Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) Henkilöstöasiainjaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Transkriptio

1 Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) Aika , klo 12:05-13:13 Paikka Jä rvenpä ä - talo, kokoushuone 9 Käsitellyt asiat 89 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen 90 Ei julkinen 91 Johtaminen ja johtamisen rakenteet 92 Oikaisuvaatimuksen käsittely/työsuhteen purkaminen koeaikana

2 Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) Saapuvilla olleet jäsenet Ulla-Mari Karhu, puheenjohtaja Kaarina Wilskman, 1. varapuheenjohtaja Minna-Maria Solanterä Tiia Lintula Muut saapuvilla olleet Pekka Hippi, kaupunginsihteeri, sihteeri Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Päivi Autere, henkilöstöjohtaja Virpi Kolehmainen, palvelussuhdepäällikkö Poissa Henry Berg Helinä Perttu, hallituksen puheenjohtaja Allekirjoitukset Ulla-Mari Karhu Puheenjohtaja Pekka Hippi Sihteeri

3 Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) 89 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Pöytäkirja pidetään nähtävänä Järvenpään kaupungin tietoverkossa alkaen. Ehdotus Esittelijä: Päivi Autere, henkilöstöjohtaja Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hyväksyttiin

4 Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) Henkilöstöasiainjaosto, 22, Henkilöstöasiainjaosto, 91, Johtaminen ja johtamisen rakenteet JARDno Henkilöstöasiainjaosto, , 22 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Autere paivi.autere@jarvenpaa.fi henkilöstöjohtaja Kaupungin operatiivisen toiminnan johtaminen ja johtamisjärjestelmä perustuu johtamisen tasoihin. Johtamisen tasoja on kaupunginjohtajan alapuolella neljä. Palvelualuejohtajat johtavat palvelualuetta ja vastaavat näin ydinprosessin toimivuudesta. palvelualuejohtajat ovat kaupungin johtoryhmän jäseniä ja Asiakkuusjohtajat muodostavat palvelualueiden johtoryhmät ja asiakkuusjohtajat johtavat avainalueita vastaten avainprosessien toimivuudesta. Palvelupäälliköt johtavat toimintayksiköitä ja vastaavat palveluprosessien toimivuudesta, toimintayksikön resursseista ja toiminnan kehittämisestä Lähiesimiehet vastaavat työyhteisöissä henkilöstöjohtamisesta, työnjohdosta ja työn sujumisesta, he työskentelevät asiakasrajapinnassa Konsernipalvelut poikkeaa johtamisen rakenteissa palvelualueista siten, että Konsernipalveluissa johtamistehtävästä vastaavat ns. voimavarajohtajat, joita ovat talous- ja hallintojohtaja sekä henkilöstöjohtaja. Voimavarajohtajat vastaavat taloudesta ja henkilöstöresurssista. Muutoin Konsernipalvelujen tiimejä johtavat lähiesimiehet ja prosesseista vastaavat kukin asiantuntija omalta osaltaan. Henkilöstö sijoittuu suoraan voimavarajohtajien alaisuuteen, lähiesimiehen johtamaan tiimiin tai johtavan asiantuntijan alaisuuteen. Johtajien ja esimiesten määrät palvelualueittain ja johtamisen tasoittain: 2018 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Yhteens ä palvelualuejohtaj asiakkuusjohtaj palvelupäällikk lähiesimie a a ö s Kj 1 1 Konpa Kauke Lanu Siva Soster

5 Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) Vesi Yhteens ä Johtajia ja esimiehiä on yhteensä 124 henkilöä, mukaan on laskettu myös viestintäjohtaja, vaikka rekrytointi onkin vielä kesken. Suurin osa esimiehistä työskentelee joko palvelupäällikköinä tai lähiesimiehinä. Palvelupäälliköitä on yhteensä 52 ja lähiesimiehiä yhteensä 51. Lasten ja nuorten palvelualueella työskentelee esimiehiä yhteensä 45. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä Kuuden soteen tai maakuntaan, vähenee esimiesten määrä 37:llä. Lisäksi lähivuosina esimiesten määrää vähentävästi vaikuttaa mahdollinen organisoituminen itseohjautuviksi tiimeiksi. Johtamisosaamisen kehittäminen: Järvenpäässä on jo useamman vuoden kehitetty johtamisosaamista määrätietoisesti. Esimiestyön kehittäminen käynnistyy jo rekrytointivaiheessa ja jatkuu uusille esimiehille suunniteluissa perehdytystapaamisissa. Oheisessa liitteessä Esimiestyöstä kohti valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista kuvataan miten esimiestyötä ja johtamisosaamista kehitetään ja miten kehittäminen on keskeisessä asemassa kaikilla johtamisen tasoilla. Järvenpään kaupungissa on laadittu johtamisen valmennuskokonaisuuksista ns. Johtamisakatemia- malli, jossa kuvataan, miten valmennukset ja koulutukset pääasiallisesti kohdentuvat esimiestasoittain. Johtamisakatemiaan sisältyvien valmennuskokonaisuuksien tavoitteena on vahvistaa esimiesten osaamista esimiestyön eri vaiheissa. Esimiehiltä odotetaan hyvää johtamista ja jokaisen tulee edistää yhdessä tekemisen toimintakulttuuria työyhteisössään. Johtamisakatemia koulutuksineen tukee tätä ajattelua. Johtamisen ja esimiestyön laadukkuuteen ei vaikuta vain johtamisosaamisen kehittäminen, vaan myös esimiestyön työvälineet ja tukirakenteet, jotka mahdollistavat johtajien ja esimiesten keskittymisen alueensa ja henkilöstönsä johtamiseen. Konsernipalvelujen asiatuntijat ja tiimit ovat kehittäneet omaa toimintaansa tukemaan esimiesten toimintaa ja auttaakseen heitä selviytymään erilaisista hallinnon edellyttämistä tehtävistä. Henkilöstöjohtaja esittelee asiaa kokouksessa Liitteenä Esimiestyöstä kohti valmentavaa ja mahdollistavaa johtamista - esite Ehdotus Esittelijä: Päivi Autere, henkilöstöjohtaja Henkilöstöasiainjaosto päättää merkitä tiedoksi saadun selvityksen johtajien ja esimiesten määristä sekä johtamisosaamisen kehittämisestä Käsittely:

6 Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) Päätettiin yksimielisesti palauttaa asia valmisteltavaksi. Valmisteluohjeena merkitään näkyviin jokaisen esimmiehen ja johtajan suorat alaiset. Päätös Päätettiin yksimielisesti palauttaa asia valmisteltavaksi. Valmisteluohjeena merkitään näkyviin jokaisen esimmiehen ja johtajan suorat alaiset. Henkilöstöasiainjaosto, , 91 Liitteet 1 Tarkastelu työntekijöiden lukumäärästä esimiehittäin (poislukien sote) Henkilöstöjohtaja Päivi Autere antaa pyydetyn liitteenä olevan yleisluonteisen selvityksen työntekijöiden määristä esimiehittäin. Liitteenä on yleisluontoinen katsaus esimiehistä ja henkilöstömääristä. Ehdotus Esittelijä: Päivi Autere, henkilöstöjohtaja Henkilöstöasiainjaosto päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin

7 Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) 92 Oikaisuvaatimuksen käsittely/työsuhteen purkaminen koeaikana JARDno Valmistelija / lisätiedot: Sirkka Lehti, Petja Harakka Liitteet 1 Päätös työsuhteen purkamisesta koeaikana Asian tausta Työllisyyspalveluiden päällikkö on tekemällään päätöksellä päättänyt purkaa oikaisuvaatimuksen tekijän työsuhteen koeaikana. Ennen työsuhteen purkamista työntekijää kuultiin kuulemistilaisuudessa Työntekijä on toimittanut Järvenpään kaupungille oikaisuvaatimuksen työllisyyspalveluiden tekemästä koeaikapurkupäätöksestä, joka on kirjattu saapuneeksi Oikaisuvaatimus Kuntalain 134 :n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea päätökseen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa kuntalain mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Työntekijä on saanut tiedon koeaikapurkupäätöksestä muutoksenhakuohjeineen Muutoksenhakuaika asiassa on päättyy Oikaisuvaatimus on lähetetty kaupungille sähköisesti Oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen ja se on saapunut kaupungille määräajassa. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen tutkia. Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa on esitetty, eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset Oikaisuvaatimuksen tekijä on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut työllisyyspalveluiden päällikön tekemän päätöksen kumoamista. Oikaisuvaatimustaan hän on perustellut sananvapaudella sekä sillä, että sopeutuminen työyhteisöön on ollut positiivista. Perusteluissaan hän on todennut, että kuntaa sitoo edelleen työllistämisvelvoite. Oikeudellinen arviointi Työsopimuslain 1 luvun 4 :n 1 momentin mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta

8 Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) koeajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta (ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta). Koeajan kuluessa niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti ilman irtisanomisaikaa. Koeajan tarkoituksena on antaa työnantajalle mahdollisuus testata työntekijän soveltuvuus hänelle suunniteltuun työhön ja työyhteisöön ja vastaavasti työntekijälle mahdollisuus päättää se, onko hänelle tarjottu työ sellaista, jota hän haluaa tehdä. Työntekijän ja työnantajan välillä on tässä työsuhteessa sovittu koeajan noudattamisesta ja koeaikajakso on edelleen ollut meneillään kun purkupäätös on tehty.työntekijää on huomautettu suullisesti Työntekijän toiminta ei tästä huolimatta ollut muuttunut. Tilanteessa työnantaja on päätynyt suorittamaan koeaikapurun, koska työntekijä ei ole sopeutunut työyhteisöön. Koeaikapurku on tehty työsopimuslain mukaisilla perusteilla, eikä tehtyä päätöstä ole syytä kumota. Työllistämisvelvoite Julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain 11 luvun 2 :n 2 mom mukaan kunnan työllistämisvelvoite lakkaa, mikäli työsuhde keskeytyy työntekijäst johtuvasta syystä. Liitteiden julkisuudesta: oikaisuvaatimus ja sen liitteet sisältävät runsaasti eri ihmisten henkilötietoja, joita ei ole perusteltua julkaista ja tämän perusteella liitteet on merkitty ei julkisiksi. Ehdotus Esittelijä: Päivi Autere, henkilöstöjohtaja Henkilöstöasiainjaosto päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se hylkää liitteenä olevan oikaisuvaatimuksen perusteettomana. Päätös Hyväksyttiin Tiedoksi Oikaisuvaatimuksen tekijä, työllisyyspalveluiden päällikkö

9 Järvenpää Pöytäkirja 19/ ( 9) Muutoksenhakukielto 89, 90, 91, 92 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: - vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL136 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) - etuosto- oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 ).