UUDENMAAN ELY:N YMPÄRISTÖVALVONNAN SUUNNITELMA VUODELLE 2018

Transkriptio

1 1 (5) UUDENMAAN ELY:N YMPÄRISTÖVALVONNAN SUUNNITELMA VUODELLE 2018 Alueen erityispiirteet Uudellamaalla asuu yli 1,6 miljoona ihmistä, joka on noin kolmekymmentä prosenttia Suomen väestöstä. Uudenmaan alueen pinta-ala koko Suomen pinta-alasta on kuitenkin vain noin kolme prosenttia. Väestön suuri määrä näkyy asumisen tiivistymisenä. Alueen väkiluku on kasvussa ja väkimäärän kasvaessa on tarvetta saada käyttöön uusia asumisalueita. Lisärakentaminen näkyy ELYn valvonnassa muun muassa rantojen käyttöön liittyvien toimenpiteiden (ruoppaukset, täytöt ja laiturirakenteet) ja pilaantuneiden maaalueiden kunnostuskohteiden lukumäärissä. Väestömäärän voimakkaan kasvun lisäksi tyypillisiä piirteitä alueelle ovat ympäristölupavelvollisten laitosten suuri määrä, vilkas liikenne sekä kulutuksen ja jätemäärien kasvu. Suomen kokonaistuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT) Uudenmaan osuus on 39 prosenttia. Suomen yrityksistä noin kolmannes toimii Uudellamaalla. Koko maan yritysten henkilöstömäärästä on Uudellamaalla 36 prosenttia. Uudenmaan alueelle on sijoittunut monenlaisia yrityksiä. Alueella on runsaasti erilaista teollisuutta sekä jätteen kuljetukseen ja käsittelyyn liittyvää toimintaa. Lisäksi on lentokenttiä, satamia, eläinsuojia, varastoja sekä muita toimintoja. Suurimpia ympäristöongelmia ovat sisävesien ja rannikkoalueiden rehevöityminen, maaperän ja pohjavesien pilaantuminen sekä meluhaitat. Tällä hetkellä valtaosa Uudenmaan vesistä on tyydyttävässä, välttävässä tai jopa huonossa tilassa. Vesien tilaa huonontaa niiden suuri käyttöpaine, maatalouden hajakuormitus sekä joillain alueilla taajamien, haja-asutuksen ja teollisuuden jätevesikuormitus. Rannikkovedet ovat erityisen herkkiä pilaantumiselle, sillä saaristot ovat suojaisia ja niissä veden vaihtuminen on heikkoa. Jätevesipäästöjen ja jokien mereen kuljettaman kuormituksen ohella rannikkovesien tilaa heikentävät ruoppaukset ja läjitykset merenpohjaan. Meriliikenteen onnettomuuksista mahdollisesti seuraavat kemikaali- ja etenkin öljypäästöt ovat uhka Itämeren eliöstölle sekä meren virkistys- ja hyötykäytölle. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 36, Helsinki Y-tunnus

2 2 (5) Ympäristövalvonnan tavoitteet Päätehtävät ja tehtävien priorisointi Ilmanlaatu on Uudellamaalla pääosin hyvä tai tyydyttävä. Korkeat hiukkaspitoisuudet ovat paikoin syynä huonoon ilmanlaatuun. Hiukkaspäästöjä aiheuttavat liikenne, puun pienpoltto, teollisuus ja energiantuotanto. Pitkällä aikavälillä hiukkasten päästöt ovat olleet laskusuunnassa. Teollisuuden ja energiantuotannon hiukkaspäästöt ovat vähentyneet. Tieliikenteestä peräisin olevien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Suurimmat pitoisuudet keskittyvät taajamiin ja vilkkaiden katujen/teiden ympäristöön. Typen oksidien päästöt kokonaisuudessaan on kuitenkin saatu laskuun. Typen oksidien merkittävimmät päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja öljynjalostus. Uudellamaalla tarvitaan rakentamisen tarpeisiin runsaasti maa- ja kiviaineksia, yksin pääkaupunkiseudulla noin viisi miljoonaa kuutiota vuodessa. Soran kuljetusmatkat ovat viime vuosina kasvaneet ja kiviainesten otto on lisääntynyt. Kiviainesten ottotoiminta muuttaa pysyvästi maisemaa ja aiheuttaa lähiasukkaille toiminnan aikaisia pöly- ja meluhaittoja sekä lisääntyvää raskasta liikennettä. Liikenne aiheuttaa yli yhdeksänkymmentä prosenttia ympäristömelualtistumisesta Uudellamaalla. Altistumista tapahtuu sisääntuloteiden, pääkatujen, vilkkaimpien rataosuuksien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä. Valvontaa tehdään suunnitellusti ja riskiperusteisesti. Tarkoituksena on varmistaa, että alueella toimitaan lakien, asetusten, lupien, ilmoitusten ja päätöksien mukaisesti. Valvonnassa keskitytään ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin tehtäviin. Suunnitelmallisesti järjestetyllä ja tehokkaalla valvonnalla voidaan vähentää pintavesiin, pohjavesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvia päästöjä, edistää meluntorjuntaa sekä rajoittaa haitallisten aineiden käyttöä. Oikea-aikaisella neuvonnalla ja ohjauksella välitetään tietoa lainsäädännön vaatimuksista, ympäristön pilaantumisherkkyydestä, toiminnan ympäristövaikutuksista, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä (BEP). Valvontatyössä korostetaan asiantuntemusta, avoimuutta, tasa-arvoisuutta, puolueettomuutta ja hyvää asiakaspalvelua. Periaatteena on, että mahdolliset ongelmatilanteet pyritään estämään ennalta ja ensisijaisesti neuvottelemalla. Tarvittaessa asioihin ja tilanteisiin puututaan hallinnollisin toimin. Nopeaa reagointia vaativiin tilanteisiin (esim. ympäristövahingot, laitosten merkittävät häiriötilanteet, havaitut tai epäillyt luparikkomukset, asukkaiden tekemät ilmoitukset) puututaan viivytyksettä. Valvonnan suunnittelutyössä valvonnan tehtävät on käyty läpi. Suunnittelutyön tuloksena on nostettu esiin keskeiset valvonnan tehtävät kunkin valvonnan osa-alueen osalta. Valvonnan päätehtävien ja priorisoitavien tehtävien esiin nostaminen selkeyttää valvontaa ja auttaa luomaan kokonaiskuvaa valvonnan tilanteesta.

3 3 (5) Valvonnan päätehtäviksi Uudenmaan ELYssä on valvonnansuunnittelutyön tuloksena nostettu seuraavat tehtävät: Valvonnan suunnittelu ja seuranta - Valvontaohjelman, valvontasuunnitelman ja valvontaraportin laatiminen - YM:n ohjeen YM/10/401/2017 mukaisesti annetussa aikataulussa valvontaluokkien riskiperusteisen tarkastelun suorittaminen - Valmistautuminen tulevaan maakuntauudistukseen valvonnan suunnittelun avulla Laitosvalvonta - Määräaikaistarkastukset, erityisesti valvontaluokkien 1-3 laitoksissa, ja YSL 89 :n mukaisen luvan muuttamisen tarpeen arvioinnit - Lausuntojen antaminen lupa- ja valitusasioista sekä pohjavedensuojelun ja vedenoton kannalta merkittävistä lupa-asioista sekä muiden asiantuntijalausuntojen antaminen - Lausuntoja korvataan osin kommentoinnilla - Kirjallisten vuosiraporttien ja YLVA-raportoinnin tarkastaminen - Ympäristön kannalta merkittävien häiriöilmoitusten ja luparikkomusten käsittely - Yleisöilmoitusten käsittely - Lupamääräyksiä koskevien tulkintakysymysten käsittely - Lupamääräyksissä edellytettyjen selvitysten ja muiden raporttien käsittely erityisesti lupatarpeen harkinnassa ja lainsäädäntömuutoksissa - Osallistuminen ennakkoneuvotteluihin - BAT-päätelmien julkaisemiseen liittyvä ympäristöluvan tarkistamistarpeen arviointi Jätelain valvonta - Jätteen käsittelyn valvonta vakuuksien riittävyyden kannalta. - Jätteenkuljettajien ja -välittäjien jätehuoltorekisterihakemusten käsittely ja toimintojen valvonta - Kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyvä valvonta (Jätelaki 124 ) MARA-asetuksen mukaisten ilmoitusten käsittely ja valvonta - Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa tehtävien ilmoitusten käsittely ja valvonta - Ilmoitusten kirjaaminen tietojärjestelmiin Meluntorjunta - Tilapäistä melua ja tärinää koskevien ilmoitusten käsittely - YM:n osoittamat tehtävät liittyen komissiolle raportoitaviin YSL 151 :n mukaisiin meluselvityksiin ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmiin PIMA-ilmoituksien käsittely ja maaperän puhdistusten valvonta - Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevien ilmoituksien käsittely - Loppuraporttien, tarkkailuraporttien ja riskinarviointien tarkastaminen - Ympäristön kannalta merkittävien tai suunnitellusta poikkeavien puhdistusten valvonta Vesilain valvonta - Hankkeiden lupatarpeen harkinta (sekä ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevat että pyynnöstä lausuttavat hankkeet) - Lausuntojen antaminen aluehallintovirastolle ja tarvittaessa valitusten tekeminen oikeusasteille ympäristövaikutuksiltaan merkittävistä hankkeista - Ympäristön kannalta merkittävien hankkeiden laillisuusvalvonta (jälkivalvonta) - Suurista pohjavesialueille sijoittuvista lämpökaivohankkeista annettavat lausunnot AVIlle Laillisuusvalvonta - Tehokas valvonnan keinojen käyttö vuonna 2018 havaittaviin luparikkomuksiin ja nopea reagointi valvonnassa esiin tuleviin puutteisiin - Hallintopakkoasiat - YSL 186 :n mukaisten vireillepanojen käsittely

4 4 (5) - Ympäristörikosten esitutkintaan liittyvien lausuntojen antaminen - Puhevallan käyttö ympäristörikoksiin liittyvissä oikeuskäsittelyissä Valvonnan voimavarat Valvonnan voimavarat ovat niukat suhteessa työmäärään Uudellamaalla. Ympäristönsuojelulain, jätelain, vesilain, kemikaalilain ja merenkulun ympäristönsuojelulain mukaiseen valvontaan käytetään arviolta 21 henkilötyövuotta vuonna Käytettävä työmäärä on suunnilleen saman verran kuin vuonna Valvonnan voimavaroja on saatu vahvistettua vuoden 2015 alussa voimaan tulleen laitosvalvonnan osittaisen maksullisuuden myötä. Valvontamaksuja peritään muun muassa laitosten määräaikaistarkastuksista ja vuosiraporttien tarkastamisesta. Laitosvalvonnasta saatavat maksutulot on ohjattu lyhentämättöminä valvonnan käyttöön. Ilman valvontatulojen mahdollistamaa lisäresurssia valvontaan olisi käytössä neljä henkilötyövuotta vähemmän kuin mitä nyt on. Tehtävien jaossa on tavoitteena ollut huomioida sijaisuuksien järjestäminen, mutta resurssitilanteen takia tämä ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Asiantuntemuksen ylläpitämiseksi ja sijaisuuksien järjestämiseksi on pyritty huolehtimaan siitä, että vähintään kaksi henkilöä hallitsee kunkin tehtäväkentän. Nykyisessä työtilanteessa tämä ei aina ole mahdollista. Viranomaisyhteistyö Toimintatapoja kehitetään ja yhtenäistetään muiden ELY-keskusten kanssa. Yhteistyötä eteläisten ELYjen (VAR, HAM ja KAS) jatketaan vuonna ELYjen yhteistyötä syvennetään valvonnan suunnittelussa, jotta valvontatoimet ovat mahdollisimman saman tasoisia ja linjakkaita eri puolilla maata. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristö- ja vesilupavastuualueen kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä. Yhteistyössä tavoitteena on siirtää valvonnassa saadut tiedot lupaviranomaisen tietoon ja edelleen saada laadukkaita lupapäätöksiä. Tiedonsiirtoa valvojilta lupaviranomaiselle tapahtuu lausunnoissa, neuvotteluissa, sähköpostilla ja puhelimitse. Lisäksi tärkeitä tiedonvaihdon foorumeita ovat neuvottelupäivät ja BREF-ryhmien työskentely. Maakuntauudistuksen valmistelussa on henkilöstölle järjestetty tutustumistilaisuuksia, osallistumismahdollisuuksia ja erilaisia kommentointimahdollisuuksia tulevan hyvän yhteistyön ja parhaiden toimintatapojen kehittämiseksi. Ympäristöhallinnon sisällä yhteistyöryhmien toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Yhteistyötä Tukesin, poliisin, pelastuslaitoksen, ympäristöterveysviranomaisten, SYKEn kansainvälisten jätesiirtojen valvonnan, Trafin, Eviran ja Satamaliiton kanssa jatketaan. Yhteisiä tarkastuksia tehdään kriittisiin kohteisiin sekä kohteisiin, joissa yhteistarkastuksella saadaan synergiaetua. Uudenmaan alueen poliisilaitosten ja keskusrikospoliisin kanssa järjestetään säännöllisiä yhteistapaamisia. Tarvittaessa yhteistapaamisia järjestetään myös muiden osapuolten kanssa ja pyritään kehittämään yhteistyötä.

5 5 (5) ELY-keskus tekee valvontaa yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Pyydettäessä kunnille annetaan ympäristölupa- ja meluilmoituspäätösten valmisteluvaiheessa neuvoja ja ohjeita ongelmallisissa melu- ja tärinätilanteissa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle varataan mahdollisuus olla läsnä tarkastuskäynneillä ja neuvotteluissa. Muiden viranomaisten tarkastuksiin osallistutaan, kun se on asiakkaan edun tai valvontatyön kannalta tarpeen. Yhteistyötä tehdään kuntien ja muiden viranomaisten kanssa myös valvontakäyntien ulkopuolella. Uudenmaan ELY järjestää vuosittain Etelä-Suomen AVIn, Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton kanssa kuntien ympäristötarkastajille suunnatun ympäristönsuojelun neuvottelupäivän. Lisäksi vuonna 2018 järjestetään pilaantuneisiin alueisiin ja niiden kunnostamiseen (PIMA) sekä uuteen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YLVA) liittyvää koulutusta. Valvonnan toteutumisen seuranta ja valvontasuunnitelman tarkastaminen Vuoden 2018 valvontasuunnitelma käsiteltiin Uudenmaan ELYn Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtoryhmässä ja valvontaohjelma Valvontasuunnitelma pidetään ajantasaisena ja sisältöä tarkastetaan kerran vuodessa. Valvonnan toteutumista seurataan säännöllisesti ja toteutumisesta raportoidaan vuosittain.