Johdanto Kumppaniksi ry 1.1 Toiminta-ajatus 1.2 Visio

Transkriptio

1 LAATUKÄSIKIRJA 1

2 Johdanto Kumppaniksi ry:n laatukäsikirja kuvaa organisaation toimintaympäristön, toimintaajatuksen, palvelut ja muut toiminnan keskeiset tekijät. Tämän laatukäsikirjan on tarkoitus antaa kuvaus Kumppaniksi ry:n toiminnan kokonaisuudesta. Yksittäisten toimintojen (esimerkiksi käytössä olevien lomakkeiden) osalla laatukäsikirjassa viitataan Kumppaniksi ry:n intranettiin ja siellä voimassa oleviin ajan tasalla oleviin tietoihin. 1 Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnalla toimiva kuntien omistama yhdistys, jonka tavoitteena on kuntouttaa ja valmentaa työmarkkinoille niitä henkilöitä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet työllistymisen valtavirran sivuun, tai joiden mahdollisuuksia palata työelämään halutaan tutkia ja tukea. Menetelminä käytetään työ- ja yksilövalmennusta sekä lyhytkursseina tapahtuvaa koulutusta. Kuntoutuksen kentässä Kumppaniksi ry on luonteeltaan kuntoutujien läpikulkupaikka, jossa jatkosijoittumisen tavoitteena on kuntoutujan edellytysten mukaan joko työelämään tai koulutukseen siirtyminen. Kumppaniksi ry:n kaikki toiminnot tukevat tätä tavoitetta. Kumppaniksi ry:n toiminta asemoituu kolmannen sektorin toiminnaksi siten, että toiminta ei perustu lakisääteisiin viranomaistoimintoihin, vaikka toiminta on lähellä sitä ja asiakaskohtaisissa yhteistyöverkoissa toimitaan läheisessä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. 1.1 Toiminta-ajatus Kumppaniksi ry on Kajaanin kaupungin, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Vaalan kuntien omistama yhdistys, joka tarjoaa valmennus ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille. Kumppaniksi ry:n toimintaperiaatteena on panostaa laatuun, kaikissa toiminnan osaalueissa. Yhdistyksen toiminta perustuu arvoihin, joista työyhteisössä on yhteisesti sovittu. Näiden arvojen pohjalta on määritelty visio, johon yhdistyksen toiminnalla pyritään 1.2 Visio Kumppaniksi ry on seutukunnallisesti merkittävä ja ammattitaitoinen organisaatio työhön ja koulutukseen tähtäävässä valmennuksessa / kuntoutuksessa. Tätä työtä se toteuttaa yhteistyössä alueen viranomaisten ja muiden kuntoutustoimijoiden kanssa. Organisaationa se pystyy muuttumaan ja mukauttamaan toimintaansa valmentautujien tarpeiden ja omistajatahojen asettamien tavoitteiden mukaisesti. 2

3 1.3 Arvot Kumppaniksi ry:llä noudatetaan toiminnassa seuraavia arvoja: - Avoimuutta ja yhteistyötä - Vastuullisuutta työstä, asiakkaista ja työtovereista - Yksilön kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä 1.4 Toimintaperiaatteet Kumppaniksi ry:llä noudatetaan seuraavia toimintaperiaatteita koko toiminnassa: - Laadukkuutta kaikissa toiminnan osa-alueissa; valmennuksessa, toteutettavissa asiakastöissä ja hallinnossa. - Organisaation toiminnan läpinäkyvyyttä kaikilla osa-alueilla - Yksilön tarpeet ja mahdollisuudet huomioivaa koulutuksen ja valmennuksen yhteensovittamista siten, että asiakkaalle muodostuu selkeä reitti tavoitteena olevaan päämäärään. Monialaisessa työskentelyssä käytetään työhönvalmentajan ja kuntoutusohjaajan lisäksi kunkin asiakkaan tilanteeseen sopivaa yhteistyöverkostoa. Kaiken toiminnan tulee edistää asiakkaiden kuntoutumista ja sijoittumista normaaliin koulu- tai työelämään. Kumppaniksi ry on toimintaperiaatteeltaan läpikulkupaikka, jossa työskentelyaikana asiakkaan tavoitteet tarkentuvat. Tavoitteena on, että kun kuntoutus- tai valmennusjakso Kumppaniksi ry:llä päättyy, on asiakkaalla seuraava, hänen sen hetkisten voimavarojensa mukainen sijoittumispaikka selvillä. 2 Johtaminen ja strategiatyö Kumppaniksi ry:n päivittäistä toimintaa johtaa toiminnanjohtaja. Kumppaniksi y:n strategiaa päivitetään säännöllisin väliajoin. Strategiatarkastelussa selvitetään toiminnan nykyinen taso, peilataan sitä olemassa olevaan tilanteeseen sekä ennustettavissa olevaan tulevaisuuteen. Lisäksi strategiatyössä huomioidaan omistajien mahdollisesti asettamat painopisteet ja niiden muutokset aikaisempaan toimintaan. Strategiatyön pääotsikoina ovat: - Nykytilan kuvaus - Yleiset, toimintaan vaikuttavat muutostrendit - Kumppaniksi ry:n toiminta-ajatuksen, arvojen, periaatteiden ja vision tarkastelu - Kehittämiskohteet osa-alueittain Strategian valmistelu toteutetaan Kumppaniksi ry:n toiminnanjohtajan ohjauksessa ja se hyväksytään hallituksessa. 3

4 3 Henkilöstöpolitiikka Kumppaniksi ry:n henkilöstön määrä ja ammattialat määräytyvät sekä olemassa olevien työpajojen (työhönvalmentajat) että tarjottavien palvelujen asettamien vaatimusten (kuntoutusohjaajat, alihankintana ostettavat palvelut) perusteella. 3.1 Rekrytointi Kulloinkin avoinna olevaan paikkaan haetaan työntekijää avoimella haulla. Avoimeksi tulevien työtehtävien sisältö, pätevyysvaatimukset ja valintakriteerit määritellään siten, että ne sopivat tosiasiallisesti sekä miehille että naisille, ellei työpaikan toiminnallinen luonne muuta vaadi. Ilmoitus avoimesta työpaikasta laaditaan siten, ettei siitä synny mielikuvaa, kummalle sukupuolelle tehtävä on tarkoitettu. Työhaastatteluissa työntekijältä kysytään hänen terveydentilaansa vain työntekijän työturvallisuuden varmistamiseksi ko. tehtävässä. Raskauteen ja perhesuunnitteluun liittyvät kysymykset eivät ole sallittuja (L609/86 & 8). Kaiken kaikkiaan vaaditaan hyväksyttävä syy, jos ansioituneinta hakijaa ei valita. Työnantajan tehtävä on osoittaa, että tällainen syy on olemassa. Kun kyseessä on alihankintana hankittava palvelu, pyydetään tarjoukset vähintään kahdelta eri toimittajalta. Toimittajaa valittaessa painotetaan sekä hintaa että laatua tasaveroisesti. Alihankintana hankittavan palvelun toteuttaminen tulee tehdä Kajaanin kaupunkikeskustan alueella, ellei se ole mahdollista toteuttaa Kumppaniksi ry:n tiloissa. 3.2 Perehdytys Uudet työntekijät perehdytetään Kumppaniksi ry:n toimintaan töiden alkaessa. Perehdytyksen suorittavat Kumppaniksi ry:n vakinaisen henkilöstön jäsenet, kukin oman vastuualueensa mukaisesti. 3.3 Koulutus Kumppaniksi ry kouluttaa henkilöstöään siten, että ammattitaito vastaa kulloinkin voimassa olevien palvelujen ja palvelujen ostajien standardien asettamia vaatimuksia. Kumppaniksi ry myös kannustaa ja mahdollistaa henkilöstönsä omaehtoiseen ammattitaidon kehittämiseen. Kunkin henkilökohtaisia koulutustarpeita käydään läpi kehityskeskustelussa. 3.4 Henkilöstön riittävyys ja työssä jaksaminen Kumppaniksi ry:n valmennus- ja kuntoutushenkilöstön riittävyydestä pidetään erityistä huolta. Ohjaavan henkilöstön määrä suhteessa kuntoutujiin pyritään pitämän sellaisella tasolla, että henkilöstön jaksaminen ei vaarannu. Työssä jaksamiseen kiinnitetään muutoinkin huomiota järjestämällä työnohjausta, Lisäksi työn kuormittavuuteen kiinnitetään huomiota riskien kartoituksen yhteydessä ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 4

5 4 Asiakkaat Kumppaniksi ry:lle tulevat kuntoutuja-asiakkaat ohjautuvat eri lähettävien tahojen kautta. Näitä tahoja ovat mm; työvoimahallinto, terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja oppilaitokset. Kullakin asiakasryhmällä / asiakkaalla on omat tavoitteensa kuntoutukseen / valmennukseen. Kumppaniksi ry:llä asiakkaat ohjataan asiakkaan ja lähettävien tahojen asettamien tavoitteiden mukaisesti eri palveluihin. 4.1 Asiakasprosessit Kumppaniksi ry:n voimassa olevat, palvelukohtaiset asiakasprosessit on kuvattu Kumppaniksi ry:n intrassa. Kukin prosessi sisältää tavoitteen mukaisesti sovitettuna: - perehdytyksen - toimintakyvyn arvioinnin - valmennus (kuntoutus) suunnitelman teon - koulutusta - seurantaa - asiakaspalautteen antamisen ja - asiakaskohtaista verkostotyötä Asiakasperehdytys Asiakkaiden perehdyttäminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Yleisperehdytyksessä noudatetaan Kumppaniksi ry:n yleisperehdytyslomaketta ja siinä esitettyjä asioita. Lomake löytyy intrasta. Yleisperehdytyksen toteuttaa joko kuntoutusohjaaja tai työhönvalmentaja. Osastokohtaisen perehdyttämisen toteuttaa kunkin osaston (pajan) työhönvalmentaja. Osastokohtainen perehdyttäminen sisältää myös käytössä olevien koneiden ja laiteiden käytön perehdyttämisen. Kullakin osastolla noudatetaan ao. osaston perehdytyslomaketta. Allekirjoitetut perehdytyslomakkeet säilytetään osastolla. Perehdytykseen liittyy myös asiakkaan kuittaama lomake hänelle luovutetuista turvavälineistä (esim. kuulosuojaimet, turvakengät) Toimintakyvyn arviointi Kumppaniksi ry:llä asiakkaiden ohjautumista heidän kuntoutuspolullaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ohjataan toimintakyvyn arvioinnin avulla. Arvioinnista saatavaa tietoa käytetään sekä Kumppaniksi ry:llä tapahtuvan kuntoutuksen ohjaamiseen että jatkosuunnitteluun ja monialaisen verkoston yhteistyöhön. Arviointi tapahtuu VAT:ssa olevan WHO:n ICF luokitukseen pohjautuvan arviointityökalun avulla. Arviointeja toteutetaan eri palveluissa ja palvelukuvauksessa osoitetuissa määrin. Tarvittaessa arviointeja voidaan tehdä useammin kuin mitä palvelukuvauksissa on esitetty Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelmien luomista, ylläpitoa ja tulosteita varten on VAT järjestelmässä oma moduulinsa. Kuntoutussuunnitelma pitää sisällään asiakkaan kuntoutumiseen liittyvät tavoitteet sekä dokumentoinnin. Kuntoutussuunnitelmaa ylläpitävät ensisijaisesti kuntoutusohjaajat. Työhönvalmentajille on kuntoutussuunnitelmamoduulissa oma välilehtensä johon tallennetaan työhönvalmennukseen liittyvät asiat. 5

6 4.1.4 Koulutus Asiakkaille tarjotaan lyhyitä koulutuksia joiden avulla heidän työmarkkinakelpoisuuttaan voidaan parantaa. Tällaisia koulutuksia ovat esim. työturvallisuuskorttikoulutus, tulityökorttikoulutus, hygieniapassin suorittaminen ja hätäensiapukoulutus Seuranta Asiakkaan siirtymistä kuntoutuksen aikana seurataan tallentamalla asiakkaan valmennusjakson tietoihin sijoittuminen jakson jälkeen. Kun asiakas siirtyy Kumppaniksi ry:ltä eteenpäin, hänen elämäntilannettaan ei yleensä aktiivisesti seurata. Osaan Kumppaniksi ry:n toteuttamia palveluja sisältyy seurantapäiviä tai käyntejä ja ne toteutetaan palvelun ostajan standardien mukaisesti. Tällöin asiakkaalla on voimassa oleva seurantajakso, joten hänen katsotaan olevan vielä Kumppaniksi ry:n palvelujen piirissä Asiakaskohtainen palaute Kun asiakkaan kuntoutus Kumppaniksi ry:llä päättyy, häneltä pyydetään palaute siitä, kuinka hän on kokenut kuntoutuksen. Palautekysely tehdään VAT:n palautemoduulin avulla ja asiakas voi vastata siihen joko omalla nimellään, tai nimettömänä. Tätä tietoa käytetään sekä yleisen toiminnan että osastojen toiminnan kehittämiseen Verkostotyö Riippuen asiakkaan toimintakyvystä ja erilaisen tuen tarpeesta, muodostetaan asiakkaan kuntoutusta tukevat verkostot. Verkostoon voi kuulua esim. työvoimahallinnon, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja oppilaitosten ammattilaisia. Tavanomaisin toimiva yhteistyöverkko on kuntoutuksen asiakastyöryhmä. 5 Palvelut Valmennuspalvelujen tuotteistamisella on kaksi päämäärää, ensiksi kuhunkin tuotteeseen liittyvien prosessien tehostaminen ja kehittäminen. Koska kaikki valmentautujat (kuntoutujat) eivät käytä samalla lailla prosessin eri osia, on prosessien kehittämistyössä huomioitava nämä eri tuotteiden painoarvot. Toiseksi, palvelutuotetta ostavan asiakkaan näkökulmasta tuotekuvaus on oleellinen tieto silloin kun palvelun soveltuvuutta omien asiakkaiden tarpeisiin tutkitaan. Kumppaniksi ry:n voimassa olevat palvelut ovat: - Nuorten starttivalmennus - Nuorten työstartti - Tyvi-jakso - Työssäsuoriutumisen arviointi - Kelan kustantamat palvelut o Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus o Työkokeilu o Työhönvalmennus Kustakin palvelusta on voimassa oleva palvelun prosessikuvaus Kumppaniksi ry:n intrassa. 6

7 6 Työturvallisuus Kumppaniksi ry:llä pyritään turvaamaan asiakkaille mahdollisimman turvalliset kuntoutumisen olosuhteet. Tällä turvallisuusajattelulla pyritään myös, että opitut turvallisuuskäsitteet ja mallit siirtyisivät myös kuntoutusjakson jälkeiseen elämään. 6.1 Työturvallisuus organisaatio ja voimassa olevat lomakkeet Kumppaniksi ry:n voimassa oleva työturvallisuusorganisaatio ja työturvallisuutta koskevat lomakkeet löytyvät Kumppaniksi ry:n Intrasta kohdasta Työsuojelu. 6.2 Asiakastilojen työturvallisuus Työtilojen turvallisuus voidaan jakaa kahteen eri osaan: - Tilojen ja käytettävien koneiden ja työkalujen tekniseen ja toiminnalliseen turvallisuuteen - Perehdytyksen aikana annettavaan koulutukseen laitteiden oikeasta käytöstä sekä oikeista työmenetelmistä (ergonomiasta). Tekniseen turvallisuuteen vastataan koneiden ja laitteiden kunnossapidolla, suojainten oikealla käytöllä ja riskien arvioinnilla. 6.3 Riskien arviointi Riskien arviointi suoritetaan jokaisella pajalla työvalmentajien ja työsuojeluhenkilöstön toimesta. Arviointi toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Arvioinnissa kartoitetaan kaikki mahdolliset tunnistettavissa olevat riskit sekä kootaan kehittämisehdotukset työturvallisuuden parantamiseksi. Arvioinnin tuloksia käytetään kun osastokohtaisia perehdytyksiä ja niiden ohjeita päivitetään. 6.4 Turvallisuuskoulutukset Työsuojeluhenkilöstölle järjestetään työsuojelukoulutusta, joissa käsitellään ajankohtaisia työturvallisuuteen liittyviä asioita. Henkilöstölle ja valmentautujille järjestetään työturvallisuus-, tulityö- ja ensiapukoulutusta tarpeen mukaan. 6.5 Työsuojeluvastuun jakautuminen - Toiminnanjohtajalla on kokonaisvastuu työsuojelusta - Kaikille kuuluu yleinen vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta - Työsuojelupäällikkö vastaa yhteistoiminnasta ja sen kehittämisestä, hankkii työsuojelua koskevat säännökset ja tiedottaa niistä - Työsuojeluvaltuutetut perehtyy työsuojelua koskeviin säännöksiin yms. sekä osallistuu työpaikan työsuojelua koskeviin tarkastuksiin. Hänen tulee edistää ja kehittää työsuojelua. - Työhönvalmentajat vastaavat omilla osastoillaan työturvallisuudesta ja heillä on työsuojelullinen vastuu toiminnasta ja sen kehittämisestä. Työhönvalmentajat ovat velvollisia ilmoittamaan työsuojelutoimikunnalle, jos jokin toiminta tai työtapa muuttuu ja se vaikuttaa olennaisesti työturvallisuuteen. - Asiakkaat (työntekijät) ovat vastuussa omasta työturvallisuudestaan ja turvallisuusohjeiden noudattamisesta. He toimivat työohjeiden mukaisesti, käyttävät työssä tarvittavia suojaimia/välineitä ja hoitavat niitä oikeaoppisesti. 7

8 6.6 Vaaratilanteet Sattuneista vaara- tai läheltäpititilanteista sekä tapaturmista työoloissa, työntekijä ilmoittaa välittömästi esimiehelleen. Myös työvälineissä ja laitteissa ilmenneet puutteet ilmoitetaan välittömästi esimiehelle. Vaarallisten työvälineiden ja koneiden käyttö on kielletty. 7 Päihdepelisäännöt Kumppaniksi ry:llä on päihteiden käytön suhteen nollatoleranssi. Käytössä ovat yhteisesti luodut ja koko henkilöstön hyväksymät päihdepelisäännöt. Päihdepelisääntöjen ajankohtaisuus tarkastetaan vuosittain. Voimassa olevat päihdepelisäännöt löytyvät Kumppaniksi ry:n Intrasta kohdasta Työsuojelu. Päihdepelisääntöihin tutustuminen tapahtuu perehdyttämisen yhteydessä. Työaikana tapahtuviin päihdehuollon aiheuttamiin hoitokäynteihin on hankittava työhönvalmentajan tai esimiehen suostumus. Mikäli hoitokäyntejä ei voida järjestää työajan ulkopuolella, on ne sallittava työaikana. 7.1 Päihteiden käytön toteaminen Päihteiden käyttö todennetaan joko alkometrin avulla esimiehen tai työvalmentajan toimesta, tai virtsa- tai verikokein. Puhallutuksessa ja verikokeessa on mukana oltava todistaja. Mikäli henkilö kieltäytyy testeistä, asia käsitellään päihtymistapauksena. Päihteen takia työstä poissaolopäivä on palkaton eikä henkilöllä ole myöhemmin työpäivän suhteen korvausoikeutta. Ensisijaisesti päihdeongelmaan puuttuu lähin esimies tai työvalmentaja, joka ohjaa työntekijän tai valmentautujan työterveyshuoltoon. Työkaverin epäillessä päihtyneenä työskentelyä, otetaan yhteys aina lähimpään esimieheen tai työvalmentajaan. Mikäli häntä ei tavoiteta, otetaan yhteys yksilövalmentajaan. 8 Henkilötietojen käsittely Jotta kuntoutusta voidaan ohjata ja sen etenemistä seurata on asiakkaista kerättävä henkilö-, läsnäolo- ja kuntoutuksen etenemiseen liittyvää tietoa. Kaikki tiedot tallennetaan Kumppaniksi ry:llä käytössä olevaan VAT -järjestelmään. Tietojen kirjaamisesta ja käytöstä on intrassa kirjallinen ohje. 8.1 Lupa tietojen käsittelylle Kaikki henkilöihin liittyvien tietojen tallentaminen ja tietojen luovuttaminen yhteistyökumppaneille perustuu asiakkaan antamaan suostumukseen. Suostumuslomake allekirjoitetaan asiakkaan tullessa Kumppaniksi ry:n palvelujen piiriin ja lomakkeet säilytetään. Käytössä oleva suostumuslomake löytyy Kumppaniksi ry:n intrasta. 8

9 8.2 Järjestelmäkuvaus VAT -järjestelmä sisältää seuraavat osa-alueet: - Parametrit ja henkilön perustiedot - Työmaapäiväkirja (läsnäolojen kirjaus) - Kuntoutussuunnitelma - Toimintakyvyn arviointi WHO:n ICF luokituksen mukaisesti - Opinnollistaminen ja osaamistodistusten tulostus - Asiakaspalaute - Kirjautumis-, asiakastietojen päivitys- ja tulostusloki 8.3 Tietoturva, tekninen suojaus ja käyttöoikeudet Järjestelmään kirjattujen tietojen tietoturva on toteutettu seuraavasti. Järjestelmään kirjaudutaan kaksivaiheisesti, ensin organisaation tunnuksilla ja sen jälkeen kunkin käyttäjän henkilökohtaisilla tunnuksilla. Organisaation tunnuksen yhteyteen on lisätty recaptha-varmistus. Palvelin palvelut hankitaan alihankintana Kajaanilaiselta Herman IT:ltä jonka palvelin tilat täyttävät VAHTI 2-3 tason. Käyttäjien käyttöoikeudet myönnetään ja ylläpidetään pääkäyttäjän toimesta. Käyttöoikeuksissa on kaksi tasoa, työvalmentajan ja yksilövalmentajan taso. Tarkempi kuvaus EU:n tietosuoja asetuksen täyttymisestä löytyy Intranetista kohdasta Yleistä / VAT-ohjeet. 8.4 Järjestelmäkoulutus Uuden käyttäjän peruskoulutus järjestelmän käyttöön tehdään pääkäyttäjän toimesta. Järjestelmään toteutettujen uusien moduulien ja muutosten / lisäysten koulutus järjestetään ao. päivitysten tekemisen yhteydessä. 8.5 Kehittäminen ja ylläpito Järjestelmän ylläpito on ulkoistettu HermanIT Oy:lle jossa tapahtuu järjestelmään toteutettavien muutosten ohjelmointi. Järjestelmään toteutettavat muutokset määritellään Kumppaniksi ry:llä. 8.6 Asiakastietojen säilyttäminen Järjestelmään tallennettujen asiakkaiden tiedot poistetaan määräajoin. Tietojen poistaminen VAT järjestelmästä poistaa asiakkaan kaikki tiedot lukuun ottamatta arviointituloksia. Arviointi tuloksista poistetaan asiakkaan identifiointitiedot. Tällä varmistetaan, että kerättyä tilastotietoa voidaan käyttää Kumppaniksi ry:n toiminnan kehittämiseen. Mikäli asiakas on ollut sellaisessa palvelussa, jonka standardissa vaaditaan asiakastietojen arkistoimista tietyn ajan, tulostetaan nämä tiedot ja ne arkistoidaan ao. standardin mukaisesti. 9 Toiminnan arviointi Organisaation toiminnan kehittäminen perustuu ulkoisten tekijöiden asettamiin vaatimuksiin, sekä eri toimijaryhmiltä saatuun palautteeseen Kumppaniksi ry:n toiminnasta. 9

10 9.1 Asiakaspalautteet Asiakkailta pyydetään palaute aina heidän kuntoutuksensa loppuvaiheessa. Palaute kerätään VAT:ssa olevan palautejärjestelmän avulla johon on tehty kysymyksiä, joiden perusteella kehittämisideoita voidaan generoida. Palaute voidaan antaa sekä nimellä että nimettömänä. Palautteista kootaan yhteenvedot, joita hyödynnetään kehittämistyössä. 9.2 Itsearviointi Kumppaniksi ry:n toiminnan kehittämiseen käytettään myös toiminnan itsearviointia. Itsearvioinnin kohteita ovat mm. työterveyskyselyt (yhdessä työterveyshuollon kanssa), arviointi toiminnan taloudellisesta tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arviointi kuntoutustoiminnan vaikuttavuudesta ja sen muutoksista. 9.3 Vaikuttavuuden osoittaminen Kuntoutuksen vaikuttavuutta voidaan osoittaa usealla eri tavalla. Helpoin ja tavanomaisin ulospäin näkyvä tapa on sijoittumisten seuranta. Tämä sijoittumisen seuranta kirjataan Kumppaniksi ry:llä jokaisen valmennusjakson jälkeen. Asiakaskohtaista, kuntoutuksen aikaista seurantaa saadaan näkyväksi toteutettuja toimintakyvyn arviointeja vertaamalla. Tätä seurantaa käytetään työkaluna myös asiakkaan kanssa käytävissä keskusteluissa ja väliarvioissa. Näillä voidaan konkretisoida asiakkaan kuntoutumisen edistyminen. Asiakasryhmäkohtaista seurantaa toteutetaan vertaamalla samaan asiakasryhmään kuuluvien asiakkaiden eri arviointikertojen tuloksia. 10 Tiedottaminen Kumppaniksi ry:n sisäistä tiedottamista toteutetaan Kumppaniksi ry:n intran avulla. Intrassa on mm. kalenteri johon henkilökunta merkitsee vierailut ja esim. poissaolot sekä lomat. Tämän lisäksi pidetään säännöllisin väliajoin pajapalavereja sekä muutaman kerran vuodessa koko Kumppaniksi ry:tä koskevat tiedotustilaisuudet. Kumppaniksi ry:n yleisestä ulkoisesta tiedottamisesta vastaa toiminnanjohtaja. 11 Kumppanuudet Yhteistyö on oleellinen osa asiakkaiden kuntoutumispolkua. Kumppaniksi ry hakee kunkin asiakkaan kuntoutumiselle oleelliset kumppanuudet yhdessä lähettävän tahon kanssa. Keskeisiä kumppaneita Kumppaniksi ry:lle ovat: - Kunnat - KAKS kuntoutusyksikkö ja psykiatrian poliklinikka - Kela - TE-toimisto - Työvoiman palvelukeskus - Oppilaitokset - Työharjoittelupaikkoja tarjoavat yritykset 12 Noudatettavat lait, asetukset, standardit ja ohjeet Kumppaniksi ry:n toimintaa ohjaavat useat lait, asetukset sekä yhteistyökumppaneiden laatimat palvelukohtaiset standardit. Lisäksi on pyydetty ohjeistusta tietosuojavaltuutetun toimistolta. 10

11 Toimintaa ohjaavia lakeja ovat: - Henkilötietolaki - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 2007/159 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta 2014/250 - Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 2011/922 - Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 2004/516 - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785 - Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 2005/566 - Työturvallisuuslaki 2002/738 - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 2009/298 - Pelastuslaki 2011/379 - Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 2006/ Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/ Euroopan neuvoston ja parlamentin tietosuoja-asetus (tulee voimaan Toimintaa ohjaavat standardit jotka ohjaavat Kelan maksamia palveluja: - Voimassa oleva Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleinen osa - Voimassa olevat Kelan palvelukohtaiset standardit Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeet: - Henkilötietojen käsittely suostumuksen perusteella - Tietosuoja ja tieteellinen tutkimus henkilötietolain kannalta 13 Luettelo Kumppaniksi ry:n intrassa olevista lomakkeista ja dokumenteista Kumppaniksi ry:n toimintaan liittyvät lomakkeet löytyvät intranetistä. Siellä olevia lomakkeita päivitetään aina kun tilanne niin vaatii, joten kaikilla on käytössään ajantasainen lomakkeisto. Tähän on listattu ne keskeiset lomakkeet, joihin on viitattu käsikirjassa. Alla olevat lomakkeet löytyvät intranetin Lomakkeet välilehden alta Asiakasprosessien kuvaukset - Tyvi palvelu - Mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus (Kela) - Työkokeilu (Kela) - Työhön valmennus (Kela) - Starttivalmennus Perehdyttäminen ja valmennuksen aikaiset lomakkeet - Suostumus tietojen tallentamiseen ja vaihtamiseen - Yleisperehdytyslomake - Luovutetut suoja- ym. välineet - Päihdepelisäännöt - Sopimus kuntoutujan edelleen sijoittamisesta 11

12 - Kirjallinen varoitus - Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä - Ohje tietojen kirjaamisesta VAT:tiin Työturvallisuus mm. - Vienankadun pelastussuunnitelma - Lumityöohje katolle - Telinekortti - Telinetyöskentelyohje - Tikastyöskentelyohje - Työpaikan väkivallan uhat ja niiden hallinta - Opiskeluihin ja opinnäytetöihin liittyvät lomakkeet ja ohjeet - Tietosuojavaltuutetun ohjeistus - Asiakkaan suostumus tietojen käyttöön - Kumppaniksi ry:n lupa tietojen käyttöön Muut lomakkeet mm. - Tasa-arvo suunnitelma - Työkyvyn tukemisen periaatteet Kumppaniksi ry:llä Intranetistä löytyvät myös seuraavat välilehdet - Työterveys, jossa on kerrottu työterveyshuollon yhteystiedot - Työsuojelu, johon on koottu Kumppaniksi ry:n työnsuojeluun liittyvät asiat - Pöytäkirjat, jossa ovat mm. henkilöstö- ja pajapalaverien pöytäkirjat ja muistiot sekä vuosikertomukset. 12