TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/

Transkriptio

1 Aika: HUOM! Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala varalla: Kanerva Jarmo kehitysjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä varalla: Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj. Pohjonen Juhani vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Juntunen Suvi seutuassistentti sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Mika Periviita joukkoliikennejohtaja Tampere 100 Päivi Nurminen Pirkanmaan muutosjohtaja Pirkanmaan liitto 101 Riikka Hannelius projektipäällikkö Pirkanmaan liitto 101 Kuusela Kaisu seutusuunnittelupäällikkö TKS, 102 Touru Tapani liikennejärjestelmäpäällikkö TKS, 102 1/23

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 99 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENTEEN TILANNEKATSAUS JA TAVOITTEET MAL4-SOPIMUKSEEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNEKATSAUS RAKENNESUUNNITELMAN 2040 PÄIVITYSTARPEET JA MAL4-SOPIMUKSEN VALMISTELU TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET SÄHKÖINEN KÄSITTELY SATAMAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITYS, KUNTIEN LAUSUNNOT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23

3 99 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.00/5 min Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Työryhmien 2017 palaute ja vuoden 2019 ohjelmointi Palaute huomioidaan talousarvion 2019 valmistelussa TKS 3/23

4 Seutuhallitus: Kokous Työryhmänostot: MASTO LJ-työryhmä HYPA VAKA kustannusvertailu VAKA tiekartta HYMY-hanke Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen MAL4-sopimuksen valmistelu MAL4-sopimuksen valmistelu Seudun liikenne-ennustemalli, TAL- LI-malli, päivitystyö on edennyt ja se saadaan loppuvuodesta suunnittelukäyttöön. Esi- ja perusopetuksen seutuvertailu kuntakohtaisesti laadittava esi- ja perusopetuksen seutuvertailun analyysi valmistuu kuntajohtaja kokoukseen mennessä Tampereen kaupunkiseudun yhteiset työ- ja loma-ajat ja Seutuopistojen rakenne- ja toimintauudistusten vaikutusten arviointi ja jatkotoimenpiteistä päättäminen. Seutuopistoarvioinnin pienryhmä tapaa konsultit seuraavan kerran ja loppuraportin luonnos käsitellään hyvinvointipalvelujen työryhmässä /23

5 100 SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENTEEN TILANNEKATSAUS JA TAVOITTEET MAL4-SOPIMUKSEEN (30 min) Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita: Seudullisen joukkoliikenteen 8. toimintavuosi sujuu vakiintuneissa oloissa lievässä kasvussa raitiotietyömaita väistellen. Matkustajamäärän kasvu on tällä hetkellä 3 %:n suuruista. Suunnittelussa pääpaino on ratikan käynnistymiseen liittyvän linjastouudistuksen, Linjasto 2021 eteenpäin viennissä. Ratikan tulo vaikuttaa merkittävästi kaupunkiseudun joukkoliikennelinjastoon. Ratikan myötä myös lippu- ja maksujärjestelmää, suunnittelujärjestelmää ja info-järjestelmää ollaan uudistamassa parhaillaan. Hallinnollisena uudistuksena valmistellaan tulevan maakunnan joukkoliikenneviranomaisen ja Tampereen seudun joukkoliikenteen työnjakoa ja rajapintoja. MAL 4 sopimuskauden valmistelu on niin ikään käynnistymässä ja syksyn aikana valmistellaan joukkoliikenteen painopisteet sopimuksessa. Seudullisen joukkoliikenteen näkökulmasta ajankohtaisia teemoja MAL 4 sopimukseen ovat raitiotieliikenteeseen liittyvät kysymykset, lähijunaliikenteen järjestäminen ja yhteistyö valtion kanssa sekä joukkoliikenteen merkitys ilmastotyössä. Joukkoliikennejohtaja Periviita selostaa asiaa kokouksessa. Kokouksessa fokuksena: Joukkoliikenteen syötteet MAL4-sopimukseen Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi ja käy lähetekeskustelun joukkoliikenteen tavoitteista MAL4- sopimukseen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/23

6 101 MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNEKATSAUS (25 min) Pirkanmaan muutosjohtaja Päivi Nurminen ja projektipäällikkö Riikka Hannelius: Kansallinen tilanne Pääministeri Sipilä antoi ilmoituksen maakunta- ja soteuudistuksen aikataulun muutoksesta. Sen mukaan lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn kestää arvioitua pidempään, ja lakien arvioidaan tulevan voimaan joulukuussa Maakuntien väliaikaishallinto voi käynnistyä näin ollen aikaisintaan tammikuussa Maakuntavaalit siirtyvät toukokuulle 2019 (26.5) ja maakuntavaltuustot voisivat aloittaa elokuussa Koska maakuntavaltuustoille jää liian lyhyt aika tehdä maakunnan perustamiseen liittyvät päätökset vuoden 2019 loppuun mennessä, siirtyy maakuntien aloittamisen ajankohta vuoteen Vastaavasti myös valinnanvapaus siirtyy aiemmin kesäkuussa perustuslakivaliokunnan lausunnon vastineessa ilmoitetusta vuodelle eteenpäin, eli vuoteen Maakunnat voivat hakea lupaa aloittaa valinnanvapaus tätä aikaisemmin. Ilmoituksessaan pääministeri vetosi kuntiin ja kuntayhtymiin, että ne pitävät kehittämisen ja valmistelun käynnissä. Muutos ei saa pysähtyä eikä hidastua. Muutosjohtajien kokouksessa 30.8 muutosvalmistelussa mukana olevat kaikki ministeriöt esittelivät suunnitelmat valmistelun jatkamiseksi. Toisena yhteisenä viestinä oli panostaminen ministeriöiden välisen yhteistyön parantamiseen. Lakiehdotusten käsittely on eduskunnassa valiokuntavalmistelussa, ja tarkempi tieto uudistuksen etenemisestä saadaan 1-2 kuukauden kuluessa. Keskustelua uudistuksen tavoitteita toteuttavista vaihtoehtoisista suunnitelmista oli käynnistynyt maakunnissa vain vähän. VM muistutti, että valmisteluun myönnettävä rahoitus on tarkoitettu maakunta- ja sote -uudistuksen toteutukseen. Pirkanmaan valmistelu Valmistelun uudelleenaikataulutus Pirkanmaa2021-hanke on aikatauluttanut valmistelun kolmeen ajanjaksoon. Esivalmisteluvaiheessa III ( ) valmistelu jatkuu Pirkanmaan liiton hankkeena ja henkilöstö on työsuhteessa Pirkanmaan liittoon. Valtio rahoittaa pääosan valmistelusta. Valmistelua johtavat poliittinen ohjausryhmä ja johtoryhmä yhdessä. Väliaikaishallinnossa ( ) henkilöstö siirtyy perustettavan maakunnan palve- 6/23

7 lukseen, ja valmistelua johtaa voimaanpanolain mukaisesti väliaikainen toimielin, Vate huomioiden poliittisten päätösten tarvitseman tuen. Väliaikaishallinto voi tehdä määräaikaisia rekrytointeja. Varsinaisen maakuntahallinnon vaiheessa ( ) maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus ohjaavat päätöksentekoa, jonka pohjalta uuden maakunnan perusratkaisut toiminnan käynnistämisen osalta tehdään, eli hyväksytään mm. hallintosääntö, maakuntastrategia sekä maakunnan talousarvio. Näin linjataan palvelujen järjestämistä ja tuottamista lähtien. Valtio rahoittaa vuosien valmistelun. Budjettiriihessä 2018 maakuntavalmistelun rahoitukseen vuodelle 2019 osoitettiin 211 milj.euroa, mikä vastaa aikaisempia suunnitelmia. Tämä tarkoittaa perusrahoitusta Pirkanmaalle noin 8-9 milj.euroa, eli lähes kaksinkertainen määrä vuoden 2018 valmistelurahoitukseen nähden. Vuosien 2019 ja 2020 rahoitukseen ei tarvita maankunnan omarahoitusosuutta. Valmistelun jatkaminen työryhmissä Pirkanmaan valmistelusta huolehtivat 24 työryhmää ovat raportoineet työnsä esivalmisteluvaihe II:n päätteeksi kesäkuun loppuun mennessä. Raportit, johtopäätökset sekä jatkotoimenpide-esitykset on käsitelty johtoryhmässä ja ohjausryhmässä. Esivalmisteluvaiheen III ( ) pääperiaatteeksi esitetään, että työryhmiin tehdään vain vähäisiä muutoksia muutosjohtajien päätöksellä. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetyt tavoitteet aikataulutetaan ja priorisoidaan uudelleen. Muutosorganisaatiossa pääpaino syksyn 2018 työssä on sotejärjestämisen, sote-tuotantorakenteiden sekä maakuntatalouden ja - hallinnon jatkovalmistelussa. Maku-puolen valmistelutehtävät tehdään virkatyönä. Valmisteluorganisaation työsuhteet Pirkanmaan maakunta- ja sotevalmistelun henkilöstön työsuhteet maakunnan liittoon ovat voimassa loppuun. Henkilöstön määrä on syyskuun alusta 52 asiantuntijaa ja avustavaa henkilöstöä, joista osa on osa-aikaisia. Valmisteluhenkilöstö on pääosin virkavapaalla luovuttavista organisaatioista. Heidän jatkamisesta uudistuksen valmistelussa on käyty alustavaa keskustelua 29.6 puheenjohtajiston (Tampere, Pshp, Ely, maakuntaliitto) tapaamisessa. Keskustelun henkenä oli, että valmisteluhenkilöstö voi jatkaa muutosorganisaatiossa ja heidän virkavapauksiaan kotiorganisaatioista voidaan jatkaa. Uudet rekrytoinnit edellyttävät kuitenkin harkintaa ennen lakien hyväksymistä eduskunnassa. Myös maakuntavalmistelun budjetti syksylle 2018 sisältää mahdollisuuden vain parin henkilön palkkaukseen. Valmisteluhenkilöstön työsuhteiden jatkamista käsitellään laajemmin syyskuussa johtoryhmässä ja ohjausryhmässä. 7/23

8 Kokouskello ja kokousteemat Syksyn valmistelutehtävien ohjauksesta (esivalmisteluvaihe III) vastaavat poliittinen ohjausryhmä ja johtoryhmä esivalmisteluvaihe II:n periaatteiden mukaisesti. Valmistelua tuetaan myös puheenjohtajiston kokouksilla sekä poliittisen ohjausryhmän iltakouluin. Kokouksia kullakin on 1/kk. Lisäksi muutosvalmistelun etenemistä käsitellään maakunnan kuntajohtajakokouksessa. Maakuntauudistuksen valtuuskunnan kokous pidetään Valmisteluteemat on kuvattu liitteellä. Kuntayhteistyö koetalousarvion laadinnassa Maakunnan talousvalmistelu pohjautuu luovuttavien organisaatioiden tietoihin, minkä vuoksi hyvä yhteistyö kuntien kanssa on tärkeää. Kaupunkiseudun osuus on ratkaiseva ja kehyskuntista siirtyvien tehtävien osuus on tulevan maakunnan kulurakenteesta noin 15 prosenttia. Valtiovarainministeriön toukokuussa päivittämien rahoituslaskelmien perusteella Pirkanmaan yleiskatteellinen rahoitus on noin 1,7 miljardia euroa vuoden 2019 tasossa. Rahoituksen tulee kattaa maakunnan nettomenot sekä investointien vaatima rahoitus. Maakunnan maksutulojen ja muiden tulojen suuruus on noin 0,4 miljardia euroa ja toimintakulut noin 2,1 miljardia euroa. Maakuntien rahoituslain mukainen kasvun leikkuri edellyttää maakunnalta säästötoimia. Valtiovarainministeriön toukokuiset laskelmat tarkoittavat Pirkanmaalle 57 miljoonan euron sopeuttamistarvetta toiminnan käynnistymisvuonna. Muutosvalmistelun johtoryhmä käsitteli maakunnan talouden simulointia ja sopeuttamistarvetta huhtikuussa, ja päätti em. johdosta käynnistää säästöpotentiaaliselvityksen laadinnan kesäkuun lopussa. Pirkanmaan maakunnan talouden kokonaisuutta ja kustannusten kehitystä on ensikerran simuloitu alkuvuodesta Maakuntien talousprosessien simulointi jatkuu maakuntien koetalousarvion laadinnalla. Koetalousarvion tavoitteena on vähentää ja pienentää maakunnan budjetoinnin virheitä ja epätarkkuuksia ensimmäisille vuosille. Pirkanmaan maakuntavalmistelun tarkoituksena on laatia koetalousarvio valtiovarainministeriön ohjauksessa ja sisältövaatimusten mukaisesti. Maakuntauudistuksen johtoryhmä ja ohjausryhmä linjaavat syyskuussa koetalousarvion sisällöllisen toteutuksen. Koetalousarvion avulla harjoitellaan varsinaisen maakunnan vuoden 2021 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman sisältöjä ja laadintaprosesseja. Koetalousarvion avulla simuloidaan maakunnan kokonaisuutta ja saadaan tarpeellista lisätietoa toiminnan ja rakenteiden jatkovalmisteluun. Taloustietoja tarvitaan myös maakunnan järjestämistehtävän eli palvelukokonaisuuksien sekä tuotannon eri organisaa- 8/23

9 tiovaihtoehtojen arviointiin. Kustannusten kehitys ja rahoituksen riittävyys ja sen kohdistaminen on valmistelussa yksi keskeisimmistä asioista. Maakuntavalmistelun käytössä oleva taloustieto ei ole sisällöltään riittävän yksityiskohtaista koetalousarvion laadintaa varten. Puutteita tietopohjassa on muun muassa palvelukohtaisen tiedon, tukipalveluiden ja hallinnon kustannusten osalta. Taloustilaston tehtäväkohtainen jaottelu on liian karkealla tasolla eikä vastaa esimerkiksi palvelujen jakautumiseen maakunnan sote liikelaitos -palvelujen ja sote-keskuspalvelujen välillä. Ilman riittäviä pohjatietoja laskentaa tehdään arvioihin perustuen ja virhetulkintojen mahdollisuus kasvaa. Maakuntavalmistelu ei kykene myöskään vastaamaan valtiovarainministeriön suunnalta tuleviin tietopyyntöihin. Kunnat ovat painottaneet uudistuksen taloudellisten hyötyjen konkretisointia. Kustannuksia hillitseviä tekijöitä pyritään tuomaan Pirkanmaalla esiin säästöpotentiaaliselvityksellä. Selvityksen laadinta tarvitsee niinikään tarkempaa talouden tietopohjaa, kuin mitä maakuntavalmistelun käytössä nyt on. Säästöpotentiaaliselvitys on käynnistynyt taloustilaston tehtäväkohtaiseen tietoon perustuen. Selvityksessä on noussut esiin myös ICT-, tila- ja muiden tukipalvelujen sekä mm. muiden sosiaalipalvelujen, erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon avopalvelujen tehtäväkokonaisuuksien laaja kokonaisuus, joista kaivataan tehtävien pilkkomista tarkemmalle tasolle virhetulkinnoilta välttymiseksi. Vuoden lisäaika valmistelulle avasi myös tilaisuuden koemaakuntastrategian laatimiselle syksyllä Koestrategialla testataan strategisen ohjauksen malleja ja sisältöjä, kytketään yhteen valmistelukokonaisuuksia, sekä ennen kaikkea luodaan pohja koetalousarvion sisällöille, tavoitteille ja painotuksille. Myös koestrategian valmistelun kannalta on tärkeää, että talouden ja toiminnan tietopohja on riittävä, jotta koestrategiassa voidaan painottaa talouden ja säästötavoitteiden kannalta oleellisia asioita ja kanavoida ne koetalousarviotyöhön. Tarkempia taloustiedoille on noussut tarve myös muutosvalmistelun erilaisten organisaatiorakenteiden sekä tukipalvelujen suunnittelussa, mihin taloustilaston tietotaso ei vastaa. Koetalousarvio, säästöpotentiaaliselvityksen, koestrategian sekä muutosvalmistelun tietotarpeiden vuoksi maakuntavalmistelu lähetti luovuttaville organisaatioille tietopyynnön riittävän tietopohjan muodostamiseksi. Lisäksi kunnille järjestettiin infotilaisuus ja ongelmakohtien ratkomiseksi on pidetty kuusi kahden tunnin klinikkatilaisuutta. Tietopyyntö oli ensimmäinen laaja kysely, jota valmisteltiin muutosvalmistelussa sekä taloussuunnittelu työryhmän toimesta. 9/23

10 Valtiovarainministeriö ilmoitti kesäkuussa 2018 koetalousarvion palautusajankohdaksi Kesäkuun lopussa saatiin tieto maakuntauudistuksen aloituksen siirtymisellä vuodella. Tuon tiedon pohjalta maakuntavalmistelusta viestittiin kunnille ensivaiheessa kolme viikkoa lisäaikaa tietopyynnön palautukseen. Jotta maakuntavalmistelun taloudensuunnittelu voi jatkua hyvällä tasolla, on maakuntavalmistelu riippuvainen talouden tietopohjan osalta luovuttavista organisaatioista. Tietopohjaa käytetään koetalousarvion, koestrategian ja säästöpotentiaaliselvityksen sekä maakunnan organisaatiorakenteiden suunnittelussa. Tietopohjan puutteet ja tulkinnat voivat johtaa virhearviointeihin ja kustannusten kehityksen hillitsevien toimenpiteiden kohdistamisessa virheellisesti. Maakuntauudistuksen tilannekatsaus annetaan seutuhallitukselle myöhemmin syksyllä. liite: - Kokousteemat syksy 2018 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtaja kokous päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi ja käy keskustelun tulevan maakunnan koetalousarvion laadinnassa tarvittavien tietojen ilmoittamisesta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/23

11 102 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 PÄIVITYSTARPEET JA MAL4-SOPIMUKSEN VALMISTELU (75 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen, seutusuunnittelupäällikkö Kuusela ja liikennejärjestelmäpäällikkö Touru Kaupunkiseudun yhteistyötä ohjaavat jäsenkuntien hyväksymät rakennesuunnitelma 2040 ja seutustrategia sekä jäsenkuntien ja valtioosapuolen kesken solmittu MAL-sopimus. Kuntayhtymä organisoi omalta osaltaan kunkin asian valmistelua, päätöksentekoa ja seurantaa. Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma on jäsenkuntien pitkän aikavälin tahdon ilmaisu miten kaupunkiseudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään. Rakennesuunnitelmaan 2040 on sisällytetty myös kaupunkiseudun palveluverkon suunnittelun periaatteet. Rakennesuunnitelman 2040 tavoitteet on asetettu seuraavasti: 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Rakennesuunnitelmalla on kiinteä kytkentä MAL-sopimukseen. Rakennesuunnitelman päivitystarpeita arvioidaan valtuustokausittain. MAL-sopimus MAL-sopimuksen ovat solmineet kaupunkiseudun kunnat, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Sopimusmenettely on kolmannella kaudellaan MAL-sopimuksen lähtökohtana on kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, jonka toteuttamista tuetaan sopimuksen toimenpitein. Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikenne- 11/23

12 järjestelmää ja kaavoitusta ohjataan kestävän liikkumisen edistämiseksi ja hyvien joukkoliikennevyöhykkeiden hyödyntämiseksi. Tietoon perustuvien digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä edistetään ja testataan erilaisilla kokeiluilla. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Osapuolet nostavat kestävien kulkutapojen palvelutasoa ja mahdollistavat digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä. Tampereen kaupungin kasvusopimus Tampereen kaupunki on solminut kasvusopimuksen valtio-osapuolen kanssa vuosille Tavoitteena on Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvusopimuksessa on kaksi kärkeä: 1) Valmistavan teollisuuden uusiutuminen ja digitalisaatio sekä 2) Hyvinvointipalvelujen digitalisaatio. Sopimuksella tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista ja toimenpiteet kohdennetaan selkeästi muutamiin selkeisiin kehittämisen kärkiin. Sopimus on valmisteltu rinnakkain MAL-sopimuksen kanssa. Päättyvän kasvusopimuksen mahdollinen uusiminen on kytkettävä kiinteästi MALsopimusneuvotteluun, jotta työnjako sopimusten välissä toteutuu järkevästi. Rakennesuunnitelman päivittämisen ja MAL4-sopimuksen valmistelun prosessi Tarkoituksen mukaista on sitoa rakennesuunnitelman päivitys ja MALneuvotteluprosessi kiinteästi toisiinsa. Seudun kuntien ja valtion välinen MAL- seurantakokous pidettiin Kokouksessa käytiin läpi seudulla käsitelty ja hyväksytty MAL-seuranta vuodelta 2017 sekä keskusteltiin seuraavan MAL-sopimuksen valmistelusta, joka käynnistyy ns. pyöreän pöydän keskustelulla Kaupunkiseudulta keskusteluun osallistuvat seutuhallituksen puheenjohtajisto ja kuntajohtajakokous. Varsinainen ensimmäinen neuvottelukierros käydään klo Ympäristöministeriö lähettää lokakuun alussa kirjeen kaupunkiseudulle, jossa pyydetään nimeämään neuvotteluun osallistujat. MAL4-sopimuksen tarkempi neuvotteluaikataulu sovitaan , mutta keskeisimmät isot tavoitteet tulisi olla selvitetty alku kevään aikana, jotta niitä voidaan tarvittaessa viedä hallitusohjelmaan. Alustavan aikataulun mukaan seuraava MAL4-sopimus allekirjoitetaan lokakuussa Neuvottelun etenemistä käsitellään aktiivisesti seututyöryhmissä, kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. 12/23

13 Jäsenkuntien luottamushenkilöitä informoidaan aktiivisesti koko prosessin ajan. Koska rakennesuunnitelmalla ja MAL-sopimuksella on jo aikaisempaa hyvää tunnettavuutta kaupunkiseudulla, niin ensisijainen vastuu luottamushenkilöiden informoinnista on jäsenkunnilla itsellään. Seutuyksikön asiantuntijat ovat kuntien käytettävissä esittelemään asiaa kunnanhallituksissa, valtuustoissa ja lautakunnissa. Lisäksi seutuyksikkö tuottaa tarpeellista viestintämateriaalia jäsenkuntien käyttöön. Kaikille valtuutetuille tarkoitettu seutufoorumi pidetään , jolloin esitellään sekä rakennesuunnitelman päivitystä että MAL4- sopimusta. MAL-sopimuksen valmistelemiseksi toteutetaan rakennesuunnitelman auditointi sekä valmistellaan vaikutustenarviointi arviointikehikko. Rakennesuunnitelman auditointi tuottaa tietoa uudistustarpeista ja esitettävistä toimenpiteistä/uudistuksista. Arviointityö antaa tietoa valittavien toimenpiteiden vaikutuksista päätettyjen tavoitteiden saavuttamiseen nähden. 1. Rakennesuunnitelman auditointi Tehtävä työ toimii MAL-sopimukseen varautumisen nykytilaselvityksenä ja rakennesuunnitelman päivitystarpeiden kartoittamisena. Työvaiheen tarkoituksena on arvioida rakennesuunnitelman ajantasaisuutta ja ajanmukaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä, jota ylätasolla leimaavat esimerkiksi kiristyvät ilmastotavoitteet. Tässä työvaiheessa kartoitetaan myös kuntien työskentelyssä näkyvät muutokset yhdyskuntarakenteen kehittymisen taustatekijöissä. 2. Vaikutusten arviointi kehikko Läpinäkyvä ja laadukas vaikutusten arviointi antaa seudun ja valtion asiantuntijoille sekä päätöksentekijöille edellytykset ja perusteet kohdentaa rajalliset resurssit vaikuttavuudeltaan parhaiden toimenpiteiden edistämiseen. Arviointi perustetaan Seutustrategian keskeisiin teemoihin: Kasvulle kestävä rakenne, Lisää kilpailukykyä ja Hyvinvoiva yhteisö. Rakennesuunnitelman auditointi sekä vaikutusten arviointikehikon muodostaminen toteutetaan vuoden 2018 aikana. MAL-sopimuksen avulla edistettäviksi toimenpiteiksi kartoitetaan vaikuttavuudeltaan keskeisimpiä toimenpiteitä, joiden edistämiseen sekä seudulla että valtiolla on insentiivit. Keskeisten sopimuskohtien määrittäminen vaikutusten arviointiin perustuen tapahtuu vuoden 2019 alussa. Töiden ohjelmointia koordinoi seutuyksikkö. Päävastuu valmistelusta on seudun 13/23

14 MASTO- ja LJ-ryhmillä. Työn ohjauksessa päävastuu on Kuntajohtajakokouksella. MAL-sopimukseen valmistautumisessa on perusteltua keskittyä erityisesti ennen vuotta 2030 toteutettaviin toimiin sekä vuoteen 2040 mennessä toteutettavien toimien edistämiseen. Tehtävä rakennesuunnitelman auditointi ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi antavat kuitenkin edellytykset myös rakennesuunnitelman päivittämiseen kokonaisuutena, sisältäen myös pidemmän aikajänteen, jota voidaan toteuttaa väljemmässä aikataulussa vuoden 2019 ja 2020 aikana. Rakennesuunnitelman auditointi ja vaikutusten arviointikehikon muodostaminen -töihin on nimetty maston ja lj:n toimesta työryhmät seuraavasti: Rakennesuunnitelman auditointi: Teija Mäkelä Markku Lahtinen Virpi Ekholm Pia Hastio Katja Seimelä Minna Huttunen Samuli Alppi Vaikutustenarviointi: Matti Jääskeläinen Samuli Alppi Timo Rysä Juha-Pekka Häyrynen Auli Heinävä Suvi Vainio Samuli Alppi Soili Ingelin Lempäälä Kangasala Tampere Tampere Tampere Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pirkkala Pirkanmaan ELY-keskus Ylöjärvi Tampere Tampere Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Rakennesuunnitelman auditointivaiheessa käydään myös kuntakohtainen neuvottelu, johon seutuyksiköstä osallistuvat vs. seutujohtaja, seutusuunnittelupäällikkö ja liikennejärjestelmäpäällikkö. Kunnat nimeävät omat edustajansa tarpeen mukaan. Vertailu MAL-seutujen välillä edelliseltä sopimuskierrokselta Tulevan MAL-sopimuskierroksen alla on Tampereen kaupunkiseudulla tehty katsaus aiemman MAL-sopimuskierroksen sisältöihin maamme MAL-seuduilla. Katsauksen tarkoituksena on muilta oppien löytää seudun kilpailuaseman kannalta tärkeimmät nostot tulevan sopimuksen jäsentämiseksi sekä sopiva mittakaava työskentelylle. MAL-sopimuksia voi tarkastella seuraavan linkin takaa: 14/23

15 FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus/M aankayton_liikenteen_ja_asumisen_aiesopimukset Edellisellä kierroksella MAL-sopimukset ovat suuntautuneet kahdella tavalla. Helsingin seudun sopimus on rajattu käsittelemään tarkasti joukkoliikenteen ja asumisen kysymyksiä. Oulun ja Turun seudulla joukkoliikenteen ja asumisen kysymysten lisäksi sopimukseen on kytketty kasvusopimukset, joihin on sisällytetty seutujen saavutettavuuden parantamiseen liittyviä infran parannustoimia sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämiseen liittyvää yritystoiminnan tukemista. Lisäksi MAL-sopimusseuduista Oulun ja Helsingin seudulla toteutetaan aiemmin laadittuja asuntotuotanto-ohjelmia, joiden sisällöllisiä tavoitteita on kytketty sopimuksiin. Turun seudulla sopimukseen on sisällytetty palveluverkon kehittämistä. Tampereen seudun MAL- sopimus sisältää sopimuskohtia ja teemoja sekä Helsingin seudun selkeästi maankäytön ja liikenteen kysymyksiin rajatusta sopimuksesta että Turun ja Oulun elinvoimasopimuksista. Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, voitaisiinko muilta sopimusseuduilta ottaa oppia hankkeiden paketoimisessa seudullisen mittakaavan kokonaisuuksiksi. Tästä saattaisi olla myöhemmässä vaiheessa hyötyä hankkeiden jatkokehittämisessä. Kokouksessa fokuksena: - MAL-sopimusneuvotteluprosessin (auditointi+arviointikehikko)hyväksyminen - Alustava keskustelu MAL-sopimuksen isoista tavoitteista - Sovitaan kuntakeskustelun aikataulu - Pohjustaa asian käsittelyä seutuhallituksen kanssa työ- ja seminaarimatkalla Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela ja liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru selostavat asiaa kokouksessa. Käsittelyn aluksi taustoitetaan keskustelua päättyvästä MALsopimuksesta perityvillä teemoilla, tarkemmalla katsauksella muiden MAL-seutujen sopimuksiin ja Helsingin seudun MAL-prosessin kuvauksella. (n. 20 min). Loppuaika käytetään kokouksen fokuksessa oleviin teemoihin. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liitteet: - Rakennesuunnitelman auditointi, luonnos - Vaikutusten arviointikehikko, luonnos 15/23

16 Reija Linnanmaa poistui kokouksesta klo Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käynnistää rakennesuunnitelman auditoinnin ja arviointikehikon laatimisen ja käydä lähetekeskustelun MAL4-sopimuksen isoista tavoitteista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/23

17 103 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Valtion vuoden 2019 budjetti Suomirata: Kaupunkien välisen saavutettavuuden edistämiseksi hallitus myönsi 1 milj. euron lisämäärärahan kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välillä tarvittavista kehittämistarpeista, aikataulusta ja toimista, jotta alle tunnin matka-aika olisi mahdollinen. Asian käytännöllinen tulkinta on seuraavan lainen: (valistunut arvioija LVM:stä) Kokonaisnäkemys tarkoittaa, että koko 180 km:n matkalta kootaan olemassa olevat suunnitelmat, hankkeistetaan yhteyttä osiin, otetaan kantaa, mistä yleissuunnittelu pitää ensin aloittaa yms. Miljoonan euron määräraha on ensi vuonna käytettävissä. Syksyllä 2019 pitäisi olla kokonaisnäkemys koossa, jolloin yleissuunnittelu voisi alkaa. Syksyllä 2019 tarvittaisiin lisää rahaa mielellään 20 milj. euroa varsinaiseen suunnitteluun. Lisärahoitus vuoden 2020 budjettiin olisi melko hidas tie. Kun uusi hallitus kesällä 2019 aloittaa, niin sen ensimmäiseen lisäbudjettiin tulisi saada em. lisärahoitus, jotta suunnittelu ei viivästyisi. Kaupunkien ja kuntien osallistuminen suunnittelurahoitukseen vauhdittaisi valtion lisärahoituksen myöntämistä. 17/23

18 104 SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavia teemoja teemakokous seututyöryhmät, palaute 2017, suunnittelu JOLI-raportointi, Periviita MAKU, tilannekatsaus., Nurminen MAL4+RASU lähetekeskustelu, TKS Raitiotien kehitysvaihe, Sirviö ja Tuominen Työllisyyskokeilun jatkotoimenpiteet, Saari Kaupunkipolitiikka; kaupunkiseutu ja Pirkanmaa teema, Malmberg Toteutuma 1-8/ Työ- ja seminaarimatka Talousarvio keskustelu Kokouksen jälkeen on pyöreänpöydän neuvottelu valtio-osapuolen kanssa MAL4-sopimuksesta HUOM! KOKOUS PIDETÄÄN LENTOASEMALLA Lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen 2.11., Kokous pidetään lentoasemalla Lentoaseman ja tieliikenteen kehittäminen Tie/liikennejärjestelmäteema, Sammallahti Talousarvio 2019 päätöksenteko , Hypa-Infra teemakokous , Maankäyttö + asuminen teemakokous Joulutunnelmaa 18/23

19 SÄHKÖINEN KÄSITTELY SATAMAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Tampereen kaupunkiseudun strategia ja talousarvio 2018 sisältävät toimenpiteen lisätä kuntien vesistöjen seudullista käyttöä ja yhteiskehittämistä. Seutusatamat-kehittämisohjelma valmistui kesällä 2017 ja siinä luokiteltiin seudulta 54 kuntien valitsemaa satamaa ja listattiin toimenpide-ehdotuksia, millä laatuluokkia ja palvelutasoa voidaan kunnissa nostaa. Ohjelman yksi toimenpide-ehdotus koski laajemmin kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämistä, matkailun tukemista ja elinvoimanäkökulman vahvistamista osana yhdyskuntasuunnittelua. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on kehitettävä vetovoimaisella kaupunkiseudulla nykyisten ja uusien veneilysukupolvien sekä kasvavien matkailuvirtojen vuoksi. Käytännössä tarvitaan yksi seudullinen taho, joka ottaa vastuun toiminnan edistämisestä pitkäjänteisesti. Tämän vuoksi käynnistettiin satamahankkeen toinen vaihe, missä selvitettiin eri toimintamallivaihtoehtoja, joiden toteuttamiskelpoisuustarkastelun avulla saataisiin kaupunkiseudun kuntien alueella olevat satamapalvelut ja toimijat yhteistyöhön. Vaikka teema on vaikutusalueeltaan kaupunkiseutua laajempi, on todettu kaupunkiseudun olevan sopivankokoinen pilottialue, jonka hyviä käytäntöjä voi myöhemmin levittää. Toisen vaiheen loppuraportti on valmistunut ja siinä on listattuna 10 toimintamallivaihtoehtoa toteutettavuusarvioin: isäntäkuntamalli, verkostomalli, monisatamamalli, palvelu/alustaintegraattori, infraintegraattori, kehitys/markkinointiyhtiö, infrayhtiö, kehittämisyhdistys, sähköinen alusta/digivaraamo yhdistävänä, innovaatiokumppanuus sekä näiden lisäksi muut yhteiset foorumit. Raportissa esitetään toteutusmalliksi kaikkia vaihtoehtoja yhdistävää hajautettua mallia, Lakeland PyhäNäsi, jossa toiminnot rakentuvat nykyisten ja Tampereen Järvikeskuksen osalta suunnitteilla olevien toimijoiden varaan. Lakeland PyhäNäsi -malli käynnistyisi siten, että infratyöryhmä hankkeen ohjausryhmänä esittää kaupunkiseudulle koordinaatioryhmää, jonka koolle kutsujana toimisi kaupunkiseutu. Kokoonpanoksi raportissa esitetään edustajat seuraavista tahoista: Business ja Visit Tampere, risteilytoimija, 3.sektorin toimija (esim. virkistysalueyhdistys), matkailuyritysten edustaja ja Ekokumppanit sekä tapauskohtaisesti edustaja infra- 19/23

20 palveluista, kaavoituksesta, vapaa-aikatoimesta jne. valitun teeman ympäriltä. Koordinointia vaativia tehtäväkokonaisuuksia vastuutahoineen olisivat satamainfran ylläpito ja kehittäminen (Tampereen Satamatoimisto), veneilyn ja vesistömatkailun infran kehittäminen (infratyöryhmä, elinvoimapalvelut, kulttuuri- liikunta-vapaa-aikapalvelut, virkistysalueyhdistys), sähköisen alustan operointi (Järvikeskus), satamien brändäys (Lakeland PyhäNäsi 5-10 valittua pilottia), tuotteiden kokoaminen ja markkinointi (Visit Tampere ja Järvikeskus) sekä tuotekehityksen aktivointi ja tuki (kuntien kehitysyhtiöt/elinkeinotoimet). Koordinaatiotyöryhmä aloittaisi työnsä vuoden 2019 alusta. Infratyöryhmä on käsitellyt loppuraportin. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liitteet: - loppuraportti - esittelymateriaali Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin, että satamatoimintojen jatkokehittäminen tapahtuu Lakeland NäsiPyhä toimintamallin mukaisesti, että jatkokehittämisen käynnistää nimettävä Lakeland NäsiPyhä - työryhmä vuoden 2019 alusta, että Lakeland NäsiPyhä -työryhmän nimeää seutujohtaja ja että jatkokehittämisen ohjausryhmänä toimii infrapalvelujen seututyöryhmä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/23

21 106 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITYS, KUNTIEN LAUSUNNOT (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa, sen toteutusohjelmassa sekä kuntayhtymän talousarvioissa on ollut tavoitteena päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Voimassa olevat tavoitteet ovat vuodelta 2010, jolloin kuntien valtuustot hyväksyivät ensimmäisen seudullisen ilmastostrategian osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta. Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitysprosessin ohjauksesta on vastannut seudullinen Infra-työryhmä, ja valmistelusta ja seurannasta on vastannut sen alaisuudessa seudun ilmastotyöryhmä. Seutuhallitus asetti työn visioksi Hiilineutraali Tampereen seutu 2030 kokouksessaan Hiilineutraalisuustavoiteen mukaisesti päästöjä vähennetään 80 % vuoteen 2030 ja loput 20 % sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Tavoitteita on käsitelty monialaisesti seudun kaikissa työryhmissä ja eri sektoreiden tavoiteluonnokset olivat kunnissa lausunnolla huhtitoukokuussa Kuntalausuntojen perusteella kunnat suhtautuvat positiivisesti asetettuihin tavoitteisiin ja lausunnoista ilmeni voimakas tahto tehdä ilmastotyötä seutuyhteistyönä. Ilmastotyö näkyy vahvasti eri sektoreilla ja on valtakunnallisestikin mukana kaikessa tekemisessä. Tavoitteita on jäsenkunnissa kirjattu joko kuntastrategioihin tai muihin toimialasuunnitelmiin ja ilmastotyötä on tehty toteuttamalla energiatehokkuussopimuksia ja mm. seudun rakennesuunnitelman tavoitteita maankäytöstä ja liikenteestä. Vaikka asenteet ja tahtotila ovat muuttuneet ilmastomyönteisemmiksi viimeisen 10 vuoden aikana, työ vaatii edelleen resursointia. Jatkotyönä on tehtävä konkreettisemmat toimenpidelistat sekä tiekartat paitsi seudullisesti, niin myös kuntakohtaisesti yhteistyönä, sillä seudun tavoitteisto on ns. taakanjakosopimus, jonka mukaan kukin kunta tekee omiin vahvuuksiinsa perustuvat kiristyviä päästötavoitteita kohti vievät toimenpiteet. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä indikaattoreiden ja päästölaskentatyökalujen käyttöönottoon vuosittain tehtävää seurantaa ja arviointia varten. Konsulttiosion loppuraportti valmistuu infratyöryhmän käsiteltäväksi ja sen jälkeen se käsitellään muissa asiantuntijatyöryhmissä, kuntajohtajissa, seutuhallituksessa ja jäsenkunnissa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. 21/23

22 Liite: - kuntalausunnot kaupunkiseudun ilmastotavoitteista Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä kuntalausunnot tiedoksi, että kaupunkiseudulla sitoudutaan etenemään kohti tavoitetta Hiilineutraali Tampereen seutu 2030, että työtä jatketaan sektorikohtaisten konkreettisten toimenpiteiden määrittämisellä seututyöryhmissä, työn ohjausryhmänä jatkaa seudun infratyöryhmä ja että kuntalausuntojen kooste lähetetään jäsenkunnille käsiteltäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 22/23

23 107 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo /23