Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Aika , klo 14:00-18:20 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 323 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 324 Pöytäkirjan tarkastus 325 Ilmoitusasiat 326 Otto- oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 327 Sopimusvaltuudet IT- infrapalveluiden järjestämiseen 328 Etelä- Karjalan, Etelä- Savon ja Pohjois- Karjalan kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen yhteisen taloushallinnon, palkanlaskennan ja tietotekniikkapalveluja tuottavien yhtiöiden perustaminen 329 Terveysvalvonnan johtajan viran täyttö 330 Suksimäen päiväkodin peruskorjaus tai uudisrakennus Kaupunginhallituksen lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista Kaupunginhallituksen lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain muuttamisesta Valtuustoaloite Mikkeliläisten nuorten 20- vuotispäivän muistaminen Valtuustoaloite: Mikkelin kaupungin on nykyistä enemmän tuettava aluejohtokuntien-, kaupunginosaseurojen- ja kylätoimikuntien toimintaa Valtuustoaloite Mikkelin kaupunginosaseurojen ja aluejohtokuntien puheenjohtajien yhteisestä kehittämispäivästä 336 Valtuustoaloite ikäihmisten nastakenkäavustukseen 337 Valtuustoaloite lasten positiivisten koulukokemusten edistämiseksi 338 Valtuustoaloite "pyöräilykypäräpakosta" mikkeliläisten lasten koulumatkalle 339 Valtuustoaloite lasten koulumatka- aikojen lyhentämiseksi 340 Muut asiat, kaupunginhallitus

2 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Saapuvilla olleet jäsenet Markku Aholainen, puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, 1. varapuheenjohtaja Jarno Strengell Juha Vuori Jyrki Koivikko Liisa Ahonen Minna Pöntinen Petri Pekonen, poistui 18:03 Soile Kuitunen Olli Miettinen, varajäsen Taina Harmoinen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Jukka Savolainen, kaupunginlakimies, sihteeri Timo Halonen, kaupunginjohtaja Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Heikki Siira, talousjohtaja, poistui 14:35 Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, poistui 17:26 Mikko Tuovinen, viestintäsuunnittelija Maria Närhinen, terveysvalvonnan ja ympäristöpalvelujen johtaja, saapui 14:35, poistui 17:00 Poissa Armi Salo-Oksa, 2. varapuheenjohtaja Pekka Pöyry Seija Kuikka, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Ari Liikanen, hallintojohtaja Allekirjoitukset Markku Aholainen Puheenjohtaja Jukka Savolainen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

3 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Jyrki Koivikko Pöytäkirjantarkastaja t Soile Kuitunen Pöytäkirjantarkastaja t Pöytäkirjan nähtävänäolo Mikkelin kaupungin yleisessä tietoverkossa

4 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) 323 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) 324 Pöytäkirjan tarkastus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jyrki Koivikko ja Soile Kuitunen. Pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti keskiviikkona ja on sen jälkeen nähtävänä kaupungin yleisessä tietoverkossa. Hyväksyttiin.

6 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) 325 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Etelä- Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky - hallituksen pöytäkirja Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. Merkittiin.

7 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) 326 Otto- oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Koska kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 92 :n mukaista otto- oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Hyväksyttiin.

8 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Kaupunginhallitus, 224, Kaupunginhallitus, 242, Kaupunginhallitus, 327, Sopimusvaltuudet IT- infrapalveluiden järjestämiseen MliDno Kaupunginhallitus, , 224 Valmistelijat / lisätiedot: Heikki Siira heikki.siira@mikkeli.fi talousjohtaja Mikkelin kaupungin ja Kuntien Tiera Oy:n välinen sopimus IT- palveluista päättyy (kaupunginhallitus ). Sopimus sisältää hallinnon työasemapalvelun, tietoliikenneverkon ja joitain sovellus- ja käyttöpalveluita. Sopimuksen arvo on noin euroa vuodessa. Tieran tekemien asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella Mikkelin kaupungin työntekijät ovat erittäin tyytyväisiä Tieran palveluihin. Toisaalta palveluissa on merkittäviä teknisiä kehittämismahdollisuuksia ja siten myös säästöpotentiaalia. Jatkovaihtoehtojen kartoittamiseksi ja vertailemiseksi on: pyydetty Tieralta tarjous palveluiden kehittämisestä ja jatkamisesta, julkaistu Hilmassa tietopyyntö, jossa kysyttiin palveluiden teknisistä toteuttamisvaihtoehdoista ja pyydettiin budjetaariset hinta- arviot, laskettu kaupungin omaan työnä tuotetulle hallinnon työasemapalvelulle ja vertailtu sitä referenssikunnan kanssa ja neuvoteltu Saimaan talous ja tieto Oy:n kanssa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista ja pyydetty tarjous myös IT- palveluiden tuottamisesta. Talousjohtaja ja tietohallintopäällikkö esittelevät kerättyjen tietojen perusteella tehdyn vertailun kokouksessa. Vertailussa Saitan tarjous osoittautui kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi Saitan tarjouksen etuna on talous- ja henkilöstö- sekä IT- palvelujen tuotanto samassa organisaatiossa, mikä yksinkertaistaa monia toimintamalleja, erityisesti tukipalvelujen järjestämistä ja järjestelmäintegraatioiden hallintaa. Näin ollen on perusteltua, että Mikkelin kaupunki aloittaa Saimaan talous ja tieto Oy:n kanssa sopimusneuvottelut IT- palvelukokonaisuudesta, johon kuuluvat hallinnon työasemapalvelu, kaupungin tietoliikenneverkko ja sovellusten käyttöpalvelut. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja

9 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Kaupunginhallitus valtuuttaa talousjohtajan neuvottelemaan Saimaan talous ja tieto Oy:n kanssa sopimuksesta IT- infrapalveluista alkaen enintään viiden vuoden sopimuskaudelle. Sopimus tuodaan erikseen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti Soile Kuitusen kannattamana, että IT- infrapalvelut otetaan Mikkelin kaupungin noin 2000 työntekijän ja Mikkelin kaupungin konserniyhtiöiden noin 600 työntekijän yhteiseksi omaksi työksi aikana. Tämä varmistaa IT- infrapalveluosaamisen-, työpaikkojen- ja päätöksenteon säilymisen Mikkelin ja etelä savon alueella sekä nopean reagoinnin alueen tarpeiden muutoksiin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Jarno Strengellin esitystä, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 Jaa ääntä (Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Markku Aholainen, Liisa Ahonen, Minna Pöntinen, Juha Vuori, Petri Pekonen, Jyrki Koivikko), 2 Ei ääntä (Soile Kuitunen, Jarno Strengell) ja 1 poissa (Armi Salo- Oksa). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Kaupunginhallitus, , 242 Valmistelijat / lisätiedot: Heikki Siira, Tuomas Fjällström heikki.siira@mikkeli.fi, tuomas.fjallstrom@mikkeli.fi talousjohtaja, tietohallintopäällikkö Mikkelin kaupunki on neuvotellut Saitan (Saimaan talous ja tieto Oy) kanssa palvelusopimusta koskien hallinnon työasemapalvelua, tietoliikennepalvelua ja sovellusten käyttöpalveluja. Neuvottelujen yhteydessä on käyty läpi Saitan IT- palvelujen sisältö, palveluprosessit ja vastuunjakotaulukot, jotka vielä tarkentuvat käyttöönottoprojektin yhteydessä. Palvelusopimuksen ensimmäinen kausi on määräaikainen ajalla , jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Mikkelin kaupungille syntyy palvelusopimuksesta ja käyttöönottoprojektista seuraavat kustannukset: Kustan nusarvio/ Palvelu- maksut Käyttöön- otto- projekti Vanhan palvelun alasajo

10 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Yhteensä Mikkelin kaupungin sopimuskokonaisuus sekä käyttöönottosuunnitelma ovat esityksen liitteenä. Sopimuksen liitteiden ja käyttöönottosuunnitelman salausperusteena ovat niiden sisältämät liikesalaisuudet. Kaupungin nykyisessä tietojärjestelmäympäristössä ja - yhteistyössä mukana olevia konsernin yhtiöitä on informoitu asiasta. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Saitan ja Mikkelin kaupungin välisen IT- palvelusopimuksen liitteineen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että talousjohtajalla on oikeus allekirjoittaa Saitan kanssa tehtävä palvelusopimus ja oikeus tehdä teknisiä korjauksia ja merkitykseltään vähäisiä muutoksia sopimuksiin sekä tehdä Saitan palvelusopimukseen liittyen lisäpalveluiden hankintoja vuosittain enintään eurolla. Palvelusopimuksen ja käytöönoton kustannukset huomioidaan vuoden 2019 talousarviossa. Vuonna 2018 syntyvät käyttöönottoprojektin kustannukset katetaan tietohallinnon määrärahoista. Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti, että päätösesitys hylättäisiin ja jätti seuraavan päätösehdotuksen: IT- infrapalvelut otetaan Mikkelin kaupungin noin 2000 työntekijän omaksi työksi aikana. Tämä varmistaa IT- infrapalveluosaamisen-, työpaikkojen- ja päätöksenteon säilymisen Mikkelin ja etelä savon alueella sekä nopean reagoinnin alueen tarpeiden ja palvelutason muutoksiin. Esitettyjen laskelmien mukaan, Mikkelin kaupungin omana työnä IT- infrapalvelut maksavat vuositasolla euroa vähemmän, kuin nykyiset Tieran palvelut euroa on kolme kertaa enemmän, kuin kaupunkirakennetyöryhmän ICT- palveluihin esittämä euron vuosisäästötarve. Jos Mikkelin kaupungin konserniyhtiöt noin 600 työntekijää saadaan Mikkelin kaupungin IT- infrapalvelujen oman työ piiriin, yhteissäästö on vuositasolla isompi, kuin euroa. Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Jarno Strengell jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, jonka hän ilmoitti olevan samansisältöinen kuin hänen päätösehdotuksensa. Merkitään, että Armi Salo- Oksa ilmoitti olevansa esteellinen (Marskidata Oy:n hallituksen puheenjohtaja) ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 327 Valmistelija / lisätiedot: Heikki Siira

11 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) heikki.siira@mikkeli.fi talousjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Saitan ja kaupungin välisen IT - palvelusopimuksen, jonka talousjohtaja allekirjoitti Siirtoprojektiin ja palvelujen siirtoon uudelle palvelutuottajalle liittyy erilaisia sopimusteknisiä asioita eri palvelutuottajien välillä, jonka vuoksi sekä kaupunginjohtajalle että talousjohtajalle on perusteltua antaa oikeudet päättää ja allekirjoittaa palveluiden siirtoon liittyvien asioiden hoitamiseksi sopimuksia talousarvion ja siirtoprojektin määrärahojen puitteissa. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan päättämään ja allekirjoittamaan IT- palvelujen siirtoon liittyviä palvelutuottajien sopimuksia talousarvion ja siirtoprojektin määrärahojen puitteissa. Hyväksyttiin. Tiedoksi Henkilöstöpalvelut ja talous- ja elinvoimapalvelut

12 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Kaupunginhallitus, 129, Kaupunginhallitus, 209, Kaupunginvaltuusto, 68, Kaupunginhallitus, 328, Etelä- Karjalan, Etelä- Savon ja Pohjois- Karjalan kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen yhteisen taloushallinnon, palkanlaskennan ja tietotekniikkapalveluja tuottavien yhtiöiden perustaminen MliDno Kaupunginhallitus, , 129 Valmistelijat / lisätiedot: Heikki Siira heikki.siira@mikkeli.fi talousjohtaja Etelä- Savon maakunnassa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta on valmisteltu järjestelmällisesti vuoden 2017 alusta lähtien. Palvelukeskuksen perustamista pohjustavat nykytilakartoitukset ja toimenpidesuunnitelmat ovat nyt valmiit. Kaupunginhallitus päätti kokouksessa , että Mikkelin kaupunki osallistuu Etelä- Karjalan, Etelä- Savon ja Pohjois- Karjalan maakuntien yhteisen palvelukeskusmallin perustamisselvitykseen. palvelukeskustoimintaan osallistumisesta tehdään palvelukeskusmalliselvityksen valmistumisen jälkeen. Mikkelin kaupunki on ollut Etelä- Savon maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden valmistelussa mukana ja samassa yhteydessä arvioinut ja suunnitellut oman talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestämistä tulevaisuudessa. Kaupunki on neuvotellut palveluista ja pyytänyt tarjoukset Kunnan Taitoa Oy:ltä (Taitoa) ja Saimaan talous ja tieto Oy:ltä (Saita). Saitan tarjous on arvioitu kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi tarjoukseksi Mikkelin kaupungille. Mikkelin kaupungin valmistelulinjauksesta on oltu yhteydessä Etelä- Savon Koulutus Oy:hyn ja Etelä- Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymään, joiden kanssa haetaan yhteistä palvelukeskusratkaisua vuoden 2019 alusta alkaen. Saita perustaa Mikkeliin palvelukeskustoimipisteen. Saitalla on käytössä Aditron järjestelmät: Wintime (talous) ja Personec FK (henkilöstö). Saitan kanssa lähdetään valmistelemaan palvelusopimuksia yhteistyössä Etelä- Savon Koulutuksen ja Etelä- Savon kampuskiinteistöjen kanssa. Taitoan palvelusopimus irtisanotaan mennessä siten, että tilinpäätöksen 2018 valmistelu pyritään sopimaan Taitoan kanssa. KuntaERPin käyttö on sanottu irti joulukuussa Palvelusopimuksen muutoksesta aiheutuu seuraavia toimenpiteitä: Mikkelin kaupungin ja Saitan palvelusopimus vuodelle 2019 tuodaan kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi Mikkelin kaupunki hankkii Saitasta omistusosuuden Inhouse aseman luomiseksi ja osakehankintaan haetaan investointeihin lisämääräraha kaupunginvaltuustolta vuoden 2018 aikana

13 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Uusien järjestelmien käyttöönoton kustannukset toteutetaan investointina kolmen vuoden poistoajalla, johon haetaan investointeihin lisämääräraha kaupunginvaltuustolta vuoden 2018 aikana Mikkelin kaupunki vastaa nykyisten käytöstään poistuvien järjestelmien alasajon kustannuksista, jotka budjetoidaan vuodelle Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että talousjohtaja Heikki Siiralla on oikeus irtisanoa kaupungin palvelusopimus Kunnan Taitoa Oy:n kanssa mennessä. Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa talousjohtajan valmistelemaan Saimaan talous ja tieto Oy: n kanssa palvelusopimusta, joka tuodaan kaupunginhallitukseen erikseen päätettäväksi. Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti, että koska nyt tehty päätösesitys ohjaa 2020 Mikkelin kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon hankintapäätöstä kohti Saitan palveluja, Mikkeli jatkaa nykyisiä talous- ja henkilöstöpalvelusopimuksiaan vuoden 2019 loppuun sekä selvittää 2020 maakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestämisen rinnalla, kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Mikkelin kaupunkikonsernin omaa talous-, henkilöstöhallinto- ja ICT- palvelukokonaisuutta. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen päätökseksi on tullut esittelijän esitys. Merkitään, että Jarno Strengell jätti esittämänsä esityksen eriäväksi mielipiteeksi. Merkitään, että Olli Marjalaakso saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. Lisäksi merkitään, että talousjohtaja Heikki Siira selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus, , 209 Valmistelijat / lisätiedot: Heikki Siira heikki.siira@mikkeli.fi talousjohtaja Mikkelin kaupunki on neuvotellut Saitan (Saimaan talous ja tieto Oy) kanssa puite- ja palvelusopimus henkilöstöhallinnon palveluja. Neuvottelujen yhteydessä on käyty läpi Saitan talous- ja henkilöstöhal vastuunjakotaulukot, jotka vielä tarkentuvat käyttöönottoprojektin yhteydessä. Palvelusopimuksen e vuotta ajalla , jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Etelä kuntayhtymä yhdistetään kaupungin puitesopimukseen, mutta kuntayhtymä tekee oman palvelusop Oy tekee oman puite- ja palvelusopimuksen. Mikkelin kaupunkin sopimuskokonaisuus on esityksen liitteenä. Mikkelin kaupungille syntyy palvelusopimuksesta ja käyttöönottopro- jektista seuraavat käyttötalous- ja poistokustannukset vuosina :

14 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Kustannus- laskelma, Palvelu- veloitus (tahe) Kehitys- raha ja lisäpalvelut Käyttöön- ottoinvest. poistot 3 v Järjestelmien alasajo ja TP 2018 Kustannuk- set Vuodelle 2018 haetaan euron investoinnin lisämääräraha ja vuodelle 2019 budjetoidaan inv palveluiden käytöönottoprojektiin; käyttöönottoinvestointi poistetaan vuosina Lisäksi vuo lisämääräraha Saitan osakkeen hankintaan. Vuoden 2019 talousarviossa huomioidaan nykyisen talo henkilöstöhallinnon järjestelmien alasajoon liittyvät kustannukset Kuntien Tieran ja Kunnan Taitoan tilinpäätöksen 2018 tekemiseen liittyvät palvelut. Saitan palvelusopimus budjetoidaan vuodelle 2019 sujuvuuden varmistamiseksi talousjohtajalle on perusteltua antaa oikeus muuttaa palvelusopimukse sopimusvuoden ja hankkia esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon lisäpalveluita Saitan palveluina Karjalan, Etelä- Karjalan ja Etelä- Savon yhteinen palvelukeskus perustetaan ja Mikkelin kaupunki on m palvelukeskuskokonaisuudessa väkiluvun mukaisella omistusosuudella, budjetoidaan uuden yhtiön mukainen hankinta vuodelle 2019; alustava arvio maakuntien ja kuntien yhteisen yhtiön osakkeiden on Mikkelille noin euroa. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Saitan ja Mikkelin kaupungin väliset puite- ja palvelusopimukset päättää, että talousjohtajalla on oikeus allekirjoittaa Saitan kanssa tehtävät puite- ja palvelusopimuks korjauksia ja merkitykseltään vähäisiä muutoksia sopimuksiin sekä tehdä Saitan palvelusopimukseen hankintoja vuosittain enintään eurolla. Palvelusopimuksen ja käytöönoton kustannukset huo talousarviossa. Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy euron investoinnin lisämäärära käytöönottoprojektiin ja euron investoinnin lisämäärärahan Saitan osakkeen hankintaan vuod käyttöönoton kustannukset huomioidaan vuoden 2019 talousarviossa. Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti, että talous- ja henkilöstöpalvelut otetaan Mi työntekijän ja Mikkelin kaupungin konserniyhtiöiden noin 600 työntekijän yhteiseksi omaksi työksi 20

15 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) varmistaa talous- ja henkilöstö osaamisen säilymisen Mikkelin alueella sekä nopean reagoinnin aluee Mikkelin alueella on työntekijämäärältään pienempi noin 750 työntekijän yhtiö, jossa talous- ja henki työnä tuotannollisesti- ja taloudellisesti tehokkaammin kuin ulkoistettuna palveluna. Koska kukaaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. Hyväksyttiin. Merkitään, että Jarno Strengell jätti esittämänsä esityksen eriäväksi mielipiteeksi. Kaupunginvaltuusto, , 68 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen puitesopimus ja puitesopimuksen liitteet ovat kokouksen oheismateriaalina. Puitesopimuksen liitteet ovat salassa pidettäviä (julkisuuslaki kohta). Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy euron investoinnin lisämäärärahan Saitan palveluiden käytöönottoprojektiin ja euron investoinnin lisämäärärahan Saitan osakkeen hankintaan vuodelle Palvelusopimuksen ja käyttöönoton kustannukset huomioidaan vuoden 2019 talousarviossa. Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Jarno Strengell esitti, että päätösesitys hylättäisiin ja jätti seuraavan päätösehdotuksen: "Talous- ja henkilöstöpalvelut otetaan Mikkelin kaupungin noin 2000 työntekijän omaksi työksi aikana. Tämä varmistaa Talous- ja henkilöstöpalveluosaamisen-, työpaikkojen- ja päätöksenteon säilymisen Mikkelin ja Etelä Savon alueella sekä nopean reagoinnin alueen tarpeiden ja palvelutason muutoksiin. Esitettyjen laskelmien mukaan, Mikkelin kaupungin omana työnä IT- infrapalvelut maksavat vuositasolla euroa vähemmän, kuin nykyiset Tieran palvelut. On odotettavissa, että Saitasta ostettavat talous- ja henkilöstöpalvelutkin tulevat pitkällä tähtäimellä maksamaan enemmän, kuin jos talous- ja henkilöstöpalvelut otettaisiin takaisin Mikkelin kaupungin omaksi työksi. Tuotannollisesti- ja taloudellisesti olisi järkevää, että IT- infrapalvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinto tuotettaisiin Mikkelin kaupungin omana työnä. Jos Mikkelin kaupungin konserniyhtiöt noin 600 työntekijää saadaan Mikkelin kaupungin IT- infrapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon oman työ piiriin, Mikkelin kaupunkikonsernin yhteissäästö ja uusien työpaikkojen syntyminen Mikkeliin olisi vuositasolla vieläkin isompi." Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että kaupunhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

16 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen tekemänsä päätösehdotus. Merkitään, että talousjohtaja Heikki Siira selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus, , 328 Valmistelija / lisätiedot: Heikki Siira heikki.siira@mikkeli.fi talousjohtaja Liitteet 1 Liite Kh - Osakassopimusluonnoksen liite 1.1 Inhouse Oy yhtiöjärjestysluonnos 2 Liite Kh - Osakassopimusluonnoksen liite 1.2 Inhouse Oy 3 Liite Kh - Osakassopimusluonnoksen liite 2.1 Outhouse Oy yhtiöjärjestysluonnos 4 Liite Kh - Osakassopimusluonnos 2.2 Outhouse 5 Liite Kh - Osakassopimusluonnoksen liite 3 liittyminen osakassopimukseen 1. Tausta Valtiovallan yhtenä tavoitteena maakuntauudistuksen valmistelussa on alusta lähtien ollut talous- ja henkilöstöhallinnon (TaHe) sekä ICT- palvelujen tuottamisen yhdistäminen. Sen toteuttamiseksi haettiin mallia, jossa yhden palvelukeskuksen (Hetli Oy) kautta kaikkien 18 maakunnan oli määrä uudistuksessa hoitaa palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävänsä. ICT- palvelukeskuksen (Vimana Oy:n) perustamisen tavoitteena on luoda säästöjä, yhtenäistää toimintatapoja ja tarjota parasta osaamista kaikkien maakuntien käyttöön ja varmistaa tasainen palveluiden laatu kaikissa maakunnissa. Valtion suunnitelmia Hetli Oy:n perustamisesta vastustettiin laajasti, koska isoilla kaupungeilla ja seutukunnilla oli jo toimivia isoja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia. Valmistelun edetessä myös valtion oma selvitys osoitti, että Hetliä ei tarvita tuotantoon ja se päätettiin lakkauttaa tarpeettomana. Valtioneuvoston tiedotteessa todettiin, että erityisesti maakuntien tekemät talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotantoon liittyvät ratkaisut ovat poistaneet tarpeen Hetli Oy:n kaltaiselle toimijalle. Hankinnoille kaavailtu valtakunnallinen palvelukeskus vedettiin pois jo aiemmin. Näillä näkymin lakiesityksiin jää alun perin suunnitelluista neljästä palvelukeskuksesta kaksi, maakuntien ICT- palveluja varten perustettu Vimana Oy ja Maakuntien tilakeskus Oy. Vimana Oy:n tehtävänä on rakentaa maakuntien menestystä digitaalisilla palveluilla ja mahdollistaa maakuntien tarvitsemat ja määrittelemät digitalisaatio- ja ICT- perustietotekniikkapalvelut tuottamalla ne lähellä asiakasta yhdessä Vimanan verkostojen kanssa. Vimanan toiminnan painopiste on tälle hetkellä niissä palveluissa, jotka ovat välttämätöntä saada perustettua ennen maakuntien toiminnan alkamista.

17 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Paikallisena tavoitteenamme tulee olla, että maakuntien yhtiöt ovat tuottajina Vimana Oy:n palveluverkostossa. 2. Tilanne nyt Uudistuksen tavoitteena ollut perusasia eli TaHe- ja ICT- palvelujen tuottaminen jatkossa kilpailukykyisemmin niin hinnan kuin laadun osalta ei ole poistunut. Myös hankintalaki tiukentuu ja kuntayhtiöiden ulosmyyntirajoitukset tulevat täysimääräisenä voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Pärjääminen tulevaisuudessa edellyttää isompia tuotantoyksiköitä ja tehokkuuden kasvattamista mm. digitalisaation ja robotiikan käytön myötä. Kustannustehokkuus, laatu, osaaminen ja palveluiden kehittäminen on varmistettava. Koska valtakunnallista palvelukeskus Hetli Oy:tä ei tullut, tulee maakuntien vastuu korostumaan näiden palvelujen järjestämisessä. TaHe- palveluyhtiössä ja myös maakuntien ICT- tuottajayhtiöissä on tapahtumassa koko valtakunnassa keskittymistä, ja myös uusia yhtiöitä ollaan perustamassa. Saimaan talous ja tieto Oy (Saita), SiunTalous Oy, Pohjois- Karjalan tietotekniikkakeskus Oy, Etelä- Savon maakuntaliitto, Etelä- Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Itä- Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) ja Vaalijalan kuntayhtymä ovat neuvotelleet yhteisistä ICT- ja TaHe palveluita tarjoavien yhtiöiden perustamisesta. Yhtiöt syntyisivät osapuolten liikkeenluovutuksilla, jotka yhtiöiden osalta tulisivat voimaan ja Etelä- Savon osapuolten osalta vuoden 2019 aikana. Ehdotettu kolmen maakunnan yhteisen palvelukeskuksen rakentaminen ei ole sidoksissa maakunta- ja sote- uudistuksen toteutumiseen, vaan se tulee tehdä edellä mainituista syistä joka tapauksessa, jotta pystytään vastaamaan palveluiden kilpailukyvystä ja kehittämisestä. 3. Ehdotettu uusi yhtiörakenne Yhtiöitä perustetaan liikkeenluovutuksella kaksi, joista toinen palvelee sidosyksikkösäännösten mukaisena inhouse yksikkönä omistajiaan (työnimi InhouseOy ) ja toinen (työnimi OuthouseOy ) inhouseyhtiön omistajien mahdollisia tytär- ja osakkuusyhtiöitä, jotka eivät täytä hankintalain mukaista sidosyksikkö- tai hankintayksikkö määritelmää. Uusien yhtiöiden nimet päätetään myöhemmin, mutta tässä niistä käytetään edellä mainittuja työnimiä. Yhdistyvät yhtiöt eli Saita Oy, Siun Talous Oy ja Pohjois- Karjalan tietotekniikkakeskus Oy perustavat yhdessä uudet yhtiöt eli InhouseOy:n ja OuthouseOy:n. Yhdistyvien yhtiöiden kaikki liiketoiminta siirtyy lukien liiketoimintojen luovutuksina uusiin yhtiöihin niin, että in- housetoiminnot siirtyvät InhouseOy:öön ja out- housetoiminnot siirtyvät OuthouseOy:öön. Yhdistyvät yhtiöt saavat luovutuksissa vastikkeena InhouseOy:n ja OuthouseOy:n osakkeita. Yhdistyvien yhtiöiden osakkaat säilyvät edelleen yhdistyvien yhtiöiden osakkaina, mutta tulevat liittymissopimuksella uusien yhtiöiden osakassopimusten osapuoliksi. Seuraavassa vaiheessa (tavoiteaikataulu vuoden 2019 loppuun mennessä) yhdistyneet yhtiöt puretaan selvitystilamenettelyllä, jonka jälkeen yhdistyneiden yhtiöiden osakkaista tulee InhouseOy:n ja OuthouseOy:n osakkaita.

18 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Uusien yhtiöiden omistajat ovat siis Saita Oy, Siun Talous Oy ja Pohjois- Karjalan tietotekniikkakeskus Oy ja osakkeita suoraan merkitsevät Etelä- Savon osapuolet siihen saakka kunnes perustajayhtiöt puretaan ja toiminta jatkuu pelkästään uusien yhtiöiden kautta. Perustajayhtiöiden nykyiset osakkeenomistajat saavat suhteellista osuuttaan vastaavan osuuden uusista yhtiöistä. Mikäli joku osakas ei haluaisikaan olla jatkossa mukana uudessa yhtiöissä, tulee sen omistusosuus käsitellä perustajayhtiön purkamisprosessissa. Jos joku nykyisistä omistajista päätyy jäämään pois uudesta yhtiöstä, menettää se inhouse- asemansa ja joutuu jatkossa hakemaan palvelunsa kilpailutuksen kautta muualta. InhouseOy:n liikevaihtoarvio on n. 55 milj. euroa ja henkilömäärä n InhouseOy: llä on maakuntakohtaiset osakesarjat (EK-, PK- ja ES) sekä Y- sarja mahdollisille maakuntien ulkopuolisille osakkaille. Osakesarjojen kokonaismäärät perustuvat maakuntien väkilukuun ja osakkeita lasketaan liikkeelle palveluiden käyttöön perustuen. OuthouseOy:n liikevaihtoarvio on n. 2 milj. euroa ja henkilömäärä n. 15. OuthouseOy: llä on yksi osakesarja, josta liikkeelle laskettavien osakkeiden määrä perustuu myös maakuntien väkilukuun ja palveluiden käyttöön. InhouseOy:n osakkeet jakautuvat maakuntien asukasmäärien mukaisesti kolmeen osakesarjaan: ES- osakkeet enintään 31% osakepääomasta Etelä- Savon alueen osakkaille PK- osakkeet enintään 37% osakepääomasta Pohjois- Karjalan alueen osakkaille ja EK- osakkeet enintään 29% osakepääomasta Etelä- Karjalan alueen osakkaille lisäksi tulee Y- osakesarja, enintään 3 % osakepääomasta uusille osakkaille maakuntasarjojen ulkopuolelta Maakuntaosakkeet jaetaan palveluiden käytön suhteessa ja jakamattomat jäävät yhtiön haltuun myöhemmin luovutettavaksi. Maakuntasarjojen sisällä osakemäärät jakautuvat luovutushetken omistusten suhteessa. OuthouseOy:n osakkeita on vain yksi osakesarja, josta PK- osapuolet merkitsevät 34% ja EK- osapuolet merkitsevät 29%. Lopuista osakkeista ES- osapuolet merkitsevät tässä vaiheessa 22% ja loput ES- osakkeet jäävät yhtiön haltuun myöhempää merkintään varten. 4. Hallituspaikat InhouseOy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kuusi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenistä valitsevat: (i) EK osakkeiden omistajat 1-3 hallituksen jäsentä (ii) ES osakkeiden omistajat 1-3 hallituksen jäsentä (iii) PK osakkeiden omistajat 1-3 hallituksen jäsentä (iv) Y - osakkeiden omistajat nimeävät yhden hallituksen jäsenen Osakassopimuksen mukaan kunkin osakesarjan osakkailla on oikeus nimetä jäsenet seuraavasti: suurimman määrän osakkeita kyseisestä osakesarjasta omistava osakas nimeää yhden hallituksen jäsenen

19 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) toiseksi suurimman määrän osakkeita omistava osakas nimeää yhden hallituksen jäsenen muut osakkaat nimeävät yhdessä yhteisen hallituksen jäsenen. Muita osakkaita tulee olla osakesarjassa vähintään 3 (jos vähemmän, muut osakkaat osallistuvat toisen hallituksen jäsenen valitaan). Toisen hallituksen jäsen nimeäminen edellyttää että Osakesarjalla on vähintään kaksi Osakasta sekä sitä että Osakesarjassa on Yhtiön taseessa olevat Osakkeet pois lukien Osakkailla Osakkeita [ ] kappaletta. Kolmannen Hallituksen jäsenen nimeäminen Maakuntaosakkeiden perusteella edellyttää että Osakesarjalla on vähintään viisi Osakasta sekä sitä että Osakesarjassa on Yhtiön taseessa olevat Osakkeet pois lukien Osakkailla Osakkeita [20.000] kappaletta. ES- osakkeiden osalta kolmannen hallituspaikan ehdot eivät täytty heti yhtiön aloittaessa. Puheenjohtajuudet ja varapuheenjohtajuudet kiertävät 2- vuotiskausina kunkin maakunnan kesken. Etelä- Savon osalta tämä tarkoittaa, että Essote ja Mikkelin kaupunki nimeävät kumpikin yhden hallituksen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä. Muut ES- osakkaat nimeävät yhdessä yhden jäsenen ja varajäsenen, kun em. kolmannen hallituspaikan omistukselliset edellytykset täyttyvät. OuthouseOy:llä on hallitus, johon kuuluu vähintään kolme ja enintään kuusi varsinaista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa yhden varapuheenjohtajan. Kunkin maakunnan osakkaista kaksi eniten osakkeita omistavaa nimeävät hallituksen jäsenet. Hallituspaikkojen nimeämiseksi maakunnan alueella sijaitsevien osakkaiden omistus yhteensä tulee olla vähintään 10 %. Hallituksen ensimmäisen toimintakauden aikana minimiomistusvaatimusta ei sovelleta. ES- osakkeiden osalta ehdot täyttyvät heti yhtiön aloittaessa, kun Mikkelin kaupunki ja Essote tulevat osakkaksi. 5. Inhouse- aseman toteutuminen Osakkaiden kannalta ensiarvoisen tärkeää on, että inhouse- asema ei missään vaiheessa vaarannu oman tai muiden osakkaiden toimesta. Osakkaat käyttävät tosiasiallista ja rajoittamatonta valvontavaltaa yhtiöön yhtiökokouksessa, hallituksessa sekä asiakasneuvottelukunnassa. Yhtiö tuottaa palveluita julkisista hankinnoista säädetyn lain (1397/2016, hankintalaki) mukaisena sidosyksikkönä eli yhtiön asiakkaiden tulee täyttää hankintalaissa säädetyn hankintayksikkömääritelmän ja kulloinkin voimassa olevissa oikeusohjeissa asetetut mahdolliset muut asiakkaalle kohdistuvat vaatimukset tai velvoitteet sidosyksikköhankintojen toteuttamiselle. 6. Ehdotuksen arviointia omistajan näkökulmasta Uudet yhtiöt vaikuttaisivat laajasti kaikkien kolmen maakunnan alueella. Yhtiöillä olisi kilpailukykyinen henkilöstö (n. 450 aloitusvaiheessa) ja työpaikkoja kaikissa kolmessa maakunnassa, n palvelujen käyttäjää, kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut. Työpaikkoja ja asiantuntijoita säilyy maakunnissa. Asiakkaiden prosesseja

20 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) voidaan kehittää paikallisesti yhdessä kolmen tasavertaisen ja rinnakkaisen maakunnan ja maakuntien isojen kaupunkien kesken. Tavoitteena on saada näin toimien säästöjä kokonaisprosesseissa. Savonlinnassa tiistaina käydyssä omistajatahojen neuvottelussa olivat paikalla Etelä- Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Itä- Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Vaalijalan kuntayhtymän johtaja ja hallituksen puheenjohtaja, Pohjois- Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtaja, Eksoten hallituksen puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja, Etelä- Savon maakuntajohtaja ja maakuntahallituksen puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupungin edustaja ja ao. yhtiöiden toimitusjohtajat. Yhteinen näkemys oli, että ehdotettu yhtiöjärjestely on kaikkien osapuolten tavoitteena. Tapaamisessa sovittiin, että InhouseOy:n kotipaikka on Lappeenranta ja ensimmäisen 2- vuotiskauden puheenjohtajana hallituksessa toimii Pohjois- Karjalan nimeämä edustaja. OuthouseOy:ssa yhtiön kotipaikka ja ensimmäisen kauden puheenjohtajuus on toisin päin. Yhtiöiden nykyiset omistajat saavat uudesta yhtiöstä suhteellista osuuttaan vastaavat osakkeet. Taloudellista riskiä muutoksessa ei ole nähtävissä. Ehdotettu järjestely on Saita Oy:n omistajien edun mukaista. Uudesta InhouseOy:stä tulee yksi merkittävimmistä TaHe- ja ICT- palvelujen tuottajista julkishallinnolle Suomessa. Järjestelystä on ennakkopäätöshakemus verottajan käsittelyssä ja päätös tulee saada ennen järjestelyjen toteutusta. 7. Tarvittavat päätökset omistajilta Varsinaisen päätöksen uusien yhtiöiden perustamisesta yhdessä Siun Talous Oy:n ja Pohjois- Karjalan tietotekniikka Oy:n kanssa tekee Saita Oy:n hallitus ja liiketoimintaluovutuksesta Saita Oy:n ylimääräinen yhtiökokous. ten täytäntöönpanon edellytys on, että verottajan antama sitova ennakkopäätös järjestelyistä ei aseta estettä järjestelylle. Omistajatahojen tulee omissa organisaatioissaan käsitellä omistajaohjausasiana yhtiömuutosta koskevat esitykset. Mikkelin kaupunki omistaa yhden Saita Oy:n osakkeen, joka vastaa 115 kpl uuden yhtiön osakeita. Omistajien kanta tulee siis olla syyskuussa koolle kutsuttavaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen mennessä seuraaviin asioihin: suostumus siihen, että Saita Oy voi sitoutua liiteasiakirjoissa eli yhtiöjärjestysluonnoksissa ja osakassopimusluonnoksissa kuvattuun järjestelyyn InhouseOy:n sekä OuthouseOy:n perustamisen hyväksyminen liitteissä esitetyllä tavalla valtuutus Saita Oy:n hallitukselle viimeistellä asiakirjojen yksityiskohdat sekä liitteet oikeutus Saita Oy:lle merkitä uusien yhtiöiden osakkeita sekä toteuttaa liikkeenluovutus perustettaville yhtiöille hallitusten jäsenten nimeäminen uusiin yhtiöihin osakassopimusten mukaisesti. Saita Oy:n omistajien tulee samassa yhteydessä päättää sitoutumisestaan oman organisaationsa osalta järjestelyyn ja siihen liittyvien asiakirjojen hyväksyminen.

21 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Päätökset yhtiökokouksessa tehdään yhtiöjärjestyksen ja lain mukaisesti enemmistöpäätöksillä. esityksen liitteet: esitys Saita Oy:n osakkeenomistajille (ei julkinen) - Liite 1.1 Inhouse Oy yhtiöjärjestysluonnos (julkinen) - Liite 1.2 Inhouse Oy osakassopimusluonnos (julkinen) - Liite Inhouse Oy osakassopimuksen liite; osakkeita saamattomat osapuolet (ei julkinen) - Liite 2.1 Outhouse Oy yhtiöjärjestysluonnos (julkinen) - Liite 2.2 Outhouse Oy osakassopimusluonnos (julkinen) - Liite 3 Liittyminen osakassopimukseen (sama liite Inhouse Oy ja Outhouse Oy - julkinen) Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki Saita Oy:n osakkeenomistajana 1. suostuu siihen, että Saita Oy voi sitoutua liiteasiakirjoissa eli yhtiöjärjestysluonnoksissa ja osakassopimusluonnoksissa kuvatuun järjestelyyn, 2. hyväksyy "Inhouse Oy:n" ja "Outhouse Oy:n" perustamisen liitteissä esitetyllä tavalla, 3. suostuu, että Saita Oy:n hallituksella on oikeus viimeistellä asiakirjojen yksityiskohdat ja liitteet, 4. oikeuttaa Saita Oy:n merkitsemään uusien yhtiöiden osakkeita sekä toteuttamaan liikkeenluovutus perustettavalle yhtiölle, 5. hankkii uuden "Inhouse Oy:n" osakkeita nykyisen Saita omistuksen lisäksi 5209 kpl * 36 e/kpl = euroalla, 6. hankkii uuden "Outhouse Oy:n" osakkeita nykyisen Saita omistuksen lisäksi 5209 kpl * 4e/kpl = eurolla, 7. sitoutuu edellä kuvattuun järjestelyyn ja osakkeiden hankinta huomioidaan vuoden 2019 talousarviossa. Kaupunginhallitus tekee kokouksessaan päätöksen Mikkelin kaupungin edustajasta Inhouse Oy:n ja Outhouse Oy:n hallituksiin. Hallituksien kokoonpanoa on käsitelty osakassopimuksissa kohdissa 11. Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti, että Mikkelin kaupunki esittää Inhouse ja Outhouse osakassopimuksiin seuraavaa lisäystä Osakkeen omistajan harkitessa osakkeen myymistä uudelle omistajalle, tulee asia käsitellä yhtiökokouksessa, tieto osakkeen myyntiaikeista tulee ilmoittaa yhtiökokouksen kokouskutsussa viimeistään kahta viikkoa ennen yhtiökokousta. Jos yksikin osakas vastustaa yhtiökokouksessa osakkeen myymistä ei osaketta voi myydä. Tämä lisäys

22 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) vähentää omistusosuuden siirtymistä esimerkiksi monikansallisille yrityksille, sekä yhtiöjärjestyksen muuttumisen voittoatavoittelevaksi. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Jarno Strengell jätti eriävän mielipiteen, joka on sisällöltään sama kuin hänen tekemänsä päätösesitys. Inhouse Oy:n ja Outhouse Oy:n hallituksiin jäseneksi nimettiin talousjohtaja Heikki Siira ja varajäseneksi taloussuunnittelupäällikkö Katja Meskanen. Merkitään, että talousjohtaja Heikki Siira selosti asiaa kaupunginhallitukselle Tiedoksi Saimaan talous ja tieto Oy / Salli Kortelainen, Mikkelin talous- ja elinvoimapalvelut

23 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Kaupunginhallitus, 184, Kaupunginhallitus, 329, Terveysvalvonnan johtajan viran täyttö MliDno Kaupunginhallitus, , 184 Valmistelijat / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi hallintojohtaja Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että terveysvalvonnan johtajan virka täytetään määräajaksi ajalle Terveysvalvonnan johtajan viran määräaikaisuuden perusteena on tuleva maakuntauudistus ja sen tuoma uudelleenorganisointi. Maakuntauudistuksen siirtyessä vuodella eteenpäin, määräaikaisuuden peruste ei ole enää pitävä ja terveysvalvonnan johtajan virka on vakinaistettava alkaen. Hallintosäännön luvun 6 55 mukaan kaupunginhallitus julistaa viran haettavaksi ja 56 mukaan palvelualuejohtajat, johon terveysvalvonnan johtajan virka rinnastetaan, valinnasta päättää kaupunginhallitus. Viran pätevyysvaatimuksena on Suomessa laillistetun eläinlääkärin pätevyys sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian erikoiseläinlääkärintutkintoon sisältyvä elintarvikehygieenikkokuulustelu täydennyskoulutuksineen. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää julistaa terveysvalvonnan johtajan viran haettavaksi ja oikeuttaa hallintopalvelut päättämään yksityiskohtaisesta hakuilmoituksesta ja ilmoituksen julkaisemisesta. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 329 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi hallintojohtaja Viran kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistetun eläinlääkärin pätevyys sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian erikoiseläinlääkärintutkintoon sisältyvä elintarvikehygieenikkokuulustelu täydennyskoulutuksineen. Viranhakuilmoituksessa

24 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) on todettu, että viranhoitoon soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto katsotaan hakijalle eduksi sekä valinnassa arvotetaan hyvää johtamistaitoa ja elintarvike- ja ympäristöhygieenistä osaamista. Määräaikaan mennessä virkaa haki ********* Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus valitsee terveysvalvonnan johtajan virkaan alkaen *********. Selvitystä terveydentilasta ei vaadita eikä ********* myöskään aseteta koeaikaa. Terveysvalvonnan johtajan tehtäväkohtaiseksi palkaksi määritellään 5486, 06 euroa/kk Hyväksyttiin.

25 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Kaupunkiympäristölautakunta, 81, Kasvatus- ja opetuslautakunta, 74, Kaupunginhallitus, 330, Suksimäen päiväkodin peruskorjaus tai uudisrakennus MliDno Kaupunkiympäristölautakunta, , 81 Valmistelijat / lisätiedot: Jarkko Hyttinen jarkko.hyttinen@mikkeli.fi kiinteistöjohtaja Suksimäen päiväkodin käyttäjillä on ollut yksittäisissä tiloissa sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua tai tuntemuksia. Päiväkodille on perustettu kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä maaliskuussa Rakennuksessa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu puutteita/vaurioita, jotka voivat vaikuttaa rakennuksen sisäilmaan. Rakennus vaatii joko korjaustoimenpiteitä tai uudet korvaavat tilat. Toteutustavan päättämiseksi on tilapalvelut yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa kartoittaneet Laajalammen alueen päiväkotien tilantarpeet sekä rakennusten teknisen kunnon. Laajalammen alueella toimii tällä hetkellä kolme varhaiskasvatuksen yksikköä; Suksimäen päiväkoti (paikkaluku 55 lasta), ryhmäperhepäiväkoti Piilopirtti (paikkaluku 8 lasta), sekä avoin päiväkoti Punapirtti (paikkaluku 14 lasta). Työryhmä on kartoittanut uudelle päiväkodille sopivan sijaintipaikan taloudelliset ja toiminnalliset näkökohdat huomioiden. Sijaintina on Kattilansillan nuorisotalon takansa sijaitseva Y- tontti. Päiväkodin sijoittamista ehdotetulle paikalle puoltaa mm. valmis kaava, leikkipuiston läheisyys sekä hyvä saavutettavuus eri suunnista. Uuden päiväkodin rakentaminen ennen entisten rakennusten purkamista mahdollistaa prosessin toteuttamisen ilman väistötiloja. Tämä säästää väistötilakustannuksissa (n. 0, 5 M ) sekä helpottaa toiminnan arkea. Nykyisestä paikkaluvusta (77 lasta) poiketen, on uusi päiväkoti suunniteltu 94 lapselle. Syynä lapsimäärän kasvattamiseen on aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun muutos varhaiskasvatuksessa 1/7:stä 1/8:aan yli 3- vuotiaiden lasten osalta sekä Punapirtin iltapäiväryhmän muutos sisarusryhmäksi ( > 17 lasta). Päivähoitopaikoista on lisäksi ollut jatkuvasti puutetta. Kaupunkirakenneselvitystyöryhmän esityksen mukaan kaikille lapsille palautetaan yhtäläinen subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon, minkä vuoksi avoimen päiväkoti Punapirtin iltapäiväryhmä muuttuu kokopäiväiseksi toiminnaksi. Näin ollen iltapäivisin toimineen ryhmän työntekijöiden työpanosta ei enää riitä avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan ja tarvitaan kolme työntekijää lisää. Vaihtoehtojen kustannusarviot Uuden kerrosalaltaan 1244 m² päiväkodin kustannusarvioksi on laskettu (2424 /brm²).

26 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) Suksimäen päiväkodin peruskorjauksen kustannusarvioksi on laskettu (1928 /brm²). Avoimen päiväkodin Punapirtin peruskorjauksen kustannusarvioksi on laskettu (2871 /brm²). Ryhmäperhepäiväkoti Piilopirtin peruskorjauksen kustannusarvioksi on laskettu (697 /brm²). Yhteensä kolmen yksikön peruskorjauskustannukset ovat Peruskorjauksessa rakennuksista korjataan vain teknisen käyttöikänsä päässä olevat järjestelmät sekä vialliset rakenteet sekä sisäilmaan vaikuttavat tekijät. Uusi päiväkoti on tarkoitus toteuttaa omana investointina, jaetulla urakkamuodolla. Tämä parantaa paikallisten pk- yritysten osallistumismahdollisuuksia. Varhaiskasvatus puoltaa Suksimäen päiväkodin korvaamista uudisrakennuksella, johon yhdistetään alueen kaksi muuta yksikköä. Toteutusaikataulu Hankeen alustava toteutusaikataulu on niin, että tilat ovat käyttöönotettavissa vuonna Kaupunkirakenneselvityksen periaatteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen linjaukset. Kaupunkirakenneselvityksen päivitetyissä laskelmissa on huomioitu Suksimäen päiväkodin osalta 3, 5 M investointi talousvaikutuksineen rakennusten peruskorjaamiseen tai uudisrakennukseen. (1, 75 M vuodelle 2019 ja 1, 75 M vuodelle 2020). Vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä tulee selvittää, voidaanko määrärahaa painottaa vuodelle 2019 rakennusaikataulun nopeuttamiseksi. Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Kaupunkiympäristölautakunta puoltaa Suksimäen päiväkodin tilojen korvaamista uudisrakennuksella, johon yhdistetään alueen kaksi muuta yksikköä. Kaupunkiympäristölautakunta lähettää asian tiedoksi kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Kasvatus- ja opetuslautakunta, , 74 Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi varhaiskasvatusjohtaja Kaupunkirakenneselvityksen esitetyt linjaukset hyväksyttiin Mikkelin kaupunginvaltuustossa Selvityksen mukaan Suksimäen uusi päiväkoti

27 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) (3, 5 milj. ) rakennetaan vuosina Suksimäen päiväkotiin yhdistettäisiin avointa varhaiskasvatusta tarjoava päiväkoti Punapirtti sekä ryhmäperhepäiväkoti Piilopirtti. Päiväkotiin tulisi tilat noin 100 lapselle + avoimen varhaiskasvatuksen tilat. Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta on tehnyt puoltamispäätöksen Suksimäen päiväkodin tilojen korvaamisesta uudisrakennuksella, johon yhdistetään alueen kaksi muuta yksikköä. Sivistysjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja sekä varhaiskasvatusjohtaja puoltavat myös Suksimäen päiväkodin uudisrakennusta, johon sijoittuvat lisäksi ryhmäperhepäiväkoti Piilopirtti sekä avoin päiväkoti Punapirtti. Punapirtin avoimessa päiväkodissa on ollut iltapäiväryhmä ja aamupäivisin avointa varhaiskasvatusta, jolloin päiväkotiin tulee vanhemmat lapsineen. Avoimessa varhaiskasvatuksessa on ohjattua toimintaa ja vertaistuellisia vanhempainryhmiä. Kaupunkirakennetyöryhmän esityksen tavoitteen mukaan kaikille lapsille palautetaan yhtäläinen subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon. Näin ollen kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus kokopäiväiseen varhaiskasvatuspaikkaan iltapäiväryhmän sijasta, jolloin uuteen päiväkotiin on varattava tilat erikseen myös ryhmätoiminnalle avointa varhaiskasvatusta varten. Kattilansillan nuorisotalon taakse sijoittuvan uuden päiväkodin nimeksi tulisi Kattilansillan päiväkoti. Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Kasvatus- ja opetuslautakunta puoltaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Suksimäen päiväkodin tilalle uudisrakennusta, jonka nimeksi tulee Kattilansillan päiväkoti. Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 330 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi sivistysjohtaja Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Suksimäen päiväkodin tilalle rakennetaan uudisrakennus, jonka nimeksi tulee Kattilansillan päiväkoti. Hyväksyttiin.

28 Mikkeli Pöytäkirja 20/ ( 65) 331 Kaupunginhallituksen lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen, Maria Närhinen ari.liikanen@mikkeli.fi, Maria.Narhinen@mikkeli.fi hallintojohtaja, ympäristöpalvelujen johtaja Liitteet 1 Liite Kh Mikkelin lausunto luonnoksesa laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausunnonantajia antamaan lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista. Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan esitettyjen asiakasmaksujen määräytymisperusteiden selkeyttä, johdonmukaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Lausunnonantajilta pyydetään näkemystä siitä, tukeeko hallituksen esitysluonnokseen sisältyvä lakiehdotus asiakkaiden yhdenvertaista mahdollisuutta saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakasmaksujen perusteista on tarkoitus säätää jatkossa kokonaisuudessaan lain tasolla. Maakunta saisi periä maksun vain sellaisesta sosiaali- ja terveyspalvelusta, jonka maksusta on nimenomaisesti säädetty asiakasmaksulaissa. Asiakasmaksulaissa säädettäisiin palvelujen enimmäismaksuista. Maakunnalla olisi kuitenkin mahdollisuus periä laissa säädettyjä alempia maksuja tai antaa palvelu maksutta. Lausunnonantajilta pyydetään lausuntoa siitä, onko mainittu sääntely periaatteellisesti ja sääntelyn kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Ministeriö pyytää, että kunnat ja kuntayhtymät arvioisivat lausunnoissaan esityksen vaikutuksia oman kunnan tai kuntayhtymän asiakasmaksukertymään ja esittäisivät lyhyen perustelun arviolleen. Arviot pyydetään esittämään mahdollisuuksien mukaan prosentuaalisena osuutena suhteessa kunnan tai kuntayhtymän nykyiseen maksutuottoon. Arviot taloudellisista vaikutuksista pyydetään antamaan sekä kokonaisuudesta että eritellysti olennaisimmista taloudellisia vaikutuksia aiheuttavista ehdotuksista. Ministeriö pyytää, että lausunnonantajat arvioisivat myös hallituksen esitysluonnoksen ja siihen sisältyvän lakiehdotuksen aikataulua ja suhdetta sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä maakuntia koskevaan uudistukseen. Mikkelin kaupungin lausuntoa on valmisteltu yhteistyössä Essote kuntayhtymän kanssa Lausuntopyyntö, hallituksen esitys sekä webropolkysely löytyvät osoitteista 4a f46683db2470/lausuntopyynt%c3%b6.pdf.pdf