Suomen sääksikannan kehitystä on
|
|
- Jarno Kähkönen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 23 - seuranta jatkui ja siirtoistutus alkoi Pertti Saurola Suomen sääksikannan kehitystä on seurattu intensiivisesti jo 33 vuotta. Sääksirekisteriin on tuona aikana kertynyt kaikkiaan "havaintoa", jos yhdeksi havainnoksi lasketaan kaikki kullakin pesäpaikalla vuoden aikana tehdyt tarkastuskäynnit. Vuonna 23 tarkastustyöhön osallistui kaikkiaan 113 rengastajaa. Vuoden 23 tilastotietojen lisäksi esitän tässä kirjoituksessa joitakin satelliittiseurannan viimeisimpiä tuloksia ja kerron Iberian siirtoistutusprojektin alkuvaiheista. Parimäärä vakaa - saaristopesille kaivataan tarkastajia Vuonna 23 tarkastettiin kaikkiaan sääksen pesäpaikkaa, joista 895 todettiin asutuiksi ja 554 asumattomiksi. Aloitettuja pesintöjä todettiin 729 ja niistä 678 tuotti poikasia (kuva 1). Kaikki yllä mainitut luvut ovat jonkin verran pienempiä kuin 3-vuotisjuhlavuonna 2, mikä johtuu pääosaksi siitä, että joillakin alueilla muutamia pesäpaikkoja jäi tarkastamatta. Osa itäisen Suomenlahden saaristossa ja Saaristomerellä sijaitsevista pesistä on parin viime vuoden aikana jäänyt tarkastamatta, koska alueita aiemmin hoitaneet saaristorengastajat ovat joutuneet luopumaan leikistä eikä vetreitä voimia ole vielä onnistuttu värväämään tilalle. Vaasan läänissä muut syyt johtivat tarkastusinnon laimenemiseen kesällä 23 - toivottavasti tilapäisesti. Asutuiksi todettujen reviirien määrät maan eri osissa selviävät kuvasta 2. Pesimistulos hyvä - poikuekoko keskinkertainen Vuonna 23 koko maan keskimääräinen pesimistulos oli 1,59 poikasta asuttua reviiriä ja 2,4 munapesää eli aloitettua pesintää kohti laskettuna. Asuttua reviiriä kohti laskettu arvo oli sääksiprojektin 33-vuotisen historian kuudenneksi ja munapesää kohti laskettu arvo kymmenenneksi paras (taulukko 1 ja kuva 3). Pesinnän onnistumisessa --.-./. 1~, ~ Sääksi ---._ _, / Pandion ha/iaetus 2' - - asuttuja reviirirejä/ occupied territories f--1 ~ r--- -t:,- munapesiä/active nests C") r--- poikaspesiä / successful nests L() r-- C") L() r-- r--- r--- CO CO co vuosi/ year CO, < Kuva 1. Tarkastettujen sääksenpesien lukumäärät Suomessa Neliöt = asutut reviirit, kolmiot = munapesät, pisteet = poikaspesät. Fig. 1. Number of occupied territories (squares), active nests (triangles) and successful nests (dots) of Finnish Ospreys checked in C") L() r--- ~ N C") N oli läänien välillä suuria eroja (huom. vanhat läänit). Pesimistulos reviiriä kohti oli Pohjois-Karjalassa tarkastelujakson toiseksi ja Hämeen ja Oulun läänissä kolmanneksi paras, mutta Keski Suomen läänissä kuudenneksi huonoin (taulukko 1 ). Poikastuotto onnistunutta pesintää kohti oli koko maan osalta keskimäärin 2, 19 poikasta pesää kohti. Näin laskettu poikastuotto oli varsin keskinkertainen: 33 vuoden tutkimusjaksoon sisältyy 18 parempaa ja 14 huonompaa vuotta kuin 23 (taulukko 1). Turun ja Porin läänissä rengastajien tapaamat sääksipoikueet olivat selvästi keskimääräistä suurempia ja Keski-Suomen läänissä yhtä selvästi keskimääräistä pienempiä. Vuonna 23 yhteensä 1 23 sääksen pesäpoikasta sai alumiinirenkaan nilkkaansa. Viisi uutta satelliittisääkseä Sääksisäätiön, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Vattenfall Oy:n yhteistyönä toteutettu Suomen sääksien satelliittiseuranta jatkui kesällä 23 (vrt. Saurola 22a, 22b, 23). Tällä kertaa viisi hämäläistä sääkseä sai satelliittilähettimen seurakseen muuttomatkalle. Tavoitteena oli asentaa lähettimet sääksille, jotka olivat joko Espanjaan vietyjen siirrokkaiden sisaruksia tai vanhempia. Näin haluttiin kerätä aineistoa, jonka avulla siirrokkaiden ja Suomesta muutolle lähtevien sukulaisten muuttokäyttäytymistä voitaisiin vertailla. Tavoitteen täyttivät kaksi nuorta naarasta "Kaarina" ja "Justiina", joille asennettiin "ikuisesti" toimiva aurinkopaneelilähetin, ja kaksi koirasta "Laho" ja "Vihtori", joiden paristo lähettimien piti toimia myös paluumuuton ajan. Paristolähettimen sai myös aikuinen sääksikoiras "Sarsa", joka pyydystettiin Pohtiolammen sääksikeskuksen tarjoilualtaalta sen jälkeen, kun siirrokkaita luovuttaneiden pesien asukit olivat lähteneet kohti etelää.
2 Taulukko 1. Sääksen keskimääräinen pesimistulos asuttua reviiriä kohti vuonna 23 ja 3-vuotisjakson aikana sekä vastaavat tunnusluvut onnistunutta pesintää kohti alueittain. Aluejako vanhan läänijaon mukainen (kuva 2). Vuoden 23 tulosta on verrattu alueen sisällä muiden vuosien vastaaviin tuloksiin ja ilmoitettu vuoden 23 "sijoitus" koko 33-vuotisjakson aikana. Table 1. Breeding output of the Osprey Pandion haliaetus in Finland in 23 and in by regions ( = old division of provinces). Columns: region, abbreviation of the region (see fig. 2), average number of nestlings per occupied territory in 23, placing of 23 among the years , average number of nestlings per occupied territory in , average number of nestlings per successful nest in 23, placing of 23 in and average number of nestlings per successful nest in Alue Region Turku & Pori Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa Keski-Suomi Kuopio Pohjois-Karjala Oulu Lappi lyhenne abbrev. (TP) (Uu) (Ky) (Mi) (Va) (KS) (Ku) (PK) (Ou) (La) Koko maa - Entire country poikasia/reviiri nestlings/territory 23 sijoitus placing , ,28 1, ,52 1, , , , ,41 1, ,59 1, ,62 1, ,58 1, ,67 1, ,56 1, ,49 ten kohti lounasta ja yöpyi trooppisessa sademetsässä Kongo-joen pohjoisimman päähaaran sivujoen, Uelen vattella. Suomen itsenäisyyspäivän vastaisen yön Kaarina vietti Lopori-joella, vain 175 km päiväntasaajasta pohjoiseen. Kaarinan km mittainen matka Kuhmalahdelta Lopori-joelle Kongon Demokraattiseen Tasavaltaan kesti kaikkiaan 96 vrk, josta 38 kului varsinaiseen matkantekoon ja 58 (eli 69 %) lepoon ja energiavarastojen täydennykseen. Matkapäivinä Kaarina eteni keskimäärin 22 km/vrk, mutta kokonaisuudessaan vain 8 km/vrk. Kaarinan muuttosuoritusta olisi pidetty hieman hitaana, mutta muutoin "normaalina", mikäli muutto olisi päättynyt Kongon Demokraattiseen Tasavaltaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kaarina jatkoi matkaansa ja lisäksi täysin vastoin odotuksia kohti länsiluodetta Kongon ja Keski-Afrikan tasavallan kautta Kameruniin, jossa se pysähtyi viikoksi Tibatin tekojärvelle. Täältä Kaarina jatkoi vielä 13 km suoraan länteen ja saapui "lopulliselle" talvehtimispaikalleen vain 15 km päähän Nigerian rajasta. Vietettyään viisi viikkoa km 2 :n laajuisella alueella Adamawan ylängöllä Kaarina palasi Tibatin tekojärven tuntumaan. Viimeisetpaikannukset saatiin vajaa 3 km järven itäpäästä koilliseen. Jäänee arvoitukseksi, mitä sen jälkeen tapahtui. Lähetin lakkasi joka tapauksessa toimimasta. Suunnanmuutos oli käsittämätön. Kaarina matkasi Lopori-joelta määpoikasia/poikaspesä nestlings/successful nest 23 sijoitus placing , ,18 2, ,19 2, , , , 13 2, ,5 1, ,19 2, ,2 2, ,17 2, ,16 2, ,2 2, ,18 Olen raportoinut vuoden 23 satelliittisääksien muutosta Luonnontieteellisen keskusmuseon kotisivuilla satelliittisaakset/ samaan tapaan kuin vuosien 21 ja 22 tuloksista. Kehotan asiasta kiinnostunutta lukijaa tutustumaan kyseisiin sivuihin ja tyydyn tässä esittämään vain tiivistelmän nuoren sääksinaaras Kaarinan varsin erikoisesta syysmuutosta. Kaarinan muuttokiemura Kaarina oli nuorin kolmen poikasen poikueesta, josta yksi siittettiin elvyttämään Espanjan sääksikantaa. Kaarina pyydystettiin pesältään Kuhmalahdella 31.8., jolloin se oli ollut lentokykyinen jo yli kuusi viikkoa. Jo seuraavan päivän iltana saatiin paikannus Virosta (kuva 4), josta matka jatkui Latvian ja Liettuan yli Valko-Venäjälle, Polesian suunnattoman suoalueen pohjoisreunalle, jossa Kaarina viipyi neljä ja puoli viikkoa Tuona aikana Kaarinasta saatiin 7 tarkkaa paikannusta, joista 75 % keskittyi 3 km 2 :n laajuiselle alueelle. Polesian jälkeen Kaarina eteni rivakasti Turkkiin, jossa se piti parin viikon tauon Ankaran lounaispuolella sijaitsevalla järvialueella. Lennettyään läpi levottoman Lähi-idän Kaarina pysähtyi jälleen, tällä kertaa kahdeksi puoleksi viikoksi Niilin vattelle Luxorinja Nasser-järven puoliväliin. Tämän jälkeen Kaarina eteni vielä viikon verran Niilin laaksoa seuraten, mutta kääntyi sit- Kuva 2. Vuonna 23 asutuiksi todettujen sääksireviirien lukumäärät (ylemmät luvut) ja vuonna 1995 tehdyn kannanarviokyselyn mukaiset sääksireviirien minimimäärät (alemmat, kursivoidut luvut) alueittain. Aluejako vanhan läänijaon mukainen. Fig. 2. Numbers of Osprey territories verified in 23 (upper figures) and the minimum estimates of occupied territories given by Osprey ringers in 1995 (lower figures in italics) by regions (old division of provinces indicated by two letters, cf. table 1.) rätietoisesti uuteen suuntaan peräti 1316 km! Miksi? En yritä arvailla. Totean vain, että Kaarinan muuttomatkan kokonaispituus Kuhmalahdelta Kameruniin oli km. Suorinta tietä Ien- 9
3 täen matkan pituudeksi olisi tullut km, joten km eli 3 % Kaarinan taittamasta taipaleesta oli ensikertalaisen harhailua kohti tuntematonta. 2.5~ ~ Nuoren sääksinaaraan kotipiiri Afrikassa Kesällä 22 Hauholla syntynyt sääksinaaras Mi1ja saapui samaiselle Tibatin tekojärvelle, josta juuri edellä on kerrottu. Tätä kirjoittaessani Mirja on ollut Kamerunissa yli vuoden ja neljä kuukautta, jona aikana siitä on saatu yhteensä 495 sellaista paikannusta, jonka nimellistarkkuus on alle kilometri. Kertyneen aineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa muodostaa kuva Afrikassa "poikamiesvuottaan" viettävän sääksen liikkeistä. Kuinka laajalla alueella nuoret sääkset Afrikassa liikkuvat? Tämä on ehkä ensimmäisenä mieleen tuleva yksinkertainen kysymys ja siihen on myös mahdollista löytää kelvollinen vastaus tietokoneen näyttöä tuijottamalla. Kun piirretään edellä mainittujen 495 paikannuksen ympärille ns. maksimi eli "kupera" monikulmio (convex polygon; kuva 5; Saurola 23) ja lasketaan sen sisälle jäävä pinta-ala, saadaan tulokseksi km 2 Toisin sanoen kokonaisalue, jonka sisällä Mirja on oleskellut välisenä aikana, on melko tarkalleen Pirkanmaan maakunnan ( km 2 ) laajuinen. Tosi asiassa paikannukset keskittyvät kolmelle paljon pienemmälle osa-alueelle (kuva 5, taulukko 2). Mirja eli saapumisensa jälkeen lähes kolmen kuukauden ajan Tibatin tekojärven tuntumassa (alue A). Sen jälkeen se siirtyi neljäksi kuukaudeksi noin 2 km lounaaseen Moinum-joelle (B), josta se palasi pariksi viikoksi takaisin Tibatille. Seuraavaksi se matkasi 15 km länsilounaaseen ja päätyi tuolloin Moinumjoen yläjuoksulle (C), jossa se viihtyi neljä ja puoli kuukautta Jouluna Mirja lensi 8 km etelään takaisin Moinum-joen alueelle B, jossa se on tätä kirjoittaessani ollut kohta kolme kuukautta , mutta paljon suppeammalla alueella kuin ensimmäisellä kerralla. Aikaisempien satelliittihavaintojen mukaan aikuisten sääksien talvehtimisalueet olivat Miijan kotipiireihin verrattuna paljon suppeampia: neljän aikuisen talvipaikannuksista 1 % tuli 66-1 Cf) ~ U) Sääksi E u5 Pandion haliaetus (1) o...5 poikasia/ poikaspesä ; young per successful nest < -ts- poikasia/ munapesä; young / active nest -a- poikasia/ asuttu reviiri; young / occupied territory o,... (t') LO r.:... ),- (t') U') r.:... ),- Ct') U') r.:... ),- (") t--- t--- t--- t--- t--- CO CO CO CO CO ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ),-,-,-,-,-,-,- C\J C\J vuosi/ year Kuva 3. Sääksen pesimistulos Suomessa Neliöt = poikasia/ asuttu reviiri, kolmiot = poikasia / munapesä, pisteet = poikasia / poikaspesä. Fig. 3. Breeding output af the Finnish Ospreys in Squares = nestlings / occupied territory, triangle = nestlings / active nest, dot = nestlings / successful nest. 213 km 2 :n ja 75 % vain km 2 :n laajuiselta alueelta (Saurola 23). Myös tuorein tieto keitoo samaa: hämäläinen sääksikoiras Sarsa on viettänyt talven 23/4 Kamerunissa Moinumjoen yläjuoksulla Mirjan kotipiirin C keskellä, mutta kokonaisuudessaan vain 87 km 2 :n suuruisella alueella. Miksi satelliittisääkset päätyvät Kameruniin - rengaslöydöt eivät? Kahdeksan suomalaista satelliittisääkseä on ylittänyt Saharan. Niistä neljän (Mirja, Kaarina, Marjaana ja Sarsa) määränpää on ollut melko suppea alue Kamerunissa. Lisäksi yksi (Lea) viipyi jonkin aikaa Kamerunissa ennen kuin jatkoi Päiväntasaajan Guineaan. Toisin sanoen satelliittisääksistä 5 % päätyi Kameruniin ja 62 % vieraili Kamerunissa. Lisäksi tiedetään, että läntisimpään Afrikkaan suunnannut Victoria on geenitaustaltaan ja ilmeisesti siitä syytä myös talvehtimisalueeltaan ruotsalainen. Jos Victoria jätettäisiin pois laskuista, Kamerunin luvut olisivat 57 % ja 71 %. Kymmenvuotisjaksolla Saharan eteläpuolelta saaduista rengaslöydöistä vain 6 % (12/24) oli peräisin Kamerunista (ks. Saurola 21). Aineisto on kovin pieni, mutta silti satelliittiseurannan ja rengastuksen tuottamien lukusuhteiden ero on laskutavasta riippumatta tilastollisesti erittäin merkitsevä. Miksi satelliittisääkset poikkeavat talvialueeltaan muista suomalaisista sääksistä? Vastaukseksi ei tässä tapauksessa kelpaa toteamus "sattuman leikkiä", sillä vain noin kerran tuhannesta saataisiin vastaava ero sattumalta. Selitykseksi ei myöskään kelpaa se, että huomattava osa satelliittisääksistä on peräisin hyvin suppealta alueelta Hämeestä, kun taas rengaslöydöt pohjautuvat koko maan rengastuksiin. Jos vastaava vertailu tehdään vain Hämeen sääksien osalta, ero satelliittiaineiston ja rengaslöytöaineiston välillä on vastaava ja erittäin merkitsevä. Itse en ole vielä keksinyt erolle järkevää selitystä. Jos keksit, niin kerro! Satelliittisääksien talvialueiden kartoitus on tehty tietokoneen äärellä Haagassa. Olisi sääksen tutkimuksen kannalta mielenkiintoista ja suojelun kannalta tärkeätä päästä myös paikan päälle selvittämään, minkälaiset elinolosuhteet Kamerun suomalaisille sääksille taijoaa. lberian sääksikannan elvytys alkoi Iberian niemimaan sääksikannan elvytystä on suunniteltu pitkälti toistakym-
4 panjan sukupuuttoon kuolleen sääksikannan palauttamiseksi. Sevillassa sijaitsevalle Dofianan biologiselle tutkimuslaitokselle palkattiin biologi Eva Casado, joka selvitti ensin, että Andalusiassa on sääkselle suotuisat pesimisolosuhteet, ja ryhtyi sen jälkeen sääksiprojektin vastuulliseksi koordinaattoriksi. Sääksenpojat kerättiin runsaan viiden viikon ikäisinä Lopella, Tuuloksessa, Luopioisissa ja Kuhmalahdella sijainneista pesistään. Seuraavan päivän iltana poikaset tarkastelivat uudenlaista ympäristöään kasvatustornistaan Andalusiassa, yli 2 km päässä synnyinpaikaltaan. Kasvatustorni sijaitsi suojelualueella erittäin kalaisan tekojärven rannalla. Poikasten päivittäisestä hyvinvoinnista ja jatkuvasta vartioinnista huolehti kahdeksan ruokapalkalla projektiin sitoutunutta innokasta luonnonsuojelijaa. Poikasille tarjottiin kolmesti päivässä kalaa, joka oli hetkeä aikaisemmin pyydystetty verkolla parin sadan metrin päässä kasvatustornista. Kasvatus tornissa oli kolme erillistä häkkiä, joissa kaikissa oli valvontakamerat, joiden avulla poikasten käyttäytymistä seurattiin paikalle tuodusta "jalasmökistä". Siirrokkaat lähtivät muuttamaan... 1s w... oo E 3 E 45 E Kuva 4. Satelliittiseurannan antama kuva nuoren sääksinaaras "Kaarinan" swsmuuton 23 reitistä ja aikataulusta. Musta symboli = paikannuksen tarkkuus < 1 km (Argos. 3, 2 ja 1) Valkea symboli = paikannuksen tarkkuutta ei ilmoiteta, todennäköisesti joitakin kilometrejä / kymmeniä kilometrejä (Argos,A ja B) Päivämäärä = havaintopäivä. Iso symboli = pysähdyspaikka Figure 4. Migration route and timing of the juvenile Osprey female "Mirja" in autumn 23 revealed by satellite tracking. Black symbol = accuracy of the position high (Argos 3, 2 and 1 ). White symbol = accuracy of the position low (Argos, A and B). Date of the position given. Large symbol = stop-over site. mentä vuotta (ks. Saurola 1999, 22a ja 23). Kesällä 23 päästiin vihdoin tositoimiin: ensimmäiset neljä sääksenpoikaa lennätettiin Hämeestä Andalusian uuden sääksikannan siemeneksi. Alun perin siirtoistutusta ryhtyivät suunnittelemaan portugalilaiset sääksensuojelijat, jotka eivät kuitenkaan ole toistaiseksi kyenneet voittamaan hankkeeseen liittyviä byrokraattisia ja taloudellisia ongelmia. Kansainvälisesti tunnettu iberiankeisarikotkan tutkija ja suojelija Miguel Fe1Ter sen sijaan onnistui parissa vuodessa vakuuttamaan niin viranomaisille kuin sponsoreille, että on ryhdyttävä toimiin Manner-Es- Kun siirtoistutusta suunniteltiin, oli epäselvää, mitä syysmuuton aikaan tapahtuu. Lähtevätkö Välimeren äärelle siirretyt suomalaiset sääkset perimänsä ohjaamana muuttamaan yli Saharan vai jäävätkö ne "vetelehtimään" Välimeren alueelle sikäläisten sääksien tapaan - kuten tuolloin uskottiin. Käsitystä Välimeren sääksien talvialueesta on myöhemmin jouduttu korjaamaan, sillä hiljattain toteutettu satelliittiseuranta osoitti, että ainakin osa Välimerenkin kannasta lähtee muuttamaan kohti etelää (Triay 22). Jotta siirokkaiden vaiheista saataisiin tietoa myös vapautuksen jälkeen, kahdelle niistä kiinnitettiin satelliittilähetin ja kahdelle muulle perinteinen VHFradiolähetin, jonka kantomatka oli parhaimmillaan parikymmentä kilometriä. Häkkien etuseinät avattiin 13. ja 14.8., jolloin kaikki poikaset lähtivät hyväkuntoisina ulos kasvatushäkeistään. Vapautumisensa jälkeen sääkset viipyivät kotijärvellään kuukauden verran, jona aikana niille tarjottiin mahdolli- 11
5 suus ruokailla kasvatustorniin ympäristöön rakennetuissa tekopesissä, joihin "näkymätön emo" kantoi edelleen uutterasti tuoretta kalaa. Vähitellen poikaset oppivat myös itse saalistamaan. Ainakin kerran poikanen onnistui kerjäämään saaliin järvellä vierailleelta aikuiselta sääkseltä. VHF-lähettimellä varustetuista poikasista tiedetään vain, että ne lähtivät hyväkuntoisina kotipiiristään 18. ja Jälkimmäistä onnistuttiin seuraamaan, kun se lensi Marokon puolelle yli Gibraltarin salmen. Toinen satelliittisääksistä oli joukon kookkain ja dominoivin naaras. Se lähti liikkeelle 17.9., jolloin signaali saatiin Atlantilta n. 1 km Gibraltarin salmesta länteen. Seuraava viesti kertoi linnun kääntyneen kaakkoon kohti Marokon rannikkoa, minkä jälkeen signaalit tulivat edelleen muutaman päivän ajan mereltä. Paikannusten mukaan lintu eteni seuraavien päivien aikana niin hitaasti kohti rannikkoa, että sen täytyi olla joko laivalla tai kellua vedessä. Viimeisin paikannus naarasta tuli Merja Zergan kansallispuiston rannikolta. Paikalle lähetettiin etsintäpartio, joka joutui kuitenkin palaamaan tyhjin toimin takaisin. Voidaan pitää lähes varmana, että lintu menehtyi, mutta syy jäi täysin epäselväksi. Jäikö se kalanpyydykseen ja tapettiin? Vai joutuiko se lokkien hukuttamaksi? Vain mahdollinen rengaslöytö voi tuoda vastauksen. Siirrokasjoukon ainoa koiras aloitti muuton kaakkoon yli salmen. Marokon rannikolla se otti suunnan suoraan etelään, mutta kääntyi/ajautui Algerian ja Malin rajan ylitettyään kohti lounasta. Koiras eteni vauhdikkaasti yli Saharan ja saapui Malin ja Guinean rajalle 3.1. Sieltä se kääntyi kohti koillista ja päätyi viikkoa myöhemmin Niger-joen tuntumaan muutaman kymmenen kilometrin päähän Burkina Fason rajasta. Linnusta ei ole saatu paikannuksia jälkeen. Yllä olevat tiedot pohjautuvat istutusprojektin vuosiraporttiin (Ferrer ym 22). Siirtohanke jatkuu Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten hyväksymän suunnitelman mukaan kesällä 24 tullaan jälleen siirtämään neljä poikasta Hämeestä Andalusiaan. Tätä kirjoittaessani on vielä epäselvää, alkaako sääksien siirtoistu Mirja C km A Kuva 5. Nuoren sääksinaaras "Mirjan" kotipiirit Kamerunissa 8. l l satelliittipaikannusten perusteella laskettuna. Mukaan on kelpuutettu vain ne paikannukset (N=495), joiden tarkkuus on vähintään I km (Argos-luokat 3, 2 ja 1 ). Kuvaan on piirretty kaikkien paikannusten mukainen maksimi po/ygoni sekä osa-alueiden A, B ja C polygonit, jotka sisältävät 95 % kyseisistä paikannuksista; ks taulukko 2. Fig. 5. The home range areas of the juvenile Osprey female "Mirja" in Cameroon during 8. l l The information is based on satellite tracking; positions (N=495) of Argos accuracy class 3, 2 and I are included. The convex polygon of the entire area includes 1 % of positions. /n contrast, only 95 % of positions are included in the polygons of the sub-areas A, B and C; d. table 2. Taulukko 2. Nuoren sääksinaaras "Mirjan" kotipiirien pinta-alat (km 2 ) 8. l l Kamerunissa. Pinta-alat on laskettu käyttäen "maksimi monikulmio" -menetelmää ja siten, että mukaan on laskettu 1 %, 95 % ja 75 % paikannuksista. Osa-alueiden (A, B ja C) keskinäinen sijainti selviää kuvasta 5. Table 2. Home ranges (km 2 ) of the juvenile female Osprey "Mirja" during 8 November March 24 in Cameroon. Areas were ca/culated by using convex polygon method and including 1 %, 95 % and 75 % of locations. Sub-areas (A,B and C) shown in fig. 5. Osa-alue Jakso N Pinta-ala (km 2 ) Sub-area Period N Area (km 2 ) 1 % 95 % 75 % A B A C B 25. l Koko alue - Toto/ area 8. 1 l tus ensi kesänä myös Portugalissa ja mahdollisesti toisessa kohteessa Andalusiassa. Iberian projektiin on alustavasti luvattu siemensääksiä Suomen lisäksi myös Skotlannista, Ruotsista ja Saksasta. Joku saattaa pohtia, onko siirtoprojekti oikeutettu ja voiko se onnistua. Itse olen periaatteessa hyvin pidättyväinen siirtoistutusten suhteen. Olen vastusta nut ja vastustan edelleen Suomeen suunniteltuja siirtoistutuksia. En kuitenkaan halua ottaa jyrkkää kantaa muualla tapahtuviin projekteihin, mikäli ne toteutetaan siten, että luonnonsuojeluviranomaisten määräämät edellytykset täyttyvät, kuten tapahtuu Iberian sääksiprojektin osalta. Näitä edellytyksiä ovat mm.: (a) sääksi on kuulunut niemimaan pesimälinnustoon, (b) ihmisen
6 (1 Sept. - 5 Dee,), of which 38 were actual traveling days and as many as 58 stopover days. This means that, until that location, the total average speed was 8 km/day and during the traveling days it was 22 km/day. Then Kaarina, surprisingly turned towards West-Northwest and traveled another km to Cameroon, 13 km West of the large reservoir of Tibati! The home range areas in Cameroon of the young Osprey female M-4895 "Mirja" from 8 Nov. 22 to 17 March 24 were calculated by using the convex polygon method. The entire home range was km2, but the majority of locations concentrated in three sub-areas (see fig. 5 and table 2). In 23, the Spanish project to re-introduce the Osprey in Andalucia started. In mid-july four nestlings were translocated from southern Finland to the hacking site in Cadiz. For more details see Ferrer et al. (23). Kirjallisuus Siirrokkaat vierailivat vapautumisensa jälkeen ahkerasti kasvatustornin ympäristöön rakennetuilla ruokintapesillä. Dofianan biologinen tutkimuslaitos The translocated juveniles visited frequently the "feeding nests" constructed around the hacking tower. Dofiana Biological Station toiminta on ajanut alueen sääkset sukupuuttoon, (c) tilanne on muuttunut, edellytykset sääksen paluulle ovat olemassa ja ( d) koska Euroopan sääksikanta on todettu perimältään yhtenäiseksi, ei ole estettä siirtää sääksiä muualta Euroopasta, jossa kanta on edelleen vahva, Iberian kannan siemeneksi. Muualla saatujen kokemusten ja vastaanottoalueella tehdyn perusteellisen esityön perusteella projektilla on mielestäni hyvät onnistumismahdollisuudet. Hanke vaatii kuitenkin rahaa, työtä ja poikasia. Roy Denniksen antaman tiedon mukaan esimerkiksi Englannissa on edistytty seuraavasti. Vuosina Englannissa vapautettiin 59 Skotlannista siirrettyä sääksen poikasta. Niistä 12 (2 %) on havaittu myöhempinä vuosina Britanniassa. Vapautusalueelle siirrokkaista on toistaiseksi palannut kuusi koirasta ja kaksi naarasta. Vuonna 21 sääksi pesi ensimmäistä kertaa 15 vuoteen Englannissa ja tuotti yhden lentopoikasen. Seuraavana vuonna pesintä epäonnistui rajuilman vuoksi, mutta vuonna 23 kaksi paria tuotti jo yhteensä viisi lentopoikasta (ks. myös org.uk/a WOP/Home.htm). Kiitokset Suomen sääksiprojekti on rengastajien talkootyön tuottama upea hedelmä, johon kannattaa viitata, jos jokin luonnon- suojelun kannalta keskeinen seurantaprojekti uhkaa kaatua varojen tai vapaaehtoisen työpanoksen puutteeseen. Heidi Björklund on sääksiarkiston tunnollisena hoitajana jälleen onnistunut patistamaan viimeisimmätkin mattimyöhäiset lähettämään tarkastustietonsa museolle. Vattenfall Oy:n taloudellinen tuki sekä Juhani Koivun, Harri Koskisen ja Helmi-Irene Saurolan työpanos maastossa mahdollistivat satelliittiseurannan jatkumisen myös vuonna 23. Kiitokset niille, joille kiitokset kuuluvat! Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus 23 Since 1971, Project Pandion, a nationwide monitoring program of Finnish Ospreys has been carried out by the Finnish Ringing Centre. In 23, nest sites were checked and 895 occupied territories detected (figs. 1 and 2). Of these 729 were active (eggs were laid) and 678 successful (young were produced); in total 1 23 young were ringed. The breeding output was very good: 1.59 nestlings per occupied territory, 2.4 nestlings per active nest and 2.19 nestlings per successful nest (fig. 3 and table 1 ). The placements of these breeding results for 23 among the years were, correspondingly, 6th, 1th and 19th (table 1). In 23, three adult males and two young females were equipped with satellite transmitters in Finland (see The migration route of one of them, M "Kaarina", was quite exceptional (fig. 4). She migrated km from Kuhmalahti in southern Finland to the Lopori river in the Democratic Rebublic of Congo in 96 days Ferrer, M., Casado, E., Balbontin, J., Ayala, J., Muriel, R. & de la Heras, M. 23: Reintroducci6n del aguila pescadora (Pandion haliaetus) en Cadiz. Informe parcial Estaci6n Bio16gica de Dofiana. 47 pp. Saurola, P. 1999: 1998 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 1998). - Linnut-vuosikirja 1998: Saurola, P. 21: 2 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 2). - Linnut-vuosikirja 2:8-12. Saurola, P. 22a: 21: reviirien tarkastusta ja satelliittiseurantaa (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus 21). Linnut-vuosikirja 21 :4-9. Saurola, P 22b: Satelliitit seuraavat sääksiämme (Summaey: Satellite tracking of Finnish Ospreys Pandion haliaetus: some preliminary notes). - Linnut 37(4): Saurola, P. 23: 22 - tarkastustyö jatkui tehokkaana (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus 22). - Linnut-vuosikirja 22:2-23. Triay, R. 22; Seguimiento por satelite de tres juveniles de aguila pescadora nacidos en la isla de Menoria. - Ardeola 49: Kirjoittajan osoite/ Author's address Luonnontieteellinen keskusmuseo PL 17 FIN-14 HELSINGIN YLIOPISTO 13
kyselyiden avulla yritettiin saada selville
Pertti Saurola sääksiprojekti n ollut hengissä jo 29 vuotta hteensä 36 rengastajan voi V:ltakunnallinen. ' min. Vuonna 1999 reviirien tarkastukseen osallistui 14 rengastajaa. Tarkastettujen pesäpaikkojen
LisätiedotRengastajat ovat seuranneet Suomen
2004 Pertti Saurola Rengastajat ovat seuranneet Suomen sääksikannan vaiheita intensiivisesti jo 34 vuotta! Sääksirekisteriin on tuona aikana kertynyt kaikkiaan 42 558 havaintoa, jos yhdeksi havainnoksi
LisätiedotPesintä päivän myöhässä
Pertti Saurola fr,,,: :.lt:.;...........,....l....:.i,,.,.. : ").., alt~unnalli_~en on pidetty kaynmssajo. sä_~~siprojekti 28 vuot- {;:,;;;i,,~ ta yhteensä 3 rengastajan voii;/l;;.:.. ~;~ min. Vuonna 998
LisätiedotToiseksi aikaisin vuosi
Uhanalaisten lajien seuranta Pertti Saurola Sääksen Pandion haliaetus kanta kalaruokinnasta on yksimielinen. Kuva: Jukka Haapala Suomen sääksikannan seuranta jatkuu kunniakkaasti. Vuonna 2008 tarkastettiin
LisätiedotSuomen sääkset Pertti Saurola. Aikainen vuosi. Paljon pesintöjä
Suomen sääkset 2007 Sääksen Pandion haliaetus pesässä varttuu usein kolme poikasta. Kuva: TAPIO SOLONEN Suomen sääkset 2007 Pertti Saurola Suomen sääksikannan seuranta jatkaa monumentaalista historiaansa.
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO
Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Suomen sääkset 2011 Pertti Saurola Suomen sääksikanta on viime vuosikymmenten ajan nauttinut suotuisan suojelun tasosta. Näin voidaan vakuuttaa, koska
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO
Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Sääksi Pandion haliaetus on etenkin Etelä-Suomessa tekopesien vanki. Tekopesien rakentaminen on välttämättömyys, mikäli sääksikannan tulevaisuus halutaan
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO
Linnut vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO 16 LINNUT-VUOSIKIRJA 2012 UHANALAISET LAJIT Suomen sääkset 2012 Pertti Saurola Vuonna 1971 alkanutta valtakunnallista sääksiprojektia ei varmaankaan
Lisätiedotreviirien tarkastusta ja satelliittiseura
u n sääkset 0 reviirien tarkastusta ja satelliittiseura Pertti Saurola E sitän tässä vuosikatsauksessa 1) hyvin pelkistetysti sääksivuoden 2001 tilinpäätöksen, 2) joitakin sääksiuutisia ulkomailta ja 3)
LisätiedotRAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2014
Linnut vuosikirja 2014 Suomen sääkset 2014 Kalastajan katse. juhani Koivu Suomen sääkset 2014 Pertti Saurola Vuonna 2014 Suomen sääksikannan seuranta, joka perustuu rengastajien vapaaehtoistyöhön, jatkui
LisätiedotRAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO
Linnut vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Suomen sääkset 2013 Pertti Saurola Vuonna 1971 aloitettu valtakunnallinen sääksiprojekti on jatkunut keskeytymättömänä jo 43 vuotta. Projekti on
LisätiedotKeurusseudun selkälokit erityisseurannassa
Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2016
Linnut vuosikirja 2016 Suomen sääkset 1971 2016 Pertti Saurola Suomen sääksikanta on vuonna 1971 alkaneen seurantajakson aikana kokonaisuudessaan selvästi voimistunut, mutta pysynyt joissakin osissa maata
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO
Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Pelkkä parittelu ei riitä, vaan vielä on saatava poikaset lentokykyisiksi ja hyväkuntoisina maailmalle. Tärkeimmät pesintätulokseen vaikuttavat tekijät
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotCounting quantities 1-3
Counting quantities 1-3 Lukumäärien 1 3 laskeminen 1. Rastita Tick (X) (X) the kummassa box that has laatikossa more on balls enemmän in it. palloja. X. Rastita Tick (X) (X) the kummassa box that has laatikossa
LisätiedotPetolintuseuranta. Heidi Björklund Tutkimuskoordinaattori, Luomus. Laskijatapaaminen Lammin biologinen asema Hiirihaukka.
Hiirihaukka Jukka Haapala Petolintuseuranta Hiirihaukka Heidi Björklund Tutkimuskoordinaattori, Luomus Hannu Lehtoranta Laskijatapaaminen Lammin biologinen asema 10.2.2019 Kanahaukka Tom Björklund www.luomus.fi
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, October Overnight stays at accommodation establishments increased by per cent in October The total number of overnight stays at Finnish accommodation
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 201 Accommodation statistics 201, May Nights spent by foreign tourists in Finland up by 11 per cent in May 201 Overnight stays by foreign tourists continued increasing at Finnish
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by 1.9 per cent in July 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotIsojoen Rajamäenkylän Virsunsuon KALASÄÄSKEN PESIMÄ- JA SAALISTUSLENTOTARKKAILU
Isojoen Rajamäenkylän Virsunsuon KALASÄÄSKEN PESIMÄ- JA SAALISTUSLENTOTARKKAILU Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 214 Kalasääski. Kuva: Ari Kuusela/Jynx Oy Sisällys Johdanto ja menetelmät 3 Menetelmät. 4
LisätiedotFinland, Data Sources Last revision: 01-11-2011
Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen
LisätiedotSAARISTOLINTUJEN LUKURENGASTUS SUOJELUN APUNA
SAARISTOLINTUJEN LUKURENGASTUS SUOJELUN APUNA Saaristolintusymposio Kokkola 15.11.2008 Risto Juvaste Pohjakuva: Markku Kangasniemi 1 R.Juvaste CV www.juvaste.fi risto(at)juvaste.fi Lintuharrastus 50v 15.11.2008
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2012, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 45 per cent in December 2012 The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850
LisätiedotKoko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotCounting quantities 1-3
Counting quantities 1-3 Lukumäärien 1 3 laskeminen 1. Rastita Tick (X) (X) the kummassa box that has laatikossa more on balls enemmän in it. palloja. X 2. Rastita Tick (X) (X) the kummassa box that has
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2014, October Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 1. per cent in October The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotVesilinnut vuonna 2012
Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27
LisätiedotHARJOITUS- PAKETTI A
Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
LisätiedotCARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti
CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja
LisätiedotPesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotSatelliittikuvat osana öljypäästövalvontaa
Öljypäästövalvonta Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) satelliittikuvilta Kati Tahvonen Suomen ympäristökeskus Kaukokartoituspäivät 2007 Helsinki, 8.11.2007 Satelliittikuvat osana öljypäästövalvontaa
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, September Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.0 per cent in September The number of recorded nights spent by foreign tourists at
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
LisätiedotRiistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä
LisätiedotS Ä Ä K S I S Ä Ä T I Ö PL HÄMEENLINNA (6)
S Ä Ä K S I S Ä Ä T I Ö PL 71 13211 HÄMEENLINNA 18.02.2002 1 (6) SÄÄKSISÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 1. Yleistä Säätiön kahdestoista toimintavuosi muodostui työntäyteiseksi ja käytettävissä oleviin
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotJUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.
JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotPohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty
Merja Paakkari 21.12.2012 1(17) Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty 21.12.2012 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Nurmes Juuka Lieksa Lieksa/ Nurmes Lieksa Kontiolahti Panjavaara
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO
Linnut vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Suomen muuttohaukat vuonna 2013 Tuomo Ollila Edellisen kerran muuttohaukkaa on ollut esillä Linnut-vuosikirjassa 2007 (Ollila & Koskimies 2008).
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotHaluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua
ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus
LisätiedotSmall Number Counts to 100. Story transcript: English and Blackfoot
Small Number Counts to 100. Story transcript: English and Blackfoot Small Number is a 5 year-old boy who gets into a lot of mischief. He lives with his Grandma and Grandpa, who patiently put up with his
Lisätiedotlukukontrollia kertoo?
FWC0E9 0000110000000111001110000 FWC0EM 0011110000011111111000000 FWC0EN 0001111111001010010011000 FWC0EW Mitä 0000111110110111111110000 yli 200 000 FWC0MV 0000001001011000000100000 FWC0NM lukukontrollia
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003
Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen
Lisätiedotmake and make and make ThinkMath 2017
Adding quantities Lukumäärienup yhdistäminen. Laske yhteensä?. Countkuinka howmonta manypalloja ballson there are altogether. and ja make and make and ja make on and ja make ThinkMath 7 on ja on on Vaihdannaisuus
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000
1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden
LisätiedotVuoden lintu hankkeita vuodesta 2000
Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Kuva: Micha Fager Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 10.2.2019 BirdLifen vuoden linnut 2000-2018 2000: Käenpiika 2001: Peltosirkku 2002: Pikkulepinkäinen 2003: Selkälokki
LisätiedotHaukkojen pesäpuita. Kanahaukka
Haukkojen pesäpuita Heidi Björklund Kanahaukan pesäpuu on tyypillisesti kuusi (72 %; Luomus, petolintuseuranta, 2418 pesän aineisto), seuraavaksi yleisin on mänty (16 %), koivu (8 %) ja haapa (4 %). Kuusipesiä
LisätiedotNäsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012
Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2012 Silvestris luontoselvitys oy: Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 2 (9)
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotAjettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)
SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla
LisätiedotUHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET
UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä
LisätiedotMerimetsokannan erityispiirteitä
Merimetsokannan erityispiirteitä Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskus Merimetsotyöryhmän kokous 25.11. Kuva: Heikki Kotiranta 1 Yhdyskuntien pinta-alatietoja 1996-1996- Yhdyskunnat 97 kpl 48 kpl Pesimäluodot
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotJoutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009
1 Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009 ver. 1 Timo Jussila Aivar Kriiska Tapani Rostedt 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Abstrakti... 2 Tutkimus... 2 Sijaintikartat... 4 Yleiskartta...
LisätiedotToimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 201 Accommodation statistics 201, July Nights spent by resident tourists increased by 3.7 per cent in July 201 Overnight stays by resident tourists increased by 3.7 per cent in July
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotTuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.
Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Vaikuta ja vaikutu 17.09.2009 marko.parkkinen@seedi.fi +358445802676 1 Verkottumisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ihminen
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
LisätiedotTutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)
15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10
LisätiedotPuukauppa, kesäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset merikotkan pesimämenestykseen. Teemu Niinimäki
Tuulivoimarakentamisen vaikutukset merikotkan pesimämenestykseen Teemu Niinimäki Ismo Nuuja / WWF-Finland Merikotka (Haliaeetus albicilla) Suomen suurin petolintu, siipien kärkiväli 180-250 cm, paino 4-7
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
Lisätiedot