Keskeisiä tapahtumia vuoden varrelta

Transkriptio

1 KymenlaaksonSähköOy Vuosikertomus216

2 Vuosi lyhyesti Keskeisiä tapahtumia vuoden varrelta Uudistunut Online-palvelumme otettiin käyttöön vuoden alussa. Se tarjoaa asiakkaillemme nyt entistä tarkempaa tietoa sähkönkäytöstä kaikilla päätelaitteilla olimme mukana Suomessa ensimmäisen kerran järjestetyssä pohjoismaisessa Sähkön päivässä. Tammikuussa ilmoitimme osallistumisestamme EPV Energian Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuistoon 5,4 miljoonan euron investoinnilla. Virtapiiri-blogin ensimmäinen kirjoitus julkaistiin. Kirjoittajina toimivat Kymenlaakson Sähkön ja Kymenlaakson Sähköverkon johtajat ja asiantuntijat. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 1 / 14

3 Vuosi lyhyesti Sivu 2 / 14 Osana toimitusvarmuusinvestointeja Pukkilan voimansiirtojohdon rakennustyöt käynnistyivät. Tykkylumi aiheutti sähkökatkoja jakelualueellamme useamman päivän ajan helmikuun loppupuolella. Sähköurakoitsijoille järjestettiin perinteinen ajankohtaispäivä maaliskuussa Kouvolassa. Koulutustilaisuus on järjestetty joka toinen vuosi vuodesta 28 lähtien. Tänä vuonna mukana oli yli 5 alueemme urakoitsijaa. Vanhojen etäluettavien mittareiden uusinta jakelualueellamme käynnistyi. Vuosina uusitaan kaikkiaan 5 4 mittaria. Kyvera Oy:n ja kahden muun kaakkoissuomalaisen verkonrakennusyhtiön sulautuminen Elveraksi käynnistyi. Verkonrakennusyhtiöt muodostivat väliaikaisen hallinnollisen Suur-Savon Sähkötyö -konsernin. Sähköverkon helikopterikuvaukset käynnistyivät toukokuussa. Verkkoa kuvattiin kaikkiaan yli 1 1 kilometriä julkistettiin Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus : Sähkön myynti ja kulutus kasvoivat. Olemme myöntäneet stipendejä jakelualueellamme toimivien lukioiden ja ammattiopistojen oppilaille vuodesta Tänä vuonna stipendin saivat seitsemän ylioppilasta ja kolme ammattiopistosta valmistunutta nuorta. Kesäkuun alussa Suomea koetellut Salomon-myrsky ei aiheuttanut suuria tuhoja jakelualueellamme. Johtoalueiden reunapuiden oksinta käynnistyi kesäkuussa. Kesän aika oksittiin kaikkiaan noin 18 johtokilometriä Virolahden, Virojoen, Haminan, Inkeroisten ja Kotkan alueilla. Kymenlaakson Sähkö Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja päätti jakaa osinkoa 47,9 euroa osakkeelta eli yhteensä 11 miljoonaa euroa. Sähkönsiirtohinnat nousivat 1.7. alkaen. Hinnankorotuksen vaikutus asiakkaiden verottomaan siirtohintaan on keskimäärin 9,8 prosenttia ja verolliseen hintaan keskimäärin 5,8 prosenttia. Samalla otettiin käyttöön uusi liittymähinnasto. Wattivaunun kesäkiertueella tapasimme asiakkaita seitsemässä kesätapahtumassa eri puolilla jakelualuettamme. Lapinjärven 11 kv voimajohdon rakennustyöt käynnistyivät elokuussa. Santavuoren tuulivoimapuisto otettiin käyttöön. Se tuottaa meille sähköenergiaa yli 15,6 GWh vuodessa eli noin 6 kerrostalokaksion vuosittaisen sähköntarpeen verran. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

4 Vuosi lyhyesti Sivu 3 / 14 Jakelualueellamme liitettiin verkkoon sadas aurinkosähköjärjestelmä. Säästyimme elokuun lopulla riehuneen Rauli-myrskyn pahimmilta tuhoilta. Sähköttömiä talouksia oli Suomessa hetkittäin jopa yli 2. Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan Rauli sijoittui viimeisen parinkymmenen vuoden myrskyjen TOP1:n joukkoon. Kymenlaakson Sähkö Oy:n osavuosikatsaus julkistettiin 6.1.: Tulos kasvoi ja päästötön tuotanto lisääntyi. Energiansäästöviikolla vko 41 käynnistimme kuluttajille suunnatun energiansäästökampanjan On Air. Tuttuun tapaan kustansimme myös Hei kaikki toimii! -oppimateriaalit jakelualueemme tokaluokille. Olimme jo toistamiseen mukana nuorkauppakamareiden Päivä johtajana tempauksessa. Elimäkeläinen Anni pääsi lokakuussa tutustumaan talousjohtajan, käyttöpäällikön ja kehityspäällikön työhön. Liityimme ensimmäisten joukossa energia-alan yritysten kansalliseen energiatehokkuussopimukseen kaudelle Energia-alan yrityksillä on ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja kansallisten energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa merkittävä rooli. Uusi strategia "Uudistuen kasvuun" valmistui. Sen neljä painopistealuetta ovat perusliiketoimintojen vahvistaminen, asiakkaiden nostaminen keskiöön, oman toiminnan uudistaminen ja uuden kasvun hakeminen. Seitsemän lahjakasta nuorta sekä neljä nuorten urheilu- ja kulttuuriharrastuksiin panostavaa seuraa saivat tänä vuonna urheilu- ja kulttuuristipendimme. Pukkilan alueen sähkön toimitusvarmuus ja laatu paranivat merkittävästi kun 11 kv voimansiirtojohdon ja sähköaseman rakennustyöt valmistuivat. Kotkan sähköasemille asennettiin maasulkuvirran kompensointilaitteistot. Noin 75 euron investoinnilla on välitön vaikutus yli 25 asiakkaan sähkönjakeluun Kotkan alueella. Elvera Oy aloitti toimintansa Sulautumisprosessin päättyessä kaikki Kyvera Oy:n palvelutoiminnot, jotka aiemmin hoidettiin Kymenlaakson Sähkössä, siirtyivät Elvera Oy:n hoidettaviksi. Tästä johtuen käynnistimme ohjelman, jonka tavoitteena on sopeuttaa ja tehostaa konsernin talouden ja hallinnon toiminnot uutta yhtiörakennetta vastaaviksi. Vuoden 216 aikana selvitettiin Kotkan kaupungin aloitteesta erilaisia järjestelyvaihtoehtoja Kotkan irtaantumiseksi Kymenlaakson Sähkö Oy:n omistuksesta. Vuoden lopulla osakkeenomistajat hyväksyivät selvitettäväksi vaihtoehdon, jolla yhtiö hankkisi Kotkan kaupungin omistamat yhtiön osakkeet suunnattuna hankinta. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

5 Vuosi lyhyesti Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 4 / 14

6 Toimitusjohtajan katsaus Sivu 5 / 14 Strategiamme ohjaa uudistuen kasvuun! Toimintaympäristössämme näkyi viime vuonna merkkejä positiivisista muutoksista. Talouden piristyminen lisäsi sähkön kysyntää, uuden valvontajakson käynnistyminen paransi verkkotoiminnan investointiedellytyksiä ja sähköntuotannon tehostamistoimet näkyivät tuloskehityksessä. Toimintaympäristön positiiviset muutokset onnistuimme hyödyntämään myös omassa toiminnassamme. Vuonna 216 konsernin liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla, mutta tulos kääntyi selvään kasvuun. Konsernin liikevoitto oli 13,4 miljoonaa euroa, joka on 4,3 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempi. Tuulivoiman ja toimitusvarmuuden vuosi Investointimme olivat viime vuonna kaikkiaan 29,2 miljoonaa euroa. Investoinneista 17,8 miljoonaa euroa kohdistui sähköverkkomme toimitusvarmuuden parantamiseen. Verkostoinvestointeja toteutettiin kehittämissuunnitelman mukaisesti eri puolella Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

7 Toimitusjohtajan katsaus Sivu 6 / 14 jakelualuetta yli 2 kohteessa. Tällä hetkellä jo yli puolet asiakkaistamme on toimitusvarman verkon piirissä, ja olemme saavuttaneet vuodelle 219 asetetun tavoitteen vuosia etuajassa. Energialiiketoiminnan investoinnit ovat viime vuosina painottuneet päästöttömiin energialähteisiin. Vuonna 216 Ilmajoella otettiin käyttöön Santavuoren tuulivoimapuisto, johon investoimme 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi teimme 5,4 miljoonan euron investointipäätöksen Metsälän tuulivoimapuistoon Kristiinankaupungissa. Näiden investointien myötä hiilivapaan tuotannon osuus nousee lähes 9 prosenttiin. Tämänkin tavoitteen saavutimme ennakoitua aiemmin. Matkalla oikeaan suuntaan Maakunnan energiajärjestelyt ovat työllistäneet meitä useiden vuosien ajan, ja asia oli agendalla myös viime vuonna. Kertomusvuoden aikana haettiin ratkaisua yhtiön suurimman osakkeenomistajan esittämään pyrkimykseen irtaantua Kymenlaakson Sähkön omistuksesta. Vuoden lopulla osakkeenomistajat hyväksyivät yksimielisesti selvitettäväksi vaihtoehdon, jolla yhtiö hankkisi kaikki Kotkan kaupungin omistamat Kymenlaakson Sähkön osakkeet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että omistusjärjestelyihin tullaan kuluvan vuoden aikana löytämään kaikille omistajille sopiva ratkaisu. Katsauskauden aikana arvioimme toimintaamme ja varmistimme, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Hallituksen, johtoryhmän ja henkilöstön yhteisenä ponnistuksena syntyi strategiamme "Uudistuen kasvuun". Visiomme "Asiakkaiden arvostama kestävien energiaratkaisujen toimittaja" kertoo tavoitteemme kehittyä yhtiönä niin, että toimintamme ja palvelumme vastaavat asiakkaidemme tarpeita monipuolisesti ja ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Strategiamme on esitelty tarkemmin tässä vuosikertomuksessa. Matkamme uuden strategian viitoittamalla tiellä on tätä kirjoittaessani monella rintamalla jo alkanut. Olemme keskittäneet voimamme pääliiketoimintoihimme ja säilyttäneet samalla omistusosuuden keskeisestä palvelufunktiostamme, verkonrakennuksesta. Investoimme uusiutuvaan tuotantoon ja haemme aurinkosähköjärjestelmistä uutta liiketoimintaan. Olemme tarttuneet digitalisoinnin ja oman toiminnan kehittämisen haasteiin. Näissä ja monissa muissa olemme hyvässä vauhdissa ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Minulla on vahva usko siihen, että yhdessä tekemällä saavutamme tavoitteemme. Kiitän yhtiön henkilöstöä ja muita sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Aku Pyymäki toimitusjohtaja Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

8 Toimitusjohtajan katsaus Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 7 / 14

9 Toimintaympäristö Sivu 8 / 14 Toimintaympäristössä positiivisia signaaleja Sähkön kulutus kasvaa talouden elpyessä Suomessa sähkön käyttö kääntyi kasvuun vuonna 216. Sähköä käytettiin 85,1 (82,5) TWh (miljardia kilowattituntia) eli 3,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sähkön käytön kasvu heijastelee yleistä taloudellista tilannetta, joka osoitti vuonna 216 piristymisen merkkejä erityisesti kotimaisen kysynnän ja yksityisen kulutuksen osalta. Sähkönkulutuksesta katettiin tuonnilla 22,3 (19,8) prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 77,7 (8,2) prosenttia. Sähköä tuotiin pääosin Ruotsista. Vuosi 216 oli edellisvuotta kylmempi, mikä heijastui suoraan sähkönkulutukseen. Sähkön markkinahinnat pohjoiseurooppalaisessa Nord Pool Spot -sähköpörssissä nousivat 28,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomessa aluehinnan vuosikeskiarvo oli 32,5 (29,7) /MWh. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

10 Toimintaympäristö Sivu 9 / 14 Energia- ja ilmastostrategia valmistui Vuoden lopulla saatiin päätökseen kaksi merkittävää poliittista valmisteluprosessia. Suomen hallitus linjasi energia- ja ilmastostrategian vuoteen 23. Strategian keskeinen tavoite on hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä. Kansallisia tavoitteita ovat mm. uusiutuvien energialähteiden edistäminen niin liikenteessä kuin energian loppukäytössäkin, energiaomavaraisuuden parantaminen ja kivihiilen käytöstä luopuminen. Toinen valmistelussa ollut, energia-alaa velvoittava kokonaisuus oli EU:n komission lainsäädäntöehdotusten kokonaisuus, ns. talvipaketti. Paketti sisältää mm. useiden energia-alaa koskevien direktiivien uudelleentarkastelua. Konkreettisia toimia EU:n talvipaketin johdosta on odotettavissa muutaman vuoden kuluttua. Siirtohinnoille esitetään korotuskattoa Sähkönsiirron hinnoittelu oli kertomusvuonna yksi julkisen keskustelun pääaiheista. Hinnoittelua koskien on esitetty lainmuutosta, joka toisi kuluttajansuojalainsäädännön määräyksiä myös sähkömarkkinalakiin. Esityksen mukaan siirron ja jakelun maksuja voitaisiin korottaa 12 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana enintään 15 prosenttia verollisesta kokonaishinnasta. Uuden säännöksen odotetaan saavan lainvoiman kuluvan vuoden aikana. Alan yritysten näkökulmasta ehdotettu säännös loisi raamit mahdollisten korotusten määrälle ja ajoitukselle. Yhtiön omistusjärjestelyt etenivät Kymenlaakson Sähkön omistusjärjestelyjä käsiteltiin vuoden 216 aikana niin yhtiön omissa päättävissä elimissä kuin omistajienkin taholla. Kotkan kaupungin aloitteesta selvitettiin erilaisia järjestelyvaihtoehtoja, joilla Kotkan kaupunki, yhtiön suurin omistaja, voisi taloutensa tasapainottamiseksi irtaantua Kymenlaakson Sähkö Oy:n omistuksesta. Vuoden lopulla osakkeenomistajat hyväksyivät yksimielisesti selvitettäväksi vaihtoehdon, jolla yhtiö hankkisi Kotkan kaupungin omistamat yhtiön osakkeet suunnattuna hankinta. Toteutuessaan Kymenlaakson Sähkölle jäisi 11 kuntaomistajaa. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

11 Strategia Sivu 1 / 14 Strategia Strategiamme avainsanoja ovat asiakkaat, uudistuminen ja kasvu. Uutta kasvua rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa. Koko Suomi tekee parhaillaan mittavaa energiaremonttia siirtymällä askel askeleelta kohti hiilineutraalia ja energiatehokasta yhteiskuntaa. Me olemme kärkijoukoissa mukana. Investoimme uusiutuviin energialähteisiin, tarjoamme ratkaisuja hajautettuun tuotantoon ja kehitämme omaa osaamistamme tulevaisuuden tarpeisiin. Toimitamme luotettavaa sähköä kaikissa tilanteissa ja osaamisemme ydinliiketoiminnoissa on vahvaa. Niiden lisäksi kehitämme uusia palveluja ja hyödynnämme digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Tavoitteenamme on, että asiakaskokemus kaikissa tuotteissa, palveluissa ja kaikissa kanavissa on erinomainen. Visiomme mukaisesti olemme asiakkaiden arvostama kestävien energiaratkaisujen toimittaja. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

12 Strategia Sivu 11 / 14 Vahvistamme perusliiketoimintoja Teemme verkko- ja energialiiketoiminnassa työtä kustannustehokkaasti ja tulevaisuuteen suuntautuen. Investoimme luotettavaan energiaan ja toimitusvarmaan verkkoon. Nostamme asiakkaat keskiöön Huolehdimme brändistämme ja varmistamme, että olemme siellä missä asiakkaatkin ovat. Asiakaspalvelumme on koko toimialan parasta ja asiakaskokemus kaikissa kanavissa erinomainen. Kehitämme ja digitalisoimme palveluitamme asiakaslähtöisesti eri kanavissa. Uudistamme omaa toimintaamme Kehitämme omaa toimintaamme ja osaamistamme tulevaisuuden tarpeisiin. Myös johtamisen ja yhteistyön käytäntöjä viedään eteenpäin koko organisaation voimin. Haemme uutta kasvua Kasvamme valituilla osa-alueilla. Panostamme edelleen vahvasti uusituvan energian tuotantoon ja olemme mukana myös toimialan uusissa liiketoiminta-avauksissa kuten hajautetun tuotannon ja sähköautoilun ratkaisuissa. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

13 Avainluvut 216 Sivu 12 / 14 Avainluvut Liikevaihto, milj. euroa 94,1 93,9 16,2 119,4 131,2 Liikevoitto, milj. euroa 13,4 9,1 12, 18,8 25,5 Liikevoitto % 14,3 9,7 11,3 15,8 19,4 Tase, milj. euroa 262,7 258,1 239,2 225,3 211,3 Maksetut osingot, milj. euroa 11,* 11, 1,7 1,6 14,7 Investoinnit, milj. euroa 29,2 16,7 35,7 36,8 26,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,1 4,4 6, 9,9 14,9 Omavaraisuusaste, % 59,9 58,2 63,9 67,7 71,3 Omavaraisuusaste ilman liittymismaksuja, % 34,8 33,4 37,5 4,3 43,2 Quick Ratio 1,4 1,7 1,4 1,9 2, Henkilöstöä keskimäärin *) hallituksen esitys Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

14 Henkilöstö 216 Sivu 13 / 14 Henkilöstö 216 Konsernin palveluksessa työskenteli vuonna 216 keskimäärin 84 (137) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 68 (132). Henkilöstömäärä puolittui, kun verkonrakennusyhtiö Kyvera Oy irtautui konsernista ja 62 vakituisessa palveluksessa ollutta henkilöä siirtyi uuden verkonrakennusyhtiön palvelukseen, Konsernin vakinaisesta henkilöstöstä energialiiketoiminnassa työskenteli 27 (28), verkkoyhtiössä 19 (2) ja talous- ja hallintopalveluissa 22 (22). Henkilöstön keski-ikä oli 49,5 (47,5) vuotta. Kertomusvuoden henkilöstökulut olivat 5,7 (8,7) miljoonaa euroa eli 6,1 (9,3) prosenttia liikevaihdosta. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

15 Henkilöstö 216 Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 14 / 14

16 Liiketoiminta Sivu 15 / 14 Energia ja verkko, vahvat pääliiketoiminnot Kymenlaakson Sähkö on 12 kaupungin ja kunnan omistama energiakonserni, joka kuuluu energiatoimialan merkittävien toimijoiden joukkoon Suomessa. Pääliiketoiminnot ovat sähköenergian hankinta, tuotanto ja myynti sekä verkkotoiminta eli sähkönsiirto. Sähkön hankinnasta, tuotannosta ja myynnistä vastaa konsernissa Kymenlaakson Sähkö Oy, joka myy sähköä asiakkaille valtakunnallisesti. Kymenlaakson Sähköverkko Oy palvelee 13 asiakasta neljän maakunnan alueella. Se vastaa konsernin verkkoliiketoiminnasta eli sähköverkon suunnittelusta, rakennuttamisesta ja käytöstä. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

17 Liiketoiminta Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 16 / 14

18 Energialiiketoiminta Sivu 17 / 14 Sähkön myynti kasvoi, omaa tuotantoa lähes puolet Energialiiketoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta on hieman yli puolet. Vuonna 216 energialiiketoiminnan liikevaihto oli 55,6 (57,6) miljoonaa euroa ja liikevoitto 4,3 (1,2) miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä oli keskimäärin 27 (32). Sähkön myynti Sähkön myynti kasvoi 6,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvuun vaikutti etenkin edellisvuotta kylmempi sää, joka lisäsi lämmitystarvetta. Sähköä myytiin 12 (1 124) miljoonaa kilowattituntia, josta omilla tuotanto-osuuksilla tuotettiin 45 (46) prosenttia. Kilpailutilanne sekä yksityis- että yritysasiakassegmentissä jatkui kireänä ja markkinoille tuli myös uusia kilpailijoita. Tästä huolimatta markkina-asemamme ja asiakasmäärämme pysyivät edellisvuoden tasolla. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

19 Energialiiketoiminta Sivu 18 / 14 Sähkön tuotanto ja hankinta Sähköntuotanto yhtiön tuotanto-osuuksilla oli 536 (512) miljoonaa kilowattituntia. Hiilineutraalin tuotannon osuus omasta tuotannosta on jo lähes 9 prosenttia. Tämä kattaa noin 45 (46) prosenttia myymästämme sähköstä. Oman tuotannon lisäksi ostamme sähköä pohjoismaisesta sähköpörssistä. Investointien painopiste oli edellisvuosien tapaan tuulivoimassa. Heinäkuun alussa valmistui Santavuoren tuulivoimapuisto Ilmajoella. Teho-osuutemme puistossa on 5,5 MW. Kertomusvuonna tehtiin lisäksi päätös osallistua Metsälän tuulivoimapuistoon Kristiinankaupungissa. Kymenlaakson Sähkön osuus hankkeesta on noin 1 prosenttia, mikä vastaa 11,5 MW:n teho-osuutta. Hanke valmistuu loppuvuodesta 217 ja nostaa tuulivoimalla tuotetun sähköenergian määrän 6 GWh:n vuositasolle. Tämä vastaa noin viittä prosenttia Kymenlaakson Sähkön sähköenergian kokonaismyynnistä. Sähkön tukkumarkkinahinta Suomen hinta-alueella nousi 9,4 prosenttia vuoteen 215 verrattuna. Vuoden keskihinta oli 32,5 /MWh. Suomen hinta-alueen spot-hinta oli keskimäärin 2,6 prosenttia pörssin yleistä systeemihintaa korkeampi. Eroon vaikuttaa etenkin tuetun tuulivoiman nopea kasvu Tanskassa ja Ruotsissa sekä Norjan suuri Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

20 Energialiiketoiminta vesivoimakapasiteetti. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 19 / 14

21 Verkkoliiketoiminta Sivu 2 / 14 Sähkön kulutus kasvoi, sähkönkäyttäjiä Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 41,2 (39,4) miljoonaa euroa ja liikevoitto 8,3 (9,8) miljoonaa euroa. Yhtiössä työskenteli keskimäärin 2 (21) henkilöä. Vuonna 216 yhtiön jakelualueella käytettiin sähköä (1 279) miljoonaa kilowattituntia, mikä on 5,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Talouden taantuman hiljentämä rakentaminen pysyi kuitenkin edelleen vaisuna. Uusien liittymien määrä väheni noin kymmenen prosenttia, uusia liittymissopimuksia tehtiin 213 (236) kappaletta. Sähkönkäyttäjiä Kymenlaakson Sähköverkon jakelualueella oli vuoden lopussa yhteensä (12 59). Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

22 Verkkoliiketoiminta Sivu 21 / 14 Investoinnit edellyttävät riittävää tuottoa Sähköverkon toimitusvarmuutta parantavat maakaapelointi- ja muut verkostoinvestoinnit olivat kertomusvuonna 17,8 miljoonaa euroa. Verkostoinvestointeja toteutettiin kehittämissuunnitelman mukaisesti eri puolella jakelualuetta yli 2 kohteessa. Euromääräisesti suurimpia kohteita olivat Pukkilan sähköasema ja sitä syöttävä voimajohto, jotka valmistuivat loppuvuodesta. Lisäksi mm. aloitettiin Lapinjärven voimajohdon rakentaminen ja Miehikkälän uuden sähköaseman suunnittelu käynnistyi. Toimitusvarmuuden parantaminen vaatii investointeja sähköverkkoon, investoinnit puolestaan vaativat rahoituksen. Investointien rahoittamiseksi siirtohintoja nostettiin heinäkuun alussa. Hinnankorotuksen vaikutus asiakkaiden verottomaan siirtohintaan oli keskimäärin 9,8 prosenttia ja verolliseen hintaan keskimäärin 5,8 prosenttia. Korotuksen jälkeen verottomat siirtohinnat ovat nimellisesti vuoden 212 tasolla. Liittymismaksuja korotettiin samaan aikaan kustannustason nousua vastaavasti. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

23 Verkkoliiketoiminta Sivu 22 / 14 Vähän, mutta voimakkaita myrskyjä Kertomusvuonna Suomeen osui tavallista vähemmän myrskyjä, mutta ne muutamat olivat sitäkin tuhoisampia. Tilastollisesti myrskypäiviä on Suomessa 19, ja ne keskittyvät yleisemmin talvikuukausille. Vuonna 216 myrskypäiviä oli vain 1 ja kuukausista myrskyisin oli kesäkuu. Kymenlaakson Sähköverkon alueella tykkylumi aiheutti häiriöitä sähkönjakeluun usean päivän ajan helmikuun lopulla. Sen sijaan vuoden suurimmat myrskyt, kesäkuun Salomon ja elokuun Rauli, eivät aiheuttaneet jakelualueellamme suuria tuhoja. Jakeluhäiriöiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja keskeytyksiä oli 2,31 (2,3) kappaletta asiakasta kohden. Sähkökatkojen kesto asiakasta kohden laski merkittävästi ja oli keskimäärin 1,6 (2,4) tuntia. Verkossa 126 aurinkosähköjärjestelmää Kertomusvuonna sähkön pientuotanto lisääntyi merkittävästi. Kymenlaakson Sähköverkon jakelualueella aurinkosähköjärjestelmiä on liitetty verkkoon vuodesta 29 lähtien. Vuoden 216 loppuun mennessä verkkoon oli liitetty toiminta-alueella kaikkiaan 126 aurinkosähköjärjestelmää, josta 77 viime vuoden aikana. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

24 Verkkoliiketoiminta Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 23 / 14

25 Vastuullisuus Sivu 24 / 14 Käytännön tekoja vuoden jokaisena päivänä Meistä jokaisen valinnoilla ja teoilla on merkitystä, kun rakennamme tämän päivän ja huomisen hyvinvointia. Perustan hyvinvoinnille luo luotettava, kilpailukykyinen, ympäristöystävällinen ja vuorovaikutteinen energia. Luotettavaa energiaa Toimintamme lähtökohta on turvallinen, kehittyvä ja häiriötön toiminta energiaketjun kaikissa vaiheissa tuotannosta kulutukseen. Kilpailukykyistä energiaa Olemme sitoutuneet pitkäjänteiseen toimintaan, joka ulottuu seuraavaa kvartaalia pidemmälle ja toimii kaikkien sidosryhmiemme parhaaksi. Terveellä liiketoiminnalla voimme varmistaa toiminnan jatkuvuuden, luotettavan energiantoimituksen ja merkittävän tuoton omistajakunnille. Ympäristöystävällistä energiaa Ympäristönäkökulma on mukana kaikessa toiminnassamme ja vaikuttaa keskeisesti työhömme ja valintoihimme Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

26 Vastuullisuus Sivu 25 / 14 energiantuotannossa. Ympäristövaikutusten merkitys energia-alalla on suuri. Keskeinen kysymys on ilmastonmuutoksen hillitseminen investoimalla uusiutuvaan energiaan ja hiilineutraaliin tuotantoon. Vuorovaikutteista energiaa Sosiaalisen vastuun keskiössä ovat ihmiset. Vastuullisessa sidosryhmätyössä on tärkeää tunnistaa keskeisten ryhmien odotukset ja tarpeet. Meille tärkeitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö ja omistajat sekä viranomaiset, päättäjät ja järjestöt. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

27 Luotettavaa energiaa Sivu 26 / 14 Luotettavaa energiaa Takaamme energiaturvallisuuden ja toimitusvarmuuden investoinneilla ja jatkuvalla kehitystyöllä. Toimimme läpinäkyvästi ja avoimesti energiaketjun kaikissa vaiheissa tuotannosta kulutukseen. Kehitämme palveluja ja tuotteita niin, että ne ovat kestäviä ja tehokkaita läpi koko ketjun. Toimitusvarma sähkö pitää Suomen toiminnassa Vastamme toiminta-alueellamme noin 13 asiakkaan energiansaannista, joten sähkön toimituksen on oltava luotettavaa ja toimitusvarmaa. Investointiohjelmamme Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

28 Luotettavaa energiaa Sivu 27 / 14 verkon toimitusvarmuuteen on jatkunut vuosia. Vuosina olemme investoineet verkkoihin kaikkiaan noin 11 miljoonaa euroa. Verkon investointiohjelmaan vaikuttavat kaksi tekijää. Ensimmäinen on verkon kehittämissuunnitelma, joka määrittelee vuosittaiset toimenpiteet ja investointitarpeet aina vuoteen 228 saakka. Kehittämissuunnitelman lisäksi saamme kunnossapidon kautta viitteitä kohteista, jotka kaipaavat korjaamista ja uudistamista. Keskeisiä toimenpiteitä toimitusvarmuuden parantamiseksi vuonna 216 Asensimme lähes 8 kilometriä kj-maakaapeliverkkoa ja 1 kilometriä uutta kjilmajohtoa. Otimme käyttöön 88 uutta muuntamoa. Rakensimme uuden sähköaseman Pukkilaan ja aloitimme Miehikkälän sähköaseman suunnittelun. Yli 5 etäluettavan mittarin uusinta käynnistyi. Kuvasimme yli 1 1 kilometriä keskijänniteverkkoa korjaustarpeiden kartoittamiseksi. Johtoalueen reunapuita oksittiin Etelä-Kymenlaaksossa noin 18 johtokilometriä. Asensimme Kotkan sähköasemille maasulkuvirran kompensointilaitteistot. Aloitimme Lapinjärven 11 kv voimajohdon rakennustyöt. Sähkömarkkinalaki edellyttää, että vuonna 219 toimitusvarman verkon piirissä on 5 Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

29 Luotettavaa energiaa Sivu 28 / 14 prosenttia asiakkaista. Me saavutimme tämän tason jo yli vuosi sitten, ja nyt asiakkaistamme 54 prosenttia on toimitusvarman verkon piirissä. Seuraava tavoitteemme on asetettu vuodelle 223, jolloin toimitusvarman verkon piirissä on oltava 75 prosenttia asiakkaistamme. Mittarit osoittavat investointien tuottavan tulosta Seuraamme sähkönjakelun luotettavuutta useilla eri mittareilla niin oman toiminnan kuin asiakaskokemuksenkin näkökulmasta. Tavoitteenamme on mahdollisimman häiriötön sähkönjakelu ympäri vuoden kaikissa olosuhteissa. Jakeluhäiriöitä oli asiakasta kohden saman verran kuin edellisvuonna eli 2,3 kpl / asiakas, mutta häiriöiden kesto lyheni merkittävästi ollen 1,6 (2,4) h / asiakas. Tavoitetasomme jakeluhäiriöiden keston osalta on korkeintaan 1,1 tuntia asiakasta kohden. Häiriöistä aiheutuneet korjauskustannukset olivat kertomusvuonna 1,3 (1,6) miljoonaa euroa. Asiakkaamme arvioivat sähkön laatua ja toimituksen luotettavuutta vuosittaisissa asiakastyytyväisyys tutkimuksissa asteikolla 1 5. Arvosanat sekä sähkönjakelun häiriöttömyydestä että vikojen korjausnopeudesta kohentuivat edellisvuosiin verrattuna. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

30 Luotettavaa energiaa Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 29 / 14

31 Kilpailukykyistä energiaa Sivu 3 / 14 Kilpailukykyistä energiaa Toimimme kannattavasti ja vastuullisesti suhteessa kaikkiin sidosryhmiimme. Turvaamme elinkeinoelämän toimintaedellytykset varmistamalla teollisuudelle myytävän sähkön ja siirron hinnoittelun kohtuullisuuden. Tuotamme kansalaisille kohtuuhintaista energiaa toimimalla hankinnoissamme vastuullisesti ja asiantuntevasti sekä minimoimalla hintariskejä. Omistajille ja yhteiskunnalle Tavoitteemme on tuottaa arvoa kaikille sidosryhmillemme. Omistajille ja yhteiskunnalle tuotamme taloudellista lisäarvoa mm. verojen ja osinkojen muodossa. Vuonna 216 arvonlisäveroa kertyi 11 miljoonaa euroa ja sähköveroa 26,6 miljoonaa Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

32 Kilpailukykyistä energiaa Sivu 31 / 14 euroa. Omistajillemme olemme viimeisten viiden vuoden aikana maksaneet osinkoja kaikkiaan lähes 57 miljoonaa euroa. Hallitus on esittänyt 11 miljoonan euron osingon jakamista myös vuodelta omistajakuntaa ja -kaupunkia ovat Askola, Hamina, Hollola, Kotka, Kouvola, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Myrskylä, Orimattila, Pukkila ja Virolahti. Asiakkaille ja henkilöstölle Meillä on rooli yhden yhteiskunnassa välttämättömän hyödykkeen tuottajana ja vastuu yli 1 asiakkaastamme, joille mahdollistamme sähkön häiriöttömän toimituksen ja kohtuuhintaisen kulutuksen. Taloudellinen menestyksemme syntyy asiakassuhteista, jotka rakentuvat luottamuksen ja avoimen toiminnan varaan. Merkittävin osa tuloistamme lähes 94 miljoonaa euroa syntyy sähköenergian, liittymien ja sähkönsiirron myyntituotoista. Taloudellinen vakaus turvaa toimintamme ja sen kehittämisen. Toimiala investoi vuosittain kaksi miljardia euroa uuteen teknologiaan ja vanhan teknologian tehostamiseen. Me investoimme esimerkiksi verkon kehittämiseen ja hiilineutraaliin tuotantoon vuosittain merkittäviä summia. Vuonna 216 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 29,2 (16,7) miljoonaa euroa. Investoinnit ovat välttämättömiä, kun varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin ja uudenlaisiin energiaratkaisuihin. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

33 Kilpailukykyistä energiaa Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 32 / 14

34 Ympäristöystävällistä energiaa Sivu 33 / 14 Ympäristöystävällistä energiaa Siirrymme päästöttömään energiantuotantoon ja käytämme monimuotoisesti eri energialähteitä. Tarjoamme energianeuvontaa ja kannustamme energiatehokkuuteen. Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän energiankulutuksen. Monipuolinen energiantuotantorakenne Ympäristön kannalta täysin ongelmatonta tapaa tuottaa energiaa ei ole. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

35 Ympäristöystävällistä energiaa Sivu 34 / 14 Ympäristönäkökulma on kuitenkin mukana kaikessa toiminnassamme, ja tavoitteemme on ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon toimintamme vaikutukset ympäristölle. Energiantuotantorakenteemme on monipuolinen, mikä auttaa huomioimaan ja minimoimaan ympäristölle aiheutuvia haittoja. Viime vuonna oma sähköntuotantomme oli 536 (512) miljoonaa kilowattituntia, ja sillä katettiin myymästämme sähköstä noin 45 (46) prosenttia. Omasta tuotannosta jo lähes 9 prosenttia on hiilineutraalia. Strateginen tavoitteemme on luopua fossiilisesta tuotannosta vuoteen 223 mennessä. Energiainvestointimme painottuvatkin vähäpäästöisiin, uusiutuviin tuotantomuotoihin. Viime vuosina painopiste on ollut tuulivoimassa, jolla tuotetun sähköenergiamme määrä tulee edelleen nousemaan. Kestävää energiankulutusta Energiaa on paitsi tuotettava myös käytettävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Olemme sitoutuneet kansalliseen energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on energiatehokkuuden edistäminen ja ilmastonmuutoksen vastainen työ. Tässä asiassa teemme tiivistä yhteistyötä myös asiakkaidemme kanssa tarjoamalla monia tapoja vaikuttaa sähkösopimuksen valinnasta energianeuvontaan. Myymistämme sähkösopimuksista noin 3 prosenttia on ns. vihreän sähkön sopimuksia, jossa sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Pörssisähkössä tuntiperusteinen hinnoittelu puolestaan mahdollistaa asiakkaan omaehtoisen sähkönkulutuksen sääntelyn kulloisenkin hinnan perusteella. Lisäksi kaikilla kuluttajilla on mahdollisuus hyödyntää kattavaa ja monipuolista energianeuvontaamme. Tavoitteemme on kiinnittää huomiota siihen, kuinka energiaa järkevästi käyttämällä meistä jokainen voi vaikuttaa ympäristön tilaan. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

36 Ympäristöystävällistä energiaa Sivu 35 / 14 Edistimme kestävää energiankulutusta mm. näin: Uudistimme online-palvelumme niin, että asiakkaamme saavat nyt entistä tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa omasta sähkönkäytöstään kaikilla päätelaitteilla. Julkaisimme energianeuvontasivuillamme neuvoja energiansäästöön. Ne tavoittivat noin 25 lukijaa. Energiansäästöviikolla haastoimme asiakkaitamme On Air energiansäästökampanjaan. Jakelualueemme kirjastoissa oli lainattavissa noin 6 energiankulutusmittaria. Rahoitimme Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen energianeuvontatoimintaa. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

37 Vuorovaikutteista energiaa Vuorovaikutteista energiaa Käymme avointa keskustelua kaikkien sidosryhmien kanssa, ja takaamme päättäjien tiedonsaannin energia-asioissa. Varmistamme työntekijöidemme turvallisuuden, tarvittavan koulutuksen ja työhyvinvoinnin. Olemme osa yhteisöä, jonka toimintaa tuemme ja jonka menestykseen vaikutamme omalla toiminnallamme. Tavoitteena tyytyväinen asiakas Asiakkuuden hoidon toimintamalli ohjaa tapaamme toimia asiakaskohtaamisissa ja erilaisissa tilanteissa. Tavoitteenamme on ymmärtää ja ennakoida asiakkaidemme Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 36 / 14

38 Vuorovaikutteista energiaa Sivu 37 / 14 muuttuvia tarpeita ja vastata niihin parhaalla mahdollisella tavalla. Onnistumista mitataan IRO Research Oy:n toteuttamalla vuosittaisella asiakastyytyväisyystutkimuksella. Tavoitteemme on saavuttaa asiakastyytyväisyydessä konsernitasolla kokonaistulos 5 vuoteen 223 mennessä. Vuoden 216 osalta kokonaistyytyväisyys oli tasolla 43,4, ja tavoitteemme kuluvalle vuodelle on 45. Kokonaistulos muodostuu yksittäisten kysymysten ja kysymyspatteristojen arvoista. Tavoitteena osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Työllistimme viime vuonna kaikkiaan noin 15 henkilöä suoraan ja alihankintana tehdyn työn kautta. Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, työturvallisuus ja osaamisen kehittäminen ovat meille tärkeitä painopistealueista ihmiset tekevät Kymenlaakson Sähkön. Työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia kartoitamme säännöllisesti työhyvinvointikyselyillä. Vuoden 216 tuloksissa kehitys oli positiivista ja työtyytyväisyys kokonaisuutena parani merkittävästi edellisestä kyselyistä. Samaan aikaan sairauspoissaolot vähenivät yli puolella ja olivat kertomusvuonna 2,3 (5,1) henkilötyövuotta. Myös tapaturmien määrä laski. Kehitämme osaamistamme aktiivisesti sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Henkilöstökoulutus painottuu pääasiassa ammatillisen osaamisen päivittämiseen ja syventämiseen. Koulutukseen käytettiin kertomusvuonna yhtä paljon aikaa kuin edellisenä vuonna eli keskimäärin 3,9 päivää henkilöä kohden. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

39 Vuorovaikutteista energiaa Sivu 38 / 14 Tavoitteisiimme on kirjattu oman toiminnan uudistaminen. Haluamme löytää yhdessä toimivat johtamisen ja yhteistyön käytännöt sekä varmistaa riittävän osaamisen myös tulevaisuuden tarpeisiin. Yhteistyötä osana yhteisöä Olemme merkittävä toimija alueellamme ja toimialallamme. Me työllistämme, palvelemme, vaikutamme ja toimimme osana yhteisöä. Asiantuntijamme toimivat aktiivisesti monissa toimikunnissa sekä ohjaus- ja työryhmissä, joiden tavoitteena on energia-alan kehittäminen kestävällä ja kannattavalla tavalla. Yhteisenä tavoitteenamme on toiminta- ja investointiympäristön rakentaminen vakaaksi, ennakoitavaksi ja turvalliseksi. Organisaatio Adato Energia Oy Verkonrakennuttamistyöryhmä Elvera Oy Hallitus Energiateollisuus ry Asiakkuustoimikunta Energiateollisuus ry Hallitus Energiateollisuus ry Palveluntuotantovaliokunta Energiateollisuus ry Regulaatiotoimikunta, pj Energiateollisuus ry Työmarkkina-asioiden asiantuntijaverkosto Energiateollisuus ry Viestinnän ohjausryhmä Fingrid Oyj Neuvottelukunta Kymenlaakson energianeuvonta Ohjausryhmä Kymenlaakson kauppakamari Teollisuusvaliokunta Kymenlaakson kauppakamari, Kouvolan osasto Hallitus Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy Hallitus, pj Kymppivoima Hydro Oy Hallitus Orimattilan Lämpö Oy Hallitus, vara pj Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

40 Vuorovaikutteista energiaa Sivu 39 / 14 Tampereen yliopisto Sähkön laadun asiantuntijaryhmä Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomen alueellinen varautumistoimikunta (E-S ALVAR) Voimapiha Oy Hallitus Toimialan lisäksi myös toiminta-alueemme hyvinvointi ja kehittyminen on meille tärkeää. Haluamme antaa oman panoksemme osallistumalla paikallisten järjestöjen toimintaan. Osallistumme myös tukemalla urheiluseurojen toimintaa sekä sponsoroimalla mm. kulttuuritapahtumia. Lisäksi tuemme toiminta-alueemme nuoria vuosittain myönnettävillä urheilu- ja kulttuuristipendeillä. Kertomusvuonna sponsorointi- ja tukitoimintaan käytettiin edellisvuoden tapaan noin 115 euroa. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

41 Hallinnointi Sivu 4 / 14 Hyvä hallinto toiminnan perusta Kymenlaakson Sähkö-konsernin toiminnassa, päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lakeja ja säädöksiä ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Lisäksi noudatetaan 12 omistajakunnan keskenään solmimaa yhteistyösopimusta. Yhtiön määräysvalta ja hallinto on jaettu hallintoneuvoston ja hallituksen sekä toimitusjohtajan kesken. Kymenlaakson Sähkö Oy:n tytäryhtiön Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n hallitus muodostuu yhtiön nimeämistä henkilöistä. Konsernin hallinnossa noudatetaan sähkömarkkinalain eriyttämisvelvollisuutta koskevia vaatimuksia. Yhtiökokous Yhtiökokous käyttää ylintä päätösvaltaa Kymenlaakson Sähkö Oy:ssä. Sen tehtäviin kuuluvat osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä määrätyt tehtävät, ja se mm. valitsee sekä hallituksen että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

42 Hallinnointi Sivu 41 / 14 Osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa yksi ääni kutakin omistamaansa osaketta kohti. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä yhtiön kotipaikkakunnalla. Hallintoneuvosto Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 8 ja enintään 24 yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Omistajakuntien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti hallintoneuvostoon valitaan yksi jäsen kustakin sopimuksessa mukana olevasta kunnasta. Hallintoneuvosto valvoo yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausunnon tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen johdosta. Hallintoneuvosto kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa vuodessa ja on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä on läsnä. Hallitus Hallitukseen kuuluu vähintään 5 ja enintään 9 yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Kuntien yhteistyösopimuksen mukaan hallituksen jäsenet valitaan sopimusosapuolten suhteellisiin omistusosuuksiin perustuen. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan. Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja johtaa yhtiön liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta toiminnasta lakien, säädösten ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hän vastaa yhtiön liiketoiminnasta ja raportoi hallitukselle kaikesta yhtiön toimintaan liittyvästä. Johtoryhmä Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa operatiivisessa toiminnassa, sen suunnitellussa, toteutuksessa ja raportoinnissa. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi Kymenlaakson Sähkö Oy:n liiketoimintajohtaja, talousjohtaja sekä tytäryhtiön Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

43 Johtoryhmä Johtoryhmä Aku Pyymäki, toimitusjohtaja, Kymenlaakson Sähkö Oy Koulutus: DI Syntymävuosi: 1965 Edustukset: seuraavien yhtiöiden hallituksessa: Elvera Oy, Energiateollisuus ry, Kymppivoima Oy (pj.), Kymppivoima Hankinta Oy (pj.), Kymppivoima Hydro Oy, Voimapiha Oy, Orimattilan Lämpö Oy, Kymenlaakson kauppakamarin Teollisuusvaliokunta Raimo Härmä, toimitusjohtaja, Kymenlaakson Sähköverkko Oy Koulutus: insinööri Syntymävuosi: 1958 Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 42 / 14

44 Johtoryhmä Edustukset: Energiateollisuus ry:n Regulaatiotoimikunnan pj., Fingrid Oyj:n Neuvottelukunta Esa Hasu, talousjohtaja, Kymenlaakson Sähkö Oy Koulutus: ekonomi Syntymävuosi: 1953 Edustukset: Energiateollisuus ry:n työmarkkina-asioiden asiantuntijaverkosto, Kymenlaakson kauppakamarin Kouvolan osaston hallitus, Orimattilan Lämpö Oy:n hallitus Olli Laitinen, energialiiketoiminnan johtaja, Kymenlaakson Sähkö Oy Koulutus: DI Syntymävuosi: 1978 Edustukset: Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat lisäksi kehityspäällikkö Heikki Rantula ja viestintäpäällikkö Annemari Backman. Kuvassa vasemmalta oikealla Aku Pyymäki, Raimo Härmä, Esa Hasu, Olli Laitinen. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 43 / 14

45 Hallitus Sivu 44 / 14 Hallitus Markku Saastamoinen, hallituksen puheenjohtaja Koulutus: DI Syntymävuosi: 195 Nykyinen työtehtävä: konepajakonsernin kehitysjohtaja, eläkkeellä Keskeiset luottamustoimet: kaupunginvaltuuston jäsen Kotka, Kotkan-Haminan seudun seutuvaltuuston puheenjohtaja, Hallituspartnerit Kymenlaakso ry:n puheenjohtaja Harri Helminen, hallituksen varapuheenjohtaja Koulutus: keskikoulu Syntymävuosi: 1955 Nykyinen työtehtävä: työsuojeluasioiden projektityöntekijä, Stora Enso Anjalankoski Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

46 Hallitus Sivu 45 / 14 Keskeiset luottamustehtävät: kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kouvola, Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Kim Jordas, hallituksen jäsen Koulutus: ylioppilas Syntymävuosi: 1959 Nykyinen työtehtävä: toimitusjohtaja, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL r.y. Keskeiset luottamustehtävät: Pro Kala ry:n hallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén, hallituksen jäsen Koulutus: YO Hotelli- ja ravintolaesimies Syntymävuosi: 1969 Nykyinen työtehtävä: hotelli- ja ravintola-alan ammattiopettaja Keskeiset luottamustehtävät: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Loviisa Jussi Karinen, hallituksen jäsen Koulutus: DI Syntymävuosi: 1955 Nykyinen työtehtävä: toimitusjohtaja Jukab Oy Keskeiset luottamustehtävät: kaupunginhallituksen jäsen Orimattila, Ylen hallituksen jäsen, hallituksen jäsen lukuisissa muissa yhtiöissä Seppo Simola, hallituksen jäsen Koulutus: teknillinen koulu Syntymävuosi: 1952 Nykyinen työtehtävä: kunnossapitoteknikko, eläkkeellä Keskeiset luottamustehtävät: tarkastuslautakunta Kotka, kunnallisjärjestö Eero Virta, hallituksen jäsen Koulutus: yo, kauppaopisto, maamieskoulu Syntymävuosi: 1951 Nykyinen työtehtävä: maanviljelijä Keskeiset luottamustehtävät: kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu Hollola Kuvassa vasemmalta oikealla Markku Saastamoinen, Eero Virta, Kimmo Jokiranta (hallintoneuvoston pj), Seppo Simola, Mia Heijnsbroek-Wirén, Kim Jordas, Kristian Forsman (hallintoneuvoston varapj.), Jussi Karinen ja Harri Helminen. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

47 Hallintoneuvosto Sivu 46 / 14 Hallintoneuvosto Kimmo Jokiranta, hallintoneuvoston puheenjohtaja Koulutus: maanviljelyskoneteknikko Syntymävuosi: 1958 Nykyinen työtehtävä: maanviljelijä Keskeiset luottamustoimet: kaupunginhallituksen jäsen Kouvola, Kouvolan Vesi Oy:n puheenjohtaja, JEV-säätiön hallituksen jäsen Kristian Forsman, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Koulutus: MMM (maatalous- ja metsätieteiden maisteri) Syntymävuosi: 1971 Nykyinen työtehtävä: maaseutuyrittäjä Keskeiset luottamustoimet: kunnanvaltuuston puheenjohtaja Myrskylä Sten Frondén, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: valtiotieteen kandidaatti, SSKH Syntymävuosi: 1955 Nykyinen työtehtävä: kehittämisjohtaja, Loviisan kaupunki Keskeiset luottamustoimet: LähiTapiola Uusimaan hallintoneuvoston jäsen, Loviisanseudun seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston jäsen Mika Lampola, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: insinööri, sähkövoimatekniikka Syntymävuosi: 1971 Nykyinen työtehtävä: kunnossapidon projektipäällikkö, UPM Keskeiset luottamustehtävät: kunnanhallituksen jäsen Hollola, pankin hallintohenkilö, eri kansalaisjärjestöt Jukka Lappi, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: akrologi Syntymävuosi: 1958 Nykyinen työtehtävä: asiamies, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Keskeiset luottamustehtävät: kunnanhallituksen puheenjohtaja Virolahti Jukka Lehtimäki, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: ammatillinen opettaja Syntymävuosi: 1978 Nykyinen työtehtävä: tuntiopettaja, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

48 Hallintoneuvosto Keskeiset luottamustehtävät: kunnanhallituksen puheenjohtaja Pukkila Jouni Martikainen, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: DI Syntymävuosi: 1968 Nykyinen työtehtävä: kunnanjohtaja, Askola Keskeiset luottamustehtävät: Tero Mölsä, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: agrologi Syntymävuosi: 1951 Nykyinen työtehtävä: maanviljelijä, eläkkeellä Keskeiset luottamustehtävät: LähiTapiola keskusyhtiön hallituksen jäsen, LähiTapio Vellamo -alueyhtiön hallituksen varapuheenjohtaja Vesa Peltola, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: DI Syntymävuosi: 1965 Nykyinen työtehtävä: johtava asiantuntija, Motiva Oy Keskeiset luottamustehtävät: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Lapinjärvi Merja Pärssinen, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: DI Syntymävuosi: 1969 Nykyinen työtehtävä: liiketoiminnan kehitysjohtaja, Sulzer Pumps Finland Keskeiset luottamustehtävät: Päivi Rahkonen, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: hallintotieteiden maisteri Syntymävuosi: 1964 Nykyinen työtehtävä: kunnanjohtaja, Hollola Keskeiset luottamustehtävät: Antti Rämä, hallintoneuvoston jäsen Koulutus: maatalousteknikko Syntymävuosi: 1967 Nykyinen työtehtävä: maatalousyrittäjä Keskeiset luottamustehtävät: kunnanvaltuuston puheenjohtaja Luumäki Pirjo Ahtiainen, henkilöstön edustaja Koulutus: yo-merkonomi Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 47 / 14

49 Hallintoneuvosto Syntymävuosi: 1953 Nykyinen työtehtävä: kassanhoitaja, Kymenlaakson Sähkö Oy (siirtyy eläkkeelle ) Keskeiset luottamustehtävät: toimihenkilöiden luottamusmies, energia-alan neuvottelukunnan jäsen, Pohjois-Kymen Pron hallituksen jäsen Tuomo Hakkarainen, henkilöstön edustaja Koulutus: DI, sähkövoimatekniikka, sähkönjakelutekniikka, lämpötekniikka Syntymävuosi: 1966 Nykyinen työtehtävä: suunnittelupäällikkö, Kymenlaakson Sähköverkko Oy Keskeiset luottamustehtävät: ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4. Sivu 48 / 14

50 Riskienhallinta Sivu 49 / 14 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamista ja turvata yhtiön toimintakyky ennakoimalla mahdolliset uhkatekijät. Yhtiöllä on hallituksen hyväksymä riskienhallintajärjestelmä ja riskienhallintapolitiikka. Riskien kehityksestä ja hallintatoimenpiteistä raportoidaan hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Sisäinen valvonta on järjestetty kuukausittaisen raportoinnin avulla, jolloin toteumaa verrataan budjetoituun suunnitelmaan ja edellisvuoden toteumaan. Merkittävimmät riskit liittyvät pääliiketoimintoihin eli energia- ja verkkoliikeliiketoimintaan sekä niiden rahoitusjärjestelyihin. Kertomusvuonna epävarmuustekijöitä liittyi jossain määrin kaikkiin riskiryhmiin, mutta niiden hallinnassa onnistuttiin suunnitellusti eivätkä ne vaikuttaneet merkittävissä määrin Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

51 Riskienhallinta Sivu 5 / 14 tavoitteiden saavuttamiseen. Energialiiketoimintaan liittyvät riskit Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Sähkökaupan tilannetta seurataan säännöllisesti hallituksen hyväksymän riskikäsikirjan mukaisin menettelytavoin. Rahoitukselliset riskit Konsernin korolliset velat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla konsernin tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla. Mankala-vastuu Yhtiöllä on 31,2 prosentin omistusosuus Kymppivoima Oy:ssä, joka on Mankalaperiaatteella toimiva yhtiö. Mankala-periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Verkkoliiketoimintaan liittyvät riskit Myrskyt ja muut poikkeukselliset sääolosuhteet aiheuttavat riskin siirto- ja jakeluverkoston toimitusvarmuudelle. Riskeihin on varauduttu verkostoinvestoinneilla ja verkoston ennakoivalla kunnossapidolla. Vakuutuksilla on katettu vahinkoriskit siltä osin kuin se on taloudellisesti mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Riskejä pienennetään, poistetaan ja hallitaan systemaattisesti hyödyntämällä konsernin riskienhallintajärjestelmää. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

52 Hallituksen toimintakertomus Sivu 51 / 14 Hallituksen toimintakertomus 216 Merkittäviä tapahtumia Kyvera Oy irtaantui Kymenlaakson Sähkö -konsernista , jolloin siitä tuli osa Suur-Savon Sähkötyö -konsernia. Yhtiö sulautui emoyhtiöönsä Uuden yhtiön nimeksi tuli Elvera Oy. Santavuoren tuulivoimapuisto Ilmajoella valmistui heinäkuun alussa. Kymenlaakson Sähkön teho-osuus tuulivoimapuistossa on 5,5 MW. Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuistoon päätettiin investoida 5,4 miljoonaa euroa. Tuulivoimapuisto valmistuu vuoden 217 loppuun mennessä. Uusi strategia "Uudistuen kasvuun" valmistui. Sen neljä painopistealuetta ovat perusliiketoimintojen vahvistaminen, asiakkaiden nostaminen keskiöön, oman toiminnan uudistaminen ja uuden kasvun hakeminen. Konsernin talouden ja hallinnon toimintoja ryhdyttiin sopeuttamaan yhtiörakennetta ja palvelutarvetta vastaavaksi. Vuoden 216 aikana selvitettiin erilaisia järjestelyvaihtoehtoja, joilla yhtiön suurin osakkeenomistaja, Kotkan kaupunki, voisi taloutensa tasapainottamiseksi irtaantua Kymenlaakson Sähkö Oy:n omistuksesta. Vuoden lopulla osakkeenomistajat hyväksyivät selvitettäväksi vaihtoehdon, jolla yhtiö hankkisi Kotkan kaupungin omistamat yhtiön osakkeet suunnattuna hankintana.. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.

53 Toimintaympäristö Sivu 52 / 14 Toimintaympäristö Suomessa sähkön käyttö kääntyi kasvuun vuonna 216. Sähköä käytettiin 85,1 (82,5) TWh (miljardia kilowattituntia) eli 3,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sähkön käytön kasvu heijastelee yleistä taloudellista tilannetta, joka osoitti vuonna 216 piristymisen merkkejä erityisesti kotimaisen kysynnän ja yksityisen kulutuksen osalta. Sähkönkulutuksesta katettiin tuonnilla 22,3 (19,8) prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 77,7 (8,2) prosenttia. Sähköä tuotiin pääosin Ruotsista. Vuosi 216 oli edellisvuotta kylmempi, mikä heijastui suoraan sähkönkulutukseen. Sähkön markkinahinnat pohjoiseurooppalaisessa Nord Pool Spot -sähköpörssissä nousivat 28,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomessa aluehinnan vuosikeskiarvo oli 32,5 (29,7) /MWh. Vuoden lopulla saatiin päätökseen kaksi merkittävää valmisteluprosessia. Suomen hallitus linjasi energia- ja ilmastostrategian vuoteen 23. Strategian keskeinen tavoite on hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä. Kansallisia tavoitteita ovat mm. uusiutuvien energialähteiden edistäminen niin liikenteessä kuin energian loppukäytössäkin, energiaomavaraisuuden parantaminen ja kivihiilen käytöstä luopuminen. Toinen valmistelussa ollut energia-alaa velvoittava kokonaisuus oli EU:n komission lainsäädäntöehdotusten kokonaisuus ns. talvipaketti. Paketti sisältää mm. useiden energia-alaa koskevien direktiivien uudelleentarkastelua. Konkreettisia toimia EU:n talvipaketin johdosta on odotettavissa muutaman vuoden kuluttua. Kymenlaakson Sähkö. Tiedosto on koostettu :36:4.