Yrkesfisket i havet 2005 Commercial Marine Fishery 2005

Transkriptio

1 RIISTAN-JA KALAN TUTKIM US S VT Maa-, metsä- ja kalatalus Jrd- ch skgsbruk samt fiske Agriculture, Frestry and Fishery Ammattikalastus merellä Û,06. a» Yrkesfisket i havet 2005 Cmmercial Marine Fishery 2005 Sumalaisten ammattikalastajien saalis Finska yrkesfiskares fängst Catch by Finnish cmmecial fishermen 1000 kg Silakka I Strömmlng Baltic herring I Kilhaili Vassbuk Sprat I I Turska Trsk Cd I I Muut övriga Others Helsinki TILASTOKIRJASTO

2 Riista- ja kalataluden tutkimuslaits Timitus: Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen tilastyksikkö Tilastpäällikkö: Anssi Ahvnen Julkaisun tietja lainattaessa mainittava lähteeksi Riista- ja kalataluden tutkimuslaits. Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet bör nämnas vid referering av denna publikatin. Quting is encuraged prvided the Finnish Game and Fisheries Research Institute as acknwledged as the surce. ISSN = Sumen virallinen tilast ISSN (painettu) = Ammattikalastus merellä... ISSN (verkkjulkaisu) = Ammattikalastus merellä... Edita Prima Oy Helsinki 2006

3 Ammattikalastus merellä 2005 Sumalaisten ammattikalastajien kalansaalis mereltä vunna 2005 li 88 miljnaa kila. Suurin sa saaliista li silakkaa, jta saatiin 66 miljnaa kila. Tiseksi eniten kalastettiin kilhailia, 18 miljnaa kila. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin ahvenesta (0,9 milj.kg) ja siiasta (0,8 milj.kg). Kknaissaalis li nin neljä miljnaa kila pienempi kuin edellisvunna silakkasaaliin pienenemisen myötä. Kilhailia kalastettiin runsaat miljna kila edellisvutta enemmän. Myös ahven- ja taimensaalis kasvivat. Suhteellisesti suurin muuts tapahtui turskasaaliissa, jka pieneni klmannekseen. Mnien ranniklta kalastettavien lajien, kuten kuhan, siian, hauen ja mateen saaliit pienenivät. Kknaissaaliista kalastettiin trlilla 90 %, rysällä 7 % ja verklla 3 %. Merialueen ammattikalastuksen kknaissaaliin tuttaja-arv li vunna miljnaa eura. Taludellisesti merkittävin kalalaji li silakka, jnka saaliin arv li 8,1 milj. eura. Muita taludellisesti merkittäviä saalislajeja livat mm. siika (2,1 milj. eura), kilhaili (1,6 milj. eura), kuha (1,5 milj. eura) ja lhi (1,3 milj. eura). Ammattikalastajarekisteriin ilmittautuneita kalastajia li vuden 2005 lpussa Heistä klmannes sai ammattikalastajalukituksen mukaan vähintään 30 % tulistaan kalastuksesta. Eniten ammattikalastajia li Phjanmaan ja Varsinais-Sumen työvima- ja elinkeinkeskusten kalatalusyksiköiden alueilla. Laatuselste Merialueen kalastustilastja käytetään seurattaessa kalakantjen tilaa ja kalastuksen kehitystä. Tietja tarvitaan myös arviitaessa esimerkiksi kalataluden yhteiskunnallista merkitystä, kalastusyritysten taludellista tilaa tai ympäristömuutsten vaikutuksia kalataluteen. Kalastustilastt vat yhtenä perusteena päätettäessä mm. Itämeren lhi-, silakka-, kilhaili- ja turskasaaliiden vusittaisista kiintiöistä. Merialueen ammattikalastuksen saaliin tilastintiin velvittaa mm. EU:n asetus (N. 3880/91) Killis- Atlantilla kalastavien jäsenvaltiiden saaliiden määriä kskevien tilastjen timittamisesta. Merialueen ammattikalastustilastt esitetään pääsin kansainvälisten säädösten ja spimusten mukaisesti. Eri maiden kalastustilastja kkavat ja julkaisevat EUROSTATiin (EU:n tilastvirast) lisäksi mm. FAO, OE ja Kansainvälinen merentutkimusneuvst (ICES). Merialueen ammattikalastustilastn 2005 laativat Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksessa tutkijat Pirkk Söderkultalahti ja Pekka Krhnen kssa lleen aineistn perusteella. Määritelmät Ammattikalastajaksi katstaan kalastaja, jka saa säännöllisesti tulja kalastuksesta. Kaikkien merialueen ammattikalastajien n kuuluttava ammattikalastajarekisteriin, jta ylläpitävät työvima- ja elinkeinkeskusten kalatalusyksiköt sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus (MMM/1575/1994). Ammattikalastajarekisteri mudstaa tämän tilastn perusjukn. Saalistilast sisältää sumalaisten ammattikalastajien merestä pyytämän saaliin kknaisuudessaan, myös sen san saaliista, jka puretaan Sumen ulkpulelle (taulukk 6). Ulkmaalaisten alusten Sumeen purkama saalis ei sisälly saalistilastn. Tilastinnissa käytetty aluejak nudattaa Kansainvälisen merentutkimusneuvstn (ICES) jaka (kuva 2). Saalistilast esitetään kansainvälisen käytännön mukaisesti nimellissaaliina. Nimellissaalis tarkittaa saalista, jnka kalastaja tu maihin tai jka jälleenlaivataan merellä. Se tilastidaan perkaamattmana eli elpainna. Nimellissaaliiseen ei kuulu pisheitetty, esimerkiksi hylkeen syömä kala. Pisheitetyksi saaliiksi ilmitettiin vunna ,3 miljnaa kila kalaa (taulukk 7). Siitä kaksi klmassaa ilmitettiin hylkeen syömäksi. Maihintuntitaulukssa 6 saaliit esitetään yhdenmukaisuuden vuksi niinikään perkaamattmana painna, vaikkakin kansainvälisissä tilastissa maihintunti esitetään yleensä tutepainina. Saalista tarkastellaan sekä lajeittain että pyydyksittäin. Lajikhtaisissa taulukissa (taulukt 8-26) esitetään pyynnin määrä lähinnä niillä pyydyksillä, jilla lajia n saatu vähintään 5000 kila. Pyynnin määrä lasketaan kullekin lajille erikseen raprtintijaksn nllasta pikkeavista havainnista ja esitetään rysä-, verkk-, trli- ja kukkupäivinä. Esimerkiksi rysäkalastus kahdella rysällä kymmenenä päivänä n kaksikymmentä rysäpäivää. Raprtintijaks n kalastuspäiväkirjassa ja rannikkkalastajan lhenkalastusilmituksessa kalastuskerta ja rannikkkalastuslmakkeessa kuukausi. Yksikkösaalis (CPUE) esitetään saaliin määränä (kg) yhtä pyydystä ja yhtä pyyntivurkautta khden. Myös lajikhtaiset yksikkösaaliit lasketaan vain nllasta pikkeavista saalishavainnista. 1

4 Pyydystaulukissa (taulukt 27-37) n ne pyydykset, jilla saalista n saatu vähintään kila. Niissä esitetään lajisaaliiden lisäksi pyydysten ja pyyntipäivien määrä. Pyydysten lukumäärä lasketaan kalastajakhtaisten suurimpien yhtä aikaa pyynnissä lleiden pyydysmäärien summana. Pyyntipäivien määrä n kaikkien kalastajien yhteenlaskettu pyyntipäivien määrä k. pyydyksellä riippumatta siitä nk saalista saatu. Pyydykset vat käytössä eri pituisia aikja ja niiden lukumäärä vaihtelee. Pyydyspäivissä (rysä-, verkk- ja trlipäivät) tämä vaihtelu n humiitu, esimerkiksi kalastus kymmenellä verklla viitenä päivänä n viisikymmentä verkkpäivää. Trlipyyntiä kskevaissa taulukssa ilmitetaan myös keskimääräiset trlaustunnit pyyntipäivää khden. M enetelm ät Merialueen ammattikalastustilastt perustuvat kalastajien määräaikina tekemiin saalisilmituksiin. Maa- ja metsätalusministeriön päätökset (798/1997 ja 259/1998) Eurpan yhteisön yhteisen kalastusplitiikan täytäntöönpansta annetun lain (1139/94) sveltamisesta velvittavat kaikki ammattikalastajat saalisilmitusten antamiseen. Saalisilmituslmakkeiden jakelun, vastaanttamisen ja tietjen tallentamisen surittavat Uudenmaan, Varsinais-Sumen, Kaakkis-Sumen, Phjanmaan, Kainuun ja Lapin työvima- ja elinkeinkeskusten kalatalusyksiköt sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus. Lisäksi ne ylläpitävät mm. kalastajaja alusrekistereitä. Saalisaineistt saadaan RKTL:n käyttöön tilastintia varten. Saalisilmituslmakkeita n käytössä klmenlaisia: 1. Vähintään 10 metriä pitkien alusten kalastustiedt ilmitetaan EU-kalastuspäiväkirjalla. Päiväkiijalla ilmitetaan pyyntikertakhtaisesti kalastuspäivämäärä, saaliin määrä kalalajeittain, pyyntialue eli tilastruutu, kalastuksessa käytetty pyydys ja pyydysten määrä sekä trlin vetaika tunteina. Ilmitettavia kalalajeja vat silakka, kilhaili, turska, muikku, siika, lhi, taimen sekä muu kala, jnka lajin kalastaja merkitsee lmakkeeseen. Kalastuspäiväkirjalla ilmitetaan myös saaliin stajatiedt sekä pisheitetyn kalan määrä lajeittain. Kalastaja n velvllinen pitämään ajantasaista päiväkirjaa aluksella. Päiväkiija n palautettava 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta alueen työvima- ja elinkeinkeskukseen. 2. Alle 10 metriä pitkien alusten kalastus lhisaalista lukuun ttamatta ilmitetaan kuukausikhtaisella rannikkkalastuslmakkeella. Lmakkeella ilmitetaan saaliin määrä kalalajeittain (silakka, kilhaili, turska, kampela, piikkikampela, hauki, muikku, siika, lhi, taimen, kirjlhi, kure, lahna, säyne, särki, made, ahven, kuha, muu kala), tilastruutu, kalastuksessa käytetty pyydys, pyydysten ja pyyntipäivien määrä sekä pisheitetyn kalan määrä lajeittain. Lmakkeet n palautettava seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä alueen työvima-ja elinkeinkeskukseen. 3. Alle 10 metriä pitkien alusten lhenkalastus ilmitetaan pyyntikertakhtaisella rannikkkalastajan lhenkalastusilmituksella. Lmakkeella ilmitetaan lhisaaliin määrä, tilastruutu, kalastuksessa käytetty pyydys, pyydysten ja pyyntipäivien määrä sekä pisheitettyjen lhien määrä. Lhenkalastusilmitus n palautettava 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta alueen työvima- ja elinkeinkeskukseen. Saalisilmituslmakkeissa käytetyt pyydykset vat silakkarysä, lhirysä, siikarysä, isrysä, silakka- ja kilhailiverkk, lhen ajverkk, siian ajverkk, pesäverkk, alle 36 mm verkk, mm verkk, mm verkk, mm verkk, yli 60 mm verkk, lhisiima, muu siima tai kukkupyydys, pelaginen trli, phjatrli, vapapyydys tai vetuistin ja nutta. Sekä pelaginen- että phjatrlaus eritellään yksintrlaukseen ja paritrlaukseen. Lmakkeissa saaliit ilmitetaan tilastruuduittain, jtka vat kltaan nin 55 x 55 kilmetrin suuruisia karttakrdinaatistn mukaan mudstettuja alueita. Suuri sa lmakkeista tarkistetaan Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksessa ennen tietjen käsittelyä. Virheellisesti ilmitetut tiedt krjataan vakiitujen hjeiden mukaisesti. Tallennetun aineistn epäjhdnmukaisuuksien etsinnässä käytetään virheenpimintahjelmia. Paritrlaajien ilmitusten yhteenspivuus selvitetään vertaamalla mlempien sapulten ilmituksia tisiinsa. Saalisilmituksia verrataan muihin maihin tehtyihin purkuilmituksiin, jtka kalastajat täyttävät purkaessaan saaliin Sumen ulkpulelle. Saalisilmituksia verrataan myös kalan ensikäden stajien antamiin sttietihin, jiden avulla saalistietja täydennetään. Kalastajat ilmittavat lhi-, taimen-, turska-, kampela-, siika- ja kirjlhisaaliin perattuna painna. Saaliin tilastinnissa perattu kala muutetaan vastaamaan perkaamatnta kalaa muuntkertimien avulla. Lhen ja taimenen muuntkerrin li 1,11, turskan ja kampelan 1,18, siian 1,08 ja kirjlhen 1,2. Kalastajien tulee ilmittaa lhisaalis sekä kilina että kappaleina. Mikäli saalis n kuitenkin ilmitettu vain kilina tai vain kappaleina, puuttuva tiet kijataan käyttämällä apuna kyseisen sa-alueen lhen keskipaina. Ktimaahan puretun saaliin arv n laskettu Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen julkaisemien kalastajille maksettujen kalan keskihintatietjen perusteella. Ulkmaille puretun tai viedyn saaliin arv n laskettu paikallisilta kalastus- tai tilastviranmaisilta saatujen hintatietjen avulla. Ktimaahan puretun elintarvike- ja tellisuussilakan suudet silakan kknaissaaliista n arviitu MMM:n ylläpitämän kaljen strekisterin tietjen avulla. 2

5 Vastauskadn käsittely Vastauskat li EU-kalastuspäiväkirjan saaneiden ryhmässä 0 % ja rannikkkalastuslmakkeiden (= rannikkkalastuslmake sekä rannikkkalastajan lhenkalastusilmitus) saaneilla 12 %. Kknaissaaliista ilmitettiin EU-kalastuspäiväkirjalla 92 %. Rannikk- EU-kalastuskalastuslmakkeet päiväkiija n % n % Ilmitti saalista Ei kalastusta v Vastauskat Lmakkeita Kska päiväkirjatiedt saatiin vunna 2005 kaikilta vähintään 10 m aluksilta, ei niiden saalista tarvinnut arviida. Rannikkkalastuslmakkeen vastauskadssa li alueellisia erja ja vastausprsentti li % työvima- ja elinkeinkeskuksesta riippuen. Kata ja sen aiheuttamaa harhaa krjattiin käyttämällä sitekhtaisia painkertimia. Ositteina käytettiin asuinalueen työvima- ja elinkeinkeskusta sekä tullukitusta. Tullukituksessa ammattikalastajat jaettiin kahteen lukkaan riippuen siitä, kuinka suuren san kalastustult mudstavat kknaistulista. Lutettavuus Vastauskadn krjauksesta jhtuvaa satunnaisvirhettä kuvataan kstetaulukissa 2 ja 3 kuukausi-, alue- ja lajitaslla esitetyillä luttamusväleillä. Luttamusvälit livat yleisesti erittäin kapeita ja tulkset tältä sin lutettavia. Esimerkiksi kknaissaaliin ( ) 95 % luttamusväli li +/- 209 tnnia. Yksityiskhtaisemmissa taulukissa satunnaisvirhe n jnkin verran suurempi. Kalan ensimmäiset stajat vat velvllisia ilmittamaan TE-keskuksille sttiedt kiintiöityjen kalalajien stista. Vunna 2005 ilmitetut kalastt kattivat merialueen ammattikalastuksen Sumeen puretusta silakka- ja kilhailisaaliista 97 % (Kalan tuttajahinnat SVT Maa-, metsä-ja kalatalus 2006). Tiedetään, että vähäarvinen sivusaalis ja pisheitetty saalis ilmitetaan usein puutteellisesti. Tämän virhelähteen suuruutta ei le selvitetty. Vertailtavuus Saalisilmituksiin perustuva arvi Sumen merialueen kalansaaliista ja sen arvsta n julkaistu vudesta 1962 lähtien. Vunna 1987 merialueen ammattikalastuksen tilastinnissa käytetyt saaliin arviintimenetelmät muuttuivat. Vusien saalisarviille tehtiin tullin taskrjaus, jka muutti ne paremmin vertailukelpisiksi myöhempien vusien tilastjen kanssa. Kun saaliiden ilmittaminen tuli suraan lain velvittamaksi vunna 1995, kalastajien vastausaktiivisuus lisääntyi. Vastauskadn väheneminen pienensi arviitua saalissuutta ja lisäsi saalisarviiden tarkkuutta. Merialueen ammattikalastuksen tiednkeruun vastausprsentti n perinteisesti llut krkea, jten muuts ei le lennaisesti vaikuttanut aikaisempien tilastjen vertailtavuuteen. Kalastajamääriä kskevia tilastja tarkasteltaessa n humiitava kalastajarekistereissä tapahtuneet muutkset vusina 1987 ja Vutta 1987 aikaisemmin käytössä llut kalastajarekisteri li puutteellinen ja perusjukn kk määräytyi Kalataluden Keskusliitn jäsenjärjestöjen esittämien kalastajamääräarviiden perusteella. Vunna 1988 kalastajarekisteri uusittiin ja ammattikalastajista pyrittiin lumaan mahdllisimman kattava luettel. Tilastissa uudistus näkyy kalastajamäärän vähentymisenä vudesta 1986 vuteen Seuraava muuts tapahtui EU-jäsenyyteen siirryttäessä vunna 1995, jllin ammattikalastajarekisteriin ilmittautumisesta tuli maa- ja metsätalusministeriön päätöksen velvittamaa. Tilastissa muutksen seuraukset näkyvät rekisteröityjen kalastajien kknaismäärän kasvuna vunna Aktiivisten kalastajien määrä kuitenkin säilyi kutakuinkin ennallaan. Ammattikalastajarekisterissä kalastajien tullukitus muuttui vunna 1998 (MMM:n päätös 179/1997). Tässä julkaisussa ammattikalastajien lukittelussa käytetään k. päätöksen mukaista kalastustullukkajaka. Trlikalastus n aikaisemmissa tilastjulkaisuissa jaettu pelagiseen- ja phjatrlaukseen. Tdellisuudessa phjatrlaus n tapahtunut yleensä pelagisella trlilla phjan läheisyydestä, sillä varsinaisia phjatrlialuksia Sumessa n ainastaan kaksi kappaletta. Tämän julkaisun taulukissa kaikki trlaus kuuluu yhteen pyydystyyppiin Trli1. Tietjen saanti Merialueen ammattikalastustilastt n julkaistu Sumen Kalatalus -Saijassa vusilta , SVT- Ympäristö-sarjassa vusilta ja SVT Maa-, metsä- ja kalatalussarjassa vudesta 1998 lähtien. Merialueen ammattikalastuksen aikasarjatilast vusilta n esitetty Kalatalus aikasaijina - julkaisussa (SVT Maa- metsä-ja kalatalus 2001:60). Seuraavasta, vuden 2006 merialueen ammattikalastussaaliista julkaistaan ennakktietja internetissä viimeistään maaliskuussa Lpullinen tilast julkaistaan kesällä Julkistamisaikataulusta saa tarkempaa tieta sitteesta 3

6 Aineistista vidaan tuttaa asiakkaan tilauksesta erillisselvityksiä perusaineistn ja tietsujan sallimissa rajissa. Tilastn laskenta-aineist säilytetään Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksessa. Saalisilmituslmakkeiden arkistinnin hitavat TE-keskukset ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Taulukissa käytetyt merkinnät Ei yhtään Arv pienempi kuin pulet käytetystä yksiköstä 0 Tieta ei le saatu tai sitä ei vida esittää Saaristmeri tarkittaa taulukissa ICES-sa-aluetta 29, jka käsittää Saaristmeren, Ahvenanmeren ja varsinaisen Itämeren phjissan (kuva 2). 4

7 Yrkesfisket i havet 2005 Finska yrkesfiskamas fängst i havsmrädet var är miljner kg. Största delen av fängsten var strömming, 66 miljner kg. Den näststörsta fangsten utgjrde vassbuk, 18 miljner kg. Därefter följde abbrre (0,9 milj.kg) ch sik (0,8 milj.kg). Den ttala fangsten var fyra miljner kil mindre än föregäende är vilket frrsakades av minsknad i strömmingfängst. Vassbuk fiskades drygt miljn kil mer jämfört med är Ocksä fangsten av abbrre ch öring ökade. Störst var frändringen i trskfangsten sm minskade till en tredjedel. Fängsten av mänga sädana arter sm fiskas vid kusten säsm gös, sik, gädda ch lake minskade. Av den ttala fangsten fiskades 90 % med träl, 7 % med ryssja ch 3 % med nät. Prducentvärdet av yrkesfiskamas ttalfängst i havsmrädet är 2005 var 17 miljner eur. Den eknmiskt värdefullaste arten var strömmingen (8,1 milj.eur). Andra eknmiskt värdefulla arter var bl.a. sik (2,1 milj.eur), vassbuk (1,6 milj.eur), gös (1,5 milj. eur) ch lax (1,3 milj.eur). Antalet fiskare anmälda i registret ver yrkesfiskare uppgick i slutet av är 2005 till Av dem fick en tredjedel minst 30 % av sina inkmster frän fisket. Det största antalet yrkesfiskare fanns i de mräden sm tillhör fiskerienhetema inm Österbttens ch Egentliga Finlands arbetskrafts- ch näringscentraler. Kvalitetsbeskrivning Fiskeristatistikema fr havsmrädet används vid uppfljningen av fiskstammamas situatin ch fiskets utveckling. Uppgiftema behövs även vid bedömning av exempelvis miljöfrändringamas inverkan pä fiskerihushällningen, fiskerihushällningens samhälleliga betydelse eller fiskerifretagens eknmiska läge. De utgör en av grundema fr beslutsfattandet m de ärliga kvtema fr fängst av bl.a. lax, strömming, vassbuk ch trsk i Östersjön. Till Statistik ver yrkesfiskamas fängst i havsmrädet frpliktar bl.a. EU-kmmissinens förrdning (nr 3880/91) sm behandlar statistikföring av fängstvlymema fr medlemsstater sm bedriver fiske i nrdöstra Atlanten. Statistikema ver yrkesfiskare i havsmrädet är genm intematinella bestämmelser ch avtal till str del harmniserade. Fiskeristatistik fr lika länder samlas in ch publiceras frutm av EUROSTAT (EU:s statistikbyrä) bl.a. av FAO, OE ch Intematinella havsfrskningsrädet (ICES). Statistiken över det yrkesmässiga fisket i havsmrädet är 2005 har uppgjrts av frskare Pirkk Söderkultalahti ch Pekka Krhnen vid Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet pä grund av materialet sm har kmmit in innan Definitiner Yrkesfiskare är en fiskare sm regelbundet fär inkmster frän fiske. Alla yrkesfiskare i havsmrädet skall höra tili det yrkesfiskarregister sm upprätthälls av arbetskrafts- ch näringscentralemas fiskerienheter samt av Alands landskapsregering (JSM/1575/1994). De fiskare sm införts i yrkesfiskarregistret bildar en statistikmässig ramppulatin av fiskare. Fängststatistiken innehäller uppgifter m de finländska yrkesfiskamas havsfängst i sin helhet, cksä den del av fängsten sm lssas utanför landets gränser (tabell 6). Ocksä utländska fängstfartyg lssar sin last i Finland. Denna andel ingär inte i fängststatistiken. Den mrädesindelning av havsmrädet sm används i Statistiken efterfljer Intematinella havsfrskningsrädets (ICES) indelning (figur 2). Fängststatistiken presenteras enligt intematinell praxis sm nminell fängst. Med nminell fängst avses den fängst, sm fiskaren fr iland eller sm mlastas tili havs. Den uppges sm rensad vikt. I den nminella fängsten ingär inte kasserad fisk, t.ex. fisk sm ätits av säl. Sm kasserad fängst uppgavs är ,3 miljner kg fisk (tabell 7). Av detta uppgavs tvä tredjedelar vara fisk sm ätits av säl. I landfringstabellen 6 presenteras fängstema fr enhetlighetens skull cksä sm rensad vikt, fastän landföringen i intematinell Statistik vanligen presenteras sm prduktvikter. Fängsten registreras i tabellema bäde enligt art ch fängstredskap. I tabellema enligt art (tabeller 8-26) presenteras fängstmängden för de fängstredskap, med vilka man erhällit minst kg av ifrägavarande art. Fängstmängden uppges sm ryssje-, nät-, träl- ch krkdagar. Till exempel ryssjefiske med tvä ryssjr under ti dagar är tjug ryssjadagar. Fängstmängden beräknas skilt fr varje art utgäende frän de bservatiner sm awiker frän nll under rapprteringsperiden. Rapprteringsperiden utgör i fiskeridagbken ch i kustfiskarens laxfiskeanmälan en fiskegäng ch i kustfiskeblanketten en mänad. Enhetsfängsten (CPUE) presenteras sm fängstmängd (kg) per fängstredskap ch per fängstdygn. Ocksä en- 5

8 hetsfängstema per art beräknas endast pä basis av fangstbservatiner sm awiker frän nll. Tabellema över fängstredskap (tabeller 27-37) upptar de redskap, med vilka man erhällit en fängst pä minst kg. I dessa presenteras förutm längster per art cksä antalet fangstredskap ch fängstdagar. Antalet fangstredskap räknas sm summan av det största antal fangstredskap per fiskare, sm samtidigt använts för fiske. Antalet fängstdagar är samtliga fiskares sammanräknade antal fangstdagar med ifrägavarande redskap berende av, m man erhällit fängst. Fängstredskapen är i användning under varierande tider ch deras antal växlar. Ifiäga m fängstdagar (ryssje-, nät-, träl- ch krkdagar) har denna växling beaktats, tili exempel fiske med ti nät under fern dagar är femti nätdagar. I tabeller över trälfängst uppges även genmsnittliga trälningstimmar per fängstdag. M etder Yrkesfiskestatistiken i havsmrädet utgär frän den fängstanmälan sm yrkesfiskama lämnar in vid fastställda tidpunkter. Jrd- ch skgsbruksministeriets beslut (798/1997 ch 259/1998) m tillämpning av lagen m verkställighet av Eurpeiska gemenskapens gemensamma fiskeriplitik (1139/94) förpliktar alla yrkesfiskare att lämna fängstanmälan. Fängstanmälningsblankettema pstas ch mttages av Nylands, Egentliga Finlands, Sydöstra Finlands, Österbttens, Kajanalands ch Lapplands arbetskrafts- ch näringscentralers fiskerienheter samt av Alands landskapsstyrelse, vilka cksä registrerar de insamlade uppgiftema. Vidare upprätthäller dessa bl.a. register över fiskare ch fartyg. Uppgiftema m fängsten ges tili Viltch fiskerifrskningsinstitutet för uppgörande av Statistik. Tre lika blanketter för fängstanmälan används: 1. Fiskeuppgifter för minst 10 meter länga fartyg lämnas med EU-fiskeridagbk. I dagbken anmäls fängstvis fiskedatum, fängstmängd per fiskart, fängstmräde, dvs. statistikruta, fängstredskap sm använts ch antalet fängstredskap samt träldragningstid i timmar. Fiskarter sm anmäls är strömming, vassbuk, trsk, siklöja, sik, lax, öring ch övriga fiskar, för vilka fiskaren uppger art pä blanketten. I fiskeridagbken anmäls cksä uppgifter m fängstens uppköpare samt mängden kasserad fisk per fiskart. Fiskaren är skyldig att föra uppdaterad dagbk pä fartyget. Dagbken skall tillställas mrädets arbetskrafts- ch näringscentral inm 48 timmar efter att fängsten lssats. 2. Fiske med fartyg krtare än 10 meter anmäls, med undantag för laxfängst, med en mänatlig kustfiskeblankett. Pä blanketten anges fängstmängden per fiskart (strömming, vassbuk, trsk, flundra, piggvar, gädda, siklöja, sik, lax, öring, regnbäge, nrs, braxen, id, mört, lake, abbrre, gös, övrig fisk), statistikruta, fängstredskap sm använts, antalet fangstredskap ch fängstdagar samt mängden kasserad fisk per fiskart. Blankettema skall tillställas mrädets arbetskrafts- ch näringscentral fre den femte dagen i fljande mänad. 3. Laxfiske med fartyg krtare än 10 meter anmäls per fiskegäng med kustfiskarens laxfiskeanmälan. Pä blanketten anges laxfängstens mängd, statistikruta, fängstredskap sm använts, antalet fangstredskap ch fängstdagar samt mängden kasserad lax. Blanketten skall tillställas mrädets arbetskrafts- ch näringscentral inm 48 timmar efter att fängsten lssats. De fängstredskap sm ingär i statistikfringen är strömmingsryssja, laxryssja, sikryssja, strrysja, strömmings- ch vassbuksnät, drivgam fr lax, drivgam fr sik, krknät, nät under 36 millimeter, millimeters nät, millimeters nät, millimeters nät, nät över 60 millimeter, laxrev, övriga rev eller saxkrkar, pelagisk träl, bttenträl, spöfanst eller drag ch nt. Bäde pelagisk ch bttenträlning särskils i enbätsträlning ch parbätsträlning. Statistikrutr sm användas i blanketter fr fängstanmälan är cirka 55 x 55 kilmeter Stra. De har indelats enligt kartkrdinatema. En stör del av blanketter granskas av Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet innan uppgiftema registreras. Felaktigt anmälda uppgifter krrigeras enligt standardiserade anvisningar. Efter registreringen frtsätter sökandet av lgiska uppgifter med lika prgram sm plckar ut fei. Jämförharheten i parträlares anmälningar utreds genm att bäda partemas anmälningar jämförs med varandra. Fängstanmälningama jämförs med de lssningsanmälningar frän andra länder sm fiskama fyller i när de lssar lasten utanför Finlands gränser. Rapprtema jämfrs även med de köpuppgifter sm erhällits av de frsta fiskuppköpama, med vars hjälp fängstuppgiftema kmpletteras. Fiskama anmäler fängsten av lax, öring, trsk, flundra, sik ch regnbäge sm rensad vikt. Vid statistikfringen av fängsten mvandlas den rensade fisken att mtsvara rensad fisk med hjälp av en mvandlingskefficient. För lax ch öring är mvandlingskefficienten 1,11, fr trsk ch flundra 1,18, fr sik 1,08 ch för regnbäge 1,2. Fiskama skall anmäla sin laxfängst bäde i kilgram ch styckevis. Om fängsten endast angetts i kilgram eller endast i stycken, kmpletteras den uppgift sm saknas med hjälp av medelvikten pä lax inm ifrägavarande delmräde. Värdet av den fängst sm lssats i hemlandet har beräknats enligt uppgiftema m det medelpris för fisk sm betalats tili fiskare, vilka publiceras av Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet. Värdet av fängsten sm lssats i eller exprterats tili utlandet har beräknats med tillhjälp av de prisuppgifter sm erhällits av lkala fiskeri- eller statistikmyndigheter. Andelama av den knsumtins- ch industriströmming sm lssats i hem- 6

9 landet jämfört med den ttala strömmingsfängsten har uppskattats med tillhjälp av det köpregister pä fisk sm upprätthälls av JSM. Behandling av svarsbrtfall Svarsbrtfallet i den grupp sm fätt EU-fiskeridagbk var 0 % ch för dem sm fatt kustfiskeblankett (= kustfiskeblankett samt kustfiskarens laxfiskeanmälan) var 12 %. Av ttalfängsten anmäldes 92 % med EUfiskeridagbk. Kustfiskeblankett EU-fiskeridagbk N % n % Anmälde fängst Ej fiske är Svarsbrtfall Blanketter Eftersm dagbksuppgiftema erhölls är 2005 över alla fartyg pä minst 10 m behövde deras fängst inte uppskattas. I brtfallet för kustfiskeriblanketter fanns reginala skillnader ch svarsprcenten varierade mellan 78 ch 100 % berende pä abetskrafts- ch näringscentral. Brtfallet ch dess snedvridande effekt har krrigerats genm att använda stratifierade vägningstal. Sm klasser användes bsättningsmrädets arbetskrafts- ch näringscentral samt inkmstklassificering. I inkmstklassificeringen har yrkesfiskama indelats i tvä klasser berende pä, hur stör del fiskeinkmstema utgör av de ttala inkmstema. Till för litlighet Samplingsfeiet sm berr pä krrigering av svarsbrtfallet har présenterais i sammanfattningstabellema 2 ch 3 med knfidensintervaller framställda pä mänads-, mrädes- ch artnivä. Knfidensintervallema är i regel mycket snäva ch resultaten tili denna del tillförlitliga. Till exempel knfidensintervallen för den ttala fängsten (88 313) 95 % var +/- 209 tn. I mer detaljerade tabeller är strleken pä slumpmässigt fei i nägn män större. De första uppköpama av fisken är förpliktigade att meddela de kvterade fiskartemas inköpsuppgifter tili TE-centralema. Är 2005 mfattade de uppgivna fiskuppköpen cirka 97 % av de strömmings- ch vassbuksfängster sm havsmrädets yrkesfiskeri lssade i Finland (Prducentpriset pä fisk SVT Jrd-, skgsbruks- ch fiskerihushällning 2006). Man vet att bifängst av ringa värde ch kasserad fängst fta anmäls bristfälligt. Strleken av denna felkälla har inte utretts. Jäm förbarhet En uppskattning av fiskfängsten pä havsmrädet i Finland ch dess värde har utgäende frän fängstanmälningama publicerats alltsedan är Är 1987 ändrades de bedömningsmetder sm används i Statistiken över yrkesfisket i havsmrädet. För fängstvärdena under periden gjrdes dä en niväkrrigering, sm gjrde dem bättre jämförbara med Statistiken för senare är. När anmälningen av fängsten blev lagstadgat är 1995 ökade fiskamas svarsaktivitet. Det minskade brtfallet minskade den uppskattade fängstandelen ch ökade nggrannheten vid fängstuppskattningen. Svarsprcenten för yrkesfiskeenheter i havsmrädet har traditinellt värit hög, vilket innebär att ändringen inte väsentligt har päverkat jämförbarheten med tidigare Statistik. I samband med granskningen av Statistik m antalet fiskare bör de ändringar sm skedde i fiskarregistret under ären 1987 ch 1995 beaktas. Det fiskarregister sm användes före är 1987 var bristfälligt ch basgruppens strlek fastställdes utifrän de uppskattningar m antalet fiskare sm medlemsrganisatinema i Centralförbundet för Fiskerihushällning uppgivit. Fiskarregistret reviderades är 1988 ch man försökte skapa en möjligast täckande förteckning över yrkesfiskare. I Statistiken märks revideringen sm en minskning av antalet fiskare frän är 1986 tili Följande ändring skedde i samband med EU-medlemskapet är 1995, varvid skyldigheten att lämna in anmälan tili yrkesfiskarregistret fastställdes i ett beslut av jrd- ch skgsbruksministeriet. I Statistiken märks följdema av ändringen sm en ökning av antalet registrerade fiskare är Antalet aktiva fiskare bibehölls dck i det närmaste förändrat. Inkmstklassificeringen i yrkesfiskarregistret ändrades är 1998 (JSM beslut 179/1997). I denna Publikatin används en inkmstklassificering enligt ifrägavarande beslut vid bestämning av antalet yrkesfiskare. Trälfisket har i tidigare statistikpublikatiner delats upp pä tvä klasser: pelagisk träl ch bttenträl. Bttenträlning har i själva verket gjrts med pelagisk träl nära btten, dä det bara finns tvä egentliga bttenträlare i Finland. Här har all trälning sammanförts under fängstredskapet Träl1. Erhällande av uppgifter Statistik över yrkesfisket i havet har publicerats I Serien Sumen Kalatalus - Finlands Fiskerier för ären , i Serien SVT Miljö för ären ch i Serien SVT Jrd- ch skgsbruk samt fiske sedän är Tidseriestatistik för yrkesfisket i havet under 7

10 áren har presenteras i Statistikpublikatinen Kalatalus aikasarjina (SVT Jrd- ch skgsbruk samt fiske 2001:60). Över följande Statistik gällande yrkesfiskets fängst i havsmrádet ár 2006 publiceras förhandsuppgifter i internet senast i mars Den slutliga Statistiken publiceras pá smmaren Närmare uppgift m tidpunkten för publiceringen kan erhállas under adress Av materialet kan pá kun den s önskan prduceras särskilda utredningar inm ramen för basmaterialet ch datasekretessen. Statistikens räkningsdata uppbevaras vid Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet. Arkiveringen av fangstanmälningsblankettema mbesörjs av TE-centralema samt Alands landskapsstyrelse. Symbler i tabellerna Ingenting Värdet mindre än hälften av den använda enheten 0 Uppgift ej tillgänglig eller det kan inte anges Med skärgärdshavet4avses i tabellen ICES-delmräde 29, sm mfattar Skärgärdshavet, Alands hav ch nrra delen av den egentliga Östersjön (figur 2). 8

11 Cmmercial Marine Fishery in 2005 In 2005, the catch by Finnish cmmercial fishermen in the marine area ttalled 88 millin kg. The bulk f the catch cnsisted f Baltic herring (66 millin kg), fllwed by sprat (18 millin kg). The next biggest catches were perch (0.9 millin kg) and Eurpean whitefish (0.8 millin kg). The ttal catch was fur millin kg smaller than that in the previus year because f the fall f Baltic herring catch. Sprat was caught ver ne millin kg mre than in Als catches f perch and brwn trut were bigger than in the previus year. Relatively, the biggest change tk place in cd catch, which fell int ne third f that in the previus year. The catches f many f the species caught n the cast, e.g., pikeperch, Eurpean whitefish, pike and burbt were dwn. Of the ttal catch, 90% was taken by trawl, 7% by trap net and 3% by gill net. The prducer value f cmmercial marine fishery in 2005 ttalled EUR 17 millin. Ecnmically the mst imprtant species was Baltic herring (EUR 8.1 millin). Other ecnmically imprtant species were Eurpean whitefish (EUR 2.1 millin), sprat (EUR 1.6), pikeperch (EUR 1.5) and salmn (EUR 1.3 millin). At the end f 2005, the register f prfessinal fishermen cntained the names f 2223 fishermen. A third f them, earned at least 30% f their incme frm fishing. The number f prfessinal fishermen was highest in the areas f the fishery units f the emplyment and ecnmic develpment centres (EEDCs) f Ostrbthnia and Varsinais-Sumi. Quality descriptin Marine fishery statistics are used t mnitr the state f fish stcks and trends in fishery. The data are als needed t evaluate the impact f envirnmental changes n fishery, the scial significance f fishery and the financial standing f fishing enterprises. The statistics play a key rle in decisins cncerning annual qutas fr salmn, Baltic herring, sprat and cd catches in the Baltic Sea. The bligatin t recrd the catch f cmmercial marine fishery is stipulated by Cuncil Regulatin (EEC) N. 3880/91 n the submissin f nminal catch statistics by Member States fishing in the nrth-east Atlantic. Due t internatinal regulatins and agreements, cmmercial marine fishery statistics have largely been harmnised. The fishery statistics f varius cuntries are cmpiled and published by EUROSTAT (the EUs statistical ffice), FAO, OE and the Internatinal Cuncil fr Explratin f the Sea (ICES). The statistics fr cmmercial marine fishery in 2005 were cmpiled by researchers Pirkk Sderkultalahti and Pekka Krhnen f the Finnish Game and Fisheries Research Institute n the basis f the data received by Definitins A cmmercial fisherman is regarded as a fisherman wh receives a regular incme frm fishing. All cmmercinal marine fishermen must be n the register f prfessinal fishermen maintained by the fishery units f EEDCs and by the prvincial gvernment f Aland (MMM/1575/1994). The register f prfessinal fishermen cnstitutes the frame ppulatin f fishermen fr cmmercial marine fishery statistics. The catch statistics cver the ttal marine catch made by Finnish cmmercial fishermen, including the part f the catch landed utside Finland (Table 6). Freign vessels als land their catch in Finland; this is nt, hwever, included in the catch statistics. The marine reginal divisin used in the statistics is that f the Internatinal Cuncil fr Explratin f the Sea (ICES; Fig. 2). The catch statistics are presented in accrdance with internatinal practice as the nminal catch, that is, the catch landed by the fisherman r trans-shipped at sea. It is reprted as live weight. The nminal catch des nt include discarded fish, e.g. fish damaged by seals. In 2006, the reprted discarded catch ttalled 0.3 millin kg (Table 7), tw third f which was damaged by seals. Fr cnsistency, Table 6 (landing data) als gives live weights fr catches even thugh internatinal statistics tend t give landing data as prduct weights. The catch is examined in tables listing species and gears. The tables listing species (tables 8-26) give the intensity f fishing with gears that take at least 5000 kg f that species. The intensity f fishing is calculated separately fr each species frm the bservatins deviating frm zer in the reprting perid. It is given as trap net, gill net, trawl and hk and line days. Fr example, trap net fishing with tw nets n 10 days equals 20 trap net days. In the EU lgbk and the salmn fishery frm fr castal fishermen the reprting perid is the fishing event; in the castal fishery frm it is a mnth. 9

12 The unit catch (CPUE) is given as the size f the catch (kg) per gear and per fishing day. Unit catches by species are als calculated frm bservatins deviating frm zer. As well as catches f species, the tables listing catches by gear (tables 27-37) give the numbers f gears and f fishing days. All gears that take at least kg f catch are given in. The number f gears is calculated as the sum f the greatest number f gears used simultaneusly by a fisherman fr fishing. The number f fishing days is the ttal number f fishing days by all fishermen with the gear in questin. The gears are used fr varius times and their number changes. In gear days (trap net days, gill net days, trawling days, hk days) this change is cnsidered. Fr example gill net fishing with ten gill nets n five days equals 50 gill net days. The tables fr trawl fishing als give the average number f trawling hurs per fishing day. Methds Cmmercial marine fishery statistics are based n catch ntificatins submitted by fishermen at set intervals. The decisin f the Ministry f Agriculture and Frestry (MMM 798/1997 and 259/1998) n applicatin f the Act (1139/94) n implementing the Cmmn Fisheries Plicy f the Eurpean Cmmunity bliges all prfessinal fishermen t submit a catch ntificatin. The catch ntificatin frms are psted, received and recrded by the fishery units f the Uusimaa, Varsinais-Sumi, Sutheastern Finland, Ostrbthnia, Kainuu and Lapland EEDCs and by the prvincial gvernment f Aland; these als maintain registers f fishermen and vessels. The catch data are put at the dispsal f the Finnish Game and Fisheries Research Institute fr statistical purpses. There are three kinds f catch reprt frm: 1. The fishing data f vessels at least 10-metres lng are entered in the EU fishing lgbk. The data entered are the dates f fishing by fishing trip, the size f the catch by species, the fishing (statistical) rectangle, the gear and number f gears used in fishing, and the trawling time in hurs. Reprted species are Baltic herring, sprat, cd, vendace, whitefish, salmn, sea trut and ther. (Under ther the fishermen gives the name f the species caught). Infrmatin n the fish buyer and discarded fish by species shuld als be entered in the lgbk. A fishermen is bliged t keep an up-t-date lgbk nbard his vessel. The lgbk must be returned t the reginal EEDC within 48 hurs f the catch being landed. 2. With the exceptin f salmn catches, the fishing data f vessels under 10-metres lng are entered in a mnthly castal fishery frm. The data entered are the size f the catch by species (Baltic herring, sprat, cd, flunder, turbt, pike, vendace, whitefish, salmn, sea trut, rainbw trut, smelt, ide, rach, burbt, perch, pikeperch, ther, the statistical rectangle, the type and number f gears used in fishing, the number f fishing days, and discarded fish by species. The frms must be returned t the reginal EEDC by the fifth day f the fllwing mnth. 3. The salmn fishing data f vessels under 10-metres lng are entered in a salmn fishery frm fr castal fishermen that has t be cmpleted fr each catch. The data entered are the size f the salmn catch, the statistical rectangle, the type and number f gears used in fishing, the number f fishing days and discarded salmn. The frm must be returned t the reginal EEDC within 48 hurs f the catch being landed. The gears used in the statistics are the herring trap net, salmn trap net, whitefish trap net, big trap net, gill net fr herring and sprat, drift net fr salmn, drift net fr whitefish, gill net traps, under 36 mm gill net, mm gill net, mm gill net, mm gill net, ver 60 mm gill net, salmn lng line, ther lng line r hk, pelagic trawl, bttm trawl, rd and line r trlling gear and seine. Bth pelagic and bttm trawling are given as single and pair trawling. Statistical rectangles used in the catch reprt frms are rughly 55 km x 55 km by their size. They are divided accrding t map crdinates. A big part f the catch ntificatin frms are checked at the Finnish Game and Fisheries Research Institute befre the data are prcessed, and errneus infrmatin is crrected accrding t standardised instructins. The search fr illgical entries is made using errr-query sftware. The cmpatibility f the ntificatins f pair trawlers is established by cmparing their ntificatins with each ther. The catch ntificatins are cmpared with thse made by fishermen in ther cuntries when they land their catch utside Finland. Catch reprts are als cmpared with purchase infrmatin prvided by first-hand buyers and updated accrdingly. Fishermen reprt the salmn, sea trut, cd, flunder, whitefish and rainbw trut catch as gutted weight. In cmpilatin f the catch statistics, the gutted fish is cnverted t crrespnd t the ungutted fish with cnversin cefficients. The cefficient fr salmn and sea trut was 1.11, fr cd and flunder 1.18, fr whitefish 1.08 and fr rainbw trut 1.2. Fishermen have t reprt the salmn catch in bth kg and numbers f fish. Shuld, hwever, the catch be reprted nly in kg r nly in numbers f fish, the lacking data are added utilising the average weight f salmn in the respective sub-divisin. The value f catches landed in Finland was calculated frm the average prices paid t fishermen published by the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The value f catches landed abrad r exprted was calcu 10

13 lated using price data btained frm lcal fishery r statistical authrities. The prprtin f the Baltic herring catch landed in Finland fr the fd and prcessing industry in relatin t the ttal catch f that species was estimated with the aid f the fish purchasing register maintained by the Ministry f Agriculture and Frestry. Handling the nn-respnse Nn-respnse was 0% in the grup with a EU fishing lgbk and 15% amng thse cmpleting castal fishery frms (= castal fishery frm and salmn fishery frm fr castal fishermen). Of the ttal catch, 89% was reprted with the EU fishing lgbk. Castal fishery frms EU fishing lgbk N % N % Catch ntified N fishing in Nn-respnse Frms Because the lgbk data were btained frm all vessels at least 10 m lng, there was n need t estimate their catch. There were reginal differences in the nn-respnse f the castal fishery frms and the respnse rate ranged frm 78% t 100%, depending n the EEDC. The nn-respnse and the resulting bias were rectified by stratum-specific weighting cefficients. The EEDC t which the catches were ntified and the incme classificatin were used as strata. The incme classificatin divides prfessinal fishermen int tw classes, depending n the cntributin f fishery incme t their grss incme. Reliability In Tables 2 and 3, which are cmpsites, the randm errr due t rectifying the nn-respnse is shwn by cnfidence intervals at levels f mnth, area and species. The cnfidence intervals were usually veiy narrw and thus these results are reliable. Fr example, the 95% cnfidence interval f the ttal catch (88 313) was +/- 209 tnnes. In the mre detailed tables, the magnitude f the randm errr is smewhat greater. The first-hand buyers f the fish are bliged t submit purchasing ntificatins t EEDCs. n fish subject t quta. In 2005, the purchasing register cvered abut 97% f Baltic herring and sprat catches landed in Finland (Prducer prices fr fish Official Statistics f Finland Agriculture, frestry and fishing 2006). It is knwn that bycatch f little value and discards tend t be under-reprted, but the magnitude f this surce f errr was nt estimated. Cmparability Estimates f fish catches in Finland's marine area and their value based n catch ntificatins have been published since In 1987 the catch assessment methds used fr cmpiling cmmercial marine fishery statistics changed. The level f the catch estimates fr was therefre reset t imprve their cmparability with statistics fr later years. Respnse activity amng fishermen increased after the cmpletin f catch ntificatin frms was made legally binding in The decline in nn-respnse led t a reductin in the estimated prprtin f the catch, thereby imprving the accuracy f the catch assessments. The respnse rate in cmmercial marine fishery surveys has traditinally been high. The change did nt therefre essentially affect the cmparability f earlier statistics. The changes made t the registers f fishermen in 1987 and 1995 shuld be taken int accunt when examining statistics n numbers f fishermen. The register used befre 1987 was deficient, and the size f the ppulatin was estimated frm numbers f fishermen prvided by member rganisatins f the Federatin f Finnish Fisheries Assciatins. The register was revised in 1988 in an effrt t make the list f fishermen mre cmprehensive. This led t a fall in the number f fishermen entered in statistics frm 1986 t The next change ccurred with Finland's accessin t the EU in 1995, at which time it became bligatry by decisin f the Ministry f Agriculture and Frestry fr prfessinal fishermen t register as such. This change is seen in statistics as an increase in the ttal number f registered fishermen in Hwever, the number f active fishermen remained mre r less unchanged. The incme classificatin f fishermen in the register f prfessinal fishermen changed in 1998 (MMM decisin 179/1997). The classificatin used here accrds with the incme class divisin given in that decisin. In previus statistics the trawl fishery has been divided int bttm trawling and midwater trawling. In fact the bttm trawling has been mainly midwater trawling near bttm. Tday there are nly tw real bttm trawlers in Finland. In this publicatin all trawling belngs t the gear Trawl. 11

14 A vailability f data Frm 1962 t 1986 the statistics fr cmmercial marine fishery were published in the Sumen Kalatalus series, frm 1987 t 1997 in the Envirnment series and since 1998 in the Agriculture, Frestry and Fisheries series f the Official Statistics f Finland. The time series statistics fr cmmercial marine fishery fr are given in the publicatin Finnish Fishery Time Series (Official Statistics f Finland: Agriculture, Frestry and Fishery 2001:60). Advance infrmatin abut the fllwing statistics, cmmercial marine catch in 2006, will be published n the Internet by March The final statistics will be published in summer Fr details f the release dates, see Separate reprts can be prduced frm the data as rdered by clients within the limits set by the data and the prtectin f privacy. The data used fr calculating the statistics is stred at the Finnish Game and Fisheries Research Institute. Catch statement frms are archived by the reginal Emplyment and Ecnmic Develpment Centres and the Prvincial Gvernment f Aland. Symbls used in the tables Nne Value less than half f the unit used Data nt available r t uncertain fr presentatin Decimal separatr In the tables, Archipelag Sea means ICES subdivisin 29, which cmprises the Archipelag Sea, Aland Sea and nrthern part f the Baltic Prper (fig. 2). 0 12

15 Taulukt: Merialueen ammattikalastuksen saalis ja saaliin arv Tabeller: Fängsterna ch fängstens värde i det yrkesmässiga havsfisket 1. Saalis ja saaliin arv lajeittain 1. F ängsterna ch fängstens värde artvis 2. Saalis kuukausittain 2. M änatliga fän gster 3. Saalis TE -keskuksittain 3. F ängsterna enligt TE-centralen 4. Saalis sa-alueittain 4. F ängsterna enligt delm räde 5. Saalis pyyntim udittain 5. F ängsterna enligt fängstm etder 6. a) Sum alaisten alusten saaliin m aihintunti b) Ulkm aalaisten alusten saaliin purku Sum een 6. a) Landningar av finska bätar b) Landningar av utländska bätar i Finland 7. Pisheitetyksi ja hylkeen syömäksi ilmitettu saalis Saalis lajeittain ja sa-alueittain 7. Fängst sm uppgivits sm kasserad eller äten av säl Fängst artvis ch enligt delmräden 8. Silakka 8. Ström m ing 9. Kilhaili 9. V assbuk 10. Turska 10. T rsk 11. Kampela 11. Flundra 12. Hauki 12. G ädda 13. Muikku 13. S iklöja 14. Siika 14. Sik 15. Lhi 15. Lax 16. Lhen keskipain 16. M edelvikt av lax 17. Taimen 17. Ö ring 18. Kirjlhi 18. R egnbäge 19. Kure 19. N rs 20. Lahna 20. B raxen 21. Säyne 21. Id 22. Särki 22. M ört 23. Made 23. Lake 24. Ahven 24. A bb rre 25. Kuha 25. G ös 26. Muut lajit 26. Ö vriga arter Tärkeimmät pyydykset, pyynnin määrä ja saatu saalis sa-alueittain Viktigaste redskapen, fängstmängd ch erhallen fängst enligt delmräde 27. Silakkarysä 27. Ström mi ngsryssja 28. Lhirysä 28. Laxryssja 29. Siikarysä 29. S jkryssja 30. Isrysä 30. S trryssja 31. Silakka- ja kilhailiverkk 31. S tröm m ing ch vassbuk nät 32. Lhen ajverkk 32. D rivgarn fö r lax 33. Verkk < 36 mm 33. N ät < 36 m m 34. Verkk mm 34. N ät mm 35. Verkk mm 35. N ät mm 36. Verkk mm 36. N ät mm 37. T rli 37. Träl 38. Ammattikalastajien määrä asuinlääneittäin ja TE-keskuksittain 38. An ta let yrkesfiskare per bningslän ch TEcentral 39. Kalastusalukset ja veneet TE-keskuksittain 39. Fiskefartyg ch -bätar per TE-central 40. Merialueen ammattikalastuksen saalis vusina Yrkesfiskets fängster i havsmrädet är

16 Tables: Catches and values in cmmercial marine fishery 1. C a tc h e s and values by s p e cie s 2. M n th ly catch es 3. C a tc h e s by em p l ym e nt a n d e c n m ic d e velpm e n t cen tre 4. C a tch es by subdivisin 5. C a tc h e s by fishing m ethd 6. a) La n d in g s by Finnish v e s s e ls b) La n d in g s by freign v e s s e ls in F inland 7. Discards r catch damaged by seals as reprted by fishermen Catch by species and subdivisin 8. B altic herring 9. S pra t 10. C d 11. F lu nd er 12. P ike 13. V e n d a c e 14. E ur pe an w hitefish 15. S alm n 16. A v e ra g e w eight f salm n 17. B rw n tr u t 18. R a in b w tr u t 19. S m elt 20. B ream 21. Ide 22. Rach 23. Burbt 24. Perch 25. P ikeperch 26. O ther Gears used, fishing intensity and catch taken 27. Herring trap net 28. Salm n trap net 29. W hitefish trap net 30. Big trap net 31. G ill nets f r herring and sm elt 32. D rift net f r salm n 33. Gill net < 36 mm 34. Gill net mm 35. Gill net mm 36. Gill net mm 37. Trawl 38. Number f cmmercial marine fishermen by prvince f residence and emplyment and ecnmic develpment centre 39. Fishing vessels and bats by emplyment and ecnmic develpment centre 40. Catches in cmmercial marine fishery in Kalastajat Fiskare - Fishermen Osa-aikakalastajat Deitidsfiskare Part-time fishermen Ei Ammattikalastajat Yrkesfiskare Cmmercial fishermen * * Muuts ammattikalastajien rekisteröinnissä vusina 1988 ja Förändringen av registeringen av fiskare ar 1988 ch Change in registratin f cmmercial fishermen in 1988 and 1995 Kuva 1. Ammattikalastajarekisteriin kuuluneiden merialueen kalastajien määrävusina Figur 1. 1yrkesfiskarregistret ingaende antal yrkesfiskare i havsmrädet aren Fig u rel. The number f registered cmmercial fishermen in the marine area in

17 Kuva 2. Merialueen ammattikalastuksen tilastinnissa käytetty ICES-aluejak. Figur 2. Karta över ICES-mrâden sm används i Statistiken ver yrkesfisket i havsmradet. Figure 2. ICES-statistical rectangle map applied in cmmercial marine fishery statistics. 15

18 Milj. kg Milj. EUR EZ3 Silakka Strömming Baltic herring Kilhaili CU Muut lajit Arv Vassbuk Övriga Värde Sprat Other Value Kuva 3. Merialueen ammattikalastuksen saalis ja saaliin arv vusina vuden 2005 hintatasssa (kuluttajahintaindeksillä krjattuna). Figur 3. Yrkesfiskets fängster i havsmrädet h värdet av fängsten ären , pä basis av prisnivän är 2005 (justerat med knsumentprisindexet). Figure 3. Cmmercial marine fishery catch and its value in at 2005 prices level (adjusted by cnsumer price index). 16