HARSUN TEOLLISUUS- JA YRITYSALUEEN YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO

Transkriptio

1 HARSUN TEOLLISUUS- JA YRITYSALUEEN YLEISSUUNNITELMA JA SUUNNITELMASELOSTUS

2

3 3 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN YLEISPIIRTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN YLEISPIIRTEET 4 2 LÄHTÖTIEDOT JA TUTKIMUKSET Käytetyt koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät Maastomittaukset ja -tutkimukset 5 3 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Suunnitelman muodostamisessa käytetyt yleiset perusteet Pintamaan poisto Maa-aineksen poisto kalliopinnan päältä Kallionleikkaus Täyttörakenteet Hulealueen reunavalli Jäte- ja hulevesi ja vesijohto 9 4 MAA- JA KALLIOAINEKSEN KÄYTTÖ Kustannusarvion yhteenveto 11

4 4 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN YLEISPIIRTEET 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN YLEISPIIRTEET Harsun teollisuus- ja työpaikka-alue sijaitsee Häijää Sastamalan välisen tien 249 varressa Karkun taajaman kohdalla n. 7 km etäisyydellä Tampere- Pori valtatiestä Vt11. Alue rajautuu Sastamalan Häijään väliseen tiehen 249 koillisen-lounaan -suuntaiselta rajaltaan ja muilta rajoilta naapurikiinteistöihin. Suunnittelualueen kiinteistörekisteritunnus on Alueelle on laadittu asemakaavaluonnos. Suunnittelualueen maaston kaltevuus on kaakon-luoteen suunnassa noin 3-5 % ja koillisen-lounaan suunnassa n. 1-2 %, nousten luoteeseen ja koilliseen. Alueen piirteisiin kuuluvat avokalliot ja jäkälän peittämät maaalueet, jotka antavat viitteitä kivisestä maaperästä tai kalliopinnan läheisyydestä. Alueen luoteispuolella lähin rakennus on n. 50 metrin päässä alueen rajasta. Rakennus ei ole vakituisesti asuttu. Alueen luoteisimmasta kulmasta n. 15 metrin päässä on vanha kaivo. 2 LÄHTÖTIEDOT JA TUTKIMUKSET Alueen lähtötilanteessa käytettävissä oli Harsun alueen ensimmäinen kaavavaihtoehto. Kaavavaihtoehtoa kommentoitiin. Ensimmäisen kaavavaihtoehdon ongelmina koettiin tonttien kuivattamiseen liittyvät ongelmat. Kuivatuksen riskeinä oli pintakuivatuksen johtaminen naapuritontin kautta. Alueesta laadittiin toinen kaavavaihtoehto, jossa katujen liittymää oli siirretty hieman luoteeseen ja tontit oli jäsennelty määrätietoisemmin katujen yhteyteen, joka mahdollisti niiden kuivattamisen rasittamatta muita tontteja. Toisesta kaavavaihtoehdosta laadittiin ensimmäinen yleissuunnitelma ja kustannusarvio. Yleissuunnitelmaa ja kustannusarviota tarkasteltiin suunnittelupalaverissa Palaverin lopputuloksena päädyttiin laatimaan uusi kaavavaihtoehto 3 sekä jakamaan alueen rakentaminen kahteen vaiheeseen. Kaavavaihtoehdossa 3 tonttialueen erotettiin M-alueella kahteen yhtenäiseen kokonaisuuteen, mikä helpotti tonttien tasaamista kahteen eri korkeusalueeseen. Alempi alue sijaitsee taso +109 alapuolelle ja ylempi taso +111 yläpuolella. Kaavavaihtoehdosta 3 laadittiin uusi yleissuunnitelma ja kustannusarvio. Kustannusarvio jaettiin lisäksi kahteen osaan kaavassa osoitettujen M-alueiden kohdalta. Kaavavaihtoehdossa 3 oli esitetty myös

5 5 LÄHTÖTIEDOT JA TUTKIMUKSET hulealue suunnittelualueen eteläosaan, joka mahdollisti katujen tasauksen ylös nousevan kadun tasausta palvelevaksi ja toisaalta maaston muotoa ja tien 249 tasausta mukailevaksi. Suunnitelman laatimisessa on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoa. Aineisto on hankittu Maanmittauslaitoksen avoimen datan kautta 10/2014. Aineiston käyttö perustuu Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssiin - versio Alueella on tehty tilaajan ja konsultin toimesta maastotutkimuksia ja mittauksia. 2.1 Käytetyt koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät Alueen lähtötiedot ovat olleet ETRS-GK23 tasokoordinaattijärjestelmässä ja N2000-korkeusjärjestelmässä. Mittaukset on tehty ETRS-GK23- tasokoordinaattijärjestelmään ja N2000-korkeusjärjestelmään. Maanmittauslaitoksen avoimesta datasta hankittu aineisto on ollut hankintahetkellä ETRS-TM35FIN tasokoordinaattijärjestelmässä ja N2000-korkeusjärjestelmässä. Aineistot on muunnettu ETRS-GK23 -tasokoordinaattijärjestelmään Geodeettisen laitoksen kolmioittaisella affiinisella muunnoksella. 2.2 Maastomittaukset ja -tutkimukset Alueen suunnittelun ja kustannusarvion laatimisessa keskeisin asia oli vallitsevan kalliopinnan selvittäminen. Kalliopinnan selvittämiseksi alueella tehtiin maastomittauksen tukema maatutkaus. Maatutkauksen suoritti Geo-work Oy. Maatutkauksen tarvitsemista mittauksista vastasi Destia Oy:n mittauspalvelut. Alueella tutkattiin yhteensä 28 maatutkalinjaa, joiden pituudet vaihtelivat 50 metristä 260 metriin. Tutkalinjojen suunnittelua varten alueella kartoitettiin avokalliot. Maatutkattavat linjat suunniteltiin kulkeviksi avokallioalueiden yli, jolloin avokalliot toimivat maatutkauksen kalliopintareferensseinä. Avokallioiden mittauksen yhteydessä mitattiin myös alueen eteläosassa olevat lähimmät rummut sekä tien 249 suunnittelualueen puoleinen reuna. Avokallioiden ja lähiympäristön kohteiden mittauksesta vastasi Sastamalan kaupungin mittausosasto.

6 6 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Maatutkaus tulkittiin syvyytenä maanpinnasta. Syvyystieto yhdistettiin avokallioista saatuihin mittaustuloksiin ja Maanmittauslaitoksen avoimesta datasta hankittuun maanpintaan luokiteltuun laserkeilausaineistoon. Yhdistettyjen aineistojen pohjalta muodostettiin laskennallisesti tihennetty kalliopintamalli. Maatutkauksen perusteella kalliopinta on erittäin ohuen moreeni- tai turvekerroksen alla. 3 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Suunnitelmasisältö perustuu kolmanteen kaavavaihtoehtoon. Kaavavaihtoehdon yhteyshenkilönä on toiminut Sastamalan kaupungilta Timo Silomaa. Kaavavaihtoehto on toimitettu suunnitelman pohjaksi Seuraavissa kappaleissa kuvattu yleissuunnitelmassa käytetyt suunnittelu- ja määrälaskentaperusteet. Suunnitelman tavoitteena oli tarkastella kaavavaihtoehtojen toteutettavuutta, laatia kustannusarvio ja tarkastella kaavavaihtojen vaikutusta kustannusarvioon. Alkuperäinen tavoite oli laatia alueella massataseeltaan tasapainoinen suunnitelma. Tavoitetta muutettiin pidetyssä palaverissa tuottamaan Sastamalan kaupungille myöhempään käyttöön jalostettua kiviaineista ja louhetta. 3.1 Suunnitelman muodostamisessa käytetyt yleiset perusteet Suunnitelman ensisijaisena perusteena on käytetty alueen sopivuutta Sastamanlantiehen (tie 249). Sastamalantien (tie 249) pituuskaltevuus suunnitelma- alueen kohdalla on n. 2 % kohti etelää laskevana. Kaava-alueen liittymä muodostaa korkeudeltaan pakkopisteen Sastamalantiehen. Sastamalantien reunalla olevien tonttialueiden korkeus on valittu Sastamalantietä korkeammalle. Kaava-alueen pohjoispäässä suunnitelman pinta (louheen poistotaso) on noin Sastamalantien tasossa ja kaava-alueen liittymän molemmin puolin noin 0,4 metriä Sastamalantien pintaa ylempänä. Kaava-alueen eteläpäässä hulealueen reunassa suunnitelman pinta ja louheen poistotaso on noin 1,4 metriä Sastamalantien pintaa korkeammalla. Kaavaalueen reunalla leikkauksen B-B kohdalla suunnitelman pinta on metrin Sastamalantien pintaa ylempänä. Kaava-alueen Sastamalantien suuntainen pituuskaltevuus on noin 1,5 %. Suunnitelmassa on käytetty kaltevuuksia 1%...1,5%. Käytetyillä kaltevuuksilla 1%...1,5% on pyritty pakottamaan tonttien peruskuivatussuunta siten, että tonttialueiden kuivatus ei tapahdu viereisten tonttien kautta, alueen viettoviemäröinti voidaan rakentaa tontin kohdalle ja tontin rakentajalle jää varaa muotoilla tarvittava pinnantasaus.

7 7 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Katujen pituuskaltevuus vaihtelee välillä n. 1%...5%. Pääasiassa on pituuskaltevuuksissa on pitäydytty pituuskaltevuudessa n. 1%...2,5%, mutta noustessa (suunnitelmassa Nousu) suunnittelualueen luoteisosaan, on kahden vastakkaisen pyöristyskaaren välissä käytetty noin 10 metrin matkalla pituuskaltevuutta 5%. Kaava-alueen luoteisosan tonttien tasaus on sidottu luoteeseen nousevan kadun tasaukseen. Luoteisosan tontit ovat kadun paalulla 125 (M-alueen jälkeen) yhden metrin kadun pintaa ylempänä. Tonttien keskivaiheilla kadun pinta on noin 0,4 metriä tontin suunnitelmapintaa ylempänä. Suunnitelma-alueen rajalla kadun paalulla 240 kadun pinta on noin 0,2 metriä tonttitasoa ylempänä. Luoteisosan tonttien tason nostaminen ei vähennä merkittävästi louhintamäärää, mutta vaikeuttaa tonttiliittymän toteuttamista luoteen suuntaan olevan kadun jyrkemmän nousun jälkeen. Sastamalantien suuntaisen kadun (Pääkatu) tasaus on korkeimmillaan luoteen suuntaan nousevan kadun (Nousu) liittymän kohdalla. Tasauksella on pyritty helpottamaan luoteen suuntaan nousevan kadun maltillisen tasauksen suunnittelua ja saamaan nousevan kadun varrella olevien tonttien tasaus ylemmäksi louhintamäärien pienentämiseksi. Sastamalantien suuntainen katu laskee etelään noin 2 % pituuskaltevuudella. Katu päättyy tonttialueisiin, minkä takia tonttien välistä koillisen-lounaan suuntaista tonttirajaa pitkin on varattava riittävä alue johdoille ja pintavesille. Kaava-alueen eteläkärjessä olevalle hulealueelle johdetaan hulevedet hulevesiviemäriä ja pintavedet painannetta pitkin tonttien väliin varattavan alueen kautta. Johdoille ja pintavesien painanteelle on suunnitelmapiirustuksessa esitetty 10 metriä leveä alue. Kaava-alueen pohjoisosan kuivattaminen pintavaluntana edellyttää EV-alueen muotoilua Sastamalantiehen ja kaava-alueeseen sopivaksi ja yhtäjaksoisesti viettäväksi siten, että EV-alueen kautta voidaan pintavedet johtaa hulealueelle.

8 8 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 3.2 Pintamaan poisto Pintamaan poisto tehdään katu- ja tonttialueilta sekä hulealueelta. Pintamaan poiston keskimääräisen vahvuuden on oletettu olevan n. 15 cm. Pintamaat kuljetetaan maankaatopaikalle. 3.3 Maa-aineksen poisto kalliopinnan päältä Maa-aines poistetaan kallion päältä katu- ja tonttialueilta sekä hulealueelta. Maa-aines välivarastoidaan ja käytetään verhoilu-, pinta- ja tiivistysrakenteisiin. 3.4 Kallionleikkaus Kalliopinta puhdistetaan ja kallio louhitaan tonttialueilla suunnitelmassa esitettyyn kaltevuuteen ja tasoon suunnitelman korkeus 0,3 m. Louhintataso = suunnitelman pinta 0,3 metriä = irtilouhintataso. Suuret lohkareet rikotaan. Louhittu kallio poistetaan suunnitelman korkeustasoon. Kallion poraus ja louhinta tehdään luiskakaltevuudella 5:1. Louhittu kallio poistetaan luiskissa 1:2 kaltevuuteen, kun luiskakorkeus on 2 metriä tai korkeampi. Katualueilla irtilouhinta ulotetaan tasoon kadun pinta 1 m. Irtilouhintaalueen leveys ulottuu louhintaluiskineen katu-alueen rajaan saakka. Kadun rakenteeseen louhitaan kanaali kunnallistekniikkaa varten. Kanaalin irtilouhintasyvyys on kadun pinta 2 metriä. Kanaalin pohjan leveys on 3,2 metriä.

9 9 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 3.5 Täyttörakenteet Tonttialueilla täyttö aloitetaan paljastetusta kalliopinnasta ja ulotetaan suunnitelman korkeustasoon ja kaltevuuteen. Täyttö tehdään louheella #0 300mm kerroksittain tiivistäen. Katualueilla täyttö tehdään louheella #0 300mm kantavan kerroksen alapintaan saakka. Kantava kerros tehdään 250 mm vahvuisena kerroksena paikalla murskatusta kalliomurskeesta #0 63 mm. 3.6 Hulealueen reunavalli Hulealueen reunavallin ulkopinta tehdään mm:n vahvuisena kerroksena kalliosta saatavasta louheesta #0 300mm tai murskatusta pienlouheesta #0 150 mm. Reunavallin -yläreunan korkeus on +102,90 -yläpinnan leveys on 1,5 metriä -hulealueen luiskakaltevuus on 1:2 -ulkoreunan luiskakaltevuus on 1:2,5 Reunavallin sisään rakennetaan moreenista tiivis sydän tasolle +102,60. Reunavallin läpi johdetaan purkuputki korkeudelta n. +101,5. Hulealueen toiminnan ja veden purkurakenteen tarkempi suunnittelu tehdään alueen hulevesiselvityksen yhteydessä. 3.7 Jäte- ja hulevesi ja vesijohto Jätevesiviemäri sekä vesijohto tuodaan kaava-alueelle alueen eteläkärjestä eteläisimpien tonttien välistä. Hulevesiviemäri kulkee samassa tilavarauksessa eteläisimpien tonttien välissä mutta purkaa hulevedet suunnittelualueen eteläkärjessä olevalle hulealueelle. Jätevesiviemärin ja vesijohdon mahdollinen liitos on Vännintien ja Kylmänsuonkadun kautta kulkeviin olemassa oleviin vesijohtoon ja jätevesiviemäriin.

10 10 MAA- JA KALLIOAINEKSEN KÄYTTÖ 4 MAA- JA KALLIOAINEKSEN KÄYTTÖ Kaava-alueen massatasapaino on ylijäämäinen. Kallion päältä poistettava maa-aines varastoidaan ja käytetään lopuksi verhoiluihin ja viimeistelyihin. Turvetta voidaan hyödyntää myös kasvualustana. Maa-ainesta käytetään lisäksi hulealueen reunavallin sisään rakennettavaan tiivistysrakenteeseen. Kaava- ja katualueilta louhittavan ja poistettavan kallion määrä on n m 3 ktr. Lisäksi vesihuoltokaivantojen auki kaivusta syntyy pois kaivettavaa kalliota n m 3 ktr. Alueella tarvitaan täyttöihin murskattua materiaalia n m 3 rtr. Täyttöihin tarvittava materiaali saadaan alueelta. Materiaaliylijäämä alueelta on m 3 rtr murskattua kalliokiviaineista. Ylijäämän varastokasalle tarvittava tilavuus on n m 3 itd. 5 Harsun alueesta laadittiin yleissuunnitelman suunnittelu- ja määrälaskentaperusteisiin perustuva kustannusarvio. Kustannusarvio on laadittu Infra ry:n FORE-rakennusosalaskennalla. Kustannusarvion kustannusindeksi on 112,70 (2010 = 100). Kustannusarvio on laadittu koko Harsun kaava-alueelta. Alueen jakaminen kahteen vaiheeseen M-alueiden kohdalta jakaa kustannukset seuraavasti: - I-vaihe (Sastamalantien puoleinen alue) 75 % - II-vaihe (alueen luoteisosa) 25 % Alueen jakamisessa kahteen toteutusvaiheeseen on huomioitava, että M-alueiden luoteispuolella olevan kahden tontin louhintamäärä on n m 3 ktr, jolloin kiviaineksen murskaus on taloudellisempaa tehdä kokonaan ensimmäisessä työvaiheessa. Ensimmäisen toteutusvaiheen yhteydessä tehtävä murskaus tuottaa varastoitavaa kiviainesta määrän, jolle on myös voitava osoittaa varastointialue, jota varten varastointialueelta on poistettava pintamaat ja maa-aines kallion päältä.

11 Kustannusarvion yhteenveto Kustannusarvion yhteenveto on tehty koko asemakaavaluonnoksen alueelle. Maan ja pintamaiden poisto, kallion louhinta ja murskaus Penger- ja täyttörakenteet Svv, jvv, vesijohto, valaistus, kaapelit, muut Työmaan tuki ja rakennuttajan työmaatehtävät Tilaaja- ja rakennuttajatehtävät YHTEENSÄ Tampereella Ari Jokihaara Projektipäällikkö LIITTEET: TASAUSPIIRUSTUS LEIKKAUKSET A-A, B-B, C-C LEIKKAUKSET D-D, E-E, F-F PITUUSLEIKKAUS PÄÄKATU (Sastamalantien suuntainen katu) PITUUSLEIKKAUS NOUSU

12 12 Destia Oy Hatanpään valtatie 30 PL 382, TAMPERE Puhelin (vaihde)

13

14

15

16

17 RYHMITTÄIN Projekti: Harsun alue, Sastamala Laskelma: Harsun alueen esirakentamisvaiheen kustannusarvio Työnumero: Hankkeen tyyppi: Investointi Dokumentin luoja: Ari Jokihaara Vastuuhenkilö: Ari Jokihaara Viimeinen muokkaaja: Ari Jokihaara Raportoija: Ari Jokihaara Asiakas: Destia Oy Projektipäällikkö: Ari Jokihaara Aluekerroin: 0.96 Kustannusindeksi: 112,70 (2010=100) Päivämäärä: Laskelman kustannukset yhteensä: Koko laskelma Rakennusosat Tunniste Rakennusosa Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä KALLION- JA MAANLEIKKAUS Pintamaan poisto, helppo ( kuljetus < 5 km ) * m2tr Maaleikkaus, massojen kuljetus läjitykseen * m3ktr Murskaus 0/31 * t Kallion kuormaus ja kuljetus murskaamoon * m3ktr Tontit ja katualueet, louheen poistomäärä 1716 Murskaus 0/63 * t Irtilouhittu rakenne tonttialueet, asuttu alue * m3ktr Irtilouhittu rakenne, katualueet * m3ktr Irtilouhittu rakenne, tonttialueet * m Irtilouhittu rakenne, katualueet * m Putki-ja johtokanaalit * m3ktr SVV, JVV, VESIJ, VALO, KAAPELIT, MUUT Muovinen putkirumpu 560 mm * mtr Putkikaivannon kaivu * m3ktr Kaava-alue + siirtolinja 1721 Putki-ja johtokanaalit * m3ktr Siirtolinjan arvioitu louhinta 1831 Asennusalusta sorasta (tasauskerros) * m3rtr Alkutäyttö sorasta * m3rtr Lopputäyttö soralla * m3rtr Reunatuki luonnonkivestä, suora 15 cm, harmaa * mtr Muovinen jätevesiviemäri (vietto) 160 mm, SN 8 * mtr Muovitarkastuskaivo 600 mm (jätevesi) * kpl Muovinen salaoja 160 mm kanaaliin * mtr Salaojaputki kanaaliin Muovinen hulevesiviemäri (vietto) 315 mm, SN 8 * mtr Hulevesikaivo muovista 600 mm * kpl Sivu 1 / 2

18 VJ M 110 mm, PE, PN 10 * mtr Kaapelit * m Kaapelit, arvio Suojaputki 50 M * mtr Kaapelikaivo (1000 mm) * kpl Valaisinpylväs, metalli, 1 vartinen, h=8m, myötäävä, kpl PENGER- JA TÄYTTÖRAKENTEET varsi=1,0m + jalusta + valaisin * Moreeni ja pintamaat rakenteeeseen ja verhoiluun * m3rtr Täytöt murskatulla materiaalilla, murskevarastosta * m3rtr Hulealtaan reunapenger * m3rtr Sitomaton kantava kerros KaM 0-32 (materiaali m3rtr Rakennusosat murskaamosta) yhteensä * Työmaatehtävät Rakentamisen työmaatehtävät ja erityiset työmaakulut Työmaapalvelut Työmaan kalusto Hintatason muutokset Työmaatehtävät yhteensä Rakennusosat ja työmaatehtävät yhteensä Tilaajatehtävät Suunnittelutehtävät Rakennuttamis- ja omistajatehtävät Tilaajatehtävät yhteensä Rakennusosat, työmaatehtävät ja tilaajatehtävät yhteensä Muut kustannukset Nimi Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Muut kustannukset yhteensä Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) (Alv. 24%) Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) Sivu 2 / 2