr 3 1 T < LOD 49,9 < LOD < LOD < LOD < LOD 2,1-3,1 SiSa 3 1 L 75,6 % <2,0 5,1 <0,10 <0, < LOD 65,2 < LOD 22,2 < LOD 92,7 0-0,4 Hm, SiSa 4 1 T < LOD 87,1 < LOD < LOD < LOD 79,6 0,4-1,5 SiSaMr 3 1 T < LOD 94,3 < LOD < LOD < LOD 48,4 1,5-2,6 SiSaMr 3 1 T < LOD 63,9 < LOD < LOD < LOD 57,6 2,6-2,9 SiSa 4 1 L < LOD 109,6 < LOD < LOD < LOD 46,7 48 Alue 1 pinta 85 % 2 9,9 0, ,28 1,1 1,5 1,4 2,6 2,3 <0,1 20,1 <0,02 Alue 2 pinta 78 % 6 4,6 0, ,19 1 0,98 1,7 1,5 2 <0,1 14,5 <0,02 Alue 3 pinta 72 % 3 3,4 0, ,68 2 0,06 3,1 2,5 6,1 0,2 31,7 0,25 Kokooma 1 (RF3/0,8-1,4, RF4/1-2) 79 % <1 8,8 <0,07 <0, <50 <50 <50 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,002 Kokooma 2 (RF13/0-0,9, RF14/0-0,5, RF15/0,5, RF16/0-0,4) 83 % 11 0, ,01 0,01 0,06 Kokooma 3 (RF3/0,3-0,7, RF4/0,4-1,0, RF1/0,5-1,0) 85 % 7, Y:\PIMA\ _Nokia Asset_Rounionkadun kumijätteen hyödyntäminen\labrat\värikoodattu tulospohja - valmis.xls