33 Kulta löytyy Kittilästä 38 Marski palaa eturintamaan 42 Länsiautolla edustavat teräspinnat

Transkriptio

1 Teräsrakenne

2 Teräsrakenne Pääkirjoitus 2 Teräsrakenteiden aikakausi Foorumi 3 Toivottavasti talouden hyvää virtaa ei sössitä Artikkelit 4 Oodi on vuoden teräsrakenne 8 Ympäristötyössä aika siirtyä jo hiilijalanjäljestä eteenpäin 12 Kemikaalivirasto ankkuroituu Telakkarantaan 14 Kemikaalivirasto vuokrasi parhaat tilat 16 Hyvä valmistelu mahdollistaa nopean rakentamisen 17 Sujuva ketju auttaa valmistusta 20 Tampereen asemanseutu kehittyy myös pohjoispuolella 24 Uusi sydän on Kuopiossa 28 Teräsharkko Kruunuvuorenrannan näköalapaikalle 33 Kulta löytyy Kittilästä 38 Marski palaa eturintamaan 42 Länsiautolla edustavat teräspinnat Projektit 46 Kurikan Kampus 50 Fingridin sähköaseman suoja-aita, Vantaa 52 Hyvinvointikeskus Liehu, Lieksa 56 Zsar Outlet Village, Vaalimaa Ajankohtaista 59 ISO (2018) standardin päivitykset 60 Suvi siirtyi syksyllä Etelärantaan Henkilö 61 Purjehtiva helsinkiläisarkkitehti tutustui teräkseen meijereissä s. 12 s. 24 s. 46 Kansi: Helsingin keskustakirjasto Oodi, kuva: Tuomas Uusheimo Julkaisija ja kustantaja Eteläranta 10, 10. krs PL 381, Helsinki puh (vaihde) Toimitus Päätoimittaja Janne Tähtikunnas Projektitoimitus, ulkoasu Pekka Vuola puh info@pekkavuoladesign.fi Artikkelitoimitus Arto Rautio Johanna Paasikangas-Tella LFC Group puh info@lfc.fi Toimitusaineisto Lehden tilaukset puh irtonumero 15,00 1/1 vsk 49 4 numeroa/vuosi Ilmoitukset puh , Kirjapaino PunaMusta Oy, 2018 Lehden painos kpl Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN vuosikerta Teräsrakenne

3 Artikkelit 1. Uusi sydän on Kuopiossa Kuopion yliopistollista sairaalaa on uudistettu 2000-luvun tarpeisiin ja vaateisiin useilla rakennusprojekteilla. Nyt työn alla oleva Uusi sydän -projekti tuo sairaalaan mm. uudet yhden hengen huoneisiin perustuvat vuodeosastot. Nimi Uusi sydän tulee uudisrakennuksen sijainnista sairaalarakennusmassan sydämessä aiemmin tehtyjen osien keskellä. - Uudisrakennus tulee pääosin vuodeosastokäyttöön. Lisäksi siinä on poliklinikka- ja teknistä tilaa. Aiemmin meillä on jo tehty uusia tiloja päivystystoimintaa ja sairaalan ns. kuumia osia varten mm. Kaarisairaalaan. Tässä kokonaisuudessa korjataan myös vanhaa sairaalaa. Kaikkiaan kyse on noin m 2 :n rakennushankkeesta. Projektin nimi on KYS Uusi sydän 2025, jossa on kolme isompaa vaihetta. Ensimmäinen vaihe on nyt työn alla, tiivistää hankkeen rakennuttamistehtäviä hoitava projekti-insinööri Petri Pyy Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiristä. Suunnittelu ja päätoteuttaja on kilpailutettu julkisena hankintana ja toteutusmuodoksi on valittu allianssimalli, joka koskee koko projektia. Hankkeeseen on sovittu tietyt askelmerkit, joissa on mahdollisuus tehdä vaiheittain exit/go-päätös hankkeen etenemisestä. Arkkitehtisuunnittelussa mukana on kolme toimistoa. Pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Rami Kolehmainen Raami Arkkitehdit Oy:stä. Lisäksi mukana ovat Arkkitehdit Kontukoski Oy sekä Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky. Talotekniikkasuunnittelusta vastaa Granlund Kuopio Oy ja rakennesuunnittelusta A- Insinöörit. Päätoteuttajakumppanina toimii Rakennusliike Lapti Oy. Rakennuttamisesta vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. - Tämä ensimmäinen vaihe tuli meille toteutettavaksi niin lähellä työn alkua, että nyt työtä tehdään pääosin tilaajan suunnitelmilla. Tulevissa vaiheissa on tarkoitus, että myös urakoitsijan kokemus ja tieto tulee vahvaksi osaksi suunnittelua ja toteutusta. Tällöin allianssiajattelusta, josta saamme nyt hyvää kokemusta, voidaan ottaa täysi hyöty irti, arvioi Laptin työpäällikkö Pentti Leskinen. - Päätoteuttaja aloitti varsinaisesti vuoden 2018 alussa, mistä lähtien he ovat olleet mukana myös suunnittelun ohjauksessa, Pyy lisää. - Olemme tämän ensimmäisen vaiheenkin ratkaisuja miettineet ja päättäneet toki yhdessä työpajoissa. Mutta tietyt asiat oli pitänyt lyödä lukkoon jo ennen päätoteuttajavalintaa aikataulusyistä, Leskinen täydentää. - Hormielementtien käyttö on esimerkki asioista, joita Lapti on tuonut jo ensimmäiseen vaiheeseen. Toteutuksessa itse rakentamisen hankinnat tekee Lapti. Sairaanhoitopiirin omia hankintoja ovat sellaiset kokonaisuudet kuin jäte- ja pyykkijärjestelmä, putkiposti, nestetyppiputkisto ja osa kiinteistä sairaalalaitteista Petri Pyy toteaa. - Betonielementtitoimittajaksi valikoitui Betonimestarit ja liittopalkkitoimittajaksi Anstar kokonaistaloudellisuuden ja toimitusvarmuuden arvioinnin pohjalta, Leskinen kertoo. Kuva 1: Uusi Sydän -projektissa tehdään sairaalamassan sydämeen pääosin uusia vuodeosastoja. Uudisrakennus elävöittää samalla sairaala-alueen ilmettä kaupunkikuvassa. 2. Kuva 2: Työmaatoimiston neuvottelupöydän ääressä hyvähenkistä palaveria pitivät A-Insinöörien Juha Vesterinen (vasemmalla edessä), Anstarin Jarmo Vaskelainen, Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin Petri Pyy ja Petteri Väätäinen, Rakennusliike Laptin Hanna Tossavainen ja Pentti Leskinen sekä Betonimestarien Markus Marttinen. 24 Teräsrakenne

4 Elävöittää alueen ilmettä ja istuu yhteen vanhan kanssa KYS Uusi sydän 2025-hankkeen yhteensä rakennettavasta lattianeliöstä m 2 sijoittuu IV-konehuonekerros mukaan lukien 11-kerroksiseen uudisrakennuksen. Uudisosan ensimmäisessä vaiheessa valmistuu täysin uutta tilaa kaikkiaan m 2 ja m 3. Tässä kerrokset 3-9 ovat pääosin yhden hengen potilashuoneita. Kerroksessa 2 on sydäntoimenpideyksikkö, ja kerrokseen 1 sijoittuvat kuntoutuksen päiväosasto ja silmätautien poliklinikka. 0-kerrokseen tulee biopankki ja teknisiä tiloja. Rakennuksen 10. kerros on IV-kerros eli teknistä tilaa. Talotekniikalla on iso rooli modernissa sairaalassa ja niin sille kuin puhtausvaateille on asetettu korkea vaatimustaso. - Nyt vaativaa tilaa tulee mm. sydäntoimepideyksikölle. Myöhemmissä vaiheissa Uusi sydän saa myös mm. kuvantamisen tiloja ja eristystiloja, joissa on samaten normaalia sairaalarakentamistakin suuremmat vaateet suunnittelulle ja toteutukselle, Pyy sanoo. Uusi sydän on paitsi aiempia sairaalamassoja yhdistävä myös koko alueen ilmettä elävöittävä uudisrakennus. Rakennuksen julkisivujen sommittelu ja massoitus on ilmeikästä. Julkisivuun tulee mm. graafista betonia ja metallipurjeet. - Kun uudisrakennus liittyy kolmelta sivulta vanhoihin rakennuksiin, jouduttiin kerroskorkeudet sovittamaan vanhojen rakennusten kerroskorkeuksien kanssa. Kun eri rakennukset oli tehty eri aikaan, korkeudet olivat hieman toisistaan poikkeavat. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, että uudisrakennus sopii yhteen viereisten rakennusten kerroskorkeuksia kanssa, kuvaa haasteita kohteen rakennesuunnittelija Juha Vesterinen A-Insinööreiltä. - Tästä taas tuli vaade, että välipohjien pitää olla mahdollisimman ohuita. Päädyimme mahdollisten hyötykorkeuksien, kustannusten yms. tekijöiden tarkastelun jälkeen ratkaisuun, jossa runko tehdään betonipilareista, teräsliittopalkeista ja ontelo- sekä kuorilaatoista. Kantavia ja rajoittavia betoniseiniä on mahdollisimman vähän, kerroksissa käytetään kevytväliseiniä. Jäykistävinä rakenteina toimivat porrashuoneet ja osin ulkoseinät. Liittopalkilla päästään matalaan rakenteeseen, jossa koko palkin alapuolinen kerrostila on hyödynnettävissä. Tässä on käytetty pääosin 265 mm:n ontelolaattoja, jolloin on saatu lisäkorkeutta kerroksiin, Vesterinen jatkaa. - Vanhojen tilojen korkeudet on keilattu, ja saatujen mittojen pohjalta on sitten haettu hyvä yhtenäinen kompromissi uuden toteutukseen. Liittopalkki on mahdollistanut matalat välipohjat ja auttanut eri kerroskorkeuksien yhteensovittamisen kanssa, toteaa A-beam -liittopalkit toimittaneen Anstar Oy:n projekti-insinööri Jarmo Vaskelainen, joka on Anstarilla vastannut tämän kohteen myyntiin ja suunnitteluun liittyvistä asioista. - Tässähän on tuoteosakauppa siten, että palkkien mitoitus on tehty Anstarilla. Toimitetut palkit ovat keskimääräisesti kuuden metrin mittaisia, Vaskelainen jatkaa. Terästä käytetään Anstarin toimituksen lisäksi mm. julkisivujen purjeissa, kuilujen tasoissa, IV-konehuoneen rungossa ja tasoissa, erilaisissa kaiteissa, ontelolaattakannakkeissa yms. kohteissa. Runko nousee sujuvasti Anstarin ontelon korkuiset palkit asennetaan pilareihin piilokonsoleita käyttäen, jolloin ei ole leukaa syömässä tilaa talotekniikalta. Pentti Leskinen ja Laptin työnjohtaja Hanna Tossavainen kiittävät asennusten sujuvuutta. Sekä Betonimestarit että Anstar ovat Laptin väen mukaan tehneet tarkkaa työtä. Pohjana on A-Insinöörien tekemä Tekla-malli. Elementtisuunnittelu on tehty A-Insinööreissä erittäin hyvin, Leskinen kiittää. - Kun on mallinnettu elementtejä myöten rakenteet, tulee tarkkaa, Juha Vesterinen toteaa Pilari ovat pääosin 2 tai 3 kerroksen korkuisia, alhaalla on myös 4 kerroksen korkuisia. Olemme saaneet piilokonsolit Anstarilta ja valaneet ne pilareihin tehtaallamme. Lisäksi Anstar on toimittanut meille pilarikengät ja pultit kaikkiaan 168 pilariin, toteaa Betonimestarien myyntipäällikkö Markus Marttinen. - Käytännössä A-beam -palkit voi nostaa kuormasta suoraan paikalleen piilokonsolien päälle ilman muuta kiinnitystä kuin kiilojen laitto. Toimitukseemme kuuluu tässä rakennusvaiheessa kaikkiaan 2,4 kilometriä palkkeja. Kappalemääräisesti niitä on 440 eli noin 40 palkkia per kerros. Piilokonsoleita on siis mennyt 880 kappaletta. Olemme saaneet A-Insinööreiltä tarvitsemamme tiedot erittäin hyvin ja toimituksemme on voitu sijoittaa tuotantoon siten vaivattomasti, Vaskelainen jatkaa. Lapti päätti tilata kaikki muut betonielementit paitsi portaat Betonimestareilta. Tämä helpottaa Leskisen mukaan työmaan toimintaa. Hän kiittää niin liittopalkki- kuin betonielementtitoimitusten pelanneen hyvin sovituissa aikatauluissa. Samoin hän kiittää siitä, että saa säännöllisesti raportit siitä, missä vaiheessa suunnittelu, valmistus ja toimitus kulloinkin on menossa. Juha Vesterinen lisää kiitettävien listaan Anstarin suunnittelupuolen, jonka kanssa yhteydenpito on hänen mukaansa sujunut. - Hyvä tiedonsaanti tietysti helpottaa kaikkien elämää. Meiltä tulevat siis pilarien ja ontelo- ja kuorilaattojen lisäksi julkisivun väribetonielementit, IV-konehuoneiden graafiset elementit, porrashuoneiden seinä- 5. Kuva 3: Anstar on toimittanut A-beam -palkkien kiinnitykseen käytettävät piilokonsolit Betonimestareille, joka on valanut konsolit pilareihin ennen pilarien toimitusta työmaalle. Työmaalla palkit asennetaan vain nostamalla kynsien päälle ja kiilaamalla lopuksi. Vasemmalla puolen pilarissa on ontelolaattakannake. Kuva 4: Betoniseinä kohtaa teräksen, johon elementti tukeutuu. Kuvat 5 ja 6: Uusi sydän -projektissa nyt rakenteilla olevan osan runko perustuu Anstarin A-beam -palkkeihin ja Betonimestarien toimittamiin betonipilareihin, ontelolaattoihin ja kuorilaattoihin Teräsrakenne

5 ja massiivilaattaelementit sekä kuiluelementit. Elementtejä menee kaikkiaan noin 6100 tonnia. Ontelo- ja kuorilaattoja menee 9000 m 2 ja seiniä 4600 m 2. Kuiluelementtejä teimme 36, Marttinen summaa toimituksen Betonimestarien osalta. Tässä hankkeessa erikoista ovat U-malliset kuilubetonielementit. Betonimestarit teki niitä varten teräksisen muotin. Elementtien nosto paikalleen on tapahtunut yhtenä kappaleena. Hyvä ajatus, toteaa Markus Marttinen kuiluelementeistä. Tähän kohteeseen valitut A-beam -palkit ovat mallia S eli täytetään betonilla työmaalla. Yhtiöhän tekee myös tehtaalla valmiiksi betonoitua A-beam W-palkkia, joka on erityisen hyvä talvirakentamisen oloihin. Tässä rakennustekninen suunnittelu oli hankintavaiheessa jo niin pitkällä, että työ oli Vaskelaisen mukaan helpointa tehdä ontolla palkilla. Pentti Leskinen kiittää, että A-beam S -palkissa betonointi on mietitty todella hyvin. Se oli yksi etu, joka kallisti kaupan Anstarille. - Betonin kuivuminen on tärkeä osa rakentamista ja meillä pitää olla tarkka tieto siihen liittyvistä asioista, Petri Pyy tähdentää. - Tässä palkissa on lämmityslangat saumaterästen ympärillä. Se on myös yksi osa vesisateisiin, pakkasiin ja talveen varautumista. Muutenkin toki on mietitty talven tuloa. Lumikolat esimerkiksi hankittiin työmaalle jo alkusyksystä, Hanna Tossavainen naurahtaa Rungon ja julkisivun asennustyön Lapti tekee itse pääosin kahden asentajan ja yhden hitsaajan voimin. Asennukset alkoivat alkuvuodesta ja vaippa saadaan umpeen helmikuussa 2019, kun graafiset julkisivuelementit tulevat työmaalle. Sisätöitä päästiin tekemään kuitenkin jo alkusyksystä tekemällä 2. kerroksen vedenpitävä välipohja. Seuraava vedeneriste tehtiin 4. kerroksen välipohjaan. - Julkisivut kiinnitetään pääosin kiinnityslevyistä hitsaamalla. Betonijulkisivussa päämassan pintana on hienopesty Kalannin harmaa. Ikkunat asennetaan työmaalla, mutta saumatiivisteet ovat julkisivuelementeissä valmiina, Marttinen toteaa. Sairaalan toimintaa ei häiritä Kuva 7: Uutta tehdään vanhan kupeella, vanhaan liittyen ja osa Uusi sydän -projektia on myös vanhan kunnostamista. Kuva 8: Anstarin toimittamien A-beam -palkkien alalaippojen ja Betonimestarien toimittamien betonielementtien pintakäsittely kerrosten yläpohjassa jo rakentamisen aikana helpottaa siivousta ja siten haluttuihin sisäilmaoloihin pääsemistä. Valokuvat: Arto Rautio KYS:n sairaala toimii rakennustyön ajan normaalisti. Työmaan alue on erotettu selkeästi sairaalatoiminnan alueesta myös logistisesti. Lisäksi työmaan pitää ottaa huomioon mah- BETONI- MESTARIT 1988 Betonimestarit Oy:n toiminta alkoi 1988 Iisalmessa. 30-vuotisen historian aikana Betonimestareista on tullut tunnettu ja luotettava kumppani niin vaativissa teollisuus-, toimitila- kuin myös sairaalarakentamisen kohteissa. Toimimme kolmen tehtaan voimin sekä kotimaan että Ruotsin ja Norjan markkina-alueilla. Miten rakennetaan kaupunkia, missä on hyvä elää ja yrittää? Tarjoamme laadukkaan ja kustannustehokkaan ratkaisun, oli kyse sitten tontin tai kiinteistön kehittämisestä tai asuntojen, koulujen ja muiden palvelu- sekä toimitilojen rakentamisesta. OTA YHTEYS JA KERRO TARPEESI SEKÄ TOIVEESI: lapti.fi/kaupunkiarakentamassa Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus, Helsinki. Kuvalähde: SARC Architects. Rakennamme huolella hyvän elämän puitteet. 26 Teräsrakenne

6 TERÄS- JA BETONIRAKENTEIDEN LIITOSRATKAISUT Anstar valmistaa paikallavalu- ja betonielementtirakenteisiin liitostuotteita, joilla rakennuksen rungon ja siihen kiinnitettävien rakenteiden liitokset voidaan toteuttaa nopeasti ja luotettavasti työmaaolosuhteissa. Tuoteperheeseemme kuuluu seuraavia tuotteita: Teräsrakenne

7 dollinen helikopterin laskeutuminen ja nousu. Pääidea on, että työmaan nosturi väistää helikopteria. Nosturin puomi ei sinänsä ulotu helikopterikatolle, mutta se voi olla katon ympärillä olevan varoalueen sisällä tietyissä asennoissa. - Työmaalla on eri osoite kuin sairaalalla, että tavarankuljetukset eivät erehtyisi sairaala-alueelle. Tämähän olisi riski, jos käytettäisiin sairaalan osoitetta, valvojana toimiva PSSHP:n Petteri Väätäinen kertoo. - Työmaan logistiselle alueelle voi ajaa Puijonlaaksontien tai Niuvantien kautta. Meillä on kaksi logistiikka-aluetta, mutta varastotilaa ei silti ole runsaasti. Elementit ja palkit esimerkiksi yritetään viedä mahdollisimman paljon suoraan asennukseen. Nostot tapahtuvat sairaalan IV-konehuoneiden yli, mikä tuo oman lisänsä, Hanna Tossavainen toteaa. - Turvallisuus on isossa osassa työtä. Seinäelementeissä ja pitkissä pilareissa käytetään siksi tuplaketjuja. Meillä on oma henkilö, joka laittaa elementit ja palkit järjestykseen, jolloin nosto ja asennus tapahtuvat nopeasti. Kun on hyvä tiimi ja alkuvaiheessa saatiin mietityksi hyvä työjärjestys, onkin aikataulussa päästy etukenoon. Lokakuussa työmaa oli noin kolme viikkoa etuajassa, Pentti Leskinen laskee. Raudoitteet ja valut ovat yksi iso työvaihe runkoa tehtäessä. Sisätöissä oma aikansa menee pesutilojen seinien muuraamiseen 130 mm tiilistä. Muuten sisäpuolella seinät ovat 90 mm akustiikkarankaa ja levyä, jota menee noin m 2. Ruuveja kuluu sisäseinien tekoon työmaan arvion mukaan noin kappaletta. Seinässä on alla vaneri ja päällä tavallista kovempi kipsilevy, jotta seiniin voi tarvittaessa kiinnittää jotakin. Kiinteät sairaalalaitteet kiinnitetään pääsääntöisesti kattoihin. Työmaa-alue ulottuu tietysti uudisrakennuksen ulkopuolellekin, kun uusi rakennus liittyy vanhaan ja osa jo olevista osista remontoidaan. Liittymiset vanhaan rakenteeseen sisältävät väkisin aina jotakin yllätyksiä, mutta mitään isoa ennakoimatonta asiaa ei Pentti Leskisen mukaan ole tullut vastaan. - Taustatyöt on yritetty tehdä todella hyvin. Rakenteet on siis mm. keilattu. Täten isot yllätykset on voitu välttää, tiivistää Petteri Väätäinen. - Sanoisin, että onnistumisen avain on erittäin hyvä yhteistyö, jonka sujumisesta on myös pidetty huolta. Suunnittelu on toiminut hyvin. Siinä on tapahtunut toki koko ajan, mutta se, mitä on tehty, on ollut hyvää. Kun on päästy johonkin vaiheeseen, tietyt lukot ovat ikään kuin auenneet, ja on taas päästy eteenpäin, Pentti Leskinen ja Hanna Tossavainen korostavat. -ARa 1. Teräsharkko Kruunuvuorenrannan näköalapaikalle Kun asuntomarkkinat toimivat asukkaiden ehdoilla, voi asukas aidosti valita, millaisiksi hänen kotinsa rakennetaan. EKEn Loftasunnoissa asukas on nostettu toteutuksen ohjaajaksi. Ruukin toimittama teräsrunko auttaa tekemään asukaslähtöisiä koteja Kruunuvuorenrannan näköalapaikalle parhaillaan rakennettavassa AsOy Harkossa. Artikkelit Loft-asuntojen perusideaan kuuluu avara, korkea ja valoisa muunneltava tila. Perinteisesti loft-asuntoja on tehty mm. vanhoihin teollisuuskiinteistöihin. Uudistuotannossa loft-ideaa on hyödyntänyt EKE-Rakennus, joka on ennen Helsingin Kruunuvuorenrantaa rakentanut loft-kerrostaloasuntoja jo Vantaalla. AsOy Helsingin Harkko valmistuu tulevien Kruununsiltojen toisen pään ja niillä kulkevan ratikkalinjan kupeeseen. - Tunnustaudun EKEssä yhdeksi loftidean taustahahmoksi. Asuntotuotanto on ollut aika vaihtoehdotonta. Asuntoja ja niiden sisätiloja tehdään yleensä standardiajattelusta lähtien. Loftissa asukas voi tehdä asunnon oman mielensä mukaan, ja muuttaa asuntoa tarpeiden muuttuessa. Kehitimme idean uudistuotantoon vanhoja lofteja tutkittuamme. Rakennuksissa ovat kiinteitä asuntojen ja yhteisten tilojen väliseinät, itse asunnot ovat erittäin muuntojoustavia, esittelee EKE-Rakennuksen tekninen johtaja Pasi Heikkonen. - Jokainen asukas maalaa tavallaan sellaisen taulun kuin haluaa. Konseptin asunnoissa on korkea huonekorkeus, isot ikkunat ja yhtenäinen väliseinätön tila. Asukas voi päättää, tehdäänkö asuntoon parvi ja kevytväliseiniä vai ei, miten eteinen ja keittiö tehdään vai jätetäänkö kalusteiden hankinta asukkaalle sekä valita mille pinnalle rakenteet jäävät sekä pintamateriaalit. Tätä ideaa lähdimme esittelemään Helsingin kaupungille yhdessä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin Pia Ilosen kanssa. Saimme Kruunuvuorenrannasta tontin, jossa on upeat merinäköalat, ja tämä ns. puolihitashanke jalostui sitten työmaaksi, Heikkonen jatkaa. - EKE on jo 60-vuotias perheyhtiö, joka on koko historiansa ajan tehnyt vähän erilaista. Tässä kohderyhmä ovat henkilöt, jotka haluavat vähän muuta, Heikkonen tiivistää. Pia Iloselle uusloft-tuotanto on tuttua jo noin 10 vuoden takaa Saton kanssa Arabianrantaan toteutun pilottikohteen myötä. Sen jälkeen itsekin uusloft-asunnossa asuva Ilonen on esitellyt ajatusta eri tahoille sekä Arabianrannassa että esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa. Niinpä hän lähti hyvin innolla yhteistyöhän ideaa toisaalla jo toteuttaneen EKEn kanssa, kun tähän tuli mahdollisuus. Kruunuvuorenrannassa kahden organisaation tieto ja osaaminen yhdistyy ja jalostuu. Ilonen korostaa, että rakenteiden pitää tukea muunneltavuutta ja unelmien toteuttamista. Hän on erittäin innostunut siitä, että AsOy Harkon runko päätettiin toteuttaa teräspilareihin ja -palkkeihin perustuvalla rungolla. Toisenlaisessa asuntoideassa perinteisestä poikkeava runkomateriaali tukee hy- 28 Teräsrakenne