_...-_.-

Transkriptio

1 010 B7e/254 2/KA/71 RAUTARUUKK MALMNETSJNTÄ OY ~~aj~~~_~u2~2~-!ir.a~ _...-_.- - N:o Ro 3/71 TUTKMUSALUE LAATJA JAKELU Aapajoki Kari Airas KUNTA laat.pvm HYV. Airas Karunk KARTALEHT LTEKARTAT JA -SELOSTEET 611, 621, 622 ruutilainen! Rok KOORDNAATT 661 protiileita ARKSTO :x = 7325,59 Rok vert,l = 504,02, ~l2u~2e:~'!~_~...:!!!h~~_~!!~~d:~.1:.b:et8:~. Aapajoen tunnustelukairaus käsittää 2 kpl samaan profiiliin kairattuja reikiä. Työ on tehty touko-kesä1.'"uussa Kairausta on edeltänyt kevättalvella 1966 suoritettu mg- ja sl-rrlttaus sekä gravimetristen profiilien mittaus. Vastaavat geofysikaaliset kartat kuin myös linjrutartta on arkistoitu Rok:ssa. Kairausprofiiliselostukaet ovat myös Rok:ssa ja vastaavat kartat seuraavat tämän raportin liitteenä. Sydännäytteet on tallennettu Kärväsvaaran varastolie. Sydännhytteistä on tehty oh:t n:ot Ou sekä Ou , jotka säilytetään Rok:ssa. ~!!~~~!!!~2!2!:..J.~_~E~~~~_~~~ iittauslinjasto on hieman vino erilliskoordtnaatisto, jollien vasemalakulraan koordinaatit valtakunnan koordinaatistossa ovat n. x 7325,59 ja y 504,02 (vrt. linjwtartta Rok:ssa). Kdirausreiät rnittauskoordlnaatistossa ovat. x y pituus m R 1 R Kalraussuunta on mittauskoordinaatiston S sekä kaltevuua 50,

2 RAUTARUUKK OY ilalminetsintä Pvm Sivu 2. airauksen tarkoitus -~ ~-- irauksella pyrittiin selvi ttämä~.n 1.1itty kö Aapajoen aeromagneettiseen no ali an ja rnaastomittawtsin paik.nnettuihin mg- ( >300 mgs), sl- ja graviuetrisiin anoca1ioihin 1älinnä eedi enttissyntyinen r utamalmi, jonka byv:' sikäyttö dollieuuksi1n oleellisesti vaikuttaisi kohteen sijainti edullisesti rautatien 1" eisyyesa:. aksun maapeitteen vuoksi uuta keinoa näytteen sn se ai ei ollut -äytettävissä. ir uksen tulokset _...--_~ irauksella l"vistettiin kaksi rinnakkaista mi ttc;,usa1ueen intenalteetiltään vo' 1ntu mg-anomaliavy1hykettti. ~le ~t anonaliat to ettii raitaiseu autwlluodostu aiheutt koi. uodostuma ko08- tu' erro sellisesta kivest~, jossa n. 1-2 c vuiset va~leat v rtsirik aat jaspis~erro'set vuorottelevat t ~,~ iden sideriitil j kv rta~ lillla 'ostande 1 l-errost n ans J' 1 1 -i. ;'"isisså on i' " 81 r i tol 1irotteena yleens:' vin h cnort:'j,:eista m""g- 1 etiitti 1 lävisti ole at raut~ uodost mapatjat j 2 ~inoastaa eteliiise' "n. Koska _ 1 al coi rautamuodost.. sta, ei sen T_rajo. ole tullut tusll "llisesti "'i,ritettyä, eikä siten ole myös saatu tietoa siv~ive6t~ uodost Ln - uolell luodostumien kerro ka detta ei ole mät..rätty, mutta on sydännäytteide kerroskul an perusteella N. r-puoleiselj muod stw:aa.n l"vistykden pituus on 43,65 m 1) ja -puoleisen 1~vi5tyksen nitu s R 1:ssä 37,35 ja R 2:ssa 31, errosvahvm. s vast vaati ottl.en huo' ioon edellä oletetun kaateen on -puoleisess ~ odost~~ss~ 38 m ja S-puoleisessa uodostum ssa n Rautapitoisuus r~uta uodostumissa jää vaatimatto kai. nalyysivälipituuksien mukaan painotettu kesl i rvo lr_puoleises"'a muodostumass (R 1/43,65 m) on 19,2 ~.1!e j ~ S-puoleisess uodostunassa ( 1/37,75 m) 19,3 sek~ (. 2/31,40 m) 18,8 ~. Raudasta ainoastaan Osa n. 4-6 l,} on :rn.agnetiittiin 5itoutunutta. 2-3,0 Fe: etti on ilmeisesti sitoutunut r uta iisuihin ja lo~ut n %k.rbo-

3 RAUTARUUKK OY lminetsintä Pvm Sivu 3. nauttiin, eideriittiin. Sideriitti ei ole mangaani itoinen, ma~ 0,6 10 uodostuman rikin ja fos orin ;';"rät sen sijaan ovat suhteellisen orkeit. on/ ivi kahde~ ra.ut. ouodostuma.n väliss~' {fylliittiä. VaihettUJ.inen raut uodostumaan on villlittäinen site, ett fylliittiin ilmaantuu juspis- j sideriittivälikerroksia, joiden luumäärä kasvaa rautauuodostwlllan päin. Rauta.rn.uodost :.'ln tjalkapuolela" 8:ssä on 13Ustaa gr-fiittipitoista fylliittiä (mustuliusketta), johon liittyy niin' ään ustia, r fiittipitoigi ~alsiittisi kalkkikivikerroksi. Fylliittii~ j kalkkikiveen liittyy ös rikkikiisuraitoj j su1kel.uuio.. JalJ apuolen.-ivi on yvin nlaist ku' kesl:.ll;j 1969 li- "olassa e' joen.:annalta di otervo untl::..liuske-must (L. ikivip lj ~st,joliitty j' S i8- j ju.spis-pyri1tt1 v:'l' erroks1a. Yhteenveto t~uste ~ U ~nessa on t~vattu l e- p itoisuu altaan erj-jas 18-s1 i1',ira.1tainen raut luodootu '.iuodostuo alir utu i toi uus on n. 20 /0: n luokkaa, jos "U ll ilme18esti on sitoutwut llk~gnetiittiin, 2-3 ~ r~utakiisuihin ja loput i) sideriitti_n..mlmi '.. r ut J.:.lUOdostUllall ei 6iten void pitilli. aut uodost ""ivukivet ovat fylliittej;; sekä uodostunn.n etelup 01el1...ylliit ei in l':'ittyvi~".ustia gr._fiittipitoisia ka1 siittisia alkkikivi~. aloginen vastine fylliitti-~ulkku(ivel1e n av ttu Yli- a rol sta ~emijoen v rrcst _erogeof-sik listen, ttoj en. anta.uu:u viittem perusteell mo1e at p",", 1-.t saattavat liitty" huomattav.st v~:limatkasta huoli.tultta samaan stratigraafiseen horisonttiin. _ovaniemi Kari iras

4 i, i\,."-- () r;~) ()...-l-. /1\-=-.:." '.. - _. -"'7" ~ _

5 " -._". - --<:) E E g x,;.. _.: t.2 02/661 "/ :- ~l_1 /1 l.

6

7 o co N ~ 1-- RN:.l X 2450 Y4750 t 200 c v 50 c z 100.3m ~ KARUNK, AAPAJOK 1:1000 ~ Magn.lcm=20mGs Gravim.lcm =0.1mgal -...Sähk.R lcm=10"lo - - -SCihk. _.- ~Nl RN:.2 X2ltOO Y 4750 t 200 c v50c z l00.2m LTE R() S/'T -l Y 4750 o N C' ~ -, R m / ftr1ea 8e11t18& c==j Ye. + &1der- ~a8p1111tt1 Y11111tti 11 Juoa1k1Tet ~a Tihreli1T1JUoaft _ ~alkk1k1t1 ) ( J ' / 340 /

8 1 1

9 1, 1 a. 1'. 1.. j. ~~~ _ ~C;:!/k# ~U-o~~/..J.2 c~ d 'n~u!'to~~ " ~~4 '4'Jz,~. l'..~ c..:..u9o/~-a _~ ~~~t:j, ya. n.-oc-vuju~ r ta:-~-cv't OCJ~ ~ ~t..-l-o~'. ~' taf~a"rl. '1',1 '! ': ~~. C)~ ~~-h:o.-ju-~-v'z.(.) 1 ~a.-,~a, 1.,. t..! ;! i 17 ~ 1. i. 1 j! C f ~ok-d.p~4 "'1Pt;; "d<!.4' ' ~ H~,<4)~ c?d/~!~.a' C ~ 7b~~ rtf~ts' f.o;~7.a. od/,-~~adj> q;-~ d~ ~l / 7''"O!c.{ ~f}~.l~-<:;' ~.. ~~~ef~6~ ~t.<.:>;,n~ ~'~q. ~~ TZJ ~ 07~de...~~...u ~~~' ~,, ~~ &. J;14:)~' ~~~' NC: ;iv -::. -,0~;t?~rq.C/r~~~~ ~~! oc0~~~. ~~ ~~u~~" ~,.~d~ 4 HLJ~~. ~d--ou2k,,-6 ~~~~ 4 ;yoo~e.. ~~... -9'0- Ro ea AJ ~~a...;v~ ~r"~ ~~ l<:). t?cl/~~' 'fj; ~o-,~ : (c. ()), a.;&j4u...t4~'~,,lc?«u--0-u::j ~ C l' S? 81) ~,;(.(.-b C 0<. c3 ~ ~0. ~4Uoc.n ~d.;!f-~.i~~t-6~ +~/Z<)~'J.-~- ~fh!, ~~).6 t:j?60~u.a. o%a..~~ a.~~.3'r t-?bt-,.-;c~ 0- -d kj~~ ~~ ~~,- r., " '1,! "

10 -_. l 1 "1 1 1 l! 1! 1 i 1 1. i. ( 1 1 i l, i r l'. t.!,