FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Transkriptio

1 FI lausuntopyyntö VaVa syksy TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi hallitussihteeri Ville ympäristöministeriö Koponen; vastauksen on hyväksynyt ylijohtaja Helena Säteri Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue sairaanhoitopiiri maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu

2 3. 1. Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? 4. Vapaamuotoiset huomiot Edistääkö valinnanvapauslakiluonnos tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? 6. Vapaamuotoiset huomiot Antaako lakiluonnos asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? 8. Vapaamuotoiset huomiot Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko lakiluonnoksen perusteella asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteen sovitettuja palveluja? 10. Vapaamuotoiset huomiot Turvaako lakiluonnos palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation? 12. Vapaamuotoiset huomiot Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen?

3 14. Vapaamuotoiset huomiot Edistääkö lakiluonnos toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa? 16. Vapaamuotoiset huomiot Antaako valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? 18. Vapaamuotoiset huomiot Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 9a. Turvaavatko maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelujen tuotantoa koskevat säännökset (mm. 16 ) palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kaikissa olosuhteissa? 20. Vapaamuotoiset huomiot b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? 22. Vapaamuotoiset huomiot c. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty suunhoidon yksikköjen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen?

4 24. Vapaamuotoiset huomiot d. Onko lakiluonnoksen 18 sote-keskuksen suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? 26. Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat palvelut? 27. 9e. Onko lakiluonnoksen 18 suunhoidon suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? 28. Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin suunhoidon yksiköissä tuotettavat palvelut? 29. 9f. Ovatko säännökset (mm. 18 ja 37 ) sosiaalihuollon osalta tarkoituksenmukaisia ja riittäviä? 30. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos. 10a. Antaako lakiluonnoksen 21 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitos?

5 32. Vapaamuotoiset huomiot b. Entä antaako lakiluonnoksen 22 ja 23 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitoksen palveluyksikkö/yksiköt? 34. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 11a. Onko lakiluonnoksen 24 :ssä säädetty asiakasseteli sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? 36. Vapaamuotoiset huomiot b. Onko maakunnan liikelaitoksella 24 :n 2 ja 3 momentissa säädettyjen rajausten perusteella edellytykset turvata riittävät palvelut kustannustehokkaalla tavalla? 38. Vapaamuotoiset huomiot c. Onko lakiluonnoksen 24 :n sääntely riittävä erikoissairaanhoidon valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän turvaamisen näkökulmasta? 40. Vapaamuotoiset huomiot d. Ovatko asiakasseteliä koskevat säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia?

6 0 1 kyllä kyllä pääosin ei pääosin ei ei kantaa 42. Vapaamuotoiset huomiot. - Ympäristöministeriö toteaa, ettei esitysluonnoksessa ole otettu huomioon niitä muutosehdotuksia, jotka ministeriö esitti valinnanvapauslakiin sen ollessa edellisen kerran lausuntokierroksella alkuvuodesta Siksi ministeriö toistaa tuolloin esittämänsä kommentit: Kuten esitysluonnoksen yleisperusteluissa sivulla 35 todetaan, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA osallistuu erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asumisen, esimerkiksi kehitysvammaisten, vaikeavammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ikääntyneiden palveluasuntojen, rahoittamiseen (tosin myös ARAn myöntämät tuet ovat peräisin valtion varoista). Merkittävä osa näiden ryhmien käytössä olevista palveluasunnoista - useiden ryhmien kohdalla lähes kaikki - on rahoitettu ARA:n myöntämillä valtion tuilla. Tukimuotoina ovat korkotukilainat, joita myönnetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalojen korkotuesta annetun lain (604/2001) nojalla, erityisryhmien investointiavustukset, joita myönnetään avustuksista erityisryhmien asuntoolojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) nojalla, sekä aravalainat, joita on myönnetty aravalain (1189/1990) ja aravarajoituslain (1190/1993) nojalla. Uusia aravalainoja ei enää myönnetä, mutta merkittävä osa aravalainoilla rahoitetusta asuntokannasta on edelleen olemassa. Valtion tuella rahoitetut asunnot, myös erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluasunnot, on tarkoitettu asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille. Em. laeissa säädetään, että valittaessa asukkaita valtion tukemiin asuntoihin on otettava huomioon hakijaruokakuntien asunnontarve, varallisuus ja tulot. Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Lakien nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008) on annettu tarkemmat säännökset asukasvalinnassa noudatettavista vaatimuksista. Em. säännöksistä johtuen valtion tuella rahoitettuihin palveluasuntoihin ei voida valita asukkaiksi hyvätuloisia tai varakkaita henkilöitä, vaikka heidän asunnontarpeensa olisikin suuri. Tällaiset henkilöt on ohjattava muihin, esim. samalla paikkakunnalla oleviin vapaarahoitteisiin palveluasuntoihin. Tästä vaatimuksesta on mahdollista poiketa ainoastaan tilanteessa, jossa paikkakunnalla ei ole vapaarahoitteisia palveluasuntoja eikä asiakas alentuneen toimintakykynsä takia kykene selviytymään asumisestaan palvelujen turvin kotona. Valtion tuella rahoitettujen palveluasuntojen kohdistaminen vain pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille on perusteltua paitsi valtion varojen tarkoituksenmukaisen käytön, myös EU-oikeuden valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Valtion tuki palveluasuntojen tuotantoon täyttää EU-oikeuden valtiontuen määritelmän, ja se on Suomessa katsottu yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin myönnetyksi ns. SGEI-tueksi (esitysluonnoksen vaikutusarviointi, s. 11). Jotta tähän tarkoitukseen myönnetty tuki olisi EU-oikeuden mukaista ja

7 yhteismarkkinoille soveltuvaa, valtion tuella rahoitettu asuntotarjonta tulee kohdistaa vain sellaisille ihmisille, jotka eivät vähäisen maksukykynsä vuoksi kykene hankkimaan asuntoa markkinaehdoin (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen annettu komission päätös 2012/21/EU, EUVL L7/2012). Vastoin EU-oikeuden valtiontukisääntöjä myönnetyt tuet ovat laittomia, ja ne voidaan joutua perimään korkoineen takaisin tukea saaneilta yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä. Valtion tuella rahoitettujen palveluasuntojen asukasvalintasäännökset muodostavat siis selkeän rajoituksen sosiaalihuollon asiakkaiden vapaudelle valita haluamansa palveluasunto. Käytännössä tämä tilanne tulee eteen lakiluonnoksen 5 ja 6 luvussa säädetyn asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytössä. Jos asiakkaalla on merkittävästi tuloja tai varallisuutta, hän ei voi valita valtion tukemaa palveluasuntoa, vaan hänen on valittava jokin tarjolla oleva vapaarahoitteinen palveluasunto. Varsinkin ikääntyneiden joukossa on sellaisia varakkaita henkilöitä, joita ei voida valita asukkaiksi valtion tukemiin palveluasuntoihin. Kyse on myös palveluntuottajien asemasta ja oikeuksista: jos palveluntuottaja tarjoaa palveluitaan valtion tuella rahoitetuissa palveluasunnoissa ja asuntoihin valitaan sosiaalihuollon asiakkaita vastoin em. asukasvalintasäännöksiä, palveluntuottajalle voi ääritilanteessa tulla velvollisuus maksaa saamansa valtion tuet korkoineen takaisin. Valtion tuella rahoitettuja palveluasuntoja koskeva lainsäädäntö ja siihen sisältyvät asukasvalintaa koskevat säännökset menevät erityislakeina nyt ehdotetun valinnanvapauslain ohi. Lainsäädännön informatiivisuuden sekä asiakkaiden ja palveluntuottajien oikeusturvan vuoksi ympäristöministeriö kuitenkin esittää, että valtion tukemia palveluasuntoja koskevista asukasvalintarajoituksista otettaisiin nimenomainen säännös ehdotettuun valinnanvapauslakiin (ks. vastaus kohtaan 21) tai että asia mainittaisiin ainakin lakiesityksen perusteluissa e. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun toteuttamisen näkökulmasta? 44. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? 0 1 kyllä kyllä pääosin ei pääosin ei ei kantaa

8 46. Vapaamuotoiset huomiot. - Ks. vastaus kysymykseen 11d Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelutarpeen arvioinnista. Lisäksi lakiluonnoksen 5 :ssä säädettäisiin asiakkaalle tehtävästä yhdestä asiakassuunnitelmasta. Turvaavatko säännökset riittävän hyvin asiakkaan oikeudet sekä palvelujen toteuttamisen asiakkaan tarpeita vastaavasti? 48. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 14a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä lakiluonnoksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 0 1 kyllä kyllä pääosin ei pääosin ei ei kantaa

9 50. Vapaamuotoiset huomiot. - Lakiehdotuksen 46 :ssä säädettäisiin, että maakunta voi ennen palveluntuottajan hyväksymistä koskevan päätöksen tekemistä tarkastaa palveluyksiköiden toimitilat, mutta tarkastusta ei kuitenkaan saisi suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Vastaavanlainen säännös on lakiehdotuksen 80 :ssä, joka koskisi maakunnan oikeutta tarkastaa palveluntuottajan toiminta ja toimitilat. Tältäkään osin tarkastusta ei saisi saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Esityksen perusteluissa viitataan näiltä osin ainoastaan siihen, että perustuslaissa turvattu kotirauhan suoja ei ulotu liikehuoneistoihin tai vastaaviin yritysten tiloihin ja että perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota mm. siihen, että viranomaisten tarkastusvaltuuksia koskevan lainsäädännön on oltava riittävän täsmällistä, tarjottava riittävät takeet väärinkäytöksiä vastaan ja ettei tarkastuksilla saa puuttua mielivaltaisesti tai suhteettomasti oikeushenkilöiden yksityisen toiminnan piiriin. Ympäristöministeriö pitää ko. säännöksiä ongelmallisina ja niiden perusteluja osin puutteellisina. Asumiseen käytettävät tilat kuuluvat kotirauhan piiriin, joten on sinänsä täysin perusteltua asettaa korkeampi kynnys tarkastajan pääsylle tällaisiin tiloihin. Esitysluonnoksessa oleva ehdoton kielto suorittaa tarkastuksia asumiseen käytetyissä tiloissa vaikuttaa kuitenkin perusteettoman tiukalta ja voi vaarantaa asiakkaiden oikeusturvan ja turvallisuuden. Merkittävä osa asiakassetelipalvelujen tai henkilökohtaisen budjetin piiriin kaavaillusta palveluasumisesta on pysyväisluonteista asumista. Näiden tilojen tarkastaminen voi olla tarpeellista paitsi palveluntuottajan asianmukaisen toiminnan varmistamiksi, myös tiloissa asuvien asiakkaiden itsensä kannalta esim. tiloissa olevien epäkohtien havaitsemiseksi tai asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaisiin kuuluu sellaisia ryhmiä, jotka eivät välttämättä pysty itse pitämään huolta eduistaan ja oikeuksistaan, vaan valvovilla viranomaisilla on keskeinen rooli mahdollisten epäkohtien tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan ole käsitelty esitysluonnoksen perusteluissa lainkaan. Siksi ympäristöministeriö kehottaa sosiaali- ja terveysministeriötä vielä selvittämään, tulisiko ko. pykäliä muuttaa siten, että maakunta saisi suorittaa tarkastuksia myös pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa esim. tilanteissa, joissa se olisi välttämätöntä asiakkaan aseman ja oikeuksien sekä asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi b. Varmistaako hallintopäätöstä ja ehtojen asettamista koskeva sääntely (42 ) riittävät mahdollisuudet maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseen. 52. Vapaamuotoiset huomiot c. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä lakiluonnoksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia?

10 54. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palveluntuottajien velvoitteista. Ovatko säännökset lakiluonnoksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 56. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 10 luvussa säädettäisiin palveluntuottajalle suoritettavista korvauksista. 16a. Ottavatko sote-keskuksen kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat tekijät riittävästi huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja niiden aiheuttamat kustannukset? 58. Vapaamuotoiset huomiot b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 60. Vapaamuotoiset huomiot c. Turvaavatko säännökset maakunnan liikelaitoksen sote-keskukselle ja yksityisen tuottajan sote-keskukselle yhdenvertaiset toimintaedellytykset? 62. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 12 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. 17a. Turvaavatko 85 :n mukaiset asiakasseteliä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa?

11 64. Vapaamuotoiset huomiot b. Turvaavatko 86 ja 88 :n mukaiset sote-keskusta koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? 66. Vapaamuotoiset huomiot c. Turvaavatko 87 ja 89 :n mukaiset suunhoidon yksiköitä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? 68. Vapaamuotoiset huomiot d. Turvaako esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten tuottajien toimintaedellytykset? 70. Vapaamuotoiset huomiot e. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina? 72. Vapaamuotoiset huomiot Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikein ja riittävästi? 74. Vapaamuotoiset huomiot.

12 Miten arvioisitte uudistuksen vaikuttavan oman organisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta Yksilöidyt muutosehdotukset lakiluonnokseen. - Ympäristöministeriö ehdottaa, että edellä kysymyksen 11d vastauksessa todettu asia otetaan ehdotetussa valinnanvapauslaissa huomioon esim. lisäämällä lakiehdotuksen 26 :ään (asiakassetelipalvelun tuottajan valinta) seuraava momentti: Jos asiakasseteli annetaan asumispalvelua varten ja asiakkaan valitsema palveluntuottaja tarjoaa asumispalvelun toteuttamispaikaksi valtion tuella rahoitettua asuntoa, edellytetään lisäksi, että asiakas täyttää asukkaiden valinnalle tällaiseen asuntoon säädetyt edellytykset. Valtion tuella rahoitetulla asunnolla tarkoitetaan tässä momentissa asuntoa, jonka rakentamista, hankintaa tai perusparantamista varten on myönnetty lainaa asuntotuotantolain (247/1966) tai aravalain (1189/1990) mukaisesti tai tätä tarkoitusta varten otettu laina on hyväksytty asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (1205/1993) tai vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (604/2001) tarkoitetuksi korkotukilainaksi. Vastaavanlainen momentti tulisi lisätä myös lakiehdotuksen 29 :ään (asiakkaan oikeus henkilökohtaiseen budjettiin): Jos henkilökohtaista budjettia käytetään asumispalvelun järjestämiseen ja asiakkaan valitsema palveluntuottaja tarjoaa asumispalvelun toteuttamispaikaksi valtion tuella rahoitettua asuntoa, edellytetään lisäksi, että asiakas täyttää asukkaiden valinnalle tällaiseen asuntoon säädetyt edellytykset. Valtion tuella rahoitetulla asunnolla tarkoitetaan edellä 26 :n X momentissa tarkoitettua asuntoa. Vaihtoehtoisesti asia voitaisiin todeta lakiehdotuksen 3 :ssä (suhde muuhun lainsäädäntöön) esim. lisäämällä sitä koskeva virke 1 momentin loppuun. Tällöin 1 momentti kuuluisi seuraavasti: Tässä laissa tarkoitettuihin palveluntuottajiin sovelletaan lisäksi järjestämislakia ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annettua lakia ( / ), jäljempänä palveluntuottajalaki. Jos palveluntuottaja tarjoaa asumispalvelun toteuttamispaikaksi valtion tuella rahoitettuja asuntoja, on lisäksi noudatettava, mitä aravarajoituslaissa (1190/1990) tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (604/2001) säädetään asukkaiden valinnasta tällaisiin asuntoihin. Toinen looginen paikka em. säännökselle olisi lakiehdotuksen 13. Valtion tuella rahoitettuja palveluasuntoja koskevat asukasvalintasäännökset ja niistä johtuvat rajoitukset voivat nousta esille myös useassa muussa lakiesityksen kohdassa, esim. annettaessa tietoja asiakassetelipalveluntuottajista (50 ) ja asiakassetelillä annettavista palveluista (55 ). Jos asiaa ei haluta kirjata lakiehdotukseen, se tulisi mainita ainakin lakiesityksen perusteluissa.