Ammattikalastus merellä 2006

Transkriptio

1 I I Sumen virallinen tilast Finlands ffiiella Statistik ffiial Statistis f Finland Maa-, metsä- a kalatalus Jrd- h skgsbruk samt fiske Agriulture, Frestry and Fishery Ammattikalastus merellä 2006 Yrkesfisket i havet 2006 Cmmerial Marine Fishery 2006 I I 2 /

2

3 n. a N A A - M i m A ~,1 A K A l ^ J A J - U ^ Z 0? RIISTA- JA KALATALUS TILA ST JA 2 / Ammattikalastus merellä 2006 Yrkesfisket i havet 2006 Cmmeriial Marine Fishery 2006 Riista- ja kalataluden tutkimuslaits, Helsinki 2007 Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet, Helsingfrs 2007 Finnish Game and Fisheries Researh Institute, Helsinki TILAST KIRJAST

4 RIISTAN-JA KALANTUTKIMUS Julkaisija - Publierae - Publisher: Riista- ja kalataluden tutkimuslaits Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet Finnish Game and Fisheries Researh Institute Helsinki 2007 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: Pirkk Söderkultalahti Puh./Tel (internatinal ) pirkk.sderkultalahti@rktl.fi Kannen kuva - Pärmbild - Cver pht: Markku Saiha Julkaisujen myynti - Försäljning - rders: ISBN (Painettu) ISBN (Verkkjulkaisu) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkjulkaisu) Painpaikka - Trykrt - Plae f printing: Tampereen Ylipistpain y

5 Sisällys Yhteenvet... 7 K u v a t Taulukt... 1 Laatuselste...51 Kuvat 1. Merialueen ammattikalastajat vusina Merialueen ammattikalastuksen tilastinnissa käytetty aluejak Merialueen ammattikalastuksen saalis ja sen arv Merialueen ammattikalastuksen saalis sa-alueittain vunna Taulukt Merialueen ammattikalastuksen saalis ja saaliin arv: 1. Saalis ja saaliin arv lajeittain Saalis kuukausittain Saalis T-keskuksittain Saalis sa-alueittain Saalis pyyntimudittain Sumalaisten alusten saaliin maihintunti Pisheitetyksi ja hylkeen syömäksi ilmitettu saalis Saalis lajeittain ja sa-alueittain: 8. Silakka Kilhaili Turska Kampela Hauki Muikku Siika Lhi Lhen keskipain Taimen Kirjlhi Kure Lahna Säyne Särki Made Ahven Kuha Muut lajit... 8 Tärkeimmät pyydykset, pyynnin määrä ja saatu saalis sa-alueittain: 27. Silakkarysä Lhirysä Siikarysä Rysä Silakka-ja kilhailiverkk Verkk < 6 mm Verkk 6-45 mm Verkk mm Verkk mm Trli Ammattikalastajien määrä asuinlääneittäin ja T-keskuksittain Kalastusalukset ja veneet T-keskuksittain Merialueen ammattikalastuksen saalis vusina

6 Innehâll Sammandrag... 8 Figurer Tabeller... 1 Kvalitetsbeskrivning...57 Figurer 1. Yrkesfiskare i havsmrâdet âren Karta ver ICS-mrâden sm används i Statistiken över yrkesfisket i havsmrâdet Yrkesfiskets fângster i havsmrâdet h vârdet av fângsten Yrkesfiskets fângster i havsmrâdet enligt delmrâde âr Tabeller Fângsterna h fângstens värde i det yrkesmässiga havsfisket: 1. Fângsterna h fângstens värde artvis Mânatliga fângster Fângsterna enligt T-entralen Fângsterna enligt delmrâde Fângsterna enligt fângstmetder Landningar av finska bâtar Fängst sm uppgivits sm kasserad eller âten av sâl Fängst artvis h enligt delmrâden: 8. Strömming Vassbuk Trsk Flundra Gâdda Siklöja Sik Lax Medelvikten av lax Ôring Regnbâge Nrs Braxen Id Mrt Lake Abbrre Gös Ôvriga arter... 8 Viktigaste redskapen, fângstmângd h erhallen fängst enligt delmrâde: 27. Strômmingsryssja Laxryssja Sikryssja Strryssja Strömming h vassbuk n ât Nât < 6 mm Nât 6-45 mm Nât mm Nât mm Trâl Antalet yrkesfiskare per bningslân h T-entral Fiskefartyg h -bâtar per T-entral Yrkesfiskets fângster i havsmrâdet âr

7 Cntents Summary... 9 Figures Tables... 1 Quality desriptin...6 Figures 1. Cmmerial marine fishermen ICS-statistial retangle map applied in mmerial marine fishery statistis Cmmerial marine fishery ath and its value in Cmmerial marine fishery ath by subdivisin in Tables Cathes and values in mmerial marine fishery: 1. Cathes and values by speies Mnthly athes Cathes by emplyment and enmi develpment entres Cathes by subdivisin Cathes by fishingmethd Landings by Finnish vessels Disards r ath damaged by seals as reprted by fishermen Cath by speies and by subdivisins: 8. Balti herring Sprat Cd Flunder Pike Vendae urpean whitefish Salmn Average weight f salmn Brwn trut Rainbw trut Smelt Bream Ide Rah Burbt Perh Pikeperh ther... 8 Gears used, fishing effrt and ath taken: 27. Herring trap net Salmn trap net...! Whitefish trap net Big trap net Gill nets fr herring and smelt Gill net < 6 mm Gill net 6-45 mm Gill net mm Gill net mm Trawl Number f prfessinal marine fishermen by prvine f residene and emplyment and enmi develpment entre Fishing vessels and bats by emplyment and enmi develpment entre Cathes in mmerial marine fishery in

8

9 Ammattikalastus merellä Yhteenvet tulksista Sumalaisten ammattikalastajien kalansaalis Itämereltä vunna 2006 li 10 m iljnaa kila. Suurin sa saaliista li silakkaa, jta saatiin 79 miljnaa kila. Tiseksi eniten kalastettiin kilhailia, 19 miljnaa kila. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin ahvenesta (0,9 milj.kg), siiasta (0,7 milj.kg) ja turskasta (0,7 milj. kg). Kknaissaalis li nin neljätista miljnaa kila suurempi kuin edellisvunna. Silakkasaalis suureni klmetista miljnaa kila ja kilhaili runsaat miljna kila edellisvudesta. Myös turska-, lahna-, ahven-, kuha-, ja haukisaalis kasvi. Kknaissaaliista kalastettiin trlilla 92 %, rysällä 5 % ja verklla 2 %. Merialueen ammattikalastuksen kknaissaaliin tuttaja-arv li 20 m iljnaa eura vunna Taludellisesti merkittävin kalalaji li silakka, jnka saaliin arv li 10 milj. eura. Muita taludellisesti merkittäviä saalislajeja livat mm. siika (2,1 milj. eura), kilhaili (2,0 milj. eura), kuha (1,6 milj. eura), lhi (1,2 milj. eura) ja ahven (1,1 milj. eura). Ammattikalastajarekisteriin ilmittautuneita kalastajia li vuden 2006 lpussa Heistä nin klmannes sai ammattikalastajalukituksen mukaan vähintään 0 % tulistaan kalastuksesta. niten ammattikalastajia li Varsinais-Sumen ja Phjanmaan ja työvim a-ja elinkeinkeskusten kalatalusyksiköiden alueilla. Asiasanat: ammattikalastus, meri, saalis, pyynnin määrä, yksikkösaalis, ammattikalastaja, kalastusalus Tilastn ktisivu: Ammattikalastus merellä Riista- ja kalatalus - Tilastja 2/2007. Sumen Virallinen Tilast - Maa-, metsä- ja kalatalus. Riista- ja kalataluden tutkimuslaits. 68 s.

10 8 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Sammandrag av résultat Finska yrkesfiskamas fängst i Östersjön var 10 miljner kg är Största delen av fangsten var strömming, 79 miljner kg. Den näststörsta fangsten utgjrde vassbuk, 19 miljner kg. Därefter följde abbrre (0,9 milj.kg), sik (0,7 milj.kg) h trsk (0,7 milj.kg). Den ttala fangsten var irka fjrtn miljner kil större än under fö- regâende är. Den största ökningen uppvisade fangsten av strömming, 1 miljner kg h vassbuk, över miljn kg. ksä fangsten av trsk, braxen, abbrre, gös h gädda ökade jämfrt med är Av den ttala fangsten fiskades 92 % med träl, 5 % med ryssja h 2 % med nät. Prduentvärdet av yrkesfiskamas ttalfängst i havsmrädet uppgik ar 2006 tili 20 miljner eur. Den eknmiskt värdefullaste arten var strömmingen (10 milj.eur). Andra eknmiskt värdefulla arter var bl.a. sik (2,1 milj.eur), vassbuk (2,0 milj.eur), gös (1,6 milj. eur), lax (1,2 milj.eur) h abbrre (1,1 milj.eur). Antalet Askare anmälda i registret över yrkesfiskare uppgik i slutet av är 2006 tili Av dem fik en tredjedel minst 0 % av sinä inkmster fran fisket. Det största antalet yrkesfiskare fanns i de mräden sm tillhör fiskerienhetema inm gentliga Finlands h Österbttens arbetskrafts- h näringsentraler. Sökrd: yrkesfisket, havet, fängst, fangstmängden, fangsten per enhet, yrkesfiskare, fiskefartyg Statistikens hemsida: Yrkesfisket i havet Riista- ja kalatalus - Tilastja 2/2007. Finlands jfiiella Statistik - Jrd- h skgsbruk samtfiske. Vili- h fiskerifrskningsinstitutet. 68 s.

11 Ammattikalastus merellä Summary f results In 2006, the ath by Finnish mmerial fishermen in the marine area ttalled 10 millin kg. The bulk f the ath nsisted f Balti herring (79 millin kg), fllwed by sprat (19 millin kg). The next biggest athes were perh (0.9 millin kg), urpean whitefish (0.7 millin kg) and d (0.7 millin kg). The ttal ath was furteen millin kg bigger than that in the previus year. The inrease was greatest fr Balti herring, 1 millin kg and sprat, ne millin kg. Als athes f d, bream, perh, pikeperh and pike were bigger than in f the ttal ath, 92 % was taken by trawl, 5 % by trap net and 2 % by gill net. The prduer value f mmerial marine fishery in 2006 ttalled UR 20 m illin. nmially the mst imprtant speies was Balti herring (UR 10 millin). ther enmially imprtant speies were urpean whitefish (UR 2.1 millin), sprat (UR 2.0), pikeperh (UR 1.6), salmn (UR 1.2 millin) and perh (UR 1.1 millin). At the end f 2006, the register f prfessinal fishermen ntained the names f 2122 fishermen. A third f them, earned at least 0 % f their inme frm fishing. The number f prfessinal fishermen was highest in the areas f the fishery units f the emplyment and enmi develpment entres (DCs) f Varsinais-Sumi and strbthnia. Key wrds: Marine fishery, ath, fishing effrt, ath per unit f effrt, mmerial fishermen, fishing vessel. w w w.rktl.fi/english/statistis/ Cmmerial Marine Fishery Riista- ja kalatalus - Tilastja 2/2007. ffiial Statistis f Finland - Agriulture, Frestry and Fishery. Finnish Game and Fisheries Researh Institute. 68 p.

12

13 Ammattikalastus merellä Kalastajat - Fiskare - Fishermen sa-aikakalastajat Deltidsfiskare Part-time fishermen Ammattikalastajat Yrkesfiskare Cmmerial fishermen Muuts am m attikalastajien rekisteröinnissä vusina 1988 ja 1995 Förändringen av registeringen av fiskare är 1988 h 1995 Change in registratin f mmerialfishermen in 1988 and 1995 Kuva 1. Ammattikalastajarekisteriin kuuluneiden merialueen kalastajien määrä vusina Figur 1. 1 yrkesfiskarregistret ingäende antal yrkesfiskare i havsmrädet ären Figure 1. The number f registered mmerial fishermen in the marine area in Kuva 2. Merialueen ammattikalastuksen tilastinnissa käytetty aluejak. Figur 2. Karta över delmräden sm används i statistiken över yrkesfisket i havsmrädet. Figure 2. The reginal divisin used in the mmerial marine fishery statistis.

14 12 R I I S TA - JA KA L ATA L U S TILASTJA M ilj. kg Millin kg M ilj. UR Millin UR Silakka H B Kilhaili C Muut lajit Arv Strömming Vassbuk vriga Värde Balti herring Sprat ther Value Kuva. Merialueen ammattikalastuksen saalis ja saaliin arv vusina , vuden 2006 hintatasssa (kuluttajahintaindeksillä krjattuna). Figur. Yrkesfiskets fangster i havsmrädet h värdet av fangsten ären , pä basis av prisnivän är 2006 (justerat med knsumentprisindexet). Figure. Cmmerial marine fishery ath and its value in at 2006, pries level (adjusted by nsumer prie index). Kuva 4. Sumalaisten ammattikalastajien saaliit eri ies-sa-alueilla vunna 2006, kg. Figur 4. Finska yrkesfiskares fangster enligt ies-delmräden är 2006, kg. Figure 4. Cath by Finnish mmerial fishermen by ies-subdivisin in 2006, kg.

15 Ammattikalastus merellä Taulukk 1. Ammattikalastuksen saalis ja saaliin arv merialueella vunna Saaliin arv (ilman arvnlisävera) n laskettu ammattikalastajien vunna 2006 saamien keskihintjen perusteella. Tabell 1. Flngsterna h fängstens värde i det yrkesmässiga f isket I r Fängstens värde (utan mms) beräknad pä basen av de medelpris yrkesfiskarna erhällit är Table 1. Cathes and value in mmerial marine fishery in Value f athes (befre VAT) are estimated frm the average pries btained by mmerial fishermen. Laji Saalis Arv Art Fängst Fängst Speies Cath kg Value Silakka - Strömming - Balti herring Kilhaili-Vassbuk-Sprat Turska-Trsk-C d Kampela1- Flundra' - Flunder1 25 Hauki Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendae Siika - Sik - urpean whitefish Lhi-Lax-Salm n Taimen öring Trut Kirjlhi - Regnblge - Rainbw trut 9 18 Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide 21 2 Särki - Mört - Rah Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perh Kuha - Gös - Pikeperh Muut - övriga - ther Yhteensä Ttalt Ttal Kampelasaaliiseen sisältyy tnnia piikkikampelaa. 1Flundrafängsten innehiller tn piggvar. 1Flunder ath Inludes tn turbt.

16 14 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA i'- in l N ln ^ u n n ^ f r n u n a n fm fn i d i i a rsi un n pm < n r m rsi C m i un ^ ^ >i/t r t! ^ 5 g r ^ m L n r s i r m r s j m h» an C fn n fm i n f \, m m un «^ fm in S S «Il.. <L> > U <D - S e d> -g UM - is V m <=><*& fm II II ^ *"i e U» > ) m J 1 - *- V. U ) J» - f\ l <N C T e := u ' ai S b - -C H Wuj - n pm un «un ^ n -sr pm ««pm T m n l p s i u n n «^ un ^r n L/n V «PM PM «LT>^- PM «*» d n t ^ ^- V m D 0 v p m r u n un» n un! U 5 _ 5 </>.e < 0> S e S M ^ rsi = ö; * D U D.r r,<tj. ^ I fu M ^ > I 1 1» 7!S JS t2 = T ( IC > I un I a> u» i S = Ie I I I qj ^ aj f aj s g. ai _ ^ < I I I I v_; I

17 Ammattikalastus merellä rer «M ' L_ (U QJ a; t. 'r e t/> D t i a; - Tfö K 5 1 I s 8 a r r m *- Q) 5 t +J _r _ i I i >s r r _ : a Il 2 = ^ r t > +-> C_ r 1 <1 % v r 'ST -± 4-» D t SS «. s s.. < V S r r l - -* - 5 ' 5 il 1._: 1/ g * 8 T M- r - t 8 S t k_ 0) I C i i u QJ a;. _ <D 5 <y U «C "g ai r «M0) t > <-> ^ n & *U * - <U 't_ ' s «"S S a - 1 ä t t 2i <D _C y» u - a; r u rn jy m m <Tt 02 C 02 > C r X 02 ex 1 r 02 0 T P m u r tn 1 02 CC 0 T UJ tni r CT C t 1 02 Xr 1 :0 un 1 V ^ tn 1 2 ö : S r r 0J * I >. 12 r 1 2 tn s i2 r :r tn tn :r Lax- Muut - övriga - ther Yhteensä-Ttalt-Ttal L.v.- K.i.-. + /

18 16 RIISTA- JA KALATALUS - TILASTJA Taulukk 4. Ammattikalastuksen saaliit (1 000 kg) merialueella sa-alueittain vunna Tabell 4. Yrkesfiskets fängster (1 000 kg) i havsmrädet enligt delmräde är Table 4. Cathes (1 000 kg) in mmerial marine fishery by subdivisin in :p t/r +-» i p > - p rp ÜJ i/r I :rp a5 a. a :rp Finsk viker QJ ai t=!-^ C '> S s 1 *05 C n a Jr " p > in r p CP :rp * fp n n p \St ". >_ p "CP ai CD p JS ID ai - a> : ai :p qj :r li? k rp ai - ; r i P CD 2 :2, 0 w :0 n tr 2 -a :0 n tn LU 0 a» ' a a> :p ä i :i 2 LU p' 2-2, 0 :0 i n tn < - *= r CD 0 err 0 rp err 0 CD Lö rsi m ^ r- m m in 0 m rp LT» CD» ^ m * rm LT» m *. i p w I k_ r k ^ > ^r I r= rm C C <- <rr un C ') CD * r I ^ r-j m r rsi,^r * «-n * r«g e rr r--* m r - m un * * * err rsj ^ m rs im L n I I CT» m r I I I *- < rvj (N i * r in tn * -m r * l l i U_ ai i 1 > rp 1 rp rp C a> 0, I 1. = ri tp ai ai e 00 " 1 rp 0 1 J n 1 ai _ rp i rp r - 0 LU1 n rai 1 ai 1 r X 1 :rp n 1 Ö CD C ~ rp n rp i a> I ai 0 ai rp ai rp I.2» Ö _ rp rp >-v X 2 I7r 0 2 rp :rp ^4 n 0 CC 1 e :0 Muut - övriga - ther Yhteensä-Ttalt-Ttal

19 Ammattikalastus merellä Taulukk 5. Ammattikalastuksen saaliit (1 000 kg) merialueella pyydystyypeittäin vunna Tabell 5. Yrkesfiskets fängster (1 000 kg) i havsmrädet enligt fängstmetder Sr Table 5. Cathes (1 000 kg) in mmerial marine fishery by fishing methd in 2006 Speies Rysät Verkt Trlit Kukut Muu Yhteensä Ryssjr Nät Trälar Kräkar övriga Ttalt Trap nets Nets Trawls Hks ther Ttal Silakka - Strömming - Balti herring Kilhaili-Vassbuk-Sprat Turska-T rsk-c d Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendae Siika - Sik - urpean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen Öring Trut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw trut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rah Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perh Kuha - Gös - Pikeperh Muut - övriga - ther Yhteensä-Ttalt-Ttal

20 18 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 6. Sumalaisten alusten kalansaaliin maihintunti ja jälleenlaivaus vunna 2006 perkaamattmana painna, kg sekä niiden arv, Tabell 6. Landningsstatistik h mlastning för fängsten med Finska bätar är 2006, rensad vikt, kg h deras värde, Table 6. Cathes landed and transshipped (live weight) by Finnish vessels in 2006, kg and their value, Vastaanttajamaa / alus Silakka Kilhaili Turska Lhi Muut Yhteensä Mttagnlngsland / fartyg Strömming Vassbuk Trsk Lax övriga Ttalt Reipient natin / vessel Balti herring Sprat Cd Salmn ther Ttal Sumi - Finland - Finland Tutu maihin - Landning - Landing Jälleenlaivattu - mlastning - Transshipment A rv -V ärde-value Rutsi - Sverige - Sweden Tutu maihin - Landning - Landing Jälleenlalvattu - mlastning - Transshipment A rv -V ärde-value Tanska - Danmark - Denmark Tutu maihin - Landning - Landing A rv -V ärde-value Venäjä - Ryssland - Russia Jälleenlalvattu - mlastning - Transshipment _ 972 A rv -V ärde-value Pula - Plen - Pland Tutu maihin - Landning - Landing 18 _ 21 A rv -V ärde-value Latvia - Latvia - Latvia Tutu maihin - Landning - Landing 8 15 _ 54 A rv -V ärde-value Yhteensä Ttalt Ttal Purettu ulkmaille - Landat utmlands - Landing abrad Jälleenlalvattu - mlastning - Transshipment Arv - Värde - Value ( )

21 Ammattikalastus merellä Taulukk 7. Pisheitetyksi ilmitettu saalis (1 000 kg) sa-alueittain ja hylkeen syömäksi ilmitettu suus pisheitetystä saaliista merialueella vunna Tabell 7. Fängst sm uppgivits sm kasserad (1 000 kg) enligt delmräde h andelen anmält sm salaten i havsmrädet är Table 7. Disards as reprted by fishermen (1 000 kg) by subdivisin and the share f disards reprted as seal eaten in marine fishery in PM P m J Z r a* e un CU :f f Q_ r 2 2 S a» ti C a> QJ un C ai ai>r r C 2 'e _ C : r C < > ^* C L r <7 * m lt* r*" * C T V CT* m < i un r - CT* m t r-» m v ^ L n t - n r r s j n m CT* PM «m» T t D l / l ' T ' T ' 1 r v ( T I N *»q- m ^ r r-* r»» P M ^ P M * V V PM «sr PM *=T - W T ' - ' -»» p PM r-. PM Q- I * :2 T l CT* n v M m m M KD I «sr > I d h- I un I := P.05 w» r - T - v m i ln r-* ai ^ qj r j ai I < I I

22 20 RIISTA- JA KALATALUS - TILASTJA Taulukk 8. Ammattikalastuksen silakkasaaliit (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäin merialueella vunna Tabell 8. Yrkesfiskets strömmingfängster (1 000 kg), fängstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmräde h redskap C \n *> Xl VT > s X Ci Û. u t = _ D r V N ^ U q - S fd QJ TM M e C - r * - 01 > >?-0 r " r - I r m m m m k m rsi r*- CM LTT CT en CM i CM ' L CM C L LH T CM CT CM m f~r «<= m rn CM CT CMC -sr r un X +** u flj CM u <- 1 i CM I. =- en CM CM en C' CM I I I IC la Œ:2 I :F5 = * S p AJ Ü S 1 :0 r C I --- :C 1 û. n j j ú - i u r t : ^Ln«^->Lni>n>'^J>n CM L r*» LCT «tj T ÍD Trlipäiviä Trildagar Trawling days CPU Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal

23 Ammattikalastus merellä :f V I >N T Q. C '( (LI _D <0 (T \s\ UJ. U I. r KA - <v T DVI - UJ CL u s t <D - er UD» Cv «C tn N N CM N *~L~ rn N N,_ CM CM ~S CU «m ai ^ i m «- «tn r «in in m r VI *Vt >* :fö _ >N >N Q_ <y x: a; k. (V. u 0 a; " > D a;. * r 0 St a» 01 N * ti 01 «r í * *^r r r r _C in J2 r ^ ÍN 'S 2 5 S* S i - i.2 2 ) i «r 4- _a V ) V ) r > C vi +-1 fr k. KA <D > q ( r -C r U I vn h CU CU I

24 22 RIISTA- JA KA L ATA L U S TILASTJA C :f Vt >t " Q _ CD Q_ <D t <D CD " *0 k. _ d r 4-» t/t n " J «' S LLI Q_ LU U J l t/> "rö r. u ' S C :r t? > t_ «r t H "rö r t r ' S t l_ +- C 4-* t Q_ r C * J jr t_ tt :r CT) :r T 4- -C VJ «r 4-» «+r l t L_ t r ^ 4-* ^C M t * +r r i «> _r J t CM t ' N v- t r d -* <5 ö >t.q T Cr "U S2 >> jq. U t CD Q. " Cr t = d CT> > " VJ fr CD CU r u ^ _ w T <g 0) 2 ö.2.2 _ i/i <- d > _q r r.n» m 5 r - r ; H '! m «t_n vi i rst <T> «* en 00 L I rst * t rvj 00 C tn L ^ r-- ^ l/ l ( N N L r-. rsi <=T ^ r v v l i i «< Ln < <n t en <- t t m im i rr ^ ^ r r in ^ m m t r L m I I r»d* t I f = 'f, * ^ fn ^ r»«. I. I. i I ^ ii> t llj «} -s m -Sre-iip-ii-rö-if? T 5 = p L > t «J > L > U t l ^ U t * r ^ L r C (~m en CM rsi r t 5J-» i-ni en r s i. VJ Muu tai tuntematn - Annan eller kand - ther r unknwn Saalis - Fingst - Cath r s i «- Saalis yhteensä - Fingst ttalt - Cath ttal

25 Ammattikalastus merellä C :<0 v> >% Q. C rö *02 _ <2 Q_ U r r </> > :f :<0 Q. U i Q. U I 02 -C 02 k_ <12 Q. C 02 4-» v> CT) C»r <2 TD U) C sr t i )»r r *vi *> _D i/> >s -D Q. u t ; $ : 02 k_ 02 Q_ S I u TD Cr t 02 ) r«j» r r VI J <2 Q. r ± C 02 V) t : j v r J* * j * i U i U i»r T C _ H- i/t ID * 8rsi l a ' ^ H Vt < > 02 J "Ö2 02 _ J *02 02 <0 h H- 02 s: 02 C k_ r 2 u ru s <S~ r d> u a» U- *w> rr A nj m U2 = <-2 = I I & C7T g» I>» «T ai u- I I r J> I ' V-2 = I ^I ns u_ ez a» n > ' <w2 = I ^ t i I I t ^ <-2 I T Si i 5 S C t2 B I. 'rz $ J? ^»T ^

26 24 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA :0 C l >> T > * Q. C *05 T _Q L > _Q *0 Q_ u t P» C LD in r s 0 rm rs in a> ^ rs. rn tri m r-. rsj «in "7 * <- N. u Q_ U II n= <J> in s ^ l ai CSJ «sf 0 l *i/) >N :0 =0 <D k. 0 0 Q ^ > rn J 5 S m.0 - :0 0»0 0 J l 0 a> 4_» - * «>» r e _ --- L a> > n 0 ra - a i a _ 0 u T 0 tl ud g 0 ) CJ S H - Q ' I ~ ' i ^ L <N in id m S. s = 1 il I L l- m S, ' <x -s 12? «<T>- 2. = V-» ^ 2 L L = e? i == Ut " = -» T > Q- L_J > C/n > > C > I.> - X I T I ^ u g. m _.e t1 m u x y ti ) t = L»J.5 T I 1I I ^ t I 5 V. i -i en ) =_ :T 5 <= > «r _ S «r := U_ u _ LL. - s. a* I > ^ >> 1 S -S -~r st.* } L LU 1 S ^ L_^ I < I lj i2 I I ai 2 = :T i it! qj C QJ ; 4_j a 5 :T +* t 5 JL i :T ^ <U C 4-T i qj T S C =5 = ^ s e r 'r : =.= f :? S «l i S =2 - _ 2 t r «" e V <= t en e.g : e S t 5 r 5 ffl s -s s

27 Ammattikalastus merellä Taulukk 1. Ammattikalastuksen muikkusaalis (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäln merialueella vunna Tabell 1. Yrkesfiskets siklöjafängst (1 000 kg), fängstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmräde h redskap i havsmrldet är Table 1. Cmmerial marine fishery vendae ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Mulkku Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Siklöja Bttenhavet Bttenvlken Flnska viken Ttalt Vendae Bthnlan Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Sllakkarysä - Strömmlngryssja - Herring trap net Saalis - Fingst - Cath Rysäpälvlä - Ryssjadagar - Trap net days CPU - 14,4 14, Trli-T rll-t ra w l Saalis - Fängst - Cath _ 77 _ 77 Trllpäivlä Träldagar Trawling days CPU Nutta - Nt - Seine Saalis - Fingst - Cath _ 7 _ 7 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fingst - Cath Saalis yhteensä - Fingst ttalt - Cath ttal

28 26 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 14. Ammattikalastuksen siikasaalis (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäin merialueella vunna Tabell 14. Yrkesfiskets sikfängst (1 000 kg), fängstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmrlde h redskap i havsmrädet är Table 14. Cmmerial marine fishery urpean whitefish ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Siika Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Sik Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt urpean whitefish Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lhirysä - Laxryssja - Salmn trap net Saalis - Fängst - Cath Siikarysä - Sikryssja - Whitefish trap net Saalis - Fingst - Cath Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPU 7,9,6 4,0 4,8 4,0 Muut rysät - Övriga ryssjr - ther trap nets S a a lis-f ä n g st-c ath Verkk - Nät - Gill net, < 6 mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,05 0,21 0,2 0,02 0,22 Verkk - Nät - Gill net, 6-45 mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,19 0,15 0,18 0,02 0,15 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,29 0,09 0,14 0,05 0,1 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Cath Pesäverkk - Krknät - Gill net traps Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,80 1,68 1,68 1,41 1,65 Trli Träl Trawl S a a lis-f ä n g st-c ath 6 6 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal

29 Ammattikalastus merellä A r *- r ^ r ^ r v j r-» «j* «n m X' a> r»i ^ ^ -a- t n < * * r-«* CM r~* r m «- CM CT» m C»r tn C :(D * & ö -X V2 l/l - "S >% ««>% f Q. n -Q f »r i _ e a. 07 VJ D r 07 T A t/> +1 0 ^ ) 07, 0 U J ^ Q_ LU U s & J L r r 07 -C :0 07.X t >>. r C 07 :fö :<0 07 Q_ 0 C «<0 I s I D. ITJ. C ^ C ) * r J D t r 4 = 07 C t _ 07 a -C u r t r!f 07 0 C! 0 CM en C CM I r-» CM CL* a* m a* "K a* > r a* 2 00 tn - er e ' VJ a j 'e - en in ^ }S i CM C L e n * in en «en» Tf tn t in r-. in r CM CM in en CM CM t 1 en CM CM CM en " in ' m rn m t in 0,06 r-. 1 in N m en L en en in CM en r-. CM* 8 «0 _ C 0J <D i ^ 8 8 C C r <y ^ D + * (/I J2 v 0} ^ ; <n s < 5 1/ J 'Z " JX 0 C «r 4- Xr t V +-1 a j i s ti r6 07 +» -X 07 V " ' f 2 t 07 > _q r r -C & 0) _ 07 <0 07 u> 5 ^ ^ I """ r t CM 4 CM e -f-, en -=* -f= en r j as A " m r " t_;.2,.2,.2. 2 ^ Q _ I I I L tn t_7 tn tn I tn tn tn en in I = f. 22 M = m >- > aj a* - tn > U t «- m m g 2 ^ t_7 < I Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal kpl - st - Ind

30 28 RIISTA- J A KALATALUS TILASTJA ru ns l a v r-«. l a l a l a i_n l a rsj m <u e a 0 C m r»- l a v p n v' l a ' t v f t Taulukk 16. Lhen keskipain (kg) merialueen ammattikalastuksessa sa-alueittain ja pyydyksittäin vunna Tabell 16. Medelvikten av lax (kg) i yrkesfisket enligt delmräde h redskap i havsmrädet ar Table 16. Average weight f salmn (kg) in mmerial marine fishery by subdivisin and by gear in CD CD VA m la" v LA LA V r-~- LA la" PM ^ v' ' V v' S' un r». m r>. «T v ^ PM VD ^ LA LA LA < n l ns la 1 i? 7 X 1 r ±=L 1 e I nj I

31 Ammattikalastus merellä ' sfd \S) 5» > s > s Q. Q_ S en (U C T -Q (/) >%. ' m «0 S Q_ u merialueella vunna ; ÍD , 0 :0 :f0 <D s : % > * Q_ 0 0 <D V U _Q 0 0 -C Q_ u t a> k_ 0) Q_ - C u " 0) u= 0) CD & <U. w 'rrr I = I 5. *- *5 r J 'v r = u H a> r a i r L a i i / i n a : U > n > U > n I Sisältää alle 6 mm ja yli 60 mm verklla, silakkaverklla, lhen ja siian ajverklla sekä muulla plntaverklla saadun taimensaaliln. Innehäller örlngfängst med under 6 mm h över 60 mm nät, med strömmingnät, med drivgarn för lax eller sik h med annat flytnät. Inludes sea trut ath by under 6 mm and ver 60 mm gill net, gill net fr herring, drift net fr salmn r whitefish and ther drift net.

32 0 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 18. Ammattikalastuksen kirjlhisaalis (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäin merialueella vunna Tabell 18. Yrkesfiskets regnbägefängst (1 000 kg), flngstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmräde h redskap i havsmrädet är Table 18. Cmmerial marine fishery rainbw trut ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Kirjlhi Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Regnbige Skärgirdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Rainbw trut Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Rysät - Ryssjr - Trap nets Saalis - Fängst - Cath Verkt - Nät - Nets Saalis - Fingst - Cath Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fingst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal

33 Ammattikalastus merellä Taulukk 19. Ammattikalastuksen kuresaalls (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäin merialueella vunna Tabell 19. Yrkesfiskets nrsfängst (1 000 kg), fängstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmräde h redskap i havsmrädet är Table 19. Cmmerial marine fishery smelt ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Kure Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Nrs Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Smelt Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Silakkarysä - Strömmingryssja - Herring trap net Saalis - Fängst - Cath Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPU Rysä - Ryssja - Trap net Saalis - Fängst - Cath 0 Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days 49 CPU 1, Verkk - Nät - Gill net, 6-45 mm Saalis - Fängst - Cath 2 Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,0 Muu verkk' - Övriga n ät' - ther net' Saalis - Fängst - Cath 0,9 Trli Träl Trawl Saalis - Fängst - Cath Trlipäiviä - Träldagar - Trawling days CPU Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal ,6 4,2 0,1 6, , , ,05 0,02 0,0 0,04 1,2 5,1 0,8 8,0 _ 51 _ Sisältää silakkaverklla, alle 6 mm ja yli 45 mm verklla, siian ajverklla sekä pesäverklla saadun kuresaaliin. 1Innehäller nrsfängst med strömmingnät, under 6 mm h över 45 mm nät, med drlvgarn för slk h med krknät. 1Inludes smelt ath by gill net fr herring, under 6 mm and ver 45 mm gill net, drift net fr whitefish and gill net traps.

34 2 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 20. Ammattikalastuksen lahnasaalis (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäin merialueella vunna Tabell 20. Yrkesfiskets braxenfangst (1 000 kg), fängstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmräde h redskap i havsmrädet fr Table 20. Cmmerial marine fishery bream ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Lahna Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Braxen Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Bream Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal ~ * - Lhirysä - Laxryssja - Salmn trap net Saalis Fängst Cath Rysäpäiviä - Ryssjadagar Trap net days CPU 9,8-0,6 10,7 6,0 Siikarysä - Sikryssja - VVhitefish trap net Saalis-Fängst-C ath Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPU 0, 8,6 2,0 15,4 5,6 ' Rysä - Ryssja - Trap net Saalis - Fängst - Cath ' Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPU 2,1 1, 1,8 1,9 1,8 Verkk - Nät - Gill net, 6-45 mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,04 0,06 0,06 0,04 0,05 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Cath Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Cath Verkk - Nät - Gill net, > 60 mm Saalis-Fängst-C ath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,65 0,42 0,19 0,17 0,45 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal

35 Ammattikalastus merellä 2006 Taulukk 21. Ammattikalastuksen säynesaalis (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäin merialueella vunna Tabell 21. Yrkesfiskets idfängst (1 000 kg), fängstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmrlde h redskap i havsmridet är Table 21. Cmmerial marine fishery ide ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Säyne Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Id Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Ide Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Rysät - Ryssjr - Trap nets Saalis Fängst Cath Verkk - Nät - GUI net, 6-45 mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,02 0,0 0,07 0,01 0,0 Muu verkk1- övriga nät' - ther net1 Saalis - Fängst - Cath Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal Sisältää alle 6 mm ja yli 45 mm verklla, pesäverkllla sekä pintaverkilla saadun säynesaaliin. ' Innehäller idfängst med under 6 mm h över 45 mm nät, med krknät h med flytnät. ' Inludes ide ath by under 6 mm and ver 45 mm gill net, gill net traps and driftnet.

36 4 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 22. Ammattikalastuksen särkisaalis (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäin merialueella vunna Tabell 22. Yrkesfiskets mörtfängst (1 000 kg), fängstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmräde h redskap i havsmrldet är Table 22. Cmmerial marine fishery rah ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Särki Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Mört Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Rah Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Silakkarysä - Strömmingryssja - Herring trap net Saalis - Fängst - Cath Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPU 0,4 0, 7,7 4,4,6 Rysä - Ryssja - Trap net Saalis - Fängst - Cath Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPU,2 2,1 0,6,9 2,6 Verkk - Nät - Gill net, < 6 mm S a a lis-f ä n g st-c a th Verkk - Nät - Gill net, 6-45 mm S a a lis-f ä n g st-c a th Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,06 0,09 0,06 0,0 0,07 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Cath Trli -Träl - Trawl Saalis - Fängst - Cath 41 _ 41 Trlipäiviä -Träldagar - Trawling days CPU Nutta - Nt - Seine Saalis - Fängst - Cath Nuttapäiviä - Ntdagar - Seine days CPU Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal

37 Ammattikalastus merellä Taulukk 2. Ammattikalastuksen madesaalis (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittä in merialueella vunna Tabell 2. Yrkesfiskets lakefängst (1 000 kg), fängstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmräde h redskap i havsmrädet är Table 2. Cmmerial marine fishery burbt ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Made Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä La ke Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Burbt Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Rysä Ryssja Trap net Saalis - Fängst - Cath Rysäpäiviä - Ryssjadagar Trap net days CPU 0,1 0,7 0,5 0, 0,4 Verkk - Nät - Gill net, 6-45 mm Saalis - Fängst - Cath Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,06 0,09 0,05 0,07 0,07 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,11 0,11 0,07 0,11 0,10 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal

38 6 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 24. Ammattikalastuksen ahvensaalls (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäin merialueella vunna Tabell 24. Yrkesfiskets abbrrefängst (1 000 kg), fängstmängden h fängsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmräde h redskap i havsmrädet är Table 24. Cmmerial marine fishery perh ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Ahven Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Abbrre Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Flnska viken Ttalt Perh Arhipelag Bthnlan Sea Bthnlan 8ay Gulf f Finland Ttal Sllakkarysä - Strömmlngryssja - Herrlng net Saalis - Fängst - Cath Rysäpäivlä - Ryssjadagar -Trap net days CPU 1,9 1,6 1,0 0,5 1,5 Rysä - Ryssja - Trap net Saalis-Fängst-C ath Rysäpäivlä - Ryssjadagar - Trap net days CPU 9,1 5,2 0,5, 4,8 Muut rysät' - övrlga ryssjr1- ther trap nets1 Saalis - Fängst - Cath Verkk - Nät - GUI net, < 6 mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpälvlä - Nätdagar - GUI net days CPU 0,94 0,54 0,05 0,25 0,09 Verkk - Nät - GUI net, 6-45 mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpälvlä - Nätdagar - GUI net days CPU 0,25 0,2 0,14 0,08 0,22 Verkk - Nät - GUI net, mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpälvlä - Nätdagar - GUI net days CPU 0, 0,15 0,05 0,08 0,15 Pesäverkk - Krknät - GUI net traps Saalis - Fängst - Cath Verkkpälvlä - Nätdagar - GUI net days CPU 0,41 0,92 0,6 1,00 0,89 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknvvn S a a lis-f ä n g st-c a th Katiska - Katsa - Pt Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal Sisältää siika- ja lhirysillä saadun ahvensaaliin. Innehäller abbrrefängst med sikryssja h laxryssja. Inludes perh ath by trapnet fr whitefish and fr salmn.

39 Ammattikalastus merellä Taulukk 25. Ammattikalastuksen kuhasaalis (1 000 kg), pyynnin määrä ja yksikkösaalis (= CPU, kg) sa-alueittain ja pyydyksittäin merialueella vunna Tabell 25. Yrkesfiskets gösfängst (1 000 kg), fängstmängden h flngsten per enhet (= CPU, kg) enligt delmräde h redskap i havsmrädet är Table 25. Cmmerial marine fishery pikeperh ath (1 000 kg), fishing effrt and ath per unit f effrt (= CPU, kg) by subdivisin and by gear in Kuha Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Gös Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Pikeperh Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Rysä - Ryssja -Trap net Saalis - Fängst - Cath Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPU 1,0 0,5 0, 0,8 0,7 Verkk - Nät - Gill net, 6-45 mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,2 0,15 0,02 0,28 0,2 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Cath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0, 0,06 0,10 0,28 0,25 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis-Fängst-C ath Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPU 0,4 0,01 0, 0,17 0,17 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Cath Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Cath ttal

40 8 RIISTA- JA K A L ATA L U S TILASTJA C *0 ai i. u 0 0 l : 0 *i/» > l 0 :0 :0 Q_ i «0 _ 0 i ü_ u II 0 L- 0 Q. +-» 0 L i «0 0 T i C :0 ts i (Q i i "u. > ><0 t i IN C i» «0 «0 0 0 v «0 - C H - f 0 g > > 1 L i a. u t t= Q_ " 0 0!f 0 01 i 0. 0 _.C *-» 0 0 ^. 01 V x: L ^ <N 0 C T 0 0 i > 2 -Q Tl ai 1 KJ!. > rsjq. s := 0 > v 0 t n_q -Q - ' / 0 T- I I 1 ~ aj JZ y L ~> u < 1 _C 0 T > L- T T Ö T 1 s> ) U. T = ( 1 J 1 t 1 1 "75 L T "75 L T "75 S L T - N ä t - - T r ila r - Fä n g st F in g s t

41 Ammattikalastus merellä Taulukk 27. Ammattikalastuksen saalis (1 000 kg) ja pyynnin määrä silakkarysällä sa-alueittain merialueella vunna Tabell 27. Yrkesfiskets fängster (1 000 kg) h fängstmängden med strömmingsryssja enligt delmrlde i havsmrädet är Table 27. Cmmerial marine fishery ath (1 000 kg) and fishing effrt by herring trap net by subdivisin in Silakkarysä Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Strömmingsryssja Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Herring trap net Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - Fängstdagar - Fishing days Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Balti herring Kilhaili-Vassbuk-Sprat Turska-T rsk-c d Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendae Siika - Sik - urpean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - ö r in g - Trut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw trut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rah Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perh Kuha - Gös - Pikeperh Muut - Övriga - ther Yhteensä - Ttalt - Ttal

42 40 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 28. Ammattikalastuksen saalis (1 000 kg) ja pyynnin määrä lhirysällä sa-alueittain merialueella vunna Tabell 28. Yrkesfiskets fängster (1 000 kg) h fängstmängden med laxryssja enligt delmrlde i havsmrädet är Table 28. Cmmerial marine fishery ath (1 000 kg) and fishing effrt by salmn trap net by subdivisin in Lhirysä Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Laxryssja Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Salmn trap net Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - Fingstdagar - Fishing days Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Balti herring Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska-T rsk-c d Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendae Siika - Sik - urpean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen öring Trut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw trut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rah Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perh Kuha - Gös - Pikeperh Muut - Övriga - ther Yhteensä-T talt-t tal

43 Ammattikalastus merellä Taulukk 29. Ammattikalastuksen saalis (1 000 kg) ja pyynnin määrä siikarysällä sa-alueittain merialueella vunna Tabell 29. Yrkesfiskets fängster (1 000 kg) h fängstmängden med sikryssja enligt delmräde i havsmrädet är Table 29. Cmmerial marine fishery ath (1 000 kg) and fishing effrt by whitefish trap net by subdivisin in Siikarysä Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Sikryssja Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Whitefish trap net Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number 6 Pyyntipäivät - Flngstdagar - Fishing days 446 Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Balti herring 0 Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska - T rs k - Cd Kampela - Flundra - Flunder 0 Hauki - Gädda - Pike 0 Muikku - Siklöja - Vendae Siika - Sik - urpean whitefish 2 Lhi-Lax-Salm n 0 Taimen - öring -Trut 0 Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw trut 0 Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream 0 Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rah 0 Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perh 0 Kuha - Gös - Pikeperh 0 Muut - övriga - ther Yhteensä-Ttalt-Ttal " ~ Ô

44 42 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 0. Ammattikalastuksen saalis (1 000 kg) ja pyynnin määrä rysällä sa-alueittain merialueella vunna Tabell 0. Vrkesfiskets fängster (1 000 kg) h fängstmängden med ryssja enligt delmräde i havsm rldet är Table 0. Cmmerial marine fishery ath (1 000 kg) and fishing effrt by trap net by subdivisin in Rysä1 Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Ryssja1 Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Trap net1 Arhipelag Bthnian Sea Bthnian 8ay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - Fängstdagar - Fishing days Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Balti herring Kilhaili-V assb u k-spra t Turska - T rs k - Cd Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendae Siika - Sik - urpean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - öring - Trut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw trut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rah Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perh Kuha - Gös - Pikeperh Muut - övriga - ther Yhteensä -Ttalt - Ttal ' i sisällä silakka-, lhi- tai siikarysällä saatua saalista ' Innehäller inte fängst med strömmingryssja, laxryssja eller sikryssja. ' Desn't inlude ath by trap net fr Balti herring, fr salmn r fr whitefish.

45 Ammattikalastus merellä Taulukk 1. Ammattikalastuksen saalis (1 000 kg) ja pyynnin määrä silakka- ja kllhailiverkllla sa-alueitta In merialueella vunna Tabell 1. Yrkesflskets fängster (1 000 kg) h fängstmängden med skötr enllgt delmräde I havsmrldet är Table 1. Cmmerial marine fishery ath (1 000 kg) and fishing effrt by gill net fr herring and sprat by subdivisin In Silakka - ja kllhalliverkk Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Strömmlng h vassbuk nät Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Gill net fr herring and sprat Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntlpälvät - Fängstdagar - Fishing days Rysäpälvät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Balti herring Kilhaili-Vassbuk-Sprat Turska-T rsk-c d Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja -Vendae Siika - Sik - urpean whitefish Lhi-Lax-S alm n Taimen öring -Trut Kirjlhi - Regnbige - Rainbw trut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream S ä y n e -Id -Id e Särki - Mört - Rah Made - Lake - Burbt Ahven -Abbrre- Perh Kuha - Gös - Pikeperh Muut - Övriga - ther Yhteensä-Ttalt-Ttal

46 44 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 2. Ammattikalastuksen saalis (1 000 kg) ja pyynnin määrä alle 6 mm verklla sa-alueittain merialueella vunna Tabell 2. Yrkesfiskets fängster (1 000 kg) h fängstmängden med under 6 mm nät enligt delmräde i havsmrädet! r Table 2. Cmmerial marine fishery ath (1 000 kg) and fishing effrt by under 6 mm Gill net by subdivisin in Verkk, < 6 mm Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Nät Skärgirdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Gill net Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntlpäivät - Flngstdagar - Fishing days Verkkpäivät - Nät dagar - Gill net days Q f. ^, Silakka - Strömming - Balti herring ~~... Ö ' Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska - T r s k - Cd Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendae _ Siika - Sik - urpean whitefish ! Lhi - Lax - Salmn Taimen Öring Trut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw trut Kure - Nrs - Smelt 0-0 Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide ' Särki - Mört - Rah Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perh K u h a-g ö s-pikep erh ] Muut - Övriga - ther [ Yhteensä - Ttalt - Ttal J 1 J

47 Ammattikalastus merellä Taulukk. Ammattikalastuksen saalis (1 000 kg) ja pyynnin määrä 6-45 mm verklla sa-alueittain merialueella vunna Tabell. Yrkesfiskets fängster (1 000 kg) h fängstmängden med nät, 6-45 mm enligt delmräde i havsmrldet är Table. Cmmerial marine fishery ath (1 000 kg) and fishing effrt by gill net, 6-45 mm by subdivisin in Verkk, 6-45 mm Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Nät Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Gill net Arhipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - Fängstdagar - Fishing days Verkkpäivät - Nät dagar - Gill net days Silakka - Strömming - Balti herring 2 6' ' Kilhaili-Vassbuk-Sprat Turska - Trsk - Cd _ Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendae Siika - Sik - urpean whitefish Lhi-Lax-Salm n Taimen Öring Trut 5 8 1! 5 ; Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw trut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide l Särki - Mbit - Rah Made - Lake - Burbt _ Ahven - Abbrre - Perh Kuha - Gös - Pikeperh Muut - övriga - ther Yhteensä-Ttalt-Ttal

48 46 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Taulukk 4. Ammattikalastuksen saalis (1 000 kg) ja pyynnin määrä mm verklla sa-alueittain merialueella vunna Tabell 4. Yrkesfiskets fängster (1 000 kg) h fängstmängden med nät, mm enligt delmräde i havsmrädet är Table 4. Cmmerial marine fishery ath (1 000 kg) and fishing effrt by gill net, mm by subdivisin in Verkk, mm Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Nat Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenvlken Finska vlken Ttalt Gill net Arhipelag Bthnlan Sea Bthnlan Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipälvät - Flngstdagar - Fishing days Verkkpäivät - Nät dagar - Gill net days Silakka - Strömmlng - Balti herring Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska-T rsk-c d Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja Vendae Siika - Sik - urpean whiteflsh Lhi - Lax - Salmn Taimen-firin g -Tr u t Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw trut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rah Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perh Kuha - Gös - Plkeperh Muut - fivriga - ther Yhteensä -Ttalt - Ttal

49 Ammattikalastus merellä m r i n i f l 1 LH CTl en <~sj m L»» <T\ r s i ^ rvj «V > IN <0 V C m J5 (u 2 I e V I 07 >.2 r (D ia t JC > i «i s Í S «>, 5 -Q <D.2 <- ' ^- > C T l > : I 5 C. r r +->, m t ^ a i j ) _ -* 5 * - C 01 u & C tn * C rsi v > m <0- r r>i r r _2 t _r ( T l I D t en 't i V 2 L L t z C r U J L un r* J I L * r «l»» «vt I g I r «IN ' L L CTY r «r s i I 1 ^ 0 I I I I I I I I I I I I I I I C I I I I I I I VP I ~ =f!2 CL.9- > I _i ai ai C > CD a. CU I Q_ at 1 r»r > a> a».e e C tu r 1 r e 1 _Q L I a> CU C " r Y u u L ) 1 e m a 1 1 :f l e? X 0 r 1 r 1 1 L 1 2 m le 1 1 S 1 1 S r a» _X r le e 0 ö JZ e >» : 1 iö 2 r :r =r L L Ahven - Abbrre - Perh Kuha - Gös - Pikeperh Muut - övriga - ther Yhteensä - Ttalt - Ttal

50 48 RIISTA JA KA LATA LUS TILASTJA v tn i in V <-'1 rm V V (N <TJ i ) G C 0 <N > «XTJ J5. «i a 01 «2 C (N S. JS ÍD «u > _ - - s «nj. -Q <D - ä % 0 ) _Q * t 4-* CT» t ) <D :fd ) C J l e CM 1/1 1 T r^. ) >, M CM - C "- > : ( 5 C Q- g» vi ) CT) ) C Q -* S 8 -<= r- ^ - CT) H ^ r «u ra >n vn C S ^ - r 1/1 1/1 u v _ nn V r 2 tu _ <D CT _Q _Q ÍD <TJ fu * e: T Lt_ ~ VJ :T L r t 1 1 I T T T 1 ». T :T 1/1 I I I I I CU. _ C S' ' i T I I = Ui "* VJ > I I

51 Ammattikalastus merellä Taulukk 7. Merialueen ammattikalastajien määrät työvima-ja elinkeinkeskuksittain vuden 2006 lpussa. Tabell 7. Antalet yrkesfiskare per arbetskrafts- h näringsentral (= T-entral) i havsmrädet i slutet av är Table 7. Number f prfessinal marine fishermen by emplyment and enmi develpment entre (= DC) at the end f T-keskus/kalatalusykslkkö Kalastustuljen suus kknaistulista Yhteensä T-entral / fiskerienhet Flskets andel av fiskarens ttala Inkmst Ttalt C / fishery unit Flshery Inme as prprtin f ttal Inme Ttal >= 0 % 15-29% <15% Uusimaa - Nyland - Uusimaa Varsinais Sumi - gentliga Finland - Varsinais-Sumi Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland Phjanmaa - österbtten - strbthnia Kainuu - Kajanaland - Kainuu Lappi - Lappland - Lapland Ahvenanmaa-Aland - Aland Yhteensä - Ttalt - Ttal Taulukk 8. Merialueen kalastusalukset ja -veneet työvima-ja elinkeinkeskuksittain. Tabell 8. Antalet fiskefartyg h -bätar per arbetskrafts- h näringsentral (= T-entral) i havsmrädet Table 8. Number f fishing vessels and bats by prvine f residene and emplyment and enmi develpment entre (= DC) Lukka - Kategri - Categry T keskus/kalatalusykslkkö Pienimutinen rannikkkalastus Pelaglset trlarit Phjatrlarit Passiivlpyydys alukset Yhteensä T-entral / fiskerienhet Smiskallgt kustflske Pelagiska träfare Btten trälare Fartyg med passlva redskap Ttalt DC / flshery unit Small sale Castal flshery Pelagi trawlers Bttm trawlers Passive qear vessels Ttal Uusimaa - Nyland - Uusimaa Varsinais Sumi - gentliga Finland Varsinais Sumi Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland Phjanmaa - österbtten - strbthnia Kainuu - Kajanaland - Kainuu Lappi - Lappland - Lapland Ahvenanmaa - Aland - Aland Yhteensä - Ttalt-Ttal Lähde: Maa- ja metsätalusministeriö Kalla: Jrd- h skgsbruksministeriet Sure: Ministry f Agriulture and Frestry

52 50 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA r r L CT» L CT» r-. «V r r*». V r r. rm CM v V r* CM L L CM v rm V r «CT m» r s CT» CM LTl i r. L _ r - r r s rm L CM L CT» r v r m v r-. rsi rm r 1 'q- rm r r - >v CM L r» L» r r* v v CT* CT» 1 V <- «_ L rs. r r CM L r CM 1 V L y L L <- r CM * L r =T i * r s CM, r. i_n r CM L L L r L CT» L r r - CM r»«. L CM L r r-- r CM rs. r CT» rm ' r 'r r r*«. CM r v rs. «s. CM L I rs.,, CM, CM L CT» r*» L r-. I L rs. t r. CM CT» r» CM r r rm V CM CM ^r L CM CM r - CT» CM L CM CM CM CM r - v 00 v L r L L CM CT» l-x. C ' r r CM CM CT» «CM» L L ' v CU CT» r r,_ «V > t» #0 CU - d i > IN r r-- r s CM v CM CT* CT» L CM rs CM V CM L ^r r** r «r CM v L» V» *st»ct ' CT»,, r IN «CT» C*> CM r r L L L r s r s r». r r «g- r r-. v CT» r«* r CT» r CM L * CM IN rs. CD CM CM r CT* CT» v «C r s L t r «T r v L CT» r**. CM CT» CD t» v r r L r CM * r s CM r C T v r s CD L r r 1 CT» L rm L CT» V" rsj r»» 1 CT» v CM ^r CT» CT» CM CM v * ' * CM CM r CT» IN CM t» CM CT» CT» IN Ó C v,_ V V V 00 r-«- V 00 CT) L L «L CM r v *vt I CT* CT» r ' ' CM S ' CT» 10 t» r CM CM CT» TT CM CM CM ~ V L v 4-» f0 CT» L_ M- L CM CM r s L CT» r rsi CT» L r> r s rm r CM ru L '» CM CM LT» CM m CM ' CM * CM 10 m U> CM > <0 r s C 10 _ CM r - 1 CM L r r v 00 L CM 00 L r L L CM L r r v L 00 r CM r CT» L r rm CM ' L CM CM L D CU KJ L_ r<- s CM rsj in l/» _f0 CT) S 0 10 CT» fö M- a _e 1 -J-» 10 M 1/1 U '*> (U 15Cai UI v» H- CU < (UL C KJ a. CD m LLJ D D >- CD r ös _Q 2 4-* r U CT) m u _Q 2 f Art Speies Silakka - Strömming - Balti Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska -T rsk-c d Kampela - Flundra - Flunde Flauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendae L 0 vö Lhi -Lax-Salm n Taim en-öring-trut Kirjlhi - Regnbäge - Rainb Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rah Made - Lake - Burbt A h ven-a b b rre-perh Kuha - Gös - Pikeperh Muut - Övriga - ther Yhteensä -Ttalt-Ttal

53 Ammattikalastus merellä Laatuselste Jhdant Ammattikalastus merellä -tilastssa esitetään merialueen ammattikalastajien lukumäärät sekä ammattikalastuksen saalis, pyynnin määrä ja yksikkösaalis lajeittain, kuukausittain, alueittain ja pyydyksittäin. Tilastn n tuttanut Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksen tutkimuslaits. Tilasttutant n yksi tutkimuslaitksen jatkuvista säädösphjaisista perustehtävistä, ja tilastinti rahitetaan valtin budjettivarista. Merialueen ammattikalastuksen saaliin tilastintiin velvittaa mm. U:n asetus (N. 880/91) Killis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltiiden saaliiden määriä kskevien tilastjen timittamisesta. Ammattikalastus merellä tilastn laati Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksessa tutkija Pirkk Söderkultalahti. Sumen virallisen tilastn (SVT) neuvttelukunta määrittelee kriteerit, jtka SVT-tilastn tulee täyttää. sitetty laatuselste sisältää neuvttelukunnan susituksen mukaiset asiakhdat. Lisätietja: Tilasttietjen relevanssi Merialueen kalastustilastja käytetään seurattaessa kalakantjen tilaa ja kalastuksen kehitystä. Tietja tarvitaan myös arviitaessa esimerkiksi kalataluden yhteiskunnallista merkitystä, kalastusyritysten taludellista tilaa tai ympäristömuutsten vaikutuksia kalataluteen. Kalastustilastt vat yhtenä perusteena päätettäessä mm. Itämeren lhi-, silakka-, kilhaili-ja turskasaaliiden vusittaisista kiintiöistä. Merialueen ammattikalastustilastt esitetään pääsin kansainvälisten säädösten ja spimusten mukaisesti. ri maiden kalastustilastja kkavat ja julkaisevat URSTAT:in (U:n tilastvirast) lisäksi mm. FA, CD ja Kansainvälinen merentutkimusneuvst (ICS). Merialueen ammattikalastustilastt perustuvat kalastajien määräaikina tekemiin saalisilmituksiin. Saalistilast sisältää sumalaisten ammattikalastajien saaliin kknaisuudessaan, myös sen san saaliista, jka puretaan Sumen ulkpulelle (taulukk 6). M yös ulkmaalaiset alukset purkavat saalista Sumeen. Tämä suus ei sisälly saalistilastn. Ammattikalastajaksi katstaan kalastaja, jka saa säännöllisesti tulja kalastuksesta. Kaikkien merialueen ammattikalastajien n kuuluttava ammattikalastajarekisteriin, jta ylläpitävät työvima- ja elinkeinkeskusten kalatalusyksiköt sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus (M M M/1575/1994).

54 52 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Tilastinnissa käytetty aluejak nudattaa Kansainvälisen merentutkimusneuvstn (ICS) jaka (kuva 2). Saalistilast esitetään kansainvälisen käytännön mukaisesti nimellissaaliina. Nim ellissaalis tarkittaa saalista, jnka kalastaja tu maihin tai jka jälleenlaivataan merellä. Se tilastidaan perkaamattmana eli elpainna. Nimellissaaliiseen ei kuulu pisheitetty, esimerkiksi hylkeen vauriittama kala. Pisheitetyksi saaliiksi ilmitettiin vunna , miljnaa kila kalaa (taulukk 7). Siitä kaksi klmassaa ilmitettiin hylkeiden vauriittamaksi. Maihintuntitaulukssa 6 saaliit esitetään yhdenmukaisuuden vuksi niinikään perkaamattmana painna, vaikkakin kansainvälisissä tilastissa maihintunti esitetään yleensä tutepainina. Saalista tarkastellaan sekä lajeittain että pyydyksittäin. Lajikhtaisissa taulukissa (taulukt 8-2 6) esitetään pyynnin määrä niillä pyydyksillä, jilla lajia n saatu vähintään 5000 kila. Pyynnin määrä lasketaan kullekin lajille erikseen raprtintijaksn nllasta pikkeavista havainnista ja esitetään rysä-, verkk-, trli-ja kukkupäivi- nä. simerkiksi rysäkalastus kahdella rysällä kymmenenä päivänä n kaksikymmentä rysäpäivää. Raprtintijaks n kalastuspäiväkirjassa ja rannikkkalastajan lhen- kalastusilmituksessa kalastuskerta ja rannikkkalastuslmakkeessa kuukausi. Yksikkösaalis (CPU) esitetään saaliin määränä (kg) yhtä pyydystäjä yhtä pyyn- tivurkautta khden. M yös lajikhtaiset yksikkösaaliit lasketaan vain nllasta pikkeavista saalishavainnista. Pyydystaulukissa (taulukt 27-6) n ne pyydykset, jilla saalista n saatu vähintään kila. Niissä esitetään lajisaaliiden lisäksi pyydysten japyyntipäivien määrä. Pyydysten lukumäärä lasketaan kalastajakhtaisten suurimpien yhtä aikaa pyynnissä lleiden pyydysmäärien summana. Pyyntipäivien määrä n kaikkien kalastajien yhteenlaskettu pyyntipäivien määrä k. pyydyksellä riippumatta siitä nk saalista saatu. Pyydykset vat käytössä eri pituisia aikja ja niiden lukumäärä vaihtelee. Pyydyspäivissä (rysä-, verkk- ja trlipäivät) tämä vaihtelu n humiitu, esimerkiksi kalastus kymmenellä verklla viitenä päivänä n viisikymmentä verkkpäivää. Trlipyyntiä kskevissa taulukssa ilmitetaan myös keskimääräiset trlaustunnit pyyntipäivää khden. Tilastn ja sen sisältöön liittyvä palaute ja kehittämisehdtukset pyydetään esittämään Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen tilasttimelle (sähköpsti: tilast@ rktl.fi). Tietjen tarkkuus ja lutettavuus Ammattikalastajarekisteri mudstaa tämän tilastn perusjukn. Maa- ja metsätalusministeriön päätökset (798/1997 ja 259/1998) urpan yhteisön yhteisen kalastusplitiikan täytäntöönpansta annetun lain (119/94) sveltamisesta velvittavat kaikki ammattikalastajat saalisilmitusten antamiseen. Tilast n siten periaatteessa kknaistutkimus.

55 Ammattikalastus merellä Saalisilmituslmakkeiden jakelun, vastaanttamisen ja tietjen tallentamisen surittavat Uudenmaan, Varsinais-Sumen, Kaakkis-Sumen, Phjanmaan, Kainuun ja Lapin työvim a-ja elinkeinkeskusten kalatalusyksiköt sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus. Lisäksi ne ylläpitävät mm. kalastaja-ja alusrekistereitä. Saalisaineistt saadaan RKTL:n käyttöön tilastintia varten. Saalisilmituslmakkeita n käytössä klmenlaisia: 1. Vähintään 10 metriä pitkien alusten kalastustiedt ilmitetaan U-kalastuspäiväkirjalla. Päiväkiijalla ilmitetaan pyyntikertakhtaisesti kalastuspäivämäärä, saaliin määrä kalalajeittain, pyyntialue eli tilastruutu, kalastuksessa käytetty pyydys ja pyydysten määrä sekä trlin vetaika tunteina. Kalastuspäiväkirjalla ilmitetaan myös saaliin stajatiedt sekä pisheitetyn kalan määrä lajeittain. Kalastaja n velvllinen pitämään ajantasaista päiväkirjaa aluksella. Päiväkirja n palautettava 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta alueen työvim a-ja elinkeinkeskukseen. 2. Alle 10 metriä pitkien alusten kalastus lhisaalista lukuun ttamatta ilmitetaan kuukausikhtaisella rannikkkalastuslmakkeella. Lmakkeella ilmitetaan saaliin määrä kalalajeittain, tilastruutu, kalastuksessa käytetty pyydys, pyydysten ja pyyn- tipäivien määrä sekä pisheitetyn kalan määrä lajeittain. Lmakkeet n palautettava seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä alueen työvima- ja elinkeinkeskukseen.. Alle 10 metriä pitkien alusten lhenkalastus ilmitetaan pyyntikertakhtaisel- la rannikkkalastajan lhenkalastusilmituksella. Lhenkalastusilmitus n palautettava 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta alueen työvima- ja elinkeinkeskukseen. Lmakkeissa saaliit ilmitetaan tilastruuduittain, jtka vat kltaan nin 55 x 55 kilmetrin suuruisia karttakrdinaatistn mukaan mudstettuja alueita. Vastauskat li U-kalastuspäiväkirjan saaneiden ryhmässä 0 % ja rannikk- kalastuslmakkeiden (= rannikkkalastuslmake sekä rannikkkalastajan lhenkalastusilmitus) saaneilla 12 %. Kknaissaaliista ilmitettiin U-kalastuspäiväkir- jalla 94 % Rannikkkalastuslmakkeet U-kalastuspäiväkirja n % n % Ilmitti saalista i kalastusta v Kat Lmakkeita

56 54 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA K ska päiväkirjatiedt saatiin vunna 2006 kaikilta vähintään 10 m aluksilta, ei niiden saalista tarvinnut arviida. Rannikkkalastuslmakkeen vastauskadssa li alueellisia erja ja vastausprsentti vaihteli % työvima-ja elinkeinkeskuksesta riippuen. Kata ja sen aiheuttamaa harhaa krjattiin käyttämällä sitekhtaisia pai- nkertimia. sitteina käytettiin asuinalueen työvim a-ja elinkeinkeskusta sekä tu- llukitusta. Tullukituksessa ammattikalastajat jaettiin kahteen lukkaan riippuen siitä, kuinka suuren san kalastustult mudstavat kknaistulista. Vastauskadn klauksesta jhtuvaa satunnaisvirhettä kuvataan kstetaulukissa 2 ja kuukausi-, alue-ja lajitaslla esitetyillä luttamusväleillä. Luttamusvälit livat yleisesti erittäin kapeita ja tulkset tältä sin lutettavia. simerkiksi kknaissaaliin ( tnnia) 95 % luttamusväli li + /- 4 1 tnnia. Yksityiskhtaisemmissa taulukissa satunnaisvirheen suuruus kasvaa jnkin verran. Suuri sa lmakkeista tarkistetaan Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksessa ennen tietjen käsittelyä. Virheellisesti ilmitetut tiedt krjataan vakiitujen hjeiden mukaisesti. Tallennetun aineistn epälgisuuksien etsinnässä käytetään virheen- pimintahjelmia. Paritrlaajien ilmitusten yhteenspivuus selvitetään vertaamalla m lem pien sapulten ilmituksia tisiinsa. Saalisilmituksia verrataan muihin maihin tehtyihin purkuilmituksiin, jnka kalastajat täyttävät purkaessaan saaliin Sumen ulkpulelle. Ilmituksia verrataan myös kalan ensikäden stajien antamiin s- ttietihin, jiden avulla saalistietja täydennetään. Kalastajat ilmittavat lhi-, taimen-, turska-, kampela-, siika- ja kirjlhisaaliin perattuna painna. Saaliin arviinnissa perattu kala muutetaan vastaamaan perkaama- tnta kalaa ns. muuntkertimien avulla. Lhen ja taimenen muuntkerrin li 1,11, turskan ja kampelan 1,18, siian 1,08 ja kirjlhen 1,2. Kalastajien tulee ilmittaa lhisaalis sekä kilina että kappaleina. Mikäli saalis n kuitenkin ilmitettu vain kilina tai vain kappaleina, puuttuva tiet krjataan käyttämällä apuna kyseisen sa-alueen lhen keskipaina. Ktimaahan puretun saaliin arv n laskettu Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen julkaisemien kalastajille maksettujen kalan keskihintatietjen perusteella. Ulkmaille puretun tai jälleenlaivatun saaliin arv n laskettu paikallisilta kalastus- tai tilastviranmaisilta saatujen hintatietjen avulla. Ktimaahan puretun elintarvike- ja tellisuussilakan suudet silakan kknaissaaliista n arviitu elinkeinkalataluden keskusrekisteristä saatujen kalan sttietjen avulla. Tiedetään, että vähäarvinen sivusaalis ja pisheitetty saalis ilmitetaan usein puutteellisesti. Tämän virhelähteen suuruutta ei le selvitetty.

57 Ammattikalastus merellä Tietjen ajantasaisuus ja ikea-aikaisuus Ammattikalastus merellä -tilast julkaistaan vusittain tilastintivutta seuraavan kesäkuun aikana. nnakktietja merialueen ammattikalastussaaliista samin kuin tilastjen julkaisuaikataulu vat luettavissa Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen internetsivuilla Tässä tilastssa käytetty aineist n pimittu elinkeinkalataluden keskusrekisteristä Tietjen yhtenäisyys ja vertailukelpisuus Saalisilmituksiin perustuva arvi Sumen merialueen kalansaaliista ja sen arvsta n julkaistu vudesta 1962 lähtien. Vunna 1987 merialueen ammattikalastuksen tilastinnissa käytetyt saaliin arviintimenetelmät muuttuivat. Vusien saa- lisarviille tehtiin tullin taskrjaus, jka muutti ne paremmin vertailukelpisiksi myöhempien vusien tilastjen kanssa. Kun saalisilmituslmakkeiden täyttäminen tuli suraan lain velvittamaksi vunna 1995, kalastajien vastausaktiivisuus lisääntyi. Vastauskadn väheneminen pienensi arviitua saalissuutta ja lisäsi saalisarviiden tarkkuutta. Merialueen ammattikalastuksen tiednkeruun vastausprsentti n perinteisesti llut krkea, jten muuts ei le lennaisesti vaikuttanut aikaisempien tilastjen vertailtavuuteen. Kalastajamääriä kskevia tilastja tarkasteltaessa n humiitava kalastajare- kistereissä tapahtuneet muutkset vusina 1987 ja Vutta 1987 aikaisemmin käytössä llut kalastajarekisteri li puutteellinen ja perusjukn kk määräytyi Kalataluden Keskusliitn jäsenjärjestöjen esittämien kalastajamääräarviiden perusteella. Vunna 1988 kalastajarekisteri uusittiin ja ammattikalastajista pyrittiin lumaan mahdllisimman kattava luettel. Tilastissa uudistus näkyy kalastajamäärän vähentymisenä vudesta 1986 vuteen Seuraava muuts tapahtui U-jäsenyy- teen siirryttäessä vunna 1995, jllin ammattikalastajarekisteriin ilmittautumisesta tuli maa- ja metsätalusministeriön päätöksen velvittamaa. Tilastissa muutksen seuraukset näkyvät rekisteröityjen kalastajien kknaismäärän kasvuna vunna Aktiivisten kalastajien määrä kuitenkin säilyi kutakuinkin ennallaan. Ammattikalastajarekisterissä kalastajien tullukitus muuttui vunna 1998 (MMM:n päätös 179/1997). Tässäjulkaisussa ammattikalastajien lukittelussa käytetään k. päätöksen mukaista kalastustullukkajaka. Trlikalastus jaettiin aiemmin pelagiseen- ja phjatrlaukseen. Käytännössä phjatrlaus n tapahtunut yleensä pelagisella trlilla phjan läheisyydestä, sillä varsinaisia phjatrlialuksia Sumessa n ainastaan kaksi kappaletta. Vudesta 2005 kaikki trlaus kuuluu taulukissa yhteen pyydystyyppiin Trli.

58 56 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Tietjen saatavuus ja selkeys Tiedt julkaistaan pdf-mudssa sitteessa Tilastjulkaisun v i tilata paintutteena samasta sitteesta. Tilasttietja ja tieta tilastinnista julkaistaan myös sitteessa Merialueen ammattikalastustilastt n julkaistu Sumen Kalatalus -sarjassa vusilta , SVT-Ympäristö-sarjassa vusilta ja SVT Maa-, metsä -ja kalatalussarjassa vudesta 1998 lähtien. Merialueen ammattikalastuksen aika- sarjatilast vusilta n esitetty Kalatalus aikasarjina - julkaisussa (SVT Maa- m etsä-ja kalatalus 2001:60). Aineistista vidaan tuttaa asiakkaan tilauksesta erillisselvityksiä perusaineistn ja tietsujan sallimissa rajissa. Tilastn laskenta-aineist säilytetään Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksessa. Saalisilmituslmakkeiden arkistinnin hitavat T-keskukset ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Taulukissa käytetyt merkinnät i yhtään - Arv pienempi kuin pulet käytetystä yksiköstä 0 Tieta ei le saatu tai sitä ei vida esittää Saaristmeri tarkittaa taulukissa ICS-sa-aluetta 29, jka käsittää Saaristmeren, Ahvenanmeren ja varsinaisen Itämeren phjissan (kuva 2).

59 Ammattikalastus merellä Kvalitetsbeskrivning Inledning Statistiken över yrkesfisket pâ havet presenterar antalet yrkesfiskare, fängster, fangsten per enhet h fängstmängden per art, per mänad, per delmräde h per fängstmetd. Statistiken har uppgjrts av Vilt- h fiskerifrskningsinstitutets statistikavdelning. Att uppgöra Statistiker är en av frskningsinstitutets frtgäende författningsbaserade grunduppgifter, h statistikföringen finansieras med statliga budgetmedel. Till Statistik över yrkesfiskamas fängst i havsmrädet förpliktar bl.a. U-kmmissinens förrdning (nr 880/91) sm behandlar statistikföring av fängstvlymema för medlemsstater sm bedriver fiske i nrdöstra Atlanten. Statistiken över yrkesfisket i havet är 2006 har uppgjrts av frskare Pirkk Söderkultalahti vid Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet. Delegatinen fr Finlands ffiiella Statistik (FS) definierar de kriterier sm en FS-statistik bör uppfylla. Den presenterade kvalitetsbeskrivningen innehäller de ämnesmräden sm rekmmenderas av delegatinen. Ytterligare infrmatin m FS-statistikema finns under adress: Relevans av statistikuppgifterna Fiskeristatistikema för havsmrädet används vid uppföljningen av fiskstammamas situatin h fiskets utvekling. Uppgiftema behövs även vid bedömning av exem- pelvis miljöfrändringamas inverkan pä fiskerihushällningen, fiskerihushällningens samhälleliga betydelse eller fiskerifretagens eknmiska läge. De utgör en av grun- dema för beslutsfattandet m de ärliga kvtema för fängst av bl.a. lax, strömming, vassbuk h trsk i Östersjön. Statistikema över yrkesfiskare i havsmrädet är genm intematinella bestäm- melser h avtal till stör del harmniserade. Fiskeristatistik för lika länder samlas in h publieras frutm av URSTAT (U:s statistikbyrâ) bl.a. av FA, CD h Intematinella havsfrskningsrädet (ICS). Yrkesfiskestatistiken i havsmrädet utgär frän den fängstanmälan sm yrkesfiskama lämnar in vid fastställda tidpunkter. Fängststatistiken innehäller uppgifter m de finländska yrkesfiskamas fängst i sin helhet, ksä den del av fängsten sm lssas utanför landets gränser (tabell 6). ksä utländska fängstfartyg lssar sin last i Finland. Denna andel ingär inte i fängststatistiken.

60 58 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Yrkesfiskare är en fiskare sm regelbundet far inkmster frän fiske. Alia yrkesfiskare i havsmrädet skall höra tili det yrkesfiskarregister sm upprätthälls av arbetskrafts- h näringsentralemas fiskerienheter samt av Alands landskapsregering (JSM /1575/1994). Den mrädesindelning av havsmrädet sm används i Statistiken efterföljer Internatinella havsfrskningsrädets (ICS) indelning (figur 2). Fängststatistiken presenteras enligt intematinell praxis sm nminell fängst. M ed nminell fängst avses den fängst, sm fiskaren fr iland eller sm mlastas tili havs. Den uppges sm rensad vikt. I den nminella fängsten ingär inte kasserad fisk, t.ex. fisk sm ätits av säl. Sm kasserad fängst uppgavs är , miljner kg fisk (tabell 7). Av detta uppgavs tvä tredjedelar vara fisk sm ätits av säl. I landföringsta- bellen 6 presenteras fängstema för enhetlighetens skull ksä sm rensad vikt, fastän landföringen i intematinell Statistik vanligen presenteras sm prduktvikter. Fängsten registreras i tabellema bäde enligt art h fängstredskap. I tabellema enligt art (tabeller 8-26) presenteras fängstmängden fr de fängstredskap, med vilka man erhällit minst kg av ifrägavarande art. Fängstmängden uppges sm ryssje-, nät-, träl- h krkdagar. Till exempel ryssjefiske med tvä ryssjr under ti dagar är tjug ryssjedagar. Fängstmängden beräknas skilt för varje art utgäende frän de bser- vatiner sm aw iker frän nil under rapprteringsperiden. Rapprteringsperiden utgör I fiskeridagbken h i kustfiskarens laxfiskeanmälan en fiskegäng h i kust- fiskeblanketten en mänad. nhetsfängsten (CPU) presenteras sm fängstmängd (kg) per fängstredskap h per fängstdygn. ksä enhetsfängstema per art beräknas endast pä basis av fängstb- servatiner sm aw iker frän nll. Tabellema över fängstredskap (tabeller 27-6) upptar de redskap, med vilka man erhällit en fängst pä minst kg. I dessa presenteras förutm fängster per art ksä antalet fängstredskap h fängstdagar. Antalet fängstredskap räknas sm sum- man av det största antal fängstredskap per fiskare, sm samtidigt använts för fiske. Antalet fängstdagar är samtliga fiskares sammanräknade antal fängstdagar med ifrägavarande redskap berende av, m man erhällit fängst. Fängstredskapen är i an- vändning under varierande tider h deras antal växlar. Ifräga m fängstdagar (ryssje-, nät-, träl- h krkdagar) har denna växling beaktats, tili exempel fiske med ti nät under fern dagar är femti nätdagar. I tabeller över trälfängst uppges även genmsnitt- liga trälningstimmar per fängstdag. Respns h utveklingsförslag i anslutning tili Statistiken h dess innehäll ber vi er sända tili statistikavdelningen vid Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet ( tilast@rktl.fi).

61 Ammattikalastus merellä Uppgifternas exakthet h tillförlitlighet De fiskare sm införts i yrkesfiskarregistret bildar en statistikmässig ramppulatin av fiskare. Jrd- h skgsbruksministeriets beslut (798/1997 h 259/1998) m till- lämpning av lagen m verkställighet av urpeiska gemenskapens gemensamma fiskeriplitik (119/94) förpliktar alla yrkesfiskare att lämna fangstanmälan. Statistiken är da i prinip en ttal undersökning. Fängstanmälningsblankettema pstas h mttages av Nylands, gentliga Fin- lands, Sydöstra Finlands, Österbttens, Kajanalands h Lapplands arbetskrafts- h näringsentralers fiskerienheter samt av Alands landskapsstyrelse, vilka ksä regist- rerar de insamlade uppgiftema. Vidare upprätthäller dessa bl.a. register över fiskare h fartyg. Uppgiftema m fangsten ges tili Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet för uppgörande av Statistik. Tre lika blanketter fr fangstanmälan används: 1. Fiskeuppgifter fr minst 10 meter länga fartyg lämnas med U-fiskeridagbk. I dagbken anmäls fangstvis fiskedatum, fangstmängd per fiskart, fangstmräde, dvs. statistikmta, fangstredskap sm använts h antalet fangstredskap samt träldragnings- tid i timmar. I fiskeridagbken anmäls ksä uppgifter m fangstens uppköpare samt mängden kasserad fisk per fiskart. Fiskaren är skyldig att fra uppdaterad dagbk pä fartyget. Dagbken skall tillställas mrädets arbetskrafts- h näringsentral inm 48 timmar efter att fangsten lssats. 2. Fiske med fartyg krtare än 10 meter anmäls, med undantag fr laxfangst, med en mänatlig kustfiskeblankett. Pä blanketten anges fangstmängden per fiskart, statisti- kruta, fangstredskap sm använts, antalet fangstredskap h fangstdagar samt mängden kasserad fisk per fiskart. Blankettema skall tillställas mrädets arbetskrafts- h näringsentral före den femte dagen i följande mänad.. Laxfiske med fartyg krtare än 10 meter anmäls per fiskegäng med kustfiskarens laxfiskeanmälan. Blanketten skall tillställas mrädets arbetskrafts- h näringsentral inm 48 timmar efter att fangsten lssats. Statistikrutr sm användas i blanketter för fangstanmälan är irka 55 x 55 kilmeter stra. De har indelats enligt kartkrdinatema. Svarsbrtfallet i den grupp sm fatt U-fiskeridagbk var 0 % h fr dem sm fatt kustfiskeblankett (= kustfiskeblankett samt kustfiskarens laxfiskeanmälan) var 12 %. Av ttalfangsten anmäldes 94 % med U-fiskeridagbk. Kustfiskeblankett n % U-fiskeridagbk n % Anmälde fingst j fiske ar Brtfall Blanketter

62 60 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA ftersm dagbksuppgiftema erhölls âr 2006 över alla fartyg pâ minst 10 m behövde deras fängst inte uppskattas. I brtfallet för kustfiskeriblanketter fanns reginala skill- nader h svarsprenten varierade mellan 80 h 100 % berende pä abetskrafts- h näringsentral. Brtfallet h dess snedvridande effekt har krrigerats genm att använda stratifierade vägningstal. Sm klasser användes bsättningsmrädets arbetskrafts- h näringsentral samt inkmstklassifiering. I inkmstklassifieringen har yrkesfiskama indelats i tvä klasser berende pä, hur stör del fiskeinkmstema utgör av de ttala inkmstema. Samplingsfelet sm berr pä krrigering av svarsbrtfallet har présenterais i sammanfattningstabellema 2 h med knfidensintervaller framställda pâ mänads-, mrädes- h artnivä. Knfidensintervallema är i regel myket snäva h resultaten tili denna del tillförlitliga. Till exempel knfidensintervallen för den ttala fangsten ( ) 95 % var + /- 41 tn. I mer detaljerade tabeller ökar strleken pä slump- m ässigt fei i nâgn män. n stör del av blanketter granskas av Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet innan uppgiftema registreras. Felaktigt anmälda uppgifter krrigeras enligt standardiserade anvisningar. fter registreringen frtsätter sökandet av lgiska uppgifter med lika prgram sm plkar ut fei. Jämfrbarheten i parträlares anmälningar utreds genm att bäda partemas anmälningar jämfrs med varandra. Fängstanmälningama jämförs m ed de lssningsanmälningar frän andra länder sm fiskama fyller i när de lssar lasten utanför Finlands gränser. Rapprtema jämfrs även med de köpuppgifter sm er- hällits av de första fiskuppköpama, med vars hjälp fangstuppgiftema kmpletteras. Fiskama anmäler fangsten av lax, öring, trsk, flundra, sik h regnbäge sm rensad vikt. Vid uppskattningen av fangsten mvandlas den rensade fisken att mt- svara rensad fisk med hjälp av en s.k. mvandlingskeffiient. För lax h öring är mvandlingskefiiienten 1,11, fr trsk h flundra 1,18, fr sik 1,08 h för regnbäge 1,2. Fiskama skall anmäla sin laxfangst bäde i kilgram h stykevis. m fangsten endast angetts i kilgram eller endast i styken, kmpletteras den uppgift sm saknas m ed hjälp av medelvikten pä lax inm ifrägavarande delmrade. Värdet av den fängst sm lssats i hemlandet har beräknats enligt uppgiftema m det medelpris fr fisk sm betalats tili fiskare, vilka publieras av Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet. Värdet av fangsten sm lssats i eher mlastats tili utlandet har beräknats med tillhjälp av de prisuppgifter sm erhällits av lkala fiskeri- eller statis- tikmyndigheter. Andelama av den knsumtins- h industriströmming sm lssats i hemlandet jämfrt med den ttala strömmingsfängsten har uppskattats med tillhjälp av köpuppgifter pâ fisk i fiskerinäringens entralregister. Man vet att bifangst av ringa värde h kasserad fängst fta anmäls bristfalligt. Strleken av denna felkälla har inte utretts.

63 Ammattikalastus merellä Uppgifternas aktualitet h punktlighet Statistiken Yrkesfisket i havet publieras ârligen i juni efter statistikäret. Förhands- uppgifter m yrkesfiskets fangster liksm utgivningstidpunkten för statistikema firms pâ Vilt- h fiskerifrskningsinstitutets intemetsidr De uppgifter sm använts i denna Statistik har tagits ur det fiskerinäringens entralregister den Uppgifternas samanvändbarhet n uppskattning av fiskfangsten pâ havsmrâdet i Finland h dess värde har utgâende frân fängstanmälningama publierats alltsedan är Är 1987 ändrades de bedömningsmetder sm används i Statistiken över yrkesfisket i havsmrâdet. För fangstvärdena under periden gjrdes dâ en nivâkrrigering, sm gjrde dem bättre jämförbara med Statistiken för senare är. När ifyllandet av fängstanmälningsblanketter blev lagstadgat är 1995 ökade fiskamas svarsaktivitet. Det minskade brtfallet minskade den uppskattade fängst- andelen h ökade nggrannheten vid fangstuppskattningen. Svarsprenten för yrkes- fiskeenheter i havsmrâdet har traditinellt värit hög, vilket innebär att ändringen inte väsentligt har päverkat jämförbarheten med tidigare Statistik. Trälfisket har tidigare délais upp pä tvä klasser: pelagisk träl h bttenträl. Bttenträlning har i själva verket gjrts med pelagisk träl närä btten, dâ det bara firms tvâ egentliga bttentrâlare i Finland. Frân 2005 har all trâlning sammanförts under fangstredskapet Trâl. Uppgifternas tillgänglighet h tydlighet Uppgiftema publieras i pdf-frm under adress Statistikpublikatinen kan beställas i trykt frm under samma adress. Prisuppgifter över fisk h infrmatin m statistikföringen publieras ksä under adress www. rktl.fi/svenska/statistik Statistik över yrkesfisket I havet har publierats i Serien Sumen Kalatalus - Fin- lands Fiskerier för âren , i Serien SVT Miljö för âren h I Serien S VT Jrd- h skgsbruk samt fiske sedan ârl998. Tidseriestatistik för yrkesfisket I havet under âren har présenteras i Statistikpublikatinen Kalatalus aikasarjina (SVT Jrd- h skgshruk samt fiske 2001:60). Av materialet kan pâ kundens önskan prdueras särskilda utredningar inm ra- men för basmaterialet h datasekretessen. Statistikens räkningsdata uppbevaras vid Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet. Arkiveringen av fangst-anmälningsblankettema mbesörjs av T-entralema samt Âlands landskapsstyrelse.

64 62 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Symbler i tabellerna Värdet mindre än hälften av den använda enheten 0 Uppgift ej tillgänglig eller det kan inte anges M ed skärgärdshavet avses i tabeilen ICS-delmräde 29, sm mfattar Skärgärds- havet, Alands hav h nrra delen av den egentliga Östersjön.

65 Ammattikalastus merellä Quality desriptin Intrdutin The statistis n the mmerial marine fishery present the number f mmerial fishermen, mmerial marine ath, fishing effrt and ath per unit f effrt by speies, by mnth, by subdivisin and by gear. These statistis have been prdued by the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. Prduing statistis is ne f the ntinuus basi duties laid dwn by law fr the researh institute and it is funded frm the entral gvernment Budget. The bligatin t rerd fish pries is als stipulated by C Regulatin N. 1921/2006 f the urpean Parliament and f the Cunil n the submissin f statistial data n landings f fishery prduts in Member States. The statistis n the mmerial marine fishery 2006 were drawn up by Pirkk Sderkultalahti, researher at the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. The Advisry Bard f the ffiial Statistis f Finland determines riteria fr the statistis. The quality desriptin presented here inludes items remmended by the Advisry Bard. Further infrmatin n the statistis is available at stat.fi/meta/tilasttimi/svtlaatukriteerit_en.html Relevane f statistial infrmatin Marine fishery statistis are used t mnitr the state f fish stks and trends in fishery. The data are als needed t evaluate the impat f envirnmental hanges n fishery, the sial signifiane f fishery and the finanial standing f fishing enterprises. The statistis play a key rle in deisins nerning annual qutas fr salmn, Balti herring, sprat and d athes in the Balti Sea. Due t internatinal regulatins and agreements, mmerial marine fishery statistis have largely been harmnised. The fishery statistis f varius untries are mpiled and published by URSTAT (the U s statistial ffie), FA, CD and the Internatinal Cunil fr xplratin f the Sea (ICS). Cmmerial marine fishery statistis are based n ath ntifiatins submitted by fishermen at set intervals. The ath statistis ver the ttal ath made by Finnish mmerial fishermen, inluding the part f the ath landed utside Finland (Table 6). Freign vessels als land their ath in Finland; this is nt, hwever, inluded in the ath statistis. A mmerial fisherman is regarded as a fisherman wh reeives a regular inme frm fishing. All mmerial marine fishermen must be n the register f prfessinal fishermen maintained by the fishery units f DCs and by the prvinial gvernment f Aland (MMM/1575/1994).

66 64 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA The marine reginal divisin used in the statistis is that f the Internatinal Cunil fr xplratin f the Sea (ICS; Fig. 2). The ath statistis are presented in ardane with internatinal pratie as the nminal ath, that is, the ath landed by the fisherman r trans-shipped at sea. It is reprted as live weight. The nminal ath des nt inlude disarded fish, e.g. fish damaged by seals. In 2006, the reprted disarded ath ttalled 0. millin kg (Table 7), tw third f whih was damaged by seals. Fr nsisteny, Table 6 (landing data) als gives live weights fr athes even thugh internatinal statistis tend t give landing data as prdut weights. The ath is examined in tables listing speies and gears. The tables listing speies (tables 8-26) give the intensity f fishing with gears that take at least 5000 kg f that speies. The intensity f fishing is alulated separately fr eah speies frm the bservatins deviating frm zer in the reprting perid. It is given as trap net, gill net, trawl and hk and line days. Fr example, trap net fishing with tw nets n 10 days equals 20 trap net days. In the U lgbk and the salmn fishery frm fr astal fishermen the reprting perid is the fishing event; in the astal fishery frm it is a mnth. The unit ath (CPU) is given as the size f the ath (kg) per gear and per fishing day. Unit athes by speies are als alulated frm bservatins deviating frm zer. As well as athes f speies, the tables listing athes by gear (tables 27-6) give the numbers f gears and f fishing days. All gears that take at least kg f ath are given in. The number f gears is alulated as the sum f the greatest number f gears used simultaneusly by a fisherman fr fishing. The number f fishing days is the ttal number f fishing days by all fishermen with the gear in questin. The gears are used fr varius times and their number hanges. In gear days (trap net days, gill net days, trawling days, hk days) this hange is nsidered. Fr example gill net fishing with ten gill nets n five days equals 50 gill net days. The tables fr trawl fishing als give the average number f trawling hurs per fishing day. Feedbak relating t these statistis and prpsals fr imprvement are invited t be sent t the statistis funtin f the Finnish Games and Fisheries Researh Institute ( tilast@rktl.fi). Crretness and auray f data The register f prfessinal fishermen nstitutes the frame ppulatin f fishermen fr mmerial marine fishery statistis. The deisin f the Ministry f Agriulture and Frestry (MMM 798/1997 and 259/1998) n appliatin f the At (119/94) n implementing the Cmmn Fisheries Pliy f the urpean Cmmunity bliges all prfessinal fishermen t submit a ath ntifiatin. S the statistis is basially a ensus survey.

67 Ammattikalastus merellä The ath ntifiatin frms are psted, reeived and rerded by the fishery units f the Uusimaa, Varsinais-Sumi, Sutheastern Finland, strbthnia, Kainuu and Lapland DCs and by the prvinial gvernment f Aland; these als maintain registers f fishermen and vessels. The ath data are put at the dispsal f the Finnish Game and Fisheries Researh Institute fr statistial purpses. There are three kinds f ath reprt frm: 1. The fishing data f vessels at least 10-metres lng are entered in the U fishing lgbk. The data entered are the dates f fishing by fishing trip, the size f the ath by speies, the fishing (statistial) retangle, the gear and number f gears used in fishing, and the trawling time in hurs. Infrmatin n the fish buyer and disarded fish by speies shuld als be entered in the lgbk. A fishermen is bliged t keep an up-t-date lgbk nbard his vessel. The lgbk must be returned t the reginal DC within 48 hurs f the ath being landed. 2.With the exeptin f salmn athes, the fishing data f vessels under 10-metres lng are entered in a mnthly astal fishery frm. The data entered are the size f the ath by speies, the statistial retangle, the type and number f gears used in fishing, the number f fishing days, and disarded fish by speies. The frms must be returned t the reginal DC by the fifth day f the fllwing mnth.. The salmn fishing data f vessels under 10-metres lng are entered in a salmn fishery frm fr astal fishermen that has t be mpleted fr eah ath. The frm must be returned t the reginal DC within 48 hurs f the ath being landed. Statistial retangles used in the ath reprt frms are rughly 55 km x 55 km by their size. They are divided arding t map rdinates. Nn-respnse was 0 % in the grup with a U fishing lgbk and 12 % amng thse mpleting astal fishery frms (= astal fishery frm and salmn fishery frm fr astal fishermen). f the ttal ath, 94 % was reprted with the U fishing lgbk. Castal fishery frms U fishing lgbk n % n % Cath ntified N fishing in Nn-respnse Frms

68 66 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Beause the lgbk data were btained frm all vessels at least 10 m lng, there was n need t estimate their ath. There were reginal differenes in the nn-respnse f the astal fishery frms and the respnse rate ranged frm 80 % t 100%, depending n the DC. The nn-respnse and the resulting bias were retified by stratum-speifi weighting effiients. In Tables 2 and, whih are mpsites, the randm errr due t retifying the nn-respnse is shwn by nfidene intervals at levels f mnth, area and speies. The nfidene intervals were usually very narrw and thus these results are reliable. Fr example, the 95 % nfidene interval f the ttal ath ( ) was + /- 41 tnnes. In the mre detailed tables, the magnitude f the randm errr is smewhat greater. A big part f the ath ntifiatin frms are heked at the Finnish Game and Fisheries Researh Institute befre the data are pressed, and errneus infrmatin is rreted arding t standardised instrutins. The searh fr illgial entries is made using errr-query sftware. The mpatibility f the ntifiatins f pair trawlers is established by mparing their ntifiatins with eah ther. The ath ntifiatins are mpared with thse made by fishermen in ther untries when they land their ath utside Finland. Cath reprts are als mpared with purhase infrmatin prvided by first-hand buyers and updated ardingly. Fishermen reprt the salmn, sea trut, d, flunder, whitefish and rainbw trut ath as gutted weight. In the ath estimate, the gutted fish is nverted t rrespnd t the ungutted fish with nversin effiients. The effiient fr salmn and sea trut was 1.11, fr d and flunder 1.18, fr whitefish 1.08 and fr rainbw trut 1.2. Fishermen have t reprt the salmn ath in bth kg and numbers ffish. Shuld, hwever, the ath be reprted nly in kg r nly in numbers f fish, the laking data are added utilising the average weight f salmn in the respetive sub-divisin. The value f athes landed in Finland was alulated frm the average pries paid t fishermen published by the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. The value f athes landed abrad r transshipped was alulated using prie data btained frm lal fishery r statistial authrities. The prprtin f the Balti herring ath landed in Finland fr the fd and pressing industry in relatin t the ttal ath f that speies was estimated with the aid f the mmerial fish purhasing infrmatin. It is knwn that byath f little value and disards tend t be under-reprted, but the magnitude f this sure f errr was nt estimated.

69 Ammattikalastus merellä Timelines and prmptness f published data The mmerial marine fishery statistis are issued annually in June f the year fllwing the statistial year. Advane infrmatin n fish athes and the issue shedule are available n the Finnish Game and Fisheries Researh Institute s website at www. rktl.fi/english/statistis The fishery data used in these statistis are frm the entral ntrl register n mmerial fishery as at 17 April Cherene and mparability f data stimates ffish athes in Finland s marine area and their value based n ath ntifiatins have been published sine In 1987 the ath assessment methds used fr mpiling mmerial marine fishery statistis hanged. The level f the ath estimates fr was therefre reset t imprve their mparability with statistis fr later years. Respnse ativity amng fishermen inreased after the mpletin f ath ntifiatin frms was made legally binding in The deline in nn-respnse led t a redutin in the estimated prprtin f the ath, thereby imprving the auray f the ath assessments. The respnse rate in mmerial marine fishery surveys has traditinally been high. The hange did nt therefre essentially affet the mparability f earlier statistis. The hanges made t the registers f fishermen in 1987 and 1995 shuld be taken int aunt when examining statistis n numbers f fishermen. The register used befre 1987 was defiient, and the size f the ppulatin was estimated frm numbers f fishermen prvided by member rganisatins f the Federatin f Finnish Fisheries Assiatins. The register was revised in 1988 in an effrt t make the list f fishermen mre mprehensive. This led t a fall in the number f fishermen entered in statistis frm 1986 t The next hange urred with Finland s aessin t the U in 1995, at whih time it beame bligatry by deisin f the Ministry f Agriulture and Frestry fr prfessinal fishermen t register as suh. This hange is seen in statistis as an inrease in the ttal number f registered fishermen in Hwever, the number f ative fishermen remained mre r less unhanged. The inme lassifiatin f fishermen in the register f prfessinal fishermen hanged in 1998 (MMM deisin 179/1997). The lassifiatin used here ards with the inme lass divisin given in that deisin. Previusly the trawl fishery was divided int bttm trawling and midwater trawling. In fat the bttm trawling has been mainly midwater trawling near bttm. Tday there are nly tw real bttm trawlers in Finland. Frm 2005 all trawling belngs t the gear Trawl.

70 JULKAISIJA Riista- ja kalataluden tutkimuslaits Viikinkaari 4 PL Helsinki Puh , faksi

Näytä lisää