Maa-, metsä-ja kalatalous Jord- och skogsoruk samt fiske Agriculture, Forestry and Fishery

Transkriptio

1 umen virallinen tilast Finlands ffiiella statistik Offiial Statistis f Finland Maa-, metsä-ja kalatalus Jrd- h skgsruk samt fiske Agriulture, Frestry and Fishery Vapaa-ajankalastus 2010 Fritidsfiske 2010 Rereatinal Fishing RIISTA - J A KALATALOUS TILASTOJA 7/2011

2 f t 2 * RIISTA- JA KALATALOUS T I L A S T O J A 7 / Vapaa-ajankalastus 2010 Fritidsfiske 2010 Rereatinal Fishing 2010 Riista-ja kalataluden tutkimuslaits, Helsinki Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet, Helsingfrs Finnish Game and Fisheries Researh Institute, Helsinki 2011 TILASTOKIRJASTO

3 RIISTAN-JA KALANTUTKIMUS Julkaisija - Publierare - Publisher: R iista-ja kalataluden tutkim uslaits V ilt- h fiskerifrskningsinstitutet Finnish G am e and Fisheries Researh institute Helsinki 2011 Tiedustelut - Förfragningar - Inquiries: Pentti M ilanen Puh./Tel (internatinal ) pentti.m ilanen@ rktl.fi Kannen kuva - Pärmbild - Cver pht: Ari Saura Julkaisujen myynti - Försäljning - Orders: w w w.rktl.fi/julkaisut w w w.juvenes.fi/verkkkauppa ISBN (Painettu) ISBN (Verkkjulkaisu) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkjulkaisu) Painpaikka - Trykrt - Plae f printing: Tampereen Ylipistpain Oy - Juvenes Print

4 Sisällys Y h t e e n v e t t u l k s is t a...9 K u v a t T a u lu k t L a a t u s e l s t e K u v a t 1. V a paa-a ja n k a la s ta jie n suus väestöstä ik ä ry h m ittä in V a paa-ajankalastuksen tilastinnissa k ä y te tty alu e ja k (e lin k e in -, liik e n n e -ja ym päristökeskusten kala ta l u s y k s ik ö t) Vapaa-ajankalastuksen tilastinnissa k ä y te tty a lu e ja k (sisävesialueella a lu e h a llin t v ira s t t ja m e rialu eella IC E S -alueet)...13 T a u lu k t K a la s ta n e e t k t it a l u d e t ja h e n k ilö t 1. K alastajat ik ä ry h m ittä in ja s u k u p u litta in K alastajien suudet väestöstä ik äry h m ittä in ja s u k u p u litta in K alastaneiden ktitaluksien ja kalastajien lukum äärät asuinalueittain (a lu e h a llin t v ira s t ) K alastaneiden ktitaluksien lukum äärät asuinalueittain (e lin k e in -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalata lusyksikkö) Kalastajien lukum äärät asuinalueittain (e lin k e in -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalata lusyksikkö) Eri pyydyksiä käyttäneiden ktitaluksien ja henkilöiden lukum äärät sekä suudet kalastaneista ktitaluksista ja kalastaneista h e n k ilö is tä Eri pyydyksiä k ä y ttä n e id e n h en k ilö id en lu k u m ä ä rä t ik ä ry h m ittä in Eri kalastajaryhm iin kuuluneiden henkilöiden lukum äärät k tita l u d e n k ä y ttä m ie n pyydysten m u k a a n Kalastaneiden ktitaluksien ja henkilöiden lukum äärät sekä suudet kalastusalueittain (sisävesillä a lu e h allin t v ira s t, m e ria lu e e lla IC E S -alu e) Kalastaneiden ktitaluksien lukum äärät kalastusalueittain sisävesi-ja m erialueilla (elin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen k a lata l u syksikkö) Kalastajien lukum äärät kalastusalueittain sisävesi- ja m erialueilla (elin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalata lusyksikkö)...23 K a la s tu s p ä iv ä t 12. Kalastuspäivät sisävesillä kalastusalueittain (aluehallintvirast ) ja pyydyksittä in Kalastuspäivien variaati kert im et sisävesillä kalastusalueittain (a lu e h a llin t v ira s t ) ja pyyd y k sittä in K alastuspäivät m e ria lu e e lla kalastusalueittain (ICES-alue) ja p y y d y k s ittä in Kalastuspäivien variaati kert im et m erialueella kalastusalueittain (ICES-alue) ja p y y d y k s ittä in Kalastuspäivät sisävesillä kalastusalueittain (elinkein-, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja pyydyksittäin Kalastuspäivien variaati kert im et sisävesillä kalastusalueittain (elinkein-, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja pyydyksittäin Kalastuspäivät m erialueella kalastusalueittain (elinkein-, liik e n n e -ja ympäristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja pyydyksittäin Kalastuspäivien variaati kert im et m erialueella kalastusalueittain (elinkein-, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja pyydyksittäin... 31

5 S a a lis 2 0. Saalis p yyd yksittäin ja la je it t a in Saalisarviiden v a ria a ti k e rt im e t pyydyksittäin ja la je itt a in Saalis sisävesillä kalastu salu eittain (a lu e h a llin t v ira s t ) ja la je itta in Saalisarviiden varia a ti k e rt im e t sisävesillä kalastusalueittain (a lu e h a llin t v ira s t ) ja la je itt a in Saalis m e ria lu e e lla kalastu salu eittain (ICES-alue) ja la je itta in Saalisarviiden varia a ti k e rt im e t m erialueella kalastusalueittain (ICES-alue) ja la je itta in Saalis sisävesillä kalastusalueittain (e lin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja la je itta in Saalisarviiden varia a ti k e rt im e t sisävesillä kalastusalueittain (e lin k e in -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja la je itta in Saalis m erialueella kalastusalueittain (e lin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja la je itta in Saalisarviiden v a ria a ti k e rt im e t m erialueella kalastusalueittain (e lin k ein -, liik e n n e -ja ym päristökeskuksen kalatalusyksikkö) ja la je itta in Saalis sisävesi- ja m e ria lu e e lla la je itta in Saaliin arv sisävesi-ja m e ria lu e ella la je itta in T iettyä lajia saaneiden k tita l u k sie n lu k u m ä ä rä t sisävesi-ja m e ria lu e e lla K alastaneid en k tita l u k s ie n saalisjakaum an tu n n u slu ku ja pyyd yksittäin...45

6 Innehall S a m m a n d r a g F ig u r e r...12 T a b e lle r K v a lit e t s b e s k r iv n in g F ig u re r 1. Fritidsfiskarnas a ndel av b ef lk n in g e n e n lig t äldersgru pp ären K arta över d e l m rä d e n (närings-, tra fik - h m iljö entra lernas fis k e rie n h e te r) Karta över delm räden (i insjöm rädet reginförvaltningsverken h i havsm rädet IC E S -d el m räd en )...13 T a b e lle r A n t a le t h u s h ä ll h p e r s n e r s m f is k a t 1. Fritidsfiskare e n lig t älderskategri h k ö n Fritidsfiskarnas andel av b e f lk n in g e n e n lig t äldersgru pp h k ö n A n ta le t hushäll h fiskare sm idkat fritidsfiske en lig t bningsm räde (re g i n fö rv a ltn in g s v e rk ) A n ta le t hushäll sm idkat fritidsfiske en lig t bningsm räde (närings-, tra fik - h m iljö entra lerna, fis k e rie n h e t) A n ta le t fritidsfiskare en lig t bningsm räde (närings-, tr a fik - h m iljö entra lerna, fis k e rie n h e t) A n ta le t hushäll h persner sm använt lika fängstredskap sam t andelen av de hushäll sm id k a t fiske h a n d e le n av d e persner sm id k a t fis k e A n ta le t persner sm a n v ä n t lika fängstredskap e n lig t ä ld e rs g ru p p A n ta le t persner sm hört tili lika fiskargrupper e n lig t redskap sm hushället a n v ä n t A n ta le t hushäll h persner sm fis kat e n lig t fiske m rä d e (i insjöm rädet reginförvaltningsverk h i havsm rädet ICES-delm räde) A n ta le t hushäll sm id kat fritidsfiske en lig t fiskem räde (närings-, tr a fik - h m iljö en tra lern a, fis k e rie n h e t) A n ta le t fritidsfiskare en lig t fiskem räde i insjöm rädet h i havsm rädet (närings-, tra fik - h m iljö en tra lern a, fis k e rie n h e t) F is k e d a g a r 12. Fiskedagar i insjöm rädet en lig t fiskem räde (reginförvaltningsverk ) h fä n g s tre d s k a p V ariatinskeffiienter fö r fiskedagar i insjöm rädet en lig t fiskem räde (reg i n fö rvaltn in g sverk ) h fä n g s tre d s k a p Fiskedagar i havsm rädet enlig t fiskem räde (ICES-delmräde) h fä n g s tre d s k a p V ariatinskeffiienter fö r fiskedagar i havsm rädet en lig t fiskem räde (IC ES-delm räde) h fängstredskap Fiskedagar i insjöm rädet enligt fiskem räde (närings-, tra fik - h m iljö entralerna, fis k e rie n h e t) h fä n g s tre d s k a p V ariatinskeffiienter fö r fiskedagar i insjöm rädet en lig t fiskem räde (närings-, tra fik - h m iljö en tralern a, fis k e rie n h e t) h fä n g s tre d s k a p Fiskedagar i havsm rädet enlig t fiskem räde (närings-, tr a fik - h m iljö entralerna, fis k e rie n h e t) h fä n g s tre d s k a p V ariatinskeffiienter fö r fiskedagar i havsm rädet en lig t fiskem räde (närings-, tr a fik - h m iljö entralerna, fis k e rie n h e t) h fä n g s tre d s k a p... 31

7 F á n g s te r 2 0. Fángster e n lig t redskap h a r t V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter e n lig t redskap h a r t Fángster i n s jó m rád et e n lig t fiske m rád e (re g i n fö rv a ltn in g s v e rk ) h a r t V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter i nsjóm rádet e n lig t fiske m rád e (re g i n fö rv a ltn in g s v e rk ) h a r t Fángster i havs m rá d e t e n lig t fiske m rád e (IC ES-delm ráde) h a r t V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter e n lig t fiske m rád e (IC ES-delm ráde) h a r t Fángster i nsjóm rádet e n lig t fiskem ráde (närings-, tr a fik - h m iljö e n tra lern a, fis k e rie n h e t) h a r t V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter i nsjóm rádet e n lig t fiske m rád e (närings-, tr a fik - h m iljö e n tra lern a, fis k e rie n h e t) h a r t Fángster i havsm rádet e n lig t fiskem ráde (närings-, tr a fik - h m iljö e n tra lern a, fis k e rie n h e t) h a r t V a ria ti n s k e ffi ie n te r fö r fá n g s ter i h avs m rád et e n lig t fiske m rád e (närings-, tr a fik - h m iljö e n tra lern a, fis k e rie n h e t) h a r t Fángster i insjö- h havs m rád et e n lig t a r t V ä rd e t pá fä n g s t i insjö- h havsm rádet e n lig t a r t A n ta l hushâll sm in m insjö- h havsm rádet fâ n g a t en viss a r t N ykeltal fö r fritidsfiskarnas fâ n g s tfô rd e ln in g e n lig t redskap... 45

8 Cntents S u m m a r y...11 F ig u r e s T a b le s Q u a lit y d e s r ip t i n F ig u re s 1. Rereatinal fisherm en as pprtin f pp ulatin by age gup The divisin f areas used in rereatinal fishing statistis (Centres f r Enmi D e v e l p m e n t, Transprt and th e E n vinm ent, fishery u n its ) The divisin f areas used in rereatinal fishing statistis (Reginal State A d m in is tra tiv e Agenies in inland w a te r area and ICES subareas in sea a r e a ) T a b le s F is h in g h u s e h ld s a n d p e rs n s 1. R ereatinal fisherm en by age g u p and s e x Fisherm en as p p rti n f p p u la ti n by age g u p and sex N um ber f fishing husehlds and fisherm en by regin f residene (R eginal State A dm inistrative A g e n y ) N um ber f fishing husehlds by regin f residene (Centres f r Enmi D e v e l p m e n t, Transprt and th e E nvinm ent, fishery u n it) N um ber f fisherm en by regin f residene (Centres f r Enmi D e v e l p m e n t, Transprt and th e E nvinm ent, fishery u n its ) N um ber f husehlds and persns using d iffe re n t gear types, and th e ir pprtins f fishing husehlds and fis h e rm e n N u m b e r f persns using d iffe re n t g e a r types by age g r u p N u m b e r f persns in d iffe re n t fisherm en gups arding t gear used by h u s e h ld N u m b e r f fishing husehlds and persns and th e ir pprtins by fishing area (Reginal State A dm inistrative Ageny in inland w a te r area and ICES subarea in sea a re a ) N um ber f fishing husehlds by fishing area (Centres f r Enmi D e vel p m e n t, Transprt and th e Envinm ent, fishery u n its ) N um ber f fisherm en by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery u n its )...23 Fishing d ays 12. Fishing days in inland w aters by fishing area (R eginal State A dm inistrative Ageny) and g e a r Ceffiients f variatin f r fishing days by fishing area (R eginal State A dm inistrative Ageny) and g e a r Fishing days in sea area by fishing a re a (ICES subarea) and g e a r Ceffiients f variatin f r fishing days in sea area by fishing area (ICES subarea) and g e a r Fishing days in inland w aters by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery units) and g e a r... 28

9 17. C effiients f v a ria ti n f r fishing days in inlan d w ate rs by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e E n vi n m en t, fishery units) and g e a r Fishing days in sea area by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e E n vi n m en t, fishery units) and g e a r C effiients f v a ria ti n f r fishing days in sea area by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery units) and g e a r C a t h 20. C ath by g e a r a n d speies C effiients f v a ria ti n f r ath by g e a r and speies Cath in inland w aters by fishing area (R eginal S tate A d m in is tra tiv e Ageny) and speies C effiients f variati n f r ath in inland w aters by fishing area (R eginal S tate A d m in is tra tiv e Ageny) and speies Cath in sea area by fishin g area (ICES subarea) and speies C effiients f variatin f r ath in sea area by fishing area (ICES subarea) and speies Cath in inland w aters by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e E n v i n m e n t, fishery units) and speies C effiients f v a ria ti n f r ath in inlan d w a te rs by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery units) a n d speies Cath in sea area by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt a n d th e E n vi n m en t, fishery units) and speies C effiients f v a ria ti n f r ath in sea area by fishing area (Centres f r Enmi D evelpm ent, Transprt and th e Envinm ent, fishery units) and speies C ath in in la n d w a te rs and sea area by speies V a lu e f ath in inlan d w a ters and sea a re a by speies N u m b er f husehlds athing a ertain speies in in la n d w a te rs and sea a r e a P a ram ete rs f r d is trib u ti n f rereatin al fisherm en's ath by g e a r... 45

10 Vapaa-ajankalastus Yhteenvet tulksista Vapaa-ajankalastajia li Sumessa vunna 2010 nin 1,7 miljnaa nin miljnassa eri ktitaludessa. Lähes henkilöä sallistui kalastukseen vain avustajina, kuten sutajina. Kalastaneiden henkilöiden suus väestöstä li 32 psenttia. Sumalaisista miehistä kalasti 42 psenttia ja naisista 21 psenttia. Tärkein tai lähes tärkein harrastus kalastus li nin sumalaiselle. Kalastajien lukumäärä n laskenut 2000-luvulla nin kahdesta miljnasta nin 1,7 miljnaan henkilöön. Vunna 2010 käytetyin pyydys li nki, jta käytti 68 psenttia kalastajista. Heittvapaa käytti 41, pilkkivapaa 28, katiskaa, mertaa tai rysää 26, verkka 25 ja vetuistinta 21 psenttia kalastajista. Vunna 2010 vapaa-ajankalastuksen kknaissaalis li 29 miljnaa kila, jsta yli 80 psenttia pyydettiin sisävesiltä. Saaliista yli pulet li ahventa tai haukea. Rapusaalis li 4,6 miljnaa kappaletta. Täpläravun suus saaliista li yli 80 psenttia. Rapusaalisarvi n kuitenkin hyvin epävarma, sillä ravustajien suus li suhteellisen pieni ja saaliit vaihtelivat paljn. Verkilla, katiskilla ja rysillä pyydettiin 55 psenttia saaliista ja erilaisilla vapapyydyksillä 42 psenttia. Rapusaalis pyydettiin lähes yksinmaan rapumerilla. Pulet kalastaneista ktitaluksista sai enintään 7 kila saalista (=mediaani). Ktitaluden keskimääräinen saalis li 29 kila. Kalastaneista ktitaluksista 13 psenttia ei saanut saalista lainkaan. Vapaa-ajankalastajien kalansaaliin arv li 56 miljnaa eua ammattikalastajille maksetuilla hinnilla arviituna. Rapusaaliin arv li 11 miljnaa eua kalatukuilta kerättyjen hintatietjen perusteella. Saaliin arv n lähinnä suuntaa antava, sillä kalansaalista ei juuri myydä, vaan suurin sa saaliista käytetään kalastajan ktitaludessa tai annetaan ilmaiseksi esimerkiksi sukulaisille tai naapureille. Samin n arviitu, että rapusaaliista suurin sa käytetään ravustajien ktitaluksissa tai yrityksissä. Asiasanat: kalastajien lukumäärä, pyyntipäivä, saalis, vapaa-ajankalastus Tilastn ktisivu: Riista-ja kalataluden tutkimuslaits Vapaa-ajankalastus Riista- ja kalatalus Tilastja 7/2011. Sumen Virallinen Tilast Maa-, metsä- ja kalatalus. 57 s.

11 1 0 RIISTA- JA KALATALOUS Tl LASTOJA Sammandrag av résultat I Finland uppgik antalet fritidsfiskare är 2010 tili 1,7 miljner, fördelat pâ en miljn hushäll. Ungefar deltg i fisket endast sm medhjälpare, t.ex. genm att. Fritidsfiskamas andel av beflkningen var 32 pent. Av männen i Finland idkade 42 pent fiske medan mtsvarande siffra för kvinnma var 21 pent. Fiske var det viktigaste eller i det närmaste det viktigaste fritidsintresset för ungefar finländare. Antalet fritidsfiskare har pâ 2000-talet visat nedgàng ffân ungefar tvâ miljner till 1,7 miljner. Det vanligaste fängstredskapet är 2010 var metspöet, sm användes av 68 pent av fiskama. Kastspöet användes av 41 pent, pilkspöet av 28, katsan, mjärden eller ryssjan av 26 pent, nätet av 25 h dragdden av 21 pent av fiskama. Fritidsfiskamas ttala fangstmängd uppgik är 2010 tili 29 miljner kil, varav över 80 pent fängades i insjömrädet. Drygt hälften av fangstmängden utgjrdes av abhrre eller gädda. Kräftfängsten uppgik tili 4,6 miljner styken. Andelen signalkräftfängst var över 80 pent av ttalfängsten. Uppskattningen av kräftfangsten är dk rätt säker eftersm andelen kräftfiskare är relativt liten h kräftfängstema varierar myket. Av den ttala fiskefängsten erhölls 55 pent med nät, katsa h ryssja medan 42 pent fängades med lika spö. Största delen av kräftfängsten fängades enbart med mjärdar. Flälften av de hushäll sm idkade fiske redvisade en fangstmängd m högst 7 kg (median). Hushällens genmsnittliga fangstmängd var 29 kg. Â andra sidan erhöll 13 % av hushällen ingen fängst alls. Beräknat pâ basis av de pris sm betalades till yrkesfiskama uppgik värdet pâ fritidsfiskamas fiskfângst till 56 miljner eu. Enligt priser sm erhâllits ffân fiskgssister var krâftfângstens värde 11 miljner eu. Värdet pâ fângsten är närmast riktgivande eftersm fängsten säilän säljs vidare utan största delen används i fiskamas hushäll eller ges gratis till t.ex. släkt eller grannar. Likasä har man bedömt att största delen av kräftfängsten används i egna hushäll eller företag. Nykelrd: antal fritidsfiskare, fiskedag, fritidsfiske, fängst Webbplats för Statistik: Vilt- h fiskerifrkningsinstitutet Fritidsfiske Riista- ja kalatalus - Tilastja 7/2011. Finlands Offiiella Statistik - Jrd- h skgsbruk samtfiskeri. 57 s.

12 Vapaa-ajankalastus Summary f results In 2010, there were abut 1.7 millin rereatinal fishermen in abut ne millin husehlds in Finland. Nearly fishermen partiipated in fishing nly by wing r steering bat. The pprtin f rereatinal fishermen was 32 per ent. Frty-tw per ent f men and 21 per ent f wmen engaged in fishing. Fishing was the mst, r almst the mst, imprtant hbby fr nearly fishermen. The number f fishermen has dereased fm abut tw millin persn in 2000 t abut 1.7 millin persn in The mst mmn takle was the hk and line, whih was used by 68 per ent f fishermen. The spinning d was used by 41 per ent, the jig by 28 per ent, the fish trap, rayfish trap r trap net by 26 per ent, the gill net by 25 per ent and tlling gear by 21 per ent f fishermen. The ttal ath amunted t 29 millin kg, f whih ver 80 per ent was taken in inland waters. Perh and pike made up ver half f the ath. The rayfish ath was 4.6 millin piees. The pprtin f signal rayfish ath was ver 80 per ent f the ttal ath. The estimate fr rayfish ath is very unreliable beause rayfish ath is taken by nly a few husehlds and the athes have great variatin. Fifty-five per ent f the ttal fish ath was taken with gill nets, fish traps and trap nets; 42 per ent was taken with d and line. The ath f half f the fishing husehlds did nt exeed 7 kg (median). The average ath per fishing husehld was 29 kg. O f the fishing husehlds, 13 % did nt ath fish at all. The value f the fish ath was EUR 56 millin estimated arding t the pries paid t pfessinal fishermen. The value f rayfish ath was EUR 11 millin estimated using pries lleted fm whlesalers. The ath values are ugh estimates, beause rereatinal fishermen rarely sell their ath. Mst f the fish ath is used in fishermen s wn husehlds r it is given free f harge t relatives and neighburs. Als the rayfish ath is used mstly in fishermen s husehlds r enterprises. Keywrds: ath, fishing day, number f fishermen, rereatinal fishing Statisti s hmepage: Finnish Game and Fisheries Researh Institute Rereatinal Fishing Riistäjä kalatalus Tilastja 7/2011. Offiial Statistis f Finland - Agriulture, Frestry and Fishery. 57 p.

13 1 2 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA 60 Vapaa-ajankalastajien suus väestöstä Fritidsfiskarnas a ndel av b e f lk n in g e n Rereatinal fisherm en as pprtin f ppulatin :RS V) 01 :fu > V) > ( E 3 C Q. * S CL <D X I > 10 l/l "Hi ~ 50 < > 6 4 Ikäryhm ä - Áldersgrupp - A ge gup Vusi 2000 Vusi 2002 Vusi 2004 Vusi 2006 Vusi 2008 Vusi 2010 K uva 1. Vapaa-ajankalastajien suus väestöstä ikäryhmittäin Figur 1. Fritidsfiskarnas andel av beflkningen enligt áldersgrupper áren Figure 1. Rereatinal fishermen as pprtin f ppulatin by age gup Kuva 2. Elinkein-, liikenne-ja ympäristökeskukset, kalatalusyksikkö sekä Ahvenanmaa. Figur 2. Närings-, trafik- h miljöentralema, fiskerienhet h Äland. Figure 2. Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units and Äland 1 Uusimaa - Nyland - Uusimaa 2 Varsinais-Sumi - Egentliga Finland - Varsinais-Sumi 3 Häme - Tavastland - Häme 4 Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland 5 Etelä-Sav - Södra Savlax - Etelä-Sav 6 Phjis-Karjala - Nrra Karelen - Nrth Karelia 7 Phjis-Sav - Nrra Savlax - Phjis-Sav 8 Keski Sumi - Mellersta Finland - Central Finland 9 Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnia 10 Kainuu - Kaj analand - Kainuu 11 Lappi - Lappland - Lapland 12 Ahvenanmaa Äland - Äland

14 Vapaa-ajankalastus Kuva 3. Osa-alueet aluehallintvirastittain ja merialueittain. Figur 3. Delmräden enligt reginförvaltningsverken h havsmräden. Figure 3. The area divisin by Reginal State Administrative Agenies and by sea areas. Sisävesialue - Insjömräde - Inland waters 1 Etelä-Sumi - Södra Finland - Suthern Finland 2 Lunais-Sumi - Sydvästra Finland - Suthwestern Finland 3 Itä-Sumi - Östra Finland - Eastern Finland 4 Länsi- ja Sisä-Sumi - Västra h Inre Finland - Western and Inland Finland 5 Phjis-Sumi - Nrra Finland - Nrthern Finland 6 Lappi - Lappland - Lapland Merialue - Havsmräde - Sea area 7 Sumenlahti - Finska viken - Gulf f Finland 8 Saaristmeri ja Ahvenanmaa - Skärgärdshavet h Aland - Arhipelag Sea and Aland 9 Selkämeri ja Merenkurkku - Bttenhavet h Kvarken - Bthnian Sea 10 Perämeri - Bttenviken - Bthnian Bay

15 1 4 RIISTA JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 1. V a p a a -a ja n k a la s ta ja t ik ä ry h m ittä in ja su k u p u litta in vu n n a L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 1. Fritidsfiskare e n lig t ild e rs k a te g ri h kön I r K.i. = 9 5 % knfidensintervall. Table 1. R ereatinal fisherm en by age g up and sex, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Ikäryhmä Äldersgrupp Age gup Alle 10-vutiaat Under 10 i r Under 10 years Sukupuli Kön Sex Naiset Miehet Yhteensä Kvinnr Män Ttalt Wmen Men Ttal Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Antalet fiskare K.i. Antalet fiskare K.i. Antalet fiskare K.i. Number f fishermen C.i. Number f fishermen C.i. Number f fishermen C.i. +/- +/- +/ vutiaat I r years vutiaat Ir years vutiaat är years vutiaat I r years Yli 64-vutiaat Over 64 i r Over 64 years Yhteensä Ttalt Ttal

16 Vapaa-ajankalastus Taulukk 2. V a p aa-ajan k alastajien suu det väestöstä ik ä ry h m ittä in ja su ku p u litta in vunna L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 2. Fritidsfiskarnas andel av bef lkningen en lig t lld ersg ru p p h kön ä r K.i. = 9 5 % knfidensintervall. Table 2. R ereatinal fisherm en as p p rti n f p p u la ti n by age g u p and sex, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Ikäryhmä Äldersgrupp Age gup Alle 10-vutiaat Under 10 är Under 10 years vutiaat Sr years vutiaat Sr years vutiaat Sr years vutiaat Sr years Yli 64-vutiaat Over 64 är Over 64 years Naiset Kvinnr Wmen Miehet Män Men Yhteensä Ttalt Ttal Osuus väestöstä L.v. Osuus väestöstä L.v. Osuus väestöstä L.v. Delen av beflkningen K.i. Delen av beflkningen K.i. Delen av beflkningen K.i. Pprtin f ppulatin C.i. Pprtin f ppulatin C.i. Pprtin f ppulatin C.i. % +/- % +/- % +/ Yhteensä Ttalt Ttal

17 1 6 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 3. V a p a a -a ja n k a la s tu s ta harra s ta n e id e n k tita l u k s ie n ja kalastajien lu k u m ä ä rä t asu in alu eittain vunna Lv. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 3. A n ta le t hushäll h fiskare sm id k a t fritidsfiske e n lig t b n ingsm räde ä r K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 3. N u m b e r f husehlds and fis h e rm e n pratising rereatin al fishing by reg in f residene, C.i. = 9 5 % n fid e n e interval Aluehallintvirast Reginförvaltningsverken Reginal State Administrative Agenies Etelä-Sumi Södra Finland Suthern Finland Lunais-Sumi Sydvästra Finland Sutwestern Finland Itä-Sumi Östra Finland Eastern Finland Länsi- ja Sisä-Sumi Västra h Inre Finland Western and Inland Finland Phjis-Sumi Nrra Finland Nrthern Finland Lappi Lappland Lapland Ahvenanmaa Aland Aland Kalastaneita ktitaluksia Antalet hushäll sm idkat fiske Numbeffishing husehlds L.v. K.i. C.i. Osuus kaikista ktitaluksista Delen av alla hushäll Pprtin f ali husehlds L.v. Kalastajia L.v. Osuus väestöstä L.v. K.i. C.i. Antalet fiskare Number f fishermen K.i. C.i. Delen av beflkningen Pprtin f ppulatin +/- +/- +/- +/ Yhteensä Ttalt Ttal K.i. C.i.

18 Vapaa-ajankalastus Taulu kk 4. V apaa-ajankalastusta harrastan eiden ktital u ksien lu k u m ä ä rä t a s u in a lu e itta in vunna Lv. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 4. A n ta le t hushäll sm id k a t fritidsfiske e n lig t b n in g s m rld e ä r K.i. = 95% knfidensintervall. Table 4. N u m b er f husehlds pratising rereatin al fishing by reg in f residene, C i. = 9 5 % nfidene interval Etelä-Sav - Södra Savlax - Etelä-Sav Phjis-Karjala - Nrra Karelen - Nrth Karelia Phjis-Sav - Nrra Savlax - Phjis-Sav Keski Sumi - Mellersta Finland - Central Finland Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnia Kainuu - Kajanaland - Kainuu Lappi - Lappland - Lapland Ahvenanmaa - Aland - Äland Yhteensä - Ttalt -Ttal Taulukk 5. V a p aa-ajan k alastajien lu k u m ä ä rä t a s u in a lu e itta in vunna L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 5. A n ta le t fritidsfiskare e n lig t bningsm räde ä r K.i. = 9 5 % k n fid en sin tervall. Table 5. N u m b er f fisherm en pratising re reatinal fishing by reg in f residene, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa - Nyland - Uusimaa Varsinais-Sumi - Egentliga Finland Varsinais-Sumi Häme - Tavastland - Häme Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland Etelä-Sav - Södra Savlax - Etelä-Sav Phjis-Karjala - Nrra Karelen - Nrth Karelia Phjis-Sav - Nrra Savlax - Phjis-Sav Keski Sumi - Mellersta Finland - Central Finland Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnia Kainuu - Kajanaland - Kainuu Lappi - Lappland - Lapland Ahvenanmaa - Aland - Aland Y hteensä-ttalt-ttal Kalastajia L.v. Osuus väestöstä L.v. Antalet fiskare K.i. Delen av beflkningen K.i. Number f C.i. Pprtin f C.i. fishermen ppulatin Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalastaneita L.v. Osuus kaikista L.v. kalatalusyksikkö ktitaluksia ktitaluksista Närings-, trafik- h miljöentralerna, Antalet hushäll K.i. Delen av alla K.i. fiskerienhet sm idkat fiske hushäll Centres fr Enmi Develpment, Number f fishing C.i. Pprtin f ali C.i. Transprt and the Envinment, fishery units husehlds husehlds +/- +/- Uusimaa - Nyland - Uusimaa Varsinais-Sumi - Egentliga Finland - Varsinais-Sumi Häme - Tavastland - Häme Kaakkis-Sumi - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland /- +/

19 1 8 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 6. Eri pyydyksiä k ä y ttä n e id e n k tital u ksien ja h e n k ilö id e n lu k u m ä ä rä t sekä suudet kalastan eista k tital u ksista ja kalastaneista henkilöistä vunna L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 6. A n ta le t hushäll h persner sm a n v ä n t lika fängstredskap sam t a n d e le n av de hushäll sm id k a t fis k e h a n d e le n av d e persner sm fiskat I r K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 6. N u m b e r f husehlds a n d persns using d iffe re n t g e a r types, and th e ir pprtins f fishing husehlds and fisherm en, C.i. = 95% nfidene interval. Pyydys Pyydystä käyttäneitä L.v. Osuus kalastaneista L.v. Pyydystä käyttäneitä L.v. iosuus kalastaneista L.v. ktitaluksia ktitaluksista kalastajia henkilköistä Redskap Antalet hushäll sm K.i. Delen av hushäll K.i. Antalet fiskare sm K.i. Delen av K.i. använt redskap sm idkat fiske använt redskap fiskare Gear Number f huse- C.i. Pprtin f C.i. Number f fisher C.i. Pprtin f C.i. hlds using gear fishing husehlds men using gear fishermen +/- % +/- +/- % +/- Verkk Nät Gill net Katiska, merta, rysä Katsa, mjärde, ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other

20 Vapaa-ajankalastus Taulukk 7. Eri pyydyksiä käyttäneiden henkilöiden lu ku m äärät ikäryhm ittäin vunna Lv. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 7. A n ta le t persner sm a n vän t lika fäng stredskap e n lig t äldersgru pp är K.i. = 9 5 % knfidensintervall. Table 7. N u m b e r f persns using d iffe re n t g e a r types by a g e g up, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Pyydys - Redskap - Gear Ikäryhmä - Äldersgrupp - Age gup Alle 10 vutiaat Yli 64 vutiaat Yhteensä Under 10 är vutiaat vutiaat vutiaat vutiaat Över 64 är Ttalt Under 10 years Sr Sr Sr Sr Over 64 years Ttal years years years years Verkk Nät L.v.- K.i.-C.i. +/ Gill net Katiska, merta, rysä Katsa, mjärde, ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net L.v. - K.i. - C.i. + / Pilkkivapa Pilkspö L.v.-K.i.-C.i. +/ Jig Onki Metspö Hk and line L.v.-K.i.-C.i. +/ Heittvapa Kastspö Spinning d L.v. - K.i. - C.i. + / Perhvapa Flugspö L.v. - K.i. - C.i. + / Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear L v. - K. L - C.i. + / Muu pyydys Övriga redskap Other 1 I < 1 p + /

21 2 0 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 8. Eri kalastajaryh m iin k u u lu n e id e n h e n k ilö id e n lu k u m ä ä rä t k tita l u d e n käyttä m ie n pyydysten m ukaan vunna L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 8. A n ta le t persner sm h ö rt tili lik a fis k a rg ru p p e r e n lig t redskap sm hush ället a n v ä n t är K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 8. N u m b e r f persns in d iffe re n t fisherm en gups arding t g e a r used by husehld, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Kalastajaryhmä Fiskargrupp Fishermen gup Osallistui kalastamiseen ainastaan sutamalla tai hjaamalla venettä Deltg i flsket endast genm at eller styra bäten Partiipated in fishing nly by wing r steering bat Kalastus li yksi vapaa-ajanvietttapa muiden jukssa Fiske var ett fritidsintresse bland andra Fishing ne f several hbbies Kalastus li tärkeä tai melk tärkeä harrastus Fiske var ett vlktlgt eller ganska viktigt fritidsintresse Fishing an imprtant, r fairly imprtant, hbby Kalastus li tärkein tai lähes tärkein harrastus Fiske var det vlktigaste eller i det närmaste det vlktigaste fritidslntresset Fishing the mst, r almst then mst, imprtant hbby Ktitaluden käyttämät pyydykset Redskap sm använts av hushället Gear used by husehld Vain vapapyydykslä Vain passiivisia Sekä vapapyydykslä että Yhteensä pyydyksiä passiivisia pyydyksiä Endast spöfiske Endast passiva Bäde spö h Ttalt redskap passiva redskap Rd and line nly Statinary gear nly Bth d and line and Ttal statinary gear Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Kalastajia L.v. Antalet fiskare K.I. Antalet fiskare K.I. Antalet fiskare K.I. Antalet fiskare K.i. Number f C.i. Number f C.i. Number f fis C.I. Number f C.I. fishermen +/- fishermen +/- hermen +/- fishermen +/ * Yhteensä -T ta lt- Ttal * Sisältää henkilöä, jiden ktitaludessa kukaan el käyttänyt pyydyksiä * Omfattar persner, sm inte själv h vars husshällmedlemmar inte heller använde redskap * Inludes persns in whse husehlds nbdy used gears

22 Vapaa-ajankalastus Taulu kk 9. Eri alueilla kalastaneiden k tita l u k s ie n ja hen k ilö id en lu k u m ä ä rä t sekä suudet kaikista kalastaneista ktitaluksista ja henkilöistä vun na L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 9. A n ta le t hushäll h persner sm fis k a t pä lika m r ld e n sam t a n d e le n av sam tliga h ush lll h persner sm fiskat under är K.i. = 95% knfidensintervall. Table 9. N u m b e r f husehlds and persns fishin g in d iffe re n t areas and th e ir p p rti n s f all fishing husehlds and fisherm en, C.i. = 95% nfidene interval. Aluehallintvirast Reginförvaltningsverken Reginal State Administrative Agenies Sisävesialue In sjöm räde Inland w aters Etelä-Sumi Södra Finland Suthern Finland Lunais-Suml Sydvästra Finland Sutwestern Finland Itä-Sumi Östra Finland Eastern Finland Länsi- ja Sisä-Sumi Västra h Inre Finland Western and Inland Finland Phjis-Suml Nrra Finland Nrthern Finland Lappi Lappland Lapland M e ria lu e H avsm räd e Sea area Sumenlahti Finska viken Gulf f Finland Saaristmeri ja Ahvenanmaa Skärgärdshavet h Aland Arhipelag Sea and Aland Selkämeri ja Merenkurkku Bttenhavet h Kvarken Bthnian Sea Alueella kalastaneita ktitaluksia Antalet hushäll sm fiskat i mrädet Number f fishing husehlds L.v. K.i. C.i. Osuus kaikista kalastaneista ktitaluksista Delen av alla hushäll sm idkat fiske Part f ali fishing husehlds L.v. K.i. C.i. Alueella kalastaneita henkilöitä Antalet persner sm fiskat i mrädet Number f persns fishing in area L.v. K.i. C.i. Osuus kaikista kalastaneista henkilöistä Delen av alla fiskare Part f ali fishermen Perämeri Bttenviken Bthnian Bay +/- +/- +/- L.v. K.i. C.i. +/

23 22 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 10. V a p a a -a ja n k a la s tu s ta harra s ta n e id e n k tita l u k s ie n lu k u m ä ä rä t kalastusalueittain vu n n a Lv. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 10. A n ta le t hushäll sm id k a t fritid sfiske e n lig t fiske m rä d e är K.i. = 9 5 % k n fid e n s in te rv a ll. Table 10. N u m b er f husehlds fishing by fishing area, C.i. = 95% nfidene interval Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusykslkkö Närlngs-, trafik- h mlljöentralerna, flskerlenhet Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envlnment, fishery unlts Sisävesialue Insjömräde Inland waters Merialue Havsmräde Sea area Kalkki Alla Ali Alueella kalastaneita L.v. Alueella kalastaneita L.v. Alueella kalastaneita L.v. ktitaluksia K.I. ktitaluksia K.I. ktitaluksia K.I. Antalet hushäll sm C.I. Antalet hushäll sm C.i. Antalet hushäll sm C.i. idkat fiske idkat fiske idkat fiske Number f fishing Number f fishing Number f fishing husehlds husehlds husehlds +/- +/- Uusimaa - Nyland - Uusimaa Varslnals-Suml - Egentllga Finland Varslnals-Suml Häme - Tavastland - Häme Kaakkis-Suml - Sydöstra Finland Sutheastern Finland Etelä-Sav - Södra Savlax - Etelä-Sav Phjis-Karjala - Nrra Karelen Nrth Karelia Phjls-Sav - Nrra Savlax Phjls-Sav Keski Sumi - Mellersta Finland C e n tral Finland Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnia Kainuu - Kajanaland - Kainuu Lappi - Lappland - Lapland Ahvenanmaa -A land-a land 4 000* K a lk k i-a lla -A li 83S * Sisältää myös Ahvenanmaan sisävesialueella kalastaneet * Innehäller ksä de sm fiskat pä Insjömrädet i Aland * Inludes als thse fishing in Inland waters in Aland

24 Vapaa-ajankalastus Taulukk 11. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n lu k u m ä ä rä t kalastusalueittain vu n n a L.v. = 95 %:n luttam usväli. Tabell 11. A n ta le t persner sm id k a t fritidsfiske e n lig t fiske m rä d e I r K.i. = 95% knfidensintervall. Table 11. N um ber f persns fishing by fishing area, C.i. = 95% nfidene interval Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö Närlngs-, trafik- h mlljöentralerna, fiskerienhet Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envlnment, fishery units Sisäveslalue Insjömräde Inland waters Alueella kalastaneita henkilöitä Antalet persner sm fiskat I mrädet Number f persns fishing In area L.v. K.I. C.I. Merialue Havsmräde Sea area Alueella kalastaneita henkilöltä Antalet persner sm fiskat 1mrädet Number f persns flshlng In area L.v. K.I. C.I. +/- +/- Kaikki Alla Ali Alueella kalastaneita henkilöltä Antalet persner sm fiskat i mrädet Number f persns fishing in area Uusimaa - Nyland - Uusimaa Varslnais-Suml - Egentllga Finland -Varslnals-Suml Häme - Tavastland - Häme Kaakkis-Suml - Sydöstra Finland - Sutheastern Finland Etelä-Sav- Södra Savlax - Etelä-Sav Phjis-Karjala - Nrra Karelen - Nrth Karelia Phjls-Sav - Nrra Savlax - Phjls-Sav Keski Sumi - Mellersta Finland - Central Finland Phjanmaa - Österbtten - Ostbthnla Kainuu - Kajanaland - Kainuu Lappi - Lappland - Lapland Ahvenanmaa Äland Äland 9 000* Kalkki - Alla - Ali * Sisältää myös Ahvenanmaan sisävesialueella kalastaneet * Innehäller ksä de sm fiskat pä Insjömrädet I Aland * Inludes als thse fishing In Inland waters in Aland L.v. K.I. C.i.

25 2 4 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 12. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n kalastuspäivät ( päivää) sisävesillä kalastusalueittain ja pyydyksittäin vun na L.v. = 95 % :n luttam usväli. T abell 12. Fritidsfiskarnas fis k e d a g a r ( d a g a r) i in s jö m rld e t e n lig t fis k e m rld e h fän g stred skap är K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 12. Fishing days ( ) f re re a ti n a l fisherm en in inlan d w a te rs by fishing area and gear, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other Aluehallintvirast - Reginförvaltningsverken - Reginal State Administrative Agenies Etelä-Sumi Lunais-Sumi Itä-Sumi Länsi- ja Sisä-Sumi Södra Finland Sydvästra Östra Finland Västra h Inre Suthern Finland Finland Finland Sutwestern Eastern Finland Western and Inland Finland Finland Oulu Lappi Yhteensä L..v. Uleäbrg Lappland Ttalt K.i. Oulu Lapland Ttal C.i

26 Vapaa-ajankalastus Taulukk 13. V a paa-ajankalastajien kalastuspäivlen v a rla a tl k e rt im e t (% ) sisävesillä kalastusalueittain ja pyydyksittäin vunna Tabell 13. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fisked ag ar i insjö m räd et e n lig t fiskem râde h fängstredskap är Table 13. C effiients f v a ria ti n (% ) f r rereati n al fisherm en's fishing days in inland w aters by fishing are a and gear, Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other Etelä-Sumi Södra Finland Suthern Finland Aluehallintvirast - Reginförvaltningsverken - Reginal State Administrative Agenies Lunais-Sumi Sydvästra Finland Sutwestern Finland Itä-Sumi Östra Finland Eastern Finland Länsi- ja Sisä-Sumi Västra h Inre Finland Western and Inland Finland Oulu Lappi Yhteensä Uleäbrg Lappland Ttalt Oulu Lapland Ttal

27 2 6 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 14. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n kalastuspäivät ( päivää) m e ria lu e e lla kalastusalueittain ja pyydyksittäin vunna L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 14. Fritidsfiskarnas fis k e d a g a r ( d a g a r) i havsm rädet e n lig t fis k e m rld e h fäng stredskap är K.i. = 95% knfidensintervall. Table 14. Fishing days ( ) f re re a ti n a l fisherm en in sea area by fishing area a n d gear, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other Kalastusalue merialueella (ICES) - Fiskemrlde i havsmrädet (ICES) Fishing area in sea area (ICES) Sumenlahti Saaristmeri ja Ahvenanmaa Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Yhteensä L..v. Finska viken Skärgärdshavet h Aland Bttenhavet h Kvarken Bttenviken Ttalt K.i. Gulf f Finland Arhipelag Sea and Aland Bthnian Sea Bthnian Bay Ttal C.i

28 Vapaa-ajankalastus Taulukk 15. V a paa-a ja n k a la s ta jie n kalastuspäivlen v a ria a ti k e rt im e t (% ) m e rialu eella kalastusalueittain ja pyydyksittäin vunna Tabell 15. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fis k e d a g a r i havsm rädet e n lig t fiskem râde h fângstredskap är Table 15. Ceffiients f v a ria ti n (% ) f r rereatin al fisherm en's fishing days in sea area by fishing area and gear, Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistln Dragdd Tlling gear Muu pyydys Övriga redskap Other Kalastusalue merialueella (ICES) - Fiskemräde I havsmrldet (ICES) Fishing area In sea area (ICES) Sumenlahti Saarlstmeri ja Ahvenanmaa Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Yhteensä Flnska viken Skarglrdshavet h Aland Bttenhavet h Kvarken Bttenvlken Ttalt Gulf f Finland Arhipelag Sea and Aland Bthnlan Sea Bthnian Bay Ttal

29 2 8 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA ö LH ^ T- Il O O 3 > _ tn a (T3 >% O > rr< 0(0 0) u tn O i _ *w i<0. u * >» <D _Q <D > :f0 sio sfd > :(0 Q. O O O 1(0 > : u ö 0 rsi tj- <0 <D 01 "O (0 a> <D a. _ <D > CD O E 0 u 01 O 05 +» CD E >> _. E <D >* O JS <D E h. (D _C 0> +» 05 <D. O. tn O (S 5 3 ^ E «<0 >> ^ (0.i = O ai s P a> v T - a> -g <D Hz -Q C 0) * E ai n *u u - S O) '* n e r m e <V > : : J ^ J VO a» t JB O. 3 f F. <y E O - I - tn <5 tr» > n.* S.ib.O,. ^ 1= > > > n n E O T3 5. s S w > ^ n n e «e 2 I J > ^ > E - S. S f *n V3 ^ ^ LL. h_ a_ ^ O Vetuistin Dragdd Tlling gear, t t i - OT k- CL> <t> Q. ^ ^ n m 13 Q. u_ LttD CTr t t rsj r - m un rsj *3" fm VO m I.

30 Vapaa-ajankalastus Taulukk 17. Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien variaatikertim et (% ) sisävesillä työvim a- ja elinkeinkeskuksittain ja pyydyksittäin vunna Tabell 17. Variatinskeffiienter (% ) fö r fritidsfiskarnas fiskedagar i insjöm rädet enligt arbetskrafts- h näringsentralen h fängstredskap är Table 17. Ceffiients f variatin (% ) f r rereatinal fishermen's fiishing days in inland w aters by em plym ent and enmi develpm ent entres and gear, I O. i - Oi CCL I g -S s O CO S " i *E J S u e ~ > d E e E OO ÜÔ 3 OO.VO i ^ > > m m rs tn rs ng rs t rsi tn qj :(0 > 2 0 t rs tn rs m rsi r». tn rsi rsi tn a> C L y i n * g E :S. E! g! O m t rsi i t n** m m m rs m sj sj- O rsi rs m m O pm r - LH Oi rsi O r - rsi rsi O m tn rsi m m tn rg sr OO r s O «t rsi rs i <r tn i m t r g t n m rsi rsj rsi tn v r«. t O rn O r s r s t r s * rs m CL rp ö: r». u m rsi m rs «sr ai CL > ts I ie Oi Q_ C i Û - :0 tn a

31 3 0 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 18. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n kalastuspäivät ( päivää) m e ria lu e e lla ty ö v im a -ja elin kein kesku ksittain ja pyydyksittäin vunna L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 18. Fritidsfiskarnas fis k e d a g a r ( dagar) i havsm rädet e n lig t arb etskra fts- h n äringsen tralen h fängstredskap är K.i. = 95% knfidensintervall. T ab le 18. Fishing days ( ) f re re a ti n a l fisherm en in sea area by e m p l y m e n t and enm i d e v e l p m e n t entres and gear, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö Fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö - Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet - Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa Varsinais-Sumi Kaakkis-Sumi Phjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä L..v. Nyland Egentliga Finland Sydöstra Finland Österbtten Kajanaland Lappland Aland Ttalt K.i. Uusimaa Varsinais-Sumi SE-Finland Ostbthnia Kainuu Lapland Aland Ttal C.i Muu pyydys Övriga redskap Other

32 Vapaa-ajankalastus Taulukk 19. V a p aa-ajan k alastajien kalastuspäivien v a ria a ti k e rt im e t (% ) m e ria lu e e lla ty ö v im a - ja elinke inkeskuksittain ja pyydyksittäin vunna Tabell 19. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fis k e d a g a r i havsm rädet e n lig t arbetskrafts- h näringsentralen h fângstredskap är Table 19. C effiients f v a ria ti n (% ) f r re reatinal fisherm en's fiishing days in sea area by em plym ent and enm i d evel pm ent entres and gear, Pyydys - Redskap - Gear Verkk Nät Gill net Katiska, merta tai rysä Katsa, mjärde eller ryssja Fish trap, rayfish trap, trap net Pilkkivapa Pilkspö Jig Onki Metspö Hk and line Heittvapa Kastspö Spinning d Perhvapa Flugspö fly d Vetuistin Dragdd Tlling gear Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö - Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet - Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa Varsinais-Sumi Kaakkis-Sumi Phjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Nyland Egentliga Finland Sydöstra Finland Österbtten Kajanaland Lappland Aland Ttalt Uusimaa Varsinais-Sumi SE-Finland Ostbthnia Kainuu Lapland Aland Ttal Muu pyydys Övriga redskap Other

33 3 2 RIISTA- JA KA L ATA LO U S TILASTOJA > : _ J ^ O ( \ m O D m r - -sr u i m O M L r - M C O L n en O r \ i r - m» «<3- sfo >LA 3 E S ^ O ( 3 - a» *2 ij^ i id i/i in O n i u i O r-- un rsi OO «m (N (Ti CTi I. ««l tn ^ 1 en OI M 'T OO i i O m m ««i (N «l 00 i m i m m O rsi *=3" i r «m rsi t r«*. LO ö m i II a -O. - I z C O w r ^ >p O ' fn vp LA *> 2i 01 O I II -I ~ 3._ : 8 t i t ^ O <-» CL O JO «_ O j ( i - * < O :2 2 _ s s s > -S C IS g a».2 1 g - ^ " :S 'K S E - ~ S f- ai *-' "C qj = s2. JS E & *3 0 2 O «O I O l l C\ ^ r CM -sr U1 m ** r r m id n- lr» CO -3- CM l e 00 CM CM C>» «g- «gu r - l «* en m «CM l *=? «CM O 0 0 LO i e - < ^ r? a i i ^r m (N n m LO «CM LO LO LO CM I C M OO T O i CM en I l LD r». en r l m i CM «CM CM OO CM l «LO LO O «LO m ^r '0- «CM CM LO r- en CM l r-«o i CM CM 00 CM 00 CM LO LO OI LO LO i «CM «CM I I I I Cvj LO OO I I ^ r i «O I O I CM L O L O O CM CM L O O L A O I e E CM r CM O i CM CM O I CM «CM LO r CM «O -«- ««m «CM i LO m ««en l i CM N 'lj a. h- iyi a». v> 5 -C u+m _C ö k. fn LL. u 1 O e ö ra fn fn.jo u 3 "a3 0) 1 D.«3,<Q J5 h- 1- H I e l. OI I I 2 - K - S * 5 O - = ra. ^ le 1 le J2 s i ^ ' I S f 2 ls O t I -Q ^ _=.. vi r _f _l < = -S > H I I LO LO ^ ^ ^ ai + I I ra I m 1 2 ra.2 e ^ 2 I

34 Vapaa-ajankalastus CTl - - i/ l CO LT1 m rg «0"i m r*«. m rg in <- m m m r ^ g r r s g j m r g i i ^ m a i r m^* i i & m i m O r i_n i i rg rsi rsl ^3- m m O O') 00 m i C31 «i m C O ' T I N C O ' - m rg la la rsi r**. la m I Taulu kk 21. V apaa-ajan k alastajien saalisarviiden v a ria a ti k e rt im e t (% ) pyydyksittäin ja la je itta in vunna Tabell 21. V ariatinskeffiienter (% ) fö r fritidsfiskarnas fängster en lig t redskap h a rt är Table 2 1. Ceffiients f variatin (% ) f r rereatinal fishermen's ath estim ates by gear and speies, i e & rsl LA LA Ol Q_ I ~D ru aa I TD :CU e O U? I en I j la rg ti ld ^ rg «i m m en eri r-» * *3- rvj LO LO t> rsl O < - S ^ CO N rg > * u i > I ^ 2 Ea> CO I 5 I La I LA s r i m m m i m la i «g- rsl m LA rsi r-» O CO O LA I CO la r m I LA CO S LA QJ ^ I O - *-* rsi n m rs. I n r-.» rsj I m m m i la I rsi I I rg m la ti LO la r«- rsi m la e? i <<. i.9 53 iq O ~Z I t I I e e :f. I i

35 3 4 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Taulu kk 22. V apaa-ajankalastajien saalis (1 000 kg, rapu kpl) sisävesillä kalastusalueittain ja lajeittain vunna Lv. = 95 % :n luttamusväli. Tabell 22. Fritidsfiskarnas fln g s te r (1 000 kg, krä ft r st) i insjöm rädet enlig t fis k e m rld e h art är K.i. = 95% knfidensintervall. Table 22. Cath by rereatinal fisherm en (1000 kg, 1000 rayfishes) in inland w aters by fishing area an d speies, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Laji - Fiskart - Fish speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste flngstarterna - Main ath speies Aluehallintvirast - Reginförvaltningsverken - Reginal State Administrative Agenies Etelä-Sumi Lunais-Sumi tä-sumi Länsi- ja Phjis-Sumi Lappi Yhteensä L..v. Sisä-Sumi Södra Sydvästra Östra Västra h Nrra Finland Lappland Ttalt K.i. Finland Finland Finland Inre Finland Suthern Sutwestern Eastern Western and Nrthern Finland Lapland Ttal C.i. Finland Finland Finland Inland Finland +/- Hauki - Gädda - Pike Ahven - Abbrre - Perh f Särki - Mört - Rah Kuha - Gös - Pikeperh Muikku - Siklöja - Vendae Lahna - Braxen - Bream I «" Siika Sik Whitefish Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Taimen - Öring - Bwn tut ' Harjus - Flarr - Grayling Merilhi - Havslax - Sea salmn Järvilhi - Insjölax- Land-lked salmn Muut lajit - Övriga arter- Other speies M ade-lake -B urbt Säyne - Id - Ide ' A n k e r ia s - Ä I- Eel Muut lajit - Andra fiskarter - Other ' Yhteensä - Ttalt - Ttal L.v. - K.i. - C.i. +/ Täplärapu - Signalkräfta - Signal ray fish Rapu - Kräfta - Crayfish * 789! * Sisältää rapua Ahvenanmaan sisävesistä, Innehlller kräfta frän insjömrädet pä Aland, Inludes rayfish fm inland waters in Aland

36 Vapaa-ajankalastus Taulu kk 23. V a paa-a ja n k a la s ta jie n saalisarvilden v a ria a tl k e rt lm e t (% ) sisävesillä kalastusalueittain ja la je itta in vunna Tabell 23. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fln g s te r i insjö m räd et e n lig t fis k e m rld e h a rt är Table 23. C effiients f v a ria ti n (% ) f r re reati n al fisherm en's ath estim ates in inlan d w aters by fishing area and speies, Laji - Fiskart - Fish speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste flngstarterna - Main ath speies Aluehallintvirast - Reginförvaltningsverken - Reginal State Administrative Agenies Etelä-Sumi Lunals-Suml Itä-Sumi Länsi- ja Phjis-Suml Lappi Yhteensä Sisä-Sumi Södra Finland Sydvästra Östra Finland Västra h Nrra Finland Lappland Ttalt Finland Inre Finland Suthern Sutwestern Eastern Western and Nrthern Lapland Ttal Finland Finland Finland Inland Finland Finland Hauki - Gädda - Pike Ahven - Abbrre - Perh Särki - Mört - Rah Kuha - Gös - Pikeperh Muikku - Siklöja - Vendae Lahna - Braxen - Bream Siika-Sik -W hitefish Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnblge - Rainbw tut Taimen - Öring - Bwn tut Harjus-Harr-G rayling Merilhi - Havslax - Sea salmn Järvilhi - Insjölax - Land-lked salmn Muut lajit - övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt Säyne - Id - Ide A nkerias-ä I- Eel Muut lajit - Andra fiskarter - Other Yhteensä-T ta lt-t ta l Täplärapu - Signalkräfta - Signal rayfish Rapu - Kräfta - Crayfish

37 3 6 RIISTA- JA KALATALOUS Tl LASTOJA T a u lu k k 24. V a p aa-a ja n k a la s ta jie n saalis (1 000 kg, rap u kpl) m e ria lu e e lla kalastusalueittain ja la je itta in vunna L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 24. Fritidsfiskarnas fä n g s te r ( kg, k rä ft r st) i h avs m räd et e n lig t fis k e m rld e h a rt är K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 24. C ath by re re a ti n a l fis h e rm e n (1000 kg, 1000 rayfishes) in sea area by fishing area and speies, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Laji - Fiskart - Fish speies Kalastusalue merialueella (ICES) - Fiskemrlde i havsmrldet (ICES) - Fishing area in sea area (ICES) Sumenlahti Saaristmeri ja Ahvenanmaa Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Yhteensä L..v. Finska viken Skärglrdshavet h Äland Bttenhavet h Kvarken Bttenviken Ttalt K.i. Gulf f Finland Arhlpelag Sea and Äland Bthnlan Sea Bthnian Bay Ttal C.i. +/- Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste flngstarterna - Main ath speies Ahven - Abbrre - Perh Hauki - Gädda - Pike Särki - Mört - Rah Siika - Sik Whitefish ; Silakka - Strömming - Balti herring Kuha - Gös - Pikeperh , Lahna - Braxen - Bream Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnlds Taimen - Öring - Bwn tut Merilhi - Havslax - Sea salmn Muikku - Siklöja - Vendae Kirjlhi - Regnblge - Rainbw ' tut Harjus - Harr-Grayling Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt Säyne - Id - Ide i, Kampela - Flundra - Flunder T urska-t rsk-cd Kilhaili - Vassbuk - Sprat A n k e r ia s - Ä l- Eel V Muut lajit - Andra fiskarter - Other Yhteensä - Ttalt - Ttal L.v.-K.i.-C.i. +/

38 Vapaa-ajankalastus Taulu kk 25. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n saallsarviiden v a rla a ti k e rt im e t {% ) m e rialu eella kalastusalueittain ja la je itta in vunna Tabell 25. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö rfritid s fis k a rn a s fä n g s te r i havsm rädet e n lig t fis k e m rld e h a rt är Table 25. C effiients f v a ria ti n (% ) f r rereatin al fisherm en's ath estim ates in sea area by fishing area and speies, Laji - Fiskart - Fish speies Kalastusalue merialueella (ICES) - Fiskemräde i havsmrädet (ICES) - Fishing area in sea area (ICES) Sumenlahti Saaristmeri ja Ahvenanmaa Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Yhteensä Finska viken Skärglrdshavet h Aland Bttenhavet h Kvarken Bttenviken Ttalt Gulf f Finland Arhipelag Sea and Aland Bthnian Sea Bthnian Bay Ttal Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fängstarterna - Main ath speies Ahven - Abbrre - Perh Hauki Gädda Pike Särki - Mört - Rah Siika Sik Whitefish Silakka - Strömming - Balti herring Kuha - Gös - Pikeperh Lahna - Braxen - Bream Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Taimen - Öring - Bwn tut Merilhi - Havslax - Sea salmn Muikku - Siklöja -Vendae Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Harjus-Harr-G rayling Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt Säyne - Id - Ide Kampela - Flundra - Flunder Turska - Trsk - Cd Kilhaili - Vassbuk - Sprat A nke ria s -Ä I-Eel Muut lajit Andra fiskarter - Other Yhteensä-T ta lt-t ta l

39 3 8 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA ID O i II > O rm 3> *' * 3 i/) rö.2, > *0 >n Oi > :r Q. 3 Q_ U ) ' I := Q. > > s «3 E rsi rg O S O F LT» Oi II 4-* 0> "O TO k_ E :0 : u. l "O O r d> u '. E. V/> u H (N <D = 2 d) -Q (2 5 "O C _ O i h- <y ».2 S 4-» Î- E - O) u ^ ï O. ^ U LO S CO (N U " " ( - <SI TO a; ' " => I f :0 g J2 1 t 5 "öj J ^ O :TO TO O Q. t S f M => X. TO 2 E ë I TO ^ -Q a» p O un un d i g -s V Wi u 1 S Oi _ O 0 E 1 _*.*= TO C 4-* iz LU _ a) u LO _C O en *- F.E >> :TO ra un»y» j ti _ z e ] A3 Q. d i Qj ~ > s = àî ÿ. _Q «t * I tr.2. t tr VO TO LO *6 O TO -n <? s J S n. :s E «E TO On TO E E H ra SL t > UI n «s: r»» m 00 P On 00 v n a- rg rg LO rg m 00 O O l O On VO VO sr 00 LO O «VO O n rsi 00» m rg rg sr»» v 00 rv rsi «- a- rg rsi m rsi v v n rg r» LH VO O n «v LO O * rsi r- O v u n VO n 5Î- LO O 00 LO O O v On rg r- rg «VO rg rg VO rv LO VO rg * arg 00 rsj LO ^r VO O VO r-- _ 00 rg 1 OO v CO 1 p LO un ^r On MT n r-. n 00 * rm * 00 n LH rsi LO On 00 r rg r- 1 v/n a- VO 1 *Q- O LO n 00 r- rg VO VO VO 1 O rsi rsi «rg v rg * ' ' v 00 r - rg n ^r 1 1 rg 1 r-- O 1 rg rsi LO n rg On a- a- 00 en O v 1 1 v 1 iv 1 rsi VO O rg rg r rv VO ^r ^ rsi VO VO VO r»i v VO rg r- CO ( rg rg 1 t LO LO i m v rg n rg ^r VO v 1 rsi en ^r rg LO rg v n v v LH 1 1 n VO 1 O LO LO r-- O rsi CO v rg rg O rg ^a- v»» O n rg r-«. en OO rg 1 u*n LT» -sf «O LO 1 O ><T VO LO 00 rg rg 00 r-«. i rsi en» rg rg rg 00 VO en r- MT r- VO On 1 1 VO O rv n n CO rg a- OO LO LO rsi rg rg On rsi v VO LO 1 1 O r» 00 rg n 00 1 VO LO rg Lm rg rg rg LO m rg n rg rg - rg rv,_ «rg un QJ t_l a» Un a JZ m Ln 00 I-S O rg n 1 v On O 1 rg TO v rg LO VO O VO LO VJ rsi On LO _C t un s "O ' TO C _E n 00 rg O r- TO On O 1 ph 00 LO O a> 1 LO rsi LO rg LT» un rg LO n tt «a- rg TO OI un jc O C Ô TO 0 a> TO 3 _E a) 0 TO ' unto un ai.2 'He * TO 1 01 LO ra _E <5 > i TO C O TO LO a> Cl.2 't is un -ra O <D + O - >. O TO U-l % Gädda - Pike - Abbrre - Perh M ö rt- Rah Gös - Pikeperh - Braxen - Bream - Sik Whitefish i - Regnbâge - R - Öring - Bwn - Harr - Grayling ai tr 't TO aî U> TO "ä t " TO *3 O Oi TO so un un 3 > ; 7 -! O :TO Lm C ai f I E un» e 3 JZ _C TO 1.2 Ü5 C TO 'ai Ji/. 1 O O _ TO i t i OI OI 1 :TO :TO 'S 3 <D 'E 3 1 s Sn 2 2 :TO " < 1 Je > O. S >- i= Hauki Ahven Särki - Lahna Taimei Harjus i - Havslax - Sea i - Insjölax - Lam Lake - Burbt Made Säyne - Other sä Ttalt Ttal ignal rayfish.. - C i pu - Signalkräfta Kräfta - Crayfish Kuha- Rapu- a e TO < C ai ~ TO E 2 vj rv. m ra»tr r v a» «tto E TO e a> < TO O. TO O rv. u

40 Vapaa-ajankalastus Taulu kk 27. V a p aa-ajan k alastajien saalisarviiden v a ria a ti k e rt lm e t (% ) sisävesillä työ v im a- ja elinkeinkeskuksittain ja la je itta in vunna Tabell 27. V ariatinskeffiienter (% ) fö r fritidsfiskarnas fängster i insjöm rädet en lig t arbetskrafts- h näringsentralen h art är Table 27. Ceffiients f v a ria ti n (% ) f r rereatinal fisherm en's ath in inland w aters by e m p l y m e n t and enm i d e v e l p m e n t entres and speies, S f i e ra & O 0 ^ -2 g -F /-> > u :nj 2 :<t3 m n> i *5 M I > ^ > (N OO (N CO m rsj m n n m m m O'* M (N rvl ^ - - (N IN (N m i n m m u"> r r^> m r-» T - i n n m t h n i at < < ^ i n t i n I tr .:=, 5. p ^ I rsj LH OO u~> m O l IN CO f N L A 1/1 < I I t is t I OO r i «5 s ^ I 2

41 4 0 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 28. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n saalis (1 000 kg, rapu kpl) m e ria lu e e lla ty ö v im a -ja elinkeinkeskuksittain ja la je itta in vun na L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 28. Fritidsfiskarnas f ln g s te r ( kg, k rä ft r st) i havsm rädet e n lig t arbetskraftsh näringsentralen h a rt är K.i. = 95% knfidensintervall. Table 2 8. C ath by re re a ti n a l fis h e rm e n (1000 kg, 1000 rayfishes) in sea area by e m p l y m e n t an d enm i d evel p m en t entres and speies, C.i. = 95% nfidene interval. Laji - Fiskart - Fish speies Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö - Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet - Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa Nyland Uusimaa Varsinais- Sumi Egentliga Finland Varsinais- Sumi Kaakkis- Sumi Sydöstra Finland SE-Finland Phjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Österbtten Kajanaland Lappland Äland Ttalt Ostbthnia Kainuu Lapland Äland Ttal Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fängstarterna - Main ath speies Ahven - Abbrre - Perh Flauki Gädda Pike * Särki - Mört - Rah Siika - Sik Whitefish ' Silakka - Strömming - Balti herring Kuha - Gös - Pikeperh Lahna - Braxen - Bream Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Taimen - Öring - Bwn tut Merilhi - Havslax - Sea salmn Muikku - Siklöja - Vendae Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut ; Harjus - Harr - Grayling Muut lajit - Qvriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt Säyne - Id - Ide Kampela - Flundra - Flunder Turska-T rsk-cd Kilhaili - Vassbuk - Sprat A n k e r ia s - Ä l- Eel Muut lajit - Andra fiskarter - Other Yhteensä - Ttalt - Ttal " " 5142' 1918 L.v.-K.i.-C.i. +/ L..v. K.i. Ci. +/-

42 Vapaa-ajankalastus Taulu kk 29. V a p aa-aja n k a la s ta jie n saalisarviiden v a ria a tl k e rt lm e t (% ) m e rialu eella ty ö v im a - ja elinkeinkeskuksittain ja lajeittain vunna Tabell 29. V a ria ti n s k e ffi ie n te r (% ) fö r fritidsfiskarnas fln g s te r i h a v s m rld e t e n lig t arbetskraftsh näringsentralen h a rt I r Table 29. C effiients f v a ria ti n (% ) f r rereatinal fisherm en's ath in sea area by e m p l y m e n t and enm i d evel pm ent entres and speies, Laji - Fiskart - Fish speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fângstarterna Main ath speies Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalusyksikkö - Närings-, trafik- h miljöentralerna, fiskerienhet - Centres fr Enmi Develpment, Transprt and the Envinment, fishery units Uusimaa Varsinais-Sumi Kaakkis-Sumi Phjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Nyland Egentliga Finland Sydöstra Finland Österbtten Kajanaland Lappland Aland Ttalt Uusimaa Varsinais-Sumi SE-Finland Ostbthnia Kainuu Lapland Aland Ttal Ahven - Abbrre - Perh Hauki - Gädda - Pike Särki Mört Rah Siika Sik Whitefish Silakka - Strömming - Balti herring Kuha - Gös - Pikeperh Lahna - Braxen - Bream Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnlds Taimen - öring - Bwn tut Merilhi - Havslax - Sea salmn Muikku - Siklöja - Vendae Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Harjus-Harr-G rayling _ Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt Säyne - Id - Ide Kampela - Flundra - Flunder Turska -T rs k - Cd Kilhaili-Vassbuk-Sprat Ankerias- A l- E e l Muut lajit Andra fiskarter - Other Yhteensä -Ttalt-Ttal

43 4 2 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 30. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n saalis (1 000 kg, rap u kpl) sisävesi-ja m e ria lu eella la je itta in vun na L.v. = 95 % :n luttam usväli. Tabell 30. Fritidsfiskarnas fä n g s te r ( kg, k rä fta st) i insjö- h h a v s m rld e t e n lig t a rt är K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 3 0. C ath by re re a ti n a l fis h e rm e n (1000 kg, 1000 rayfishes) in inlan d w a te rs and sea area by speies, C.i. = 95% nfidene interval. Laji Art Speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fängstarterna - Main ath speies Lajin tärkein kalastusalue Artens viktigaste fiskemräde Main fishing area fr speies Sisävesialue Merialue Yhteensä Insjömräde Havsmrlde Ttalt Inland waters Sea area Ttal Saalis L.v. Saalis L.v. Saalis L.v. Fängst K.i. Fängst K.i. Fängst K.i. Cath C.I. Cath C.i. Cath C.i. +/- +/- +/- Ahven - Abbrre - Perh Hauki - Gädda - Pike Särki - Mört - Rah Kuha - Gös - Plkeperh Muikku - Siklöja -Vendae Lahna - Braxen - Bream Siika Sik VVhitefish Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Taimen - Öring - Bwn tut Merilhi - Havslax - Sea salmn Harjus-H arr-g rayling Järvilhi - Insjölax - Land-lked salmn Muut lajit - Övriga arter- Other speies M ade-lake -B urbt Silakka - Strömming - Balti herring Säyne - Id - Ide Kampela - Flundra - Flunder Turska-T rsk-c d Kilhaili - Vassbuk - Sprat A n k e r ia s - Ä I- Eel Muut lajit - Andra fiskarter - Other Yhteensä - Ttalt - Ttal Täplärapu - Slgnalkräfta - Signal rayfish Rapu - Kräfta - Crayfish

44 Vapaa-ajankalastus Taulu kk 31. V a paa-aja n k a la s ta jie n saaliin arv ( ) sisävesi-ja m e ria lu e e lla la je itta in vunna Tabell 31. V ä rd e t pä fritidsfiskarnas fängst ( ) i insjö- h havs m räd et e n lig t a rt I r Table 31. V alue f re reatinal fisherm en's ath (1000 ) in inlan d w a te rs and sea area by speies, Laji Art Speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste fängstarterna Main ath speies Lajin tärkein kalastusalue Artens viktigaste fiskemräde Main fishing area fr speies Sisavesialue Merialue Yhteensä InsjmrSde Havsmräde Ttalt Inland waters Sea area Ttal Arv Arv Arv Varde Värde Värde Value Value Value Ahven -Abbrre-Perh Hauki - Gädda - Pike Särki - Mört - Rah Kuha - Gös - Pikeperh Muikku - Siklöja - Vendae Lahna - Braxen - Bream Siika Sik Whitefish Muut lhensukuiset - övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Taimen - Öring - Bwn tut Merilhi - Havslax - Sea salmn Harjus - Harr - Grayling Järvilhi - Insjölax - Land-lked salmn Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt Silakka - Strömming - Balti herring Säyne - Id - Ide Kampela - Flundra - Flunder T urska-t rsk-cd K ilhaili-v assbuk-sprat Ankerias - Ä l- E e l Muut lajit - Andra fiskarter - Other Yhteensä - Ttalt - Ttal Täplärapu - Signalkräfta - Signal rayfish Rapu - Kräfta - Crayfish

45 4 4 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA T a u lu k k 32. T iettyä lajia saaneiden k tita l u k s ie n lu k u m ä ä rä t ( ) sisävesi-ja m e ria lu e e lla v u n n a L.v. = 95 % :n lu ttam u sväli. Tabell 3 2. A n ta l hushäll ( ) sm in m insjö- h h a v s m rid e t t in g a t en viss a rt I r K.i. = 9 5 % knfidensintervall. T ab le 32. N u m b e r f husehlds ( ) athing a ertain speies in inland w aters and sea area, C.i. = 9 5 % nfidene interval. Laji Art Speies Tärkeimmät saalislajit - De viktigaste flngstarterna - Main ath speies Lajin tärkein kalastusalue Artens viktigaste fiskemräde Main fishing area fr speies Sisävesialue Merialue Yhteensä Insjömrlde Havsmräde Ttalt Inland waters Sea area Ttal Ktitaluksien lukumäärä L.v. Ktitaluksien lukumäärä L.v. Ktitaluksien lukumäärä L.v. Antalet hushäll K.i. Antalet hushäll K.i. Antalet hushäll K.i. Number f husehlds C.i. Number f husehlds C.i. Number f husehlds C.i. +/- +/- +/- Ahven - Abbrre - Perh Hauki - Gädda - Pike Särki - Mört - Rah Kuha - Gös - Pikeperh Muikku - Siklöja - Vendae Lahna - Braxen - Bream Siika Sik Whitefish Muut lhensukuiset - Övriga laxfiskar - Other salmnids Kirjlhi - Regnbäge - Rainbw tut Taimen - Öring - Bwn tut Merilhi - Havslax - Sea salmn Harjus-H arr-g rayling Järvilhi - Insjölax - Land-lked salmn Muut lajit - Övriga arter- Other speies Made - Lake - Burbt Silakka - Strömming - Balti herring Säyne - Id - Ide Kampela - Flundra - Flunder Turska-T rsk-c d Kilhaili-V assbuk-s prat Ankerias-ÄI - Eel Muut lajit Andra fiskarter Other Yhteensä -T talt-t tal Täplärapu - Signalkräfta - Signal rayfish Rapu - Kräfta - Crayfish

46 Vapaa-ajankalastus Taulu kk 33. V a p a a -a ja n k a la s ta jie n saalisjakaum an tu n n u s lu k u ja (kg) pyydyksittäin vunna Tabell 33. Nykeltal (kg) fö r fritidsfiskarnas fäng stförd elning en llg t redskap är Table 33. Parameters (kg) f r distributin f rereatinal fisherm en's ath by gear, Ktitaluden saaliin tunnusluku Nykeltal för husshillets fängst Parameter fr husehlds ath Keskisaalis Medelfingst Mean ath Alakvartlill Undre kvartll Lwer quartlle Mediaani Median Median Yläkvartllll Övre kvartll Upper quartile Verkk Katiska, merta Pilkkivapz tai rysä Nät Katsa, mjärde Pilkspö eller ryssja Gill net Fish trap, rayfish trap, trap net Jig Nllasaalilden suus (%) Andelen nllfängst (%) Pprtin f ze athes (%) Onki Pyydys Redskap Gear Heittvapa Perhvapa Vetulstin Muu pyydys Yhteensä Metspö Kastspö Flugspö Dragdd Övriga redskap Hk and Spinning Fly d Tlling Other line d gear Ttalt Ttal

47 4 6 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Laatuselste Jhdant Vapaa-ajankalastus tilastssa esitetään kalastaneiden ktitaluksien ja henkilöiden lukumäärät, eri pyydyksiä käyttäneiden lukumäärät, pyyntipäivien määrät sekä saalis lajeittain, pyydyksittäin ja alueittain. Tilastn n tuttanut Riista- ja kalataluden tutkimuslaits. Tilasttutant n yksi tutkimuslaitksen jatkuvista säädösphjaisista perustehtävistä, ja tilastinti rahitetaan valtin budjettivaista. Vapaa-ajankalastus tilastn laati Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksessa tutkija Pentti Milanen. Sumen virallisen tilastn (SVT) neuvttelukunta määrittelee kriteerit, jtka SVT-tilastn tulee täyttää. Esitetty laatuselste sisältää neuvttelukunnan susituksen mukaiset asiakhdat. Lisätietja: svt/1 aatuselste.html Tilasttietjen relevanssi Vapaa-ajankalastustilastja käytetään seurattaessa kalastuksen kehitystä ja kalakantjen tilaa. Tietja tarvitaan myös arviitaessa esimerkiksi vapaa-ajankalastuksen yhteiskunnallista merkitystä. Osa esitetyistä saalisarvista sisältyy EU:n kalatalutta kskevan tiednkeruuhjelman (EY Asetus n 1639/2001) velvitteisiin. Vapaa-ajankalasuksen saalistiedt sisältyvät myös FAO:n tilast-hjelmaan. Tilast tehdään säännöllisesti jka tinen vusi. Aineist kerätään pstikyselyllä, jnka ts pimitaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietjärjestelmästä. Tiednkeruun khde ja tilastintiyksikkö n ktitalus. Vapaa-ajankalastuksella tarkitetaan kaikkea sumalaisten ktitaluksien kalastusta (mukaan luettuna ravustus) lukuun ttamatta ammattikalastajien ja heidän ktitaluksiensa haijittamaa kalastusta. Tilast ei sisällä ulkmaalaisten matkailijiden kalastusta Sumessa eikä sumalaisten kalastusta ulkmailla. Kalastamiseksi katstaan se, että henkilö n käyttänyt mitä tahansa pyydystä ainakin kerran vuden aikana. Kalastuslakia tulkiten henkilön katstaan myös kalastaneen, vaikka hän lisi vain sutanut tai hjannut venettä tisen kalastaessa. Kalastuspäivällä tarkitetaan vapapyydysten salta sitä, että yksi henkilö n kalastanut tietyn tyyppisellä vapapyydyksellä yhtenä päivänä. Verkkpyydysten sekä katiska-, merta- ja rysäpyydysten salta kalastuspäivällä tarkitetaan sitä, että henkilö n kkenut kyseisen tyyppisiä pyydyksiä yhtenä päivänä. Taulukissa käytettiin aluejakna elinkein-, liikenne-ja ympäristökeskusten kalatalusyksikköjaka (kuva 2). Lisäksi sisävesialueella käytettiin aluehallintvirastjaka ja merellä aluejaka, jssa sa-alueita ettivat maakuntarajat Uusimaa - Varsinais-Sumi, Varsinais- Sumi - Satakunta ja Phjanmaa - Keski-Phjanmaa (kuva 3). Jak pikkeaa hieman aikaisemmin käytetystä kansainvälisen merentutkimusneuvstn (ICES) aluejasta. Kalastuspäivät khdistettiin pyydystyypeittäin eri tilastintialueille. Saaliit pyydettiin ilmittamaan perkaamattmana painna ja ne khdistettiin tilastintialueille lajikhtaisesti tärkeimmän kalastusalueen mukaan.

48 Vapaa-ajankalastus Kalansaaliin arv laskettiin RKTL:n julkaisemien ammattikalastajille maksettujen vuden 2010 kalan keskihintatietjen perusteella (Kalan tuttajahinnat 2010, Riista- ja kalatalus - tilastja 2/2011). Kska kaikille lajeille ei llut tilastituja hintja, käytettiin harjukselle siian hintaa, järvilhelle merilhen hintaa ja kilhailille silakan hintaa. Muut lajit -ryhmälle käytettiin särjen hintaa. Hinnat livat muikkua lukuun ttamatta merialueen kalastajille maksettuja hintja. Ravun salta virallisen Kalan tuttajahinnat tilastn tiedt kerätään kalatukuilta, jllin kyseessä n yleensä arvkkain, rukaravuiksi lajiteltu saaliin sa. Saaliin arv n lähinnä suuntaa antava, sillä kalansaalista ei juuri myydä, vaan suurin sa saaliista käytetään kalastajan ktitaludessa tai annetaan ilmaiseksi esimerkiksi sukulaisille tai naapureille. Samin n arviitu, että vapaa-ajan ravustuksen saaliista suurin sa käytetään ravustajien ktitaluksissa tai yrityksissä. Osa ravuista myydään, jk suraan tai välittäjien kautta mm. ravintlihin, suurkeittiöihin, jalstukseen ja tisille ktitaluksille. Osa rapusaaliista vidaan myydä myös istutettaviksi järviin tai jkiin. Tilastn ja sen sisältöön liittyvä palaute ja kehittämisehdtukset pyydetään esittämään Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen tilasttimelle (sähköpsti: tilast@rktl.fi). Tietjen tarkkuus ja lutettavuus Pimitun tksen kk li 6000 asuntkuntaa. Asuntkunnan mudstavat samassa asuinhuneistssa vakinaisesti asuvat henkilöt, ja se kstuu yhdestä tai useammasta ktitaludesta. Piminta khdennettiin vutiaisiin henkilöihin. Otanta-asetelmana käytettiin sitettua tantaa. Ositteita mudstettaessa käytettiin khdehenkilön asuinkunnan sijaintia (pääkaupunkiseutu, muu Etelä-Sumi, Länsi-Sumi, Itä- Sumi, Oulun lääni, Lappi ja Ahvenanmaa), kuntatyyppiä (kaupunkimainen, taajaan asuttu ja maaseutumainen) sekä merellisyyttä kuvaavaa jaka (saaristkunta, rannikkkunta ja sisämaassa sijaitseva kunta). Ositteita li yhteensä kuusi. Kyselylmake li nelisivuinen. Kysymysten pääpain li ktitaluden ja kalastukseen sallistuneiden henkilöiden ikä- ja sukupulirakenteen, kalastusharrastuksen tärkeyden, pyyntitiminnan sekä saalismäärien selvittämisessä. Kysely tehtiin vuden 2011 alussa ja siinä käytettiin klmea kntaktia. Vastauksia saatiin yhteensä 2987 eli 50 psenttia lähetetyistä lmakkeista. Kaikki lmakkeet tarkistettiin tallennuksen yhteydessä. Tallennetulle aineistlle tehtiin lisäksi erilaisia lgisuus- ja raja-arvtarkistuksia. Ristiriitaisuudet ja mahdlliset virheellisyydet tarkistettiin alkuperäisistä lmakkeista ja tarvittaessa kljattiin aineistn. Vastauksista hylättiin 59, kska ei vitu päätellä lik ktitalus kalastanut vunna Ammattikalastajiksi lukiteltiin Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksen käytössä levien ammattikalastajarekistereiden perusteella yhteensä viisi vastausta. Laskenta-aineistssa kalastaneiden ktitaluksien vastauksia li 1337 ja kalastamattmien ktitaluksien vastauksia Pstikyselyyn vastaamattmille tehtiin puhelinhaastatteluna jälkitanta, jnka tskk li 963 ja vastauspsentti 57. Jälkikyselyllä haluttiin selvittää kalastaneiden ktitaluksien suus vastaamattmien jukssa. Kalastaneiden suus pstikyselyssä li ensimmäisessä kntaktiryhmässä 48 %, tisessa 55 % ja klmannessa 37 %. Jälkitannassa kalastaneiden suudeksi saatiin 39 %.

49 4 8 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Tulksia laskettaessa jkaiselle tilastyksikölle eli ktitaludelle mudstettiin ns. painkerin, jlla ktitalutta kskevat mittaustulkset (esim. saalismäärä) kerttiin. Painkerin mudstui pimintayksikön eli asuntkunnan sisältymistdennäköisyyden ja vastaustdennäköisyyden käänteisluvuista sekä ns. kalibintipainsta. Vastauskadsta aiheutuvan harhan kijaamiseksi käytettiin ns. hmgeenisten vastausryhmien mallia. Ots jaettiin sitteittain kahteen vastaushmgeenisuusryhmään, jiden sisällä vastaamistdennäköisyys letettiiin vakiksi. Ensimmäisen ryhmän mudstivat ensimmäisellä ja tisella kntaktilla kyselyyn vastanneet ja tisen ryhmän klmannella kntaktilla vastanneet. Kalibinnissa tksesta laskettavat jakaumat saadaan vastaamaan ns. reunajakaumia. Tällaisina reunajakaumina käytettiin Tilastkeskuksen tulnjaktilaststa saatuja ktitaluksien lukumääriä kuudessa eri ktitalusryhmässä, ktitaluksien lukumääriä elinkein-, liikenneja ympäristökeskusten kalatalusyksiköiden alueilla, väestötilaststa saatuja miesten ja naisten ikäjakaumia ja miesten ja naisten lukumääriä eri kalatalusyksiköissä sekä pstikysely- ja puhelinhaastatteluaineistn perusteella arviituja kalastaneiden ktitaluksien ja kalastaneiden henkilöiden lukumääriä eri kalatalusyksiköissä. Ktitalusryhmät mudstettiin ktitaluden kn ja ikärakenteen avulla. Kalibinti kijaa saltaan vastauskadsta arviihin aiheutuvaa harhaa, sillä ktitaluden kk, rakenne ja asuinpaikka vaikuttavat vastausaktiivisuuteen. Osittaiskadn eli yksittäisten puuttuvien tietjen humiimisessa käytettiin päättelyä tai ns. hierarkista imputintia eli paikkausta, jssa puuttuva tiet krvataan aineiststa saatavalla arvlla. Käytännössä estiminti tehtiin käyttäen SAS-hjelmista ja Rutsin tilastvirastssa kehitettyä SAS-maka CLAN97. Osittaiskadn imputinnissa käytettiin SOLAS-hjelmista. Otannasta jhtuvaa epävarmuutta n kuvattu taulukissa esitetyllä 95 psentin luttamusvälillä. Tulsten lutettavuutta kuvaa myös taulukissa esiintyvä variaatikerin. Sen tulkinta n yksinkertainen. Mitä pienempi variaatikerin n, sitä lutettavampi n myös arvi. Js variaatikerin n esimerkiksi 12,5 psenttia, luttamusvälin ala-ja yläraja pikkeavat arvista nin 25 psenttia, eli luttamusvälin kknaispituus n nin pulet arvista. Näitä arviita vidaan pitää tantavirheen salta kalastustutkimuksissa suhteellisen lutettavina. Js taas variaatikerin n 50 psenttia, luttamusvälin ala-ja yläraja pikkeavat arvista 100 psenttia, eli luttamusvälin kknaispituus n kaksi kertaa arvin suuruinen. Tietyn saalisarv n lutettavuus riippuu siitä kuinka mni kalastanut ktitalus n saanut kyseistä lajia, sekä siitä, kuinka suuria eja eri ktitaluksien saalismäärässä n. Näin llen epälutettavimpia arviita vat niiden lajien saaliit, jita vain harvat ktitaludet vat saaneet tai saaliit, jiden vaihtelut vat suuria. Asuntkunnat, jissa kaikki jäsenet livat vähintään 75-vutiaita, jäivät tannan ulkpulelle. Piminnan ulkpulelle jäivät myös ne henkilöt, jtka livat pysyväisluntisesti hidettavina erilaisissa laitksissa, esimerkiksi vanhainkdeissa. Vapaa-ajankalastuksen kannalta tätä alipeitta vidaan kuitenkin pitää lievänä. Mittausvirheen vaikutusta ei le vitu tässä yhteydessä selvittää. Tietjen ajantasaisuus ja ikea-aikaisuus Vapaa-ajankalastus -tilast julkaistaan jka tinen vusi (parilliset vudet) tilastintivutta seuraavan vuden syyskuun lppuun mennessä. Tietja tilastjen julkaisuaikatauluista n luettavissa Riista- ja kalataluden tutkimuslaitksen internetsivuilla

50 Vapaa-ajankalastus Tietjen yhtenäisyys ja vertailukelpisuus Ktitaluden kalastus ja kalastaneiden henkilöiden lukumäärä mitattiin samaa määritelmää käyttäen kuin aikaisemmissa tilastissa 1990-luvulta alkaen. Kalastaneiden ktitaluksien ja kalastaneiden henkilöiden lukumäärien vidaan tältä sin katsa levan vertailukelpisia vusien tilastihin (S VT Ympäristö 1993: 8, 1995: 2, 1997: 8 ja S VT Maa-, metsä-ja kalatalus 2000: 1, 2002: 54, 2004:51, 2005:62, 2007:7, 2009:6). Verrattaessa seisvien pyydysten (verkk, katiska, merta ja rysä) kalastuspäivien lukumääriä n humattava, että vusina mitattiin kkemiskertjen lukumäärää ja vusina pyynnissälaikaa. Vuden 1998 tilastssa aluejakna ryhdyttiin käyttämään sisävesialueella läänijaka ja merialueella käytettiin Kansainvälisen merentutkimusneuvstn (ICES) aluejaka. Vunna 2004 aluejaka uudistettiin siten, että sisävesialueelle vitiin tuttaa tilastja myös työvima-ja elinkeinkeskusten kalatalusyksiköiden mukaisella aluejalla. Vuden 2006 tilastssa uudistus laajennettiin kskemaan myös merialuetta. Tässä vuden 2010 tilastssa läänijak krvattiin aluehallint virastjalla. Lääneihin verrattuna e n se, että entinen Länsi-Sumen lääni n jaettu Lunais-Sumeen ja Länsi-ja Sisä-Sumeen. Tässä tilastssa esitetty arvit vapaa-ajankalastajien määristä ja saaliista vat jnkin verran pienempiä kuin 1990-luvun tilastissa j a myös vuden 2000 tilastssa. E j htuu pääsin käytetystä menetelmästä: vudesta 2002 alkaen n tilastinnissa pyritty humiimaan valikiva vastauskat aikaisempaa tarkemmin. Tarkempi kuvaus menetelmämuutksista löytyy internetistä sitteesta Tietjen saatavuus ja selkeys Tiedt julkaistaan pdf-mudssa sitteessa Tilastjulkaisun vi tilata paintutteena samasta sitteesta. Tilasttietja ja tieta tilastinnista julkaistaan myös sitteessa Aikaisemmin vapaa-ajankalastustilastja n julkaistu Sumen Kalatalus -sarjassa vusilta 1975, -78, -81, -84 ja -86, SVT Ympäristö -sarjassa vusilta 1988, -92, -94, ja -96 ja SVT Maa-, metsä-ja kalatalus -sarjassa jka tinen vusi vudesta 1998 lähtien. Vapaa-ajankalastuksen aikasaijatilast n esitetty Kalatalus aikasarjina -julkaisussa (SVT Maa-, metsä- ja kalatalus 2001:60). Aineistista vidaan tuttaa asiakkaan tilauksesta erillisselvityksiä perusaineistn ja tietsujan sallimissa rajissa. Tilastn kysely-ja laskenta-aineist säilytetään Riista-ja kalataluden tutkimuslaitksessa. Taulukissa käytetyt merkinnät Ei yhtään - Arv pienempi kuin pulet käytetystä yksiköstä 0 Tieta ei le saatu tai sitä ei vida esittää..

51 5 0 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Kvalitetsbeskrivning Inledning Statistiken ver fritidsfisket är 2010 presenterar antalet hushäll h persner sm fiskat, det antal sm utnyttjat nägn frm av fangstredskap, antalet fiskedagar h fängstmängder enligt art, fangstredskap h delmräde. Statistiken har uppgjrts av Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet. Att uppgöra Statistiker är en av frskningsinstitutets frtgäende författningsbaserade grunduppgifter h statistikföringen finansieras med statliga budgetmedel. Statistiken över fritidsfisket är 2010 har uppgjrts av frskare Pentti Milanen vid Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet. Delegatinen för Finlands ffiiella Statistik (FOS) definierar de kriterier sm en FOS-statistik bör uppfylla. Den presenterade kvalitetsbeskrivningen innehäller de ämnesmräden sm rekmmenderas av delegatinen. Ytterligare infrmatin m FOS-statistikema finns under adress: Relevans av statistikuppgifterna Statistikema över fritidsfisket används vid uppföljningen av fiskeriets utvekling h fiskstammamas simatin. Uppgiftema behövs även vid bedömningen av exempelvis fritidsfiskets samhälleliga betydelse. En del av de fangstuppskattningar sm presenteras ingär i de förpliktelser sm äläggs av EU enligt pgrammet för samling av uppgifter över fiskerinäring (EG fördning nr 1639/2001). Uppgiftema över ffitidsfiske ingär även i FAO:s statistikföringspgram. Statistiken över fritidsfisket görs upp regelbundet vartannat är. Materialet samlas in per pst, samplet tas ur Beflkningsregisterentralens datasystem. Vid uppgörandet av Statistiken över fritidsfiske används hushällen sm statistisk enhet. Med begreppet ffitidsfiske avses de finländska hushällens ttala fiske (medräknad kräftfiske), dk med undantag för det fiske sm bedrivs av yrkesfiskare h deras hushäll. Statistiken mfattar inte fiske sm idkats av utländska turister i Finland eller finländamas fiske utmlands. Sm fiske betraktas att en persn utnyttjat nägn frm av fangstredskap minst en gäng under äret. Enligt fiskerilagen anses en persn ha idkat fiske även m han endast har tt eller styrt bäten medan en annan fiskat. Med begreppet fiskedag avses för spöfisket att en persn fiskat med spö av nägt slag under en dag. Mtsvarande definitin i ffäga m fiske med nät, katsa, mjärde eller ryssja är att persnen prövat ifrägavarande fangstredskap under en dag. I tabellema följer indelningen av fiskemrädena arbetskrafts- h näringsentralemas fiskerienheter (figur 2). Dessutm används i insjömrädet en länsindelning h pä havsmrädet en indelning där delmrädena utgörs av landskapsgränsema Nyland - Egentliga Finland, Egentliga Finland - Satakunta h Österbtten - Mellersta Österbtten (figur 3). Indelningen är nägt awikande frän det intematinella havsfrskningsrädets (ICES) indelning. Fiskedagama päfördas respektive statistikmräde pä basis av använt redskap. Fängstmängdema uppgavs sm rensad vikt h päfördes respektive statistikmräde enligt det viktigaste fiskemrädet för respektive fiskart.

52 Vapaa-ajankalastus Värdet pä fangsten beräknades enligt de uppgifter m det medelpris fr fisk sm betalats tili yrkesfiskare, vilka publieras av Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet (Pduentpriset pä fisk 2010, Riista- ja kalatalus - Tilastja 2/2011). Eftersm prisuppgifter inte statistikförts fr alia arter användes för harr priset pä sik, för insjölax priset pä havslax h för vassbuk priset pä strömming. För kategrin övriga fiskar användes priset pä mört. Prisema är förutm ifräga m siklöja de priser sm betalts tili fiskare pä havsmrädet. Ifräga m kräftr insamlas prisen av fiskgssister genm den ffiiella Statistiken över Pduentpris för fisk 2010, varvid det i allmänhet är fräga m den värdefullaste delen av fangsten sm klassifieras sm matkräftr. Värdet pä fangsten är närmast riktgivande eftersm fangsten sällan säljs vidare utan stöfsta delen används i fiskamas hushäll eller ges gratis tili t.ex. släkt eller grannar. Likasä har man bedömt att största delen av fritidens kräftfangst används i egna hushäll eller företag. En del av kräftma säljs, antingen direkt eller genm förmedlare bl.a. tili restauranger h strkök, för förädling h tili andra hushäll. En del av fängsten säljs ksä för utplantering i sjöar eller älvar. Respns h utveklingsförslag i anslutning tili Statistiken h dess innehäll ber vi er sända tili statistikavdelningen vid Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet ( tilast@rktl.fi). Uppgifternas exakthet h tillförlitlighet Samplet utgjrdes av 6000 bstadshushäll. Med begreppet bstadshushäll avses de persner sm permanent br i samma bstad. Bstadshushällen kan bestä av ett eller flera hushäll. Plkningen inriktades pä persner i äldem är. Samplingen gjrdes sm uppdelat sampel. Uppdelningen gjrdes enligt respndentemas bningsrt (huvudstadsreginen, Södra Finland, Västra Finland, Östra Finland, Uleäbrgs län, Lappland h Aland), kmmuntyp (stad, tättbeflkat mräde, landsbygd). Dessutm indelades bningsrtema i skärgärdskmmuner, kustkmmuner h inlandskmmuner. Beflkningen indelades i sex kategrier. Frägefrmuläret bestd av fyra sidr. Tyngdpunkten i frägefrmuläret läg vid älders- h könsfördelningen för de persner sm fiskat eller deltagit i fisket, fiskets betydelse sm fritidsintresse, fiskverksamhet samt fiskmängder. Förfrägan gjrdes i början av är 2010 h för ändamälet tgs tre kntakter. Antalet retumerade blanketter uppgik tili 2987 vilket mtsvarar 50 pent av de utsända frägefrmulären. Samtliga retumerade blanketter granskades vid registreringen. Dessutm granskades materialet med avseende pä lgik h gränsvärden. Vid mtstridiga uppgifter h fei granskades riginalblankettema h vid behv krrigerades materialet. 59 svar förkastades eftersm man inte künde sluta sig tili m hushället fiskat under är Sammanlagt 5 svar hänfördes tili kategrin yrkesfiskare pä basis av Vilt- h fiskerifrskningsinstitutets yrkesfiskarregister. Andelen svar ffän hushäll sm fiskat uppgik tili 1337 medan 1591 hushäll uppgav att de inte fiskat. Ett pstsampel av de persner sm inte retumerat frägefrmuläret intervjuades per telefn. Samplet mfattade 963 persner h svarspenten uppgik tili 57. Pä detta sätt ville man utreda hur stör andel de hushäll sm fiskat utgjrde av dem sm inte retumerat ffägefrmuläret. Andelen sm i det per pst utsända frägefrmuläret uppgett att de fiskat i den första kntaktgruppen uppgik tili 48 pent, tili 55 % i den andra h tili 37 % i den tredje. I pstsamplet var andelen persner sm fiskat 39 %.

53 5 2 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Vid uträknandet av resultatet för respektive statistikenhet, dvs hushäll, bildades en s k viktkeffiient, med vilken det erhällna resultatet (t ex fängstmängden) multiplierades. Viktkeffiienten utgjrdes av inversa värdet pä sannlikheten för att plkningsenheten, dvs bstadshushället, ingär i samplet h svarat samt den s k kalibreringsvikten. För att krrigera det bias sm rsakas av svarsbrtfallet användes den s k hmgena respndentgruppsmdellen. Samplet indelades i strata i tvä svarshmgena grupper för vilka svarssannlikheten antgs vara knstant. Den första gruppen utgjrdes av dem sm svarat vid första eller andra kntakten medan den andra gruppen bestd av dem sm svarat vid den tredje kntakten. Genm kalibrering far man fördelningen sm beräknats pä basis av samplet att mtsvara den s k marginalfördelningen. Hushällen indelades i sex grupper enligt strlek h medlemmamas älder. Statistikentralen utförde en uppskattning av hur de finländska hushällen fördelas pä lika kategrier. Detta uppskattade antal läg tili grund för marginalfördelningen. Dessutm beaktades antalet hushäll per arbetskrafts- h näringsentralemas fiskerienheter h fördelningen pä män h kvinnr enligt fiskerienheter, sä sm den registrerats i beflkningsstatistiken. Kalibreringen krrigerar det bias sm uppstär tili följd av svarsbrtfallet, eftersm hushällens strlek, Struktur h bningsrt päverkar svarsaktiviteten. För att beakta det partiella svarsbrtfallet dvs det faktum att enskilda data saknas, tillämpades s k hierarkisk imputering pä sä sätt att felande data ersatts med ett värde sm erhällits ur materialet. I praktiken gjrdes estimeringen med hjälp av ett SAS-pgram h SAS-makt CLAN-97, sm utveklats av Statistiska Centralbyrän i Sverige. Vid imputeringen användes pgrammet SOLAS. Den säkerhet sm ber pä samplet anges i tabellema sm knfidensintervall 95 pent. Resultatets knfidensnivä äterspeglas ksä av den variatinskeffiient sm anges i tabellerna. Tlkningen är enkel, ju lägre variatinskeffiienten är dest pälitligare är uppskattningen. Om variatinskeffiienten t ex är 12,5 pent innebär detta att knfidensintervallets övre h nedre gräns aw iker a 25 pent ffän det uppskattade värdet. Med andra rd mtsvarar knfidensintervallets ttallängd a hälften av det uppskattade värdet. Dessa uppskattningar kan med avseende pä sampelfel anses vara förhällandevis tillförlitliga. Om variatinskeffiienten är 50 pent innebär detta att knfidensintervallets övre h nedre gränsvärde tili 100 pent awiker frän uppskattningen, dvs att knfidensintervallets ttallängd är tvä gänger större än uppskattningen. Knfidensen för en viss fängstuppskattning ber pä hur mänga fiskande hushäll sm fatt ifrägavarande fiskart h hur stör differensen mellan de enskilda hushällens fangstmängder är. Detta innebär att knfidensen är lägre för sädana arter sm bara fangats av ett fatal hushäll h arter sm fangats i stärkt varierande kvantitet. Bstadshushäll vars samtliga medlemmar fyllt minst 75 är lämnades utanför stikpvet. Likasä utelämnades sädana persner sm är permanent intagna för anstaltsvärd, t ex pä äldringshem. För fritidsfiskets del kan denna underrepresentatin dk räknas sm lindrigt. Mätfelets inverkan har inte i detta sammanhang kunnat utredas. Uppgifternas aktualitet h punktlighet Statistiken Fritidsfiske publieras vartannat är (parvisa är) i September efter statistikäret. Utgivningstidpunkten för statistikema finns pä Vilt- h fiskerifrskningsinstitutets intemetsidr

54 Vapaa-ajankalastus Uppgifternas enhetlighet h jämförbarhet Hushällens fiske h antalet persner sm fiskat mättes enligt samma metd sm i tidigare Statistiker M n böijan av 1990-taIet. I detta avseende kan antalet hushäll h persner sm fiskat anses vara jämförbart med Statistiker för ären (Finlands Offiiella Statistik, Miljö 1993:8, 1995:2, 1997:8 h Finlands Offiiella Statistik, Jrd-, skgsbruk samt fiske 2000:1, 2002:54, 2004:51, 2005:62, 2007:7,2009:6). Vid jämförelse av antalet fiskedagar med stäende flngstredskap (nät, katsa, mjärde h ryssja) kan nteras att man under ären mätte det antal gänger fängstredskapen vittjades h under ären den tid fängstredskapen var i användning. I Statistiken för är 1998 använde man sm mrädesindelning för insjömräden den nuvarande länsindelningen h för havsmräden en indelning enligt intematinella havsfrskningsrädets (ICES) indelning. Är 2004 fömyades mrädesindelningen pä sä sätt att man för insjömrädet künde f l Statistiker ksä med en mrädesindelning enligt arbetskrafts- h näringsentralemas fiskerienheter. I Statistiken för är 2006 utvidgades förändringen att gälla även havsmrädet. Uppskattningen av antalet ffitidsfiskare h flngstmängder sm presenterats i denna Statistik är nägt lägre än i Statistiken M n 1990-talet h ksä i Statistiken M n är Skillnaden ber huvudsakligen pä den metd sm använts i Statistiken: M n är 2002 har man i statistikföringen i högre grad än tidigare försökt beakta det selektiva svarsbrtfallet. Metdförändringama har presenterats pä finska pä intemetsidan vapaa_aj ankalastustilast Uppgifternas tiligänglighet h tydlighet Uppgiftema publieras i pdf-frmat irnder adress Statistikpublikatinen kan beställas i trykt frm under samma adress. Statistikuppgifter h infrmatin m metder publieras ksä under adress Statistiker över ffitidsfiske har tidigare publierats i Serien Sumen Kalatalus ären 1975, -78, -81, -84 h -86, i Serien SVT Miljö ären 1988, -92, -94 h -96 h i Serien SVT Jrd- h skgsbruk samt fiske vartannat är sedan Tidsseriestatistik över ffitidsfiske har presenterats i Publikatinen Kalatalus (SVT Jrd- h skgsbruk samt fiske 2001:60). Ur materialen kan pä beställning särskilda utredningar göras inm ramen för grundmaterialet h dataskyddsbestämmelser. Statistikern förfrägnings- h beräkningsmaterial förvaras vid Vilt- h fiskerifrskningsinstitutet. Symbler i tabellerna Inget Värdet mindre än hälften av den använda enheten 0 Uppgift saknas eher kan inte presenteras..

55 5 4 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA Quality desriptin Intdutin The statistis n rereatinal fishing in 2010 presents the number f fishing husehlds and persns, the number f thse using different gear types, the number f fishing days and the ath by speies, by gear type and by fishing area. These statistis have been pdued by the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. Pduing statistis is ne f the ntinuus basi duties laid dwn by law fr the researh institute and it is funded fm the entral gvernment Budget. The statistis n the rereatinal fishing 2010 were drawn up by Pentti Milanen, researher at the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. The Advisry Bard f the Offiial Statistis f Finland determines riteria fr the statistis. The quality desriptin presented here inludes items remmended by the Advisry Bard. Further infrmatin n the statistis is available at en.html Relevane f statistial infrmatin Rereatinal fishing statistis are used t mnitr the state f fish stks and trends in rereatinal fishing. The data are als needed t evaluate the sial signifiane f rereatinal fishing. One part f the presented ath estimates inludes t the bligatins f fishery data lletin pgram f EU (EC Regulatin N. 1639/2001). The ath estimates f rereatinal fishing are als inluded t the statistial pgram f FAO. The data is lleted by pstal questinnaire using a sample drawn fm the ppulatin register maintained by the Ppulatin Register Centre. The statistial unit in the rereatinal fishing statistis is the husehld. The term rereatinal fishing inludes all the fishing pratised by Finnish husehlds with the exeptin f that arried ut by pfessinal fishermen and their husehlds. The statistis d nt inlude fishing by freign visitrs t Finland r by Finns abad. Fishing was nsidered as suh when a persn has used gear f sme kind at least ne in the year. With respet t the fishing law the persn is nsidered t have fished even if he r she had nly wed r steered the bat while smene else was fishing. The definitin f a fishing day depends n the type f gear used. In the ase f d and line, a fishing day mean that ne persn has used a ertain type f d n ne day. In the ase f gill nets, fish traps, rayfish traps and trap nets, a fishing day mean that the persn has inspeted the gear in questin n ne day. The divisin f fishing areas fllws the Fishing Industry Units f the Emplyment and Enmi Develpment Centres (Fig. 2). Anther divisin fllws the pvinial divisin (Fig. 3) in the inland water area. In the sea area the subareas were divided als by the bundaries f Uusimaa - Varsinais-Sumi, Varsinais-Sumi - Satakunta and Ostbthnia - Central Ostbthnia regins. The divisin is slightly different fm the Internatinal Cunil fr Explratin f the Sea (ICES) divisin in the sea area. The fishing days were allated t the

56 Vapaa-ajankalastus statistial areas by gear type. Cathes were reprted as ungutted weight and were allated by speies t the statistial areas arding t the mst imprtant fishing area fr the speies. Cath value was alulated using the average pries paid t pfessinal fishermen in 2010 (Pduer Pries fr Fish 2010, Riista- ja kalatalus - tilastja 2/2011). There are, hwever, n pries fr ertain speies. Thus the prie f whitefish was used fr grayling, that f sea salmn fr land-lked salmn and that f Balti herring fr sprat. The prie f ah was used fr the gup ther speies. With the exeptin f vendae, the pries were thse paid t marine fishermen. Cnerning grayfish the pries are lleted fm whlesalers, s the pries present the mst valuable part f ath. The ath values are ugh estimates, beause rereatinal fishermen rarely sell thenath. Mst f the fish ath is used in fishermens wn husehlds r it is given free f harge t relatives and neighburs. Als the rayfish ath is used mstly in fishermens wn husehlds r enterprises. One part f ath is sld fr example t restaurants, ther husehlds et. Small rayfishes are als sld fr stking in lakes and rivers. Feedbak relating t these statistis and ppsals fr impvement are invited t be sent t the statistis funtin f the Finnish Game and Fisheries Researh Institute ( tilast@ rktl.fi). Crretness and auray f data The sample mprised 6000 husehld-dwelling units. One husehld-dwelling unit nsists f the persns living permanently in the same dwelling and mprises ne r mre husehlds. The sampling was targeted at persns aged years. The sample design was stratified sampling. The strata were frmed taking int aunt the latin f the persn s muniipality f residene (Helsinki metplitan area, ther Suthern Finland, Western Finland, Eastern Finland, Pvine f Oulu, Lapland and Aland), the type f muniipality (urban, densely ppulated r rural) and the latin f the muniipality in relatin t the sea (arhipelag, ast, inland). There were six strata in all. The questinnaire had fur pages, and the fus f the questins was n the age and gender f the persns in the husehlds and the persns partiipating in fishing, the imprtane f fishing as a hbby, fishing ativity by fishing area, and ath sizes. The survey was nduted at the beginning f Cntat was made three times. The number f returned questinnaires was 2987, r 50 per ent f thse psted. All the frms were heked befre data were rerded. The rerded data were als submitted t varius lgi and limit value editing pedures. Disrepanies and any errs fund were heked against the riginal frms and, if neessary, the data rerd was amended. A ttal f 59 respnses were rejeted beause it was nt lear whether the husehld had been fishing in 2010 r nt. Five f the respnses were lassified as pfessinal fishermen n the basis f the registers f pfessinal fishermen at the dispsal f the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. The mputatin data inluded the respnses f 1337 fishing husehlds and 1591 nn-fishing husehlds. Fr thse wh did nt respnd t the pstal questinnaire, pst-sampling was nduted as a telephne interview. The size f the sample was 963 and the respnse perentage was 57. The purpse f the pst-sampling was t establish the pprtin f fishing husehlds amng

57 5 6 RIISTA- JA KALATALOUS TILASTOJA nn-respnders. In the pstal questinnaire, the pprtin f thse fishing in the stratum used was 48% in the first, 55% in the send and 37% in the third ntat gup. The pst-sampling gave the pprtin f thse fishing as 39%. Fr the mputatin, a weighting fatr was frmed fr eah statistial unit, r husehld. The survey data (e.g. ath size) fr the husehld were then multiplied by that fatr. The weighting fatr was frmed fm the inverses f the inlusin pbability and respnse pbability f the sampling unit, that is, husehld-dwelling unit, and fm the alibratin weight. The bias aused by nn-respnse was rreted using the hmgeneus respnse gup mdel. The sample was divided by stratum int tw hmgeneus respnse gup sets within whih the pbability f respnding was nsidered t be nstant. The first gup mprised thse respnding t the questinnaire at first and send ntats, and the send gup thse respnding at the third ntat. In the alibratin, the distributins t be alulated fm the sample an be made t rrespnd t the marginal distributins. Suh marginal distributins were the number f husehlds in six husehld gups and the number f husehlds by the Fishing Industiy Unit btained fm the inme distributin statistis f Statistis Finland, the age distributin f men and wmen and the number f men and wmen by the Fishing Industry Unit btained fm ppulatin statistis, and the number f fishing husehlds by strata estimated using bth pstal questinnaire and telephne interview data. The husehld gups were frmed arding t the size and age distributin f the husehld. The alibratin rrets the bias in the estimates arising fm nn respnse, as the size, struture and plae f residene f the husehld all have an effet n respnse ativity. The partial lss due t missing data items was taken int aunt using hierarhial imputatin, in whih the missing item is replaed with a value btained fm the data rerd. In pratie, the estimatin was arried ut with SAS sftware and the SAS ma CLAN97 develped by Statistis Sweden. Imputatin f the partial lss was dne with SOLAS sftware. Unreliability due t sampling is depited by the 95 per ent nfidene interval presented in the tables. The reliability f the results is als indiated by the effiient f variatin in the tables. Its interpretatin is simple. The smaller the effiient f variatin, the mre reliable is the estimate. If the effiient f variatin is, fr instane, 12.5 per ent, the lwer and upper limits f the nfidene interval differ fm the estimate by abut 25 per ent, that is, the ttal length f the nfidene interval is abut half f the estimate. In terms f the sampling err these estimates an be nsidered relatively reliable in fishing surveys. If, hwever, the effiient f variatin is 50 per ent, the lwer and upper limits f the nfidene interval differ fm the estimate by 100 per ent, that is, the ttal length f the nfidene interval is twie the estimate. The reliability f a ertain ath estimate depends n hw many husehlds engaging in fishing have aught the speies in questin and n hw great the differenes are between the athes f varius husehlds. Thus, the mst unreliable estimates refer t athes f speies taken by nly a few husehlds r t athes with great variatin. Husehld-dwelling units in whih all persns were aged 75 r lder were nt inluded in the sampling. Nr were persns permanently resident in institutins, e.g., ld persns hmes. Fr rereatinal fishing, hwever, this under verage is small. The effet f the measuring err uld nt be established in this ntext.

58 Vapaa-ajankalastus Timeliness and pmptness f published data The rereatinal fishing statistis are issued every ther year (even years). The results are published by the end f September in the fllwing year. Infrmatin n the issue shedule is available n the Finnish Game and Fisheries Researh Institute s website at Cherene and mparability f data The numbers f fishing husehlds and f persns engaging in fishing were measured by the same methd as that used in statistis mpiled in the 1990s and in These numbers an therefre be nsidered mparable with thse in statistis fr (Offiial Statistis f Finland, Envinment 1993:8, 1995:2, 1997:8 and Offiial Statistis f Finland, Agriulture, Frestry and Fishery 2000:1, 2002:54, 2004:51, 2005:62, 2007:7,2009:6). Nte when mparing the numbers f fishing days using statinary gears (gill net, fish trap, rayfish trap and trap net) in with thse in that the figures fr suh gears nw refer t the number f times the gears were inspeted, nt, as previusly, t the time the gears were used in fishing. The estimates presented here fr numbers f rereatinal fishermen and athes are smewhat lwer than thse given in statistis in the 1990s and als in the 2000 statistis. The differene is attributed largely t the methd used in the statistis, whih has sught t take seletive nn-respnse int aunt mre aurately than befre. The hanges in methds are desribed mre lsely in Finnish in the Internet pages f the Finnish Game and Fisheries Researh Institute Aessibility and transpareny f data The infrmatin is issued in pdf frmat The statistis publiatins an be rdered in printed frm at the same address. Mre statistis and infrmatin abut statistis is als available at Fm 1975 t 1986 the statistis fr rereatinal fishing were published in the Sumen Kalatalus series, fm 1988 t 1996 in the Envinment series and sine 1998 in the Agriulture, Frestry and Fishery series f the Offiial Statistis f Finland. The time series statistis fr rereatinal fishing fr are given in the publiatin Finnish Fishery Time Series (Offiial Statistis f Finland: Agriulture, Frestry and Fishery 2001:60). Separate reprts an be pdued fm the data as rdered by lients within the limits set by the data and the ptetin f privay. The data used fr alulating the statistis is stred at the Finnish Game and Fisheries Researh Institute. Symbls used in the tables Nne - Value less than half f the unit used 0 Data nt available r t unertain fr presentatin..

59 JULKAISIJA Riista- ja kalataluden tutkimuslaits Viikinkaari 4 PL Helsinki Puh , faksi w w w.rktl.fi

Näytä lisää