M a a -, m e ts ä - ja k a la ta lo u s Jord- och s k o g s b ru k s a m t fiske A griculture, Forestry and Fishery

Transkriptio

1 F! 3.2.»lie m en v ira llin e n tila s t Finlan ds ffic ie lla s ta tis tik fficial Statistics f Finland M a a -, m e ts ä - ja k a la ta l u s Jrd- ch s k g s b ru k s a m t fiske A griculture, Frestry and Fishery Ammattikalastus merellä 2010 Yrkesfisket i havet 2010 Cmmercial Marine Fishery R I I S T A - J A K A L A T A L U S T I L A S T J A 3/2011 T I L A S T K IR.l A s m

2 Fl fl RIISTA- JA KALATALUS- T I L A S T J A 3/2011 Ammattikalastus merellä 2010 Yrkesfisket i havet 2010 Cmmercial Marine Fishery 2010 R iis ta -ja k a la ta l u d e n tu tkim uslait s, Helsinki V ilt- ch fiskerifrsknin gsinstitu tet, Helsingfrs Finnish G am e and Fisheries Research Institute, Helsinki 2011

3 RIISTAN-JA KALANTUTKIMUS Julkaisija - Publicerace - Publisher: R iis ta -ja k a la ta l u d e n tu tkim u s lait s V ilt- ch fis ke rif rs k n in g sin s titu tet Finnish G am e and Fisheries Research institute H elsinki 2011 Tied u stelu t - Förfrägningar - Inquiries: P irkk S ö d e rk u lta la h ti Puh./Tel (in te rn a ti n a l ) p irk k.sderkultalah ti@ rktl.fi K a n n e n k u va - P ärm bild - Cver pht: M a rk k u Saiha Julkaisujen m yynti - Försäljning - rders: w w w.rk tl.fi/ju lk a is u t w w w.ju v e n e s.fi/v e rk k k a u p p a ISBN (p ainettu ) ISBN (verkkjulkaisu) ISSN (p ain ettu ) ISSN (verkkjulkaisu) P a in p a ik k a - Tryckrt - Place f p rintin g: Tam p ereen Y lipistpain y - Juvenes Print

4 Sisällys Yhteenvet...7 Kuvat...10 Taulukt...12 Laatuselste...49 Kuvat 1. M e ria lu e e n a m m a ttik a la s ta ja t v u sin a M e ria lu e e n a m m a ttik a la s tu k s e n tilas t in n is sa k ä y te tty a lu e ja k M e ria lu e e n a m m a ttik a la s tu k s e n saalis ja sen a rv M e ria lu e e n a m m a ttik a la s tu k s e n saalis s a -a lu e itta in v u n n a Taulukt Merialueen ammattikalastuksen saalis ja saaliin arv: 1. Saalis ja saaliin a rv la je it t a in Saalis k u u k a u s itta in Saalis E L Y -k e s k u k s itta in Saalis s a -a lu e itta in Saalis p y y n t im u d itta in P ish eitetyksi ja h y lk e e n syöm äksi ilm ite ttu s a a lis Saalis lajeittain ja sa-alueittain: 7. S ila k k a K il h a ili T u rs k a H a u k i M u i k k u S iik a L h i L hen k e s k ip a in T a im e n K u re L a h n a S ä y n e S ä rk i M a d e A h v e n K u h a Tärkeimmät pyydykset, pyynnin määrä ja saatu saalis sa-alueittain: 23. S ila k k a ry s ä L h iry s ä S iikarysä Rysä Push u p - r y s ä S ila k k a -ja k il h a iliv e r k k V e rk k < 3 6 m m V e rk k m m V e rk k m m V e rk k m m T r li A m m a ttik a la s ta jie n m ä ä rä E L Y -k e s k u k s itta in K alastu salu kset ja v e n e e t E L Y -k e s k u k s itta in M e ria lu e e n a m m a ttik a la s tu k s e n saalis v usina M e ria lu e e n a m m a ttik a la s tu k s e n saalis p y y n tim u d itta in v u sin a K alastu syksiköid en m ä ä rä s a a lis m ä ä rä n m u k a a n

5 In n e h â ll Sammandrag... 8 Figurer Tabeller Kvalitetsbeskrivning...53 Figurer 1. Y rk e s fis k a re i h a v s m râ d e t â re n K a rta v e r IC E S - m râ d e n sm a n vänds i S ta tis tiken ö v e r y rk e s fis k e t i h a v s m r â d e t Y rk e s fis k e ts fâ n g s te r i h a v s m râ d e t ch v ä rd e t av fâ n g s te n Y rk e s fis k e ts fâ n g s te r i h a v s m râ d e t e n lig t d e l m râ d e â r Tabeller Fângsterna ch fângstens värde i det yrkesmässiga havsfisket: 1. F â n g s te rn a ch fâ n g s te n s v ä rd e a rtv is M à n a t lig a fâ n g s te r F â n g s te rn a e n lig t E L Y -c e n tra le n F â n g s te rn a e n lig t d e l m r â d e F â n g s te rn a e n lig t fâ n g s tm e t d e r F ä n g s t sm u p p g iv its sm kasserad el 1er â te n av s â l Fängst artvis ch enligt delmrâden: 7. S t r ö m m in g V a s s b u k T r s k G ä d d a S ik lö ja S ik L a x M e d e lv ik te n av l a x Ö r i n g N r s B r a x e n I d M r t L a k e A b h r r e G ö s Viktigaste redskapen, fängstmängd ch erhallen fängst enligt delmrâde: 2 3. S trö m m in g s ry s s ja L a x ry s s ja S ik ry s s ja R y s sja Push u p -ryssja S trö m m in g ch vassbuk n ä t N ä t < 36 m m N ä t m m N ä t m m N ä t m m T r ä l A n t a le t y rk e s fis k a re p e r E L Y -centra l F is k e fa rty g ch -b à ta r p e r E L Y -c e n tra l Y rk e s fis k e ts fä n g s t i h a v s m râ d e t â re n Y rk e s fis k e ts fä n g s t i h a v s m râ d e t e n lig t fâ n g s tm e t d e r â re n A n t a le t fis k e -e n h e te r k la s s ific e ra d e e n lig t fä n g s tm ä n g d â re n

6 C n te n ts Summary...9 Figures...10 Tables...12 Quality descriptin Figures 1. C m m e rc ia l m a rin e fis h e rm e n ICES-statistical re c ta n g le m a p a p p lie d in c m m e rc ia l m a rin e fis h ery s ta tis tic s C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry catch a n d its v a lu e in C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry catch by su b d ivisi n in Tables Catches and values in cmmercial marine fishery: 1. C atches a n d values by species M n th ly c atc h e s C atches by E L Y -c e n tre s C atches by s u b d iv is i n C atches by fis h in g m e th d Discards r catch d a m a g e d by seals as re p rte d by f is h e r m e n Catch by species and by subdivisins: 7. B altic h e r r i n g S p r a t C d P ik e V e n d a c e E u p e a n w h it e f is h S a lm n A v e ra g e w e ig h t f s a lm n B w n t r u t S m e lt B r e a m Id e R a c h B u r b t P e rc h P ik e p e rc h Gears used, fishing effrt and catch taken: 23. H e rrin g tr a p n e t S alm n tr a p n e t W h ite fis h tr a p n e t T ra p n e t Push u p tr a p n e t Gill nets f r h e rrin g a n d s m e lt Gill n e t < 3 6 m m Gill n e t m m Gill n e t m m Gill n e t m m T r a w l N u m b e r f c m m e rc ia l m a rin e fis h e rm e n by E L Y -ce n tre Fishing vessels a n d b a ts by E L Y -c e n tre C atches in c m m e rc ia l m a rin e fis h ery in C atches in c m m e rc ia l m a rin e fis h ery by fis h in g m e th d in N u m b e r f fis h in g units by catch class in

7 Ammattikalastus merellä A m m a ttik a la s tu s m e re llä Sumalaisten ammattikalastajien kalansaalis Itämereltä vunna 2010 li 122 miljnaa kila, mikä li suurin saalis kautta aikjen. Suurin sa saaliista li silakkaa, jta saatiin 92 miljnaa kila. Tiseksi eniten kalastettiin kilhailia, 25 miljnaa kila. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin turskasta (1,0 milj.kg), ahvenesta (0,7 milj.kg), lahnasta (0,7 milj.kg) ja siiasta (0,6 milj. kg). Kknaissaalis li nin viisi miljnaa kila suurempi kuin edellisvunna silakka-ja kilhailisaaliin kasvun myötä. Myös turskan, hauen, muikun, kuhan ja mateen saaliit kasvivat vunna Kknaissaaliista kalastettiin tlilla 92 %, rysällä 6 % ja verklla 2 %. Merialueen ammattikalastuksen kknaissaaliin tuttaja-arv li 27 miljnaa eua vunna Taludellisesti merkittävin kalalaji li silakka, jnka saaliin arv li 13,5 milj. eua. Muita taludellisesti merkittäviä saalislajeja livat mm. kilhaili (3,6 milj. eua), siika (2,7 milj. eua), kuha (1,9 milj. eua), ahven (1,4 milj. eua), turska (1,1 milj. eua) ja lhi (0,9 milj. eua). Ammattikalastajarekisteriin ilmittautuneita kalastajia li vuden 2010 lpussa Heistä nin kuusisataa sai ammattikalastajalukituksen mukaan vähintään 30 % tulistaan kalastuksesta. Eniten ammattikalastajia li Varsinais-Sumen ja Phjanmaan ja ELY-keskusten alueilla. Rekisteriin ilmittautuneiden kalastajien määrä kasvi, kska kalan myyntiin liittyviä määräyksiä muutettiin. Asiasanat: ammattikalastaja, ammattikalastus, kalastusalus, meri, saalis, pyynnin määrä, yksikkösaalis Ammattikalastus merellä Riista- ja kalatalus - Tilastja 3/2011. Sumen Virallinen Tilast - Maa-, metsä- ja kalatalus. Riista- ja kalataluden tutkimuslaits. 60 s.

8 8 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Y rk e s fis k e t i h a v e t Finska yrkesfiskamas fängst i Östersjön var 22 miljner kg är Fängsten var större än nägnsin tidigare. Största delen av fängsten var strömming, 92 miljner kg. Den näststörsta fangsten utgjrde vassbuk, 25 miljner kg. Därefter följde trsk (1,0 milj.kg), abbrre (0,7 milj. kg), braxen (0,7 milj.kg) ch sik (0,6 milj.kg). Den ttala fängsten var cirka fern miljner kil större än föregäende är vilket försakades av ökning i strömming ch vassbukfängst. cksä fängsten av trsk, pike, vendace, gös ch lake ökade. Av den ttala fängsten fiskades 92 % med träl, 6 % med ryssja ch 2 % med nät. Pducentvärdet av yrkesfiskamas ttalfängst i havsmrädet uppgick är 2010 tili 27 miljner eu. Den eknmiskt värdefullaste arten var strömmingen (13,5 milj.eu). Andra eknmiskt värdefulla arter var bl.a. vassbuk (3,6 milj.eu), sik ( 2,7 milj.eu), gös (1,9 milj. eu), abbrre (1,4 milj.eu), trsk (1,1 milj. eu) ch lax (0,9 milj.eu). Antalet fiskare anmälda i registret över yrkesfiskare uppgick i slutet av är 2010 tili Av dem fick cirka sex hundra fiskare minst 30 % av sina inkmster frän fisket. Det största antalet yrkesfiskare fanns i de mräden sm tillhör fiskerienhetema inm ELY-centraler. Antalet tili registret anmälda fiskare ökade tili följd av att bestämningama angäende försäljning av fisk ändrades. Sökrd: fängst, fängsten per enhet, fängstmängden, fiskefartyg, havet, yrkesfiskare, yrkesfisket, Yrkesfisket i havet Vilt ch fiskeri- Statistik 3/2011. Finlands fficiella Statistik - Jrdch skgsbruk samtfiske. Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet. 60 s.

9 Ammattikalastus merellä C m m e rc ia l M a rin e Fishery in In 2010, the catch by Finnish cmmercial fishermen in the marine area ttalled 122 millin kg. The catch was bigger than ever befre. The bulk f the catch cnsisted f Baltic herring (92 millin kg), fllwed by sprat (25 millin kg). The next biggest catches were cd (1.0 millin kg), perch (0.7 millin kg), bream (0.7 millin kg) and Eupean whitefish (0.6 millin kg). The ttal catch was five millin kg bigger than that in the previus year because f the increase in the Baltic herring and sprat catch. Als the catches f cd, pike, vendace, pikeperch and burbt were up. f the ttal catch, 92% was taken by trawl, 6% by trap net and 2% by gill net. The pducer value f cmmercial marine fishery in 2010 ttalled EUR 27 millin. Ecnmically the mst imprtant species was Baltic herring (EUR 13.5 millin). ther ecnmically imprtant species were sprat (EUR 3.6 millin), Eupean whitefish (EUR 2.7 millin), pikeperch (EUR 1.9 millin), perch (EUR 1.4 millin), cd (EUR 1.1 millin) and salmn (EUR 0.9 millin). At the end f 2010, the register f cmmercial fishermen cntained the names f 2195 fishermen. Abut six hundred f them, earned at least 30% f their incme fm fishing. The number f cmmercial fishermen was highest in the areas f the ELY-centres f Varsinais-Sumi and stbthnia. The number f fishermen entered the register increased fm previus year. That was due t changes made in the regulatins cncerning selling f the catch. Key wrds: catch, catch per unit f effrt, cmmercial fishermen fishing effrt, fishing vessel, Marine fishery. Cmmercial Marine Fishery Riista- ja kalatalus - Tilastja 3/2011. fficial Statistics f Finland - Agriculture, Frestry and Fishery. Finnish Game and Fisheries Research Institute. 60 p.

10 10 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA K ala sta jat - Fiskare Fisherm en * M u u t s a m m a ttik a la s ta jie n re k is te rö in n is s ä vu sin a ja F ö rä n d rin g e n av r e g is te r in g e n a v fis k a re ä r ch C hang e in reg istrati n f c m m ercialfisherm en in 1988 and 1995 s a -a ik a k a la s ta ja t D e ltid s fis k a re P art-tim e fisherm en A m m a ttik a la s ta ja t Y rk e s fis k a re C m m e rc ia l fis h e rm e n Kuva 1. Ammattikalastajarekisteriin kuuluneiden merialueen kalastajien määrä vusina Figur 1. I yrkesfiskarregistret ingäende antal yrkesfiskare i havsmrädet ären Figure 1. The number f registered cmmercial fishermen in the marine area in Kuva 2. Merialueen ammattikalastuksen tilastinnissa käytetty aluejak. Figur 2. Karta över delmrâden sm används i statistiken över yrkesfisket i havsmrädet. Figure 2. The reginal divisin used in the cmmercial marine fishery statistics.

11 Ammattikalastus merellä M ilj- kg M illi n kg M ilj. EUR M illi n EUR < = M u u t la jit Ö v rig a th e r K il h a ili Vassbuk S prat isilakka S trö m m in g Baltic herrin g A rv V ä rd e V a lu e Kuva 3. Merialueen ammattikalastuksen saalis ja saaliin arv vusina vuden 2010 hintatasssa (kuluttajahintaindeksillä krjattuna). Figur 3. Yrkesfiskets fangst i havsmrädet ch värdet av fangsten ären , pä basis av prisnivän är 2010 (justerat med knsumentprisindexet). Figure 3. Cmmercial marine fishery catch and its value in at 2010 prices level (adjusted by cnsumer price index). Kuva 4. Sumalaisten ammattikalastajien saalis eri ICES-sa-alueilla vunna 2010, 1000 kg. Figur 4. Finska yrkesfiskares fangst enligt ICES-delmräden är 2010, 1000 kg. Figure 4. Cmmercial marine fishery catch by Finnish cmmercial fishermen by ICES-subdivisin in 2010, 1000 kg.

12 12 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 1. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ja saaliin a rv m e ria lu e e lla v u n n a S aaliin a rv (ilm a n a rv n lis ä v e a ) n la s k e ttu a m m a ttik a la s ta jie n v u n n a s a a m ie n k e s k ih in t je n p e ru s te e lla. T a b e ll 1. F ä n g s t ch fä n g s te n s v ä rd e i d e t yrkesm ässiga fis k e t ä r Fängsten s v ä rd e (u ta n m m s ) b e r ä k n a d pä basen av d e m e d e lp ris y rk e s fis k a rn a e r h ä llit ä r T a b le 1. C a tc h a n d v a lu e in c m m e rc ia l marine fis h e ry in V a lu e f catch (b e f r e VA T) is e s tim a te d fr m t h e a v e ra g e prices b ta in e d by c m m e rc ia l fis h e rm e n. Laji Saalis Arv Art Fängst Värde Species Catch Value 1000 kg Silakka - Strömming - Baltic herring Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska -Trsk - Cd Kampela' - Flundra' - Flunder' Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - Öring - Tut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut 7 17 Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide 29 6 Särki - Mört - Rach Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perch Kuha - Gös - Pikeperch Muut* - Övriga* - ther* Yhteensä -Ttalt - Ttal ' Kampelasaaliiseen sisältyy 3300 kg piikkikampelaa. Flundraflngsten mfattar 3300 kg piggvar. ' Flunder catch includes 3300 kg turbt. * Sisältää mm kg simppua, 8200 kg suutaria, 6800 kg valkturskaa, 3500 kg nahkiaista, 3300 kg punakampelaa, 2200 kg ankeriasta ja 1900 kg kiiskeä. * mfattar bl.a kg simpa, 8200 kg sutare, 6800 kg vitling, 3500 kg nejnöga, 3300 kg rödspätta, 2200 kg äl ch 1900 kg gärs. 1 Includes a sculpin, 8200 kg tench, 6800 kg whiting, 3500 kg lamprey, 3300 kg plaice, 2200 kg eel and 1900 kg ruff.

13 Ammattikalastus merellä LT» CT» r g in ' i c T r-» rg L rg rvi L m r g m rg c r-~ rg rg» T ID rg r g en rg r-«. un «C- t U V r g i i CX> t en r- < i m r g i n T r g i < C C un en r-~> rg rg rg i JD ) _Q ei U cd «I r rsi C N i m r g un r g v r g r g V rg v rg v rg rg «en :fu > 3 E 3 m > > v_ n QJ QJ 4-» > 4-> e e _ i a; QJ VJ u 03 J e e QJ QJ T 3 ; u H - x c e u c T Np s 0 s 0 s rsi t/3 t n e II II e 3 U > J S "Ö3 QJ 3 rsi mj Q J ~»03 k. E v/> > 03 3 X C I «03 C» * V 03 JT3 C»03 03 E QJ * un v CT> rg «r -. i TT r*. i i ^ r g en r g 'T v ' T un un TT T r g I en rg un «=3- en un i» en rg «rg v v «rg I V rg rg v un C en T un > «r-~ r-» en V N V r- C en v rg un en v r g «v r g r g rg V un V en '«T en t r-» r g r g r g rg v rg «V en ^r rg T * ' ' un v T I < rr en i * «T r g «. > un r g v v rg t r g 'sar g n V V r r g r g en * rg v rg un rg i 'T rg un P-. r en un en un v r g r ' T rg r un v r-» ' T < en un r - * v e»»» T r g v u n r g r g v un r g un C ' T rg C V en en n r g r g 00 r g rg r -- un rg «en e» v * r»» 'T* un rg rg en un 'T 'T v c un r-~ en r- un rg 'T «en i C un rg rg un en 'T 'T v» rg t * un 'T 'T T un CD 5 J E H v X < ai -M e rsi V_ > - j> Ju L rsi mi _ 3 "Ô3 Q J 3 X I X \ - h - I - tr < <d J CL. un un un CD _ e CD i u E <TJ QJ 5 - «CD u n un JZ i_i ai CD UZ Cl ai eä! C en UI :0 > C I :lt3 + vj se

14 14 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA C * Q_ c <T3 f 4-* C _ra c E C e_ <L» 4-> vj <U c a» C _D ra c c ai en rsj t C CT e e _Q C e V- _QJ "Ö3 C 4-» _ Q_ CT C CT a» CT >v tr <U e aj <u. - cu p S S u a) e 5 E 6 m _? v r \ tn e n 0 ' Il» > C _ j C QJ c CT v 13 4-' S 2 ^ r E ra rsi E I 5 S e v ra! $ E CT "E a 4-* a» ra E C > ( CT C CT fm e CD e CD E <D _ Q. C CT <D a» > CT C td ej U C I >- > _Q J _c <u "c_ E -. 2 E CD QJ»- 4-* E -.E > QJ E VJ a3 4-* C e CD QJ "c _c e CD -C TD 4-» CD H e U rn s a> CT SD II LH CT H U n r cnl^ m I n r - '. I, 1 ^ 1 ^! i n i, i, i i! I i i '- i t m - ^ l i r _ j c ^ i r ^! * -, C I» - I ^! I I I 1 i '!! i m 1m ^ l r 1 0, -sr * rn! i i i m rsi c «. i, I en un 1 'sf m i i i, ng! m rsj I, I r-~ I m, en * CT» m I r s i I C * r s i : < ] a> I I E =» I e 1-S S, SS I 51 I > i i : = L^.J2 2 I : i i c Ic c. ai en I C ^ I - I i I I 1 i I -«T! i i ^ i ^ i i I en i. c I T,^ I un < < * m : i i 1- ' g>! l 1 I g ; ' n h i i. 1 i I < I * \rsi ^ i rg, *- I! I sg-. un rsi I rsi I! _ i _ r J I I e l», QJ, 3 2 I -^r S g a i i ( I un rsi \ m ~ I, t i m i ^r *g- c I un rsi s i en I c en r i * * r-. r-. ^ a \ i r - rsi I *. c m I : 1 1 i I en r-- i i! f un 1! ', ', I ^ I! t «I "it m t m c 9 f I, Cl q_ i ai i 9- i_ I <2 1 ' E1i ^ 1 '! f I - L?j< L^u2 1 ;

15 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 4. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( k g ) m e ria lu e e lla IC E S - sa-a lu eittain v u n n a Tabell 4. Yrkesfiskets fä n g s t ( kg) i h avsm riidet e n lig t ICES-delm räde är Table 4. Catch ( kg) in cm m ercial m arin e fishery by ICES-subdivisin in 2010 rsj m m :03 Cf CD L/ ) e CD Q_ CD _v: CD C ) c n C P C c n ^ P C CD L C CD id CD Q. m rsj c C r rsi i m ^ r-» r-» «CT> i m «rsi rsi * m ^ Ln CTs «' rsi rsi c *?r c p rsi, CD rsj ^ i rsi i rsj CTi m rsj r C rsi r - ng c '* c. rsj rsi c m S T f N t rsj i C r - <3- '5T cn rsi rsi rsi t_n «r m m m c cd < < Ln «sr s j s j in ^ r m - c s i m r -. r «rsj m ««^ 0 0 CD i r m rsi m. c _ i2 X CD CD " cqj > i rsj» c r s J s j r -. C D T cr> > * m c AC in CD S 2.2. CD T D CDC >> :C cn AmC : cn < Kuha - Gös - Pikeperch Muut - övriga - ther Yhteensä-Ttalt-Ttal

16 16 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 5. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( kg) m e r ia lu e e lla p y y d y s ty y p e ittä in v u n n a T a b e ll 5. Y rk e s fis k e ts fä n g s t ( k g ) i h a v s m rä d e t e n lig t fä n g s tm e t d e r ä r T a b le 5. C a tc h ( k g ) in c m m e rc ia l m a r in e fis h e ry by fis h in g m e th d in Laji Rysät Verkt Tlit Kukut Muu Yhteensä Art Ryssjr Nät Trälar Krl ka r Övriga Ttalt Species Trap nets Nets Trawls Hks ther Ttal Silakka - Strömming - Baltic herring Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska - Trsk - Cd Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - öring - Tut Kirjlhi - Regnblge - Rainbw tut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rach Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perch Kuha - Gs - Pikeperch Muut - Övriga - ther Yhteensä -Ttalt - Ttal

17 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 6. P ish eitetyksi ilm ite ttu saalis ( kg) s a -a lu e itta in ja h y lk e e n syöm äksi ilm ite ttu suus p is h e ite ty s tä saaliista m e ria lu e e lla v u n n a T a b ell 6. Fängst sm u p p g iv its sm kasserad ( kg) e n lig t d e l m rä d e ch a n d e le n a n m ä lt sm s ä lä te n i h a v s m rä d e t är Table 6. Discards as re p rte d by fish erm en ( kg) by subdivisin and th e share f discards re p rted as seal e a te n in m arin e fishery in 2010.

18 18 RIISTA- JA KALATALUS - TILASTJA )» CT <L> E _c >> >> Q. C ' a» _CT tn "S 3 a. u n i/> : 0 m > : = = E c c >> > Q_ i/t c 0) 1/1 CT Q_ m CT 0J i_.c <u CT «E _ <u T3 c 01 ) 3 CL u + -> J -C ca> i_ Q_ C a» +-» tr» CT) c «c 0) c E t ; en e «CT» e «H CT) C E E >* _Q " C e l/> ] > CT -Q CT «/i >> _D 3 ) 3 Q_ u 3=» e CT a;. "CT C t <U CT) C CT) CT) e <u -C c (U _c QJ C E " E <u E ui «< < a» E - * s ö : x i : u rsj >- u rsi cn c E c CT c "H3 1/1 _0J E CT _q > _Q _fd 2 CT J n h- > 1- _c 1- CT) Sisältää alle 36 mm verklla, mm verklla, pesäverklla sekä plntaverklla saadun silakkasaaliin. mfattar strömmingfängst med under 36 mm nät, med mm nät, med kknät ch med flytnät. Includes Baltic herring catch by under 36 mm gill net, mm gill net, gill net traps and driftnet.

19 Ammattikalastus merellä <U ) CT CU E c >. I CT CT) 3 Q_ U «/> V» =r :r C 'c c Q_ 3 <u *» i_ E 1/1 > n: _c. D <U CU " <*0 E _ aj "CT MCT) E <u 3i 3 Q_ U c <u ai a. c +-< ai m CT) C *0 c ai CT CT) C :<TJ E t! CT) C <*0 CU CT) >s _Q CC > '~ _Q CT i/i >N -Q 3 a_ u jj^ t 5= J c CT <1> Q. "CT C t $= ) CT) C CT) CT) E: -. C r - C a» 1/1 J*CT *-> in J CT) C» H -Q CT i/i i/i > <ti CU E CU < d C > (N (tj 00 ö jd c 13 3 JS»- h-» Q. ai.c 0) c <D E E u 00 _Q«- <0 I - rn

20 20 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 9. A m m a ttik a la s tu k s e n tu rs k a s a a lis ( k g ), p y y n n in m ä ä rä ja yksikkö saalis (=C PUE, kg) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 9. Y rk e s fis k e ts t rs k fä n g s t ( k g ), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, kg) e n lig t d e l m r ä d e ch re d s k a p i h a v s m rä d e t är T a b le 9. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry cd c atc h ( kg), fis h in g e f f r t a n d c atc h p e r u n it f e ff r t (=CPU E, kg) by subdivisin and by g e a r in Turska Eteläinen Itämeri Muu Itämeri Yhteensä Trsk Södra Östersjön övrig Östersjön Ttalt Cd Suthern Baltic ther Baltic Ttal Verkk - Nät - Gill net, > 50 mm Saalis - Fingst - Catch Verkkpaiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 6,10 0,74 3,01 Tli - Träl - Trawl Saalis - Fingst - Catch Tlipäiviä - Trildagar - Trawling days CPUE t Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fingst - Catch Saalis yhteensä - Fingst ttalt - Catch ttal '

21 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 10. A m m a ttik a la s tu k s e n haukis aa lis ( k g ), p y y n n in m ä ä rä ja yksikkö saalis (=CPUE, kg) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b ell 10. Y rkesfiskets g ä d d a fä n g s t ( k g ), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, kg) e n lig t d e l m rä d e ch re d skap i h a v s m rä d e t är T a b le 10. C m m e rc ia l m a rin e fis h ery p ik e catch ( k g ), fis h in g e ff r t a n d catch p e r u n it f e ff rt (=CPUE, kg) by subdivisin and by g e a r in Hauki Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Gädda Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Pike Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Rysä - Ryssja - Trap net Saalis - Fängst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 0,5 1,1 0,5 0,7 0,8 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,06 0,04 0,05 0,08 0,05 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,20 0,09 0,13 0,08 0,11 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,42 0,17 0,13 0,13 0,16 Muu verkk' - övriga nät1- ther net' Saalis - Fängst - Catch Isku ym. kukut - Sax ch andra kkar - Hks Saalis - Fängst - Catch Kukkupäiviä - Kkdagar - Hk days CPUE 0,26 0,09 0,18 0,07 0,10 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Catch Saalis yhteensä - Fängst ttalt Catch ttal Sisältää alle 36 mm verklla ja yli 60 mm verklla, pesäverklla, silakkaverklla sekä pintaverklla saadun haukisaaliin. ' mfattar gäddafängst med under 36 mm ch över 60 mm nät, med kknät, med strömmingnät ch med flytnät. ' Includes pike catch by under 36 mm and ver 60 mm gill net, gill net traps, gill net fr herring and driftnet.

22 22 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 11. A m m a ttik a la s tu k s e n m u ik k u s a a lis ( kg), p y y n n in m ä ä rä ja yksikkö saalis (=CPUE, k g ) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 11. Y rk e s fis k e ts s ik lö ja fä n g s t ( k g ), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, kg) e n lig t d e l m r ä d e ch re d s k a p i h a v s m rä d e t ä r T a b le 11. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry v e n d a c e catch ( kg), fis h in g e ff r t a n d catch p e r u n it f e ff r t (=CPU E, kg) by subdivisin and by g e a r in Muikku Selkämeri Perämeri Yhteensä Siklja Bttenhavet Bttenviken Ttalt Vendace Sthnian Sea Bthnian Bay Ttal Silakkarysä - Strömmingryssja - Herring trap net Saalis - Fingst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 13,0 13,5 13,4 Muut rysät1- Övriga ryssjr - ther trap nets1 Saalis - Fingst - Catch Muikkuverkk - Siklöjanät - Gill net fr vendace Saalis - Fingst - Catch Tli - Träl - Trawl Saalis - Fängst - Catch Tlipäiviä - Trildagar - Trawling days CPUE Nutta - Nt - Seine Saalis - Fingst - Catch Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Catch Saalis yhteensä - Fingst ttalt - Catch ttal Sisältää lhirysällä, siikarysällä ja muulla rysällä saadun muikkusaaliln. ' mfattar cksä siklöjafängst med laxryssja, sikryssja ch övrig ryssja. 1Includes als vendace catch by salmn trap net, whitefish trap net and ther trap net.

23 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 12. A m m a ttik a la s tu k s e n siikasaalis ( kg), p y y n n in m ä ä rä ja yksikkösaalis (=CPUE, kg) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e ria lu e e lla v u n n a T abell 12. Y rkesfiskets s ik fä n g s t ( k g ), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, kg) e n lig t d e l m rä d e ch re d s k a p i h a v s m rä d e t är Table 12. C m m e rc ia l m a rin e fis h ery E u p e a n w h ite fis h catch ( k g ), fis h in g e ff r t a n d catch per u n it f e ff rt (=CPUE, kg) by subdivisin and by g e a r in Siika Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Sik Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Eupean vvhitefish Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lhirysä - Laxryssja - Salmn trap net Saalis - Fängst - Catch Siikarysä' - Sikryssja1- Whitefish trap net1 Saalis - Fängst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 1.2 4,0 3,8 2,5 3,4 Muut rysät2- övriga ryssjr2- ther trap nets2 Saalis - Fängst - Catch Verkk - Nät - Gil! net, < 36 mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,02 0,14 0,27 0,72 0,26 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,18 0,11 0,17 0,05 0,13 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,27 0,07 0,23 0,05 0,12 Verkk - Nät - GUI net, mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,03 0,02 0,21 0,05 0,09 Pesäverkk - Kknät - Gill net traps Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,73 1,65 0,85 1,04 1,59 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Catch Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Catch ttal 'Sisältää myös push up -rysällä saadun siikasaaliin. 'mfattar cksä sikfängst med push up -ryssja. 'Includes als Eupean whitefish catch by push up trap net. 2Sisältää silakkarysällä ja muulla rysällä saadun muikkusaaliin. 2mfattar cksä siklöjafängst med strömmingryssja ch övrig ryssja. 2Includes als vendace catch by herring trap net and ther trap net.

24 'Sisältää myös push up -rysällä saadun lhisaaliin. 'mfattar cksi laxfängst med push up -ryssja. 'Includes als Salmn catch by push up trap net.

25 Ammattikalastus merellä <"0 m rvi '» L L L L rsi m E =3 L ~S - LT» «L L L L L T a u lu k k 14. L hen k e s k ip a in (k g ) m e ria lu e e n a m m a ttik a la stu ks e ss a s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in v u n n a T a b ell 14. M e d e lv ik te n av lax (k g ) i y rk e s fis k e t e n lig t d e l m rä d e ch redskap i h a v s m rä d e t ä r Table 14. A verag e w e ig h t f salm n (kg) in cm m ercial m arin e fishery by subdivisin and by gear in r CTt r-g CL) I L CL) E rö L CL) > C m C lt L C L m L L L rs) L \ ln 0 0 _ L rs) L

26 26 RIISTA* JA KALATALUS - TILASTJA <U <D 3» E c 03 > ~ > i >N Q. 03 C 03 -f-» i i/i " 3 ) <D <T3 E i/i > 03 JC Q_ 03 i/i T3 (U (U ~ «03 E J a +-* ) " c a> LU C L u J l UJ 3 C L 1/1 u II 3 ' 03 M i/i J -C c<d *i/i a» >N Q. T C CD 03 +-> i/i * tfd C E f0 s c -C c u c > c > QJ Q C :03 E *-> 0 3 C 1/1 *03 s i/i c a> E *03 +-* *-< C i/i CD 0 3 i/i c f 3 H +-< i/i 0 3 _rp c 1_ 03 <0 E E < i n I I 3 K > <D QJ w_ > IA QJ _q r\i 03 <D 0 3 > i X2 C 03 C -Q 3 i/i >N _Q 3 Q_ U tl 0 i t 01 c 3 d> Q. c03 i t <L> 0 3 C 0 3 j*/ 3 03 <D QJ _C 0> 03 E CU E E u IA 1 JU, n rsi.03»- h «03 C a 3 s -s t 2 E. t* _ *r c _c TU Q_0f 03 r - = t/1 E W S. 1 Sisältää alle 36 mm verklla ja yli 51 mm verklla, silakkaverklla, pesäverklla sekä pintaverklla saadun taimensaaliin. 1 mfattar öringfängst med under 36 mm ch över 51 mm nät, med kknät, med strömmingnät ch med flytnät. 1 Includes tut catch by under 36 mm and ver 51 mm gill net, gill net fr herring, gill net traps and driftnet.

27 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 16. A m m a ttik a la s tu k s e n k u re saalis ( k g ), p y yn n in m ä ä rä ja yksikk saalis (=CPUE, kg) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e ria lu e e lla v u n n a T a b ell 16. Y rkesfiskets n rs fä n g s t ( k g ), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, kg) e n lig t d e l m rä d e ch re d sk ap i h a v s m rä d e t är T a b le 16. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry s m e lt catch ( kg), fis h in g e ff r t a n d c atc h p e r u n it f e ff rt (=CPUE, kg) by subdivisin and by g e ar in Kure Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Nrs Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Smelt Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Silakkarysä - Strömmingryssja - Herring trap net Saalis - Fängst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 0,3 178,6 6,5 3,8 96,7 Rysä - Ryssja - Trap net Saalis - Fängst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 118,4 1,8 0,3 109,8 Silakkaverkk - Strömmingnät - Gill net fr herring Saalis - Fängst - Catch Verkk - Nät - Gill net, < 36 mm Saalis - Fängst - Catch Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,08 0,11 0,02 0,03 0,1 Muu verkk' - övriga nät' - ther net1 Saalis - Fängst - Catch Tli - Träl - Trawl Saalis - Fängst - Catch Tlipäiviä -Träldagar - Trawling days CPUE Katiska - Katsa - Pt Saalis - Fängst - Catch Katiskapäiviä - Katsadagar - Pt days CPUE Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Catch Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Catch ttal Sisältää yli 45 mm verklla, pesäverklla sekä pintaverklla saadun kuresaaliin. 1mfattar nrsfängst med över 45 mm nät, med kknät ch med flytnät. 1Includes smelt catch by ver 45 mm gill net, gill net traps and driftnet.

28 28 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 17. A m m a ttik a la s tu k s e n lah n as aa lis ( kg), p y y n n in m ä ä rä ja yksikkö saalis (==CPUE, k g ) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 17. Y rk e s fis k e ts b ra x e n fä n g s t ( k g ), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=:CPUE, k g ) e n lig t d e l m r ä d e ch re d s k a p i h a v s m rä d e t ä r T a b le 17. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry b re a m catch ( k g ), fis h in g e ff r t a n d catch p e r u n it f e ff r t (=CPU E, kg) by subdivisin a n d by g e a r in Lahna Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Braxen Skärglrdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Bream Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal ; Silakkarysä - Strömmingryssja - Herring trap net j Saalis - Fingst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 0,5 1,2 10,0 24,1 4,6 i Lhirysä - Laxryssja - Salmn trap net ^ Saalis - Fängst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 0,1 0,2 0,5 52,5 33,7 i Siikarysä - Sikryssja - Whitefish trap net 1 Saalis - Fingst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 113,6 22,8 3,8 70,7 11,0 [ Rysä' - Ryssja'-Trap net' J Saalis - Fingst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 9,1 3,4 1,1 15,2 9,0 _ Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fingst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,11 0,07 0,05 0,19 0,09 I 1 Verkk - Nät - Gill net, mm J Saalis - Fingst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,29 0,10 0,10 0,19 0,18 1 Verkk - Nät - Gill net, mm " " I Saalis - Fingst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,28 0,17 0,07 0,28 0,18 I Verkk - Nät - Gill net, > 60 mm j Saalis - Fingst - Catch Saalis - Fingst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days 0,69 0,69 0,34 0,19 0,58 j Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknvvn Saalis - Fingst - Catch Saalis yhteensä - Fingst ttalt - Catch ttal 'Sisältää myös push up -rysällä saadun lahnasaaliin. mfattar cksl braxenfängst med push up -ryssja. 'Includes als bream catch by push up trap net.

29 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 18. A m m a ttik a la s tu k s e n säynesaalis ( k g ), p y yn n in m ä ä rä ja yksikkösaalis (=CPUE, kg) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e ria lu e e lla v u n n a T a b ell 18. Y rkesfiskets id fä n g s t ( k g ), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, kg) e n lig t d e l m rä d e ch re d sk ap i h a v s m rä d e t I r T a b le 18. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry id e catch ( kg), fis h in g e f f r t a n d catch p e r u n it f e ff r t (=CPUE, kg) by subdivisin and by g e ar in Säyne Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Id Skärgärdshavet Bttenhavet 8ttenviken Finska viken Ttalt Ide Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Rysät - Ryssjr - Trap nets Saalis - Fängst - Catch Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,02 0,03 0,04 0,01 0,03 Muu verkk' - övriga nät1 - ther net' Saalis - Fängst - Catch Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Catch Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Catch ttal Sisältää silakkaverklla, alle 36 mm ja yli 45 mm verklla, pesäverkllla sekä pintaverklla saadun säynesaaliin. ' mfattar idfängst med strömmingnät, under 36 mm ch över 45 mm nät, med kknät ch med flytnät. 1Includes ide catch by gill net fr herring, under 36 mm and ver 45 mm gill net, gill net traps and driftnet.

30 30 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 19. A m m a ttik a la s tu k s e n särkisaalis ( k g ), p y y n n in m ä ä rä ja yksikkö saalis (=CPUE, kg) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 1 9. Y rk e s fis k e ts m ö rtfä n g s t ( k g ), fa n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, kg) e n lig t d e l m r ä d e ch re d s k a p i h a v s m rä d e t är T a b le 19. C m m e rc ia l m a r in e fis h e ry a ch catch ( kg), fis h in g e ff r t a n d c atc h p e r u n it f e f f r t (= C P U E, k g ) by s u b d ivis i n a n d by g e a r in Särki Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Mört Skärglrdshavet Bttenhavet Bttenvlken Flnska vlken Ttalt Rach Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Sllakkarysä - Strömmlngyssja - Baltic herring trap net Saalis - Fängst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 7,5 7,7 4,8 8,1 6,1 Rysä' - Ryssja' - Trap net' Saalis - Fingst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 5,4 5,9 0,5 3,6 4,2 Verkk - Nät - Gill net, < 36 mm Saalis - Fingst - Catch Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fingst - Catch Verkkpälvlä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,08 0,08 0,04 0,12 0,07 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fingst - Catch Tli -Träl -Trawl Saalis - Fingst - Catch Tllpäivlä - Trlldagar - Trawling days CPUE - 29,8 698,2-358,7 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fingst - Catch Saalis yhteensä - Fingst ttalt - Catch ttal 'Sisältää myös push up -rysällä saadun särkisaallln. 'mfattar cksä mörtfängst med push up -ryssja. 'Includes als ach catch by push up trap net.

31 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 2 0. A m m a ttik a la s tu k s e n m ad es aa lis ( k g ), p y y n n in m ä ä rä ja yksikkö saalis (=CPUE, kg) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e ria lu e e lla v u n n a T abell 2 0. Y rkesfiskets la k e fä n g s t ( kg), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, kg) e n lig t d e l m rä d e ch re d sk ap i h a v s m rä d e t är T able 20. C m m e rc ia l m a rin e fis h ery b u r b t catch ( k g ), fis h in g e ff r t a n d catch p e r u n it f e ff rt (=CPUE, kg) by subdivisin and by g e ar in Made Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Lake Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Burbt Archipelag Bthnian Sea 8thnian Bay Gulf f Finland Ttal Rysä - Ryssja - Trap net Saalis - Fängst - Catch 1 Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 0,1 Verkk - Nat - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch 4 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch 1 Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,10 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch 1 Verkkpäiviä Nätdagar - Gill net days CPUE 0,34 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fängst - Catch 0 Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Catch ttal ,4 0,3 0,7 0, ,07 0,05 0,08 0, ,10 0,10 0,30 0,

32 32 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 2 1. A m m a ttik a la s tu k s e n a h v e n s a a lis ( kg), p y y n n in m ä ä rä ja yksikkö saalls (=CPUE, k g ) s a -a lu e itta ln ja p y y d y k s ittä in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 2 1. Y rk e s fis k e ts a b b rre fä n g s t ( kg), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, k g ) e n lig t d e l m r ä d e ch re d s k a p i h a v s m rä d e t ä r T a b le 2 1. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry p e rch catch ( k g ), fis h in g e ff r t a n d catch p e r u n it f e ff r t (=CPU E, kg) by subdivisin a n d by g e a r in Ahven Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Abbrre Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Perch Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal [ Rysä' - Ryssja' - Trap net1 Saalis - Fängst - Catch Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 7,9 3,8 0,3 1,2 3,1 Muut rysät' - övriga ryssjr' - ther trap nets' Saalis - Fängst - Catch Verkk - Nät - Gill net, < 36 mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,42 0,34 0,06 0,18 0,09 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,22 0,21 0,12 0,13 0,19 Verkk - Nät - Gill net, mm ' ' Saalis - Fängst - Catch Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,40 0,11 0,08 0,09 0,14 Pesäverkk - Kknät - Gill net traps Saalis - Fängst - Catch Katiska - Katsa - Pt Saalis - Fängst - Catch Katiskapäiviä - Katsadagar - Pt days CPUE 0,3 0,2 0,4 0,3 0,3 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknvvn Saalis - Fängst - Catch Saalis yhteensä - Fängst ttalt - Catch ttal 'Sisältää myös push up -rysällä saadun ahvensaallin. 'mfattar cksä abbrrefängst med push up -ryssja. 'Includes als perch catch by push up trap net.! Sisältää silakka-, lhi- ja siikarysällä saadun ahvensaaliin. ' mfattar abbrrefängst med strömmingryssja, laxryssja ch med sikryssja. ' Includes perch catch by trap net fr herring, fr salmn and fr whitefish.

33 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 22. A m m a ttik a la s tu k s e n kuhasaalis ( k g ), p y y n n in m ä ä rä ja yksikkö saalis (=CPUE, k g ) s a -a lu e itta in ja p y y d y k s ittä in m e ria lu e e lla v u n n a T a b e ll 22. Y rkesfiskets g ö s fä n g s t ( k g ), fä n g s tm ä n g d e n ch fä n g s te n p e r e n h e t (=CPUE, kg) e n lig t d e l m rä d e ch re d sk ap i h a v s m r ld e t är T a b le 22. C m m erc ial m a rin e fis h ery p ik e p e rc h catch ( kg), fis h in g e f f r t a n d catch p e r u n it f e ff rt (=CPUE, kg) by subdivisin and by g e a r in Kuha Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Gös Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Pikeperch Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Rysä' - Ryssja' - Trap net1 Saalis - Fingst - Catch 11 Rysäpäiviä - Ryssjadagar - Trap net days CPUE 1,6 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fingst - Catch 96 Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,24 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch 10 Verkkpäiviä - Nätdagar - Gill net days CPUE 0,22 Verkk - Nät - Gill net, mm Saalis - Fängst - Catch 0 Muu tai tuntematn - Annan eller känd - ther r unknwn Saalis - Fingst - Catch 2 Saalis yhteensä - Fingst ttalt - Catch ttal ,6 0,1 1,3 1, ,11 0,03 0,34 0, ,09 0,06 0,20 0, 'Sisältää myös push up -rysällä saadun kuhasaaliin. 'mfattar cksl gösfängst med push up -ryssja. 'Includes als pikeperch catch by push up trap net.

34 34 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 2 3. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( k g ) ja p y y n n in m ä ä rä s ila kkary sällä s a -a lu e itta in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 2 3. Y rk e s fis k e ts fä n g s te r ( k g ) ch fä n g s tm ä n g d e n m e d ström m ingsryssja e n lig t d e l m r ä d e i h a v s m rä d e t ä r T a b le 2 3. C m m e rc ia l m a r in e fis h e ry c atc h ( k g ) a n d fis h in g e f f r t by h e rrin g tr a p n e t by subdivisi n in Silakkarysä Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Strömmingsryssja Skärgirdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Herring trap net Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - FSngstdagar - Fishing days Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days r Silakka - Strömming - Baltic herring Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska-Trsk - Cd..... Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - öring - Tut Kirjlhi - Regnbige - Rainbw tut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rach Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perch Kuha - Gös - Pikeperch Muut - övriga - ther Yhteensä -Ttalt - Ttal

35 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 24. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( k g ) ja p y y n n in m ä ä rä l h iry sä llä s a -a lu e itta in m e ria lu e e lla v u n n a T a b ell 24. Y rkesfiskets fä n g s te r ( kg) ch fä n g s tm ä n g d e n m e d laxryssja e n lig t d e l m rä d e i h a v s m rld e t ä r T a b le 24. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry catch ( kg) a n d fis h in g e ff r t by s alm n tr a p n e t by subdivisin in Lhirysä Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Laxryssja Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Salmn trap net Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - Fängstdagar - Fishing days Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Baltic herring Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska -Trsk - Cd Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Mulkku - Slklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - Öring - Tut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rach Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perch Kuha - Gös - Pikeperch Muut - övriga - ther Yhteensä -Ttalt-Ttal

36 36 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 2 5. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( k g ) ja p y y n n in m ä ä rä siikarysällä s a -a lu e itta in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 2 5. Y rk e s fis k e ts fä n g s te r ( k g ) ch fä n g s tm ä n g d e n m e d sikryssja e n lig t d e l m rä d e i h a v s m rä d e t ä r T a b le 2 5. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry c atc h ( k g ) a n d fis h in g e ff r t by w h ite fis h tr a p n e t by subdivisi n in Siikarysä Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Sikryssja Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Whitefish trap net Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - Flngstdagar - Fishing days Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Baltic herring * 1 Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska - Trsk - Cd Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - öring - Tut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mbit - Rach Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perch Kuha - Gös - Pikeperch Muut - övriga - ther Yhteensä -Ttalt - Ttal

37 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 26. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( kg) ja p y y n n in m ä ä rä rysällä s a -a lu e itta in m e ria lu e e lla v u n n a T a b ell 26. Y rkesfiskets fä n g s te r ( kg) ch fä n g s tm ä n g d e n m e d ryssja e n lig t d e l m rä d e i h a v s m rä d e t är Table 2 6. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry catch ( kg) a n d fis h in g e f f r t by tr a p n e t by s ubdivisi n in Rysä1 Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Ryssja1 Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Trap net1 Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - Fängstdagar - Fishing days Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Baltic herring Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska -Trsk - Cd Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - öring - Tut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mbit - Rach Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perch Kuha - Gös - Pikeperch Muut - övriga - ther Yhteensä -Ttalt-Ttal Ei sisällä silakka-, lhi-, siika- tai push up rysällä saatua saalista. mfattar inte flngst med strömmingryssja, laxryssja, sikryssja ellet push up ryssja. Desn't include catch by trap net fr Baltic herring, fr salmn r fr whitefish.

38 38 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 2 7. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( kg) ja p y y n n in m ä ä rä push u p -rysällä s a -a lu e itta in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 2 7. Y rk e s fis k e ts fä n g s te r ( k g ) ch fä n g s tm ä n g d e n m e d push u p ryssja e n lig t d e l m r ä d e i h a v s m rä d e t ä r T a b le 2 7. C m m e rc ia l m a r in e fis h e ry c atc h ( k g ) a n d fis h in g e f f r t by push u p tr a p n e t by subdivisi n in Push up -rysä Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Push up ryssja Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Push up trap net Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number 41 Pyyntipäivät - Flngstdagar - Fishing days Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Baltic herring 0 Kilhaili-Vassbuk - Sprat Turska-Trsk - Cd Kampela - Flundra - Flunder 0 Hauki - Gädda - Pike 0 Muikku - Siklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish 3 Lhi - Lax - Salmn 8 Taimen - Öring -Tut 1 Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw.tut 0 Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream 55 Säyne - Id - Ide 0 Särki - Mört - Rach 1 Made - Lake - Burbt 0 Ahven - Abbrre - Perch 2 Kuha - Gös - Pikeperch 5 Muut - Övriga - ther 0 Yhteensä-Ttalt-Ttal

39 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 28. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( kg) ja p y y n n in m ä ä rä s ila k k a - ja k il h a iliv e rk illa s a -a lu e itta in m e ria lu e e lla v u n n a T a b ell 28. Y rkesfiskets fä n g s te r ( kg) ch fä n g s tm ä n g d e n m e d s k ö t r e n lig t d e l m rä d e i h a v s m rä d e t ä r T a b le 2 8. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry catch ( kg) a n d fis h in g e ff r t by g ill n e t f r h e rrin g a n d s p ra t by subdivisi n in Silakka - ja kilhailiverkk Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Strömming ch vassbuk nät Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Gill net fr herring and sprat Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - Fängstdagar - Fishing days Rysäpäivät - Ryssja dagar - Trap net days Silakka - Strömming - Baltic herring Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska -Trsk - Cd Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - öring - Tut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rach Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perch Kuha - Gös - Pikeperch Muut - Övriga - ther Yhteensä - Ttalt - Ttal

40 4 0 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 2 9. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( k g ) ja p y y n n in m ä ä rä a lle 3 6 m m v e rk lla saa lu e it t a in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 2 9. Y rk e s fis k e ts fä n g s te r ( k g ) ch fä n g s tm ä n g d e n m e d u n d e r 3 6 m m n ä t e n lig t d e l m r ä d e i h a v s m rä d e t ä r T a b le 2 9. C m m e rc ia l m a r in e fis h e ry catch ( k g ) a n d fis h in g e f f r t by u n d e r 3 6 m m G ill n e t by s u b d iv is i n in Verkk, < 36 mm Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Nät Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Gill net Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntlpälvät - Flngstdagar - Fishing days Verkkpälvät - Nät dagar - Gill net days Silakka - Strömming - Baltic herring Kilhaili -Vassbuk- Sprat Turska -Trsk - Cd Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Muikku - Siklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - Öring - Tut Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rach Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perch Kuha - Gös - Pikeperch Muut - övriga - ther Yhteensä -Ttalt - Ttal

41 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 30. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( kg) ja p y y n n in m ä ä rä m m v e rk lla saa lu e itta in m e ria lu e e lla v u n n a T a b ell 3 0. Y rkesfiskets fä n g s te r ( kg) ch fln g s tm ä n g d e n m e d n ä t, m m e n lig t d e l m rä d e i h a v s m rä d e t ä r T able 30. C m m e rc ia l m a rin e fis h e ry catch ( kg) a n d fis h in g e ff r t by g ill n e t, m m by subdivisin in Verkk, mm Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Nät Skärgärdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Gill net Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä Antalet - Number Pyyntipäivät - Fängstdagar - Fishing days Verkkpäivät - Nät dagar - Gill net days I Silakka - Strömming Baltic herring 1 Kilhaili-Vassbuk - Sprat 0 Turska - Trsk - Cd 0 Kampela - Flundra - Flunder 3 Hauki - Gädda Pike 23 Muikku - Siklöja - Vendace Siika Sik - Eupean whitefish 73 Lhi - Lax - Salmn Taimen - öring - Tut 3 Kirjlhi - Regnblge - Rainbw tut 1 Kure - Nrs - Smelt 6 Lahna - Braxen - Bream 22 Säyne - Id - Ide 2 Särki - Mört - Rach 11 Made - Lake - Burbt 4 Ahven Abbrre - Perch 96 Kuha Gös - Pikeperch 96 Muut - övriga - ther 8 Yhteensä - Ttalt - Ttal

42 4 2 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 3 1. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( kg) ja p y y n n in m ä ä rä m m v e rk lla saa lu e itt a in m e r ia lu e e lla v u n n a T a b e ll 3 1. Y rk e s fis k e ts fä n g s te r ( k g ) ch fä n g s tm ä n g d e n m e d n ä t, m m e n lig t d e l m r ä d e i h a v s m rä d e t ä r T a b le 3 1. C m m e rc ia l m a r in e fis h e ry c atc h ( k g ) a n d fis h in g e f f r t by g ill n e t, m m by subdivisi n in Verkk, mm Saaristmeri Selkämeri Perämeri Sumenlahti Yhteensä Nät Skärglrdshavet Bttenhavet Bttenviken Finska viken Ttalt Gill net Archipelag Bthnian Sea Bthnian Bay Gulf f Finland Ttal Lukumäärä - Antalet - Number Pyyntipäivät - Fängstdagar - Fishing days Verkkpäivät - Nät dagar - Gill net days Silakka - Strömmlng - Baltic herring Kilhaili - Vassbuk - Sprat Turska - Trsk - Cd Kampela - Flundra - Flunder Hauki - Gädda - Pike Mulkku - Siklöja - Vendace Siika - Sik - Eupean whitefish Lhi - Lax - Salmn Taimen - örlng - Tut Kirjlhi - Regnblge - Rainbw tut Kure - Nrs - Smelt Lahna - Braxen - Bream Säyne - Id - Ide Särki - Mört - Rach Made - Lake - Burbt Ahven - Abbrre - Perch Kuha - Gös - Pikeperch Muut - övriga - ther Yhteensä -Ttalt - Ttal

43 Ammattikalastus merellä :<D C ai ai m CNJ m CTi cn c m L m <y> 1 T IN IP c m n C r rsi r-g cn T a u lu k k 32. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( kg) ja p y yn n in m ä ä rä m m v e rk lla s a -a lu e itta in m e ria lu e e lla v u n n a T a b ell 32. Y rkesfiskets fä n g s te r ( kg) ch fä n g s tm ä n g d e n m ed n ä t, m m e n lig t d e l m rä d e i h a v s m rä d e t är Table 32. C m m ercial m arin e fishery catch ( kg) and fishing e ff rt by gill net, m m by subdivisin in rm m 3 m a» a» CTi rsj id C * cid cn u D- cö rsi ' px. 3 >> C C ai >id 0 00 m r» t «01 ' î «c cn cn u r n > c cn t rsj cd rsi rvi r-» u ' 1 l " un* - m i_n 1 UD 1 CNJ CTi 1 <53- r ^ - r s j c - 1^m rsi 1 ' < l Ahven - Abbrre - Perch rsi

44 4 4 RIISTA- JA KALATALUS - TILASTJA : i r ^ r i u! u n C 1 c v I > 7 i < i i - r i > l ; cr» f >I >f ^ * rsi I «^ C UD, l c i I, m PM «P sj u 1 CT» 1 PM! r r > ~ r m px- 1 " 5 e? T a u lu k k 3 3. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis ( k g ) ja p y yn n in m ä ä rä tr lilla s a -a lu e itta in m e ria lu e e lla v u n n a T a b ell 3 3. Y rkesfiskets fä n g s te r ( k g ) ch fa n g s tm ä n g d e n m ed tr ä l e n lig t d e l m rä d e i h a v s m rä d e t är Table 33. C m m ercial m arin e fishery catch (1 000 kg) and fishing e ff rt by tra w l by subdivisin in S ä: Q. U. ~ l \ <r>\,. r» 1 i I 1 m 1 Q_ i un *0 J-! 3 1CJ! i E l 1C/T -s 5 ^ J*, 1_ I )? t T\ I I g! <<?r f. >! ä l Qj I > 1I J S Q. C ' S l 1 3 I H I CL» = I. i! % I. I 2 I *! m I I I [ i ^«ui. I Q_ I c I cr i

45 Ammattikalastus merellä T a u lu k k 34. M e ria lu e e n a m m a ttik a la s ta jie n m ä ä rä E LY -keskuksittain v u d e n lpussa. T a b ell 34. A n ta le t y rke s fis k a re p e r ELY-central i h a v s m rä d e t i s lu te t av ä r Table 34. N u m b er f cm m ercial m arin e fis h erm en by ELY-centre a t th e en d f ELY-keskus Kalastustuljen suus kknaistulista Yhteensä ELY-central Fiskets andel av fiskarens ttala inkmst Ttalt ELY-centre Fishery incme as pprtin f ttal incme Ttal >= 30% 15-29% <15% Uusimaa - Nyland - Uusimaa Varsinais-Sumi - Egentliga Finland - Varsinais-Sumi Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland Phjanmaa - österbtten -stbthnia Kainuu - Kajanaland - Kainuu Lappi - Lappland - Lapland Ahvenanmaa - Aland - Aland Yhteensä -Ttalt - Ttal T a u lu k k 35. M e ria lu e e n k a la s tu s a lu k s e t ja -v e n e e t v u d e n lpussa E LY-keskuksittain. T a b ell 35. A n ta le t fis k e fa rty g ch -b ä ta r p e r E LY-central i h a v s m rä d e t i s lu te t av ä r T a b le 35. N u m b e r f fis h in g vessels a n d b a ts by p vin c e f residence a n d ELY-centre a t th e e n d f Lukka - Kategri - Categry ELY-keskus Avmerialukset Rannikkalukset Yhteensä ELY-central Högsjöfartyg Kustfartyg Ttalt ELY-centre ffshre vessels Castal vessels Ttal Uusimaa - Nyland - Uusimaa Varsinais-Sumi - Egentliga Finland - Varsinais-Sumi Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland Phjanmaa - österbtten -stbthnia Kainuu - Kajanaland - Kainuu Lappi - Lappland - Lapland Ahvenanmaa - Aland - Aland Yhteensä - Ttalt - Ttal Lähde: Maa- ja metsätalusministeriö Kalla: Jrd- ch skgsbruksministeriet Surce: Ministry f Agriculture and Frestry

46 T a u lu k k 3 6. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis m e ria lu e e lla v usina , kg. T a b ell 3 6. Y rkesfiskets fä n g s t i h a v s m rä d e t ä re n , 1000 kg. Table 36. Catch in Cm m ercial m arin e fishery in , 1000 kg. 4 6 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA

47 Ammattikalastus merellä T a u lu kk 37. A m m a ttik a la s tu k s e n saalis m e ria lu e e lla p y y n tim u d itta in vusina , 1000 kg. T a b ell 37. Y rk esfiskets fä n g s t i h a v s m rä d e t e n lig t f ln g s tm e t d e r ä re n , kg. T able 37. C atch in c m m e rc ia l m a rin e fis h ery by fis h in g m e th d in , kg. Vusi Rysät Verkt Tlit Kukut Muu Yhteensä Ár Ryssjr Nät Trälar Kräkar övriga Ttalt Year Trap nets Nets Trawls Hks ther Ttal

48 4 8 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA T a u lu k k 3 8. K a la s tu s y k s ik ö id e n m ä ä rä s a a lis m ä ä rä n m u k a a n lu k ite ltu n a m e ria lu e e n a m m a ttik a la s tu k s e s s a vu sin a T a b e ll 3 8. A n t a le t fis k e -e n h e te r k la s s ific e ra d e e n lig t fä n g s tm ä n g d i d e t yrkesm ässiga fis k e t i h a v s m rä d e t ä re n T a b le 3 8. N u m b e r f fis h in g u n its by catch class in c m m e rc ia l m a rin e fis h e ry in Saalis - Fingst - Catch, kg > 0 kg > > > > I I L i * i n i [ [ f [ f [ ' I ' Kalastusyksikkö n saaliin ilmittamistavasta riippuen jk kalastaja, kalastusalus tai kalastajarukakunta. Yksiköiden määrä pyöristetty lähimpään viiteen. Med en flske-enhet menar man, beende p i anmälnlngssättet, en fiskare, ett flskefartyg eller ett fiskarmatlag. Antalet fiske-enheter är avrundats tili närmaste 5. Depending n the manner In which the catch Is ntified, a fishing unit is either a fisherman, fishing vessel r fishing husehld. The number f units is unded ff t the nearest 5.

49 Ammattikalastus merellä L aatu sel ste Jhdant Ammattikalastus merellä -tilastssa esitetään merialueen ammattikalastajien lukumäärät sekä ammattikalastuksen saalis, pyynnin määrä ja yksikkösaalis lajeittain, kuukausittain, alueittain ja pyydyksittäin. Tilastn n tuttanut Riista-ja kalataluden tutkimuslaits. Tilasttutant n yksi tutkimuslaitksen jatkuvista säädösphjaisista perustehtävistä, ja tilastinti rahitetaan valtin budjettivaista. Merialueen ammattikalastuksen saaliin tilastintiin velvittaa mm. EU:n asetus (N. 218/2010) Killis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltiiden saaliiden määriä kskevien tilastjen timittamisesta sekä kalataluden EU-tiednkeruuhjelma (EY 199/2008). Ammattikalastus merellä tilastn laati Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksessa tutkija Pirkk Söderkultalahti. Sumen virallisen tilastn (SVT) neuvttelukunta määrittelee kriteerit, jtka SVT-tilastn tulee täyttää. Esitetty laatuselste sisältää neuvttelukunnan susituksen mukaiset asiakhdat. Lisätietja: Tilasttietjen relevanssi Merialueen kalastustilastja käytetään seurattaessa kalakantjen tilaa ja kalastuksen kehitystä. Tietja tarvitaan myös arviitaessa esimerkiksi kalataluden yhteiskunnallista merkitystä, kalastusyritysten taludellista tilaa tai ympäristömuutsten vaikutuksia kalataluteen. Kalastustilastt vat yhtenä perusteena päätettäessä mm. Itämeren lhi-, silakka-, kilhaili-ja turskasaaliiden vusittaisista kiintiöistä. Merialueen ammattikalastustilastt esitetään pääsin kansainvälisten säädösten ja spimusten mukaisesti. Eri maiden kalastustilastja kkavat ja julkaisevat EURSTAT:in (EU:n tilastvirast) lisäksi mm. FA, ECD ja Kansainvälinen merentutkimusneuvst (ICES). Merialueen ammattikalastustilastt perustuvat kalastajien määräaikina tekemiin saalisilmituksiin. Saalistilast sisältää sumalaisten ammattikalastajien saaliin kknaisuudessaan, myös sen san saaliista, jka puretaan Sumen ulkpulelle. Myös ulkmaalaiset alukset purkavat saalista Sumeen. Tämä suus ei sisälly Sumen saalistilastn. Ammattikalastajaksi katstaan kalastaja, jka saa säännöllisesti tulja kalastuksesta. Kaikkien merialueen ammattikalastajien n kuuluttava ammattikalastajarekisteriin, jta ylläpitävät työvima-ja elinkeinkeskusten kalatalusyksiköt sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus (MMM/1575/1994). Tilastinnissa käytetty aluejak nudattaa Kansainvälisen merentutkimusneuvstn (ICES) jaka (kuva 2). Saalistilast esitetään kansainvälisen käytännön mukaisesti nimellissaaliina. Nimellissaalis tarkittaa saalista, jnka kalastaja tu maihin tai jka jälleenlaivataan merellä. Se tilastidaan perkaamattmana eli elpainna. Nimellissaaliiseen ei kuulu pisheitetty, esimerkiksi hylkeen vauriittama kala. Pisheitetyksi saaliiksi ilmitettiin vunna ,3 miljnaa kila kalaa (taulukk 6). Siitä 37 % ilmitettiin hylkeiden vauriittamaksi. Saalista tarkastellaan sekä lajeittain että pyydyksittäin. Lajikhtaisissa taulukissa (taulukt 7-22) esitetään pyynnin määrä niillä pyydyksillä, jilla lajia n saatu vähintään 5000 kila. Pyynnin määrä lasketaan kullekin lajille erikseen raprtintijaksn nllasta pikkeavista havainnista ja esitetään rysä-, verkk-, tli-ja kukkupäivinä. Esimerkiksi rysäkalastus kahdella rysällä kymmenenä päivänä n kaksikymmentä rysäpäivää. Raprtintijaks n kalastuspäiväkirjassa ja rannikkkalastajan lhenkalastusilmituksessa kalastuskerta ja rannikkkalastuslmakkeessa kuukausi. Yksikkösaalis (CPUE) esitetään saaliin määränä (kg) yhtä pyydystäjä yhtä pyyntivukautta khden. Myös lajikhtaiset yksikkösaaliit lasketaan vain nllasta pikkeavista saalishavainnista. Pyydystaulukissa (taulukt 23-33) n ne pyydykset, jilla saalista n saatu vähintään kila. Niissä esitetään lajisaaliiden lisäksi pyydysten ja pyyntipäivien määrä. Pyydysten lukumäärä lasketaan kalastajakhtaisten suurimpien yhtä aikaa pyynnissä lleiden pyydysmäärien summana. Pyyntipäi-

50 50 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Menetelmät vien määrä n kaikkien kalastajien yhteenlaskettu pyyntipäivien määrä k. pyydyksellä riippumatta siitä nk saalista saatu. Pyydykset vat käytössä eri pituisia aikja ja niiden lukumäärä vaihtelee. Pyydyspäivissä (rysä-, verkk- ja tlipäivät) tämä vaihtelu n humiitu, esimerkiksi kalastus kymmenellä verklla viitenä päivänä n viisikymmentä verkkpäivää. Tlipyyntiä kskevissa taulukssa ilmitetaan myös keskimääräiset tlaustunnit pyyntipäivää khden. Tilastn ja sen sisältöön liittyvä palaute ja kehittämisehdtukset pyydetään esittämään Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen tilasttimelle (sähköpsti: tilast@rktl.fi). Ammattikalastus merellä -tilast perustuu viranmaisrekistereihin. Ammattikalastajarekisteri mudstaa tämän tilastn perusjukn. Maa- ja metsätalusministeriön päätökset (798/1997 ja 259/1998) Eupan yhteisön yhteisen kalastusplitiikan täytäntöönpansta annetun lain (1139/94) sveltamisesta velvittavat kaikki ammattikalastajat saalisilmitusten antamiseen. Tilast n siten periaatteessa kknaistutkimus. Puuttuvien tietjen vaikutus eli vastauskat krjataan tarvittaessa jälkisittamalla aineist ja laskemalla sitekhtaiset painkertimet. Saalisilmituslmakkeiden jakelun, vastaanttamisen ja tietjen tallentamisen surittavat Uudenmaan, Varsinais-Sumen, Kaakkis-Sumen, Phjanmaan, Kainuun ja Lapin elinkein-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus. Lisäksi ne ylläpitävät mm. kalastaja-ja alusrekistereitä. Saalisaineistt saadaan RKTL:n käyttöön tilastintia varten. Saalisilmituslmakkeita n käytössä klmenlaisia: 1. Vähintään 10 metriä pitkien alusten kalastustiedt ilmitetaan EU-kalastuspäiväkirjalla. Päiväkirjalla ilmitetaan pyyntikertakhtaisesti kalastuspäivämäärä, saaliin määrä kalalajeittain, pyyntialue eli tilastruutu, kalastuksessa käytetty pyydys ja pyydysten määrä sekä tlin vetaika tunteina. Kalastuspäiväkirjalla ilmitetaan myös saaliin stajatiedt sekä pisheitetyn kalan määrä lajeittain. Kalastaja n velvllinen pitämään ajantasaista päiväkirjaa aluksella. Päiväkirja n palautettava 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta alueen ELY-keskukseen. 2. Alle 10 metriä pitkien alusten kalastus lhisaalista lukuun ttamatta ilmitetaan kuukausikhtaisella rannikkkalastuslmakkeella. Lmakkeella ilmitetaan saaliin määrä kalalajeittain, tilastruutu, kalastuksessa käytetty pyydys, pyydysten ja pyyntipäivien määrä sekä pisheitetyn kalan määrä lajeittain. Lmakkeet n palautettava seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä alueen ELY-keskukseen. 3. Alle 10 metriä pitkien alusten lhenkalastus ilmitetaan pyyntikertakhtaisella rannikkkalastajan lhenkalastusilmituksella. Lhenkalastusilmitus n palautettava 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta alueen ELY-keskukseen. Lmakkeissa saaliit ilmitetaan tilastruuduittain, jtka vat kltaan nin 55 x 55 kilmetrin suuruisia karttakrdinaatistn mukaan mudstettuja alueita. Suuri sa lmakkeista tarkistetaan Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksessa ennen tietjen käsittelyä. Virheellisesti ilmitetut tiedt krjataan vakiitujen hjeiden mukaisesti. Tallennetun aineistn epälgisuuksien etsinnässä käytetään virheenpimintahjelmia. Paritlaajien ilmitusten yhteenspivuus selvitetään vertaamalla mlempien sapulten ilmituksia tisiinsa. Saalisilmituksia verrataan muihin maihin tehtyihin purkuilmituksiin, jnka kalastajat täyttävät purkaessaan saaliin Sumen ulkpulelle. Ilmituksia verrataan myös kalan ensikäden stajien antamiin sttietihin, jiden avulla saalistietja täydennetään. Kalastajat ilmittavat lhi-, taimen-, turska-, kampela-, siika-ja kirjlhisaaliin perattuna painna. Saaliin arviinnissa perattu kala muutetaan vastaamaan perkaamatnta kalaa ns. muuntkertimien avulla. Lhen ja taimenen muuntkerin li 1,11, turskan. 1,17, kampelan sekä siian 1,08 ja kirjlhen 1,2.

51 Ammattikalastus merellä Ktimaahan puretun saaliin arv n laskettu Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksen julkaisemien kalastajille maksettujen kalan keskihintatietjen perusteella. Ulkmaille puretun tai jälleenlaivatun saaliin arv n laskettu paikallisilta kalastus- tai tilastviranmaisilta saatujen hintatietjen avulla. Ktimaahan puretun elintarvike-ja tellisuussilakan suudet silakan kknaissaaliista n arviitu elinkeinkalataluden keskusrekisteristä saatujen kalan sttietjen avulla. Tietjen tarkkuus ja lutettavuus Vastauskat li EU-kalastuspäiväkirjan saaneiden ryhmässä 0 % ja rannikkkalastuslmakkeiden (= rannikkkalastuslmake sekä rannikkkalastajan lhenkalastusilmitus) saaneilla 15 %. Kknaissaaliista ilmitettiin EU-kalastuspäiväkirjalla 94 %. Rannlkk-kalastuslmakkeet EU-kalastus-pälväklrja N % N % Ilmitti saalista Ei kalastusta v Kat Lmakkeita Kska päiväkirjatiedt saatiin vunna 2010 kaikilta vähintään 10 m aluksilta, ei niiden saalista tarvinnut arviida. Rannikkkalastuslmakkeen vastauskadssa li alueellisia eja ja vastauspsentti vaihteli % ELY-keskuksesta riippuen. Kataja sen aiheuttamaa harhaa krjattiin käyttämällä sitekhtaisia painkertimia. sitteina käytettiin asuinalueen ELY-keskusta sekä tullukitusta. Tullukituksessa ammattikalastajat jaettiin kahteen lukkaan riippuen siitä, kuinka suuren san kalastustult mudstavat kknaistulista. Vastauskadn krjauksesta jhtuvaa satunnaisvirhettä kuvataan kstetaulukissa 2 ja 3 kuukausi-, alue-ja lajitaslla esitetyillä luttamusväleillä. Luttamusvälit livat yleisesti erittäin kapeita ja tulkset tältä sin lutettavia. Esimerkiksi kknaissaaliin ( tnnia) 95 % luttamusväli li +/- 323 tnnia (+/- 0,3 %). Yksityiskhtaisemmissa taulukissa satunnaisvirheen suuruus kasvaa jnkin verran. Tiedetään, että vähäarvinen sivusaalis ja pisheitetty saalis ilmitetaan usein puutteellisesti. Tämän virhelähteen suuruutta ei le selvitetty. Tietjen ajantasaisuus ja ikea-aikaisuus Ammattikalastus merellä -tilast julkaistaan vusittain viimeistään tilastintivutta seuraavan kesäkuun aikana. Ennakktietja merialueen ammattikalastussaaliista samin kuin tilastjen julkaisuaikataulu vat luettavissa Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksen internetsivuilla Tässä tilastssa käytetty aineist n pimittu elinkeinkalataluden keskusrekisteristä Tietjen yhtenäisyys ja vertailukelpisuus Saalisilmituksiin perustuva arvi Sumen merialueen kalansaaliista ja sen arvsta n julkaistu vudesta 1962 lähtien. Vunna 1987 merialueen ammattikalastuksen tilastinnissa käytetyt saaliin arviintimenetelmät muuttuivat. Vusien saalisarville tehtiin tullin taskrjaus, jka muutti ne paremmin vertailukelpisiksi myöhempien vusien tilastjen kanssa. Kun saalisilmituslmakkeiden täyttäminen tuli suraan lain velvittamaksi vunna 1995, kalastajien vastausaktiivisuus lisääntyi. Vastauskadn väheneminen pienensi arviitua saalissuutta ja lisäsi saalisarviiden tarkkuutta. Merialueen ammattikalastuksen tiednkeruun vastauspsentti n perinteisesti llut krkea, jten muuts ei le lennaisesti vaikuttanut aikaisempien tilastjen vertailtavuuteen.

52 52 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Kalastajamääriä kskevia tilastja tarkasteltaessa n humiitava kalastajarekistereissä tapahtuneet muutkset vusina 1987 ja Vutta 1987 aikaisemmin käytössä llut kalastajarekisteri li puutteellinen ja perusjukn kk määräytyi Kalataluden Keskusliitn jäsenjärjestöjen esittämien kalastajamääräarviiden perusteella. Vunna 1988 kalastajarekisteri uusittiin ja ammattikalastajista pyrittiin lumaan mahdllisimman kattava luettel. Tilastissa uudistus näkyy kalastajamäärän vähentymisenä vudesta 1986 vuteen Seuraava muuts tapahtui EU-jäsenyyteen siirryttäessä vunna 1995, jllin ammattikalastajarekisteriin ilmittautumisesta tuli maa- ja metsätalusministeriön päätöksen velvittamaa. Tilastissa muutksen seuraukset näkyvät rekisteröityjen kalastajien kknaismäärän kasvuna vunna Aktiivisten kalastajien määrä kuitenkin säilyi kutakuinkin ennallaan. Vusina 2009 ja 2010 ammattikalastajien määrä kasvi, kska kalan myyntiin liittyviä määräyksiä muutettiin. Ammattikalastajarekisterissä kalastajien tullukitus muuttui vunna 1998 (MMM:n päätös 179/1997). Tässä julkaisussa ammattikalastajien lukittelussa käytetään k. päätöksen mukaista kalastustullukkajaka. Tlikalastus jaettiin aiemmin pelagiseen- ja phjatlaukseen. Käytännössä phjatlaus n tapahtunut pelagisella tlilla phjan läheisyydestä, sillä varsinaisia phjatlialuksia Sumessa n ainastaan yksi. Vudesta 2005 kaikki tlaus kuuluu taulukissa yhteen pyydystyyppiin Tli. Tietjen saatavuus ja selkeys Tiedt julkaistaan pdf-mudssa sitteessa Tilastjulkaisun vi tilata paintutteena samasta sitteesta. Tilasttietja ja tieta tilastinnista julkaistaan myös sitteessa tilastt Merialueen ammattikalastustilastt n julkaistu Sumen Kalatalus -sarjassa vusilta , SVT-Ympäristö-sarjassa vusilta ja SVT Maa-, metsä-ja kalatalussarjassa vudesta 1998 lähtien. Merialueen ammattikalastuksen aikasarjatilast vusilta n esitetty Kalatalus aikasarjina -julkaisussa (SVT Maa- metsä-ja kalatalus 2001:60). Aineistista vidaan tuttaa asiakkaan tilauksesta erillisselvityksiä perusaineistn ja tietsujan sallimissa rajissa. Tilastn laskenta-aineist säilytetään Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksessa. Saalisilmituslmakkeiden arkistinnin hitavat ELY-keskukset ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Taulukissa käytetyt merkinnät Ei yhtään Arv pienempi kuin pulet käytetystä yksiköstä 0 Tieta ei le saatu tai sitä ei vida esittää Saaristmeri tarkittaa taulukissa ICES-sa-aluetta 29, jka käsittää Saaristmeren, Ahvenanmeren ja varsinaisen Itämeren phjissan (kuva 2).

53 Ammattikalastus merellä K v a lite ts b e s k riv n in g Inledning Statistiken ver yrkesfisket pä havet presenterar antalet yrkesfiskare, flngster, fängsten per enhet ch fingstmängden per art, per mänad, per delmräde ch per fangstmetd. Statistiken har uppgjrts av Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutets statistikavdelning. Attuppgöra Statistiker är en av frskningsinstitutets frtglende författningsbaserade grunduppgifter, ch statistikfringen finansieras med statliga budgetmedel. Till Statistik ver yrkesfiskamas fängst i havsmrädet frpliktar bl.a. EU-kmmissinens frdning (nr 218/2010) sm behandlar statistikfring av fängstvlymema fr medlemsstater sm bedriver fiske i nrdöstra Atlanten samt fiskeriets EU-data insamlings pgram (FG 199/2008). Statistiken ver yrkesfisket i havet är 2010 har uppgjrts av frskare Pirkk Söderkultalahti vid Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet. Delegatinen fr Finlands fficiella Statistik (FS) definierar de kriterier sm en FS-statistik bör uppfylla. Den presenterade kvalitetsbeskrivningen innehäller de ämnesmräden sm rekmmenderas av delegatinen. Ytterligare infrmatin m FS-statistikema finns under adress: svt/svtlaatu kriteerit_sv.html Statistikuppgifternas relevans Fiskeristatistikema fr havsmrädet används vid uppföljningen av fiskstammamas situatin ch fiskets utveckling. Uppgifitema behövs även vid bedömning av exempelvis miljöfdrändringamas inverkan pä fiskerihushällningen, fiskerihushällningens samhälleliga betydelse eller fiskeriföretagens eknmiska läge. De utgör en av grundema fr beslutsfattandet m de ärliga kvtema fr fängst av bl.a. lax, strömming, vassbuk ch trsk i Östersjön. Statistikema över yrkesfiskare i havsmrädet är genm intematinella bestämmelser ch avtal tili stör del harmniserade. Fiskeristatistik för lika länder samlas in ch publiceras förutm av EURSTAT (EU:s statistikbyrä) bl.a. av FA, ECD ch Intematinella havsfrskningsrädet (ICES). Yrkesfiskestatistiken i havsmrädet utgär frän den fängstanmälan sm yrkesfiskama lämnar in vid fastställda tidpunkter. Fängststatistiken innehäller uppgifter m de finländska yrkesfiskamas fängst i sin helhet, cksä den del av fängsten sm lssas utanfr landets gränser (tabell 6). cksä utländska fängstfartyg lssar sin last i Finland. Denna andel ingär inte i Finlands fängststatistiken. Yrkesfiskare är en fiskare sm regelbundet fär inkmster frän fiske. Alia yrkesfiskare i havsmrädet skall höra tili det yrkesfiskarregister sm upprätthälls av arbetskrafts- ch näringscentralemas fiskerienheter samt av Alands landskapsregering (JSM/1575/1994). Den mrädesindelning av havsmrädet sm används i Statistiken efterföljer Intematinella havsfrskningsrädets (ICES) indelning (figur 2). Fängststatistiken presenteras enligt intematinell praxis sm nminell fängst. Med nminell fängst avses den fängst, sm fiskaren för iland eller sm mlastas tili havs. Den uppges sm rensad vikt. I den nminella fängsten ingär inte kasserad fisk, t.ex. fisk sm ätits av säl. Sm kasserad fängst uppgavs är ,3 miljner kg fisk (tabell 6). Av detta uppgavs 37 % vara fisk sm ätits av säl. Fängsten registreras i tabellema bäde enligt art ch fängstredskap. I tabellema enligt art (tabeller 7-22) presenteras fingstmängden för de fängstredskap, med vilka man erhällit minst kg av ifrägavarande art. Fingstmängden uppges sm ryssje-, nät-, träl- ch kkdagar. Till exempel ryssjefiske med tvä ryssjr under ti dagar är tjug ryssjedagar. Fingstmängden beräknas skilt för varje art utgäende frän de bservatiner sm avviker frän nil under rapprteringsperiden. Rapprteringsperiden utgör I fiskeridagbken ch i kustfiskarens laxfiskeanmälan en fiskegäng ch i kustfiskeblanketten en mänad.

54 54 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Metder Enhetsfängsten (CPUE) presenteras sm fangstmängd (kg) per fangstredskap ch per fängstdygn. cksä enhetsfängstema per art beräknas endast pä basis av fängstbservatiner sm awiker frän nll. Tabellema över fangstredskap (tabeller 23-33) upptar de redskap, med vilka man erhällit en fängst pä minst kg. I dessa presenteras förutm fängster per art cksä antalet fangstredskap ch fangstdagar. Antalet fangstredskap räknas sm summan av det största antal fangstredskap per fiskare, sm samtidigt använts för fiske. Antalet fängstdagar är samtliga fiskares sammanräknade antal fängstdagar med ifrägavarande redskap beende av, m man erhällit fängst. Fängstredskapen är i användning under varierande tider ch deras antal växlar. Ifräga m fangstdagar (ryssje-, nät-, träl- ch kkdagar) har denna växling beaktats, tili exempel fiske med ti nät under fern dagar är femti nätdagar. I tabeller över trälfangst uppges även genmsnittliga trälningstimmar per fängstdag. Respns ch utvecklingsfrslag i anslutning tili Statistiken ch dess innehäll ber vi er sända tili statistikavdelningen vid Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet ( tilast@rktl.fi). Statistiken "Yrkesfisket i havet är baserad pä myndighetemas register. De fiskare sm införts i yrkesfiskarregistret bildar en statistikmässig ramppulatin av fiskare. Jrd- ch skgsbruksministeriets beslut (798/1997 ch 259/1998) m tillämpning av lagen m verkställighet av Eupeiska gemenskapens gemensamma fiskeriplitik (1139/94) förpliktar alla yrkesfiskare att lämna fängstanmälan. Statistiken är da i princip en ttal undersökning. Effekten av saknade uppgifter, brtfallet, krrigeras vid behv genm att beräkna stratifierade vägningstal ur det efteruppdelade materialet. Fängstanmälningsblankettema pstas ch mttages av Nylands, Egentliga Finlands, Sydöstra Finlands, Österbttens, Kajanalands ch Lapplands närings-, trafik- ch miljöcentralema (ELY-centralema) samt av Alands landskapsstyrelse, vilka cksä registrerar de insamlade uppgiftema. Vidare upprätthäller dessa bl.a. register över fiskare ch fartyg. Uppgiftema m längsten ges tili Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet fr uppgörande av Statistik. Tre lika blanketter för fangstanmälan används: 1. Fiskeuppgifter för minst 10 meter länga fartyg lämnas med EU-fiskeridagbk. I dagbken anmäls fangstvis fiskedatum, fangstmängd per fiskart, fängstmräde, dvs. statistikruta, fangstredskap sm använts ch antalet fangstredskap samt träldragningstid i timmar. I fiskeridagbken anmäls cksä uppgifter m fängstens uppköpare samt mängden kasserad fisk per fiskart. Fiskaren är skyldig att föra uppdaterad dagbk pä fartyget. Dagbken skall tillställas mrädets ELY-central inm 48 timmar efter att längsten lssats. 2. Fiske med fartyg krtare än 10 meter anmäls, med undantag för laxfängst, med en mänatlig kustfiskeblankett. Pä blanketten anges fängstmängden per fiskart, statistikruta, fängstredskap sm använts, antalet fangstredskap ch fängstdagar samt mängden kasserad fisk per fiskart. Blankettema skall tillställas mrädets ELY-central före den femte dagen i följande mänad. 3. Laxfiske med fartyg krtare än 10 meter anmäls per fiskegäng med kustfiskarens laxfiskeanmälan. Blanketten skall tillställas mrädets ELY-central inm 48 timmar efter att längsten lssats. Statistikrutr sm användas i blanketter för fangstanmälan är cirka 55 x 55 kilmeter stra. De har indelats enligt kartkrdinatema. En stör del av blanketter granskas av Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet innan uppgiftema registreras. Felaktigt anmälda uppgifter krrigeras enligt standardiserade anvisningar. Efter registreringen frtsätter sökandet av lgiska uppgifter med lika pgram sm plckar ut fei. Jämförbarheten i parträlares anmälningar utreds genm att bäda partemas anmälningar jämförs med varandra. Fängstanmälningama jämförs med de lssningsanmälningar frän andra länder sm fiskama fyller i när de lssar lasten utanför Finlands gränser. Rapprtema jämförs även med de köpuppgifter sm erhällits av de första fiskuppköpama, med vars hjälp fangstuppgiftema kmpletteras.

55 Ammattikalastus merellä Fiskama anmäler fangsten av lax, öring, trsk, flundra, sik ch regnbäge sm rensad vikt. Vid uppskattningen av fangsten mvandlas den rensade fisken att mtsvara rensad fisk med hjälp av en s.k. mvandlingskefficient. För lax ch öring är mvandlingskefficienten 1,11, för trsk 1,17, för sik ch flundra 1,08 ch för regnbäge 1,2. Värdet av den flngst sm lssats i hemlandet har beräknats enligt uppgiftema tti det medelpris för fisk sm betalats tili Askare, vilka publiceras av Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet. Värdet av fängsten sm lssats i eller mlastats tili utlandet har beräknats med tillhjälp av de prisuppgifter sm erhällits av lkala fiskeri- eller statistikmyndigheter. Andelama av den knsumtins- ch industriströmming sm lssats i hemlandet jämfört med den ttala strömmingsflngsten har uppskattats med tillhjälp av köpuppgifter pä fisk i fiskerinäringens centralregister. Uppgifternas exakthet ch tillförlitlighet Svarsbrtfallet i den grupp sm fätt EU-fiskeridagbk var 0 % ch för dem sm fätt kustfiskeblankett (= kustfiskeblankett samt kustfiskarens laxfiskeanmälan) var 15 %. Av ttalflngsten anmäldes 94 % med EU-fiskeridagbk. Kustfiskeblankett EU-flskeri-dagbk N % N % Anmälde fängst Ej fiske är Brtfall Blanketter Eftersm dagbksuppgiftema erhölls är 2010 över alla fartyg pä minst 10 m behövde deras fingst inte uppskattas. I brtfallet för kustfiskeriblanketter fanns reginala skillnader ch svarspcenten varierade mellan 80 ch 100 % beende pä ELY-central. Brtfallet ch dess snedvridande effekt har krrigerats genm att använda stratifierade vägningstal. Sm klasser användes bsättningsmrädets ELY-central samt inkmstklassificering. I inkmstklassificeringen har yrkesfiskama indelats i tvä klasser beende pä, hur stör del fiskeinkmstema utgör av de ttala inkmstema. Samplingsfelet sm ber pä krrigering av svarsbrtfallet har presenterats i sammanfattningstabellema 2 ch 3 med knfidensintervaller framställda pä mänads-, mrädes- ch artnivä. Knfidensintervallema är i regel mycket snäva ch resultaten tili denna del tillförlitliga. Till exempel knfidensintervallen för den ttala fangsten ( ) 95 % var +/- 323 tn (+/- 0,3 %). I mer detaljerade tabeller ökar strleken pä slumpmässigt fei i nägn män. Man vet att bifangst av ringa värde ch kasserad fingst fta anmäls bristfälligt. Strleken av denna felkälla har inte utretts. Uppgifternas tidsenlighet ch rättidighet Statistiken Yrkesfisket i havet publiceras ärligen senast i juni efter statistikäret. Förhandsuppgifter m yrkesfiskets flngster liksm utgivningstidpunkten för statistikema finns pä Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutets intemetsidr www. rkt 1. fi/s ven ska/stati sti k De uppgifter sm använts i denna Statistik har tagits ur det fiskerinäringens centralregister den

56 56 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Uppgifternas enhetlighet ch jämförbarhet En uppskattning av fiskfangsten pä havsmrädet i Finland ch dess värde har utgäende frän fangstanmälningama publicerats alltsedan är Är 1987 ändrades de bedömningsmetder sm används i Statistiken över yrkesfisket i havsmrädet. För fängstvärdena under periden gjrdes da en niväkrrigering, sm gjrde dem bättre jämförbara med Statistiken för senare är. När ifyllandet av fangstanmälningsblanketter blev lagstadgat är 1995 ökade fiskamas svarsaktivitet. Det minskade brtfallet minskade den uppskattade fangstandelen ch ökade nggrannheten vid fängstuppskattningen. Svarspcenten för yrkesfiskeenheter i havsmrädet har traditinellt varit hög, vilket innebär att ändringen inte väsentligt har päverkat jämförbarheten med tidigare Statistik. I samband med granskningen av Statistik m antalet fiskare bör de ändringar sm skedde i fiskarregistret under ären 1987 ch 1995 beaktas. Det fiskarregister sn användes före är 1987 var bristfälligt ch basgruppens strlek fastställdes utifrän de uppskattningar m antalet fiskare sn medlemsrganisatinema i Centralförbundet fr Fiskerihushällning uppgivit. Fiskarregistret reviderades är 1988 ch man försökte skapa en möjligast täckande förteckning över yrkesfiskare. I Statistiken märks revideringen sm en minskning av antalet fiskare frän är 1986 tili Följande ändring skedde i samband med EU-medlemskapet är 1995, varvid skyldigheten att lämna in anmälan tili yrkesfiskarregistret fastställdes i ett beslut av jrd- ch skgsbruksministeriet. I Statistiken märks följdema av ändringen sm en ökning av antalet registrerade fiskare är Antalet aktiva fiskare bibehölls dck i det närmaste förändrat. Är 2009 ch 2010 antalet fiskare ökade tili följd av att bestämningama angäende försäljning av fisk ändrades. Inkmstklassificeringen i yrkesfiskarregistret ändrades är 1998 (JSM beslut 179/1997). I denna Publikatin används en inkmstklassificering enligt ifrägavarande beslut vid bestämning av antalet yrkesfiskare. Trälfisket har tidigare delats upp pä tvä klasser: pelagisk träl ch bttenträl. Bttenträlning har i själva verket gjrts med pelagisk träl nära btten, dä det bara finns en egentliga bttenträlare i Finland. Frän 2005 har all trälning sammanförts under fangstredskapet Träl. Uppgifternas tillgänglighet ch tydlighet Uppgiftema publiceras i pdf-frm under adress Statistikpublikatinen kan beställas i tryckt frm under samma adress. Prisuppgifter över fisk ch infrmatin m statistikföringen publiceras cksä under adress Statistik över yrkesfisket I havet har publicerats i Serien Sumen Kalatalus-Finlands Fiskerier för ären , i Serien SVTMiljö för ären ch I Serien SVT Jrd- ch skgsbruk samtfiske sedän ärl 998. Tidseriestatistik för yrkesfisket I havet under ären har présenteras i Statistikpublikatinen Kalatalus aikasarjina (SVT Jrd- ch skgsbruk samt fiske 2001:60). Av materialet kan pä kundens önskan pduceras särskilda utredningar inm ramen för basmaterialet ch datasekretessen. Statistikens räkningsdata uppbevaras vid Vilt- ch fiskerifrskningsinstitutet. Arkiveringen av flngst-anmälningsblankettema mbesörjs av ELY-centralema samt Alands landskapsstyrelse. Symbler i tabellerna Värdet mindre än hälften av den använda enheten 0 Uppgift ej tillgänglig eller det kan inte anges Med skärgärdshavet avses i tabellen ICES-delmräde 29, sm mfattar Skärgärdshavet, Alands hav ch nrra delen av den egentliga Östersjön.

57 Ammattikalastus merellä Q u a lity d e s c rip ti n Intductin The statistics n the cmmercial marine fishery present the number f cmmercial fishermen, cmmercial marine catch, fishing effrt and catch per unit f effrt by species, by mnth, by subdivisin and by gear. These statistics have been pduced by the Finnish Game and Fisheries Research Institute. Pducing statistics is ne f the cntinuus basic duties laid dwn by law fr the research institute and it is funded fm the central gvernment Budget. The bligatin t recrd the catch f cmmercial marine fishery is als stipulated by Regulatin (EC) N 218/2010 f the Eupean Parliament and f the Cuncil n the submissin f nminal catch statistics by Member States fishing in the nrth-east Atlantic and by fisheries EU-data cllectin pgram (EC 199/2008). The statistics n the cmmercial marine fishery 2010 were drawn up by Pirkk Sderkultalahti, researcher at the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The Advisry Bard f the fficial Statistics f Finland determines criteria fr the statistics. The quality descriptin presented here includes items recmmended by the Advisry Bard. Further infrmatin n the statistics is available at Relevance f the statistical data Marine fishery statistics are used t mnitr the state f fish stcks and trends in fishery. The data are als needed t evaluate the impact f envinmental changes n fishery, the scial significance f fishery and the financial standing f fishing enterprises. The statistics play a key le in decisins cncerning annual qutas fr salmn, Baltic herring, sprat and cd catches in the Baltic Sea. Due t internatinal regulatins and agreements, cmmercial marine fishery statistics have largely been harmnised. The fishery statistics f varius cuntries are cmpiled and published by EURSTAT (the EU s statistical ffice), FA, ECD and the Internatinal Cuncil fr Explratin f the Sea (ICES). Cmmercial marine fishery statistics are based n catch ntificatins submitted by fishermen at set intervals. The catch statistics cver the ttal catch made by Finnish cmmercial fishermen, including the part f the catch landed utside Finland (Table 6). Freign vessels als land their catch in Finland; this is nt, hwever, included in the Finnish catch statistics. A cmmercial fisherman is regarded as a fisherman wh receives a regular incme fm fishing. All cmmercial marine fishermen must be n the register f cmmercial fishermen maintained by the ELYcentres and by the pvincial gvernment f Aland (MMM/1575/1994). The marine reginal divisin used in the statistics is that f the Internatinal Cuncil fr Explratin f the Sea (ICES; Fig. 2). The catch statistics are presented in accrdance with internatinal practice as the nminal catch, that is, the catch landed by the fisherman r trans-shipped at sea. It is reprted as live weight. The nminal catch des nt include discarded fish, e.g. fish damaged by seals. In 2010, the reprted discarded catch ttalled 0.3 millin kg (Table 6), 37% f which was damaged by seals The catch is examined in tables listing species and gears. The tables listing species (tables 7-22) give the intensity f fishing with gears that take at least 5000 kg f that species. The intensity f fishing is calculated separately fr each species fm the bservatins deviating fm ze in the reprting perid. It is given as trap net, gill net, trawl and hk and line days. Fr example, trap net fishing with tw nets n 10 days equals 20 trap net days. In the EU lgbk and the salmn fishery frm fr castal fishermen the reprting perid is the fishing event; in the castal fishery frm it is a mnth. The unit catch (CPUE) is given as the size f the catch (kg) per gear and per fishing day. Unit catches by species are als calculated fm bservatins deviating fm ze. As well as catches f species, the tables listing catches by gear (tables 23-33) give the numbers f gears and f fishing days. All gears that take at least kg f catch are given in. The number f

58 58 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA Methds gears is calculated as the sum f the greatest number f gears used simultaneusly by a fisherman fr fishing. The number f fishing days is the ttal number f fishing days by all fishermen with the gear in questin. The gears are used fr varius times and their number changes. In gear days (trap net days, gill net days, trawling days, hk days) this change is cnsidered. Fr example gill net fishing with ten gill nets n five days equals 50 gill net days. The tables fr trawl fishing als give the average number f trawling hurs per fishing day. Feedback relating t these statistics and ppsals fr impvement are invited t be sent t the statistics functin f the Finnish Games and Fisheries Research Institute ( tilast@rktl.fi). Cmmercial Marine Fishery statistics is based n registers kept by authrities. The register f pfessinal fishermen cnstitutes the frame ppulatin f fishermen fr cmmercial marine fishery statistics. The decisin f the Ministry f Agriculture and Frestry (MMM 798/1997 and 259/1998) n applicatin f the Act (1139/94) n implementing the Cmmn Fisheries Plicy f the Eupean Cmmunity bliges all pfessinal fishermen t submit a catch ntificatin. S the statistics is basically a census survey. The influence f the missing data, the nn-respnse, is crrected by pst-sampling the data and estimating the stratum-specific weighting cefficients. The catch ntificatin frms are psted, received and recrded by the fishery units f the Uusimaa, Varsinais-Sumi, Sutheastern Finland, stbthnia, Kainuu and Lapland Centres fr Ecnmic Develpment, Transprt and the Envinment (ELY-centres) and by the pvincial gvernment f Aland; these als maintain registers f fishermen and vessels. The catch data are put at the dispsal f the Finnish Game and Fisheries Research Institute fr statistical purpses. There are three kinds f catch reprt frm: 1. The fishing data f vessels at least 10-metres lng are entered in the EU fishing lgbk. The data entered are the dates f fishing by fishing trip, the size f the catch by species, the fishing (statistical) rectangle, the gear and number f gears used in fishing, and the trawling time in hurs. Infrmatin n the fish buyer and discarded fish by species shuld als be entered in the lgbk. A fishermen is bliged t keep an up-t-date lgbk nbard his vessel. The lgbk must be returned t the reginal ELY-centre within 48 hurs f the catch being landed. 2. With the exceptin f salmn catches, the fishing data f vessels under 10-metres lng are entered in a mnthly castal fishery frm. The data entered are the size f the catch by species, the statistical rectangle, the type and number f gears used in fishing, the number f fishing days, and discarded fish by species. The frms must be returned t the reginal ELY-centre by the fifth day f the fllwing mnth. 3. The salmn fishing data f vessels under 10-metres lng are entered in a salmn fishery frm fr castal fishermen that has t be cmpleted fr each catch. The frm must be returned t the reginal ELY-centre within 48 hurs f the catch being landed. Statistical rectangles used in the catch reprt frms are ughly 55 km x 55 km by their size. They are divided accrding t map crdinates. A big part f the catch ntificatin frms are checked at the Finnish Game and Fisheries Research Institute befre the data are pcessed, and erneus infrmatin is crrected accrding t standardised instructins. The search fr illgical entries is made using err-query sftware. The cmpatibility f the ntificatins f pair trawlers is established by cmparing their ntificatins with each ther. The catch ntificatins are cmpared with thse made by fishermen in ther cuntries when they land their catch utside Finland. Catch reprts are als cmpared with purchase infrmatin pvided by first-hand buyers and updated accrdingly. Fishermen reprt the salmn, sea tut, cd, flunder, whitefish and rainbw tut catch as gutted weight. In the catch estimate, the gutted fish is cnverted t crrespnd t the ungutted fish with cnver

59 Ammattikalastus merellä sin cefficients. The cefficient fr salmn and sea tut was 1.11, fr cd 1.17, fr whitefish and flunder 1.08 and fr rainbw tut 1.2. The value f catches landed in Finland was calculated fm the average prices paid t fishermen published by the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The value f catches landed abad r transshipped was calculated using price data btained fm lcal fishery r statistical authrities. The pprtin f the Baltic herring catch landed in Finland fr the fd and pcessing industry in relatin t the ttal catch f that species was estimated with the aid f the cmmercial fish purchasing infrmatin. Accuracy and reliability f infrmatin Nn-respnse was 0% in the gup with a EU fishing lgbk and 15% amng thse cmpleting castal fishery frms (= castal fishery frm and salmn fishery frm fr castal fishermen). f the ttal catch, 94% was reprted with the EU fishing lgbk. Castal fishery frms EU fishing lgbk N % N % Catch ntified N fishing in Nn-respnse Frms Because the lgbk data were btained fm all vessels at least 10 m lng, there was n need t estimate their catch. There were reginal differences in the nn-respnse f the castal fishery frms and the respnse rate ranged fm 80% t 100%, depending n the ELY-centre. The nn-respnse and the resulting bias were rectified by stratum-specific weighting cefficients. In Tables 2 and 3, which are cmpsites, the randm err due t rectifying the nn-respnse is shwn by cnfidence intervals at levels f mnth, area and species. The cnfidence intervals were usually very narw and thus these results are reliable. Fr example, the 95% cnfidence interval f the ttal catch ( ) was +/- 323 tnnes (+/- 0.2%). In the mre detailed tables, the magnitude f the randm err is smewhat greater. It is knwn that bycatch f little value and discards tend t be under-reprted, but the magnitude f this surce f err was nt estimated. Up-t-date and timely infrmatin The cmmercial marine fishery statistics are issued annually at least in June f the year fllwing the statistical year. Advance infrmatin n fish catches and the issue schedule are available n the Finnish Game and Fisheries Research Institute s website at The fishery data used in these statistics are fm the central cntl register n cmmercial fishery as at 18 April Cnsistency and cmparability f infrmatin Estimates f fish catches in Finland s marine area and their value based n catch ntificatins have been published since In 1987 the catch assessment methds used fr cmpiling cmmercial marine fishery statistics changed. The level f the catch estimates fr was therefre reset t impve their cmparability with statistics fr later years. Respnse activity amng fishermen increased after the cmpletin f catch ntificatin frms was made legally binding in The decline in nn-respnse led t a reductin in the estimated pprtin f the catch, thereby impving the accuracy f the catch assessments. The respnse rate in cmmercial marine fishery surveys has traditinally been high. The change did nt therefre essentially affect the cmparability f earlier statistics.

60 60 RIISTA- JA KALATALUS TILASTJA The changes made t the registers f fishermen in 1987 and 1995 shuld be taken int accunt when examining statistics n numbers f fishermen. The register used befre 1987 was deficient, and the size f the ppulatin was estimated fm numbers f fishermen pvided by member rganisatins f the Federatin f Finnish Fisheries Assciatins. The register was revised in 1988 in an effrt t make the list f fishermen mre cmprehensive. This led t a fall in the number f fishermen entered in statistics fm 1986 t The next change ccurred with Finland s accessin t the EU in 1995, at which time it became bligatry by decisin f the Ministry f Agriculture and Frestry fr pfessinal fishermen t register as such. This change is seen in statistics as an increase in the ttal number f registered fishermen in Hwever, the number f active fishermen remained mre r less unchanged. In 2009 and 2010 the number f fishermen increased due t changes made in the regulatins cncerning selling f then catch. The incme classificatin f fishermen in the register f cmmercial fishermen changed in 1998 (MMM decisin 179/1997). The classificatin used here accrds with the incme class divisin given in that decisin. Previusly the trawl fishery was divided int bttm trawling and midwater trawling. In fact the bttm trawling has been midwater trawling near bttm. Tday there are nly ne real bttm trawler in Finland. Fm 2005 all trawling belngs t the gear Trawl. Accessibility and clarity f infrmatin The infrmatin is issued in pdf frm at The statistics publicatins can be rdered in printed frm at the same address. Price infrmatin and infrmatin n statistics n fish is als available at Fm 1962 t 1986 the statistics fr cmmercial marine fishery were published in the Sumen Kalatalus series, fm 1987 t 1997 in the Envinment series and since 1998 in the Agriculture, Frestry and Fisheries series f the fficial Statistics f Finland. The time series statistics fr cmmercial marine fishery fr are given in the publicatin Finnish Fishery Time Series (fficial Statistics f Finland: Agriculture, Frestry and Fishery 2001:60). Separate reprts can be pduced fm the data as rdered by clients within the limits set by the data and the ptectin f privacy. The data used fr calculating the statistics is stred at the Finnish Game and Fisheries Research Institute. Catch statement frms are archived by the reginal Emplyment and Ecnmic Develpment Centres and the Pvincial Gvernment f Aland. Symbls used in the tables Nne Value less than half f the unit used 0 Data nt available r t uncertain fr presentatin Decimal separatr In the tables, Archipelag Sea means ICES sub-divisin 29, which cmprises the Archipelag Sea, Aland Sea and nrthern part f the Baltic Pper.

61 Tilastkirjast Työpajankatu Tilastkeskus JULKAISIJA Riista- ja kalataluden tutkimuslaits Viikinkaari 4 PL Helsinki Puh w w w.rktl.fi