Oma tupa, oma lupa. Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen
|
|
- Maija Sariola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oma tupa, oma lupa Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY. FDUV
2 Sisältö Lukijalle... 3 Perustuslaki takaa tasa-arvon jokaiselle Vammaisten ihmisten asumisen tarpeet pitää ottaa mukaan kunnan suunnitelmiin Rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi Riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja Asuminen yksin tai ryhmässä oma valinta? Yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi Yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen Palveluja, jotka tukevat asumista Arviointi ja seuranta kehittämisen välineinä Asumisen tyytyväisyysarviointi Oma tupa, oma lupa Vammaisten ihmisten asumisen laatusuositukset Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja FDUV Opasta voi tilata Kehitysvammaisten Tukiliitosta, jonka osoite on Pinninkatu 51, Tampere Tilauspuhelin on (03) ja tilausten sähköpostiosoite on tilaukset@kvtl.fi Opas perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen (STM Oppaita 2003:4) Asiantuntijat: Jukka Kaukola (KVTL), Johanna von Rutenberg (FDUV), Päivi Nurmi-Koikkalainen (Stakes), Tuula Hurnasti (Stakes) 2 Toimitus ja ulkoasu: Jaana Teräväinen Painopaikka PainoHäme, Ylöjärvi 2004 ISBN SELKOESITE
3 Lukijalle Asumispalveluiden laatusuositus vammaisille ihmisille antaa yleisiä ohjeita siitä, miten kunnat voivat kehittää vammaisten ihmisten asumista. Asumisen suunnittelu ei tarkoita vain talojen rakentamista, vaan lisäksi on mietittävä myös ympäristöä ja palveluja. On tärkeää, että ympäristössä on helppo liikkua ja palvelut ovat lähellä. Millainen on hyvä asunto? Sen tietää parhaiten asukas itse. Tärkeää on, että vammainen ihminen voi valita, miten hän asuu. Myös ihmisellä, jolla on vaikeita vammoja, on oikeus tehdä omia valintoja. Jokaista ihmistä pitää kohdella yksilönä ja asumista tukevat palvelut täytyy suunnitella yksilöllisesti. Laatusuositus on tarkoitettu kuntien viranomaisille. Kunnat voivat käyttää suositusta apuna, kun ne suunnittelevat vammaisten ihmisten asumista. Laatusuositus ei kuitenkaan ole laki, joten kuntien ei ole pakko noudattaa suositusta. Tässä oppaassa kerromme, mitä suositus tarkoittaa kuntalaisten kannalta. Vammaiset ihmiset voivat käyttää laatusuosituksia apuna, kun he vaikuttavat asumispalvelujen kehittämiseen. 3
4 4 Ympäristö ja palvelut ovat jokaista ihmistä varten. Varpu Saaristo ja Katri Mäkinen lenkillä.
5 Perustuslaki takaa tasa-arvon jokaiselle Perustuslakiin on kirjoitettu, että kaikki Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaisia eli ketään ei saa syrjiä. Olemme kaikki tasa-arvoisia. Tasa-arvoisuus tarkoittaa, että samanlaisissa tilanteissa kaikki saavat samanlaista kohtelua. Tasa-arvoa on myös se, että jokainen saa ne palvelut, joita hän tarvitsee. Asuinpaikka ei saa vaikuttaa asiaan. Vammaiset ihmiset voivat asua hyvin, kun yleiset palvelut, asunnot ja asumisympäristö ovat esteettömiä. Kun ympäristö on esteetön, siellä ei ole esteitä, jotka haittaavat elämistä ja liikkumista. Esteettömässä ympäristössä voi liikkua yhtä helposti sekä ihminen, jolla on vaikeuksia nähdä että sellainen ihminen, jolla on vaikeuksia ymmärtämisessä tai hahmottamisessa. Ympäristö ja palvelut ovat jokaista ihmistä varten. Hyvät palvelut ovat saavutettavia eli niitä voi käyttää kuka tahansa. Saavutettavuutta tulee lisää, kun poistetaan liikkumisen, näkemisen ja ymmärtämisen esteitä. Tasa-arvoisuus koskee myös asumista. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus asua, miten ja missä hän haluaa. Keitä ovat vammaiset ihmiset? Vammainen ja toimintarajoitteinen ihminen tarkoittaa ihmistä, jolla on jokin vamma tai sairaus, joka rajoittaa hänen kykyään toimia. Nuori tai vanha ihminen voi olla vammainen. Pelkkä vamma tai sairaus ei välttämättä aiheuta ongelmia. Monet ongelmat ratkeavat, jos ympäristöä muutetaan niin, että se sopii myös vammaisille ihmisille. Esimerkiksi kynnyksiä voidaan madaltaa niin, että pyörätuolillakin liikkuvat ihmiset pääsevät kulkemaan ilman apua. Jokainen ihminen on erilainen ja jokaisella on omat toiveet ja tarpeet. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuosituksen tavoitteena on, että vammaiset ihmiset voivat päättää itse asumisestaan ja siihen liittyvistä palveluista. Suomessa on noin ihmistä, joilla on jokin merkittävä vamma tai toimintarajoite. Jotkut ihmiset tarvitsevat vamman vuoksi runsaasti palveluita asumisen tueksi. Heitä on noin
6 1. Vammaisten ihmisten asumisen tarpeet pitää ottaa mukaan kunnan suunnitelmiin 6 Kunnan päättäjien on otettava huomioon, että kuntalaiset ovat erilaisia. Siksi päättäjillä pitää olla riittävästi tietoa myös vammaisuudesta. Asumisen suunnittelu ei tarkoita vain talojen rakentamista, vaan lisäksi on mietittävä ympäristöä ja palveluja. Suunnittelussa kannattaa tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi kunnan kaavoitus, asuntotoimi ja sosiaalitoimi voivat yhdessä suunnitella esteettömiä ympäristöjä. Kun suunnitellaan hyvin, tulee vähemmän virheitä ja rahaa säästyy.
7 Kunnan päättäjien pitäisi keskustella vammaisjärjestöjen edustajien ja vammaisalan työntekijöiden kanssa. Kunnan vammaisneuvoston jäsenet tietävät paljon vammaisuudesta, ovathan vammaiset ihmiset vammaisuuden asiantuntijoita. Esimerkiksi kun kunta alkaa suunnitella kaavoitusta, sen pitäisi pyytää lausunto myös vammaisneuvostolta. Kaavoitus on suunnitelma, joka ohjaa, miten kunnan maata käytetään. Se kertoo, mihin rakennetaan asunnot, työpaikat, puistot ja tiet. Vammaisneuvosto pohtii, onko kaavoituksen suunnitelma hyvä vammaisille ihmisille, ja antaa asiasta lausunnon kunnalle. Kunta ehtii korjata suunnitelmaa ja siten voidaan välttää virheitä. Kunnan kannattaa tehdä yhteistyötä myös toisten kuntien ja vaikkapa oppilaitosten kanssa. Yhteistyöllä asiat kehittyvät. Vammaispoliittinen ohjelma Suunnittelua auttaa, jos kunnassa laaditaan vammaispoliittinen ohjelma. Ohjelmaan voidaan kirjoittaa tavoitteita, joilla vammaisten ihmisten asuminen, ympäristö ja palvelut paranevat. Kun ohjelma on valmis, se pitää saada osaksi kunnan pitkän aikavälin suunnitelmia. Kun vammaispoliittinen ohjelma on mukana kunnan suunnitelmissa, kunta varaa riittävästi rahaa siihen, että ohjelman tavoitteet toteutuvat. Kun kunnassa laaditaan vammaispoliittista ohjelmaa, on hyvä miettiä jo etukäteen, kuinka toimintaa seurataan ja arvioidaan tulevaisuudessa. Kun kunta tekee päätöksiä, kaikkien kuntalaisten pitää saada tietoa niistä. Tieto pitää esittää niin, että sen ymmärtää. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kunnan keskustelutilaisuuksissa on tulkkeja kuulo- ja puhevammaisille ihmisille. Tilaisuuksiin pitää päästä myös pyörätuolilla. On tärkeää, että vammaiset ihmiset voivat osallistua omaa kuntaansa koskevaan keskusteluun. 7
8 8 Esteettömässä ympäristössä on helppo toimia ja liikkua.
9 2. Rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi Kun asuinympäristö suunnitellaan esteettömäksi, jokainen pääsee kulkemaan helposti. Silloin ei tarvitse tehdä kalliita muutostöitä jälkikäteen. Jos kerrostalossa on hissi eikä ovissa ole korkeita kynnyksiä, vaikkapa kävelytelineen kanssa voi liikkua talossa ilman toisten apua. Kevyen liikenteen väylät pitää tehdä niin, että esimerkiksi kolmipyöräisellä polkupyörällä voi liikkua turvallisesti. Myös valaistus on osa esteettömyyttä. Kun tiet ja portaat on hyvin valaistu, heikkonäköisten ihmisten on helpompi hahmottaa ne. Hyvin suunniteltu ja rakennettu asuinympäristö ei sulje ketään ulkopuolelle. Kaikilla on samat mahdollisuudet liikkua ja toimia. Ympäristöön liittyvät myös palvelut. Palveluiden pitää olla lähellä. Esimerkiksi harrastustilat pitää suunnitella niin, että kaikki pääsevät harrastamaan. Jos vaikkapa uimahallin ulko-ovet aukevat sähköisesti, ne pitää säätää toimimaan kyllin hitaasti, että myös hitaasti liikkuvat ihmiset ehtivät mennä ovista sisälle. Asunnon ulkopuolella pitää pystyä liikkumaan kaikkina vuodenaikoina. Talvella lumi pitää aurata pois ja tiet täytyy pitää kunnossa, että kaikki voivat liikkua ulkona. Kysymyksiä pohdittavaksi Pääseekö lähikauppaasi lastenvaunujen kanssa? Kuinka pitkä matka on bussille? Pääseekö bussiin kävelytelineen kanssa? Esteettömyys Esteettömässä ympäristössä ei ole liikkumisen esteitä. Esteettömyyden, toimivuuden ja turvallisuuden pitäisi olla asumisen suunnittelun lähtökohta. Esteettömyys ei tarkoita, että vammaisille ihmisille rakennetaan joitakin erikoisia ratkaisuja, sillä kaikki ihmiset hyötyvät siitä, että ympäristö ja kodit ovat esteettömiä. Esteettömässä ympäristössä voi kulkea helposti lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Lisäksi esteetön suunnittelu säästää veronmaksajien rahoja. Se mahdollistaa sen, että yhä useampi vammainen ihminen voi elää itsenäisesti ja omatoimisesti. Suomessa on maankäyttö- ja rakennuslaki, joka määrää, että esteettömyys tulee ottaa huomioon kaikessa kaavoituksessa ja rakennusten suunnittelussa. Kunta voi laatia oman ohjelman, jolla pyritään lisäämään esteettömyyttä ja saavutettavuutta. 9
10 3. Riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja 10 Kun talo on rakennettu, se on kauan käytössä. Asunnot pitäisikin suunnitella ihmisen koko elämänkaarta varten. Silloin ihminen voi asua samassa asunnossa vaikka koko elämänsä. Ihmisen kyky toimia voi muuttua hänen elämänsä aikana. Jos jalkasi murtuu, joudut liikkumaan kyynärsauvoilla. Asuntojen suunnittelun lähtökohtana pitää olla esteettömyys ja saavutettavuus. Asuntojen pitäisi sopia sekä nuorille että vanhoille ihmisille. Esimerkiksi huonosti liikkuvien isovanhempien on helppo käydä lastenlastensa luona kylässä, kun talossa on hissi ja tilava kylpyhuone. Hyvä asunto on rakennettu sellaiseksi, että sen voi muuttaa itselleen sopivaksi. Vammaispalvelulaki takaa, että vaikeavammaisen ihmisen asunnossa voi tehdä muutostöitä. Jos asukkaalla on pyörätuoli, yleensä levennetään ovia ja otetaan pois kynnykset. Vammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksen mukaan asukkaan mielipidettä on kuultava aina, kun asuntoa remontoidaan. Siten saadaan yksilöllisiä ratkaisuja. Kun kunta alkaa suunnitella asuntoja, on selvitettävä, ketkä tarvitsevat asuntoa. Ensin kunta selvittää, kuinka monta vammaista aikuista asuu vanhempiensa luona. Tarvitsevatko he oman asunnon nyt tai tulevaisuudessa? Lisäksi selvitetään, asuuko joku kehitysvammalaitoksessa tai sairaalassa vain sen takia, että hänellä ei ole vielä omaa asuntoa. Kenenkään ei pitäisi joutua asumaan pitkään laitoksessa siksi, ettei hänellä ole asuntoa. Perustuslaki takaa, että jokaisella on oikeus vaihtaa asuntoa tai asuinpaikkakuntaa. Tällä hetkellä kotikuntalain säännökset rajoittavat palvelutaloissa ja laitoksissa asuvien ihmisten muuttoja. Luonnollisesti jokaisella on oikeus muuttaa pois vanhempiensa luota. Vaikka ihmisellä on vaikeita vammoja, hänellä on oikeus tehdä omia valintoja. Jokaisen mielipide on tärkeä. Millainen on hyvä asunto? Vammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksessa sanotaan, että yksi huone ei ole asunto. Omassa asunnossaan jokaisella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja turvallisuuteen. Jos asukkaalla on apuvälineitä, hän voi tarvita niitä varten joskus tavallista enemmän säilytystilaa. Erityisesti eteisen ja makuuhuoneen on silloin oltava väljiä. Laatusuosituksen mukaan on hyvä, jos vammaiset ihmiset asuvat siellä, missä muutkin ihmiset. Asunto voi olla omakotitalo, rivitalo tai kerrostalohuoneisto. Tärkeintä on, että ihmisellä on todellisia vaihtoehtoja, joista hän voi valita asumismuotonsa.
11 Hyvässä asunnossa ruuanlaitto sujuu. Varpu leikkaa kurkkua salaattiin. 11
12 Invataksi kuljettaa Luhtakodin asukkaita. Asuminen yksin tai ryhmässä oma valinta? 12 Hyvä asuminen ja asumiseen liittyvät palvelut ovat osa hyvinvointia. Asunnon on sijaittava lähellä palveluja. Vammainen ihminen voi tarvita tukea ja eri palveluja, jotta hänen asumisensa järjestyy. Näitä tukia ja palveluja sanotaan asumispalveluiksi. Laatusuosituksen mukaan asumispalvelut pitää järjestää asiakaslähtöisesti eli niin, että asiakkaan mielipiteitä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Palveluasuminen Ihminen, joka tarvitsee vamman tai sairauden johdosta runsaasti toisen henkilön apua vuorokauden eri aikoina, on oikeutettu toimivaan asuntoon ja asumisen palveluihin. Kunta tekee hänelle palveluasumispäätökset. Palvelut ovat maksuttomia. Palveluasumiseen kuuluu asunto ja sellainen apu asukkaalle, että hän pystyy asumaan asunnossaan.
13 Asukas voi tarvita apua vaikka pukeutumisessa, siivouksessa tai liikkumisessa. Palveluasuminen voidaan järjestää palvelutalossa tai yksittäisessä asunnossa. Palveluasuminen voidaan järjestää niin, ettei asukkaan tarvitse muuttaa minnekään. Asunto voidaan varustaa niin, että hän pystyy toimimaan siellä. Oleellista on, että asukkaalla on asunto, joka sopii hänelle. Asuminen yksin Myös ihmiset, jotka tarvitsevat paljon tukea, voivat asua yksin, kun tukipalvelut ovat kunnossa. Kun kunnassa rakennetaan tai korjataan asuntoja vammaisille ihmisille, on suunnitteluun otettava mukaan ne ihmiset, jotka asuntoihin muuttavat. Jos se ei ole mahdollista, on keskusteltava heidän edustajiensa kanssa. Laatusuosituksen mukaan hyvä asunto on viihtyisä ja asukkaalla on oma yksityisyys. Tätä lisää esimerkiksi hyvä äänieristys ja se, että jokaisella on oma kylpyhuone ja paikka, jossa valmistaa ruokaa. Ihmisellä on myös oikeus olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, siksi vammaisten ihmisten asunnot pitää rakentaa sinne, missä muutkin ihmiset asuvat. Asuminen ryhmässä Vammaisuus ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa. Sairaala ja kuntoutuslaitos eivät ole asuntoja. Jotkut haluavat asua ryhmässä toisten vammaisten kanssa. Heistä on mukavaa, kun on muita ihmisiä lähellä. Kysymyksiä pohdittavaksi: Millaisessa asunnossa asut? Onko asuntosi sinulle koti? Onko sinulla oma huone? Saatko oven lukkoon? Onko sinulla oma keittiö ja wc? Onko sinulla kavereita, jotka käyttävät pyörätuolia? Pääseekö sinun kotisi vessaan pyörätuolilla? Oletko tyytyväinen asumiseesi? 13
14 Varpu on kaupassa, hän aikoo ostaa uutta kynsilakkaa. 4. Yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi 14 Palvelut on tarkoitettu kaikkien käytettäviksi. Niitä on sekä yleisiä että yksityisiä. Yleisiä palveluja ovat vaikkapa opetus peruskoulussa ja joukkoliikenne, kuten bussit ja junat. Yksityisiä palveluja ovat esimerkiksi kampaamot, kaupat ja ravintolat. Jokainen asiakas on erilainen. Jos vammainen asiakas ei saa palvelua, se ei aina ole tahallista. Kyse voi olla vain siitä, että vaikkapa kaupan myyjä ei tiedä, että asiakkaan toimintakyky on rajallinen. Esimerkiksi myyjä voi vahingossa näyttää jonkin tuotteen hintaa näkövammaiselle ihmiselle, koska hän ei ole huomannut, että asiakas ei näe. Asiakkaan ihmisarvoa ei saa koskaan loukata. Asiakkaan erilaisuus ei saa korostua kielteisenä asiana.
15 Jos sinulla on erityistarpeita, kerro niistä rohkeasti. Jos esimerkiksi luet huonosti, voit pyytää toisilta ihmisiltä apua. Tavoitteena on, että sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Kuntalaiset tarvitsevat tietoa Kuntalaiset tarvitsevat tietoa vammaispalveluista ja vammaisuuteen liittyvistä asioista. Kunnan velvollisuus on antaa tietoa vammaispalveluista. Kuka tätä tietoa antaa? Sosiaalityöntekijät, sosiaaliasiamies, kuntoutussuunnittelijat, palveluohjaajat ja ne, jotka toteuttavat palveluja. Tiedottaminen on vuorovaikutusta. Vuorovaikutus syntyy vain, jos asiakas tuleee kuulluksi ja hän saa palvelua ymmärrettävästi. Samalla kun kuntalaiset saavat tietoa, he voivat myös kertoa kunnan viranomaisille omista toiveistaan ja tarpeistaan. Kertomalla omista toiveistasi voit vaikuttaa myös asenteisiin. Miten palveluista saa tietoa? Kunnan työntekijät voivat neuvoa kuntalaisia henkilökohtaisesti. Kunta voi käyttää tiedottamiseen myös palveluoppaita ja järjestöjen tiedotusta. Neuvontatilanteissa kuulo- ja puhevammaisten ihmisten käyttöön voidaan tilata tulkkeja. Internet-sivut on tehtävä sellaisiksi, että niitä on kaikkien helppo lukea. Moni kuntalainen hyötyy, jos kunta tiedottaa selkokielellä. Joskus jos asiat ovat erityisen vaikeita, on hyvä käyttää tukihenkilöä apuna. Palveluja tuottavat paitsi kunta myös erilaiset yrittäjät. Kunnan pitää kannustaa yrittäjiä, että he toteuttavat helppokäyttöisiä palveluja. Kunnan kannattaa kouluttaa yrittäjiä. Hyviä kouluttajia voi kysyä muun muassa vammaisten järjestöistä. On tärkeää suunnitella palvelut niin, että ne sopivat kaikille. Kysymyksiä pohdittavaksi Voitko käyttää tietokonetta, jos haluat? Oletko käynyt oman kuntasi kotisivulla Internetissä? Mitä tietoa löysit sivuilta? Mitä lehtiä luet? Minkä yhdistysten jäsen olet? Oletko keskustellut kunnan viranomaisten kanssa? Millaista se oli? 15
16 5. Yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen 16 Edellä on puhuttu julkisten palvelujen parantamisesta ja esteettömyydestä. Pelkkä esteettömyys ei kuitenkaan riitä takaamaan jokaiselle itsenäistä ja omaehtoista elämää. Esteettömyyden lisäksi tarvitaan vielä yksilöllisiä palveluja. Joustavat ja riittävät palvelut vastaavat parhaiten asukkaan yksilölliseen tarpeeseen. Palvelusuunnitelma Kunta ja vammaispalvelujen asiakas laativat yhdessä palvelusuunnitelman. Palvelusuunnitelma laaditaan niin, että ensin vammainen ihminen miettii, millaisia tarpeita hänellä on ja missä hän tarvitsee apua. Sitten hän tai hänen läheisensä keskustelee asiasta kunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Palvelusuunnitelma on yksilöllinen eli lähtökohtana on aina asiakkaan oma näkemys siitä, mitä tukea juuri hän tarvitsee. Asiakas voi myös pyytää toista ihmistä puhumaan puolestaan. Tämä toinen henkilö voi olla hänen läheisensä tai edunvalvojansa. Palvelujen tarve ja toteutus kirjataan yksityiskohtaisesti ja selkeästi palvelusuunnitelmaan. Suunnitelma ei takaa, että vammainen ihminen saisi tarvitsemansa palvelut. Seuraavaksi palveluja pitää hakea kunnalta. Jos kunta antaa myönteisen päätöksen, asiakas saa palvelun. Kun kunta antaa päätöksensä, siinä tulee kertoa, mitä palveluja asiakkaalle on myönnetty, kuinka paljon palveluja annetaan ja kuinka pitkäksi aikaa. Hakijan on saatava tieto päätöksestä. Jos päätös on kielteinen, se pitää perustella ymmärrettävästi. Eri ihmisten palvelusuunnitelmista kunta saa koottua tietoa siitä, mitä palveluja vammaiset kuntalaiset tarvitsevat yleisesti. Tiedon perusteella kunta voi suunnitella palveluja. Kuinka asumispalvelut toteutetaan? Kun kunta järjestää asumispalveluja vammaiselle ihmiselle vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisesti, silloin hänen asumispalvelunsa ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Asukas maksaa vuokran, johon hän voi hakea asumistukea. Sosiaalihuollon asiakaslaki määrää, että asiakkaan toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon. Jos tulee erimielisyyksiä viranomaisten kanssa, ensisijaisesti on otettava huomioon asiakkaan etu. Palvelusopimus Asumispalvelujen tuottaja ja asukas laativat palvelusopimuksen. Siihen kirjataan, mitä tukea asukas saa ja paljonko hän maksaa vuokraa.
17 Varpun työpaikalla Sinikellossa työpöytää voidaan nostaa ja laskea. Pyörätuolin saa pöydän alle, mikä helpottaa työntekoa. 17
18 Kuljettaja Marko Ikäheimo saattaa Varpua työpaikan pihalla. Palveluja, jotka tukevat asumista 18 Itsenäistä asumista on hyvä ensin harjoitella ja kokeilla. Erilaisilla kursseilla voi kokeilla, millaista on itsenäinen asuminen. Pärjääkö yksin vai tarvitseeko muiden apua? Yksin pärjääminen voi olla vaikeaa ja aluksi monet ihmiset tarvitsevat varmasti tukea. Itsenäistä asumista auttavat joskus kunnan järjestämä kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Monille läheisten tuki on korvaamaton apu. Ulkona liikkumista auttavat saattajapalvelut ja kuljetuspalvelut. Niitä voi hakea kotikunnalta.
19 Henkilökohtainen avustaja Henkilökohtainen avustaja auttaa vammaista ihmistä niissä päivän toimissa, joissa tämä tarvitsee apua vammansa vuoksi. Hän ei ole kuntouttaja. Vammainen ihminen on henkilökohtaisen avustajansa työnantaja. Kunta voi auttaa ja neuvoa vammaista ihmistä siinä, miten hän voi toimia työnantajana. Omaishoidon tuki Vammaisen henkilön hoitaja voi tehdä kunnan kanssa sopimuksen omaishoidosta. Hoitaja on tavallisesti sukulainen. Eri kunnat maksavat omaishoidosta eri summia hoitajalle. Sopimus omaishoidosta kirjataan palvelusuunnitelmaan. Riittävästi tukea Asumispalvelujen on tuettava asukkaan itsenäisyyttä. Ammattitaitoisia avustajia on oltava riittävästi. Asukas voi toimia itsenäisesti, vaikka hän tarvitseekin toisten apua. Kun asukas haluaa liikkua asuntonsa ulkopuolella, häntä voi auttaa esimerkiksi palvelukodin henkilökunta tai henkilökohtainen avustaja. Oleellista on, että hän saa kulkea silloin, kun itse haluaa. Tukihenkilöt ja tukiverkostot Monilla vammaisten ihmisten järjestöillä on tukihenkilöitä. Tukihenkilö ei saa palkkaa, vaan hän on vapaaehtoinen. Hän käy vammaisen ihmisen kanssa vaikka jääkiekko-ottelussa tai lenkillä. Ostopalvelu ja maksusitoumus Kunta voi joko tuottaa palvelut itse tai ostaa niitä ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kunta ja palveluntuottaja tekevät ostopalvelusopimuksen. Siinä sovitaan ostettavista palveluista, niiden sisällöstä, määrästä ja hinnasta. Palveluja tuottavat kunnat, kuntayhtymät, säätiöt ja yksityiset yritykset. Kunta voi myös ostaa palveluja yhdelle ihmiselle maksusitoumuksella. Maksusitoumuksessa sovitaan vain kyseisen asiakkaan saamasta palvelusta. Samalla sovitaan palvelun kustannuksista kunnan ja palveluntuottajan kesken. Asiakkaalla on oikeus tietää, mitä palveluja kunta hänelle ostaa. Apuvälineet Mahdollisuus liikkua ja toimia asunnon ulkopuolella on osa asumista. Joskus asukas voi tarvita apuvälineitä, kuten sähköpyörätuolin tai kävelytuen. Asianmukaiset apuvälineet auttavat arjen sujumisessa niin asunnossa kuin sen ympäristössäkin. Apuvälineet auttavat ihmistä toimimaan itsenäisesti. Kysymyksiä pohdittavaksi Jos haluat lähteä ulos, onko se mahdollista? Saatko saattajan, jos tarvitset? Milloin olet viimeksi käynyt kaupassa? Milloin olet viimeksi käynyt kampaajalla tai parturissa? Saatko itse päättää, milloin menet nukkumaan? 19
20 20 Oman oven voi laittaa kiinni, kun itse haluaa.
21 6. Arviointi ja seuranta kehittämisen välineinä Arviointi tarkoittaa, että mietitään kuinka esimerkiksi palvelut toimivat. Samalla pohditaan, voisiko niitä kehittää paremmiksi. Moni taho arvioi kunnan palveluja Kunnassa on tarkastuslautakunta, jonka yhtenä tehtävänä on arvioida, kuinka tavoitteet toteutuvat. Ympäristövaikutusten arviointilaki määrää, miten rakennetun ympäristön esteettömyyttä arvioidaan. Arvioiminen on erityisesti rakennuslautakunnan tehtävä. Kunnan sosiaaliasiamies voi arvioida, miten hyvin kunnan vammaispalvelut toimivat. Myös kuntalaiset arvioivat kunnan toimintaa. Kunta voi myös pyytää lausuntoja vammaisneuvostolta ja järjestöiltä. Epäkohdat kirjataan ja niiden korjaamiseksi tehdään suunnitelma. Kun palveluja arvioidaan, niitä voidaan kehittää paremmiksi. Sinä voit antaa palautetta palveluista suoraan palvelun tuottajalle. Palautetta voit antaa myös palvelusuunnitelmaneuvotteluissa. Kerro silloin, oletko tyytyväinen. Kysymyksiä pohdittavaksi Oleko ollut laatimassa palvelusuunnitelmaa? Mitä asioita siihen kirjattiin? Saatko riittävästi tietoa vammaispalveluista? Kenelle voit puhua, jos olet tyytymätön asioihin? Asumispalvelujen arviointi Kun kunta arvioi asumispalveluja, voidaan pohtia seuraavia asioita: 1) Tarvitsevatko vammaiset ihmiset lisää asuntoja? 2) Onko asumispalveluihin jono? 3) Onko rakentaminen esteetöntä? 4) Tehdäänkö asunnonmuutostöitä? 5) Ovatko asuinympäristöt esteettömiä? 6) Ovatko asunnot toimivia? Lisäksi kunta selvittää, onko kunnassa ihmisiä, jotka tarvitsevat asuntoa. Joku voi olla vaikka kuntoutuslaitoksessa vain siksi, ettei hänellä ole sopivaa asuntoa. Kun palveluiden laatua arvioidaan, otetaan huomioon esimerkiksi asukkaan itsemäärämisoikeus, turvallisuus ja yksilöllisyys. Palvelu on laadukasta, jos se mahdollistaa sen, että asiakas voi toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Asiakas tietää parhaiten, onko palvelu hyvää vai huonoa. 21
22 Asumisen tyytyväisyysarviointi Oletko tyytyväinen siihen, miten asut nyt? Moni on tyytyväinen omaan asumiseensa. Toisilla taas on toiveita muuttamisesta ja unelmakodista. Tyytyväisyys omaan kotiinsa on ihmisen elämänlaadun peruskysymyksiä. On tärkeätä, että vammaiselta henkilöltä kysytään, onko hän tyytyväinen saamiinsa asumispalveluihin. Peruskysymys asumista ja siihen liittyviä palveluja suunniteltaessa on: Mitä sinä tarvitset? Oletko miettinyt, millainen on sinun ihanneasuntosi? Tässä muutamia vammaisaktiivien mielipiteitä. Oletko niistä samaa mieltä? Ihanneasunnossa on riittävästi tilaa. Se sijaitsee muun asutuksen keskellä. Siinä on oma nimi ovessa. Minulla on avain omaan kotiini. Voin itse valita asuinkaverit tai asua yksin.. Voin toteuttaa omaa elämäntapaani. Jos haluat, voit tehdä asumisen tyytyväisyystestin. Seuraavassa on 10 kysymystä, joiden avulla voit arvioida omaa tyytyväisyyttäsi asumiseesi. Voit käydä kysymykset läpi itsenäisesti tai yhdessä valitsemiesi henkilöiden kanssa. Rengasta mielestäsi oikea vaihtoehto jokaisesta kysymyksestä. Kun olet vastannut kysymyksiin, laske saamasi pisteet yhteen. Sen jälkeen voit katsoa, mihin luokkaan pistemäärä kuuluu. Testi ei ole järin tieteellinen, mutta jos saat huonon pistemäärän, sinun kannattaa keskustella asumiseesi liittyvistä asioista henkilökunnan tai avustajiesi kanssa. 22
23 Kysymykset: Pidätkö asumisesta nykyisessä asunnossasi? kyllä ei 1 0 Haluaisitko asua jossain muualla? kyllä ei 0 1 Onko sinulla riittävästi tilaa asunnossasi? kyllä ei 1 0 Onko Sinulla oma kylpyhuone? kyllä ei 1 0 Voitko olla omissa oloissasi, jos haluat? kyllä ei 1 0 Voitko päättää omista asioistasi? kyllä ei 1 0 Haluaisitko päättää joistakin asioista, kyllä ei joista toiset nykyään päättävät puolestasi? 0 1 Koetko olosi turvalliseksi nykyisessä asunnossasi? kyllä ei 1 0 Saatko riittävästi tukea, jos tarvitset? kyllä ei 1 0 Pääsetkö halutessasi harrastuksiin tai muihin vapaa-ajan toimintoihin? kyllä ei 1 0 Laske pisteet yhteen ja katso tästä pistemäärien tulkinta: 9 10 Olet erittäin tyytyväinen asumiseesi, onneksi olkoon! 7 8 Olet kohtalaisen tyytyväinen asumiseesi. 5 6 Et ole tyytyväinen asumiseesi. Sinun kannattaa keskustella avustajien tai läheisten kanssa niistä kysymyksistä, joihin olet tyytymätön. 3 4 Olet erittäin tyytymätön asumiseesi. Keskustele asumiseesi liittyvistä asioista avustajien tai läheisten kanssa. 0 2 Asut surkeasti. Sinun kannattaa harkita muuttoa. 23
24 Oma tupa, oma lupa Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus vammaisille ihmisille valmistui Suositus antaa yleisiä ohjeita siitä, miten vammaisten ihmisten asumispalveluja pitäisi kehittää. Tässä oppaassa kerromme, mitä suositus tarkoittaa kuntalaisen kannalta. Opas on tehty selkeäksi, jotta sitä on helpompi ymmärtää. Oppaan on kustantanut STM. Opas on toimitettu yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu Tampere (03) FDUV Tölögatan 27 A Helsingfors (09)
Vammaispalvelulaki uudistuu
1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia
Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
Mitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS
VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa
Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015
Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla
Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet
Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni
ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT
ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään
veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa
Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)
1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:
Postinumero ja -toimipaikka
SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi
Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen
Tervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
Osallisuus ja palvelusuunnittelu
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä
KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut
KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
Postinumero ja paikka:
Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin
Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)
Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa
Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin
Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite
Henkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala
KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen
Työ kuuluu kaikille!
Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten
HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN
Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen
Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?
1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?
HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet
Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka
Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden
Oikea koti. Aspan asumisratkaisut
Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten
1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa
Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011
Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (
TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen
Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64
RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA
Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö
LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen
----~ eksote Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen Vammaispalvelujen asiakkaan oikeus saada laadukkaita palveluja on määritelty lainsäädännössä (laki sosiaalihuollon
Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta
Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.
Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton
Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski
Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?
Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus
Yksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä
OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso
Palvelusuunnitelma. Mikä se on?
Palvelusuunnitelma Mikä se on? Palvelusuunnitelma on kirjallinen asiakirja, jonka avulla vammainen ihminen ja sosiaaliviranomainen suunnittelevat yhdessä vammaisen ihmisen palveluja. Haluatko tietää lisää,
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
Minun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
Oikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit
Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ
SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE
SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun
Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
VAMMAISPALVELUHAKEMUS
VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä
KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv
KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään
Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku
Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä
- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.
Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus
Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön
Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden
Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto
Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto OPAS HENKILÖKOHTAISEN AVUN HAKIJALLE Henkilökohtainen apu mahdollistaa yhdenvertaisuuden muiden kanssa Vammaispalvelulaki oikeuttaa henkilökohtaisen
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere
Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston
Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos
Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu
Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi
Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990
SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS
SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS Hakemus saapunut: HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti ( eläkeläinen) Koulutus Perhesuhteet avioliitossa asumuserossa/erillään
Osoite, katu, paikkakunta, postinumero. naimaton naimisissa avoliitossa eronnut leski. Huoltaja/ Asioiden hoitaja/ Edunvalvoja
Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut
VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen
VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve
VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta
Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys
Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus